Visiiri 3/2020

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

3

2020

TÄMÄN NÄKÖISET TYYPIT TEKIVÄT LEHDEN

2 TOIMITUS

Aapo Laakso Päätoimittaja

Eero Pauliina Jauhiainen Lindell Harjoittelija AD

PÄÄKIRJOITUS A ap o Laakso l Päätoi mi ttaj a

TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT

Maiju Manninen

Sakri Pölönen

Antti Kinnunen

Vilja Vainio

Saara Tuominen

Suvi Tuomisto

Petra Viitanen

Simu Perälä

Esa Keskinen

Silja-Riikka Seppälä

Onni Kalin

Taneli Himanen

Maria Muilu

Eetu Haverinen

3. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen ylioppilaskunta TOIMITUKSEN OSOITE Kalevantie 4, 33100 Tampere MEDIAMYYNTI helky.kouri@trey.fi mari.sillanpaa@trey.fi PAINOPAIKKA Printhaus Oy Pori Kannen kuva: Saara Tuominen

Tovi vielä täällä tunnelissa

K

oronaan on keksitty rokote. Jos se tarkoittaa sitä, mitä kaikki haluavat sen tarkoittavan, on vuosituhannen suurin maailmanvitsaus tulossa kohti loppuaan. Aikataulusta ei ole kenelläkään tietoa, mutta vihdoin tunnelin päässä pilkahtelee.

Mutta vielä ollaan tunnelissa. Tätä kirjoittaessa tauti on Uudellamaalla jälleen vuoden käytetyimmän uudistermin mukaisesti leviämisvaiheessa.

Kalenterin mukaan käsillä on puolestaan vuoden pimein aika. Toivottavasti vuoden viimeinen Visiiri auttaa jaksamaan sen yli edes rahtusen paremmin. Kun seuraava lehti ilmestyy tammikuun lopulla, ollaan jo voiton puolella. Ainakin valonpuutteesta.

Tässä lehdessä Esa Keskinen kirjoittaa pimeydestä, joka itse asiassa on vähentymässä maailmassa. Se vaikuttaa muun muassa kiiltomatojen lisääntymiseen.

Emma Auvinen ja Vilja Vainio puolestaan perehtyivät yksinäisyyteen, joka ei näillä näkymin ole vähentymässä, päinvastoin. Opiskelijoiden haastatteluista käy ilmi, että yksinäisyys on monimuotoista. Yksinäisyys on myös yhteiskunnallinen ongelma ja vasta aika näyttää, millaiset rästit korona jättää tällä saralla.

Aika näyttää myös sen, miten koronan aikana aloittaneet opiskelijat pärjäävät. Etäopiskelurumban lisäksi viime keväänä tehdyn opiskelijavalintauudistuksen toteutus vaihtui lennosta, kun pääsykokeet täytyi pandemian vuoksi perua. Tutkimustyö on käynnissä, ja lähivuosina saamme tietoa muun muassa siitä, päätyvätkö ihmiset todistusvalinnalla omalle alalle yhtä varmasti kuin pääsykokeilla.

Väistyvä toimitusharjoittelijamme Eero Jauhiainen kävi Porissa. Siellä sijaitsee Turun ja Tampereen yliopistojen yhteinen etuvartioasema, josta harva on kuullut ja vielä harvempi tietää nimeä enempää. Monelle se ei myöskään ole opiskelupaikkana ykkösvaihtoehto, mutta Jauhiainen löysi Porista jotakin tiivistä ja valoisaa.

Tuleva pikkujoulukausi on oleva ennätyshiljainen. Myös tapanintanssit ja vuodenvaihteen suurmenot jäävät näkemättä. Jos oma jaksaminen epäilyttää tässä kohtaa vuotta, on nyt maailman paras aika kokeilla tipatonta joulukuuta. Se sopii yllättävän monille.

Toimitus toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää, joulua, uuttavuotta ja loppiaista kaikille Visiirin lukijoille!

Ps. Visiiri toivoo joululahjaksi tekijäjoukkoonsa hieman lisää teekkarihenkeä.Yhteydenotot joulupukille tai @suurvisiiri.

15 12

PIDÄ PÄÄ YLHÄÄLLÄ, KOKO ILTA TULEE Jääkiekko on siistiytynyt alle 20 vuodessa. Isoa osaa näyttelee aivovammojen syntymekanismien parempi tuntemus.

KEHU MINUA, SAMI KURONEN

3

Yliopiston nettisivuilta löytyy hyvin kätketty helmi.

Me kerromme, miten se löytyy.

Hyvä!

45 32

KORONA-AALTO JA YKSINÄISYYDEN MERENPOHJA Etäopiskelu on lohdutonta.

PORIN MUOTOISEN PILVEN ALLA

28

Häädimme harjoittelijan marraskuiseen viimaan ja pimeyteen ottamaan selvää, mikä on Porin yliopistokeskus.

PAPEREILLA PARHAAT Opiskelijavalinta uudistui tänä keväänä. Visiirin taulukkolaskennasta kiihottuva osasto perkasi tilastojen antia.

54 ESTEISTÄ VÄLITTÄMÄTTÄ Millaista on käydä yliopistoa liikuntarajoitteisena?

Opiskelijat kertovat.

UUTISET

TYÖRYHMÄ KOKOONTUI syksyn

aikana viisi kertaa ja löysi johtosäännöstä kahdeksantoista kohtaa, joissa se näki tarvetta muutokselle. Työryhmän muutosehdotukset ovat: 1. Konsistorille vapaus valita hallituksen jäsenet ilman muita rajoituksia kuin yliopistolaki.

2. Konsistori valitsee nimityskomitean kokoonpanon ja yliopisto-

E P Ä K O H T I A

yhteisön edustajat.

3. Konsistori valitsee keskuudestaan puheenjohtajan eli provostin, joka toimii konsistorin pääesittelijänä.

4. Konsistorin jäsen voi olla valmistelevan elimen jäsen, jos kyse on konsistorin itse asettamasta yksittäistä asiaa valmistelevasta ryhmästä.

5. Konsistori nimeää kokousvalmistelijansa rehtorin luvalla.

6. Opiskelijoiden ja keskiryhmien osuutta kasvatettava konsistorin kokoonpanossa.

7. Provostin roolia ja työnjakoa suhteessa vararehtoreihin selkeytettävä.

8. Dekaanien valintaa varten asetetaan rekrytointiryhmä, jossa on mukana tiedekuntaneuvosto.

9. Tiedekuntaneuvostolle enemmän valtaa myös dekaanin nimityksessä rekrytointiryhmän ehdotuksen jälkeen.

10. Tiedekuntaneuvostoa kuultava toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Lopullinen päätösvalta dekaanilla.

L Ö Y T Ä M I Ä Ä N

T

ampereen yliopiston johtamisjärjestelmää ja johtosääntöä tutkimaan asetettu työryhmä on saanut valmiiksi mietinnön, jossa se nostaa esiin löytämiään epäkohtia.

Kolmikantaisen, eli professorikunnan, henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajista koostetun ryhmän opiskelijajäseninä toimivat Esko Nieminen, Katariina Kojo ja Tiina Mikkonen. Ryhmän puheenjohtajana toimi siviili- ja kauppaoikeuden professori Thomas Wilhelmsson.

N O S T A A

Työryhmä löysi muutettavaa johtamisjärjestelmästä

E S I I N

4

11. Myös professorinimityksissä kuultava tiedekuntaneuvostoa.

12. Tiedekuntaneuvostojen kokoja tulisi sovittaa paremmin tiedekuntien kokoon.

13. Luotava kokousohje, jonka mukaan kokousaineiston tulee olla päätöksentekoelimen käytössä viimeistään 5 päivää ennen kokousta.

14. Hallituksen tulee päättää talousasioista perustuen voimassa olevaan strategiaan.

15. Yliopistoyhteisölle foorumeita keskustelun käymiseen yliopistoyhteisön sisäisistä asioista.

16. Akateemista yhteisöä otettava mukaan isoihin kehityshankkeisiin alusta asti.

17. Parannettava hallinnon koordinointia ja palveluiden keskinäistä vuorovaikutusta.

18. Lausuntoja pyydettäessä on annettava vastaajalle realistinen aika arvioida esitystä.

Työryhmä luovutti raporttinsa yliopiston hallitukselle 30. lokakuuta.

KYSYTÄÄN TYHMIÄ

MITÄ ODOTAT TULEVALTA VUODELTA?

"Paluuta takaisin normaaliin.

Lähiopetuksen jatkumista."

"Arkea, joka tulee todennäköisesti olemaan rajoitettua ja täynnä pettymyksiä."

"Että päästäisi takaisin lähiopetukseen ja että yliopistoympäristössä olisi kaikilla hyvä olla."

"Toivoisin, että tilanne hieman hellittää ja voi oleskella kampuksella kavereiden kanssa."

SAMI LÄHTEENMÄKI sähkötekniikka, 1. vuosi

RONJA IKULI Norssin lukion abi

LEEVI AIHOS rakennustekniikka, 6. vuosi

VILMA PIITULAINEN ympäristö- ja energiatekniikka, 1. vuosi

UUTISET

VISIIRI SAI JOHTOSÄÄNNÖN TREYLÄISIÄ SYL:N JOHTOON Tampereen ylioppilaskunta TREYn puheenjohtaja Annika Nevanpää valittiin Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n puheenjohtajaksi vuodelle 2021. Valinta tehtiin 12.–13. marraskuuta pidetyssä liittokokouksessa.

Viidennen vuoden hallintotieteiden opiskelija Nevanpää on toiminut TREYn puheenjohtajana tämän vuoden alusta lähtien. Lisäksi hän kuuluu myös Tampereen yliopiston konsistoriin. Viime vuonna Nevanpää toimi TREYn hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana.

Nevanpää oli yksi SYL:n puheenjohtajavalinnan kolmesta ehdokkaasta. Hänen lisäkseen ehdolla olivat Teemu Virtanen Oulun yliopiston ylioppilaskunnasta ja Aleksi Sandroos Vaasan yliopiston ylioppilaskunnasta.

Poikkeuksellisesti etänä järjestetyssä liittokokouksessa valittiin puheenjohtajan lisäksi myös SYL:n liittohallitus vuodelle 2021. Tampereen ylioppilaskunnasta valituksi tuli hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Ville Jäppinen.

Ensi vuonna 100-vuotisjuhlavuotta viettävä SYL on opiskelijoiden etu-, palvelu- ja kansalaisjärjestö. SYL:n jäseniä ovat Suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat ja se edustaa kaikkia Suomen noin 132 000 yliopisto-opiskelijaa.

"Visiiri on opiskelijan asialla, yhdenvertaisuuden tieteen ja sivistyksen puolella", todetaan Visiiri-lehden varsinaisessa johtosäännössä, jonka Tampereen ylioppilaskunta hyväksyi kokouksessaan 21.10.2020.

Johtosääntö korvaa keväällä 2020 hyväksytyn väliaikaisen johtosäännön, joka sisälsi lähinnä lehden perustamisen kannalta välttämättömiä pykäliä, kuten toimitusneuvoston toimivaltuuksia. Väliaikaisen johtosäännön hyväksymiseen päädyttiin, kun varsinaisen johtosäännön valmistelu edustajistossa hidastui keväällä koronan aiheuttamien poikkeusjärjestelyiden vuoksi.

Johtosääntödokumentti määrittelee Visiiri-lehden toimintaa, vastuita ja suhdetta ylioppilaskuntaan.

"Visiirin tehtävänä on avoimen tiedonvälityksen toteuttaminen erityisesti Tampereen yliopistoa, Tampereen ylioppilaskuntaa ja tamperelaista opiskelijakulttuuria koskevissa asioissa sekä yleisöä ja tamperelaista opiskelijayhteisöä kiinnostavien asioiden esittely ja seuraaminen", todetaan johtosäännössä.

Johtosäännössä mainitaan myös, että lehti on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita ja kuuluu Julkisen sanan neuvoston (JSN) sääntelyn piiriin sekä toimii journalistisesti ja poliittisesti riippumattomasti.

MUUTOKSIA OPISKELIJOIDEN BUSSILIPPUIHIN Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan päätösten mukaan joukkoliikenteen lipputyyppeihin ja opiskelijaetuuksiin tulee useita muutoksia.

Ensi vuoden alussa kertalipun opiskelija-alennus poistuu, perinteisen matkakortin opiskelijaedut päättyvät ja opiskelijaetuuden saa jatkossa vain 30 vuorokauden mobiililippuun. Opiskelijan mobiililippu sisältää yölisän, jota ei siis täydy maksaa enää erikseen.

Jatkossa opiskelijaetuihin ovat oikeutettuja kaikki 17 vuotta täyttäneet opiskelijat. Aiempi ikäraja oli 25 vuotta, jota nuoremmat opiskelijat kulkivat nuorten matkalipulla.

Vuodenvaihteen jälkeen yli 30-vuotiailta opiskelijoilta ei enää vaadita myönteistä opintotukipäätöstä etuuksien saamiseksi. Henkilökohtainen asiointi siirtyy asiakaspalvelusta verkkoon.

Myös kotikuntarajoitus poistuu eli opiskelijaetuuksiin ovat oikeutettuja muilla paikkakunnilla asuvat sekä vaihto-opiskelijat.

Muutokset opiskelijaetuuksiin tulevat voimaan 4.1.2021.

5

SEURAA VISIIRIÄ SOMESSA @visiirilehti

@visiirilehti

EDUSTAJISTOVAALIT

TASAISET ÄÄNIMÄÄRÄT JOHDATTIVAT VAALIVOITTOON Tampereen ylioppilaskunta TREYn edustajistovaalit käytiin marraskuun alussa. Vaaleissa annettiin ääniä yhteensä 5 276 ja vaalien äänestysprosentti oli näin ollen 29,94 prosenttia. Edelliset edustajistovaalit pidettiin vuonna 2018, jolloin ääniä annettiin 6 867 ja äänestysprosentti oli 38,91 prosenttia.

Teksti PETRA VIITANEN Grafiikka PAULIINA LINDELL

6

EDUSTAJISTOVAALIT

V

aikka vaalirenkaiden paikkamäärät pysyivät lähes muuttumattomina, koki edustajiston kokoonpano muutoksen.

Vanhoista edaattoreista vain yhdeksän onnistui saamaan tarpeeksi ääniä jatkokautta varten.

Vaalien suurimmiksi voittajiksi paikkamäärissä mitattuina nousivat Pro Kasvatustieteilijät (entinen Sitoutumattomat kasvatustieteilijät), Hallintotieteiden liitto sekä Vihreä lista. Jokaisen listan paikkamäärä nousi kahdesta neljään. Poikkitieteellinen teekkariliitto Kyltyrböndet ja Luuppi-puolue saivat molemmat yhden lisäpaikan.

Eniten äänimääräänsä vuodesta 2018 kasvatti Kokoomus-oikeisto-opiskelijat. Vuonna 2018 Oiko sai 189 ääntä, kun nyt ääniä tuli 297. Näin ollen vaalirenkaaseen kuulumaton liitto sai yhden lisäpaikan, jonka se vei Tekijä-vaalirenkaalta.

Pro Kasvatustieteilijöiden ja Hallintotieteiden liiton ehdokasmäärät nousivat viime edustajistovaaleista ja molemmat liitot saivat tasaisesti suurehkoja äänimääriä. Vihreän listan ehdokasmäärä pysytteli samoissa lukemissa, mutta vuoden 2018 ääniharava Iiris Suomela ei ollut enää ehdolla ja äänet jakautuivat tasaisemmin. Myös Kyltyrböndetin äänimäärä jakaantui tasaisemmin kuin vuonna 2018.

Oikon menestystä selittänee liiton ääniharava Samuli Lähteenmaa, joka sai 70 ääntä.

Tekijä-vaalirenkaaseen kuuluvan Luup-

pi-puolueen saama äänimäärä laski vuodesta 2018, mutta tästä huolimatta luuppilaiset saivat yhden paikan lisää, kiitos aiempia vaaleja matalamman äänestysinnon.

Vähentyneet ehdokasmäärät söivät paikkoja uonna 2018 eniten ääniä – ja paikkoja – V saanut Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto Viva menetti kaksi paikkaa edustajistosta. Edellisissä vaaleissa 576 ääntä saaneen vaaliliiton ehdokasmäärä putosi rajusti 53 ehdokkaasta 18 ehdokkaaseen. Ääniä Viva sai näissä vaaleissa 302. Läpipäässeet ehdokkaat tosin saivat samansuuruisia äänimääriä kuin vuoden 2018 läpimenijät.

Tietoteekkarit menettivät yhden paikan ja Bosa Beer Party putosi edustajistosta kokonaan.

Tietoteekkarien ehdokasmäärä ei kokenut suuria muutoksia, mutta vuoden 2018 ääniharavan Veli-Matti Korpelaisen äänimäärä tippui 95 äänestä 25 ääneen. Poikkitieteellisen Bosa Beer Partyn ehdokasmäärä väheni ja kärkiehdokkaiden äänimäärät puolittuivat. Bosan aiemmista ehdokkaista useampi siirtyi toiseen vaaliliittoon.

Kampustenvälistä paikkajakoa vertaillessa hervantalaiset listat menettivät kolme paikkaa keskustakampuksen listoille.

TREYn hallituksissa vaikuttaneista ehdokkaista vain Merve Caglayan, Noora Tapio ja Ville Jäppinen onnistuivat uusimaan paikkansa. Noora Tapio nousi Vivan varajäsenestä varsinaiseksi edaattoriksi.

VAALIEN SUURIMMIKSI VOITTAJIKSI PAIKKAMÄÄRISSÄ MITATTUINA NOUSIVAT PRO KASVATUSTIETEILIJÄT, HALLINTOTIETEIDEN LIITTO SEKÄ VIHREÄ LISTA.

7

EDUSTAJISTOVAALIT

NÄIN EDUSTUSPAIKAT JAKAANTUIVAT EDUSTAJAT KAMPUKSITTAIN Keskustan kampus

Hervannan kampus

Leadership for change

1

Luokanopettaja

1

1

Elinikäinen oppiminen ja kasvatus

4

1

Arkkitehtuuri

Materiaalitekniikka

Informaatiotutkimus

Hallintotieteet

1

4

2

Tietojenkäsittelytiede

Yhteiskuntatutkimus

Viestintä

1

1

4

Tilastotiede

Lääketiede

1

1

Ympäristötekniikka

3

1

5

Kaupin kampus

3

Automaatiotekniikka

Kauppatieteet

2

Politiikan tutkimus

Englannin kieli ja kirjallisuus

Konetekniikka

2

1

Sähkötekniikka

Tietojohtaminen

2

Energiatekniikka

3

Teknisluonnontieteellinen

2

Tietotekniikka

2

Tuotantotalous

EDUSTAJISTOVAALIT

EDUSTAJAT TIEDEKUNNITTAIN, yhteensä 49 Tekniikan ja luonnontieteiden tdk, ENS

14

Johtamisen ja talouden tdk, MAB

13

Informaatioteknologian ja viestinnän tdk, ITC

9

Kasvatustieteiden ja kulttuurin tdk, EDU

4

Lääketieteen ja terveysteknologian tdk, MET

4

Yhteiskuntatieteiden tdk, SOC

4

Rakennetun ympäristön tdk, BEN

14

1

HUOM! Tuotantotalous ja tietojohtaminen sijoitettu ENS-tiedekunnan alle

EDUSTAJAT OPISKELUVUOSITTAIN 1

2

2

10

3

13

4

17

5

4

6

2

7 8

1

UUDEN EDUSTAJISTON PAIKKAJAKO

TEKIJÄ Rattoisa

Medaattorit

Hallintotieteiden liitto

Vapaaboomarit

Kahden Tähden Teekkarit

Karintaus Laura, 57 ääntä Leppiniemi Jaakko, 55 Törnblom Leevi, 46 Haarala Otto, 46 Morelius Anniina, 42

Sarmala Sofia, 121 Vuorisalo Antti, 72 Nyrhilä Tuomas, 72 Toivonen Noora, 71

Kankkonen Jenna, 38 Flink Anssi, 36 Vähävuori Hanna, 32 Sipiläinen Matti, 29

Seppälä Santeri, 36 Kärkkäinen Heidi, 33 Malmström Mikko, 27 Kivinen Nelly, 26

Kumpulainen Ville, 48 Parhankangas Iiro , 41 Ahlqvist Lauri, 28

Brothers and Sisters of Alpha-Chemistry

Kyltyrböndet

Luuppi puolue

Tietoteekkarit

Keltainen, punainen ja sininen

International Representatives Group

Savolainen Jesse, 37 Lehtola Kalle, 35 Grundström Ada, 26

Vornanen Kaisa, 64 Rautanen Matias, 44 Mykkänen Riku, 41

Keski-Orvola Paavo, 33 Kärki Juulia, 28

Korpelainen Veli-Matti, 25 Raitanen Noora, 25

Löyttyniemi Lauri, 38 Tiura Tuomas, 33

França Raysa, 38

SILTA

PUNAVIHREÄ KUPLA

EI RENGASTA

Pro Kasvatustieteilijät

Kontakti

Vihreä lista

Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto

Kokoomus - Oikeisto -opiskelijat

Rahkonen Hanna, 64 Korhonen Aatu, 56 Riikonen Heidi, 43 Rättyä Annika, 32

Juutilainen Teemu, 90 Hakkarainen Alisa, 68 Jäppinen Ville, 43

Härkönen Onni, 43 Vaakanainen Karoliina, 37 Krasniqi Brigita, 29 Caglayan Merve, 25

Tapio Noora, 70 Puputti Miska, 45 Keskinen Laura, 42

Lähteenmaa Samuli, 70 Javio Santeri, 35

VITRIINI

T

erveiset Kameraseura Vastavalosta! Olemme pieni mutta aktiivinen valokuvauksesta kiinnostuneiden yhteisö, jonka toiminnassa ei ole keskeistä osaamistaso eikä välineistön hinta.

Tärkeämpää on mukava tekeminen ja uusien asioiden oppiminen.

