Visiiri 3/2021

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

2021

TÄMÄN NÄKÖISET TYYPIT TEKIVÄT LEHDEN

TOIMITUS

Aapo Laakso Päätoimittaja

Pauliina Lindell AD

Eli Harju Harjoittelija

TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT

Vilja Vainio

Sakri Pölönen

Ilari Hauhia

Silja-Riikka Seppälä

Henrik Laakkonen

Patrik Parviainen

Eino Ansio

Hilma Toivonen

Armi Kauppila

Elina Hanhirova

Frida Keränen

Elise Aaltonen

1. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen ylioppilaskunta TOIMITUKSEN OSOITE Kalevantie 4, 33100 Tampere MEDIAMYYNTI helky.kouri@trey.fi mari.sillanpaa@trey.fi PAINOPAIKKA Printhaus Oy Pori Kannen kuva: Eino Ansio & Hilma Toivonen

PÄÄKIRJOITUS A ap o Laakso l Päätoi mi ttaj a

Äänestä itsellesi kotikaupunki

untavaalit ovat kesäkuun 13. päivä. Äänioikeutettuja niissä ovat kaikki kunnan tai kaupungin täysi-ikäiset asukkaat kansalaisuuteen katsomatta. Tampereella tämä koskee myös valtaosaa korkeakoulujen opiskelijoista. Opiskelijalle kosketus opiskeluelämän ulkopuoliseen kaupunkiin ja sen paikallispolitiikkaan voi olla varsin ohut, ja keskusteltavat aiheet tuntua etäisiltä. Asiaa kannattaa ajatella kuitenkin vähän kauemmas. Kun valmistut, haluaisitko sinä asua Tampereella? Helsingin vetovoima vastavalmistuneiden kohdalla on valtava. Päällimmäinen syy on luonnollisesti työtilanne. Joillakin aloilla työpaikat ovat keskittyneet Helsinkiin niin vahvasti, että muualle asumaan päätyminen on oikeastaan riski. Omistakin opiskelukavereistani löytyy pakkohelsinkiläistyneitä, joita minkään valtakunnan mannermainen urbaani syke ei kiinnosta tipan vertaa. Sinne on silti mentävä, mikäli meinaa jonkinlaista tulevaisuutta suunnitella. Samaan ongelmaan on herätty kuntavaaleissa.Tässä lehdessä sivulla 25 Silja-Riikka Seppälä kävi läpi sitä, mitä puolueet lupaavat opiskelijoille. Yksi toive toistuu halki poliittisen kompassin: valmistuneiden halutaan jäävän Tampereelle. Tampere on iso kaupunki ja isoihin kaupunkeihin valtaosa puolueista tekee omat kaupunkikohtaiset kuntavaaliohjelmansa. Niissä käydään läpi puolueen varsinaiset poliittiset tavoitteet seuraavalle vaalikaudelle. Vaikka kampanjoivat ehdokkaat tuovat yleensä esiin runsain mitoin omia ajatuksiaan, ovat kuntavaalit silti puoluevaalit. Vaaliohjelmasta kannattaa katsoa, onko siellä abstraktien lupausten lisäksi konkreettisia ehdotuksia asioiden muuttamiseksi, ja ovatko asiat ylipäätään sellaisia, joihin kuntapolitiikka mitenkään vaikuttaa. “Aiomme parantaa palveluiden tavoittavuutta” -muotoiset julistukset eivät anna kuvaa, että asioille oikeasti oltaisiin tekemässä mitään. On kansalaisen velvollisuus tietää, mitä äänellään saa. Näissä vaaleissa sillä voi saada kaupungin, johon haluaa juurtua.

14 JOKAPÄIVÄINEN LEIPÄMME

Opiskelijoiden syömisiä ohjaa pitkälti dokumentti nimeltä korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus. Se uudistui.

ONKO NYT MIKÄ FIILIS?

Tieteen tekemiseen liittyy tunteita, vaikka aina sitä ei haluta myöntää. Affektitutkimus tutkii aihetta.

JUKSAA AIVOSI JUMPALLE

Itsensä voi opettaa säännölliseen taukoliikuntaan. Kynäniskainen humanisti kokeili.

KIELTÄ KÄÄNTÄVÄ KONE

Konekäännökset kehittyvät kohisten. Katoavatko kääntäjät kokonaan?

LILLUMISTA Toimittaja sulkeutui säiliöön, jossa tuli aika hemmetin outoja keloja.

ÄLKÄÄ POLTTAKO ITTEENNE LOPPUUN

Toipuva ylisuorittaja jäsensi kaiken jaksamisosaamisensa yhteen lehtijuttuun.

UUTISET 4

Valintatapauudistuksen väliaikatiedot: saattaa ehkä toimia

@visiirilehti

altion taloudellinen tutkimuskeskus VATT julkaisi helmikuussa väliraportin opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksista. Raportissa tarkastelussa olivat kevään 2020 korkeakouluhaut. Kaikkiaan uudistuksen vaikutusten seuranta jatkuu vuoteen 2022 saakka. Vuonna 2020 voimaan tulleessa uudistuksessa yo-todistuksesta tuli pääasiallinen väylä korkeakouluun. Samalla ammattikorkeakouluissa siirryttiin alakohtaisista valintakokeista kaikkien alojen yhteisiin. Uudistuksen tavoitteena oli vähentää tarvetta opiskella valintakokeisiin ja näin nopeuttaa toisen asteen koulutuksesta korkeakouluun siirtymistä. Sen toivottiin myös vähentävän alan vaihtamista myöhemmin.

O P I S K E L I J A V A L I N T A U U D I S T U S

SEURAA VISIIRIÄ SOMESSA

Koska raportissa tutkittiin vasta yhden kevään tilastoja, siitä ei voida tehdä laajoja johtopäätöksiä. Tähän mennessä näyttää kuitenkin siltä, että uudistus on onnistunut hieman nopeuttamaan korkeakouluun siirtymistä. Opiskelupaikan vastaanottaneiden keski-ikä on laskenut jonkin verran ja alle 21-vuotiaiden osuus on kasvanut selvästi. Erityisen paljon alle 21-vuotiaita oli nimenomaan todistusvalinnalla sisään päässeiden joukossa. Ensimmäisenä todistusvalintakeväänä opiskelijat hakivat keskimäärin myös useampaan hakukohteeseen kuin aikaisemmin. Vuosina 2015–2017 kukin hakija pyrki keskimäärin kolmeen korkeakouluun, mutta viime keväänä hakukohteiden keskimääräinen määrä oli jo 3,4.

TREY:N KORONAKYSELY OSA 2: AVOINNA NYT TREY kerää jälleen tietoa koronarajoitusten ja etäopiskelun vaikutuksesta opiskelijoihin. Edellinen TREY:n koronakysely tehtiin syksyllä 2020 ja siihen osallistui 1400 vastaajaa. Kysely on suunnattu kaikille yliopiston opiskelijoille ja siihen voi vastata verkossa 16.5. saakka. Tuloksia hyödynnetään TREY:n toiminnassa.

KYSYTÄÄN TYHMIÄ

MITÄ TULEE MIELEEN SANASTA VAPPU?

"Saa laittaa haalarit jalkaan ekaa kertaa. Vaikka ollaanetänä, on hyviä tapahtumia."

"Iloitseminen ja jonkinlainen ryyppääminen. Pääsee elämään vähän oikeaa elämääkin."

"Teekkarikastajaiset keskustassa."

"Ylioppilaslakki, heliumpallo, piknikki ja serpentiini."

JENNA RUOTSALAINEN kauppatieteet, 1. vuosi

ALEKSI RIKKA kauppatieteet, 1. vuosi

AINO IIVANAINEN lääketiede, 1. vuosi

VILMA ROMPPAINEN viestintä, 1. vuosi

UUTISET

HYVINVOINTIKYSELY 2020: opiskelijat samassa lirissä edelleen ETLA HALUAA KORKEAKOULUIHIN LUKUKAUSIMAKSUT – TAAS Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ehdottelee korkeakouluille lukukausimaksujen käyttöönottoa. Ehdotus seisoo huhtikuun alussa julkaistussa 14-kohtaisessa muistiossa, jossa käsitellään mahdollisia uudistuksia talouden elvyttämiseksi. Edellisen kerran Etla ehdotti lukukausimaksuja korkeakouluihin vuonna 2017. Lisäksi Keskuskauppakamari ehdotti lukukausimaksuja kilpailukykyohjelmassaan vuonna 2019 ja hallituksen työryhmä osana koronan jälkeisiä sopeuttamistoimia 2020. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat korkeakouluopiskelijat ovat maksaneet Suomessa lukukausimaksuja vuodesta 2016 lähtien. Lukukausimaksujen tavoitteena olisi Etlan mukaan nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään ja parantaa koulutuksen laatua. Niiden tukena toteutettaisiin opintolainauudistus, jossa opintolainan takaisinmaksusta voitaisiin luopua osittain tai kokonaan, ellei opiskelija valmistuttuaan saavuta tiettyä tulotasoa. Etlan perustelujen mukaan verovaroista maksettu korkeakoulutus on tulonsiirtoa tulevaisuuden hyväosaisille, koska korkeakoulutetut saavat yleensä opintojensa jälkeen parempaa palkkaa kuin muut. Lukukausimaksujen käyttöönoton lisäksi muistiossa vilautetaan muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista työn kysynnän mukaan ja perhevapaiden lyhentämistä.

Helmikuussa 2021 toteutetun kyselyn mukaan opiskelijoiden hyvinvointi on monella mittarilla jäänyt junnaamaan tai laskenut yhä matalammalle tasolle ja yksinäisyys on lisääntynyt. Edelliset hyvinvointikyselyt toteutettiin viime vuoden huhtikuussa, kesäkuussa ja lokakuussa. Hyvinvointikyselyyn tämän vuoden helmikuussa vastanneet Tampereen yliopiston opiskelijat kokivat keskimäärin stressinsä pysyneen samalla tasolla kuin lokakuussa. Opiskelusta palautuminen taas on vaikeutunut jo viime kesäkuusta lähtien. Opiskelumotivaationsa osallistujat arvelivat keskimäärin huonommaksi nyt kuin lokakuussa ja uupumisasteisen väsymyksen kokeminen oli yleisempää. Opiskelijoiden arvioima yhteenkuuluvuuden tunne on vähentynyt tasaisesti viime vuoden huhtikuusta alkaen ja jatkanut laskuaan. Myös yksinäisyyden kokeminen on yleistynyt koko etäopetuksen ajan. Helmikuun kysely lähetettiin kaikille korkeakouluyhteisön jäsenille. Siihen vastasi yhteensä 427 opiskelijaa, joista 80 prosenttia opiskeli yliopistossa.

TAMPEREEN YLIOPISTO KEVÄÄN YHTEISHAUN HALUTUIN Tampereen yliopistoon haettiin kevään 2021 toisessa yhteishaussa enemmän kuin mihinkään muuhun yliopistoon Suomessa. Yhteensä hakijoita oli 32 281, mikä on 608 enemmän kuin viime vuonna. Ykkössijoitus oli Tampereen yliopistolle ensimmäinen. Täpärälle kakkossijalle jäi Helsingin yliopisto, joka kahmi nelisen sataa hakijaa vähemmän. Kolmossijalle ylsi Turun yliopisto, sekin vain noin neljänsadan erolla Helsinkiin. Tampereen yliopisto oli alle puolelle sinne hakeneista ensisijainen valinta. Eniten ensisijaisia hakemuksia Tampereella vetivät tuttuun tapaan lääketiede, kauppatiede ja psykologia.

YLIOPISTO HALUAA TAVOITTAA UUPUNEET OPISKELIJAT Yliopisto alkaa lähettää yhteydenottoja opiskelijoille, joille on kertynyt koronapandemian aikana poikkeuksellisen vähän opintopisteitä. Tarkoituksena on löytää ne opiskelijat, joiden opinnot ovat uhattuina uupumuksen tai muun kuormituksen vuoksi. Yhteydenotot ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Tresilienssi-hanketta, jolla pyritään tukemaan opiskelijoiden hyvinvointia etäopintojen aikana. Mahdollinen viesti tulee sähköpostitse.

VITRIINI 6

tumat, joita on useita erityyppisiä, ja joihin pääsee mukaan, vaikka ei kokemusta tai tietämystä moottoroiduista kulkuneuvoista olisi lainkaan. Tapahtumiin kuuluu muun muassa perinteinen TTMK Crui-

T A L L I L L A

TOIMINTAMME keskiössä ovat tapah-

sing, jossa uudet jäsenet pääsevät syksyisin tutustumaan kerholaisiin ja kuulemaan mitä muuta kerhossa tai kerhon tallilla tapahtuu. ovat talviralli, taloudellisuusajo, takaparkin pujottelu, ratapäivät moottoriradoilla ja perinteisenä wapputapahtumana takaparkin kiihdytys. Osaa tapahtumista olemme päässeet järjestämään korona-aikanakin, sillä tapahtumat suoritetaan usein autokunnittain, jolloin turvavälien pitäminen onnistuu vaivattomasti.

tukseen käytössä. Tallilla on päivittäin joku käymässä ja viime aikoina myös useita uusia jäseniä on käynyt tekemässä keväthuoltoja ajoneuvoihinsa.

MUITA tapahtumiamme

uljaiden pakettiautojen ylläpito kuuluu myös TTMK:n tehtäviin ja siinä hommassa hallituksellamme on riittänyt tehtävää, jotta pakettiautot pysyvät puhtaana, kunnossa ja ajossa, koko ylioppilaskuntamme jäsenistöä varten. YLIOPPILASKUNNAN

kerhon toiminta kiinnostaa, meitä voi seurata somessa (@ moottorikerho). Jäseneksi voi liittyä nettisivuiltamme. JOS

on talli, joka sijaitsee Hervannan kampuksen läheisyydessä, ja siellä jäsenillämme on mahdollisuus huoltaa, korjata ja rakennella omia kulkuneuvojaan. Lisäksi meiltä löytyy kattavasti työkaluja, jotka ovat tähän tarkoiKERHOLLA

K E R H O N

erveiset TTMK:lta! TTMK on lyhenne Tampereen Teekkarien Moottorikerho ry:stä. Moni Hervannassa opiskeleva on todennäköisesti ainakin kuullut kerhostamme, mutta muille yliopistoyhteisömme jäsenille saatamme olla aivan tuntematon kerho. Kerhomme kokoaa yhteen autoista, moottoripyöristä ja muista moottoroiduista härveleistä kiinnostuneet opiskelijat ja järjestää näihin liittyviä tapahtumia sekä muuta toimintaa.

T A P A H T U U

@KERHOPOSTIA

Vauhdikasta kevättä kaikille, Eetu Koskinen Puheenjohtaja / TTMK ry

MITÄ VITTUA? (jo vuodesta 2002)

TTMK:n logo.

VEKKULOINTIA RAITEILLA

opiskelun opiskelijakortit on hyväksytty koko ajan opiskelija-alennuksen perusteena. Alennuksen ehtona monimuoto-opiskelijoille oli vähintään 60 prosenttia lähiopetusta, mutta pandemian aikana se tuskin on toteutunut missään oppilaitoksessa. Aiemmin luettelimme verkkosivustoillamme opiskelija-alennuksen myöntämisperusteita tarkalla tasolla. Olemme päivittäneet opiskelija-alennuksen kohtaa verkkosivustollamme asian selkeyttämiseksi, ja mm. poistaneet kohdat opiskelijan palkkatuloon tai monimuoto-opiskeluun liittyen.

I L E K S I P O

Yliopisto-opiskelijat ovat oikeutettuja alennukseen, mutta Suomen Ylioppilaskuntien liiton (SYL) korttia ei kuitenkaan löytynyt hyväksyttyjen korttien listalta. Miksi? Suomen Ylioppilaskuntien liiton opiskelijakortit niin Frankin digitaalisina kortteina kuin fyysisinä lukuvuositarralla varustettuina kortteina ovat VR:llä hyväksyttäviä opiskelijakortteja. Huomasimme, että hyväksyttyjen opiskelijakorttien listastamme verkkosivustolla uupui SYL:n opiskelijakortista maininta. Siellä oli vain maininta Frankin opiskelijakorteista, mutta nyt asia on myös VR.fi sivustolle korjattu. Kuitenkin junissa SYL:n fyysiset päätoimisen

R:n kotisivuilla luetelluissa opiskelija-alennuksen ehdoissa luki kauan, että voit saada opiskelija-alennusta, mikäli sinulla "ei ole palkkatuloja virasta, työsuhteesta tai tuloa yrittäjänä". Alennukseen oikeuttavissa korteissa ei myöskään mainittu SYL:in korttia. HYY:n työelämäasiantuntija Topias Tolonen yritti avata asiasta keskustelun asiasta Twitterissä maaliskuun lopussa.Visiirin toimittaja vuorostaan jahtasiVR:ää keskiviikkona 14.4. saamatta kysymyksiinsä vastauksia. Torstaina puoleenpäivään mennessä SYL:in kortti oli ilmestynyt listaan ja monet alennuksen saannin ehdot kadonneet. Iltapäivällä VR:n viestintä vastasi sähköpostitse.

Miksi kaikenlaisia palkkatuloja saavat opiskelijat oli alun perin rajattu alennusten ulkopuolelle? VR tarkistaa junissa oikeuden opiskelija-alennukseen hyväksyttyjen opiskelijakorttien perusteella. Palkkatulojen tarkastaminen ei kuulu VR:lle vaan sille taholle, joka opiskelijakortit myöntää. Olemme luetelleet opiskelija-alennusten myöntämisperusteet sivustollamme siksi, koska voimme myöntää tilapäisen todistuksen opiskelijoille silloin, kun varsinaista korttia ei ole saatavilla. Käymme parhaillaan keskustelua tämän tilapäisen opiskelijatodistuksen tekstisisällön päivittämisestä selkeämmäksi. Eli Harju

Saatamme yhteen vuokralaiset ja vuokra-asunnot

Valmistuitko Tamperelaisesta lukiosta? Hae apurahaa Idmanilta. RekisteRöiDY Heti Saat ylimääräisen hakupisteen ja säätiön tiedotteet, jotta hakusi ei unohdu.

Muuttolaatikot opiskelijahinnoin

Maksuton hakuvahti Katso vapaat kohteemme!

OVV Asuntopalvelut Tampere Hallituskatu 15, 33200 Tampere 03 22 33 188 tampere@ovv.com ma-pe klo 10-16

IDMANIN SÄÄTIÖ idmaninsaatio.fi/haku2021

KissmyS.fi

Haluamme, että jokaisella nuorella on mahdollisuus nauttia laadukkaammasta ja monipuolisemmasta ruoasta, arjesta ja elämästä. Hyödyntämällä Pirkanmaan Osuuskaupan asiakasomistajan edut, saat enemmän.

SUOMALAINEN YLIOPISTO ON TASA-ARVOINEN, PAITSI EI AINA Vaikka korkeakouluopiskelu on periaatteessa kaikille mahdollista, yliopistoon ei kuitenkaan haeta ja päästä tasaisesti taustasta riippumatta. Asiaa selviteltiin Turun ja Tampereen yliopistojen yhteishankkeella. Teksti ELI HARJU

Matalasti koulutettujen vanhempien jälkikasvu ei hae ahkerasti korkeakouluihin, alojen sukupuolittuneisuus pitää pintansa ja tietyille aloille päätyvät lähinnä korkeasti koulutettujen vanhempien lapset, kertoo maaliskuussa valmistunut GATE-raportti (Gaining access to tertiary education). GATE-hankkeessa selvitettiin korkeakouluopiskelun saavutettavuutta ja tasa-arvoisuutta Suomessa ja verrattiin tilannetta Ruotsiin, Irlantiin jaYhdistyneeseen kuningaskuntaan. Korkeakoulutettujen lapset hakeutuvat korkeakouluihin Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset hakevat korkeakouluun matalasti koulutettujen lapsia todennäköisemmin, ja ilmiö on GATE-raportin mukaan jopa hieman vahvistunut viime vuosikymmeninä. Syytä tähän ei tiedetä, mutta matalasti koulutettujen perheiden lapsilla arvioidaan olevan erilaiset käsitykset opintojen vaativuudesta ja omista kyvyistään. Sen sijaan korkeakoulujen sisäänpääsyssä perhetaustaa enemmän merkitsee koulumenestys. VANHEMPIEN KOULUTUSTAUSTA NÄYTTÄÄ VAIKUTTAVAN SUOMESSA MYÖS OPISKELUALAN VALINTAAN. KORKEAKOULUTETTUJEN VANHEMPIEN LASTEN OSUUS ON KAIKKEIN SUURIN LÄÄKETIETEEN OPISKELIJOISSA JA PIENIN KASVATUSTIETEESSÄ.

Sukupuoli vaikuttaa paljon Huomattava enemmistö korkeakouluihin hakevista on naisia, mutta miehet tulevat hiukan todennäköisemmin valituiksi. Tämä selittyy osittain sillä, että naiset hakevat useammin aloille, joille on vaikeampi päästä. Vertailussa muihin länsimaihin naisten osuus suomalaisissa yliopistoissa ei ole poikkeuksellisen korkea. Opiskelualat ovat kuitenkin Suomessa sukupuolittuneet poikkeuksellisen voimakkaasti. Miehet ovat selvänä enemmistönä tekniikan aloilla ja tietojenkäsittelyssä, mutta kaikilla muilla aloilla on joko naisenemmistö tai tasaisempi sukupuolijakauma. Muihin sukupuoliin kuin naisiin ja miehiin lukeutuvista ei ole olemassa tarpeeksi tilastotietoa, jotta heidän sijoittumistaan opiskeluihin voitaisiin tarkastella. Todistusvalinta ei juuri lisää lopputulosten tasa-arvoa Vuonna 2020 käyttöön tullut todistusvalinta näyttää GATE-raportin mukaan helpottavan naisten sisäänpääsyä miesvaltaisille aloille, mutta ei toisin päin. Se myös nosti sisäänpääsymahdollisuuksia nuorten hakijoiden, miesten ja ruotsinkielisten joukossa. Näiden sisäänpääsyn todennäköisyys oli jo valmiiksi keskimääräistä korkeampi. Raportissa todetaankin, että korkeakoulutuksen saavutettavuuden ja tasa-arvon kannalta on tärkeää säilyttää todistusvalinnan rinnalla myös muita tapoja päästä korkeakouluun. ✺

Suvi Parhankangas

Jaakko Mustakallio

Venla Vuolanto

Santeri Kärki

Jaakko Stenhäll

Merve Caglayan

Tuomo Kondie

Paula Saarinen

Katariina Kojo

Meri Lust

Erik Lydén

Ella Helenius

Perttu Jussila

Tuomo Pollari

Maria Lehikoinen

Ella Näsi

Hanna Hiltunen

Ellen Ojala

Ville Tynkkynen

Ville Viljanen

Jaakko Vuorio

Mikko Eronen

Vilma Virolainen

Iiris Suomela

Janne Aaltonen

Vilma Järvisalo

Brigita Krasniqi

Opiskelija

kasvatustieteiden maisteriopiskelija

taloushallinnon ammattilainen

DI, ohjelmistosuunnittelija

kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, KTM

YTK, opiskelija

FM, TtM, väitöskirjatutkija

opettajaopiskelija, Lempäälä

opiskelija

nuoriso-ohjaaja

opiskelija

opiskelija, sisällöntuottaja

apulaispormestari

ensihoitaja, sairaanhoitajaopiskelija hallintotieteiden opiskelija

ilmastoaktivisti, opiskelija

väitöskirjatutkija

kansanedustaja, valtuuston kehityspäällikkö, tietosuoja- YTK, opiskelija varapuheenjohtaja vastaava, opiskelija

varavaltuutettu, filosofian maisteri, tietojenkäsittelyt. opiskelija karjalaisaktivisti

konsultti

IT-nörtti, taloyhtiöaktiivi

diplomi-insinööri

tutkija ja luokanopettaja

Vihreiden nuorten puheenjohtaja, opiskelija

Äänestä kuntavaaleissa, Vote in municipal elections 13.6.2021 Ennakkoäänestys, Advance voting 26.5.–8.6.2021

TIEDE

TIETEENTEKIJÄLLÄKIN ON TUNTEET Tiede ei ole tunteetonta, eikä tutkijan työ silkkaa järkeilyä. Vaikka tieto olisi objektiivista, voi sen tuottamiseen liittyä monenlaista sisäistä myllerrystä.

Järki ja tunteet

I O

nografia -projektissa. Projektissa tutkitaan nykypäivän yliopistossa työskentelyyn liittyviä tunnekokemuksia. Samalla pyritään valottamaan sitä, millaisia arvoja ja tunnerakenteita yleensä neutraaleina pidettyihin tieteen toimintatapoihin ja tutkimusstrategioihin liittyy. "Meitä kiinnostaa muun muassa, miten valta ja affektit kietoutuvat toisiinsa, ja miten se kanavoituu tutkimustyöhön."

iktiossa elää myytti hajamielisestä professorista. Professori on niin rakastunut tieteeseen, ettei pysty keskittymään mihinkään muuhun, eikä yleensä pärjää tavallisessa arkielämässä. Todelliseen tieteelliseen tutkimukseen tunteiden ei ajatella kuuluvan.Tiedettä ohjaavat neutraalit järkiperusteet, eikä tunteilla ole sen kanssa mitään tekemistä. Yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hokan mukaan tieteelliseen tutkimusprosessiin itse asiassa sisältyy valtava tunteiden vuoristorata. Siihen kuuluvat niin oivaltamisen ilo ja flow-kokemukset työn onnistuessa kuin masennus ja pettymys silloin, kun jokin ei suju. "Vallalla on pitkään ollut positivistinen tiedeajattelu, jossa tiede on läpeensä rationaalista ja tunteet kuuluvat yksityisen alueelle. Kirjallisuudessa tutkimustyö itsessään kuitenkin määritellään usein viha-rakkaussuhteeksi. Se on luova prosessi." Hokka toimii tutkijatohtorina Akateemisten affektien et-

Teksti ELI HARJU Kuvitus PAULIINA LINDELL

Affekti tarkoittaa pitkälti samaa kuin tunne tai tuntemus, mutta affektitutkimuksessa ei ole niinkään kysymys siitä, miltä kenestäkin tuntuu. Tärkeämpää on, mistä se johtuu ja millaisia seurauksia sillä on.Tunnekokemukset nimittäin muokkaavat toimintaamme ja käsitystämme maailmasta, vaikkemme sitä aina huomaa. Akateemisten affektien etnografiassa ollaankin kiinnostuneita nimenomaan siitä, mitä tunteilla tehdään.

TIEDE

Tunteiden läsnäolo tieteessä ei merkitse, että saavutettu tieto olisi vääristynyttä.Tiedostamattomiksi jäävät affektit saattavat kuitenkin ohjata tapoja, joilla tietoa tuotetaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yliopiston strategialinjausten tutkijassa herättämät positiiviset tunteet saavat hänet omaksumaan strategian arvoja ja mukautumaan niihin. Yliopistotutkijoiden työ on usein niin sanottua prekaaria työtä, eli sen jatkuvuus on jatkuvasti epävarmaa. Myös suuri osa tutkimusrahoituksesta on projektiluontoista. Rahoituskamppailuista ja epävarmoista työsuhteista kumpuava ahdistus saattavat saada tutkijan hyväksymään yliopiston uusliberaaleja näkemyksiä – hyppäämään vapaaehtoisesti kilpailun oravanpyörään, jotta pysyisi alallaan merkityksellisenä. Akateeminen vakaus Arvojen ja näkemysten huomaamattoman muovaamisen lisäksi affektit vaikuttavat siihen, kenet koemme yhdeksi "meistä" ja kenet osaksi "muita". "Painokkaasti sanottuna affekteilla on manipulatiivista voimaa. Ne sitovat tiettyjä toimijoita ja ihmisryhmiä yhteen", Hokka kertoo. Yliopiston arjessa korostuvat onnistumiseen ja epäonnistumiseen perustuvat ryhmät: alan kärkeen joko kuuluu tai sitten ei. "Yliopisto on tutkimuskirjallisuuden perusteella aika polarisoitunut tällaisiin leireihin, ikään kuin voittajiin ja häviäjiin. Toisilla on esimerkiksi vakiintuneet työsuhteet ja toisilla määräaikaisia silppupestejä. Toiset tuntevat iloa ja ylpeyttä onnis-

tumisistaan, kun toisten kokemusta leimaavat pettymyksen, häpeän ja katkeruuden tunteet." Ei tunnisteta, ei tunnusteta Akateemisten affektien etnografia keskittyy humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen tutkimiseen, koska juuri ne jäävät helposti altavastaajiksi. Tiedepolitiikassa korostetaan kansainvälistä julkaisemista ja taloudellisia innovaatioita, jotka eivät ole näillä aloilla yleisiä. Positivistinen tiedeajattelu vaikuttaa edelleen. "Tieteen affektiivisuuden tunnustaminen ja tunnistaminen on siten jossain määrin vielä sokea piste akateemisessa maailmassa." Millainen asema affektien tutkimisella itsellään sitten on tällä hetkellä tieteessä, kuinka hyvin se tunnustetaan? Hokan mukaan affektien tutkimus on ollut kulttuurintutkimuksessa nosteessa jo jonkin aikaa, vaikka juuri tällainen laadullinen ote ei ehkä juuri nyt ole parhaassa suosiossaan. Projektin tuloksilla hän näkee hyvin käytännöllisiä sovellusmahdollisuuksia. "Tämän avulla voitaisiin tarkastella kriittisesti, millaisia mahdollisuuksia erilaisille tutkimustyön käytännöille yliopistojen nykyiset strategiset painotukset tarjoavat. Myös laajemmassa mittakaavassa voitaisiin keskustella tiedepolitiikan nykytrendeistä. Ei ole tarkoitus toimia pelkästään kriittisenä äänenä, vaan tavoitteena on vuoropuhelu hallinnon ja tutkijoiden välillä." ✺

TURHAT TAIDOT

MITÄ TURHIA TAITOJA SINULLA ON?

SISÄTUNTEMUS ELI HARJU opiskelee toista vuotta journalistiikkaa

minkään "muun" erotteleminen online-elämästä on oikeastaan mahdotonta. Melkein kaiken aamusta iltaan voi hoitaa diginä, yliopiston kursseista pizzan tilaamiseen. Syödessään suunsa joutuu vielä avaamaan, mutta sosiaalinen toiminta tuppisuuna on täysin normaalia: voimme hoitaa työasioita sähköpostilla ja pitää perheeseen yhteyttä pikaviestipalveluilla. Mitä sen "muun" pitäisi olla? Jos mikään näistä ei ole sitä varsinaista elämää, mitä jää jäljelle? Voisi väittää, että vasta pandemia on ajanut henkilökohtaiset suhteet-

janlaskumme alussa puhelimessa ei ollut näyttöä, internetin käytöstä laskutettiin minuuttihinnalla ja paljon aikaa tietokoneen ääressä viettävää ihmistä sanottiin nörtiksi. Tietokonenörtti oli jokseenkin säälittävä tyyppi, jolla ei ollut elämää, koska hän puhui ihmisille vain netissä. Kotimaisten kielten keskuksen Riitta Eronen kertoikin Helsingin Sanomissa vuonna 1996, että nörtti polveutuu sanasta nerd ja tarkoittaa tietokoneisiin intohimoisesti suhtautuvaa, mutta muusta elämästä vieraantunutta konefriikkiä.

PIETARI VILJAKAINEN kauppatieteet, 4. vuosi

Ä M Ä L E N E N I L A A I

"Minulla on niin vähän taitoja, että tarvitsen kaikkia. Mutta osaan heiluttaa korvia, se on vähän turhaa."

NYKYÄÄN

JUHA-MATTI HAKOJÄRVI sähkötekniikka, 5. vuosi

"Tavallaan valokuvaus, sitä en suoranaisesti tarvitse. Samaan kategoriaan menee rumpujen soitto, kun omaksi huvikseen soittelee."

SAMULI AIRIKKALA teknillinen fysiikka, 2. vuosi

Missä elämä on?

"Osaan ulkoa todella paljon Muumien repliikkejä. Siis todella paljon."

kin niin vahvasti verkkovälitteisiksi, mutta se olisi vale. Aloittaessani yliopistossa vuonna 2019 tapasin uudet toverini ensimmäistä kertaa Facebookissa. vuotta sitten nuoria kiellettiin kertomasta netissä koskaan oikeaa nimeään tai asuinpaikkaansa, saati laittamasta sinne kuvaansa, sitä kun ei saa netistä koskaan pois. Tänään joku voisi tägätä tuon kiellon haudan sijainnin Instagramiin ja Tiktok tulla tanssimaan sen päällä. Harvalla on enää erikseen nettipersoonallisuutta ja sen takana "muuta" elämäänsä elävää oikeaa ihmistä, vaan netissä lähtökohtaisesti ollaan olemassa omalla nimellä ja naamalla. Itseä saatetaan jopa tehdä tarkoituksellisesti tunnetuksi netissä ja sometilien kiillottamiseen käyttää huomattavasti aikaa. Friikin leiman sijasta se saattaa poikia vaikka työpaikan. Kun internet-yhteydettömästä elämästä on tullut erillinen aktiviteetti, jota uskaliaimmat harrastavat paastojen ja retriittien muodossa, on nörtin määritelmä vanhentunut. Nyt vuorostaan digiaikaa huonosti ymmärtävien erotteluun on oma ivaile13 va lainasanansa. Vitun boomerit. ✺ VIISITOISTA

PAREMPAA KASVISRUOKAA & VÄHEMMÄN HÄVIKKIÄ – opiskelijoiden ruokailusuositus uudistui  Uusi ruokailusuositus ottaa huomioon take awayn, hävikkiruoan ja sesonginmukaiset raaka-aineet. Suositusta on kehitetty opiskelijoiden antaman palautteen pohjalta.   Teksti ELISE AALTONEN & ELINA HANHIROVA & ARMI KAUPPILA & FRIDA KERÄNEN Kuvat ARMI KAUPPILA

itä, mitä suomalainen opiskelija laittaa suuhunsa, ohjaa suuressa määrin virallinen ohjeistus nimeltä korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus. Vuodesta 2003 asti julkaistua suositusta on päivitetty muutaman vuoden välein. Suosituksen uusin versio julkaistiin tämän vuoden huhtikuussa.   Suositus määrittelee, millaista ateriatuettu opiskelijaruoka on. Tuoreimmassa suosituksessa on ravitsemuksen lisäksi nostettu esiin ruokailun rooli opiskelijoiden hyvinvoinnissa etäopiskelun aikana. Opiskelijaruokailun järjestäjien on huomioitava suositus toiminnassaan elokuusta alkaen.   Juveneksen kehityspäällikön Nina Lyytisen mukaan Kelan ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan luomalla ruokailusuosituksella on useita käyttötarkoituksia. Ruokapalveluiden toimijoita se ohjaa siinä, miten ateriatuettu opiskelija-ateria pitäisi toteuttaa, jotta sen hankinta, ympäristöystävällisyys ja ravintoarvot saadaan huomioitua.   "Samalla se toimii myös oppaana opiskelijoille siitä, millainen ravitsemuksellinen kokonaisuus opiskelija-ateria on. Mitä kannattaa syödä ja minkälaisia va-

Näin korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus neuvoo

1/3

» Opiskelija-aterian tulisi kattaa 1/3 päivittäisestä energiantarpeesta.