Monissa valokuvaukseen liittyvissä yhteisöissä on vahva välineurheilun tuntu, joissa itse valokuvaamista tärkeämpää on omistaa uusimmat välineet ja terävimmät objektiivit. Kuvauskaluston haalimiselta monesti unohtuu itse valokuvauksen hienous ja tästä koitamme toiminnallamme muistuttaa. Eri tyylien tutkiminen kuuluu harrastuksen luonteeseen ja tekee siitä virkistävän monipuolista. Haluamme kannustaa jäse-

niämme löytämään oman tyylinsä kuvata, oli sitten kyseessä potretit urbaanissa ympäristössä, maisemakuvat Tunturi-Lapin kansallispuistoissa tai yksityiskohtia arkitodellisuudesta irrottavat abstraktiot. vahvuutena on analogisen valokuvaamisen osaaminen.

Toimintamme keskiössä on Kalevan pimiömme, joka takaa jäsenille hyvät puitteet filmien kehittämiseen ja kuvien vedostamiseen. Reaaliaikaista apua pimiötyöskentelyyn on saatavilla Telegram-ryhmässämme päivystäviltä konkareilta, jotka todennäköisesti osaavat vastata mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

KERHOMME

TOIMINTAMME on tänä vuonna ollut

olosuhteiden takia hieman säästö-

A N A L O G I N E N

@KERHOPOSTIA

V A L O K U V A A M I N E N

10

liekillä, mutta joitakin tapahtumia olemme silti onnistuneet etäyhteyden avulla pitämään. Perinteisen joukkuevalokuvauskilpailun Kuunvalokuvausyön pitäminen etänä arvelutti meitä järjestäjiä, mutta tapahtuma oli lopulta menestys ja saimme hyvää palautetta kisailijoilta. Yksi joukkue jopa osallistui napapiirin pohjoispuolelta Muoniosta, joka ei aiemmin olisi ollut mahdollista. voittajakuvat julkistetaan etänä järjestettävässä syyskokouksessa 3.12. Tervetuloa mukaan toimintaan!

KUUNVALOKUVAUSYÖN

Lauri Paulamäki Tampereen yliopiston kameraseura Vastavalon puheenjohtaja

Kameraseura Vastavalon logo.

MITÄ VITTUA? (jo vuodesta 2002)

T Y E P L I H Ä T Ä Ä T R

Maskit eivät siis ole erityisen tasalaatuisia?

Niitä on tilattu yhteisölle 20 000 kappaletta. Sen mukaan, mitä olemme havainneet, maskit ovat olleet sellaisia kuin pitääkin. Laajamittaisesta laatupoikkeamasta ei kaiketi ole kysymys.

E

Tampereen yliopiston tila- ja kiinteistöpalvelujen johtaja Pertti Iso-Mustajärvi, ovatko maskit huonolaatuisia?

Kun sain tiedon, että valituksia on tullut, tein yksittäisen pistokokeen. Maski on tuossa vieressäni, eikä tässä näytä olevan oleellisia virheitä. Kun katsoo, niin saattaa tuossa olla kaksi langanpätkää, mutta se ei haittaa käyttöä millään tavalla. Tietysti on harmittavaa, että joku käyttäjistä on saanut maskin, joka ei sovellu käyttöön ja jossa on yksittäinen laatuvirhe. Sen voi toki tulla vaihtamaan uuteen.

H

Y

liopiston jakamien kangasmaskien laatu on herättänyt hämmennystä opiskelijoiden keskuudessa. Jotkut käyttäjät ovat havainneet, että maskin kuminauhat ovat eri mittaiset, kangas on leikattu vinoon ja saumat repsottavat.

Myös materiaalimerkintä herättää hilpeyttä.

T Ä

200-PROSENTTINEN KASVOMASKI Kuka yliopiston maskit on valmistanut, ja miksi juuri tähän maskiin päädyttiin?

Tampereen yliopistolla on vuotuiset puitesopimustoimittajat ja maskit on hankittu sieltä. Ne on valmistettu EU:n alueella, ei tuotu kolmansista maista.

Maskeissa lukee, että ne ovat 100 % puuvillaa sekä 100 % polyesteriä. Antavatko ne 200-prosenttisen suojan?

No ei. Tuo tarkoittaa sitä, että se on kaksikerroksellinen maski. En osaa tarkemmin sanoa, mitkä ovat olleet valmistajalla turvallisuuteen liittyvät tavoitteet tässä ratkaisussa.

Miksi maskeissa ei ole yliopiston logoa, tuninaamaa?

Maskiin painettavat logoasiat olisivat viivästyttäneet toimitusta, eikä maskin kestävyys painatuksen osalta ole niin hyvä. Tunimaskia ei tällä kertaa toteutettu.

Oliko ensisijaisena valintakriteerinä violetti väri?

Ei. Toimitusnopeus oli tärkeä kriteeri. Toki pyrittiin valitsemaan tunnusvärejä lähin vaihtoehto. Maski näyttää varsin tyylikkäältä kokonaisuudelta mustilla reunoilla ja tummanvioletin värisenä.

Maria Muilu

Nestorilla on nyt aikaa istua kiikkutuolissa.

EDUSTAJISTOVAALIEN TULOKSESTA TARKEMMIN SIVUILLA 6–9.

11

ADAM ZEIDAN,

mikä vei teekkareiden äänestysinnon?

Teksti AAPO LAAKSO

E

Edustajistovaalit on käyty ja tulos on selvillä. Ja mitä sitä kaunistelemaan, vaalien äänestysprosentti laski vuoden 2018 vaaleista tarkalleen ottaen 8,97 prosenttiyksiköllä ollen nyt 29,94. TREYn asettamasta 40 prosentin tavoitteesta jäätiin paljon. Äänet ovat tietysti nimettömiä, mutta tuloksen perusteella voi päätellä, miltä kampukselta äänestysintoa löytyi paljon, mistä vähemmän.

Kauppi: Medisiinarien kannatus on kuin jalokaasu: ei reagoi mihinkään. Liiton paikkamäärä pysyi samana jo kolmannet vaalit putkeen. Myös äänikuninkuus meni Kauppiin.

Keskusta: Hallintotieteiden ja kasvatustieteiden listat jyräsivät kumpikin kahteen lisäpaikkaan. Poliittisessa vihervasemmistossa valtasuhteet keikahtivat vihreiden eduksi, oikeisto nappasi yhden lisäpaikan.

Hervanta: Perinteisesti Hervannassa äänestysprosentit ovat olleet korkeampia kuin keskustassa. Nyt teekkarilistat kuitenkin menettivät yhteensä 3 paikkaa. On hankala kuvitella, että teekkarit olisivat yhtäkkiä intoutuneet äänestämään aivan muita kuin Hervannan ehdokkaita, sikäli kun uudet paikat menetettiin pääosin keskustakampuksen ainejärjestöihin pohjautuville listoille.

TREYn edustajiston väistyvä puheenjohtaja ja teekkariaktiivi Adam Zeidan, putosit sitten itsekin edustajistosta.. ”No joo, tässä nyt rupeaa näitä vuosiakin olemaan sen verran, että se nyt ei ollut enää niin suuri menetys.”

Oliko se toivottua? ”No ei se toivottua ollut, mutta ei harmita läheskään niin paljoa kuin olisi harmittanut kaksi vuotta sitten.”

Mistä lähtisit etsimään syytä teekkareiden äänestysinnon vähenemiselle? ”Ylipäänsä Hervannassa tilanne on ollut aika vakaa sellaisten riviopiskelijalle tärkeiden asioiden, kuten tilojen suhteen. Voi olla, että vaikuttamista ei siksi ole koettu niin tärkeäksi.

Teekkarit totutusti viettävät myös paljon aikaa kiltahuoneilla ja järjestötiloissa, ja nyt kun kampuksella ei ole voinut olla, eivät vaalit ole olleet niin paljoa opiskelijoiden naamalla. Voi myös olla, että jonkin verran ääniä on siirtynyt myös poliittisille listoille.”

Ensimmäisissä vaaleissa vuonna 2018 äänestysprosentti oli todella kova. Millä TREY pääsee takaisin tilanteeseen, jossa se kiinnostaa opiskelijoita yhtä paljon? ”Ainakin täytyy pohtia, mikä on se väylä, jolla tavoitetaan ei-aktiiviset jäsenet. Se väylä varmasti kulkee aine- ja ammattijärjestöjen kautta. TREYn viestintä on vaikuttavaa, mutta vain niille, jotka se tavoittaa.

Siihen, että ihmiset menevät äänestämään ja ovat jotakin mieltä, vaaditaan ensin pohjalle ymmärrys siitä, että mistä pitäisi olla jotakin mieltä.”

Eli pitäisikö TREYn panostaa entistä enemmän jäsenjärjestöjen toiminnan tukemiseen ja sitä kautta vaikuttamiseen?

"Se on ylioppilaskunnan etu, jos järjestöjen kautta saadaan viestittyä jäsenille siitä, mitä korkeammalla päätöksenteossa tapahtuu. TREYn päässä sen tärkeys on hoksattu ja sen eteen pitää tehdä töitä jatkossakin."

Vieläkö itse meinaat osallistua johonkin järjestötoimintaan? ”On tässä vielä pienempiä jäähdyttelypestejä luvassa.

Kyllä me varmasti jotakin hauskaa keksitään. Järjestetään vaikka joku tapahtuma!”

Seiska-lehden vuoden 2016 seksikkäin kesäkolli.

Kuva: Nelonen Media

LUOTTAMUS, RAKKAUS, ONNI – ylävartalon liikkuvuus Teksti AAPO LAAKSO

U

nelmoitko motorisoidusta sängystä, joka nostaa sinut aamuisin jalkeille ja keittää samalla vahvat kahvit?

Pelkäätkö, että etäopiskelu sohvan nurkassa tekee selkärangastasi kieron kuin fusilli-makaroni?

Onko korona vienyt elämästä tarmon ja kehosta jäntevyyden?

Visiiri on löytänyt hyvin varjellun salaisuuden, josta voi olla apua sinun arkesi harmauteen ja helpotusta tomumajasi rapistumiseen.

"Koukista polvia. Nouse hitaasti ylös selkä pyöreänä. Työnnä lantio eteen. Hyvä!"

Kyseessä on melko lupaavasti nimetty Break Pro -ohjelma. Tietokoneelle tai puhelimeen asennettavan sovelluksen tarkoitus on tarjota sinulle ohjattua taukoliikuntaa. Pian sinäkin olet taukoammattilainen!

Ohjelma sisältää tavanomaisten hartiaverryttelyjen ja kevyiden ve-

nyttelyjen lisäksi muun muassa äänenhuoltoa, pilates-liikkeitä ja ergonomiaohjeita. Käyttäjä saa itse valita minkälaista rääkkiä päiväänsä kaipaa. Rankemmasta päästä löytyy askelkyykky- ja hyppytreeniä, keppijumppaa sekä vastuskuminauhan kanssa rimpuilua.

"Avaa kädet pitkälle taakse. Venytys tuntuu rintakehässä. Rentouta.

Hetki vielä. Hyvä!"

Vaikea ohje ohjelmiston löytämiseen » Navigoi osoitteeseen tuni.fi, rullaa sivun alareunaan ja valitse sivu "Opiskelijan opas". Kelaa avautuva uusi sivu alareunaan ja valitse "Yliopisto-opiskelijan opas". Sitten klikkaa vasemmasta palkista auki "Opiskelijan palvelut ja käytänteet" ja tämän jälkeen "Hyvinvointi". Listan viidentenä kohtana on otsikko "Taukoliikunta". Ohjeistus aukeaa laatikon oikeassa reunassa olevasta plus-symbolista.

OHJELMAN saa

asetettua esimerkiksi tunnin välein ilmoittamaan, että jumpan aika on käsillä. Jumppaliikkeet näytetään videolta ja lisäksi taustalla kertojanääni selostaa liikesarjat läpi.

Eikä se ole mikä tahansa ääni. Se on Sami Kuronen.

Temptation Islandin grillinuotiolta tutun ja Seiska-lehden vuoden 2016 seksikkäimmän kesäkollin äärirauhallinen baritoni lämmittää ja kannustaa. Sami ei vaadi ja Sami muistaa kehua.

"PIDÄ RYHTI SUORASSA. ÄLÄ PAINA PÄÄTÄ ALAS. HENGITÄ RAUHALLISESTI. HYVÄ!"

Helppo ohje ohjelmiston löytämiseen

» Kirjoita osoiteriville breakpro.fi, lataa ohjelma.

Tunnistaudu tuni-sähköpostilla.

12

ME LUOMME TILOJA, JOISSA ON HYVÄ OLLA. SINULLE TARJOAMME PAIKAN, JOSSA VOIT KASVAA!

Oletko sinä ISS Palveluiden seuraava Global Management Trainee?

“kimpassa kivempaa”

Kahden burgerin ostajalle oluet 2€/plo.

Normaalihintaisista tuotteista opiskelijaalennus -15%.

Edut voimassa tammikuun 2021 loppuun saakka.

Haemme jälleen uusia tulevaisuuden tekijöitä 1,5 vuotta kestävään Global Management Trainee-ohjelmaamme.

Ohjelman aikana pääset muun muassa työskentelemään mielenkiintoisten projektien parissa, suorittamaan 3 kuukauden vaihdon toisessa ISS-maassa ja kasvamaan kiinteistöpalvelualan ammattilaiseksi. Trainee-matkan lopussa odottaa työ ISS:n avainasiakkuuksien johtamisen ja kehittämisen parissa.

Kiinnostuitko? Hae mukaan 14.12.2020–17.1.2021 osoitteessa iss.fi Hakuaikaa odotellessa voit lukea ohjelmasta lisää googlettamalla ”ISS Global Management Trainee”.

Tampere Alumni – kaukana tai lähellä, olet osa meitä.

Liity mukaan Tampere Alumni -yhteisöön Veera Degerholm Tampere Alumni

tuni.fi/alumni #tamperealumni

W

14

PÄÄ EI KESTÄ

15

Jääkiekossa tapahtuvien päävammojen tunnistaminen on kehittynyt vauhdilla. Aivotärähdykset ovat edelleen lajin riesana, mutta enää kaukaloihin ei päästetä pelaajia vintti pimeänä.

Teksti EERO JAUHIAINEN Kuvitus PAULIINA LINDELL

E E S

V

uoden 2003 jääkiekkoliiga NHL:n finaalisarjan kuudennesta ottelusta on pelattu lähes puolet, kun New Jerseyn puolustaja Scott Stevens taklaa Anaheimin hyökkääjä Paul Kariyaa niin, että ky-

K

Y

P

Ä

R

Ä

R

Y

T

I

pärä rytisee.

Taklauksen jälkeen Anaheimin tähtihyökkääjä makaa jäällä liikkumattomana lähes minuutin ennen kuin hänet talutetaan ulos kaukalosta.

Vain 11 peliminuuttia myöhemmin Kariya palaa jäälle, laukoo upean maalin ja siivittää joukkueensa voittoon.

Maali on Kariyan pelaajauran mieleenpainuvimpia hetkiä, mutta hän itse ei muista siitä mitään.

Tapaus on ehkä yksi tunnetuimmista jääkiekossa tapahtuneista aivotärähdyksistä.Tapahtumaketju kuvastaa karulla tavalla sitä, miten puutteellista päävammojen tunnistaminen oli vielä 2000-luvun alussa.

"Aikaisemmin ei ollut niin paljon tietoa. Viimeisten 15 vuoden aikana päävammoihin on kiinnitetty erityistä huomiota ja hoito on kehittynyt aika paljon", kertoo liikuntalääketieteen erikoislääkäri Timo Hänninen.

Hänninen on päätutkija Tampereen Urheilulääkäriaseman vuonna 2014 käynnistyneessä tutkimushankkeessa, joka edistää sekä päävammojen ehkäisyä että hoitoa jää-

kiekossa ja muissa kontaktilajeissa. Seurantatutkimus toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston, Taysin neurokirurgian yksikön sekä Suomen jääkiekkoliiton kanssa, ja siinä kartoitetaan päävammojen arviointimenetelmän käyttöä jääkiekon SM-liigajoukkueissa.

"Tutkimuksen tarkoitus on kerätä ja jakaa tietoa sekä opettaa arviointimenetelmän käyttöä ennen kaikkea siellä kentän laidalla olevalle hoitohenkilökunnalle", Hänninen kertoo. arviointimenetelmänä on kansainvälisten asiantuntijoiden yhdessä kehittämä Sport Concussion Assessment Tool (SCAT). Se on pelaajan kognitiivisia ominaisuuksia ja tasapainoa testaava kyselymuotoinen työkalu, jolla voidaan nopeasti arvioida vamman vakavuutta.

Erilaisia päävammojen tunnistusmenetelmiä on olemassa paljon, mutta SCAT on asiantuntijoiden suosittelema ja siten myös laajasti käytetty arviointityökalu.

SCAT perustuu systemaattisuuteen ja siihen on kerätty kaikki aivovammalle tyypillisimmät oireet, joita ovat esimerkiksi päänsärky ja sekavuus sekä tasapaino- ja muistiongelmat. Oireet ja niiden voimakkuus voivat kuitenkin vaihdella paljon, eikä niiden tunnistaminen ole aina yksinkertaista.

TUTKIMUKSESSA

TIEDE 16

"Yleensä aivotärähdyksen saanut urheilija kertoo kysyttäessä vain päällimmäisen tuntemuksen, mutta kun systemaattisesti käydään asioita läpi, voi esiin nousta oireita, joita hän ei muuten ilmoittaisi", Hänninen sanoo.

Esimerkiksi Paul Kariyan tapauksessa oireet olisi voitu havaita systemaattisemmalla arvioinnilla. Pelaaja pystyi jatkamaan peliä, mutta pää ei ollut kunnossa. Vuonna 2017 Kariya kertoi urheilukanava TSN:n haastattelussa, ettei muista mitään koko ottelusta. Itse asiassa hänellä ei ole minkäänlaisia muistikuvia edes kaksi päivää myöhemmin pelatusta viimeisestä pelistä eikä kahdesta seuraavasta päivästä finaalisarjan jälkeen.

Hänninen arvioi, että ennen systemaattisten arviointimenetelmien käyttöönottoa jääkiekkoliigoissa on kyetty varmuudella tunnistamaan vain selvästi vakavimpia päävammoja. Hän kertoo, että nykyään aivotärähdyksen saaneiden pelaajien palaaminen kentälle vielä samassa ottelussa on saatu kitkettyä pois käytännössä kokonaan. Etenkin, kun puhutaan korkeimmista sarjatasoista. kehityksestä huolimatta aivotärähdykset ovat edelleen jääkiekon tyyppivamma. Hännisen vuonna 2017 aiheesta tekemän väitöskirjatutkimuksen mukaan miesten kansainvälisellä tasolla niitä tapahtuu sadassa ottelussa noin seitsemän.

Lukuisat pelaajat ovatkin joutuneet lopettamaan uransa aivotärähdysten takia, mukaan lukien Paul Kariya ja häneltä mehut sipulista taklannut Scott Stevens.

Normaalisti aikuinen ihminen toipuu aivotärähdyksestä parissa viikossa, mutta 10–15 prosentissa tapauksista oireet pitkittyvät. Pahimmillaan jälkioireet kestävät vuosia tai jäävät pysyviksi.

Päävammat voivat siis olla koko loppuelämää haittaava terveydellinen riski, sillä toistuvat päähän kohdistuvat iskut vaurioittavat aivoja vakavasti. Urallaan ainakin kuusi aivotärähdystä saanut Kariya paljasti TSN:n haastattelussa, että pelaajauran jälkeen tehtyjen testien mukaan hänen aivotoimintansa on heikentynyt 60 prosenttia.

SCAT-arviointityökalu on toimiva keino pelaajien terveyden edistämiseksi, mutta se on välitön apu vain päävammojen tunnistamiseen ja jatkohoidon suunnitteluun. Siksi tutkimuksissa keskitytään myös vammojen ennaltaehkäisyyn.

Viime vuosina lajin turvallisuutta on pyritty parantamaan etenkin peliolosuhteita kehittämällä. Hännisen väitöskirjan POSITIIVISESTA

mukaan vuonna 2014 kotimaisessa SM-liigassa pakollisiksi tulleet joustokaukalot ovat jo vähentäneet aivotärähdyksiä selvästi. Myös pelaajien varusteet ovat kehittyneet.

Vammariskiä sen sijaan lisää jääkiekon jatkuvasti kasvava pelinopeus.

Hänninen sanoo, että sääntömuutokset olisivat tehokas keino päävammojen ehkäisemiseksi, mutta niiden tekeminen ei ole ongelmatonta.

"Pitää katsoa, mitä asioita lajissa ollaan valmiita muuttamaan. Jos vauhtia muutetaan, pelin luonne muuttuu, joten ne eivät ole ihan yksinkertaisia asioita."

NYKYÄÄN päänsä

loukanneiden pelaajien kunto arvioidaan aina asianmukaisesti, eikä siten Kariyan tapauksen kaltaisia tajunnan rajamailta ponnistavia sankaritarinoita toivottavasti enää nähdä.

Jatkuvasti nopeutuvassa lajissa on kuitenkin vielä paljon tekemistä urheilussa tapahtuvien päävammojen ehkäisemiseksi.

Siksi alan tutkimuksessa tehdään aktiivista kansainvälistä yhteistyötä eri urheilulajien välillä.

Siinä työssä keskeisessä roolissa on neljän vuoden välein järjestettävä päävammoja käsittelevä konsensuskonferenssi, jossa eri maiden ja urheilulajien asiantuntijat kokoavat tutkimustuloksia yhteen. Lisäksi tapahtumassa kehitetään SCAT-arviointityökalua uuden tiedon pohjalta.

Järjestyksessään viides konferenssi oli tarkoitus järjestää tänä syksynä, mutta koronapandemian takia sitä on siirretty vuodella.

Kansainvälistä tutkimustyötä pyritään edistämään myös vuonna 2022 Tampereella pidettävissä jääkiekon MM-kisoissa. Hännisen mukaan turnauksen yhteydessä on tarkoitus järjestää jääkiekkoon liittyviä tiedetapahtumia.

“Se on erinomainen mahdollisuus tehdä yhteistyötä eri maiden asiantuntijoiden kanssa.”

TULEVAISUUDESSA UUDET TEKNOLOGISET MAHDOLLISUUDET VIEVÄT PÄÄVAMMATUTKIMUSTA ENTISTÄ YKSILÖLLISEMPÄÄN SUUNTAAN, SILLÄ PELAAJIEN PAIKANNUSJÄRJESTELMIEN KEHITTYESSÄ URHEILIJOIDEN LIIKKEISTÄ VOIDAAN KERÄTÄ AIEMPAA YKSITYISKOHTAISEMPAA TIETOA.