700–800 kcal » Keskimäärin opiskelija-ateriasta tulisi saada noin 700–800 kilokaloria.

20 g

» Opiskelija-ateriasta on saatava vähintään 20 grammaa proteiinia.  » Alkoholia ei tulisi anniskella opiskelijaravintolassa samanaikaisesti, kun ateriatuettua ruokaa on tarjolla.

lintoja tehdä, jotta pystyy edesauttamaan omaa terveyttään ja hyvinvointiaan?", sanoo Lyytinen.  Suositusta tekemässä ja kommentoimassa on ollut monialainen työryhmä Kelan, opiskelijajärjestöjen, ruokailupalveluiden ja terveydenhuollon edustajia. Lyytinen vastaa ruokatuotteiden kehityksestä sekä hankinnasta Juveneksessa, ja toimi yhtenä asiantuntijana työryhmässä.

Kelan ateriatukea opiskelijoille on koronan aikana laajennettu koskemaan myös mukaan ostettavia annoksia.

Suositukset on luotu ajan henkeen   Lyytisen mukaan uudessa suosituksessa on yritetty huomioida ruokakulttuurin muutos maailmassa, jossa etätyö ja etäopiskelu ovat läsnä todennäköisesti myös pandemian jälkeen. Suosituksessa tuodaan esiin opiskelijaruokailun rooli arkirytmin ylläpitämisessä etäaikana, jolloin rutiineja on vähemmän ja ateriat korvataan helposti välipaloilla. Lyytisen mukaan paikan päällä ruokailevien opiskelijoiden määrä on pudonnut arviolta 20–30 prosenttiin normaalista.   Monet opiskelijaravintolat ovat alkaneet tarjota mukaan myytäviä ruoka-annoksia. Niiden suosio on kasvanut pandemian pitkittyessä. Journalistiikan maisteriopiskelija Roosa Welling ei ole luopunut säännöllisistä opiskelijalounaista, vaan hakee ruokaa opiskelijaravintolasta lähes jokaisena arkipäivänä.    "Koska päivät ovat aika samanlaisia, on ruokailustani tullut hyvin säännöllistä. Aiemmin myös tapasin kavereita monta kertaa viikossa opiskelijalounaan äärellä, mutta nyt haen lähinnä take away -bokseja kotiini."  Welling arvostaa valmiiksi koottujen aterioiden monipuolisuutta.   "Tärkeää on myös, että hakemalla valmiin annoksen säästää mukavasti omaa aikaa, vaivaa ja rahaa." Opiskelijat mukana ruokailusuosituksen kehittämisessä   Ruokailusuosituksen valmisteluun ovat tällä kertaa osallistuneet myös edustajat Suomen ylioppilaskuntien liitosta (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitosta (SAMOK). Suosituksessa halutaan myös saada opiskelijat osallistumaan opiskelijaruokailun kehittämiseen entistäkin enemmän esimerkiksi palautekyselyihin vastaamalla.   Opiskelijoiden antama palaute näkyy myös uudessa ruokailusuosituksessa. Lyytisen mukaan siinä on huomioitu esimerkiksi tarve ohjeistukselle siitä, kuinka ravitsemuksellinen ja tasapainoinen vegaaninen lounas koostetaan.    Ruokailusuositus sisältää tarkkoja kriteerejä muun muassa ateriatuetun ruoan energia- ja proteiinimääristä. Suosituksen mukaiset aterian osat voi tunnistaa linjastolla esimerkiksi “Suositusten mukainen”-kylteistä tai ruokalistan merkinnöistä. Lyytisen mukaan aterian koostamisessa kokonaisuus ratkaisee.

"Yksi merkittävä asia suosituksessa on se, että mitään asiaa ei ajatella yhden komponentin tai aterian osan kautta, vaan ravitsemuksellisuus syntyy aina koko aterian kautta."  Vastuullista ja tuettua take away -ruokaa   Suositukseen on lisätty vastuullisia raaka-aineita ja hävikin minimointia koskevat osiot, joita viisi vuotta sitten julkaistussa vanhassa suosituksessa ei ollut. Lyytisen mukaan suurimmat konkreettiset uudistukset liittyvät juuri kasvisruoan ja hävikin huomioimiseen. Myös sesonkituotteiden hyödyntäminen ja kotimaisuus ovat osa kestävää opiskelijaruokailua.   Suosituksessa neuvotaan esimerkiksi sijoittamaan kasvisruoka samaan linjastoon muun ruoan kanssa. Etäajan take away -mahdollisuuksia ja hävikin vähentämistä voidaan yhdistää myymällä hävikkiruokaa mukaan.   Aiemmin Kelan ateriatukea on saanut vain opiskelijaravintolassa syötäville aterioille, mutta korona-aikana tuki on laajennettu koskemaan myös mukaan otettavia annoksia. Lyytisen mukaan suosituksen työryhmässä toivottiin take away -ruoan tukemisen jatkuvan myös korona-ajan jälkeen. Samaa toivoo myös Roosa Welling.   "Jatkossakin olisi hyvä, että voi syödä yhden paikan päällä ja ottaa toisen mukaan."  Juttu on toteutettu journalistiikan opintojen projektikurssilla osana Kelan viestintäkampanjaa korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuosituksesta. ✺

Oras Tynkkynen

Kokoaan suurempi Tampere

ORASTYNKKYNEN.FI

Seuraava numero ilmestyy 1.9.2021 Hätähousut: menkää internettiin visiirilehti.fi

@ORASTYNKKYNEN

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

Tampere Alumni – kaukana tai lähellä, olet osa meitä.

Liity mukaan Tampere Alumni -yhteisöön Veera Degerholm Tampere Alumni

tuni.fi/alumni #tamperealumni

LOPPUTYÖN SANKARIT

GRADU GRADU Teksti ILARI HAUHIA Kuva HILMA TOIVONEN

ida Putkurin gradun tavoitteena oli alusta lähtien, ettei työstä jäisi traumoja tai huonoja muistoja. Tarkoituksena oli tehdä järjestelmällistä ja tehokasta työtä, jotta gradu valmistuisi määräajassa, eikä jäisi pahimmillaan vuosia syöväksi ikuisuusprojektiksi. "Halusin testata, onko mahdollista tehdä gradu niin, että se ei määritä omaa elämää. Yhteiskuntatieteiden keskuudessa elää outo myytti, jonka perusteella gradun tekemisen täytyy olla elämää suurempi projekti, joka syö kaiken muun elämän tieltään", Putkuri toteaa. "Käytin työkaluinani konkreettisia tavoitteita. Sen sijaan, että päivän tavoite olisi ollut 'kirjoita hyvää tekstiä', oli tavoitteena työstää tekstiä tietty tuntimäärä. Tilanteessa täytyy olla myös armollinen itselle. Jos päättänyt tehdä viisi tuntia töitä päivässä, mutta jonain päivänä viiden tunnin kirjoittamisen jälkeen paperille ei ole ilmestynyt juurikaan tekstiä, on silti ihan sallittua lopettaa siltä päivältä. Jos jää istumaan koneen ääreen toiseksi viideksi tunniksi, ei tilanne välttämättä parane lainkaan, vaan sitä polttaa itsensä loppuun." Putkurin mukaan on tärkeää tuntea itsensä ja omat toimintatapansa, jotta tavoitteet tulevat asetetuiksi realistisesti. "Itse tein gradua aamupäivisin kolmena päivänä viikosta kello 10:stä kello 14:ään saakka. Tekemistä helpottivat pienet, jokaiselle päivälle asetetut deadlinet." Putkurin gradun tarkoituksena oli selvittää, millaisia seurauksia ja merkityksiä todellisuuteen sukupuolierityiset tilat ja yhteisöt tuottavat. Sukupuolierityiset tilat ovat kaikille tuttuja esimerkiksi uimahalleista, mutta sukupuolen mukaan järjestäydytään myös yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan. Suomessa sukupuolierityisiä poliittisia järjestöjä ovat esimerkiksi puolueiden naisjärjestöt, kuten Vasemmistonaiset tai Kokoomusnaiset. Tutkimuksen perusteella naisjärjestöjen maailma näyttäytyi stereotypioita uudelleen tuottavana. Toiminnan keskiössä olivat muun muassa perhe- ja hoivakysymykset sekä tasa-arvopolitiikka, joita on tyypillisesti pidetty naiserityisinä poliittisina teemoina. Lisäksi tutkimus pureksi, millä ehdoin intersektionaalista tasa-arvopolitiikkaa voidaan tehdä, jos parhaiten resursoidut tasa-arvojärjestöt ovat naiserityisiä.

» OTSIKKO: Naisten politiikka poliittisten naisjärjestöjen diskursiivisesti rakentamana 2020-luvun Suomessa. » MITTA: 98 sivua. » ALA: Yhteiskuntatieteet. » KAUAN KESTI? Aktiivinen kirjoitustyö noin 6 kk. » JÄIKÖ TRAUMOJA? ”Ei jäänyt, mikä oli alun perinkin tavoitteena.”

"TEKEMISTÄ HELPOTTIVAT PIENET, JOKAISELLE PÄIVÄLLE ASETETUT DEADLINET."

Iida Putkuri

LOPPUTYÖN SANKARIT

Tommi Linnamaa

DIPPA Teksti ILARI HAUHIA Kuva TOMMIN KOTIALBUMI

"DIPLOMITYÖ TULEE VAIN PAKOTTAMALLA."

DIPPA » OTSIKKO: Manufacturing execution system functionalities in an Industry 4.0 environment . » MITTA: 47 sivua. » ALA: Tietotekniikka. » KAUAN KESTI? Koko projekti kesti vuoden, varsinaista kirjoittamista 4kk . » JÄIKÖ TRAUMOJA? ”Ei oikeastaan, vaikka olihan se työlästä.”

ommi Linnamaan diplomityö oli työvoitto. “Totesin heti alussa, että koskaan ei tule sellaista inspiroivaa hetkeä, että nyt on hyvä hetki kirjoittaa dippaa. Diplomityön kirjoittaminen on työlästä, ja se työ tulee vain pakottamalla. Työlle täytyy dedikoida aikaa, joten kirjoitusvaiheessa istuin kahdeksan tuntia päivässä keittiön pöydän ääressä työstämässä tekstiä”, Linnanmaa kertoo. Linnanmaan diplomityö käsittelee modernia tulevaisuuden tehdasta ja teollisuus 4.0-konseptia. “Tulevaisuuden tehtaassa lähes kaikki laitteet ja koneet ovat automatisoituja ja toimivat yhdessä toistensa kanssa. Diplomityössä pohdittiin tuotannonohjausjärjestelmän paikkaa teollisuus 4.0-konseptia seuraavassa tehtaassa". Linnanmaalle kävi ilmi, että monissa yrityksissä on edetty kohti konseptin tavoitteita lähes vahingossa. "Muutoksia on tehty paloittain ja ne ovat johtaneet automatisaatioon. Toisaalta haasteena on, että jos selkeää pitkän ajan suunnitelmaa ei ole tehty, eivät kaikki järjestelmät välttämättä kommunikoi keskenään aivan toivotulla tavalla ja automatisaation vieminen pidemmälle voi osoittautua haastavaksi.” Alun perin diplomityön piti käsitellä eri aihetta, mutta suunta muuttui aloittamisen jälkeen. “Alkuperäinen aihe ei ollut tarpeeksi konkreettinen ja siitä oli vähän hankalaa saada kiinni. Uuden aiheen löysin, kun etsin tietoa alkuperäistä työtä varten, ja huomasin teollisuus 4.0-konseptin olevan kiinnostava. Diplomityön tilaaja oli suomalainen ohjelmistoalan yritys. “Aluksi keskityin pelkkään diplomityöhön viisi päivää viikossa, mutta lopulta päädyin tekemään tilaajayritykselle myös muita osa-aikaisia töitä kolme päivää viikossa. Työ ja dipan kirjoittaminen yhtä aikaa tuntui minulle sopivalta ratkaisulta.” Koronavirusepidemialla saattoi Linnanmaan mukaan olla jopa positiivinen vaikutus diplomityön tekemiseen. “Kun ei ollut mitään tapahtumia, niin ehti tehdä rauhassa töitä”, Linnanmaan naurahtaa.

JOS VAIKKA PELATTAIS JOTAIN YHESSÄ? Korona-aikaan ajan viettäminen fyysisesti ystävien seurassa on haastavaa. Verkon välityksellä pelattavat videopelit mahdollistavat onneksi hauskanpidon välimatkasta riippumatta ja vaikka paluu normaaliin joskus vielä tapahtuu, voi pelaamisesta tulla monelle aivan uusi tapa viettää aikaa kavereiden kanssa. Visiirin yhden miehen digitoimitus kokosi kasaan listan kymmenestä moninpelattavasta seikkailusta moneen eri makuun. Niihin on helppo upottaa koti-ilta jos toinenkin. Teksti ILARI HAUHIA Kuva HENRIK LAAKKONEN

1. Among Us

4. Portal 2

Among Us nousi viime vuonna huimaan suosioon, eikä syyttä. Peli vie pelaajat kartalle, jossa miehistön jäsenet yrittävät suorittaa tehtäviä samalla, kun miehistön sekaan soluttautuneet petkuttajat eli impostorit yrittävät murhata muut pelaat yksi kerrallaan jäämättä kiinni. Pelaajia potkitaan ulos pelistä kierroksien välillä tapahtuvissa äänestyksissä, joten liian epäilyttävät murhamiehet häviävät pelin nopeasti. Murhateemastaan huolimatta peli on grafiikoiltaan leikkisän piirrosmainen, säännöt oppii nopeasti ja sekä PC- että mobiilipelaajat pääsevät pelaamaan samoissa otteluissa. Siksi Among Us sopii hyvin myös sellaisille pelaajille, jotka eivät ole juurikaan pelanneet aiemmin, tai joilta ei löydy kotoa pelitietokonetta tai pelikonsolia

Valven vuonna 2011 julkaisema Portal 2 on yksi kuluneen vuosikymmenen kehutuimmista pulmapeleistä. Pelaajalle, tai yhteistyötilassa pelaajille, annetaan käyttöön portaalitykki, jolla voi luoda seinille tai lattiaan kaksi portaalia. Kun kävelee toisesta portaalista sisään, tupsahtaa toisesta ulos. Yksinkertaista? Portaalien avulla ratkotaan toinen toistaan seuraavista huoneista löytyviä pulmia. Samalla yksi pelihistorian ikonisimmista pahiksista, tekoälyrobotti GlaDOS, kommentoi pelaajien toimintaa omaan ivalliseen sävyynsä. Portal 2 tarjoaa jo valmiiksi runsaasti tekemistä sekä yhdelle että kahdelle pelaajalle, jonka lisäksi tarjolla on lähes loputon määrä yhteisön luomia tasoja. Kulttiklassikko.

Saatavilla: PC, iOS, Android Pelaajien määrä: 5–15 Hinta: 3,99 euroa, puhelimille ilmainen

Saatavillla: PC, Xbox 360, Xbox One, PlayStation 3, PlayStation 4 Pelaajien määrä: 1–2 Hinta: 8,19 euroa

2. Apex Legends Apex Legends on Respawn Entertainmentin kehittämä battle royale -genreen istuva räiskintäpeli. Battle royale -peleissä kantavana perusideana kartan pelattava osuus pienenee jatkuvasti, jolloin jäljellä olevat pelaajat pakotetaan yhteen. Voittaja on se pelaaja tai joukkue, joka pysyy pisimpään hengissä. Apex Legends ei ole ehkä aivan yhtä tunnettu kuin vaikkapa Fortnite, mutta kyse on silti mainiosta ilmaispelattavasta räiskinnästä. Graafiselta ilmeeltään Apex on varhaisteinien kansoittamaa Fortnitea "aikuismaisempi". Lukuisten sisältöpäivitysten myötä Apex Legendsin hahmo- ja asevalikoima on nykyään hyvinkin laaja, joten mukana on runsaasti nähtävää ja koettavaa. Koska kyse on ilmaispelattavasta räiskinnästä, ei kokeilu ole myöskään rahasta kiinni.