"Kun saadaan esimerkiksi paikannustietoja siitä, paljonko pelaaja on luistellut, missä päin kaukaloa vamma on syntynyt ja minkä pelipaikan pelaaja on kyseessä, pystytään paremmin kehittämään ennaltaehkäiseviä toimia yksilötasolla", kertoo Hänninen.

Hänen mukaansa tutkimustyö päävammojen ehkäisyn ja hoidon edistämiseksi tulee jatkumaan Suomessa vielä pitkään.

"Tutkimuksen aikataulu ja rahoitus on suunniteltu 10–15 vuoden aikajänteelle, mutta siihen voidaan hakea jatkoa. Aiheita suunnataan niin, että täällä pystytään tekemään sellaista tutkimusta, mitä maailmalla ei olla vielä tehty."

TURHAT TAIDOT

MITÄ TURHIA TAITOJA SINULLA ON?

SISÄTUNTEMUS ESA KESKINEN viimeistelee opintojaan journalistiikassa

Sammuttakaa valot N E K I A L L V A

L O

O

N

HENRI TAMMI tietojenkäsittelytieteet, 2. vuosi

V A

"Osaan ratkaista Rubikin kuution. Siitä ei ole hirveästi hyötyä"

A

N

N

U

T

L

Ä

H

E

S

SUVI TIILIMÄKI tietojenkäsittelytieteet, 1. vuosi

J

K

"Olen ainakin ‘huonekasvikuiskaaja."

oulukuisena aamuna voisi kuvitella, että tämä maailmankolkka on planeetan valottominta. Suomessa ei kuitenkaan ole enää kunnon pimeyttä, vaan keinovalo on vallannut lähes kaiken.

Täällä ei ole tarpeeksi pimeää.

Suomi metsineen on mielikuvissa hämärän tyyssija, mutta pelkästään ulkoalueiden yleisvalaistuksen valaistusvoimakkuus on eri arvioiden mukaan jo tuhansia kertoja kirkkaampi kuin tähtien valo.

Ehtaa pimeyttä löytyy enää harvoista paikoista, maamme erämaisilta seuduilta. Suomen pimeimmän kohdan on arvioitu olevan Käsivarren Lapissa. Totaalista pimeyttä on mahdollista löytää käytännössä enää avomereltä, kaukana mantereista ja niiden asutuksesta.

Pimeyttä tarvitaan. Kun asutuskeskusten ja valtateiden valot peittävät yötaivaan kymmenien kilometrien säteeltä kumotuksensa, se häiritsee eliöiden suuntavaistoa, vuorokausirytmiä ja hormonitoimintaa. Esimerkiksi kiiltomatojen määrä on vähentynyt maailmanlaajuisesti, ja sen epäillään osittain johtuvan siitä, ettei uros löydä sopivaa hehkuvaa naarasta valosaasteen häiritessä. Kuka sitä nyt valot päällä kuksisi?

selkärankaisista miltei joka kolmas ja selkärangattomista 60 prosenttia on yöeläjiä.

Myös ihmiset kärsivät tauottomasta loisteesta. Yöllisen keinovalon on todettu vaikuttavan esimerkiksi “unihormoni” melatoniinin

I E

ELINA JAAKKOLA materiaalitekniikka, 2. vuosi

K

"Minulla on taito unohtaa kertotaulu."

N

O

VAKAVISSAAN:

tuotantoon.

Valosaaste on keinovaloa, joka “karkaa” taivaalle. Parhaassa tapauksessa keinovalaisua käytettäisiin vain missä se on tarpeen, ja kohdennetusti.

Valoa palaa silti yhä enemmän.

Ihan ymmärrettävää täällä, missä pitkän talven yli selviämisessä valo on ollut elinehto. Pimeys on turvattomuutta. Kotikadun led-lamput indikoivat olemassaoloa ja saavutettuja etuja.

Itse valosaaste on meille uusi asia.

Helsingin kaupunki on ensimmäisenä Suomessa selvittänyt tänä vuonna pimeiden alueiden turvaamista.

Iso osa maailman ihmisistä asuu niin kaupungistuneilla alueilla, ettei heillä ole esimerkiksi mahdollisuutta nähdä tähtitaivasta sen koko laajuudessaan.

Suomessakin keinovalon keskeltä näkee vain kirkkaimmat tähdet. Parikymmentä vuotta sitten naapurigalaksimme Andromeda näkyi paljaalla silmällä Tampereen Kaupista, vaan ei näy enää.

Onkin jo olemassa sellainen asia kuin pimeysturismi. Uudessa-Seelannissa on tuotteistettu taivaantuijottelua varten niin sanottuja Dark Sky Reserve -alueita. Valottomia paikkoja metsästetään revontulia tai tähtikuvioita bongatakseen. Kotigalaksimme, Linnunradan valkea hohde vasten tummansinistä yötaivasta on kieltämättä melko perimmäinen kokemus. Siitä on myös tulossa tätä menoa yhä harvinaisempi kokemus.

17 Se kuulostaa aika valottomalta elämältä.

18

VIELÄKÖ PÄÄSEE LÄÄKÄRIIN? YTHS:n asiakasmäärä kasvaa Tampereella vuodenvaihteessa miltei puolella. Palvelumallin muuttuessa digipalvelujen kirjo laajenee ja vastaanottotiloja laajennetaan. Muista maksaa terveydenhoitomaksu jatkossa Kelaan, ettei summaa vähennetä opintorahastasi.

Teksti & Kuva MAIJU MANNINEN

U

usi laki korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta tulee voimaan 1.1.2021. Laki on luonteeltaan mullistava, ja tähtää kaikkien korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaisuuteen, kun velvollisuus opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisestä siirtyy Kelalle. Palveluiden tuottaminen on jatkossa YTHS:n vastuulla.

Uudistuksen olennaisin muutos on, että vuoden alusta alkaen YTHS:n palveluiden piiriin kuuluvat myös kaikki Suomen ammattikorkeakoulujen perustutkinto-opiskelijat.

Tampereella YTHS saa siis noin 10 000 asiakasta lisää Tamkin ja poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoista. Kansainväliset vaihto-opiskelijat puolestaan tippuvat YTHS:n piiristä. Jatko-opiskelijat ja avoimen korkeakoulun opiskelijat turvautuvat edelleen kunnalliseen terveydenhuoltoon, kuten tähänkin asti.

YTHS vastaa lakiuudistukseen muuttamalla palvelumalliaan. Tavoite on, että laissa määritellyt terveydenhuollon palvelut ovat jokaisen korkeakouluopiskelijan saavutettavissa opiskelupaikkakunnasta riippumatta.

Miten tämä näkyy konkreettisesti Tampereella opiskelevalle?

Suunterveys Hervannassa, muut Kalevantiellä

tuksia kuin muiden alojen opiskelijat.

Kasvavaan asiakasmäärään on Tampereella varauduttu laajentamallaYTHS:n palvelupisteiden tiloja sekä Hervannassa että keskustassa. Osana uudistusta suunterveydenhoito keskitettiin Hervantaan ja muut terveydenhoitoasiat keskustaan.

Tampereen toimipisteisiin rekrytoidaan kymmeniä uusia terveydenhuollon ammattilaisia. Eniten kasvaa psykiatristen sairaanhoitajien määrä, jolla pyritään vastaamaan jatkuvasti nousseeseen avuntarpeeseen mielenterveyden pulmissa.

Muuttuvatko palvelut?

Tampere ei ole ainut vaihtoehto

Käyntimaksut poistuvat

YHTS määritti yhdessä Kelan kanssa rajat, joiden puitteissa terveyspalvelujen tulisi olla kaikkien opiskelijoiden käytettävissä riippumatta opiskelupaikkakunnan sijainnista. Esimerkiksi yleisterveydenpalveluihin tulee päästä julkisilla kulkuneuvoilla vähintään kerran tunnissa kulkevin yhteyksin ja matka saa olla korkeintaan 45 minuuttia pitkä.

Saavutettavuuden toteutumiseksi YTHS on kilpailuttamisen perusteella valinnut yhteistyökumppaneita, joiden palvelupisteet ovat vuoden alusta alkaen opiskelijoiden käytettävissä. Ne sijaitsevat pienemmillä paikkakunnilla, joille ei olisi ollut mielekästä perustaa YTHS:n omia palvelupisteitä.Yhteistyökumppaneiden palveluita voivat käyttää vain kyseisellä paikkakunnalla opiskelevat.

Sen sijaan missä tahansa YTHS:n omista 23 palvelupisteestä voi asioida vapaasti, mikäli kuuluu YTHS:n palvelujen piiriin. Käytännössä jos esimerkiksi Tampereen yliopiston opiskelija viettää joululomaa vanhempiensa luona Oulussa ja tarvitsee terveydenhuollon palveluita, voi varata ajan Oulussa sijaitsevaan YTHS:n palvelupisteeseen.

Vuoden vaihduttua YTHS:n palveluista ei peritä enää käyntimaksuja. Esimerkiksi hammaslääkärikäynneistä enää siis veloiteta erikseen. Myös lääkärinlausunnot muuttuvat maksuttomiksi. Peruuttamatta jääneistä vastaanottoajoista veloitetaan edelleen.

Yhä enemmän palveluja etänä Osana YTHS:n uutta palvelumallia on jo otettu käyttöön uudenlainen hoidontarpeen arviointi. Palvelupistekohtaisista puhelinnumeroista ja ajanvarauksista on jo siirrytty keskitettyyn malliin.Yleisterveyden ja mielenterveyden palvelujen erottelusta on luovuttu. Palveluita tarjotaan jo nyt myös verkko-chatin kautta.

Hoidontarpeen arvioinnista opiskelija joko ohjataan valtakunnalliselle digilääkärin vastaanotolle tai hänelle annetaan aika oman opiskelukaupungin vastaanotolle. Sekin voidaan pitää joko kasvokkain tai etäyhteydellä.

Vuoden vaihduttua digitaaliset ja etäpalvelut laajentuvat. Ne tulevat käsittämään muun muassa seksuaaliterveyden etäpalveluja, suunterveyteen ja matkailuterveyteen liittyviä etäneuvontapalveluja, ihotautilääkäreiden konsultaatiopalveluja, puhe- ja ravitsemusterapeuttipalveluja sekä etäryhmätoimintaa.

Terveydenhuollosta tiimityötä Digipalvelujen ohella iso muutos YTHS:n palvelumalliin ovat niin sanotut vastuutiimit. Ne tarkoittavat, että yleislääkäristä, terveydenhoitajasta, mielenterveystyöhön suuntautuvasta hoitajasta ja fysioterapeutista koostuvat ryhmä vastaa tietyn opiskelijajoukon palveluista, jolloin myös alakohtaiset tarpeet voidaan huomioida.

Tällaisia tarpeita on esimerkiksi se, että lääketieteellisen ja sairaanhoitoalan opiskelijat tarvitsevat enemmän roko-

19

Oleellisia muutoksia YTHS:n palveluihin ei ole Tampereella tulossa. Jatkossa palvelut ovat kuitenkin jokaisella paikkakunnalla samat. Se luultavasti ilahduttaa opiskelijoita pienemmillä paikkakunnilla, joissa esimerkiksi erikoislääkäreiden vastaanotot ovat olleet useamman kiven alla kuin isoissa kaupungeissa.

Ei enää kesätaukoa 1.1.2021 lähtien YTHS:n palvelut ovat käytettävissä arkisin läpi vuoden. Totuttua heinäkuun sulkua ei jatkossa ole. Lyhennettyjä aukioloaikoja on kiirastorstaina ja uudenvuoden- ja vapunaaton osuessa arkipäiville.

Maksa jatkossa Kelalle Jokainen YHTS:n palveluihin oikeutettu on myös velvollinen maksamaan terveydenhoitomaksun. Aiemmin maksu on veloitettu lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä, jatkossa summa maksetaan erikseen Kelalle. Huomionarvoista on, että jos on maksanut YTHS-maksun syksyllä ilmoittautumisen yhteydessä, kyseessä on ollut vain syyslukukauden hinta. Kevätlukukaudesta on maksettava Kelalle.

Alustavasti maksu on 38,50 € lukukaudessa. Kela tiedottaa tarkasta summasta joulukuussa. Kelasta ei tule laskua, vaan opiskelija on itse vastuussa maksun hoitamisesta. Kevätlukukauden 2021 maksun voi hoitaa Kelan asiointipalvelussa (kela.fi) joulukuusta 2020 alkaen.

Kevään terveydenhoitomaksun eräpäivä on 31.1.2021.

Eräpäivän ylittämisestä seuraa maksumuistutus ja kiinteä viivästymismaksu. Viime kädessä Kela voi periä maksun suoraan opintorahasta. Jos opiskelija ei saa opintorahaa, maksu siirtyy ulosottoon.

Terveydenhoitomaksu maksetaan riippumatta siitä, käyttääkö opiskelija YTHS:n palveluja. Kela perustelee tämän sillä, että terveydenhoitomaksu on enemmänkin veron kuin maksun kaltainen, koska se on tarkoitettu yleisesti opiskelijaterveydenhuollon rahoittamiseen.

Jos on ilmoittautunut läsnä olevaksi useampaan kuin yhteen korkeakouluun, ei maksua tarvitse silti maksaa moneen kertaan. Kesken lukukauden valmistuva opiskelija voi käyttää YTHS:n palveluja kyseisen lukukauden loppuun asti.

Tekstiä varten on haastateltu YTHS 2021 -projektipäällikkö Tiina Andersénia jaYTHS Keskisen alueen toiminnanjohtaja Anna Järvi-Arolaa.

LOPPUTYÖN SANKARIT

GRADU GRADU Teksti SUVI TUOMISTO Kuvat SAARA TUOMINEN

S

uomessa kuusi prosenttia kaikesta kotitalousjätteestä koostuu kertakäyttövaipoista. Siitä huolimatta kestovaippojen käyttö on edelleen harvinaista.

Annariina Kiponoja tutki gradussaan, mistä syistä kestovaipat valitaan ja miten valinta näkyy arjessa.

Erityisen kiinnostunut hän oli siitä, miten sukupuolittunutta kestovaippoihin liittyvä hoiva on.

Kiponoja haastatteli aineistoonsa 15 heteropariskuntaa, jotka käyttivät lapsillaan kestovaippoja.

Valtavirrasta poikkeavalle valinnalle löytyi monenlaisia syitä. Kertakäyttövaippojen hylkäämisellä rakennettiin kestävää ja eettistä vanhemmuutta.

Kestovaipat koettiin rutinoitumisen myötä arkea helpottavaksi. Yksi tärkeä syy oli myös raha. ”Taloudellisuutta korostettiin nimenomaan miehisessä puheessa. Onko se sitten miehille helpompaa osallistua hoivapuheeseen tällaisen maskuliinisen talousteeman kautta?”

Sukupuolittuneisuus näkyi paitsi puheessa myös käytännössä. Kestovaippojen hankinta jäi poikkeuksetta äitien vastuulle. Äidit hoitivat myös valtaosan vaippa-arjen käytännöistä. ”Nykypäivänä lähtökohta on, että vanhemmuutta jaetaan. Siitä huolimatta tällaisissa yksittäisissä hoivan paikoissa sukupuolittuneisuus näkyy edelleen todella vahvasti.”

Kiponojalla on myös omaa kokemusta kestovaippa-arjesta. ”Pohdin paljon sitä, mikä on oma suhteeni aiheeseen ja miten pidän itseni siitä sillä tavalla irrallisena, etten kerro minun tarinaani vaan nimenomaan niiden haastateltavien.”

Työläästä haastattelu- ja litterointiosuudesta huolimatta Kiponoja nautti itsenäisestä työskentelystä. ”Gradu on aivan heittämällä ollut kaikkein mielekkäimpiä opintosuorituksia!”

Kiponoja kirjoitti kotona apunaan kaksinkertainen kuulosuojaus: alla korvatulpat ja päällä kuulosuojaimet. ”Lapset oppivat nopeasti, että kun äiti kirjoittaa, ei saa tulla roikkumaan.”

Alun perin tavoitteena oli saada homma nopeasti alta pois. Aineistosta tuli kuitenkin niin laaja, että Kiponoja jatkaa väitöskirjaa saman aiheen parissa. ”Ei se sitten pysynytkään niin pienenä proggiksena.”

20

» OTSIKKO: Pisarana valtameressä: Materiavälitteinen ekovanhemmuus kestävän kuluttamisen tekona. » MITTA: 48 sivua. » ALA: Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, sosiologian opintosuunta. » KAUAN KESTI? 9–10 kuukautta. » JÄIKÖ TRAUMOJA? ”Litteroinnista jäi traumoja. Jatkossa hankin litteroinnin ostopalveluna.”

"NYKYPÄIVÄNÄ LÄHTÖKOHTA ON, ETTÄ VANHEMMUUTTA JAETAAN. SIITÄ HUOLIMATTA TÄLLAISISSA YKSITTÄISISSÄ HOIVAN PAIKOISSA SUKUPUOLITTUNEISUUS NÄKYY EDELLEEN TODELLA VAHVASTI."

Annariina Kiponoja

LOPPUTYÖN SANKARIT

Jesse Kitinoja

DIPPA Teksti SUVI TUOMISTO Kuvat SAARA TUOMINEN

K

"OLI KIVA HUOMATA, KUINKA VAPAAMUOTOINEN DIPLOMITYÖ SAA OLLA. EN OLLUT AJATELLUT, ETTÄ AIHE SAISI OLLA NÄIN LENNOKAS JA OMAKOHTAINEN."

DIPPA » OTSIKKO: Rakennukset kertovat: Ajan ja paikan tarinat arkkitehtuurin tarkastelussa. » MITTA: 197 sivua. » ALA: Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma. » KAUAN KESTI? Täysipäiväisesti 8 kuukautta, idean hauduttelua ja muistiinpanoja pari vuotta. » JÄIKÖ TRAUMOJA? ”Vähän tällainen työmaa tämä on ollut. En kyllä itseäni helpolla päästänyt.”

Miten rakennuksesta tulee koti? Voiko arkkitehti suunnitella valmiiksi kodin vai antaako ihminen itse sille merkityksen? Miksi erityisesti vanhat rakennukset viehättävät?

Näitä kysymyksiä Jesse Kitinoja oli pohtinut jo pitkään ennen diplomityön aloittamista. Arkisissa keskusteluissa hän kiinnitti huomiota ihmisten tapaan puhua rakennuksiin liittyvistä tarinoista. Ajatus tarinoita kertovista rakennuksista auttoi tarkastelemaan arkkitehtuurin laadullisia, ei mitattavissa olevia ominaisuuksia.

Kitinoja ymmärsi, että tarinallisuuden käsite on hyvä väline tehdä arkkitehtuurin fenomenologiasta ymmärrettävää myös akateemisen yhteisön ulkopuolisille lukijoille.

Diplomitöitä tehdään usein tilaustöinä, mutta Kitinoja halusi valita omaehtoisen aiheen. Hänen lopputyöstään tuli lähes kaksisataasivuinen kirjaksi painettu teos, jossa on hyvin esseistinen ote. Tekstiä täydentävät arkkitehtuuriin liittyvät kuvat, joita Kitinoja on ottanut vuosien varrella. ”Oli kiva huomata, kuinka vapaamuotoinen diplomityö saa olla. En ollut ajatellut, että aihe saisi olla näin lennokas ja omakohtainen.”

Lopputyön tekeminen oli kirjoittamista, huokailua, kirjoittamista ja taas huokailua. Teksti alkoi sujumaan, kun Kitinoja alkoi käyttää pomodoro-tekniikkaa. ”Taittovaiheessa kuuntelin päivisin ambient-musiikkia ja loppuillasta elektroswingiä tai muuta jäätävää.”

Mistä rakennuksen henki ja kotoisuus sitten koostuvat? Diplomityössään Kitinoja esittää, että yksi keskeinen syy on rakennusten ajallinen syvyys: materiaalien patina, käytön jäljet sekä ihmisten antamat merkitykset ja muistot. Siksi hän toivoo, että uudet rakennukset suunniteltaisiin kestämään aikaa. ”Ajallinen syvyys luo tunteen siitä, että oma elämä liittyy itseä suurempaan jatkumoon. Se tuo merkityksellisyyden tuntua elämään.”

21

Viäntämistä, kiäntämistä, puukkoja ja puntareita

22

Teksti SIMU PERÄLÄ Kuvitus TANELI HIMANEN

H

elsingissä Suomen vanhimpien osakuntien historia ulottuu jo 1600-luvulle, mutta tamperelaiset ovat vähän tuoreempia. Korkeakouluyhteisön kolmesta osakunnasta vanhin on Tampereen teekkarien eteläpohjalainen osakunta TTEPO, perustettu 1982. Liki nelikymppisellä osakunnalla on jäseniä kolmisen sataa.

TTEPO:ta nuorempien, vuonna 2014 perustetun savolaisosakunta Savotan ja vuonna 2009 toimintansa aloittaneen Tampereen yliopiston pohjalaisosakunta TYPO:n tulevaisuudet taas näyttävät tällä hetkellä epävarmoilta.

SAVOTTA perustettiin, kun Tampereelle

muuttaneet opiskelijat päättivät verkostoitua koti-ikävää lievittääkseen. Savolaisuuden äänenkannattajana Savottaa edelsi Tampereen savolainen osakunta, jonka toiminta oli kuitenkin loppunut muutamia vuosia ennen Savotan perustamista.

Nyt Savottaa uhkaa sama kohtalo kuin edeltäjäänsä.

"Aktiiveja on oikeastaan enää vain hallitus", Savotan puheenjohtaja Janne Kröger sanoo.

Kröger arvelee, että nuoremmalla opiskelijasukupolvella ei ehkä ole halua verkostoitua kotipaikan tai perinteiden kautta toisiin opiskelijoihin.

"Toki osakunnalla on myös haaste siinä, miten vedota nuorempiin."

vuonna. Kokouksen jälkeen selviää, voidaanko osakunnan toimintaa enää jatkaa.

TTEPO:n tilanne on toinen.