5. It Takes Two It Takes Two on kahden pelaajan todellinen yhteistyöpeli. Hazelight Studiosin kehittämä seikkailu kertoo Codysta ja Maysta, joiden avioliitto on romahduksen partaalla. Erikoisen käänteen myötä maaginen rakkauskirja muuttaa parivaljakon räsynukeiksi, jonka jälkeen Cody ja May pääsevät etenemään taianomaisessa maailmassa toistensa apuun nojaten. It Takes Two sopii hyvin verkon kautta pelattavaksi. Sen lisäksi myös samalta sohvalta pelaaminen onnistuu hyvin esimerkiksi samassa taloudessa asuvan puolison kanssa. Saatavilla: PC, Xbox One, PlayStation 4 Pelaajien määrä: 2 Hinta: 39,90 euroa

Saatavilla: PC, Xbox One, PlayStation 4 Pelaajien määrä samassa joukkueessa: 1–3 Hinta: Ilmainen

3. Terraria Lähes kaikki tuntevat Minecraftin, mutta pelin vuonna 2011 ilmestynyt “pikkuveli” on suosiostaan huolimatta lentänyt monilta tutkan alta. Kyse on 2D-maailmaan sijoittuvasta moninpelattavasta yhteistyöpelistä, jossa rakennetaan, seikkaillaan maan uumenissa ja taistellaan erilaisia vastuksia vastaan. Pelin pikseligrafiikka on kaunista katsottavaa ja vuosien varrella julkaistujen ilmaisten sisältöpäivitysten myötä tekemistä riittää jopa sadoiksi tunneiksi. Terraria soveltuu hyvin myös sellaisille pelaajille, joille videopelit eivät välttämättä ole entuudestaan kovin tuttuja. Saatavilla: PC, Xbox One, PlayStation 4, Nintendo Switch, Android, iOS Pelaajien määrä: 1–8 Hinta: 9,99 euroa

6. Dota 2

8. Deep Rock Galactic

Dota 2 edustaa moba-genreä, jossa vastakkain asettuu kaksi viisihenkistä joukkuetta. Kyse on hyvin syvällisestä strategiapelistä, jonka oppiminen vie oman aikansa, mutta joka tarjoaa kilpailullista pelaamista parhaimmillaan jopa tuhansiksi tunneiksi. Pelissä menestyminen vaatii koko viisikon saumatonta yhteistyötä sekä kommunikaatiota, ja se sopii erityisesti itsensä haastamisesta pitäville pelaajille. Dota 2 tunnetaan myös suosittuna kilpapelinä, jonka maailmanmestaruusturnaus on e-urheiluskenen isoimpia spektaakkeleita. Vuoden 2019 turnauksen palkintopotti oli yhteensä yli 34 miljoonaa dollaria eli lähes 30 miljoonaa euroa. Pelaamisen lisäksi Dota 2 tarjoaa näin mahdollisuuden myös kisakatsomoiden perustamiselle kavereiden kanssa. Varoituksen sana turhautumiseen taipuvaisille: Dotan oppimiskäyrä on legendaarisen jyrkkä.

Pelaajat astuvat kääpiöiden saappaisiin, kun Deep Rock Galactic vie mukanaan seikkailulle louhimaan mineraaleja ja muita aarteita ulkoavaruuden planeettojen syövereistä. Kaivuuoperaatiossa vaaditaan tiukkaa yhteistyötä, sillä luolastoissa asuvat hirviöt eivät pidä kotirauhansa tärvelemisestä. Kaikeksi onneksi kääpiöillä on käytössään raskas aseistus sekä runsaasti erilaisia kykyjä. Deep Rock Galactic tarjoaa valtavan määrän tekemistä 1-4 pelaajalle. Peli on menestynyt loistavasti sekä kriitikoiden että pelaajien arvosteluissa ja maanalaiseen seikkailuun voi käyttää helposti jopa satoja tunteja.

Saatavilla: PC Pelaajien määrä joukkueessa: 1–5 Hinta: Ilmainen

9. Stardew Valley

7. Valheim Valheim on yksi vuoden 2021 suurimmista ja yllättävimmistä jättihiteistä, vaikka pelin kaikkea sisältöä ei ole edes julkaistu. Peli on julki vasta testiversiona, joskin hyvin toimivana sellaisena. Retrohtavilla grafiikoilla varustettu seikkailu vie pelaajat selviytymään viikinkien maailmaan, jossa pelaajien tulee muun muassa etsiä ruokaa ja muita resursseja, rakentaa leiri sekä aseita ja tutkia outoa maailmaa. Mikäli pelistä innostuu kaveriporukalla tosissaan, kannattaa muutama euro kuukaudessa laittaa oman palvelimen vuokraamiseen. Näin peliin saa sujuvasti pyörivän yhteisen maailman, jossa sinä ja kaverisi voitte häärätä ja rakentaa vaikka yhteisen kaivosimperiumin tai merihirviöiden lahtaamiseen keskittyvän satamakaupungin. Valheimin kartta on valtava, joten seikkailua voi harrastaa helposti vaikka kymmenien tuntien ajan. Selviytymispeleistä kiinnostuneiden lisäksi Valheim tarjoaa tekemistä myös luoville pelaajille, sillä pelin edistyneen rakentelusysteemin avulla voi päästää valloilleen sisäisen diplomi-insinöörinsä. Saatavilla: PC Pelaajien määrä: 1–10 Hinta: 16,79 euroa

Saatavilla: PC, Xbox One Pelaajien määrä: 1–4 Hinta: 29,99 euroa

Stardew Valley on yksi viime vuosien kehutuimmista indie-peleistä. Rentouttavassa pelissä viljellään ja hoidetaan maatilaa 1-4 pelaajan voimin. Sukutila täytyy ensin raivata ylimääräisistä kivistä ja rikkaruohoista, jonka jälkeen maatila voi kasvaa esimerkiksi peltojen, rakennusten ja kotieläimien muodossa. Pelin edetessä pelaajat voivat mennä jopa naimisiin sekä muutenkin kehittää omaa elämäänsä maatilan ulkopuolella. Stardew Valleylla ei ole varsinaista lopetusta, vaan farmia voi pyörittää niin kauan kuin tuntuu hyvältä. Saatavilla: PC, PlayStation 4, Xbox One, Nintendo Switch, Android, iOS Pelaajien määrä: 1–4 Hinta: 13,99 euroa

10. MORE MORE on uusi suomalainen selviytymiskilpailu, jota pääsee pelaamaan osoitteessa www.mobilereality.fi. Kyseessä ei ole videopeli, vaan eräänlainen ryhmächatissa pelattava peli. Telegram-viestisovelluksen pohjalle rakennetussa sosiaalisessa kilpailussa sadat osallistujat tapaavat toistensa ryhmächateissa ja pelin voittaja on yksinkertaisesti se, joka pysyy -ryhmässä pisimpään. Selvitymiskilpailu on pilkottu kausiksi, joiden aikana pelaajat luovat keskuudessaan salaliittoja, suorittavat tehtäviä ja häätävät toisiaan ulos. Kausi etenee, kunnes kaikista osallistujista vain yksi kruunataan voittajaksi. Pelin kehittäjien mukaan "tapoja voittaa on yhtä monta kuin maailmassa ihmisiä". Saatavilla: iOS, Android Pelaajien määrä: useita satoja Hinta: 1,49 euroa per kausi, ensimmäinen kausi ilmainen ✺

OPISKELIJAN edullisin lippu on nyt mobiilissa! Rajattoman määrän matkoja sisältävä 30 vrk mobiilikausilippu kelpaa valituilla vyöhykkeillä niin busseissa, ratikassa kuin Nysse-alueen junissakin. Lipun voivat ostaa 17 vuotta täyttäneet päätoimiset opiskelijat. Yölisää ei peritä ja yläikärajaa tai kotikuntarajoituksia lipun saamiselle ei ole. Opiskelijastatus osoitetaan jakamalla suoritustiedot Opintopolusta Nysse Mobiiliin. Tarkista, että tietosi ovat ajan tasalla!

Lue lisää: nysse.fi/opiskelijat

Lataa Nysse Mobiili sovelluskaupastasi!

VARAA ELÄMISEEN Asu TOASilla, meillä kotisi on keskeisellä sijainnilla ja rahasi riittävät muuhunkin kuin vuokraan.

Löydä kotisi osoitteesta

toas.fi

N:o

OPISKELIJAA KOSISKELEMASSA Kuntavaalit siirrettiin koronan vuoksi huhtikuusta kesäkuuhun. Monen puolueen vaaliohjelmassa korostuu Tampereen asema opiskelukaupunkina. Mitä puolueet haluavat tarjota meille? Teksti SILJA-RIIKKA SEPPÄLÄ Kuvitus PAULIINA LINDELL

istä kuntavaaleissa äänestetään? Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien ja kaupunkien valtuustoihin, jotka puolestaan vastaavat kunnan palvelujen järjestämisestä, tuottamisesta ja kehittämisestä. Valtuustossa sivistys- ja kulttuurilautakunta päättää varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta ja perusopetuksesta. Elinvoima- ja osaamislautakunnan tehtävänä on järjestää toisen asteen koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus sekä hyväksyä esimerkiksi lukiokoulutuksen opetussuunnitelma. Tampere on koti monelle opiskelijalle. Opiskelijan näkökulmasta olennaisia kunnallistasolla järjestettäviä asioita ovat tietenkin opiskelu, mutta sen lisäksi esimerkiksi asuminen, työllistyminen, julkinen liikenne, terveys, kulttuuri ja tapahtumat sekä harrastusmahdollisuudet. Aika paljon asioita!

Asuntoja, aloituspaikkoja, esteettömyyttä, töitä… Mitä eri puolueiden kuntavaaliohjelmat sitten lupaavat tamperelaiselle opiskelijalle? Tällä hetkellä kaupunginvaltuuston suurin puolue on sosiaalidemokraatit. Tampereen demarien kuntavaaliohjelmassa koulutuksesta nostetaan yleisesti kaupungin ja eri oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen. Ohjelmassa mainitaan, että korkeakoulut ovat Tampereen vetovoiman kehittämisen kannalta keskeisessä asemassa. "Kaupungin ja yliopiston vankkaa yhteistyötä opetuksessa ja tutkimuksessa on edelleen lisättävä", ohjelmassa todetaan. OHJELMASSA NOSTETAAN ESIIN MYÖS SE, ETTÄ TAMPEREELLA TULEE HUOLEHTIA SIITÄ, ETTÄ OPISKELIJOILLE ON RIITTÄVÄSTI OPISKELIJA-ASUNTOJA. DEMARIT MAINITSEVAT MYÖS, ETTÄ VAIKKA TAMPEREEN ON PIDETTÄVÄ KIINNI ASEMASTAAN HOUKUTTELEVANA OPISKELUKAUPUNKINA, ON KIINNITETTÄVÄ ENTISTÄ ENEMMÄN HUOMIOTA MYÖS SIIHEN, ETTÄ VALMISTUNEET JÄÄVÄT ASUMAAN TAMPEREELLE. "TARVITSEMME OSAAMISTA JA ELINVOIMAA KOULUTTAMISTAMME IHMISISTÄ", KIRJOITETAAN SOSIAALIDEMOKRAATTIEN VAALIOHJELMASSA.

Yksittäisistä koulutusaloista demarit nostavat esiin taide- ja kulttuurialan koulutuksen, jonka resurssit he lupaavat turvaavansa niin koulussa kuin ammatillisessa koulutuksessa. Myös opiskelijoiden arjen viihtyvyyden kehittämiseen etsitään konkreettisia ratkaisuja. ”Monipuolinen tekeminen koulujen lähellä lisää viihtyvyyttä”, toteaa demarien kuntavaaliehdokas Jenny Vaara. "Tampereella korkeakoulutus on olennainen asia, koska pelkästään korkeakouluopiskelijoita on 35 000. Tarvitaan panostuksia kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon ja mielenterveyspalveluiden saatavuuteen. Tutkittua tietoa ja koulutusosaamista tulee hyödyntää kaupungin kehittämisessä. Kaupungin tulisi tarjota opiskelijoille projekti-, harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja kaikilla aloilla", Vaara sanoo.

Tampereen kokoomus kertoo kuntavaaliohjelmassaan, että ”tulevaisuuden Tampereen on oltava ennen kaikkea opiskeluun, yrittämiseen ja työntekoon kannustava viihtyisä ja turvallinen kaupunki”. Vaaliohjelman alkuun on omistettu koulutukselle kokonaiset neljä sivua varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Työelämäyhteydet ja yrittäjyys nousevat keskiöön. Korkea-asteen koulutusta koskevat tavoitteet on jaettu neljään kärkeen. Ensimmäiseksi koulutuksen halutaan vastaavan työelämän tarpeita. Toiseksi kokoomus haluaa luoda Tampereen seudulle opiskelijoita kiinnostavia työpaikkoja. Kolmantena painotetaan osaamisen keskittämistä ja neljäntenä halutaan toteuttaa koulutusta "uusin, innovatiivisin toimintatavoin". Kokoomus mainitsee ohjelmassaan myös haluavansa Tampereesta Suomen halutuimman opiskelukaupungin. Kaupungin halutaan edistävän yliopiston huippuyksiköiden rahoituksen turvaamista, ulkomailta tulevien tutkijoiden saamista ja lisätä toimintamahdollisuuksia startup-yrityksille. ”Korkeakoulujen duaalimalli tulisi rikkoa, ja tutkintojen tulee olla työelämä- ja osaamiskeskeisempiä, ei tutkimuskeskeisiä”, toteaa kokoomuksen kuntavaaliehdokas Jouni Markkanen. Myös Tampereen vihreiden kuntavaaliohjelmassa koulutus on näkyvästi esillä. Ohjelmassa yksi puolueen tavoite on nostaa Tampere "Suomen opiskelijaystävällisimmäksi kaupungiksi." Tähän pyrittäisiin lisäämällä lukio-opetuksen paikkamäärää ja ammattikoulutuksen houkuttelevuutta. Korkeakoulujen osalta mainitaan kampusalueiden kehitys ja opiskelija-asuntojen tarjonnasta huolehtiminen. Sosiaalisen tuen palveluita luvataan kehittää yhdessä opiskelijajärjestöjen kanssa. Lisäksi vihreät pyrkisivät parantamaan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Tampereelle, sekä turvaamaan monipuolisen ja vapaan sivistystyön. ”Esimerkiksi yritysmaailmassa ulkomailla toimitusjohtajilla voi olla hyvin erilaisia tutkintoprofiileja. Osaamista tulisi tunnistaa myös Suomessa laajemmin. Vapaus yhdistellä opintoja ja rakentaa omannäköinen koulutuspolku on tärkeää”, sanoo vihreiden kuntavaaliehdokas Jaakko Stenhäll. Tampereen perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa Tamperetta opiskelukaupunkina on käsitelty verrattain lyhyesti. Selkeäksi tavoitteeksi puolue linjaa sen, että suurin osa Tampereella opiskelevista jäisi kaupunkiin töihin valmistumisen jälkeen. Muita opiskelijoihin liittyviä tavoitteita perussuomalaisilla on muun muassa korkeakoulutetuista ulkomaalaisista osaajista hyötyminen silloin, kun he eivät korvaa paikallista työvoimaa. Myös työelämään siirtyvien ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kielitaidosta kannetaan huolta.

SELVÄÄ ON, ETTÄ TAMPEREELLA EI JUURIKAAN OLE ONGELMIA OPISKELIJOIDEN HOUKUTTELUN SUHTEEN. KEHITETTÄVÄÄ KUITENKIN RIITTÄÄ.

Opiskelijoiden viihtyvyyttä lisääviä seikkoja perussuomalaisten ohjelmassa on muun muassa uimahallien käyttömaksun puolittaminen päiväsaikaan sekä ulkoliikuntamahdollisuuksien parantaminen. Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Joakim Vigelius haluaisi kiinnittää huomiota myös opiskelijoiden jäämiseen Tampereelle opintojen jälkeen. "TAMPEREEN VETOVOIMA OPISKELIJOILLE RAPAUTUU VALMISTUMISEN JÄLKEEN. YLIOPISTOMME BRÄNDÄÄ ITSEÄÄN SLOGANILLA HUMAN POTENTIAL UNLIMITED, MUTTA SYYSTÄ TAI TOISESTA POTENTIAALILLE EI LÖYDY HYÖDYNTÄJIÄ HELSINKIÄ LÄHEMPÄÄ. TAMPEREEN ONKIN PANOSTETTAVA ONGELMAN RATKAISEMISEEN TYÖLLISTÄVIEN YRITYSTEN JA TYÖVOIMAA TUOTTAVIEN KORKEAKOULUJEN KANSSA."

Tampereen vasemmistoliiton vaaliohjelmassa esiin nousee erityisesti osallistaminen. Esimerkiksi ylioppilas- ja opiskelijakunnat halutaan mukaan kaikkiin opiskelijoita koskeviin kysymyksiin. Opiskelijat halutaan nähdä myös toimijana, jonka mielipidettä kysytään kaupunkisuunnittelussa ja mahdollisuus omaehtoiselle toiminnalle luvataan. Ohjelmassa myös kerrotaan, että "nuorille ja opiskelijoille kaavoitetaan asuntoja kampusten läheisyyteen ja muille keskeisille alueille". Vasemmistoliiton ohjelmassa opiskelutilojen esteettömyyden ja sukupuolineutraaliuden halutaan toteutuvan, ja myös henkilökunnan perehdytykseen näissä asioissa halutaan kiinnittää huomiota. Liikuntapaikoissa luvataan opiskelijoille merkittäviä alennuksia. Korkeakouluyhteisö mainitaan erikseen demokraattisena ja arvostettuna opinahjona. Kaupungin halutaan käyttävän perustaja-asemaansa tukemaan korkeakouludemokratiaa ja puolustamaan akateemista riippumattomuutta. ”Yksi erittäin tärkeä koulutuspoliittinen uudistus korkeakouluopiskelijoiden hyväksi olisi myös opintotukikuukausien vapauttaminen käytettäväksi ilman, että ne ovat sidottuja kandidaatin tai maisterin tutkintoon”, toteaa Aatu Korhonen vasemmistoliitosta.

Opiskelijoilla myös omia ehdotuksia Tampereen valtuuston pienemmillä puolueilla ei kaikilla ole kaupunkiin omaa vaaliohjelmaa. Keskustan vaaliohjelmassa tuodaan esille, kuinka digitaalisia oppimisympäristöjä tulisi lisätä, jotta opetukseen voisi osallistua paikasta riippumatta. Ruotsalainen kansanpuolue nostaa koulutuksen kuntavaaliohjelmassaan voimakkaasti esille erityisesti kaksikielisyyden merkittävyyden kannalta. Kristillisdemokraatit korostavat koko Suomen kuntavaaliohjelmassaan erityisesti varhaiskasvatusta ja perusopetusta, mutta myös erimerkiksi kansanopistojen ja vapaan sivistystyön merkitystä. Korkeakoulutusta ei juurikaan käsitellä kuntavaaliohjelmassa muuta kuin yleisellä tasolla. Tampere on Suomen toiseksi suurin kaupunki, joten englanninkielisten palveluiden saatavuus helpottaisi myös monen vieraskielisen opiskelijan viihtyvyyttä ja esimerkiksi työllistymistä. Tampereen ylioppilaskunnan ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan muodostama Ryhmä 35 000 on laatinut myös oman kuntaohjelmansa, jossa konkreettisina kehitysehdotuksina mainitaankin palveluiden englanninkielisyyden lisääminen ja anonyymi rekrytointi. Sosiaali- ja terveyspalveluita voisi kehittää tarjoamalla esimerkiksi maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille tamperelaisille sekä ottamalla huomioon entistä paremmin opiskelijaperheet. Työurien alun helpottamiseksi ohjelmassa ehdotetaan muun muassa mentorointiohjelmaa, jolla tuettaisiin vastavalmistuneita opiskelijoita. Kaupunki voisi myös tarjota tukipalveluita yritystoimintaa aloitteleville ja tarjota elinkeinoelämälle tarkempaa tietoa tutkinnoista. Tämä vastaisi monen puolueen pyrkimykseen saada valmistuvat opiskelijat pysymään Tampereella. Selvää on, että Tampereella ei juurikaan ole ongelmia opiskelijoiden houkuttelun suhteen. Kehitettävää kuitenkin riittää. Kuntavaalit järjestetään 13.06.2021.

Veden 28

varassa Teksti ELI HARJU Kuvat EINO ANSIO & HILMA TOIVONEN

H Toimittaja lillui tunnin lämpimässä suolavedessä ja tekisi sen uudestaan.

uhtikuinen taivas ampuu päähäni pieniä rakeita. Luultavasti se on kosto siitä, että kehtasin ottaa aurinkolasit mukaani. Olen pirkkalalaisen kauppakeskuksen ensimmäinen asiakas. Lattiat ovat vielä aamusiivouksesta liukkaat, eikä radiokaan ole päällä. Kierrän autiota käytäviä, kunnes paikallistan yläkerrasta Tampere Floatsin liiketilan. Vaikka sijainti keskelle peltomarketteja rakennetussa ostoskeskuksessa ei herätä varsin rentoja tuntemuksia, on yrityksen kauppatavara totaalinen rentoutuminen. Rentoutuskellunnasta on viime vuosina tullut suosittu elämys- ja hyvinvointiharrastus. Kellunnassa sulkeudutaan noin ruumiinlämpöistä suolavettä sisältävään tankkiin, joka eristää äänet ja jossa vallitsee täydellinen pimeys. Kelluntaa tarjoavia yrityksiä löytyy ainakin Helsingistä, Forssasta, Tampereelta ja Oulusta. Tampere Floatsissa työskentelevä Inkeri Ylirönni kertoo, että asiakkaat ovat löytäneet paikan heti. Pirkkalan toimipiste on ollut avoinna alle kaksi kuukautta, mutta vakiokävijöitäkin on kuulemma jo kymmenkunta. Kellunnan tavoitteena on mahdollisimman kokonaisvaltainen rentoutuminen, jossa keho lepää ja aistiärsykkeistä vapautunut mieli voi vaeltaa vapaasti. Jokaisen kelluntakokemus on omanlaisensa. Tunnin reissun tankkiin huhu-

taan auttavan ainakin stressiin, uniongelmiin ja lihaskipuihin ja vievän mielen meditatiiviseen tilaan, joka parantaa jopa oppimiskykyä. Moni on kokenut saaneensa säännöllisestä kellumisesta apua jopa iho-ongelmiin. Veden suola on myös epsom-suolana tunnettua magnesiumsulfaattia, jota käytetään esimerkiksi kosmetiikassa hoitavana aineena. Rentoutuskelluntaa tutkittaessa on saatu viitteitä siitä, että se tosiaan voi auttaa stressissä, ahdistuksessa ja monenlaisissa kivuissa. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä tarkalleen, mistä sen mahdollinen hoitava vaikutus varsinaisesti johtuu. Ylirönnin mielestä kaikkien kannattaa antaa tankille mahdollisuus. "Siinä menee sellaiseen tilaan, jota ei oikeastaan voi muualla saavuttaa." Tulpat korviin ja valot pois

elluntahuoneessa on läkähdyttävän nihkeä ilmanala. Olisin odottanut siellä tuoksuvan uimahallin tavoin kloorilta, tai shampoolta, mutta ilma on trooppisuudessaan hajuton. Vitivalkoinen, virtaviivainen ja munanmuotoinen kelluntatankki ei muistuta aistieristyksestä kertovissa elokuvissa ja sarjoissa nähtyjä metallilieriöitä oikeastaan lainkaan. Toisin kuin fiktiossa, täällä ei myöskään liimata piuhoja päähän tai annostella LSD:tä leipäluukkuun. Talon puolesta saa suihkusaippuat ja korvatulpat. Tankin kansi on auki, sen sisällä loistavat hiljalleen vaihtuvat värivalot ja soi rauhallinen musiikki. Jos pimeässä kelluminen tuntuu liian ahdistavalta, valot voi jättää päälle tai kannen raolleen. Silloin tosin mahdollisimman täydellinen aistieristys jää kokematta.

VAIKKA SIJAINTI KESKELLE PELTOMARKETTEJA RAKENNETUSSA OSTOSKESKUKSESSA EI HERÄTÄ VARSIN RENTOJA TUNTEMUKSIA, ON YRITYKSEN KAUPPATAVARA TOTAALINEN RENTOUTUMINEN.

MIELESSÄNI ALKAVAT VILISTÄ KAIKKI MAHDOLLISET ELOKUVAT VEDESSÄ VAANIVISTA HIRVIÖISTÄ. SEKAAN SAATTAA EKSYÄ MUUTAMA SELLAINENKIN, JOITA EN OLE NÄHNYT. KOSKA EN KYKENE HAVAINNOIMAAN TILAA YMPÄRILLÄNI, VOISIN OLLA AIVAN MISSÄ VAIN.

Käyn suihkussa, joka tuntuu kuumankosteassa huoneessa järkyttävän kylmältä. Kelluntatankin kaareva sisäänkäynti näyttää hymyilevän. Veteenpäin, sanoi mummo laiturilla. Tankki on paljon tilavampi kuin etukäteen kuvittelin, mutta ei syvä. Sinne voi astua arkisesti kuin kylpyammeeseen. Vedän kannen tiukasti kiinni perässäni ja hapuilen valonkatkaisijaa. Tankissa istuma-asennossa pysyminen on oudon vaikeaa. Suolainen vesi kelluttaa niin tehokkaasti, että tyynenäkin se tuntuu kiskovan aaltojen tavoin mukaansa. Se myös kirvelee tuskallisesti talven kuivattamissa käsissä. Neuvoista huolimatta en tajunnut uittaa niitä vaseliinissa etukäteen. Saan sammutettua valot ja asettaudun veden varaan pilkkopimeässä säiliössä. Musiikki haipuu kuulumattomiin. Jossain kohtaa käsien kirvelykin jo unohtuu. Muistan yhtäkkiä, että oikeastaan pelkään vettä. Tuntemattomissa tiloissa

n aivan sama, pidänkö silmiä kiinni vai auki, joka tapauksessa on yhtä pimeää. Pidän ne kiinni, jottei pimeyden täydellisyys alkaisi ahdistaa. Tankissa ei ole kylmä eikä kuuma, mutta kostea ilma tuntuu raskaalta hengittää. Vaikka aistiärsykkeet on minimoitu, en todellakaan jää ilman havaintoja. Ensimmäisenä huomaan hukkaavani kaikenlaisen käsityksen ympäröivästä tilasta. En enää näe enkä tunne, kuinka kaukana minua ympäröivät vitivalkoiset seinät ovat, enkä tiedä, kuinka syvässä vedessä kellun. Aivojeni mielestä se voisi yhtä hyvin olla valtameri. Toisena häviää ajantaju. Tankissa lilluminen tuntuu pitkästyttävältä, aivan kuin se olisi kestänyt jo iäisyyden. Toisaalta taas kaiken ollessa tylsää kaikki pienikin on mielenkiintoista. Alan olla kummallisen tietoinen kaikista aistimuksista, jotka raskaan ja pimeän hiljaisuuden läpi tavoitan. Alahuulen osuminen etuhampaisiin tuntuu suurelta ja huomionarvoiselta seikalta. Tankin kanteen tiivistynyt pisara putoaa veteen jännittävästi kilahtaen. Sen metallinen kaiku kaartuu ikuisuuden pituiseksi. Kolmantena tulee kammottava, selittämätön epäilys siitä, että äärettömän kokoiseksi kasvaneessa pimeydessä on joku tai jokin muukin. Oletan tuntemuksen iskeneen muutamassa minuutissa valojen sammumisen jälkeen, mutta todellisuudessa minulla ei ole asiasta mitään käsitystä. Mielessäni alkavat vilistä kaikki mahdolliset elokuvat vedessä vaanivista hirviöistä. Sekaan saattaa eksyä muutama sellainenkin, joita en ole nähnyt. Koska en kykene havainnoimaan tilaa ympärilläni, voisin olla aivan missä vain. Vieressä voisi lillua kahdeksanmetrinen hai tai kurotella zombi. En koe tilanneeni ihan tätä. Tietokoneita Äiti Maan oomme kaikki

elluntatankeilla ei ole aina tavoiteltu pelkästään rentoutumista ja stressitason laskua. Neurofysiologi John C. Lilly kehitti ensimmäiset aistieristykseen tähtäävät suolavesitankit 50-luvulla seurattuaan ajanmukaisia ihmiskokeita, joissa tutkittiin, tekisikö aistihavaintojen vähentäminen kohteista alttiimpia mukautumaan propagandaan ja aivopesuun. Lillylle eristys oli kuitenkin ensisijaisesti ihmismielen ymmärtämisen väline. Pitkän aistieristyksen tiedettiin aiheuttavan hallusinaatioita, joiden kautta Lilly uskoi ihmisen voivan liikkua todellisuuksien välillä ja tarkastella itseään ulkopuolelta. Hän ryhtyi itse tärkeimmäksi koekaniinikseen ja vietti tankissa

pitkiä aikoja, toisinaan aivotoimintaa rajusti muovaavien aineiden kuten LSD:n tai ketamiinin vaikutuksen alaisena, tutustuakseen omaan tietoisuuteensa. Lilly puhui aivoista "biotietokoneena" joka saatettiin ohjelmoida ja uudelleenohjelmoida, ja uskoi, että löytämällä henkilökohtaisen sisimmän ohjelmointimme voisimme vapautua muiden meihin syöttämästä koodista. Lilly teki neurotieteessä mullistavia tutkimuksia ja keksi muun muassa tavan asentaa elävien eläinten aivoihin elektrodeja, joilla aivojen sähköistä toimintaa voitiin tarkkailla reaaliajassa. Heltymätön into tutkia oman mielensä syövereitä vei hänet kuitenkin myös mutkikkaammille poluille, jotka johtivat lopulta tyystin järjestäytyneen tiedeyhteisön ulkopuolelle. Vuosien mittaan Lilly uppoutui yhä syvemmälle omaan tajuntaansa ja tuli vakuuttuneeksi esimerkiksi siitä, että lopulta myös mekaaniset tietokoneet oppivat ohjelmoimaan itse itseään ja Terminator-henkinen koneiden kapina tuhoaa kaiken orgaanisen elämän maapallolta. Vuosituhannen alussa maallisen tiensä pään kohdannut Lilly olikin paitsi tieteilijä, myös aikansa hippi-ikoni, joka sekä suolsi akateemisia artikkeleita että hengaili William S. Burroughsin ja Allen Ginsbergin porukoissa. Ikuisuus pimeässä

uistan lukeneeni, että pitkiä aikoja aistieristyksessä viettäneet koehenkilöt ovat alkaneet puhua itsekseen saadakseen ärsykkeitä. En uskalla puhua, koska olen huolestuttavan varma, että joku vastaisi. Harkitsen, että sytyttäisin tankkiin valot tai jopa avaisin kannen. Selitän itselleni, että koska helvettiin suksiminen tosiasiassa on olemassa oleva vaihtoehto, en ole vaarassa. Lillun suolavedessä valkoisen munan sisällä pimeässä huoneessa, ja ajatus on oikeastaan aika huvittava. Jälkeenpäin ajatellen pelottavaa vaihetta kesti ehkä muutaman minuutin. Jos makaa pimeässä eikä tiedä, kuinka kauan siellä on ollut ja kuinka kauan vielä on, se saattaa tuntua ikuisuudelta. Kun lakkaan kuvittelemasta typeriä, kaikki pienetkin havainnot muuttuvat taas mittaamattoman jännittäviksi. Korvatulpan ja korvakäytävän väliin luikerteleva vesi kutittaa sietämättömän selvästi. Oikean käteni sormet osuvat tankin seinään ja tönäisen itseäni varovasti kauemmas. Tuntuu kuin lipuisin pienenpienen liikkeen voimasta kymmeniä metrejä. Jostain alkaa kuulua hiljaista, lempeää hyminää. Joko musiikki soi kellunnan lopun merkiksi? Ei, täällä on sittenkin edelleen hiljaista. Se oli varmaankin vesiputki, joka humisi. Huomaan kelluvani jostain syystä hieman oikealle kaartuneessa asennossa. Suoristan itseni ja kuvittelen taittuvani vedessä valtavalla kulmikkaalla liikkeellä kuin sätkynukke tai linkkuveitsi.

LILLUN SUOLAVEDESSÄ VALKOISEN MUNAN SISÄLLÄ PIMEÄSSÄ HUONEESSA, JA AJATUS ON OIKEASTAAN AIKA HUVITTAVA.