Vaikka koronapandemian vuoksi toiminta on vähentynyt huomattavasti, ei osakunta kärsi jäsenkadosta.

Osakunnan puheenjohtaja Juho Hulkko sanoo, että vallitsevan tilanteen takia toiminnasta kiinnostuneiden tavoittaminen on ollut hankalampaa kuin yleensä. Teekkarien fuksimessut ovat perinteisesti olleet suurin kanava osakunnan jäsenhankinnassa.

TTEPO:n tulevaisuus ei kuitenkaan ole samoin uhattuna kuin Savotan ja TYPO:n.

"Koronan takia osakunnan kulut sekä varainhankinnan mahdollisuudet ovat vähentyneet. Osakunnalla voisi mennä paremminkin, mutta toiminta jatkuu tulevaisuudessakin", Hulkko sanoo.

HERVANTALAISLÄHTÖISEN

TOISTAISEKSI sekä Savotan että TYPO:n tulevaisuus on vie-

toimivilla vanhoilla osakunnilla on lakisääteisiäkin tehtäviä, mutta Tampereen osakunnat ovat pääasiassa perinneseuroja. Savotta on järjestänyt muun muassa kalakukkoiltoja, ja TTEPO:n tapahtumiin kuuluvat Syysvaellus sekä Koronaturnaus (toim. huom. peli, ei virus).

Osakunnat ovat luontevia paikkoja tutustua myös muiden alojen opiskelijoihin. Savotan Krögerille osakunta oli myös hyvä tapa juurtua uudelle paikkakunnalle ja hoitaa koti-ikävää.

"Savon murteen kuuleminen toimii muistutuksena siitä, mistä on kotoisin. On ollut hyvä aina välillä 'viäntää'."

Pesosen mielestä pienessä osakunnassa on ainejärjestöön verrattuna helppoa päästä mukaan hallitustoimintaan ja toiminnan ohjaamiseen.

"Osakunnassa ei ole erityistä kilpailua hallintopaikoille pääsemisestä, eikä suurta edunvalvonnan tai opiskelijapoliittisen kädenväännön tuntua, vaan enemmän yhteisöllisen tekemisen keksimistä ja toteuttamista."

Ja vaikka vanhat järjestöt kupsahtaisivat, tulee aina uusia.

Tällä hetkellä yliopistolla liikkuu huhuja ainakin lappilaisen osakunnan perustamisesta.

lä avoin. TYPO:n toiminta on vielä loppuvuoden tauolla ja puheenjohtaja Kea Pesosen mukaan päätöksiä jatkosta tehdään ensi keväänä.

"Yritämme saada osakuntaan uusia tekijöitä. Jos emme löydä ketään, niin TYPO:n toiminta luultavasti lopetetaan."

Savotan hallituksen on tarkoitus kokoustaa vielä tänä

Lisäksi Tampereen yliopiston liepeillä toimii Ei-turkulainen osakunta ETO.Toimituksen mielivaltaisen luokittelun mukaan sitä ei kuitenkaan voida laskea kotipaikkaosakunnaksi, koska tyypillisesti kotipaikkaa ei määritellä pelkästään sen mukaan, mistä ei ole kotoisin.

SAMANLAISTEN haasteiden

kanssa kamppailee Tampereen yliopiston pohjalaisosakunta TYPO, joka on viettänyt hiljaiseloa koko kuluneen vuoden.

Paperilla TYPO:lla on jäseniä kuutisenkymmentä, mutta aktiiveja ei hallituksen lisäksi ole. Enemmistö osakuntaan liittyneistä on jo valmistunut tai muista syistä jättäytynyt pois toiminnasta.

Kuluvan vuoden ajan osakuntaa on pidetty hallinnollisesti yllä ja säilytetty mahdollisuus jatkaa toimintaa tulevaisuudessa.

HELSINGISSÄ

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

Seuraava numero ilmestyy 27.1.2021 Hätähousut: menkää internettiin visiirilehti.fi

LOPPUVUODEN KEIKKAELÄMYKSIÄ TAMPERE-TALOSSA! Ke 2.12. klo 19 MOKOMA AKUSTISENA

Kotimaiseen kärkikastiin kuuluva metalliyhtye akustisella erikoiskeikalla.

Liput 29,50 €

Ke 9.12. klo 19.30 ARON & COOL COMPANY: BLUE HAWAII

Matkaa kanssamme Elviksen maailmaan Blue Hawaii -elokuvan teeman myötä.

Luvassa valoa, aurinkoa ja hyvää mieltä!

Liput 32 €, opiskelijahintaan 29 €

Pe 11.12. klo 19.30 JESSE MARKIN

Tamperelaisuutta ylpeästi kantava omaperäinen kansainvälisellä tasolla operoiva artisti liikkuu musiikissaan luontevasti elektron, hiphopin ja indien kohtauspisteessä.

Liput 29 €, opiskelijahintaan 24 €

Ti 15.12. ja ke 17.12. klo 19.30 MAUSTETYTÖT

Tämä maalaissiskosten tinkimättömällä punk-asenteella varustettu koko kansan popduo esiintyy meillä kahden levyn kera!

Liput 29,50 €

TUTUSTU KOKO KULTTUURITARJONTAAN: TAMPERE-TALO.FI/OHJELMISTO Osta liput Tampere-talosta tai Lippu.fi:n myyntikanavista.

Turvallisuutesi on meille tärkeää: tampere-talo.fi/turvallisuus-talossa

Su 20.12. klo 19 TARJA TURUNEN: JOULU YHDESSÄ 2020

Valovoimainen laulajatar esiintyy yhdessä sellisti Max Liljan, kitaristi Alex Scholppin ja kosketinsoittaja Maria Ilmoniemen kanssa rakastettujen jouluklassikoiden tunnelmissa.

Liput 45 € ILAHDUTA TAMPERE-TALON ELÄMYSLAHJAKORTILLA! Lahjakortin voi käyttää konsertteihin, Tampere-talo Shopin tuotteisiin ja Tuhtossa herkutteluun.

@TAMPERETALO

24

KAKSI KAAOKSEN MAAILMAA Kvanttimekaniikka on outoa. Todella outoa. Kun liikutaan kvanttimaailman ja klassisen maailman välillä, käy meno vielä villimmäksi.

Teksti SAKRI PÖLÖNEN Kuvitus PAULIINA LINDELL

Spukhafte, aavemaista. Tuota adjektiivia Albert

Einstein käytti kuvaillessaan lomittumista, erästä kvanttimekaniikan arkijärjelle vaikeimmista ilmiöistä. Lomittumisessa toisistaan erillään olevat kvanttijärjestelmän hiukkaset voivat vaikuttaa välittömästi toisiinsa ilman suoraa vuorovaikutusta, hiukkasten välisestä etäisyydestä riippumatta. Tämä rikkoo paikalliseksi reaalisuudeksi kutsutun klassisen fysiikan perusteen, jonka mukaan kahden erillään olevan kappaleen välillä tapahtuva vuorovaikutus ei voi siirtyä valon nopeutta nopeammin.

Kvanttimekaniikka hämmensi jopa suhteellisuusteoriallaan tieteen perusteita uusiksi laittanutta Einsteinia. Hän käyttikin ison osan myöhemmästä urastaan sen erikoisuuksien pohtimiseen.

Jos Einstein jäi raapimaan päätään kvanttimekaniikan äärellä, niin mitä mahdollisuuksia meillä muilla on? ”Voi hyvin todeta, ettei kukaan ymmärrä kvanttimekaniikkaa”, kirjoitti vuonna 1965 fysiikan Nobel-voittaja Richard Feynman, jonka voisi olettaa tietäneen, mistä puhuu.

Nyt kvanttimekaniikan saralla on jälleen tekeillä jotain uutta ja kummallista. Hypätään kaaoksen vietäväksi.

Järjestystä vastaan

K

vanttikaaos on verrattain uusi tutkimuksen ala kvanttimekaniikassa. Uusi siitä huolimatta, että kvanttiteoriaa on kehitetty 1900-luvun alusta lähtien ja kaaoksestakin puhuttiin jo antiikin Kreikassa. ”Kaaoksen ongelma on ollut läsnä myös kvanttimekaniikassa Einsteinin varhaisista huomioista lähtien”, kertoo Joonas Keski-Rahkonen, joka tutkii Tampereen yliopistossa sitä itseään: kvanttikaaosta.

Varsinaisen kaaosteorian isänä voidaan pitää amerikkalaista meteorologi Edward Lorenzia, jonka 1960-luvun alussa tekemät laskelmat johtivat niin sanottuihin Lorenzin yhtälöihin ja siten kaoottisen dynamiikan syntymään. Lo-

renzin yhtälöiden mukaan hyvinkin pienet muutokset tutkittavan systeemin alkuarvoissa voivat johtaa arvaamattoman suuriin vaikutuksiin.

Perhonen räpyttää siipiään Brasiliassa ja sen seurauksena Teksasiin voi iskeä pyörremyrsky, kuten Lorenz itse maalaili vuonna 1972 pitämänsä luennon otsikossa.

Kaaosteoriasta tuli hitti, joka herätti kiinnostusta myös tieteiden ulkopuolella. Perhosvaikutuksen dramaattiset siiveniskut läimähtivät populaariin mielikuvitukseen viimeistään Jeff Goldblumin joristua ilmiöstä Jurassic Parkissa. ”Kaaos tarkoittaa usein vastakohtaa järjestykselle. Tieteessä kaaoksella sen sijaan tarkoitetaan kykyä tehdä pitkän aikavälin ennustuksia, tai pikemminkin sen puutetta”, sanoo Keski-Rahkonen.

Kaaoksen takia esimerkiksi sään ennustaminen viikon tarkkuudella on vaikeaa ja kuukauden päähän mahdotonta.

Ei seuraussuhdetta, ei kaaosta

K

vanttikaaoksesta puhuminen on itse asiassa hieman harhaanjohtavaa. Kaaosta ei nimittäin ole kvanttimekaniikassa, ainakaan klassisessa mielessä.

Klassiselle kaaokselle ei ole yhtä tieteellistä määritelmää, mutta kolme ominaisuutta sille on yleisesti tunnustettu.

Kaoottisen käytöksen mahdollistavia järjestelmiä yhdistävät alkuarvoherkkyys, syy-seuraus-suhteiden deterministisyys sekä epälineaarisuus. Kvanttimekaniikassa nuo käsitteet eivät päde.

Ensinnäkin Heisenbergin epätarkkuusperiaate torppaa yritykset selvittää järjestelmän alkuarvo mielivaltaisella tarkkuudella. Kvanttimekaniikan todennäköisyysluonne puolestaan estää determinismin. Lisäksi kvanttimekaniikan yhtälöt, esimerkiksi sen peruskalustoon kuuluva Schrödingerin aaltoyhtälö, ovat lineaarisia. Superpositio, kvanttisysteemin yhtäaikainen olemassaolo useassa eri tilassa, on mahdollista vain kvanttimekaniikan lineaarisessa ajassa.

25

Selityksiä kvanttimekaniikan termeille Jäikö jotain epäselväksi?

Vilkaise tästä ja hämmenny lisää.

KVANTTI » Kvantittumisessa suureet, esimerkiksi hiukkasen energia, voivat saada vain tiettyjä diskreettejä arvoja.

Silloin energia ilmenee pieninä paketteina, eli kvantteina.

PLANCKIN VAKIO » Max Planckin vuonna 1900 määrittämä vakioarvo, joka kuvaa kvantittumisen suuruusluokkaa. Planckin työtä pidetään lähtölaukauksena kvanttiteorian kehitykselle.

EPÄTARKKUUSPERIAATE » Werner Heisenbergin vuonna 1927 esittämä periaate, jonka mukaan esimerkiksi hiukkasen nopeutta ja sijaintia ei voida mitata mielivaltaisella tarkkuudella samanaikaisesti. Jos nopeus tiedetään tarkasti, on hiukkasen sijainnissa noin Planckin vakion suuruinen epätarkkuus.

SCHRÖDINGERIN YHTÄLÖ » Yhtälö, joka määrittelee systeemin aaltofunktion aikakehityksen. Aaltofunktio on kvanttimekaniikan matemaattinen tapa kuvata tarkasteltavaa systeemiä, kuten yksittäistä hiukkasta. Aaltofunktio sisältää kaiken systeemin fysikaalisen informaation. Havainnoituna aaltofunktio kuitenkin romahtaa, mitä yhtälön keksijä Erwin Schrödinger piti osoituksena kvanttiteorian epätäydellisyydestä.

KVANTTITIETOKONE » Tietokone, joka hyödyntää kvanttibittejä, eli kubitteja.

Kubitit voivat olla superpositiossa, eli toisin sanoen ne voivat olla yhtä aikaa nollia ja ykkösiä. Superpositioiden ansiosta kvanttitietokone voi suorittaa useita laskutoimituksia samanaikaisesti, kun perinteinen tietokone joutuisi muuttamaan bittien tilaa laskutoimitusten välissä.

KVANTTIARPI » Kvanttimekaniikan ilmiö, jossa ulkoisia häiriöitä lisätessä klassisen mekaniikan mukaiset jaksolliset liikeradat jättävät jäljen, kvanttiarven, myös kvanttimekaanisen järjestelmän käyttäytymiselle keskeisiin tiloihin. Näiden liikeratojen kohdalla hiukkasen esiintymistodennäköisyys on harvinaisen korkea.

26

Klassinen mekaniikka kun ei sisällä vaihtoehtoa, jossa asia samanaikaisesti on ja ei ole.

Toisaalta kuitenkin tiedämme, että kvanttijärjestelmän pitäisi alkaa tuottaa klassisia tuloksia, kuten kaaosta, ylitettyään niin sanotun klassisen rajan. Silloin tarkasteltavan kvanttisysteemin energia kasvaa sen verran suureksi, että systeemi alkaa käyttäytyä klassisesti. Samalla siirrytään kvanttimaailman subatomiselta tasolta makroskooppiseen mittakaavaan.

Kvanttikaaosta tutkiessa operoidaan siis modernin fysiikan perusongelmien äärellä. ”Kvanttikaaoksen isoin kysymys on se, pystytäänkö klassisen mekaniikan mukaisen kaaoksen ja kvanttimekaniikan välille vetämään yhteys. Joku sellainen täytyy olla, mutta emme vielä läheskään ymmärrä, mikä se on”, Keski-Rahkonen summaa.

Osviittaa saattaa löytyä kvanttiarvista.

Kiikarit kaukalossa oonas Keski-Rahkosen lokakuussa tarkistettu väitösJNanostructures kirja Quantum Chaos in Disordered Two-Dimensional käsittelee kvanttiarpia. Mielikuva arvista kvanttijärjestelmissä kuulostaa jännittävältä, mutta mitä se tarkoittaa? Tuore tutkijatohtori tarttuu työhuoneellaan taulutussiin. ”Aiemmin oletettiin, että jos dynaamiseen kvanttisysteemiin lisätään ulkoinen häiriö, se täyttyisi vain epäselvästä puurosta”, hän sanoo ja täyttää taululle piirtämänsä Bunimovichin stadionin, suunnilleen jääkiekkokaukalon muotoisen kuvion, kiemuraisilla viivoilla.

27 Toisin sanoen klassisen mekaniikan mukaan systeemin ominaistilan pitäisi muuttua kaoottiseksi mössöksi. Häiriöistä huolimatta säännöllisiä ratoja, arpia, voi kuitenkin syntyä. ”Arpi tarkoittaa sitä, että hiukkasten todennäköisyystiheys tiivistyy tällaisen radan ympäristössä. Se näyttää selkeältä, klassiselta radalta, siinä on geometrinen kuvio”, Keski-Rahkonen sanoo.

JA TODEN TOTTA, KOKEISSA HAVAITUT KVANTTIARVET MUISTUTTAVAT ESIMERKIKSI KIIKAREITA TAI KYLJELLEEN KÄÄNNETTYÄ KAHDEKSIKKOA. NÄYTTÄÄ KUIN KVANTTIHIUKKASET HAKEUTUISIVAT KAAOKSEN SIJAAN SÄÄNNÖLLISIIN RATOIHIN. ARPIEN SYNTYMISTÄ SEKÄ NIIDEN MUOTOA JA SUUNTAA ON MYÖS MAHDOLLISTA KONTROLLOIDA. ILMIÖLLE EI OLE ANALOGIAA KLASSISESSA MEKANIIKASSA. TULOS ON SIIS VÄHINTÄÄNKIN ERIKOINEN.

Kvanttiarpeumien tutkiminen voi kuitenkin johtaa uuteen ymmärrykseen klassisen- ja kvanttimaailman yhteydestä. Kiinnostavaa kyllä, kaaos saattaa olla avain normaalina ja yhtenäisenä kokemamme maailman muodostumiseen.

Ymmärrys ennen soveltamista onesti ajatellaan, ettei kvanttimekaniikka liity mitenM kään arkimaailmaamme. Se ei enää pidä paikkansa. ”Tätä nykyä kvanttimekaniikka on aivan oleellista tieto-

tekniikan, laserien tai vaikkapa led-lamppujen toiminnan ymmärtämisessä. Lähes kaikki fysiikka on kvanttifysiikkaa”, sanoo Keski-Rahkonen.

Kvanttibittien eli kubittien superpositiota hyödyntävistä kvanttitietokoneista kuulee usein tiedemediassa, mutta perinteisessäkin tietotekniikassa puuhataan kvanttitasolla.

Se voi jopa aiheuttaa ongelmia: Tietokoneissa käytettävät transistorit ovat nykyään kooltaan vain parisen nanometriä, joten kvanttimekaniikan ilmiöt on niissä ”kesytettävä".

ERÄS KVANTTIMEKANIIKKAAN YHDISTETTY HOKEMA ON ”SHUT UP AND CALCULATE”, PÄÄ KIINNI JA LASKE. KVANTTIMEKANIIKKA ON OUTOA, MUTTA SE VAIN YKSINKERTAISESTI TOIMII. SE ON JÄREIN KOKEIN TODISTETTUA TIEDETTÄ, JOKA SYNNYTTÄÄ TULOKSIA. MIKSI SIIS POHTIA SEN SISÄLTÖÄ TARKEMMIN?

Puhtaan laskemisen tai sovelluksien etsimisen sijaan Keski-Rahkonen kertoo painottavansa ymmärtämistä. Hänen tutkimassaan kvanttikaaoksessa ideana on ymmärtää kvanttimekaniikkaa klassisen mekaniikan kautta. Pystyäänkö klassisen mekaniikan pohjalta tekemään ennustuksia kvanttipohjaisesta systeemistä?

Turhaa mystiikkaa omittumisen kaltaiset ilmiöt ylittävät arkijärjen ja kouL lussa opetetut fysiikan lait. Ei ihme, että niitä käytetään perustelemaan mitä mielikuvituksellisimpia teorioita. Kvanttimekaniikan pahamaineista hämäryyttä on estoitta hyväksikäytetty esimerkiksi New age -pseudotieteiden parissa.

Vuonna 2005 ilmestynyt amerikkalaiselokuva What the Bleep Do We Know esittää kökköjen tietokoneanimaatioiden ja outojen haastatteluiden kautta päätähuimaavia väitteitä kvanttimekaniikan ja tietoisuuden yhteydestä. Deepak Chopra puolestaan on tienannut valtavan omaisuuden kvanttiparantamiseksi kutsumallaan opilla, jossa ihmiskehon terveyteen ja jopa syövän kaltaisiin sairauksiin on mahdollista vaikuttaa omilla ajatuksilla.

Vapaalla kädellä sovellettua modernin fysiikan jargonia hippiesoteriaan yhdistävä kvanttimystiikka saattaa maallikon korvaan kuulostaa tieteelliseltä. Oikean tieteen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, mikäli Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvistilta kysytään.

Kvanttimystiikka on pelkkää sanamagiaa. ”Kvanttifysiikan termejä lainataan ja käytetään voimistamaan ja koristamaan omaa huuhaa-viestiä. Mitään oikeaa yhteyttä kvanttifysiikkaan ei tällöin ole olemassa”, toteaa sähköpostitse tavoitettu Enqvist.

Joonas Keski-Rahkonen toivoo, että kvanttimekaniikkaa ympäröivästä mystiikasta päästäisiin eroon. Hänen mukaansa esimerkiksi Richard Feynmanin lentävää lausahdusta kvanttimekaniikan ymmärtämisestä tulkitaan usein väärin. ”Nähdäkseni Feynman ei tarkoita, että kvanttimekaniikka on liian vaikeaa ymmärrettäväksi. Hän tarkoittaa, että meillä ei ole vielä täydellistä kuvaa siitä. Löydettävää on vielä valtavan paljon, ja Feynman halusi inspiroida etsimään vastauksia kvanttimekaniikan esittämiin kysymyksiin.”

Mutta on se silti aika outoa.

OPISKELIJAVALINNAT

UUDEN VALINNAN AIKA Korona teki valintatapauudistuksesta suunniteltua rajumman.

Uusien opiskelijoiden keskiarvot nousivat, ilman matematiikkaa sisään päässeiden osuus pieneni.

Amispohjalta voi edelleen ponnistaa yliopistoon.

Uudistuksen isot vaikutukset selviävät vasta ajan kanssa.

Psykologia

Lääketiede

Filosofia ja etiikka Biokemia

Teksti AAPO LAAKSO Grafiikka PAULIINA LINDELL

Viestintätieteet Valtiotieteet

Historia Arkkitehtuuri Kirjallisuus- ja kielitiede Sosiaali- ja käyttäytymistieteet, yleiset koulutusohjelmat Kielten opiskelu Tekniikan alat Sosiaalitieteet Humanistiset alat (pl. kielet) Di Luokanopettajakoulutus Kauppa- ja hallintotieteet

Terveys, monialaiset koulutusohjelmat

Luonnontieteet Kasvatustieteet Sosiaali- ja käyttäytymistieteet, monialaiset koulutusohjelmat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne

2015

28

2016

OPISKELIJAVALINNAT

L (7.0)

E (6.0)

M (5.0)

2017

2018

2019

C (4.0) 2020

29

K

eväällä toteutettiin muutos, jossa suora todistusvalinta ylioppilasarvosanojen perusteella otettiin laajamittaisesti käyttöön yliopistojen yleisimmäksi opiskelijavalinnan muodoksi.

Valtiolta pääosan rahoituksestaan saavat yliopistot ovat sitoutuneet opetusministeriön kanssa tehdyssä sopimuksessa siihen, että todistusvalinnasta tulee opiskelijavalinnan pääväylä.

Tampereella alakohtaisista valintaperusteista, todistusvalinnan prosenttiosuus mukaan lukien, päättävät tekniikan aloja lukuun ottamatta tiedekuntaneuvostot.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan todistusvalinta olisi otettu käyttöön siten, että valtaosaan hakukohteista 51– 60 prosenttia hakijoista olisi otettu suoraan todistuksen perusteella. Tekniikan alan yhteisvalinnassa osuus olisi ollut 70 prosenttia.

Tampereella vain muutama ala jäi kokonaan todistuvalinnan ulkopuolelle: arkkitehtuuri, filosofia ja teatterityö.

Kasvatusalan hakukohteisiin voi hakea todistusvalinnan kautta, mutta opiskelupaikan saaminen edellyttää myös soveltuvuuskokeiden läpäisyä.

Hoitotieteen koulutus ei myöskään käytä todistusvalintaa, mutta eroaa muista aloista sillä, että opiskelijoilta edellytetään aiempaa terveysalan tutkintoa.

Korona nosti prosenttejat

P

itkään valmisteltu uudistus sai kuitenkin vielä keväällä uuden käänteen, kun pääsykokeita päädyttiin perumaan koronan vuoksi. Useilla aloilla todistusvalinnan osuutta kasvatettiin: Esimerkiksi tekniikan aloilla osuutta nostettiin 70:stä 80:een, opettajankoulutuksen 1. vaiheessa 60:stä

30

80:een, lääketieteessä 51:stä 75:een prosenttiin. Iso korotus tehtiin myös bioteknologian ja biolääketieteen koulutusohjelmassa, 51:stä 80 prosenttiin, ja elinikäisen oppimisen koulutusohjelmassa, 40:stä 70 prosenttiin.

Psykologiassa todistusvalinnan osuutta nostettiin 60:stä 70:een prosenttiin. Todistusvalinta avattiin myös muille kuin ensikertalaishakijoille. Lisäksi 23 prosenttia opiskelijoista valittiin lukion psykologian arvosanan perusteella.

Valintakriteereitä muuteltiin kalkkiviivoilla vastoin uudistuksen alkuperäistä ideaa. Tarkoituksena oli, että valintakriteerit pysyisivät suhteellisen muuttumattomina kolmen vuoden jakson kerrallaan. Näin lukion aloittavat voisivat suorittaa koko lukion tietäen, millä aineilla ja arvosanoilla he voivat päästä yliopistoon.

KAIKKIAAN KEVÄÄLLÄ VALITUISTA UUSISTA OPISKELIJOISTA 60,5 PROSENTTIA VALITTIIN SUORAAN TODISTUKSELLA, 35,6 PROSENTTIA PÄÄSYKOKEELLA. LOPUT 111 PÄÄSIVÄT SISÄÄN YHTEISPISTEILLÄ JA MUILLA VALINTATAVOILLA. Sukupuolijako säilyi

V

isiirin toimitus veti Excel-hanskat käteen ja suuntasi Opetushallinnon Vipunen-palveluun etsimään tuoretta tilastotietoa valintatapauudistuksesta. Ja sitähän löytyi.

Kaikkiaan keväällä valituista uusista opiskelijoista 60,5 prosenttia (1707 opiskelijaa) valittiin suoraan todistuksella, 35,6 prosenttia (1005 opiskelijaa) pääsykokeella. Loput 111 opiskelijaa pääsivät sisään yhteispisteillä ja muilla valintatavoilla. Muutos vuodesta 2019 on suuri, sillä vielä silloin

yli tuhat opiskelijaa valittiin yhteispisteiden perusteella.

Todistusvalinnan myötä suoraan lukiosta yliopistoon päässeiden osuuden voisi kuvitella nousseen, mutta verrattuna vuosien 2015-2019 keskiarvoon (33,0 %), ei kasvua juurikaan ollut. Tänä vuonna saman kevään ylioppilaita oli 33,9 prosenttia valituista.

Suurta muutosta ei tapahtunut myöskään sukupuolijaossa. Valituista 55 prosenttia oli naisia, mutta tekniikan aloilla miesten osuus oli yli kaksi kolmasosaa. Erittäin miesvaltaisia ovat sähkö-, rakennus-, kone- ja automaatiotekniikka, joissa miesten osuus on yli 80 prosenttia valituista. Vastaavasti humanistiset, yhteiskuntatieteelliset ja kasvatusalat ovat naisvaltaisia, kuten myös esimerkiksi bioteknologia ja arkkitehtuuri.

Yo-tutkinnon oli suorittanut 93,6 prosenttia valituista. Osuus hieman laski aiemmista vuosista. Vastoin ennakkokäsityksiä uudistus ei sulkenut yliopiston ovia ammattikoulutaustaisilta, vaikka todistusvalintaan voi osallistua vain lukiopapereilla. Ammatillisen perustutkinnon tai ammattitutkinnon suorittaneiden osuus valituista oli edellisten vuosien tasolla.

Keskiarvot nousivat

T

ampereen yliopistosta opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden yo-arvosanojen keskiarvo nousi uudistusten myötä. Keskiarvo oli nyt 5,19, kun edeltävien viiden vuoden keskiarvo oli 5,12. Asteikossa kokonaisluvut vastaavat arvosanoja ja 5,00 vastaa magna cum lauden yleisarvosanaa.

Toisin sanoen yliopistoon pääsyyn vaadittiin aiempaa parempia tuloksia, vaikka aloituspaikkoja lisättiin. Aiempiin vuosiin verrattuna uusien opiskelijoiden keskiarvo nousi kaikilla muilla paitsi tekniikan aloilla. Esimerkiksi yhteiskunnallisilla aloilla keskiarvo nousi 0,18:lla, kauppa- ja hallintotieteissä 0,15:lla.

Suurin korotus oli terveys- ja hyvinvointialoilla, joissa keskiarvo nousi 0,21 arvosanalla. Se johtuu pitkälti lääketieteen opiskelijoiden keskiarvois-

sa tapahtuneesta loikasta: Aiempien vuosien keskiarvo oli 5,72, mutta tänä vuonna paikan vastaanottaneiden keskiarvo oli 6,12. Kasvun voi jäljittää yksiselitteisesti todistusvalinnalla sisään päässeisiin. Heidän yo-keskiarvonsa oli huikea 6,32. Esimerkiksi kuudesta kirjoitetusta aineesta se tarkoittaa kahta laudaturia ja neljää eximiaa. Tämän vuoden pisteraja oli silti mahdollista ylittää rimaa hipoen kuudella eximialla.

Sisään päässeiden keskiarvo nousi reilusti myös psykologiassa. Keskiarvo nousi 5,8:sta 6,11:een. Todistusvalinnalla sisään päässeiden keskiarvo oli 6,26.

Kilpailluimmista aloista puolestaan arkkitehtuurin koulutusohjelmassa, jossa todistusvalintaa ei otettu käyttöön, paikan vastaanottaneiden keskiarvo jopa laski hieman aiempiin vuosiin verrattuna.

Vaikutuksia seurataan

V

alintatapauudistuksen vaikutusten selvitys on vasta alussa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tekemän tutkimuksen ensimmäistä raporttia odotetaan loppuvuodesta. Yliopiston omaa, tietokantoja ristiin yhdistelevää tietojohtamisjärjestelmää päästiin kunnolla rakentamaan vasta Sisu-uudistuksen jälkeen.

Yliopiston on tarkoitus kerätä dataa, josta pystytään seuraamaan esimerkiksi valintatapojen vaikutusta siihen, kuinka moni opiskelija vaihtaa alaa kesken opintojen. Vastaava opiskelijoita yksilöimätön seurantajärjestelmä oli käytössä TTY:llä ennen yliopistojen yhdistymistä. Ensi kevään todistusvalinnan prosenttiosuudet ovat edelleen kysymysmerkki, eikä tämän kevään korotettuja osuuksia ole julistettu pysyviksi. Kevään 2021 osuudet riippuvat siitä, onnistuuko yliopisto järjestämään valvottavia ja tasapuolisia valintakokeita vallitsevien koronarajoitusten puitteissa.

Juttuun on haastateltu yliopiston opiskelijapalveluiden päällikköä Kaisa Keskitaloa sekä koulutus- ja oppimisyksikön johtajaa Jukka Mäkistä.

KOMMENTTI AAPO LAAKSO

Matematiikan olisi syytä maistua

M

atematiikka on todistusvalinnassa valtavassa roolissa. Matematiikkakin on osa yleissivistystä, toistelevat puolustajat, mutta samaa perustelua voidaan käyttää oikeastaan mistä tahansa tieteenhaarasta.

Kaikkea tiedettä ei voi typistää matematiikaksi, kuten hyvin tiedetään. Ihmisen käytös tai yhteiskunnan toiminta taipuu perin huonosti matemaattisiin malleihin.

"Lukiossa kannattaa opiskella aineita, jotka kiinnostavat. On todennäköistä, että oma ala löytyy itseä kiinnostavien aineiden parista." Nämä rauhoittavat sanat voi lukea opiskelijavalintojen uudistamishankkeen sivuilta.

Ne eivät ole täysin totta. On matemaattisesti todistettavissa oleva fakta, että lähes kaikkien yliopiston alojen ovet aukeavat paljon varmemmin, jos matematiikka sattuu kiinnostamaan yhtään.

Vuosina 2015–2019 kaikkiin Suomen yliopistoihin päässeistä 13,6 prosenttia ei kirjoittanut ollenkaan matematiikkaa. Tampereella osuus oli 10,7 prosenttia.

Tänä keväänä osuus kaikkien yliopistojen aloituspaikoista oli enää 9,4 prosenttia, Tampereella 7,3 prosenttia.

Tämä lienee yksi isoimpia tilastollisia muutoksia, joita valintatapauudistuksesta on välittömästi nähtävissä. Tampereella se tarkoittaa useita kymmeniä opiskelupaikkoja, jotka rajautuvat siihen osaan paikoista, joihin voi päästä ilman matematiikkaa.

Nimittäin osalle aloista ei ole asiaa ilman matematiikan arvosanaa, vaikka suoritusvaatimusta ei mihinkään olisi kirjattu. Matematiikasta saa niin paljon valintapisteitä, että ilman sitä moni ovi pysyy kiinni.

TÄTÄ juttua

tehdessäni kokeilin, millaisilla arvosanoilla olisin itse päässyt lukemaan vanhaa pääainettani journalistiikkaa. Oikea pahvini ei siihen olisi riittänyt alkuunkaan, joten lähdin kiipeämään pistetaulukossa korottelemalla arvosanojani.

Kirjoitin äidinkielen, englannin, historian, yhteiskuntaopin ja ruotsin. Tarkemmin pisteytystaulukoita ja pisterajoja tutkiessani oli yllätys melkoinen. Edes suoralla rivillä laudatureita en olisi päässyt sisään. Syy oli siinä, että "ylimääräisenä" kielenä kirjoitetusta ruotsista ei heru yhtä ainutta pistettä. Sen sijaan, jos kuvitteellista L-riviäni olisi rumennettu lyhyen matematiikan lubenturilla, olisi sisään menty niin että heilahtaa. Åh, jäklar!

Sama ilmiö toistuu läpi humanististen ja yhteiskuntatieteellisten hakukohteiden. Surkeastikin kirjoitettu matematiikka on tärkeämpää kuin yhtään englantia laajempi kielitaito.

31

Elämä on kovaa

Tiesitkö, että Porissa opiskelee satoja Tampereen yliopiston opiskelijoita?

No emme mekään tietäneet ja siksi Visiiri-lehden lähettäminen Poriin ikään kuin unohtui. Yritimme korjata tilanteen.

Teksti & Kuvat EERO JAUHIAINEN

33

P 34

Karhu, foni, asenne.

Porin kaupunki luottaa perusasioihin.

äätoimittaja on nakittanut minulle yksinkertaisen tehtävän: Vie unohtuneet Visiiri-lehdet Porin opiskelijoille vetoa johonkin hallinnolliseen tekosyyhyn.

Tiedän Porista ennestään lähinnä Ässät ja Jatsit. Kaupungin yliopistotoiminnasta en mitään. Onnekseni internet auttaa ja kertoo Porin yliopistokeskukseksi kutsutussa paikassa. opiskelevan yhteensä noin 1400 opiskelijaa. Itse keskus on Tampereen yliopiston koordinoima, mutta osa koulutusaloista on Turun yliopiston alaisia.

Jo junassa Poriin kuulen sivukorvalla keskustelun. Puhuja vertaa Tampereen yliopiston Tuni-brändiä ja Sisua sianpaskaan. Siltä pohjalta yliopistokeskuksella on hyvät mahdollisuudet esiintyä edukseen.

Saavun asemalle, jossa junamatkustajaa tervehtii Satakunnan ammattikorkeakoulu. Se vihjaa kaupungissa olevan ainakin jonkinlaista opiskelijaelämää. Jatkan jalan kohti keskustan sykettä, johon minua saattelevat poikkeuksellisen parakkimaiset rakennukset ja muu maanläheinen arkkitehtuuri.

Tyypillisen Suomalaisen maakuntakeskuksen tapaan Porin tori hakee ankeudessa vertaistaan. Rakennusten julkisivut ovat lähinnä sateen kostuttamaa betonia. Mainosplakaatti julistaa: "Elämä on kovaa, samoin asenne".

Siltä se toden totta näyttää. Keskustassa on melko paljon humalaisia porukoita, vaikka kello ei ole vielä edes yhtätoista torstaiaamuna.

Voiko tämä olla opiskelijakaupunki?

Jatkan matkaa jokirantaan, jossa punatiilinen yliopistokeskus komeilee. Keskus on rakennettu entisen Porin puuvillatehtaan tiloihin ja ensisilmäyksellä se on selvästi yksi Porin hienoimpia rakennuksia. Myös miljöö on näyttävä, vaikka marraskuun harmaus ei tee sille oikeutta.

35

K

ampuksella minut ottavat vastaan ylioppilasyhdistys Pointerin puheenjohtaja Sami Lampola ja toimistosihteeri Jenni Vuorela. He molemmat ovat kauppatieteiden opiskelijoita. Pointer toimittaa paikallisen ylioppilaskunnan virkaa ja ylläpitää kontakteja emoylioppilaskuntiin.

"Me olemme tällainen TYY:n ja TREYn avioton lapsi", luonnehtii Vuorela.

Rakennuksen modernit sisätilat kumisevat tyhjyyttään.

Opiskelijoita ei näy missään. Syy on kuulemma sekä koronassa että alkoholissa. Viralliset opiskelijatapahtumat on peruttu, mutta silti edellinen ilta on venähtänyt pitkäksi.

Yliopistokeskuksen opiskelijatoimintaa pyörittää ensisijaisesti Turun yliopiston Kauppakorkeakoulun Porin yksikön ainejärjestö.Ymmärrettävästi siitä puhutaan lähes poikkeuksetta lyhenteellä PorKy. Porin ainejärjestöjä ovat myös kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelman Kulma ry ja Tampereen yliopiston Porin yksikön teekkareiden PoTka. Tampereen yliopiston Porin yksikön yhteiskuntatieteiden ainejärjestö Utopia ry:n toiminta on tauolla.

Pori on harvalle hakijalle ykkösvaihtoehto. Lampolan ja Vuorelan mukaan monet aloittavat opintonsa vakaana aikomuksenaan hakea seuraavana vuonna jonnekin muualle.

Matkalla jotakin tapahtuu.

"Lopulta juuri kukaan ei haluakaan pois. Se on ihan minimaalinen määrä, joka täältä lähtee kesken", Vuorela kertoo.

Erämaayliopisto hitsaa porukan tiiviiksi.

"Täällä on hyvä ryhmähenki, koska yhteisö on niin pieni.

Suurin osa opiskelijoista saa asunnon tuosta torin läheltä.

Kun vuokrat ovat todella halvat ja kaikki kaverit asuvat 200 metrin päässä, niin onhan se mukavaa", hän jatkaa.

Pitkitetty pako alkaa myöhemmin. Pori on akateemisesti muuttotappiollinen kunta. Suurin osa muuttaa toiselle paikkakunnalle heti valmistumisen jälkeen, koska töitä on tarjolla rajallisesti.

Lampolan mukaan Satakunnassa korostetaan suurempaa ammattikorkeakoulua eivätkä yritykset monesti edes tiedä, että Porissa koulutetaan myös kauppatieteiden maistereita ja diplomi-insinöörejä. Niiden lisäksi Porissa valmistuu myös filosofian ja yhteiskuntatieteiden kandidaatteja ja maistereita.

Kampuksella Tampereen ja Turun yliopistot ovat näkyvästi esillä, mutta kuulemma opiskelijoiden suhde emoyliopistoihin on häilyvä. Ollaanko Porissa kateellisia isoille kaupungeille?

"Ei todellakaan! Me ollaan onnellisia siitä, että me ollaan täällä", Vuorela sanoo.

Viimein tyrkkään nipun Visiiri-lehtiä silmäiltäväksi ja pahoittelen, ettei niitä ole kiikutettu paikalle aiemmin. En keksi viivästykselle hyvää tekosyytä, joten sysään koko vastuun päätoimittajamme niskaan. Samalla selviää, että Porissa ei

Porin tori ei turhia hienostele.

Sitseillä vedettiin keppanaa.

Hotellihuoneen ikkunasta maisema avautui.

olla Visiirin perään itketty, sillä heiltä löytyy omakin ylioppilaslehti Pointti. Emoyliopistoihin ei nojata edes journalismissa.

Yliopistokeskuksen opiskelijayhteisö elää ikään kuin omassa kuplassaan. Porissa ei kumarrella suurempia eikä välitetä opiskelijapolitiikan pönötyksestä.

"Välillä tuntuu, että Tampereen, Turun ja Helsingin ylioppilaskunnat kilpailevat, mikä niistä on suurin ja mahtavin, mutta meitä ei oikeastaan kiinnosta", Vuorela naurahtaa.

Torin mainoskyltti muistuu mieleen. "Elämä on kovaa, samoin asenne."

PORI ON HARVALLE HAKIJALLE YKKÖSVAIHTOEHTO. LAMPOLAN JA VUORELAN MUKAAN MONET ALOITTAVAT OPINTONSA VAKAANA AIKOMUKSENAAN HAKEA SEURAAVANA VUONNA JONNEKIN MUUALLE. MATKALLA JOTAKIN TAPAHTUU.

A

ulan opiskelutilaan alkaa vähitellen kerääntyä opiskelijoita. Osa on silminnähden krapulaisia. Pöydissä yritetään muistella eilistä.

Jostain on levinnyt tieto, että olen Tampereen ylioppilaslehdestä.

"Tuleeko tämä Aviisiin?", tiedustelee Ville-Veikko Päivömaa, kolmannen vuoden kauppatieteiden opiskelija.

Kerron Aviisin kuolleen jo ajat sitten. Selvästi Visiiri-lehden näkyvyys on vielä luultuakin huonompaa.

Päivömaa kertoo olevansa kiinnostunut ylioppilaslehdistä, mutta hänen mielestään niissä voisi kirjoittaa joskus jostain muustakin kuin kasvisruoasta ja ilmastonmuutoksesta.

Aiemmin Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelleen Päivömaan mukaan opiskelijaelämä on Porissa aktiivista ja hyvin samanlaista kuin Tampereella, mutta pienemmässä mittakaavassa. Poriin hän haki ykkösvaihtoehtona, koska on kotoisin Satakunnasta ja halusi päästä takaisin kotiseudulle.

"Kyllä viisi vuotta Tampereella riitti. Muistelen lämmöllä, mutta en kaipaa takaisin."

Aulan puolelta tavoitan Silja Aallon, joka ei halua vastata kysymyksiini, koska pelkää vastaustensa olevan huonoja.

Pienellä suostuttelulla hän kuitenkin pyörtää päätöksensä, mutta kuvata ei saa.

Aalto on kandivaiheen loppusuoralla kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelmassa. Sitä ei voi opiskella muualla Suomessa. Aalto kuitenkin tunnustaa Porin olleen hänelle viimeinen hakuvaihtoehto.

"Alun perin oli tarkoitus hakea muualle heti ensimmäisen vuoden jälkeen, mutta jäinkin tänne. Toisena vuonna ei ol-

lut enää järkeä hakea. Ehkä se syy jäämiselle oli laiskuus."

"Kauheita vastauksia", hän nauraa.

Maisteriopinnot Aalto aikoo suorittaa jossain muualla, mutta hän sanoo Porin olevan erinomainen paikka opiskella. Etenkin, kun opiskeluala on kiinnostava.

"Ensin ajattelin, ettei Pori ole mikään opiskelijakaupunki, mutta aika nopeasti sitä huomasi, että kyllä tämä oikeasti on. Kaiken lisäksi kampus on todella upea ja viihtyisä."

K

ampukselta jatkan matkaani hotellille. Sain itse valita joko katu- tai sisäpihanäkymän ja nyt huoneeni ikkunasta avautuu näkymä betoniseinään. Sisäpihalla olisi ollut parkkipaikka.

Koska en löytänyt yliopistokeskukselta yhtäkään Tampereen yliopiston opiskelijaa, alan soitella puhelimella.

Saan yhteyden Porin teekkarien ainejärjestön puheenjohtaja Emmi Varjoseen siitä huolimatta, että PoTkan nettisivuja on viimeksi päivitetty samoihin aikoihin, kun Mörkö löi sisään.

Varjonen kertoo, ettei Porissa ole juuri lainkaan teekkareita, sillä teknillisen alan opinnoista voi yliopistokeskuksessa suorittaa vain maisterivaiheen ja jokaisen kurssin voi tehdä etänä. Siksi lähes kaikki ainejärjestön jäsenet asuvat jossain muualla. Niin myös jo valmistumisen kynnyksellä oleva Varjonen.

"Maisteriopiskelijat käyvät Porissa ehkä kerran puolessa vuodessa, tai eivät välttämättä sitäkään."

Suurin osa Porin teekkareista on iältään 30–40-vuotiaita ja ovat vain hakemassa tutkinnon. Osalla on opintojen ohessa työ ja perhe, opiskelijaelämä on takana päin. Varjonen onkin huolissaan ainejärjestön toiminnan jatkumisesta. On mahdollista, että vuodenvaihteessa koko ainejärjestö kuopataan, jos uusia hallituslaisia ei löydy.