Jossain vaiheessa eristykseni läpi kantautuu kauempaa äänekäs jysäys. Se saattaa olla toisen asiakkaan kiinni paiskaama ovi tai Tampereelle tipahtanut pommi. Saan tietää joko tankista poistuessani tai en koskaan, mutta minulla ei oikeastaan ole kiire ottaa selvää. Tankin katosta putoaa taas pisara ja läikähtää veden pintaan metallisesti soiden. Se on kauneinta, mitä olen nähnyt vähään aikaan, enkä nähnyt sitä kuin pääni sisällä. Lopetusmusiikki alkaa soida hiljaa. Ei alakaan. Sen täytyi olla oman vereni kohinaa korvissani. Yhtäkkiä huomaan hämmennyksekseni silmieni olevan auki. En tiennyt avanneeni niitä. Pyörittelen nilkkojani ja mietin epämääräisesti delfiinejä, joiden kanssa kommunikoiminen oli yksi John C. Lillyn haaveista. Musiikki napsahtaa käyntiin niin terävästi, että tällä kerralla kuulin varmasti oikein. Tuntuu siltä, että olen hautunut tankissa puoli päivää, enkä silti läheskään tarpeeksi kauan. Harmittaa. Sytytän tankkiin valon ja kokeilen muutaman viimeisen minuutin ajan värivalojen loisteessa kellumista. Se tuntuu järkyttävän banaalilta äskeiseen verrattuna, vähän kuin lukisi Twilightia runonlausuntaillassa. Terveisiä munasta

un tönäisen tankin kannen tieltäni ja kompuroin takaisin maailmaan, koen elävästi muistuttavani jonkinlaista munasta kuoriutuvaa avaruusolentoa. Sekin oli yksi Lillyn kiinnostuksen kohteista, maapallon ulkopuolinen elämä. Käyn suihkussa huuhtomassa suolaveden pois ja pukeudun ajattelematta oikeastaan yhtään mitään. Tampere Floats tarjoaa kellunnan päätteeksi teetä, jonka hulautan kurkkuuni miellyttävän älyttömässä tilassa. En koe saavuttaneeni mitään syvää ymmärrystä mistään, mutta kokeilisin silti uudestaan. Tampereelle palattuani kerron päätoimittajalle ylpeänä, etten hallusinoinut yhtään. ✺

MUURIN MURTAJA –

Kieli sekä yhdistää että erottaa. Parhaimmillaan se on silta uuteen maailmaan, pahimmillaan tiiliseinä. Vaikka konekäännösten aikakaudella kielimuureja voidaan murtaa uusilla tavoilla, tarvitaan ihmistä kulttuuristen merkitysten tulkitsijana yhä. Visiiri selvitti, miltä näyttää tulevaisuus, jossa käännösohjelmien käyttö lisääntyy ja kielten opiskelu vähenee. Teksti VILJA VAINIO Kuvitus PAULIINA LINDELL

nsimmäiset konekääntimet luotiin 50-luvulla. Aluksi ne olivat sääntöpohjaisia, eli jokainen sana ja kielioppiasia täytyi opettaa niille erikseen. 90-luvulta alkaen käytössä oli tilastollisia ohjelmia, jotka oppivat suuresta määrästä dataa, miten tuotetaan todennäköisesti parhain käännös. Nämä ohjelmistot ottivat huomioon myös käännettävän sanan ympärillä olevia sanoja. Viime vuosikymmenen puolivälistä alkaen alkoivat yleistyä neuroverkkoihin perustuvat käännösohjelmat. Ne huomioivat jo kokonaisia lauseita.

Kääntymätön kulttuuri

S Seuraavaksi ohjelmistot oppivat tarkastelemaan konteksteina kokonaisia dokumentteja. ”Se on toiveissa ja tulossa”, konekääntämistä Tampereen yliopistossa tutkiva yliopisto-opettaja Mary Nurminen toteaa. Konekääntymistä tarkastellaan kielipareina. Onnistumiseen vaikuttaa eniten se, kuinka paljon käännöksiä kahden kielen välillä on olemassa. Myös kielen omat ominaisuudet ja kielisukulaisuus voivat vaikuttaa käännösten laatuun. Ruotsi konekääntyy todennäköisesti paremmin englanniksi kuin suomeksi, koska ruotsi ja englanti ovat samaa germaanista kieliryhmää. Kielten erilaisuutta voi kuitenkin kompensoida datan määrällä. ”Esimerkiksi kiina ja englanti kääntyvät toisikseen suhteellisen hyvin, koska on olemassa iso tietomassa, jolla koulutetaan koneita”, Nurminen huomauttaa. Nurminen pitää konekäännösten hyvänä puolena sitä, että niiden avulla voi ymmärtää vieraskielisiä tekstejä ja esimerkiksi jutella viestejä kääntävissä chat-palveluissa ihmisille, joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä. Laajemmin käytettynä konekäännökset voisivatkin jopa tasa-arvoistaa tieteen tekemistä. ”Jos ihmiset tottuvat siihen, että tekstejä voi lukea raakakonekäännöksinä, niin artikkeleita voisi julkaista tulevaisuudessa enemmän omalla kielellä”, Nurminen pohtii.

en sijaan esimerkiksi turvallisuuteen ja terveyteen liittyvissä asioissa konekäännöksiä tulisi Mary Nurmisen mukaan välttää. Hänestä on hälyttävää, jos esimerkiksi sairaaloissa potilaan kanssa kommunikointiin aletaan käyttää ihmistulkkien sijaan konekääntimiä. ”Vaikka kone osaisikin lukea tekstin kontekstia, niin tulkit osaavat lukea ihmistä”, Nurminen miettii. ”Ihmistulkit osaavat huomioida kulttuuriset asiat siinä, miten ihminen kertoo vaivoista ja muusta.” Koneiden kykyjen vajavaisuus tuleekin esiin juuri siinä, etteivät ne osaa ottaa huomioon kulttuuria, vaikka se on erottamaton osa kieltä. ”Kielten opiskelu ei ole koskaan vain kielen opiskelua”, Tampereen yliopiston suomen kielen professori Johanna Vattovaara huomauttaa, ”Se kasvattaa myös kulttuurisensitiivisyyttä, sivistystä ja ymmärrystä erilaisista toimintatavoista.” Kulttuuriset merkitykset eivät välttämättä käännykään sanojen mukana. ”Kaikissa kielissä on aina sisäänrakennettuna omanlainen maailmankuva”, Vaattovaara kiteyttää. Kulttuurin heijastumia

oisaalta kulttuuri saattaa heijastua käännöksistä myös odottamattomilla tavoilla. Esimerkki tästä on hiljattain sosiaalisessa mediassa kiertänyt Google-kääntäjästä otettu kuva ammatteihin liittyvistä stereotyyppisistä käännöksistä. ”Kääntäjäohjelmien tekijät ovat olleet tietoisia tästä ongelmasta jo muutaman vuoden”, Mary Nurminen toteaa. Hän kertoo, että yhtenä ratkaisuna on ollut lisätä käännöksen oheen huomautus ”Käännökset ovat sukupuolikohtaisia” ja ”Lue lisää”-painike, josta pääsee tutustumaan tarkemmin käännöksen taustaan. Lauseille annetaan myös useampia käännösvaihtoehtoja, esimerkiksi sekä she että he -pronominit, lauseen ”Hän on sairaanhoitaja” englanninnokseen. ”Sukupuolineutraalia versiota tässä ei kuitenkaan ole, vaikka voisi olla vielä ’They are a nurse’”, Nurminen huomauttaa tarkastellessaan käännöstä näytöltään. Hänen mukaansa tällä tavoin kierretään ongelma, johon ei ole helppoa ratkaisua. ”Käännökset pohjautuvat dataan, joten jos halutaan muuttaa käännöksiä, pitäisi muuttaa dataa ja yhteiskuntaa, jossa se on tuotettu.”

Virheettömyydestä ymmärrettävyyteen

hteiskunnan ilmapiiri vaikuttaa kielenkäyttöön muillakin tavoin. Sekä Johanna Vaattovaara että WordDiven kieliasiantuntija Essi Pohto ovat sitä mieltä, että Suomessa on vallalla kummallinen kielitaitoon ja vieraiden kielten käyttöön liittyvä häpeä. ”Pitäisi vain olla rohkea. Olen monesti kuullut ulkomailla, että suomalaisista sanotaan, että he osaavat kieltä täydellisesti, vaikka itse väittävätkin, etteivät osaa mitään”, Pohto nauraa. Korkeakoulujen kielten opetuksessa tällaisesta ajattelutavasta yritetään päästä eroon. Virheettömyyden sijaan pyritään ymmärrettävyyteen. ”Ei kannata ajatella, että kielistä on hyötyä vain, jos niitä osaa ihan sairaan hyvin. Tiedetään, että esimerkiksi työelämän neuvottelutilanteissa auttavastakin kielitaidosta voi olla merkittävää hyötyä”, Vaattovaraa toteaa. Painopisteenä tulisikin olla oikean elämän tilanteista selviäminen. ”Ei välttämättä ole niin fataalia tekeekö jonkin kielioppivirheen, koska voi olla, että sinut edelleen ymmärretään”, Essi Pohto huomauttaa, ”Sehän on kuitenkin pääpointti kommunikaatiossa.” Opiskelu romahtanut lukiossa

ielitaitohäpeästä huolimatta soluttautuvat englannin kielen ilmaisut samaan aikaan yhä enemmän osaksi suomen kieltä. Aihetta tutkinut Johanna Vaattovaara ei näe ilmiötä uhkana, sillä suomea käytetään edelleen kaikilla elämän osa-alueilla. ”Huomattavasti suurempi uhka on se ajattelutapa, että englanti riittää, eikä muita vieraita kieliä tarvita”, Vaattovaara toteaa. Huoli on ajankohtainen, sillä lukioissa vapaaehtoisten kielten opiskelijamäärä on romahtanut. Kuitenkaan ainakaan aikuisten osalta ei WordDivella ole näkyvissä opiskeluinnon laantumista. ”Luulen, että joitain harmittaa, ettei ole lukiossa jatkanut jotain kieltä ja he haluavat sitten yliopiston kielikeskuksen tai jonkin tällaisen palvelun kautta jatkaa”, Pohto miettii. Kielten opiskelu lukiossa ei välttämättä motivoikaan käytännön syistä, sillä korkeakoulujen todistusvalinnoissa matemaattisilla aineilla kerätään parhaat pisteet. ”Näkisin, että siinä on tehty vähän lyhytnäköisiä

Pitäisi vain olla rohkea. Olen monesti kuullut ulkomailla, että suomalaisista sanotaan, että he osaavat kieltä täydellisesti, vaikka itse väittävätkin, etteivät osaa mitään. ESSI POHTO

päätöksiä. Edes kieliin hakiessa ei ole mitään kovin erityistä etua siitä, että on opiskellut kieliä”, Tampereen yliopiston kielten tutkinto-ohjelman johtajana toimiva Vaattovaara miettii. ”Tätä täytyisi muuttaa, koska opetus- ja kulttuuriministeriön tekemien selvitysten perusteella kielivarantoa tulisi Suomessa laajentaa. Sitä ei kokonaan maahanmuutto ratkaise.” Korvaako kone ihmisen?

aikka kääntäjäohjelmia käytetään yhä enemmän, ei Mary Nurminen usko, että ne tulevat muuttamaan ihmisten käyttämää kieltä. Kieli kun on jo nyt erilaista eri yhteyksissä. ”Ihmiset ovat tottuneita näkemään kirjoitettuna esimerkiksi PowerPoint-esityksiä tai ranskalaisia viivoja, joissa ei noudateta kielioppia” Nurminen huomauttaa. ”Samalla lailla, vaikka ihmiset näkisivät ja tulevaisuudessa kuulisivat jotain konekäännöskieltä, he eivät välttämättä alkaisi puhua sitä.” Tällä hetkellä koneilla käännetään pääasiassa tekstejä, joita ei edes tulisi ihmiselle käännettäväksi. Kone ei siis yleensä korvaa ihmistä, vaan tiedonpuutteen. Entä voiko kone joskus syrjäyttää ihmisen käännöstyössä kokonaan? Nurmiselta vastaus tulee empimättä: ”Sitä päivää ei tule.” ✺

Jumppaa aivoillesi tauko Niin hirveältä kuin se kuulostaakin, tässä tekstissä koetamme selvittää, miten itseään voi ohjelmoida liikkumaan. Paikallaanolo kun tekee pahaa.

Teksti PATRIK PARVIAINEN Kuvat SILJA-RIIKKA SEPPÄLÄ Grafiikka PAULIINA LINDELL

yvään elämään ei tarvitse kovaa hikiliikuntaa, vaan kaikki liike lasketaan. Paristakin minuutista on suuri hyöty. Liikuntaan voi tottua, ja siitä voi jopa nauttia. Vähintäänkin asentoa tulisi vaihtaa tasaisin väliajoin. Paras asento on seuraava asento. Opiskelijan päivärutiini on kallellaan passiivisuuteen päin. Kovakaan treeni ei yksinään pelasta kuntoa, jos istuu tai makaa keskimäärin kymmenisen tuntia päivässä, niin kuin tutkimusten mukaan teemme. Liikkumattomuus on terveysriski. Terminä se ei tarkoita samaa kuin se, että ei harrasta kuntoilua, vaan liikkumattomuudella viitataan nimenomaisesti pitkäkestoiseen paikallaanoloon. Se on kallis kansanterveydellinen ongelma. Terveysliikuntaa tutkivan UKK-instituutin vuoden 2018 liikuntaraportin mukaan liikkumattomuuden kustannukset Suomen valtiolle ovat pienimmän kustannusten mallin mukaankin

laskettuna 3,2 miljardin euron vuosiluokkaa. Kukaan edes tiedä, missä nyt mennään, kun ihmiset ovat kököttäneet koronan vuoksi kodeissaan yli vuoden ajan. Paikallaanolon tauotuksen tutkimus on vasta tuoretta, mutta merkittäviä positiivisia terveysvaikutuksia on löytynyt jo alkumetreillä. UKK-instituutti päivitti kolme vuotta sitten liikkumisen suosituksiaan. Nyt tauot paikallaanolossa sekä kevyt liikuskelu muodostavat merkittävän osan liikuntasuosituksesta. Toisin sanoen varsinaista kuntoliikuntaa tulisi harrastaa näiden ohella, ei sijaan. Niin UKK-instituutti,YTHS, kuin Opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä Liikkuva Opiskelu -ohjelma kannustavat ottamaan liikunnan tavaksi ja saattamaan positiiviset vaikutukset siten pysyviksi. Tähän tie käy eritoten kevyen jokapäiväisen liikunnan ja paikallaanolon tauottamisen kautta. Suositukset kannustavat myös harrastamaan joko "reipasta" liikkumista 150 minuuttia viikossa tai "rasittavaa" liikkumista 75 minuuttia. Tämän jutun kirjoittajan auktoriteetilla tuskin kannustetaan ketään mihinkään rasittavaan saati reippaaseen, joten nyt keskitym41 me taukoliikuntaan. Mietitään ensin, miksi.

Viikottainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille Lähde: UKK-instituutti

Lihaskuntoa ja liikehallintaa

2 krt /vk

Rasittavaa liikkumista

1 h 15 min /vk

tai reipasta liikkumista

Kevyttä liikuskelua Taukoja paikallaoloon

Palauttavaa unta

Sakri Pölönen harrasti taukojumppaa kahden viikon ajan nähdäkseen, onko liikuntapausseilla minkäänlaista vaikutusta vointiin.