"Olisi tosi hienoa, jos PoTka vielä jatkaisi olemista, koska kaikille on hyötyä verkostoitumisesta, mutta saa nyt nähdä, miten käy", Varjonen sanoo.

I

llalla suuntaan Porin opiskelijatalo Saikulle. Talo on kaupungin opiskelijakulttuurin keskipiste. Olen saanut vihiä, että siellä on tänään vaihto-opiskelijoiden tapahtuma, johon menen kuokkimaan ja tekemään lähetystyötä Visiiri-lehtien kanssa.

Saavun paikalle noin kello 20. Samalla muistan unohtaneeni lehdet hotellille.

Tilassa on jo ruoanlaitto täydessä vauhdissa. Pointerin kv-vastaava Matias Juola kertoo, että kyseessä on epävirallinen sitsihenkinen saunailta, jonka vaihto-opiskelijat ovat järjestäneet yhdessä tuutoreiden kanssa.

"Pyrimme aina integroimaan vaihto-opiskelijat osaksi muita, etteivät he joudu olemaan vain oma porukkansa", kertoo Juola.

Poriin on päässyt koronan takia vain viisi vaihto-opiskelijaa. Tavallisesti heitä on noin 20.

Saksalainen Felix Rückel halusi vaihtoon joko Norjaan, Ruotsiin tai Suomeen. Muiden vaihtareiden positiiviset kertomukset saivat hänet valitsemaan Porin.

"Rakastan saunakulttuuria. Sekin vaikutti siihen, että valitsin Suomen."

Rückel joutui suorittamaan ensimmäisen periodin ne-

37

tissä, sillä pandemian takia hän pääsi Suomeen vasta lokakuussa. Hänen vaihtonsa päättyy jo joulukuun lopussa, joten Pori-elämys jää lyhyeksi.

Tšekkiläinen Kanka Vu sen sijaan onnistui pääsemään Suomeen jo elokuussa. Hän halusi tulla ensisijaisesti Suomeen ja päätyi Poriin, koska suurin osa muista mahdollisista kaupungeista oli jo varattu. Vu on kuitenkin tykännyt paikasta paljon.

"Kaupunki on pieni, mutta olen kotoisin Prahasta, jossa on aina ruuhkaa ja meteliä, niin tämä tuntuu lomalta."

"Parasta täällä ovat tuutorit, jotka viettävät meidän kanssamme paljon aikaa", Vu jatkaa.

Ruokailun polkaisee käyntiin Helan går ja jallushotti. Ateriointi myös päättyy jalluun ja perinteiseen porilaiseen juomalauluun.

"Tua-noi-nii-ny!"

Tapahtuman soittolista on lyhyt ja ytimekäs. Ämyreistä kajahtaa kertaalleen Ukkometso ja Toton Africa.

Jos näillä ei integroidu, niin ei sitten millään.

Sami Lampola ja Jenni Vuorela uppoutuvat Visiirin mukaansatempaaviin artikkeleihin.

Poistun paikalta juhlaväen siirtyessä saunaan. Aion käydä vielä ihailemassa yliopistokeskusta. Valaistu kampus näyttää kuulemma komealta yöaikaan.

A

amulla palaan vielä tunnustelemaan yliopistokeskuksen henkeä. Rakennus on tyhjempi kuin eilen.

Paikalla on lähinnä Pointerin hallituksen jäseniä kahdeltatoista alkavaa kokousta varten.

Puheenjohtaja Sami Lampola ilmestyy paikalle tasan kello 12. Sitsit venähtivät puoli kuuteen aamulla.

Löydän repustani Visiirit, jotka piti eilen viedä sitseille.

Hätäratkaisuna hylkään ne Pointerin toimistolle.

Ennen kotiinpaluuta testaan vielä kampuksen ylistetyn lounasravintola Sofian. Ylioppilaslehdissä kirjoitetaan lähinnä kasvisruoasta, joten maistan ravintolan erinomaista vegepastaa, ennen kuin poistun vuodenaikaan nähden epätavallisen lämpimään ulkoilmaan.

Kirjoitan muistikirjaan yhteenvedon: "rento tekemisen meininki, tiivis yhteisö, aitous."

”Onpas houkuttelevan näköiset pienet nappulat, melkein tekisi mieli syödä. Näistä näkee, ettei ole lapsille suunnattu peli”, Joenperä miettii. ”Niin ja siitä, että tässä ryypätään Tavernassa”, Virtanen analysoi The Red Dragon Inn -lautapeliä.

38

Pöytä koreaksi Lautapelit vievät irti arkitodellisuudesta ja vetoavat niin piinkovaan strategiin, jutunkertojaan kuin estetiikan arvostajaan – ja pian myös sinuun.

Etkö usko? Visiiri kokosi tutut tekosyyt, vedenpitävät vasta-argumentit ja parhaat pelisuositukset.

Teksti & Kuvat MAIJU MANNINEN

39

A

lkutalven päivä on pimeä ja tietokone videopelejä pullollaan. Mikä voima saa eri alojen opiskelijat lautapelipöytien ääreen Hervannan Rakennustaloon viikko toisensa jälkeen?

"Kilpailuhenkisyys, mutta myös hauskanpito ja rentoutuminen", tiivistää pelipöydän ääreen vetäviä syitä Tampereen teekkareiden roolipelikerho Excaliburin puheenjohtaja Inka Lehtonen.

Excalibur järjestää kerhohuoneellaan viikoittaisia lautapeli-iltoja. Joskus pelaajat haluavat päästä seikkailemaan tosissaan, toisinaan taas pitkän päivän jälkeen on mukavaa pelata jotakin aivotonta – kuten juottaa pelitoverit humalaan ennen rahojen loppumista Red Dragon Innissä. ”Lautapelaaminen on hyvää vastapainoa opiskelulle. Pelatessa ei tarvitse pelätä epäonnistumista”, kertoo kerhon hallituksen jäsen Jussi Joenperä.

Yhdistyksessä on varsinaisia jäseniä viitisenkymmentä, satunnaiskävijöitä toinen mokoma. Stereotyyppistä lautapelaajaa ei voi pelaamisen suosion kasvun vuoksi enää kuvailla ja toisaalta nykyinen lautapelitarjonta yhdistää monenlaisia pelaajia samoihin pelisessioihin. ”Täällä suosittuja pelejä ovat valehteluun perustuvat pelit, kuten Avalon. Niistä tykkäävät sekä loogisesti ajattelevat pelaajat että tarinallisuutta arvostavat”, Lehtonen kuvailee.

Netti nostaa fyysiset nappulat seuraavalle tasolle

L

Maisa Virtanen, Inka Lehtonen, Samuel Ahopelto ja Jussi Sulameri koittavat ratkoa murhaa meedion antamien vihjeiden perusteella Mysterium-lautapelissä.

Jos mysteeri ei selviä annetussa ajassa, kaikki häviävät.

40

autapelikulttuuri voi paksusti paitsi Rakennustalossa, myös maailmanlaajuisesti. Digitalisaatio ei ole ajanut lautapelejä ahtaalle. Päinvastoin se on mahdollistanut niiden valtavan suosion, tulkitsee lautapelaamisesta väitöskirjaa laativa pelitutkija Ville Kankainen Tampereen yliopiston pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksiköstä.

Ensinnäkin digitaalisten pelien valtavirtaistuminen on tehnyt kaikenlaisesta pelaamisesta yleisesti hyväksyttävämpää. Toiseksi internetin ja erityisesti sosiaalisen median myötä lautapelaamisesta on tullut globaali ilmiö, kun peleistä voi keskustella erilaisilla somealustoilla.

Kolmas syy on, että lautapelaaminen tarjoaa vaihtoehdon nettiviihteelle. ”Ihmiset kaipaavat taukoa digitaalisesta maailmasta. Lautapelien parissa on helppo kohdata ihmisiä kasvotusten jaetun pelikokemuksen äärellä.”

Lepohetki digistä on myös suonut sijan materiaalisuuden arvostamiselle. Osa nykypelien viehätyksestä syntyy niiden upeista kuvituksista ja laadukkaiden nappuloiden hivelystä.

Materiaalisuuteen liittyy symbioottisesti digitaalisuus: monet uudet lautapelit on julkaistu joukkorahoituksella. ”Kickstarterin kaikkien aikojen rahoitetuimpien projektien viiden kärjessä on mukana kaksi lautapeliä”, Kankai-

nen sanoo.

Lautapelikulttuurissa onkin vaikea vetää raja fyysisen ja digitaalisen kokemusmaailman välille. Itse peli on fyysinen, mutta iso osa siihen liittyvästä toiminnasta on digitaalista.

Lautapelin voi ostaa verkosta sekä opetella säännöt Youtube-videoiden avulla. Monista peleistä tehdään vieläpä älylaitteilla pelattavia versioita. ”Sosiaalisuus on lautapelien keskiössä, ja digitaalisuus sekä sosiaalinen media tarjoavat uudenlaisia sosiaalisuuden muotoja”, Kankainen tiivistää.

Werewolf-laitokset perustuvat puhtaasti siihen, miten taitavasti pelaajat väittävät olevansa hyviksiä tai pahiksia. Pelikortit ja -merkit toimivat lähinnä muistiin merkitsemisen apuvälineinä.

Lautapelit ovat toisaalta myös sosiaalisesti hyväksyttävä syy kutsua olohuone täyteen tuttuja, jotka eivät muutoin välttämättä vaivautuisi paikalle. Pelien välissä tulee vaihdettua kuulumiset ja pidettyä ystävyyksiä yllä.

Kokeile: One night Ultimate Werewolf, Spyfall SINULLA ON VÄHÄN ISOMPIA TAVOITTEITA

Mikä vielä on tekosyysi?

Pelaamalla saat hyvää harjoitusta maailmanherruuteen. Useimmissa harrastajalautaET JAKSA KESKITTYÄ EDES PUOLTA TUNTIA peleissä on valittava strategia monista Lautapeliin ryhtyminen ei aina vie tunvaihtoehdoista tai luotava tyystin oma. tikausia. Osa peleistä on vain vartin Pyrinkö rakentamaan voittoisimman OSA NYKYPELIEN mittaisia. Mutta varo vain, lyhyet pelit kaniinien valtakunnan keskittymällä SYNTYY NIIDEN herättävät monesti myös revanssihapelilaudan yhtenäisiin alueisiin, torUPEISTA KUVITUKSISTA JA LAADUKKAIDEN luja. nien lukumäärään, luksusresursseihin NAPPULOIDEN Lyhytpinnaisen kannattaa rohkeasvai korteista paljastuviin salaisiin tehHIVELYSTÄ. ti kokeilla pidempiäkin pelejä, jos saatäviin? tavilla on kokeneempia pelikavereita.

Joissain peleissä, kuten juuri kuvatusHiukset eivät varmasti harmaannu, kun sa Bunny Kingdomissa, oleellista on myös säännöt oppii pelaamalla ja toisilta kysytasapainottelu pelistrategioiden välillä. Pelmällä ohjekirjojen tavaamisen sijaan. kästään yhteen pistelinkoon panostamalla ei Kokeile: Love Letter, Battlesheep, Diamant yllä kultamitaliin. Tästä syntyy oma, kutkuttava elementtinsä peliin.

JUNARADAT JA LOHIKÄÄRMEET EIVÄT KIINNOSTA Kokeile: Bunny Kingdom,Terraforming Mars,War of the Ring Ei hätää, nykyaikana pelien teemojen skaala on mieletön.

Peleissä pääsee vaikka muokkaamaan Marsia asuinkelpoi- USKOT KAUSALITEETTIIN JA ANALYYSIIN, ET SATTUMAAN seksi, ratkomaan murhamysteereitä kummituksen avulla tai Monet pelit voi voittaa ilman kummempaa aivojen raksujärjestelemään kauniiden lintujen pesimäaikaa. tustakin, mutta päättelystä pitävä saa etulyöntiaseman liPelien ulkoasuun myös panostetaan nykyään erittäin pal- säksi puhdasta mielihyvää. jon, sillä se on myyntivaltti. Esimerkiksi Excaliburin puEsiin jo aiemmin nostetut vuorovaikutuspelit voitetaan heenjohtaja Lehtonen tarttui ensimmäistä kertaa Myste- sosiaalisella deduktiolla. Lisäksi monissa peleissä hyötyy riumiin laatikon kuvituksen perusteella. Nykyään se on siitä, että ennakoi muiden pelaajien valintoja esimerkiksi yksi hänen suosikkipeleistään. heidän pelilautojensa tai aiempien kierrosten kulun perusKokeile: Terraforming Mars,Wingspan, Agricola teella. Silloin voi esimerkiksi tehdä kaverille kiusaa viemällä tämän naaman edestä resurssit, joita hän kipeimmin tarINHOAT KILPAILUA KAIKISSA MUODOISSAAN vitsisi.

No miltä kuulostaisi taistella yhdessä Lovecraftin Suuria Kokeile: Mr. Jack, Sleuth, Azul muinaisia ja järjen menettämistä vastaan? Tai pyyhkiä pandemioita maailmankartalta tehokkaammin kuin nykyiset OLET MIELESTÄSI TYHMÄ koronatyöryhmät yhteensä?

Jos olet oppinut aikanaan pelaamaan Afrikan tähteä, pärYhteistyöpeleissä mitellään pelilautaa vastaan, jolloin jäät myös lukuisissa muissa peleissä. Kokeile vapaaseen askaikki pelaajat joko voittavat tai häviävät yhdessä. Yhteis- sosiaatioon ja luovuuteen liittyviä pelejä, kuten Dixitiä, tai työpelien kirjoon kuuluu niin keveitä täytepelejä kuin ras- täytepeleiksi kutsuttuja, pelimekaniikaltaan kevyitä lautakaita strategiapelejäkin. pelejä.

Kokeile: Pandemic, Arkham Horror, Magic Maze Harjoitus toki tekee mestarin, mutta lopulta kyse on viihteestä, jota ei kannata ottaa liian vakavasti. Nutturaa saa HALUAT KESKUSTELLA ETKÄ TUIJOTTAA PÖYTÄÄ löysätä ja tähdätä voiton sijaan vaikkapa taustatarinaan Vuorovaikutus on osa monia pelejä. Jotkin jopa poh- eläytymiseen. jautuvat sille kokonaan. Esimerkiksi Avalon ja erilaiset Kokeile: Love Letter, 6 nimmt!, Jungle Speed

41

Mysterium-lautapelissä kello mittaa jäljellä olevien kierrosten lukumäärää.

ARPAONNESI ON SATUMAISEN HUONO

Pelimekanismien kirjo varmistaa sen, että nykypäivän lautapelikaupasta löytyy jokaiselle jotakin. Jotkin pelit pohjautuvat pidemmälle tuuriin, toisissa taas kylmäverinen laskelmointi varmistaa voiton.

Monet pelit asettuvat kultaisen keskitien laitamille. Hyvä imu voi syntyä siitä, että pelissä hyötyy taktikoinnista, mutta sattumanvaraiset nostokortit joko mahdollistavat tai teilaavat voittosuunnitelmien toteutumisen. Pieni tuurielementti myös tasapainottaa pelaajien välisiä taitotasoja ja pitää yllä mielenkiintoa pelata vielä yhden pelin.

Hannuhanhille: Dragonheart, Kings of Mithril, Love Letter Akuankoille: Photosynthesis, Mallorca JAKSAMISESI ON UHANALAINEN

Lautapelit virkistävät kahdellakin tavalla. Ajatus monta tuntia kestävästä pelisessiosta voi olla uuvuttava, mutta kun tavoitteiden jahtaaminen vie mennessään, voittopisteitä laskiessa olo on pirteämpi kuin sohvaleffamaratonin jälkeen.

Toisaalta vartin mittaiset täytepelit ovat mukavaa kuumentuneiden aivojen nollausta. Ne perustuvat usein nopeisiin päätöksiin, visuaaliseen havainnointiin tai tuuriin. ”Kun on jaksamista, voi strategisoida ja onnistua, mikä

42

on palkitsevaa. Jos ei jaksa miettiä taktiikkaa, voi kuitenkin istua alas kaverin kanssa, jutella ja kerätä samalla puukuutioita, ja sekin on hauskaa”, Excaliburin Maisa Virtanen kuvailee.

Kokeile: Mitä tahansa muiden kohtien pelejä SINULLA EI OLE KAVEREITA, JOIDEN KANSSA PELATA

Varsin monissa viimeisinä vuosina julkaistuissa lautapeleissä on erilliset ohjeet yksin pelaamiseen. Usein tavoite on tällöin saada mahdollisimman paljon pisteitä tai täyttää määrätyt tavoitteet tietyn kierrosmäärän aikana. Yksin pelatessa toimivat hyvin myös lautapelien digitaaliset versiot.

Silti yksinäisyys ei estä pelaamista porukassa. Lehtonen kannustaa osallistumaan oman ainejärjestön tai killan lautapelitilaisuuksiin sekä tulemaan Excaliburin peli-iltoihin, vaikkei entuudestaan tuntisikaan ketään Rakennustalon syövereistä. Kun hyppää mukaan satunnaiseen peliin, kokeneemmat pelaajat kyllä opastavat. ”Seuraavalla viikolla voikin jo ehdottaa naamatutulle, että pelattaisiinko tällä kertaa vaikka jotain muuta”, Lehtonen vakuuttaa.

Kokeile: Castles of Mad King Ludwig tai mikä tahansa Excaliburin kerhohuoneella

Etänäyttelemistä & aikataulutettua elämää Normaalitilanteessa teatterityön tutkinto-ohjelmassa on tarkka lukujärjestys, jota opiskelijat noudattavat. Kahdeksantuntisiin opiskelupäiviin liittyy niin fyysisiä harjoitteita kuin luento-opetusta.

Yhdessäolo ja ryhmässä tekeminen ovat luonnollinen osa arkea, mutta koronapandemian vuoksi myös näyttelijäopiskelijat joutuivat siirtymään etäopetukseen ja sulkeutumaan koteihinsa.

Teksti PETRA VIITANEN

"Olihan se iso haaste" AINO KARLSTEDT

A

ino Karlstedt opiskelee Nätyllä toista vuotta ja on ainejärjestönsä Näty ry:n puheenjohtaja. Hän kertoo, että osa kursseista jouduttiin siirtämään keväältä syksylle ja luento-opetuksen määrä kasvoi. Siirrettyjen kurssien tilalle tuli luentoja ja ryhmätöitä. Myös näyttelemiseen liittyviä harjoituksia opiskelijat pääsivät tekemään vain yksin omassa kodissaan.

"Oli todella erikoista, kun tekee yksin ja miettii, että miksi tekee. Se oli mielekästä hetkittäin, mutta nyt mietin, että mitä niistä opin", Karlstedt kertoo.

Syksyn myötä opiskelijat pääsivät palaamaan keskustakampuksen Teatterimonttuun, jossa valtaosa opetuksesta järjestetään. Toiminnassa on silti yhä paljon rajoituksia. Teatterityön professori Pauliina Hulkko kertoo, että tälläkin hetkellä lähiopetuksena ovat vain sellaiset kurssit, joita ei voi etänä toteuttaa.

"Olemme tarkasti määritelleet, miten kosketukset vältetään ja tehneet suunnitelman pandemiaryhmälle."

Rajoitusten puitteissa esimerkiksi kandivaiheen opiskelijat eivät saa olla kontaktissa maisterivaiheen opiskelijoiden kanssa ja yhteisissä tapaamisissa on muistettava maskit ja turvavälit. Kandivaiheen opiskelijat on jaettu kahteen ryhmään teatteriproduktioita varten ja ryhmien on suositeltu olevan etäällä toisistaan.

"Suositus on, ettemme näkisi edes vapaa-ajalla, mutta se toteutuu, miten toteutuu", Aino Karlstedt sanoo.

Hän huomauttaa, että näyttelijäopiskelijat ovat tiivis ryhmä, jossa on syviä ystävyyssuhteita ja tukiverkkoja.

"Jokainen joutuu tekemään asioita oman harkintansa mukaan."

43 Itsenäisyyttä ja selviämistä Nätyllä opiskeleminen eroaa suuresti valtaosasta muista Tampereen yliopiston aloista. Opiskelijat työskentelevät ryhmänä, päivillä on tarkka aikataulu ja läsnä on oltava. Kun kaikki tekevät töitä ryhmän kanssa ja tuottavat teoksia ryhmälle, vallitsee opiskelijajoukon keskuudessa kurinalaisuus.

"Meillä on sellainen mentaliteetti, että myöhästely on no-no", Karlstedt sanoo.

Etäopetus tuottikin uudenlaisia haasteita, kun päivittäisen lukujärjestyksen tuomat rutiinit romahtivat ja vastuu tekemisestä jäi opiskelijalle itselleen.

KARLSTEDT KERTOO, ETTÄ JOUTUI AIKATAULUTTAMAAN ELÄMÄNSÄ KOKONAAN, JOTTEI VAIN MAKAISI VIITTÄ PÄIVÄÄ VIIKOSSA JA JÄTTÄISI ASIOITA VIIMETIPPAAN. MYÖS MUUT OPISKELIJAT OLIVAT TOIMINEET SAMAAN TYYLIIN.

"Minulle kevät oli enemmän opettavainen kuin järkyttävä, sillä pystyin harjoittelemaan ja oppimaan itsenäisyyttä.

En kuitenkaan halua, että se on ainoa näkemys mikä tästä jää. Oli paljon huonojakin kokemuksia."

Sekä Karlstedtin että professori Hulkon puheissa nousee esille se, että moni opiskelija koki kevään eristäytymisen ja etäopiskelun kivuliaaksi ja oireilua näytettiin avoimesti.

Opiskelijoille, jotka ovat tottuneet tekemään ja opiskelemaan ryhmässä, muutos oli kuormittava. Myös opetushenkilökunta joutui venymään miettiessään ratkaisuja muuttuneeseen tilanteeseen nopeasti. Hulkko kertoo, ettei muista ajanjaksosta paljoakaan, sillä se oli raskasta henkisesti ja fyysisesti.

"Mutta me selvisimme. "

YKSIN Etäluentoja pätkivillä nettiyhteyksillä, eineksiä opiskelijalounaiden sijaan. Sosiaaliset kontaktit hupenevat, koko päivä kuluu kotona kalsareissa.

Koronan myötä yksinäisyyteen liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet nuorten mielenterveyspalveluissa ja opiskelijaterveydenhuollossa. Opiskelijat kertoivat Visiirille, miltä yksinäisyys tuntuu.

Kuvitus EETU HAVERINEN

E Teksti VILJA VAINIO

nnen koronaa tehtyjen tutkimusten mukaan korkeakouluopiskelijoista 4–10 prosenttia tunsi itsensä hyvin yksinäiseksi. Ajoittaista yksinäisyyttä ilmeni jopa 40 prosentilla opiskelijoista.

Pandemian myötä opiskelijoiden ja muidenkin ihmisten yksinäisyys on yleistynyt entisestään.

Hätä ja yksinäisyys näkyvät esimerkiksi nuorten mielenterveyteen keskittyvässä Sekasin-chatissa.

Tiimipäällikkö Miguel Reyesin mukaan yhteydenotot palveluun ovat lisääntyneet koronan aikana noin 30 prosenttia.

Lokakuun loppuun mennessä yhteyttä oli otettu jo selvästi enemmän kuin koko vuoden 2019 aikana. Nimenomaan yksinäisyyteen liittyvien yhteydenottojen määrä oli jo yli kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Reyesin mukaan yksinäisyys ei kuitenkaan aina päädy tilastoihin, koska se voi kuulua keskusteluissa myös ristikkäin.

"Monesti voi olla niin, että varsinainen yhteydenoton syy ei ole yksinäisyys, vaan esimerkiksi paha olo, jonka alla on esimerkiksi ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta ja yksinäisyys vain mainitaan ohimennen. Silloin kun yksinäisyys on pääasiallinen yhteydenoton syy, se on kovin totaalista ja lohdutonta."

Yksinäisyyskeskustelut asettavat Reyesin mu-

kaan haasteita myös auttajalle.

"Asiat ovat voineet kasaantua pitkä ajan kuluessa ja itsetunto on niin syvässä kuopassa, että jo pelkästään se tarvitsisi jonkinlaista ammattilaisen tukea ja apua pidempiaikaisesti", Reyes toteaa.

"Yksinäisten voi myös olla kovin vaikea luottaa tukirakenteisiin tai auttajiin, koska he ovat pettyneet siihen, että ovat tavallaan luisuneet yksinäisyyteen ilman, että kukaan on ollut tukemassa tai auttamassa."

Myös korona-ajan olosuhteet ovat tulleet esille yhteydenotoissa.

"Korona on lisännyt osalle nuorista pelkoa siitä, että eristäytyminen ja esimerkiksi etäkoulu keväällä vie viimeisetkin sosiaaliset suhteet", Reyes toteaa.

VIRUSEPIDEMIAN VAIKUTUKSET OVAT NÄKYNEET MYÖS TAMPEREEN YLIOPISTON OPINTOPSYKOLOGIEN PALVELUISSA.

"Maaliskuussa etävaiheeseen siirryttäessä yhteydenotot vähenivät selvästi, mutta kesän ja syksyn aikana yhteydenottoja on ollut noin kymmenen prosenttia enemmän kuin syksyllä 2019", opintopsykologit kertovat.

Psykologien mukaan opiskelijoiden mukautuminen etäopetukseen vaihtelee.

"Yhteisen aikataulun ja sosiaalisen ympäristön puuttuessa työskentelyn alkuun saaminen on useille vaikeaa. Osa opiskelijoista tuo myös esille yksinäisyyden kokemuksia, kun tapahtumat ja lähikontaktit ovat vähentyneet."

45

Korona-aalto paljasti yksinäisyyden merenpohjan

Y

ksinäisyyttä tutkineen sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saaren mukaan koronaepidemia ei kuitenkaan ole ratkaisevasti lisännyt yksinäisyyttä yhteiskunnassa, vaan pikemminkin korostanut sitä. Vuonna 2016 häneltä ilmestyi kirja Yksinäisten Suomi, joka käsittelee yksinäisyyttä myös yhteiskunnallisena ongelmana.

"Yksinäisyys on yksi niistä ilmiöistä, jotka tulevat murroksessa näkyväksi, samalla tavalla kuin laskuvesi paljastaa merenpohjan", Saari toteaa.

"Normaalioloissa yksinäiseksi itsensä tuntee noin yksi viidesosa. Koronan aikana vastaavaa kyselytutkimusta ei ole

vielä tehty, mutta koska Suomessa ei ole massamäärin eristäydytty, en usko, että on tapahtunut valtaisaa muutosta."

Saaren mukaan myös etätyöhön on sopeuduttu pääosin hyvin. Etätyö koskee pääosin akateemisia aloja, ja sopii enemmistölle niillä työskentelevistä. Näin on opiskelijoille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella myös etäopiskelun kohdalla.

"Vastauksissa on kuitenkin vastaajakatoa niiden osalta, jotka kokevat, ettei etänä opiskeleminen sovi heille", Saari huomauttaa.

Koronan aikana sosiaalinen paine osallistua tapahtumiin on voinut Saaren mukaan poistua yksinäisyyttä kokevilta jonkin verran, mutta ei merkittävästi.

"Tiedetään, että joulu, juhannus ja vappu ovat yksinäisille hyvin vaikeita aikoja."

VISIIRI HAASTATTELI KOLMEA TAMPEREEN YLIOPISTON OPISKELIJAA, JOTKA KERTOIVAT LEHDELLE YKSINÄISYYDESTÄÄN Teksti EMMA AUVINEN

MIIA Fuksivuosi poikkeusoloissa ”Pelottaa, kun tosi monet sanovat, että yliopistossa tärkeintä on verkostoituminen.

Miten verkostoidun, kun makaan sängyssä”, IHMETTELEE VIESTINNÄN OPINNOT SYKSYLLÄ ALOITTANUT MIIA.

T

uhansien fuksien tavoin hän aloitti opinnot Tampereen yliopistossa koronan pakottamana pääosin etäopetuksessa. Kaupunkikin oli Miialle uusi.

Ensimmäisen kahden viikon yliopistolla järjestetyn orientaatiojakson aikana muihin vuosikurssin opiskelijoihin ehti tutustua sen verran, että pari kaveria löytyi. Sen jälkeen tapahtumat peruuntuivat tai siirtyivät nettiin. Zoomiin menivät jopa yhteisiksi suunnitellut leipomisillat. Luennot korvattiin ennalta nauhoitetuilla tallenteilla, eikä Miialla ollut enää syytä poistua kotoa aamuisin.

Kampusalue jäi vieraaksi. Ensimmäisen periodin lopulla Miialla oli sähköinen tentti yliopistolla. Tentissä pärjäämistä enemmän Miiaa jännitti se, löytäisikö hän tenttiluokkaan.

Yksinäisyys alkoi vaivata itsekseen asuvaa Miiaa pian syyslukukauden alettua. ”Fuksina ei ole ehtinyt kehittää tukiverkostoa tänne. On kuitenkin ihanaa, että minulla on kolme kaveria, joita näen.

Ilman heitä tulisin varmaan hulluksi.”

Yliopistossa opiskelu on itsenäistä puurtamista. Tänä vuonna opintonsa aloittaneet ovat joutuneet tilanteeseen, jossa asioiden kanssa joutuu pähkäilemään tavallistakin enemmän yksinään. ”Vertaistukea kaipaisi enemmän. Sitä, että voisi kasuaalisti kysyä joltain, että hei, onko sinulla tämä kurssi ja miten teet nämä asiat.”

Menneisyydessään mielenterveyden ongelmien kanssa kamppaillut Miia on huomannut tuttujen varoitusmerkkien ilmestyneen arkeen. Asiat unohtuvat ja itku nousee kurkkuun päivittäin. Somealusta Jodelissa kiertävät kertomukset ylioppilaiden terveyhdenhoitosäätiö YTHS:n palveluiden tukkoisuudesta ovat estäneet hakemasta apua.

Jodelin Tampereen Yliopisto -kanavalla on yli 21 000 käyttäjää. Vakiopuheenaiheena ryhmässä on YTHS:n lisäksi avautumista uravalinnoista ja vinkkejä esimerkiksi opintotietojärjestelmä Sisun käyttöön. Kanavan kautta Miia on löytynyt sellaista tietoa ja apua, joka arjesta muuten puuttuisi. ”Kanavalla on kaikkia keskusteluja, joita kävisin kavereiden kanssa. Tulee olo, että muutkin käyvät tätä läpi. Omassa kämpässä unohtaa, että tässä tilanteessa on muitakin ihmisiä.”

JAN Tampereesta muodostui yksinäisyyden kaupunki ”Oikeastaan mikään elämässäni ei muuttunut keväällä, kun korona tuli. Olin edelleen vain kotona, eli samassa vankilassa kuin ennenkin”, KUVAILEE HISTORIAA OPISKELEVA JAN.

J

anilla ei ole kaupungissa yhtään kaveria, vaikka hän on opiskellut yliopistossa syksystä 2018 saakka. Hän kutsuu Tamperetta yksinäisyyden kaupungiksi.

Etäopetukseen siirtyminen muutti Janin elämää vain vähän, koska yksinolosta oli ehtinyt jo tulla perustila edeltävän puolentoista vuoden aikana. ”Voi mennä viikko tai kaksi, etten kuule omaa ääntäni, koska en puhu kenenkään kanssa”, Jan kertoo.

Kotikaupungissaan Helsingissä Janilla on läheiset suhteet kaveripiiriinsä ja perheeseensä. Kavereiden saaminen ei ole aiemmin ollut hänelle vaikeaa. ”En tunnista itseäni tästä tilanteesta.”

Yliopiston aloitus osui hankalaan elämäntilanteeseen. ”Opintojen alussa en löytänyt omaa ryhmää. Kukaan ei lähestynyt minua, enkä minä lähestynyt ketään. Samaan aikaan parisuhteessani tapahtui asioita, jotka veivät aika-

ni”, Jan muistelee.

Kun Jan havahtui tilanteeseen, hän koki, että on jo myöhäistä yrittää luoda suhteita. Ajan kuluessa tapahtumiin osallistuminen ja muiden lähestyminen muuttui vaikeammaksi ja vaikeammaksi.

Ja sitten tuli häpeä.Yksinäisyydestä muodostui kierre, joka esti tutustumasta uusiin ihmisiin, koska Janin oli liian vaikeaa myöntää muille, ettei tunne kaupunkia, muita opiskelijoita tai edes yliopiston kampusta.

Helsingissä asuville kavereilleen Jan väitti pitkään, että elämä Tampereella menee mukavasti. Tänä kesänä hän päätti kertoa heille totuuden siitä, ettei viihdy kaupungissa, koska ei tunne ketään. ”Se auttoi, kun oli totuudenmukainen. Siitä tuli parempi olo. Jos sitä ei tuo mitenkään esille, niin ajatukset kääntyvät tosi helposti negatiiviseen suuntaan.”

Aiemmin ulkomailla opiskellut Jan kertoo odottavansa tällä hetkellä, että pääsisi vaihtoon ulkomaille ja aloittamaan kaiken alusta. ”Olen aina ollut sosiaalinen, joten pidän yksinäisyyttä vain vaiheena elämässäni. Ei tunnu, että tämä määrittelisi, millainen olen.”

SUNNY Itsenäinen opiskelukulttuuri on ankeaa ”Brasilialaisessa kulttuurissa opettajat välittävät henkilökohtaisella tasolla opiskelijoista. Mielestäni täällä taas on todella vahva ammatillisen ja henkilökohtaisen raja”, KERTOO YMPÄRISTÖPOLITIIKKAA ENGLANNINKIELISESSÄ MAISTERIOHJELMASSA OPISKELEVA SUNNY.

H

än saapui Tampereelle syksyllä 2019, puoli vuotta ennen poikkeustilan alkamista. Suomalaisen poikaystävän kanssa yhteinen koti löytyi Kalevasta.

Opiskelu osoittautui hyvin erilaiseksi kuin Sunnyn kotimaassa Brasiliassa, jossa lähiopetusta on paljon. ”Kursseja suoritetaan yksin, eikä aikaa vietetä juurikaan yhdessä luokassa. Koronan myötä tilanne paheni entisestään. Ennen koronaa otin mahdollisimman paljon kursseja, joihin kuuluu lähiopetusta.”

Hänen mielestään suomalainen yliopistokulttuuri, jossa itsenäinen opiskelu on pääosassa, ruokkii yksinäisyyttä.

Brasiliassa yliopistossa on tapana, että tehtäviä tehdään yleensä yhdessä ja työt esitellään aina muille. Opettajille voi puhua myös henkilökohtaisemmista asioista. Jos tehtäviä tehdään vain itselle, niiden tekeminen tuntuu Sunnysta merkityksettömältä.

Etäopiskelu turhauttaa, sillä tehtäviä voisi tehdä yhtä hyvin toiselta mantereelta. Siitä huolimatta Sunny on iloinen siitä, että saapui Suomeen ennen koronaa ja ehti viettää tavallista opiskelijaelämää puolen vuoden ajan.

Keväällä pandemian levitessä ympäri maapallon ja oppilaitosten siirtyessä etäopetukseen Sunny tunsi olevansa yksinäinen. Hän yritti järjestää yhteisiä etähengailuhetkiä sekä Brasiliassa että Suomessa asuvien kavereidensa kanssa, mutta heikolla menestyksellä. Suomen ja Brasilian välinen viiden tunnin aikaero ei helpottanut tilannetta. ”Näin sosiaalisessa mediassa, että ihmiset viettävät videon välityksellä yhteisiä peli-iltoja ja muuta. Kyseenalaistin sen, onko minulla ystäviä ollenkaan, kun en saa yhteyttä edes verkon välityksellä muihin tällaisena aikana, kun kaikki ovat kotona.”

Helpotusta koti-ikävään piti olla näkyvissä, kun Sunnyn perhe lupasi tulla joulun aikaan Suomeen. Koronan vuoksi matka ei onnistunutkaan.

Tällä hetkellä tulevaisuus näyttäytyy Sunnylle tuntemattomana. Ensi vuonna päättyvät opinnot, ja siitä eteenpäin suunnitelmat ovat avoinna. ”Vaikka läheiseni ovat empaattisia, kukaan ei voi täysin ymmärtää, millaista tämä minulle on”, Sunny toteaa.

Hän haluaa kuitenkin korostaa, että yksinäisyydentunteista ja epävarmuudesta huolimatta hän on pääosin tyytyväinen ja kokee itsensä onnelliseksi.

Opiskelijoiden nimet on muutettu aiheen arkaluonteisuuden vuoksi.

47

On kyse hitaammasta mannerlaattojen liikkumisesta.Yksinäisyyden lisääntymiseen vaikuttavat esimerkiksi yksinasumisen yleistyminen ja siirtyminen sukuyhteiskunnasta ystäväyhteiskuntaan.

JUHO SAARI

IHMISSUHTEIDEN JANO Teksti VILJA VAINIO

P

rofessori Juho Saaren mukaan yksinäisyyden kokemuksessa on kyse perustavanlaatuisen tarpeen tyydyttämättä jäämisestä.

"Kun meillä on jano, tiedämme, että puuttuu nestettä. Yksinäisellä taas puuttuu sosiaalisia suhteita.

Ihminen kuitenkin kykenee sopeutumaan ihmissuhteiden vähyyteen olosuhteiden pakosta."

"Yksinäisyys on adaptiivinen tunne. Kun tilanteeseen tottuu, yksinäisyyden kokemus vähenee", Saari toteaa.

Saaren mukaan yksinäisyys on koronan vaikutuksia laajempi yhteiskunnallisen muutoksen kysymys.

"On kyse hitaammasta mannerlaattojen liikkumisesta.Yksinäisyyden lisääntymiseen vaikuttavat esimerkiksi yksinasumisen yleistyminen ja siirtyminen sukuyhteiskunnasta ystäväyhteiskuntaan. " "Eniten yksinäisyyttä koetaan alemmissa yhteiskuntaluokissa. Tutkimuksissa kaikkein yksinäisimmiksi itsensä kokevat huonossa parisuhteessa olevat. " "Kausaliteetti myös menee niin, että yksinäisyys aiheutta mielenterveysongelmia eikä toisinpäin."

Tabusta tapetille

P

ositiivista nykytilanteessa on kuitenkin se, että aiheesta puhutaan julkisuudessa aiempaa enemmän.

"Yksinäisyys oli tabu noin kymmenen vuotta sitten, jolloin uutisia ja tutkimusta oli vähän.

2010-luvulta alkaen uutisointi on ollut valtaisaa

ja aiheen tabuluonne on vähentynyt", Saari toteaa.

Parhaillaan yksinäisyyden vähentämiseksi on menossa esimerkiksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittama ohjelma, johon kuuluu lukuisia hankkeita. Saaren mukaan taistelu yksinäisyyttä vastaan lähtee kuitenkin arkisista teoista.

"Se on jokapäiväistä kuulumisten kysymistä, jokaisen ihmisen kohtaamisen taitoja ja ulossulkemisen välttämistä."

"Yksinäisyyttä on paras lähestyä epäsuorasti.

Ei kannata perustaa yksinäisten yhdistystä, vaan esimerkiksi kuoro tai jalkapallojoukkue, joka voi toimia yhteenliittymänä."

Jos yksinäisyyden sen sijaan kokee muodostuneen osaksi omaa identiteettiään, eli jos vetäytyy toistuvasti sosiaalisista suhteista, voi Saaren mukaan silloin auttaa kognitiivinen terapia.

Juttua varten haastatellut Tampereen yliopiston opintopsykologit ovat Simo Ahonen, Sonja Pelkonen ja Taija Tuominen sekä opintopsykologiharjoittelija Aino-Maija Kuusela.

49

Mistä apua yksinäisyyteen? » Nyyti ry » Nyyti.fi Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä yhdistys tarjoaa tietoa, tukea ja toimintaa mielen hyvinvointiin ja opiskelujaksamiseen liittyvissä asioissa.

AMERIKKA MYRSKYN JÄLKEEN Valkoisen talon vaalit olivat jälleen hetken ajan maapallon merkittävin tapahtuma. Visiirin maailmanpolitiikan osasto seurasi tapahtumia tiiviisti ja raportoi näkemyksensä lukijoille.

M

Teksti ANTTI KINNUNEN Kuvitus PAULIINA LINDELL

aailman mahtavimman maan suurimmat ja vuosisadan tärkeimmät vaalit ovat melkein ohi. Ääniä ei ole ikinä annettu yhtä paljon kuin nyt. Kaikkialla vallinneen myrskysään pilvet rakoilevat, mutta vakavat ongelmat eivät häviä taikaiskusta ja tulevaisuuden suunta on vielä epäselvä.

Asiat, joista äänestettiin, olivat lähestulkoon samat kuin ennenkin, mutta niiden merkitys kansalaisille on suurempi kuin koskaan. Äänestäjäkyselyssä tärkeimpänä oli talous, toisena rodullinen epätasa-arvo ja kolmantena pandemia. Kuluva vuosi on ollut Amerikassa

50

”THE ONLY THING THAT CAN TEAR AMERICA APART IS AMERICA ITSELF. NO ONE ELSE CAN CHALLENGE US.”

R A K O I L E V A T

Joseph Robinette Biden Jr.

V

aalien lopputuloksena Joseph Robinette Biden Jr. on valittu uudeksi presidentiksi. Yleisvaaleissa äänestettiin myös kongressiin ennenäkemättömän värikäs ja monimuotoinen kokoonpano. Juttua kirjoittaessa republikaanien torjuntavoitto näyttää siellä todennäköiseltä.

Kotimaassa presidentinvaalien uutisoinnin jalkoihin jäivät kansanäänestykset, joita myös käytiin vaalien yhteydessä. Kalifornia äänesti,

että ruokalähetit ja Uberin kaltaisten firmojen autonkuljettajat ovat pienyrittäjiä, eivät sovellusyhtiöiden työntekijöitä.

Oregonissa päädyttiin kansanäänestyksellä käytännössä dekriminalisoimaan kaikki huumausaineet. Tulevaisuudessa siellä jaellaan vankilatuomion sijaan satasen sakkoja ja hoitoonohjausta. Kannabiksen viihdekäyttö vapautettiin lisäksi kolmessa osavaltiossa.

Yhdysvaltojen perustajaisien luoma hallintojärjestelmä valitsijamiesvaaleineen ja kongressin ylä- ja alahuoneineen suojelee väestöä sen enemmistön tyrannialta. Eurooppalaisilta monesti unohtuu, että Yhdysvallat on pohjimmiltaan liittovaltio, jossa jokaisen osavaltion tulee olla tasa-arvoinen väkilukuunsa suhteutettuna. Samalla tavalla toimitaan esimerkiksi EU:n parlamenttivaaleissa.

Vaalitavan ansiosta vähäisilläkin marginaaleilla ja yksittäisillä kannattajaryhmillä on suuri merkitys. Vaa'ankieliosavaltiot ja niiden pienetkin piirikunnat voivat nousta ratkaisevaan asemaan. Joskus kyse voi olla tuhansista

M Y R S K Y S Ä Ä N

P I L V E T

rankka. Arvioiden mukaan koronavirukseen on menehtynyt yli 260 000 ihmistä ja ainakin 11 miljoonaa on menettänyt työpaikkansa. Poliisiväkivallan vastustamisesta syntyneet BLM-mielenosoitukset ovat jakaneet kansaa, mikä on saanut myös äärioikeistoryhmiä liikkeelle. Levottomuudet ovat lisääntyneet.

Lisäksi on ilmasto. Istuvan presidentin Donald Trumpin edellisissä vaaleissa vaalilupauksena antama ero Pariisin ilmastosopimuksesta astui viimein voimaan kesken ääntenlaskun.

51

52

äänistä. Molemmat puolueet pyrkivät käyttämään valtaansa piirtääkseen yksittäisten vaalipiirien rajoja omien etujensa mukaisiksi. Tämä "gerrymanderointi" on ollut elimellinen osa amerikkalaista poliittista peliä jo 1800-luvulta asti.

Vaalien jännitys ja elämyksellisyys on ominta Amerikkaa – äärimmäistä tosi-tv:tä. Tällä kertaa toinen päätähti olikin jo valmiiksi alan ammattilainen.