2 t 30 min /vk

Mahdollisimman usein

Aina kun voi Riittävästi

Haluatko jaksamista?

ationaalinen osa ihmismielestä kyllä tietää, miksi taukoliikunta olisi järkevä ottaa tavaksi. Tuskin kukaan vastaa suoraan "ei", jos kysytään, haluatko lisää elinvoimaa ja jaksamista. Pulitzer-palkitun toimittajan ja kirjailijan Charles Duhiggin mukaan järjelliset perustelut eivät kuitenkaan riitä. Kirjassaan Power of Habit hän kertoo, että meidän täytyy myös pysähtyä vastaamaan itsellemme kysymykseen "miksi haluan tätä?" Vastauksen sisäistämisen lisäksi täytyy osata ikään kuin markkinoida ajatus myös tunteilla ajattelevalle osalle mieltämme. Vasta sitten on mahdollisuus aloittaa pysyvän muutoksen rakentaminen. Ajattele kuinka hyvältä liikkuminen tuntuu. Kuvittele sitä tyytyväisyyden tunnetta ja kohonneen itsetunnon puuskaa, jonka liikunta saa aikaan. Kysy sitten itseltäsi: "Miksi ottaisin taukoliikunnan tavaksi?" Mietitään hetki. Laita nyt sormi tähän kohtaan merkiksi. Samalla kun mietit, vedä hitaasti syvään happea ja puhalla se rauhallisesti suoraan ylöspäin, kattoon. Venyikö kaula? Selkäranka, välilevyt, ryhti, dataniska, elinikä, onhan näitä. Mitä sinä vastasit? Itse vastaan syyksi virkistymisen. Mielen palautuminen on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysisen terveyden vaaliminen. Uskon, että sopiva tauotus on myös salaisuus pitkäjänteisesti tulokselliseen tietotyöhön. Tuloksia aikalohkoilla

Mielekkyys ja monipuolisuus on taukoliikunnassa oleellisinta. Erilaisia taukojumppia löytää esimerkiksi YTHS:n Youtube-kanavalta sekä Sportunin Instagram-profiilista. Myös ajan tasalla oleva some-idolisi on varmasti tehnyt taukojumppia. Taukoliikuntaa varten on kehitetty myös erilaisia sovelluksia, joista suomalainen Break Pro on Tampereen yliopiston opiskelijoille ilmainen. Break Prossa on yli 100 taukoliikuntavideota, sisäänrakennettu ajastin ja mahdollisuus lesoilla kavereille oman liikkumisen tilastoilla. Suurin osa videoista sisältää kaksi täsmäliikettä, mutta niitä löytyy joka lähtöön rentouttavista hengitysharjoituksista koko kropan verryttelyihin. Rutiini kuntoon

aukoliikunta itsessään on varsin yksinkertaista. Teet työtä, pidät liikunnallisen tauon ja jatkat työtä. Mutta miten tauon saisi tavaksi? Aluksi on hyvä hahmottaa, mitä rutiinit oikeastaan ovat, ja miten niitä voi rakentaa. Palataan aiemmin mainittuun Charles Duhigginiin. Hänen mallinsa rutiinien luomisesta alkaa ärsykkeestä, joka laukaisee tietyn rutiinin. Tämä rutiini, vaikkapa taukojumppa, on automaattinen toiminta vastauksena ärsykkeeseen. Aivosi haluavat siitä myös palkinnon, jotta rutiini on muis-

RUTIINI-LOOP

un keskittyy, vievät tehtävät vähemmän aikaa. Kukaan meistä ei pysty keskittymään yhteen tehtävään useita tunteja putkeen ilman taukoja, eikä sitä kannata turhaan yrittää. Esimerkiksi teknologiajohtaja Elon Muskin väitetään tekevän kaiken työnsä sataprosenttisella keskittymisellä, mutta jakavan työnsä viiden minuutin lohkoihin. Menetelmä tunnetaan englanniksi nimellä time blocking. Menetelmä vaatii opettelua ja aluksi aikalohkona toimii hyvin noin puolen tunnin rykäisy. Taukoliikunta virkistää sekä kehoa että mieltä ja huomaat, kuinka keskittymiskykysikin paranee tauotetun rutiinin myötä. Amerikkalainen tietotekniikan professori ja self-help -kirjailija Cal Newport tarkkaili opiskeluaikoinaan hyvin pärjääviä opiskelutovereitaan ja huomasi, että nämä eivät pääsääntöisesti käyttäneet opiskeluun muita enempää aikaa, vaan osasivat käyttää ajan tehokkaasti hyödykseen. Newport typisti havainnon yksinkertaiseen kaavaan tulokset = aika x keskittyminen. Kaavan mukaisesti aikaa on järkevä käyttää vain mahdollisimman keskittyneesti. Taukoliikuntaa harjoittamalla itse asiassa säästää aikaa, kun harjoitukseen uhratut pari minuuttia parantavat keskittymiskykyä roimasti. Samalla edistät myös fyysistä terveyttäsi. Opiskelutuloksia tahkotessa ei ole pakko kärsiä jumeista, ja prosessista voi vieläpä nauttia.

HERÄTE/ALKUÄRSYKE laukaisee aivoissamme automaattisen prosessin, joka valitsee mitä seuraavaksi teemme.

PALKINTO rutiinin suorittamisesta. Aivoille syy muistaa sama jatkossa.

RUTIINI/ TOIMINTA fyysinen, psyykkinen tai emotionaalinen reaktio.

tamisen arvoista myös jatkossa. Tärkeintä on oppia aloittamaan. Taukoliikuntaohjelman voi ladata osoitteesta breakpro.fi. Kirjautuessa käytetään tuni-sähköpostia. Voilà. Kun tuo vaikea vaihe on takana, on taukoliikuntarutiinin rakentaminen helppoa. Koetetaan nyt asettua oikeaan mielentilaan. Liikuntaan tulisi suhtautua osana työn rytmiä, eikä keskittymistä katkaisevana ärsykkeenä. Jumppasovelluksen ilmoitus pomppaa ikkunaan ja virkistävä helpotus valtaa mielesi: ”saan taas taukoliikkua!” Tämä on aloitusärsyke. Klikkaa ilmoitusta heti ja paina mieleen tai merkitse, mihin jäit työssäsi. Aloita harjoitusvideo, nouse ylös ja tee mitä näet ruudulla. Tämä on rutiini. Jumppavideo loppuu. Virkistyit juuri hieman. Katselit rentouttavaa maisemaa ja videokin saattoi vähän naurattaa. Tämä on palkinto. Nyt voit klikata raksia ja jatkaa työntekoa. Sama toistetaan asettamasi ajan kuluttua. Tahattoman koomisille videoille hekottelu ei ole ainoa palkinto, jonka jumppavideoiden seuraamisesta saa. Taukoliikunta vähentää kehon kireyttä, lisää verenkiertoa ja parantaa työergonomiaa. Muutama lisähuomio Break Pron käyttämisestä on pai-

kallaan. Sovelluksen käyttäminen saattaa jossain kohtaa alkaa ärsyttää. Pysähdy heti pohtimaan miksi, ja ratkaise sitten asia. Itse olen esimerkiksi allerginen ilmoituksen äänimerkille, joten otin sen pois käytöstä. Välillä sovellus saattaa aueta tai sulkeutua hitaasti. mutta sen voi ottaa mahdollisuutena. Minulla on tapana venyttää käsiä ylös ja haukata happea syvään samalla kun ohjelma latautuu. Asetuksia muokkaamalla pystyy luomaan itselleen sopivan taukoliikuntatahdin. Itse käytän päivästä riippuen 30–45 minuutin väliä. Omat ajat -kohdassa voit halutessasi asettaa kellonajat tauoille. Asetuksista voi myös valita, mitä liikkeitä toistetaan. Aluksi voi olla hyvä valita kaikki ja kerätä suosikkeja ajan mittaan. Jos kokee tietyn jumppavideon hyväksi ja toimivaksi, sen voi lisätä suosikkeihin painamalla tähtisymbolia. Ei siinä sen kummempaa. Kiitos kun päätit edistää omaasi ja kansanterveyttä. Lisätietoa taukoliikkumisesta löytyy UKK-instituutin, YTHS:n, opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL), Selkäliiton selkäkanavan ja liikkuvaopiskelu.fi verkkosivuilta.

KOMMENTTI SAKRI PÖLÖNEN Rapakuntoinen toimittaja otti taukojumppakuurin

K Ä Ä N T Ä E S S Ä N I

SITTEN vain

J O S K U S

töiden ja taukoliikunnan pariin! Ensimmäiset pari päivää taukojumppaaminen ei tuntunut juuri missään, sillä liikkeet ovat yleisesti ottaen kevyitä. Yhdellä jalalla seisominen onnistui yllättävän helposti, sormetkin osuivat varpaisiin ilman suuria lihasvaurioita. Hieman vaikeuksia tuotti jumppaliikkeiden seuraaminen ruudulta niitä samalla tehdessä.

H E N G Ä S T Y N

o jonkin aikaa olen herättänyt ystävissäni kauhua kovaäänisellä rutinalla, joka syntyy, kun venyttelen niskaani. Oikea nilkkani pitää portaita kiivetessä niin äänekästä pauketta, että se kuuluu varmasti koko rappukäytävään. Joskus hengästyn kääntäessäni kylkeä liian nopeasti. Yleiskuntoni on kohteliaasti sanottuna kehno. Kynäniskaisena humanistina olen enemmän tai vähemmän omistautunut ideologialle, jossa mieli menee lihallisen kehon ohi tärkeysjärjestyksessä. Olen siis täydellinen koekaniini testaamaan Sami ”Tempparit” Kurosen juontamaa Break Pro-taukojumppasovellusta. Suhtaudun vihamielisesti kaikenlaiseen hyvinvointia lisäävään toimintaan ja otan henkilökohtaisena loukkauksena sen, kuinka tehokkaita yksinkertaiset ohjeet, kuten ”harrasta joskus liikuntaa” ja ”älä syö jäätelöä joka päivä”, oikeasti ovat. Harrastin taukojumppaa kahden viikon ajan nähdäkseni, onko säännöllisillä liikuntapausseilla minkäänlaista vaikutusta vointiini. Koeaika sattui juuri sellaiseen hetkeen kalenterissani, kun jouduin kirjoittamaan ja lukemaan paljon – mikäs sen sopivampaa! Pylly nousi työtuolista samalla kun paineiset aivoni työskentelivät usean eri projektin parissa. Asetuksista valitsin tunnin välein toistuvan sattumanvaraisen liikesarjan. Aikaväliksi klikkasin 09:30 – 17:30, mikä lienee melko tyypillinen etätyöpäivä. Jumppasin myös viikonloppuisin, sillä etätyöskentelyn kaaos ei katso normaalia lukujärjestystä.

K Y L K E Ä

Painetta aivoissa, pauketta pohkeissa Joskus päädyin katsomaan ohjevideon kahdesti, että tekisin harjoitukset varmasti oikein. Kirjailija Franz Kafka tiedettävästi voimisteli joka päivä avoimen ikkunan äärellä, joten minäkin päätin ilahduttaa takapihallani vipeltäviä oravia ja jäniksiä jumppaamalla kammottavaa ruhoani verhot auki. PARHAIMMILLAAN taukojumppa

tuntuu aidosti virkistävän. Väsyneiden ruumiinosien venyttely saa veren kiertämään ja tuntuu mukavasti pitkin kehoa. Taukosovelluksen käyttäminen sai lisäämään venyttelyä myös työaikojen ulkopuolella. Koeaikani lähestyessä loppuaan kuului pohkeestani kovaääninen pamahdus erään liikkeen jälkeen. ”Hyvä”, sanoi Sami Kuronen rauhoittavalla mutta seksikkäällä äänellään, ja istahdin taas tuijottamaan Word-tiedostoa. Jos ei mitään muuta, on taukojumppaaminen mainio tapa pysyä tietoisena kehostaan näinä etäisinä, digitaalisina aikoina. Huomasin taukosovelluksessa joitakin miinuksia. Välillä Break Pron kilahdus onnistui keskeyttämään hyvän työskentely-flow’n, jonka tavoittaminen ei enää onnistunut lyhyen voimistelun jälkeen. Esimerkiksi Zoom-luennoilla venyttely onnistui mainiosti, mutta kun eräänä iltapäivänä katsoin elokuvaa arvostelutekstiä varten, oli muistutus taukoliikunnasta pelkästään ärsyttävä häiriötekijä. Joskus yksinkertaisesti skippasin tarjotun taukojumppaliikkeen, koska minua ei huvittanut totella tietokoneohjelmaa – tai nousta sängystä. EN usko

jatkavani juuri Break Pro-sovelluksen käyttämistä. Venyttelyä ja jumppaamista aion sen sijaan lisätä. Kun koronatilanne helpottuu, saamme syksyllä kirmata ulos pierunhajuisista etätyökammioistamme takaisin kampuksille ja opiskelijabileisiin tanssimaan. Siihen asti paussit näytön tuijottamisesta taukojumpan muodossa voivat auttaa jaksamaan usein puuduttavaa etätyöskentelyä. ✺

JOS EI JAKSA, NIIN KOITTAKAA VAAN JAKSAA Uupumus hiipii hiljalleen. Sen ehkäisy on sitä helpompaa, mitä aiemmin aloittaa. Kirjoittaja oppi keinot kantapään kautta. Teksti PATRIK PARVIAINEN Kuvitus PAULIINA LINDELL

Vapaus valita Kolme vuotta keskitysleireillä kärsinyt psykiatri Viktor E. Frankl pohti, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Kirjassaan Ihmisyyden Rajalla hän kuvaa, kuinka menetti kirjaimellisesti kaiken paitsi mahdollisuuden valita näkökulmansa. Kaikista ulkoisista olosuhteista riippumatta aina voi valita sen, miten asioihin reagoi. Suhtautumisen muutoksella ei lasketa opintopistevaatimuksia, rakenneta sosiaalista elämää tai poisteta tämän ainutlaatuisen sukupolvikokemuksen haittavaikutuksia, mutta sillä voi keventää mieltä. Onneksi meillä on etuoikeus, vapaus valita reaktiomme. Sen lisäksi voimme vielä perustaa valintojamme asiantuntijoiden teksteihin. Tiedetään. Yli kolmannes opiskelijoista kokee henkistä pahoinvointia säännöllisesti, selviää korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta 2016. TREY:n syksyn koronakyselyssä kaksi kolmasosaa vastasi etäopiskelun heikentäneen opiskelukykyä.Yksin kotona suorittaminen uuvuttaa, mikä voi johtaa masennukseen, joka on nykyään yleisin työkyvyttömyyden syy. Kenen sana? Minä en ole ammattilainen, joten sanaani ei ole luottaminen. Kävin läpi burnoutin ja siitä toipumisen prosessin, kun typeryyttäni ylikuormitin itseäni jo varusmiespalveluksessa ja fuksina. Tiedostamattani ruokin itsessäni aiemmin kolmea kuormittavaa ajattelumallia: vaativa suorituskeskeisyys, mustavalkoisuus ja nuoruudessa opittu oletus, että kaikki elämässä on helppoa. Niiden tunnistaminen ja käsittely oli kolaus egolle, mutta nyt kolme vuotta myöhemmin olen erittäin tyytyväinen elämääni. Toki edelleen haalin innostuessani enemmän tehtävää kuin aikaa on. Opetellaan. Hitaasti, mutta vakaasti. Self-help-propaganda peittelee tylsää totuutta Itsensä kehittämisen ympärillä pyörii kokonainen miljardien arvoinen toimiala. Alalla on kirjailijoita kaikenlaisista taustoista. Monen tavoite on yksinomaan raha, lukijan hyvinvoinnista piittaamatta. Itsetunto mullistetaan päivässä hokemalla peilin edessä omaa hyvyyttä ja voimaannutaan suorittamalla h huikea manifesti niin, että kavereitakin ärsyttää. Self-help-soopakirjat ovat siitä ovelia, että ne uskottelevat surkeimmankin elämän mullistuvan vain lukemalla. Kirjailijat välttävät säikäyttämästä lukijaa ajatuksella, että tämä olisi itse vastuussa elämästään ja jotain pitäisi tehdä. Sen sijaan tarjotaan hetkelliset sävärit ja unohdetaan juurisyyt. Tie kehitykseen on todennäköisesti paljon tylsempi. Täytyy pysähtyä reflektoimaan, kartuttaa tietoa myös omasta

elämästä ja tehdä perusteltuja valintoja päivästä toiseen. Ei kovin seksikästä. Täytyy vain tehdä jotain oikeasti. Keinot on monet Suomalaisia korkeakouluopiskelijoita varten on räätälöity huikea määrä ohjemateriaalia hyvinvoinnista, jaksamisesta, opiskelutaidoista ja edellä mainittujen välisistä yhteyksistä. Tutkittuihin keinoihin ja tieteeseen perustuvia itsehoito- ja opiskeluoppaita on saatavilla vieläpä ilmaiseksi. Lyhyt oppimäärä elämäntaidosta löytyy Nyyti ry:n nettisivuilta opi elämäntaitoa -kohdasta. Sivulla on kahdeksaantoista aiheeseen jaettuina kaikki perustiedot, joita suomalainen opiskelija tarvitsee voidakseen hyvin ja pärjätäkseen opinnoissa. Esimerkiksi uupumuksen ehkäisyn lähtökohta on unen priorisointi, kiireen tuntua helpottaa ajanhallinnan opettelu ja liikunta virkistää. Merkityksellisyyttä elämäänsä voi löytää kartoittamalla omia tarpeita ja arvoja ja rakentamalla tavoitteensa niiden mukaan. Sivun sisältö perustuu kaikille ilmaiseen satasivuiseen elämäntaito-oppaaseen Ole oman elämäsi tähti. Teos on ennemmin kansanterveystietoon pohjautuva peruskoulun tehtäväkirja kuin self-helpiä. Rajumpaa menoa löytää Mark Mansonin nettiartikkeleista. Manson on ainoa täysi self-help-kirjailija, jota voin suositella. Kirjan The subtle art of not giving a f*ck kirjoittaja lupaa antavansa "pragmaattisia elämänohjeita, jotka eivät ole perseestä". Ohjeet eivät ole kovin lempeitä, mutta tekevät kipeää vasta, kun hulvattoman hekottelun jälkeen pysähtyy sisäistämään karua totuutta. Elämän jälkeen kuolee, onnellisuus on ongelma. Kaikki ihmiset ovat kaikesta väärässä ja vitutus on arvokas indikaattori. Näistä lähtökohdista voi luoda itselleen mahtavan, merkityksellisen elämän. Opiskelu voi kuormittaa vähemmänkin Monella uupumus johtuu yksinomaan siitä, että omat opiskelutavat ovat kuormittavia. Opiskeluakin voi ja kannattaa opiskella, sillä tutkitusti toimivia menetelmiä löytyy. Kyse on lopulta siitä, miten aikansa jakaa.

VAATIVA SUORITUSKESKEISYYS, MUSTAVALKOISUUS JA NUORUUDESSA OPITTU OLETUS, ETTÄ KAIKKI ELÄMÄSSÄ ON HELPPOA.