D

emokraateilla oli hyviä syitä itsevarmuuteen. He tekivät kaikkensa paikatakseen vuoden 2016 epäonnistumisia, ottamatta mitään itsestäänselvyytenä ja kiertämällä myös punaisten osavaltioiden vaatimattomissa piirikunnissa. Käännytyksen koki jopa viisi merkittävää osavaltiota. Äänestykset jatkuvat vielä perinteisesti republikaanisessa Georgiassa, jossa järjestetään alkuvuodesta senaattorien uusintavaali. Siinä ratkaistaan, saavatko republikaanit enemmistön kongressin ylähuoneessa, mikä vaikuttaa suuresti Bidenin toimintamahdollisuuksiin hänen presidenttikautensa alkutaipaleella.

KAAPATUISSA OSAVALTIOISSA PAIKALLINEN AKTIVISMI JA YHTEISÖTYÖ TUOTTIVAT SUUREN JOUKON ENSIMMÄISTÄ KERTAA REKISTERÖITYNEITÄ ÄÄNESTÄJIÄ, JOISTA ENEMMISTÖ SUOSI JOE BIDENIA.

Merkittävin äänestysinnokkuuden kasvu nähtiin nuorissa ja korkeakoulutetuissa, joita viime vuosien tapahtumat ovat erityisesti koskettaneet. Parkland, #MeToo, Charlottesville, BLM ja ilmastonmuutos. Uuden sukupolven ahdistus ja turhautuneisuus aineellistuivat vaaliuurnilla. Äänestysdata selittää kireää kilpailua. Presidentinvaalien aattona tilastopalvelut povasivat demokraateille selvää ja kattavaa voit-

toa. Odotettu sininen aalto jäi kuitenkin vajaaksi. Mielipidemittauksien ongelmana on pieni ja vinoutunut otanta, sekä se, että yllättävän iso osa Donald Trumpin kannattajista ei esiinny sellaisena julkisesti.

Mielenkiintoista on tummaihoisten ja latinalaisamerikkalaisten parissa lisääntynyt Trumpin kannatus. Bidenin tavoin myös istuva presidentti löysi uusia äänestäjiä ja osaltaan auttoi kasvattamaan republikaaneista demografisesti leveämmän puolueen.

Vastavuoroisesti demokraatit saivat ratkaisevasti lisää valkoihoisten miesten ääniä. Huolimatta huomattavasta erosta lopullisissa valitsijamiesäänissä, yksittäisissä osavaltioissa muodostui historiallisen täpärä taistelu.

Trumpin tappio oli henkilökohtainen, republikaaninen puolue sen sijaan ei menettänyt suosiotaan.

H

arvoin kukaan poliitikko onnistuu täyttämään vaalilupauksiaan edes pääosin. Trump sen sijaan piti kaudellaan kiinni vaaleissa asettamastaan linjasta, mikä selittää kansansuosiota. Hän onnistui luomaan työpaikkoja ennen koronaa ja pidättäytyi sotien sytyttelystä. Kampanjassa esitetty vihamielinen retoriikka sekä yliyksinkertaiset ja monesti valheelliset vastaukset vaikeisiin kysymyksiin eivät kuitenkaan riittäneet jatkokaudelle. Lisäksi kampanja kärsi rahoituksen puutteesta.

Myös taktiikka oli väärä. Presidentti käski jo keväästä asti kannattajiaan äänestämään vasta vaalipäivänä eikä ennakkoon, samalla leikaten postilaitoksen tukia. Trump luotti siihen, että kaaos olisi hänen puolellaan, kuten edellisissäkin vaaleissa. Tällä kertaa myös internet- ja mediayhtiöt osasivat kuitenkin varautua disinformaatioon ja räikeimpiin

vaikuttamisyrityksiin.

Kuten demokraatit neljä vuotta sitten, myös Trump sortui lopulta illuusioihin. Tavaramerkinomaiset fanaatikkojen joukkotapahtumat ja myötäilevät avustajat loivat uskoa vaihtoehtoiseen todellisuuteen. Läpi Yhdysvaltain vaalihistorian käänteentekevin voima on kuitenkin aina ollut kulloinenkin vakava kriisi. Niin kävi nytkin. Pandemia ja siihen kohdistunut välinpitämättömyys on iskenyt kansaan raskaasti, ja siitä kärsineet lähettivät äänensä postissa. He valitsivat muutoksen, joka paradoksaalisesti sattui olemaan pian 80-vuotias epäkarismaattinen politiikan veteraani. On hyvä muistaa, että monille ensisijainen syy äänestää Bidenia oli halu vastustaa Trumpia. Kaksipuoluejärjestelmän hienouksiin kuuluu, että voittaja ei aina ole paras, vaan monesti vain vähemmän huono vaihtoehto.

lystä tunnetun seitsemänkymppisen miljardöörin. Seuraavaksi varapresidentin salkun ottaa kantoon intialais-jamaikalaista syntyperää oleva nainen.

Sellaisia amerikalaiset vain ovat. Kuten Biden voitonpuheessaan sanoi: ”The only thing that can tear America apart is America itself. No one else can challenge us.”

53

Tekstin lähteinä on käytetty keskeisimpiä Yhdysvaltalaisia ja kansainvälisiä uutistoimistoja sekä Yhdysvaltain hallinnon julkisesti tarjoamaa äänestysdataa.

Y

hdysvaltoja on muiden vaikea ymmärtää. Kun ymmärrys ei riitä, asioista väännetään vitsiä tai ne tuomitaan ennakkokäsityksiin nojaten.

Vahvasti laumaansa samaistuville suomalaisille amerikkalaiset vaikuttavat eriskummallisilta. Heidän mielenmaisemansa on identiteettikeskeinen hyvässä ja pahassa. Jokaisella ihmisellä, mukaan lukien heillä itsellään, on oikeus olla ja ajatella mitä vain haluaa. Minäkäsitys on vapaa ja he ovat siitä ylpeitä. Siksi myös ääriajatukset saavat helposti suosiota ja ihmiset suhtautuvat surkuhupaisan kiihkomielisesti erilaisiin asioihin.

Vaikka yhteiskunnan polarisaatio on ollut poikkeuksellisen ongelmallista, paljon pelätty vaalien jälkeinen väkivalta on loistanut poissaolollaan.

Kolme viimeisintä valkoisen talon valintaa ovat olleet toisistaan hyvin erilaisia. Kyseessä on kansakunta, joka voi äänestää valkoiseen taloon ensimmäisen tummaihoisen presidentin ja heti perään televisiossa töykei-

ÄÄNESTYSINNOKKUUDEN KASVU NÄHTIIN NUORISSA JA KORKEAKOULUTETUISSA, JOITA VIIME VUOSIEN TAPAHTUMAT OVAT ERITYISESTI KOSKETTANEET. PARKLAND, #METOO, CHARLOTTESVILLE, BLM JA ILMASTONMUUTOS. UUDEN SUKUPOLVEN AHDISTUS JA TURHAUTUNEISUUS AINEELLISTUIVAT VAALIUURNILLA.

Yliopistoon yli esteiden Kolme opiskelijaa kertoo, millaista on opiskella liikuntarajoitteen kanssa.

Joskus kynnyksiä ja portaita isompi ongelma ovat ennakkoluulot. Miten yliopisto ja järjestöt voisivat kehittää yhdenvertaisempaa opiskeluarkea kaikille?

Teksti & Kuvat SILJA-RIIKKA SEPPÄLÄ

Selina Nera

55

K

"

yllä ihmiset toisinaan yllättyvät, kun kerron opiskelevani korkeakoulussa", kertoo Anna Alho.

Neljättä vuotta venäjän kieltä ja kulttuuria Tampereen yliopistossa opiskeleva Alho tarvitsee arkielämässään henkilökohtaista avustajaa. Hän sairastaa synnynnäistä lihassairautta ja avustaja on mukana vuorokauden ympäri.

"Luennoilla avustaja esimerkiksi antaa läppärin, ojentaa takkia, ja muuta sellaista. Kirjoittaminen onnistuu minulta itse", Alho kertoo.

Alho liikkuu sähköpyörätuolilla. Hän kertoo, että Tampereen yliopistossa hänen tuen tarpeensa on huomioitu hyvin.

"Esimerkiksi jo ennen valintakokeita yliopisto järjesti paikan päälle esteettömyyskoordinaattorin, joka esitteli minulle yliopiston tiloja."

Negatiivista palautetta yliopisto ei liiemmin Alholta saa.

"Pohdin jo hieman ennen tätä haastattelua, mitä moitittavaa minulla olisi, mutten paljoa keksinyt", Alho naurahtaa.

"Jos tulee jokin ongelmatilanne, olen yhteydessä opintoneuvojaani. Kommunikaatio opettajien kanssa on sujunut ongelmitta ja he ymmärtävät, jos tarvitsen erityisjärjestelyjä johonkin tilanteeseen. Kaikki ulko-ovet eivät kuitenkaan ole sähköavusteisia. Näihin oviin voisi lisätä liiketunnistimet, jotta ne avautuisivat kaikille. Lisäksi omalla kotikampuksellani kielistudioon ei pääse kuin rappusia pitkin."

Kaikilla ei kuitenkaan ole samaa kokemusta.

Lappeenrannan LUT-yliopistossa liiketaloutta opiskeleva Sandra Kurki sairastui noin vuosi sitten MS-tautiin. Sairauden vuoksi hän käyttää vointinsa mukaan joko pyörätuolia tai rollaattoria liikkumisen apuna.

MS-tauti on keskushermoston krooninen tulehdussairaus, jonka tyypillisiä oireita ovat lihasten jäykkyys ja voimattomuus sekä muun muassa muistamiseen ja hahmottamiseen liittyvät häiriöt.

Oirekuva ja oireiden vaikeusaste vaihtelevat kuitenkin suuresti. Kaikki MS-tautia sairastavat eivät tarvitse apua liikkumiseen.

Palattuaan sairastumisen jälkeen opintojensa pariin Kurki otti yhteyttä opinto-ohjaajaansa liittyen esteettömyyskysymyksiin.

"Minua ei osattu ohjata minnekään eteenpäin.

Kukaan ei tuntunut tietävän asiasta mitään."

Yliopistorakennus on sokkeloinen, eikä hissillä pääse joka paikkaan. Ovet ovat painavia, eivätkä ole sähköavusteisia. Kurjelle ei ole mahdollista mennä yliopistolle yksin.

"Odotin, että sieltä olisi sähköpostissa tullut jokin valmis paketti, että näin toimit. Sen sijaan jäin asian kanssa aika lailla yksin. Se mietityttää, sillä en voi tietää, millainen kuntoni on tulevaisuudessa."

Liikuntarajoitteisten korkeakouluopintoihin hakeutumista on yritetty edistää muun muassa tilojen esteettömyydellä, erityisjärjestelyiden takaamisella ja erilaisten palveluiden saavutettavuudella. Tampereen yliopiston koulutusasiantuntija Elisa Sinikallio kuvailee, kuinka joinakin vuosina tilat on käyty Kynnys ry:n toimijoiden kanssa lävitse ja tehty tarkastuksen jälkeen korjauksia. Haastetta aiheuttavat vanhat rakennukset, jotka ovat osin suojeltuja, kuten keskustakampuksen päätalo.

Varsinaisia fyysiseen esteettömyyteen liittyviä sääntöjä ei kuitenkaan ole. Opiskelija ottaa itse yhteyttä opiskelijan ohjaukseen, jossa jutellaan yksilöllisistä tarpeista ja laaditaan erityisjärjestelyehdotus.

Yksilölliset tarpeet

S

elinä Nera opiskelee Tampereen yliopistossa hallintotieteitä. Nera punnitsi alaa valitessaan oikeustieteiden ja hallintotieteiden välillä. Nera on ollut mukana Turun kunnallispolitiikassa, jonka pohjalta pääaine lopulta valikoitui.

Nera on liikkunut pyörätuolilla pienestä pitäen.

Hän sairastaa SMA2-sairautta eli spinaalista lihasatrofiaa, joka on selkäydinperäinen lihassurkastuma.

Nera kaipaisi ainejärjestöiltä täsmällisempää toimintaa esteettömysasioissa.

"USEIMMITEN TAPAHTUMIEN YHTEYDESSÄ ILMOITETAAN VAIN, ETTÄ ONKO TILA ESTEETÖN VAI EI. OLISI HYVÄ, JOS ESIMERKIKSI KERROTTAISIIN, MILLAINEN PORRAS TAI KYNNYS TILASSA ON. TIETO SIITÄ VOISI MAHDOLLISTAA OMAN OSALLISTUMISEN JA AUTTAISI APUVÄLINEIDEN VALINNASSA."

Nera kertoo kuitenkin itse menevänsä aina paikalle, koska ei halua jäädä mistään paitsi puutteellisen tiedottamisen takia.

Hän toivoo, että yhteiskunta muuttuisi siihen suuntaan, että esteettömyys ja tuen saanti eivät vaatisi aina liikuntarajoitteisen omaa selvitystyötä.

"Esteettömyydellä näyttäisi olevan tiukka standardi, joka ei ota huomioon liikuntarajoitteisuuden yksilöllisyyttä. On myös tylsää, että useimmiten täl-

56

Sandra Kurki

Rehellisesti sanottuna aluksi apuvälineet ällöttivät. Minua pelotti tulla yliopistolle niiden kanssa.

SANDRA KURKI

laisissa tilanteissa joutuu itse olemaan se, joka sitten kysyy tarkemmin, että millä tavalla tila on esteetön", Nera sanoo.

Identiteettikysymykset pöydällä

L

appeenrannassa opiskeleva Kurki pitää hänkin tapahtumiin osallistumista tärkeänä.

"Opiskelijuus oli minulle tietyllä tavalla pyhää ja iso osa identiteettiäni. Jos kävit täällä opiskelijabileissä muutama vuosi takaperin, todennäköisesti tunsit minut", Kurki toteaa.

"Siksi sairastuminen oli myös iso isku identiteetille. Kun sairastuin, ajattelin heti, että tämä ei todellakaan saa vaikuttaa opiskelijaelämääni."

Sittemmin Kurki on tehnyt töitä tutustumalla itseensä ja rakentamalla arvomaailmaansa uudelleen. Arkea ovat tulleet helpottamaan erilaiset liikkumisen apuvälineet.

"Rehellisesti sanottuna aluksi apuvälineet ällöttivät. Minua pelotti tulla yliopistolle niiden kanssa", Kurki muistelee.

Nykyään hän käyttää melkein päivittäin jotakin apuvälinettä, kuten rollaattoria tai pyörätuolia.

"Käänsin apuvälineiden käytön itselleni niin, että mä rokkaan tän jutun. Aloin kuvata itsestäni kivoja videoita sillä asenteella, että voin käyttää pyörätuolia ja olla silti fabulous. Ennen tuntui siltä, että välineet oksettavat, mutta nykyään en aina edes muista, että käytän jotakin apuvälinettä", Kurki kertoo.

Myös Nera ja Alho tunnistavat apuvälineisiin liittyvät ennakkoluulot ja pelot.

"Liikuntarajoitteisuus korostuu varsinkin uusia ihmisiä tavatessa. Liikuntarajoitteisten kanssa voi ihan yhtä lailla tulla juttelemaan, vaikka avustaja olisikin siinä vieressä. Liian usein ajatellaan, että avustaja on kaveri, mitä hän tietysti voikin olla. Mutta avustaja ei ole mikään seuralaispalvelu", Alho sanoo.

Myös Nera peräänkuuluttaa, että avustajan tehtävä on ainoastaan fyysisen tekemisen mahdollistaminen liikuntarajoitteiselle.

"Usein pyydän avustajaa antamaan minulle tilaa sosiaalisissa tilanteissa, koska huomaan, että ihmiset eivät lähesty minua samalla tavalla, kun avustaja on mukana."

Toinen yleinen oletus on se, että elämä liikuntarajoitteisena olisi jollain tavalla huonompaa.

"Minulla on ihan samanlaiset lähtökohdat ja tavoitteet kuin muillakin. Ainoa vain, etten pysty kävelemään", Nera toteaa.

Julkinen keskustelu kaipaa muutosta

L

iikuntarajoitteisuuden julkisuuskuva on aihe, joka kaipaa kaikkien haastateltujen mielestä muutosta. Julkisen keskustelun Alho toivoisi olevan vähemmän liikuntarajoitteisia eriyttävää ja keskittyvän enemmän siihen, että korostettaisiin liikuntarajoitteisten ja laajemmin vammaisten kuulumista yhteiskuntaan.

ALHO OTTAA ESIMERKIKSI PARAURHEILUN, JOKA ON PALJON ESILLÄ VALTAMEDIASSA JA JOSSA LIIKUNTARAJOITTEISET NÄHDÄÄN NIMENOMAAN URHEILIJOINA. ALHON MUKAAN OPISKELUSTA JA TYÖNTEOSTA LIIKUNTARAJOITTEISENA VOISI KERTOA NOSTAMALLA ESIIN LIIKUNTARAJOITTEISTEN URAKERTOMUKSIA.

"Erilaisten urapolkujen esiin nosto voisi tehdä yhteiskunnallisesta keskustelusta laaja-alaisem-

57

Anna Alho

paa", Alho pohtii.

Kurki taas uskoo, että tiedon puute luo vääriä uskomuksia ja ennakkoluuloja. Hän kertoo, että yksi syy puhua julkisesti omasta sairaudestaan on se, että mediassa liikuntarajoitteisuudesta näkyy usein vain yksi puoli. Esimerkiksi MS-tauti näyttäytyy aina tietynlaisena.

"Mediassa ei näytetä tämän sairauden laajaa kirjoa. Meitä, joilla on rajusti liikkumiseen vaikuttava MS-taudin muoto, on todella monia."

NYKYISIN KURKI HALUAA OMALLA ESIMERKILLÄÄN EDUSTAA SELLAISTA ESIMERKKIÄ, JOTA OLISI ITSE KAIVANNUT SAIRASTUMISESTA AIHEUTUNEEN KRIISINSÄ AIKANA.

"Haluan olla avoin siitä, mitä tämän sairauden kanssa eläminen todella on, enkä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa pitää mitään kulissia yllä. Sairaus on herättänyt minut huomamaan yhteiskunnassa olevia normeja. Yksi normi on kahdeksaksi töihin herääminen."

Yksi MS-taudille tyypillinen oire on fyysinen ja henkinen uupumus, fatiikki. Kurjen mukaan se on yksi sairauden suurimpia haasteita tuovia puolia.

Vaikka töissä jaksaisi muuten olla, kasvattaa fatiikki toisinaan levon tarvetta suuresti.

"Se pakottaa välillä nukkumaan 18 tuntia päivässä", Kurki toteaa.

Toimivat palvelut edistävät opintoja ja työllistymistä

T

yömahdollisuudet liikuntarajoitteisille ovat parantuneet ja työharjoittelun toteutumisen merkitys opiskelijalle on ymmärretty. Alho korostaa sitä, kuinka työmäärä tulee sopeuttaa vammaisuuteen, ja kuinka esimerkiksi yrittäjyys on noussut yhä enemmän mahdollisuudeksi monelle. Kurki viimeistelee parhaillaan kandidaatintutkintoaan ja tunnistaa myös sopeuttamisen tarpeen opinnoissaan.

Tapaamisia on ollut yhdessä Kurjen kuntoutusohjaajan, opinto-ohjaajan ja kandiohjaajan kanssa. Fatiikin lisäksi erilaiset muistamiseen ja luovaan ongelmanratkaisuun liittyvät haasteet ovat uusia Kurjelle. Opiskelemisen suhteen Kurki vasta etsii itselleen sopivaa tapaa ja rytmiä.

"Kun ennen saatoin kirjoittaa monta tuntia putkeen, on nyt tavoitteeni kirjoittaa kandia 10 minuuttia päivässä. Olen joutunut opettelemaan aivan uudenlaista armollisuutta itseäni kohtaan."

Alho on tehnyt esimerkiksi erilaisia käännöstöitä viranomaisille ja käännöstoimistoille. Opintoihin kuuluvan kieliharjoittelun Alho suoritti Pietarin yliopistossa. Hän on muun muassa käynyt luennoimassa Venäjän opetusministeriölle Tampe-

Esimerkiksi jo ennen valintakokeita yliopisto järjesti paikan päälle esteettömyyskoordinaattorin, joka esitteli minulle yliopiston tiloja.

ANNA ALHO

reen yliopiston esteettömyydestä. Haaveissa siintävät myös mahdolliset tohtoriopinnot.

Neran mukaan on tavallista, että monet liikuntarajoitteiset eivät hae itselleen vieraaseen kuntaan opiskelemaan tai töihin, koska tuntemusta ja luottamusta vieraan kunnan vammaispalveluista ei ole samalla tavalla kuin kotikunnasta. Oma aktiivisuus on tärkeää, mutta Nera ymmärtää, ettei kaikilla ole samaa itseluottamusta tai kannustavaa lähipiiriä.

"Kun punnitsin eri yliopistovaihtoehtoja, en ottanut yhtään selvää esteettömyysasioista tai kunnan palveluista. Ajattelin, että haen sinne, minne itse haluan, ja kyllä asuminen ja eläminen järjestetään.

Ihan hyvin on mennyt", Nera sanoo.

YHTEINEN YSÄRI AVIISI 18/ 1990

YHTEINEN YSÄRI ESITTELEE VISIIRIN ESI-ISIEN JÄLKIÄ.

AVIISI 1/1991

AVIISI 1/1991

YHTEINEN YSÄRI ANTURI 1/1991

ANTURI 1/1991

ANTURI 10/1990

ANTURI 10/1990

Ilman sinua ei ole minua

Anna elämän lahja ja tule sukusolujenluovuttajaksi Saatat olla täydellinen sukusolujen lahjoittaja, jos olet terve 20–35 -vuotias nainen tai 20–45 -vuotias mies. Avullasi annamme mahdollisuuden uuden elämän luomiseen – asiantuntevasti, lempeästi ja huolta pitäen, sekä maksamme myös hedelmöityshoitolain mukaisen korvauksen.

Täytä esitietolomake osoitteessa: Naiset: ovumia.fi/lahjoita Miehet: ovumia.fi/siittioiden-luovutus

Lisätietoja saat puhelimitse numerosta 045 604 8474 (naiset) 040 844 2700 (miehet)