Tätä varten on myös kirjoitettu helposti lähestyttävä suomalaisille korkeakouluopiskelijoille räätälöity opus, Tommi Valkosen Superopiskelija. Valkonen pukee tieteeseen pohjaavat opiskelumetodit viihdyttävään ja mieleenpainuvaan pakettiin. Opuksesta tekee ainutlaatuisen se, että kirjailija kirjoittaa opiskelutaidoista aidosti opiskelijan näkökulmasta, ja sitoo kaiken käytäntöön. Teoksen avulla esimerkiksi motivaation hakkerointi ei ole utopiaa, vaan neurologiaan pohjautuvaa itsensä tietoista manipulointia. Asioiden voi suorastaan kuulla loksahtelevan paikoilleen, kun muistaa tehdä yhteenvetoja ja testata itseään aktiivisesti. Joku luennoitsija suositteli tätä jo ensimmäisellä kurssillamme. Olisinpa silloin ottanut asian vakavissaan. Tämän ilmaisen satasivuisen e-kirjan sisäistäminen maksaa itsensä monin verroin takaisin. Ei tarvitse painaa kovempaa, vaan järkevämmin. Kaikkein tärkein taito? Monet asiantuntijat sanovat tärkeimmän opiskelutaidon olevan ajanhallinta. Aikaa hyvinvoinnillekaan ei ole, jos sitä ei suunnittele. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Kalenterin blokki otsikolla ”tyhjää”, viikoittaiset kaverirutiinit, rauhallinen tunnin lounas, taukoja opiskeluputkien välissä. Ajankäytön kriittisen tarkastelun voi aloittaa kirjoittamalla ylös mitä tekee. Hyökätäänpä nyt esimerkkipäiväni kimppuun. Merkitään punaisella sitä, minkä itse koen lisäävän kuormitusta, ja hyviä juttuja vihreällä. Tunnit livistävät, ellei niitä vahdi HERÄSIN YHDEKSÄNTOISTA TUNTIA SITTEN. HETI PITKÄN VESITUOPIN JÄLKEEN SYÖKSYIN TEHTÄVÄNANNON KIMPPUUN. OLI PAKKO SAADA AIKATAULUTON KURSSI ALKUUN. AKATEEMINEN ENGLANTI OLI VIRKISTÄVÄÄ VASTAPAINOA LASKEMISELLE JA OHJELMOINNILLE.

Viiden lisukkeen puuro mikroon, kahvit tippumaan ja ulos. Kevyt hölkkä herätti ja tukeva aamupala antoi energiaa päivään. Minulla on aamulenkkien kanssa matalimman tason sopimus: riittää kun laittaa kengät jalkaan ja käy ulkona. Yleensä se johtaa johonkin. Työläppäri liittyi seuraan aamupalapöydässä. Syvennyin ajoittaisessa flow-tilassa formaaliuden eri asteisiin ja kolme tuntia myöhemmin täydellinen painostava sähköposti pandemiaryhmälle oli valmis. Henkilökohtainen intressi innosti ja viha rajoituksiin pääsi purkautumaan rakentavasti. Hyvä startti. Siirryin työpöydän ääreen ja avasin tuskaillen uuden kielen ohjelmointiprojektin editoriin. Otsa ei ehtinyt edes hikeentyä, kun jo päätin syödä ennemmin välipalaa. Aivojen ehdottaessa muutakin välttämiskäyttäytymistä havahduin,

että nyt täytyi toimia ennen kuin prokrastinaatio ottaisi vallan. Raju biisi soimaan, kylpytakin tilalle siistit vaatteet, muutama kierros ympyrää paikallaan, kaksi tsemppitaputusta itselleen ja sitten työn kimppuun. Aloitin, hyvä. Pari tuntia kirjoitin väkipakolla automaattitesterit läpäiseviä koodipalikoita Googleen nojaten. Muistin että aiheen luento oli katsomatta. Sivuutin osaamattomuuden tunteet. Niille ei ollut aikaa. Sitten lounas toisen harkkatyön speksiä lukien. Dedis oli vasta tiistaina, joten ensin aloitin maanantaiaamuksi vaaditut viikkoharjoitukset. Seurasi pari tuntia epämääräistä vaihtelua tehtävien välillä. Haaveilin vapaa-ajasta, mutta en ollut vielä ansainnut sitä. Iltapäivällä mieleen alkoivat kerääntyä kaikki mahdollinen, mikä on vielä kesken ja pitäisi tehdä, niin vapaa-ajalla, harrastuksissa kuin opinnoissakin. Pari tuntia tehotonta työtä myöhemmin iskin läppärin kiinni, juoksin kaverin kanssa auringonlaskuun ja saunaan. Sen jälkeen päädyin kirjoittamaan tätä tekstiä hieman ennen kahta lauantai-aamuyöllä. Loppujen lopuksi käteen jäi tunne, että olin koko päivän painanut kovasti hommia, mutta todellisuudessa ajasta oli pseudo-opiskelua noin puolet. Kriittinen palaute, itselleni ESIMERKKIPÄIVÄSTÄ NÄKYY SELKEÄSTI, ETTÄ PRIORISOINTIIN JA AIKATAULUIHIN TÄYTYY PANOSTAA.

Tehtävät kannattaa tehdä ajoissa, jolloin ei tarvitse tuntea ylimääräistä kiirettä ja jää aikaa vapaapäiville. Nyt rästihommia jäi viikonlopulle. Ei ole järkevää viilata pientä juttua täydellisyyteen ja jättää isompaa alkutekijöihinsä. "Ihan hyvä" riittäisi ja aloittaminen on tärkeintä. Koko päivä olisi mennyt järkevämmin, jos olisin edellisiltana viiden minuutin ajan aikatauluttanut tehtävät tärkeysjärjestykseen. Selkeä päiväsuunnitelma olisi myös ehkäissyt vaihtelua tehtävien välillä, eikä mieli olisi hairahtunut miettimään tekemättömiä. Jos tuntee olonsa osaamattomaksi, täytyy selvittää, mistä se kumpuaa. Ennen tehtävien yrittämistä pitää tietenkin opiskella aihe. Käytin keskittymiskyvyn huipun aamulla virkistävään tekemiseen, kun sen tilalla olisi voinut olla työläämpi harjoitustyö. Virkistävä ja kevyt tekeminen sopii siihen hetkeen, kun ei ole terävimmillään. Päivässä oli paljon hyvääkin. Sain jotain aikaan. On jo saavutus, että vaikeuksia kohdatessaan ei päädy löhöämään sohvalle some-transsiin, niin kuin fuksivuonna oli tapana. Aamut ovat rutiininomaisesti hyviä, sen takaavat kevyt liikunta ja tukeva aamupala. Vitkutteluun vastasin siistiytymällä, asettumalla työmielentilaan. Useampi kappale tällaisia päiviä vie mehut ennen pitkää. Helpommallakin pääsee. ✺

50 52

Korkeuksia tavoittelemassa Kiipeily on nyt erittäin suosittu harrastus. Matala aloituskynnys, harrastamisen vapaus ja äärettömiin kasvava vaikeusaste viehättävät. Teksti ILARI HAUHIA Kuvat HENRIK LAAKKONEN

derointiin, jääkiipeilyyn ja vuorikiipeilyyn. Aloittelijaystävällisimpiä ja yleisimpiä ovat seinäkiipeily ja erityisesti boulderointi. Boulderoinnissa kiivetään vain muutaman metrin korkuisilla kiipeilyseinillä, kivilohkareilla tai kallioilla. Turvallisuudesta vastaa kiipeilijän alla odottava patja, eikä köysiä käytetä lainkaan. Boulderointiin ei tarvitse juurikaan varusteita. Kiipeilykengät jalkaan ja ehkä hieman magnesimkarbonaattia eli “mankkaa” käsiin pitoa lisäämään. Kengät voi lainata kaverilta, vuokrata kiipeilyhallilta, tai hankkia itselle noin 50–100 eurolla. Boulderointia voi harrastaa sisätiloissa Tampereen alueella sekä Nekalan kiipeilykeskuksessa että Lielahdessa. Lisäksi esimerkiksi Hervannasta löytyy Hervantakivi, jolla voi kokeilla ulkoboulderointia kivilohkareella. Varsinkaan sisäboulderointia varten ei vaadita kursseja tai aikaisempaa osaamista, mutta kursseja kyllä järjestetään, mikäli sellaiselle haluaa osallistua. Helpoimmat kiipeilyradat vastaavat vaikeudeltaan tikapuiden kiipeämistä, joten vauhtiin pääsee helposti. SUOMESSA kiipeilyratojen

iipeily kiistatta yksi nykypäivän muotilajeista. Harrastajamäärät ovat kolminkertaistuneet edellisen vuosikymmenen aikana. Parin vuoden takaisen arvion mukaan aktiivisia harrastajia oli noin 30–40 tuhatta. Varsinkin luonnossa tapahtuva kiipeily voi vaikuttaa pelonsekaista kunnioitusta herättävältä, etäiseltä ja jopa vaaralliselta extreme-lajilta. Yleensä kiipeilyharrastus saa alkunsa kuitenkin helposti lähestyttävän seinäkiipeilyn kautta. Tampereen yliopistolla toimiva kiipeilykerho Tekiila järjestää aloittelijaystävällisiä kursseja, joiden avulla mukaan pääsee nopeasti. Lisäksi Tampereen alueella kiipeilykursseja järjestävät myös Tampereen Kiipeilykeskus sekä kiipeilykerho Vertikaali. kiipeily voidaan jakaa muutamaan kiipeilymuotoon, kuten seinäkiipeilyyn, kalliokiipeilyyn, boulVARSINAISESTI

vaikeustasot eli “greidit” käyttävät Ranskasta tuttua asteikkoa, joka alkaa kolmosesta. Mitä isompi numero, sitä vaikeampi rata. Kutosgreidistä ylöspäin numeron oheen tulee myös kirjain täsmentämään vaikeusastetta. Nyrkkisääntönä 4.greidin radat sopivat ensikertalaiselle ja 5.greidin radat onnistuvat usein viimeistään muutaman kiipeilykerran jälkeen. 6A on jo haastava, ja 6B-tasolle kehittyminen vaatii jo aktiivista harjoittelua ja vähintään kuukausien kokemusta. Ulkona greidit ovat pääosin sisägreidejä haastavampia, vaikka numeroluokitus on paperilla sama. Kun kiipeilyvälineisiin otetaan mukaan köysi, joka estää kiipeilijän putoamisen, puhutaan boulderoinnin sijaan köysikiipeilystä. Köysikiipeilyn harrastamiseen tarvitaan kaksi ihmistä, joista toinen pitää varmistusköyttä toisen kiivetessä. Siksi ensin täytyy opetella toisen kiipeilijän varmistaminen, jota varten järjestetään kursseja. Kurssilla on loppukoe, jonka läpäisemisestä saa todisteeksi Suomen kiipeilyliiton varmistuskortin. Köysikiipeilyyn tarvitaan kenkien lisäksi myös kiipeilyvaljaat, niihin kiinnitettävä varmistuslaite, jolla hallitaan köyden kulkua. Omaksi ostettuna vermeet maksavat noin 80–150 euroa. Yläköysikiipeilyssä köysi kulkee varmistajan kiipeilyvaljaisiin kiinnitettävästä varmistuslaitteesta kiipeilyreitin yläpäässä sijaitsevaan ankkuriin, ja siitä kiipeilijän valjaisiin. Yläköysikiipeily on hyvin turvallista, eikä varmistettu kiipeilijä putoa vapaata pudotusta käytännössä lainkaan, koska varmistuspiste on aina kiipeilijän yläpuolella. Sisäkiipeilyhalleista löytyy myös itsevarmistettavia reittejä, joissa kiipeilyn turvaa köyttä kelaava laite, joka jarruttaa kiipeilijän putoamisen pehmeäksi laskeutumiseksi. Itsevarmistettujen reittien kiipeäminen ei vaadi varmistuskorttia tai varmistajaa.

Kalliokiipeily saattaa näyttää pelottavalta, mutta sen harjoittelun voi aloittaa siististi sisätiloissa harrastettavalla seinäkiipeilyllä.

käytetty varmistustekniikka pätee myös ulkona kiipeillessä, mutta kallioilla tulee osata myös muutamia muita tekniikoita, kuten ankkurien rakentaminen ja laskeutuminen, joita varten on hyvä käydä kalliokiipeilykurssi. Jo pelkällä varmistusosaamisella voi kuitenkin lähteä kokeilemaan ulkokiipeilyä kokeneempien kiipeilijöiden kanssa. Yläköysikiipeilystä siirrytään usein kiipeilyharrastuksen edetessä alaköysikiipeilyyn eli liidaamiseen. Siinä kiipeilijä vetää köyttä perässään, ja kiinnittää eli klippaa sen reitillä roikkuviin sulkurenkaisiin. Liidaaminen vaatii jälleen uusia taitoja, jotka voi oppia aiheelle omistetulla kurssilla. Liidaaminen on yläköysikiipeilyä haastavampaa ja jännittävämpää, ja siksi monien kiipeilijöiden suosima kiipeilymuoto. Koska varmistuspisteiden välillä on matkaa ja klippaus tehdään pääsääntöisesti lantion korkeudelta, on kiipeilijä suurimman osan ajasta varmistuspisteen yläpuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että tippuva kiipeilijä voi pudota hieman pidemmänkin matkan, kunnes edellinen varmistuspiste katkaisee pudotuksen. Liidikiipeily on siitä huolimatta turvallinen kiipeilymuoto ja varsinkin sisäseinillä loukkaantumiset ovat harvinaisia. Kiipeilyharrastuksen edetessä kiipeilijä voi edetä myös muihin kiipeilymuotoihin. Esimerkiksi traditionaalisessa eli trädikiipeilyssä kalliolla ei ole lainkaan valmiita varmistuspisteitä, vaan kiipeilijä sijoittaa sopiviin kallionkoloihin kiiloja ja erityisiä epäkeskovarmistuslaitteita, kiipeilyslangilla kamuja tai kämejä. Köysi ohjataan kulkemaan näiden varmistusten kautta sitä mukaan, kun kiipeäminen etenee. Talvisin jääkiipeilyssä jääputouksia kiivetään jäähakkujen ja -rautojen voimin, siinä missä vuorikiipeilijän tie vie korkeiden huippujen laelle. YLÄKÖYSIKIIPEILYSSÄ

TAMPEREEN yliopiston

Hervannan kampuksella tietojohtamista DI-vaiheessa opiskeleva Joonas Kakkuri aloitti kiipeilyn viime kesänä.

Kiipeilyssä parasta on seikkailu. JOONAS KAKKURI

“Aloitin kiipeilyn ystäväni kanssa viime heinäkuussa. Kuluneen vajaan vuoden aikana lajista on tullut minulle erittäin läheinen, ja kiipeilen nykyään noin 2–3 kertaa viikossa”, Kakkuri toteaa. “Kiipeilyharrastus alkoi sisäboulderoinnista, mutta siirryimme ystäväni kanssa melko nopeasti köysikiipeilyn pariin, joka tuntui enemmän omalta jutulta. Minua kiipeilyssä kiehtoo erityisesti ulkokiipeilyn tarjoama seikkailun tunne. Paras fiilis tulee korkeilla kallioilla, kun on ensin päässyt kiipeämään lähes pystysuoraa kallioseinää ylös ja katsoo sitten yläankkurista alla avautuvaa maisemaa.” Talvella Kakkuri pääsi kokeilemaan jääkiipeilyä Posiolla sijaitsevassa Korouoman luonnonpuistossa. Kiipeäminen arktisissa olosuhteissa oli Kakkurin mukaan haastavaa ja palkitsevaa. “Siinä tulee sellaista kihelmöivää jännitystä. Vaikka tietää, että kaikki on turvallista, on silti aika hurja tunne kiivetä jääputousta kymmenien metrien korkeuteen.” Seuraavaksi Kakkurin toiveena on kehittyä kiipeilijänä ja aloittaa trädikiipeily. “Nyt oma ennätykseni sisägreideistä on 6C+. Vuoden loppuun mennessä tarkoituksena on päästä ylös 7B-tasoinen reitti. Lisäksi tulevana kesänä tarkoituksena on aloittaa trädikiipeily, joka tuo oman lisämausteensa kalliokiipeilyyn.” ✺

Köyskiipeilyn varusteet kenkineen ja rensseleineen maksavat muutaman satasen.

YHTEINEN YSÄRI ANTURI 4/1991

ANTURI 5/1991 ANTURI 4/1991

YHTEINEN YSÄRI ESITTELEE VISIIRIN ESIVANHEMPIEN JÄLKIÄ.

YHTEINEN YSÄRI ANTURI 6/1991

YHTEINEN YSÄRI

AVIISI 8/1991

YHTEINEN YSÄRI

AVIISI 9/1991

TEE

IT T E

I P M E R PA

phillips x 12

Step 1

slotted x 6

Driver provided x 1

Step 2

step 3

G F

Step 4

D D A

feet

C Step 5

100

centimeters 1:24

a-1

a-3

KILPAILU! Tuulettelu. Kunnianarvoisa raati arvioi työt kesän aikana. Voittaja palkitaan ruhtinaallisesti c-1maineella, näkyvyydellä ja myös maallisella hyvällä! c-3

Tilaaja

Eat, sleep, rave, repeat.

Kangas P. J. Visiiri-lehti

04/21

Jakelutelinehankkeen jatkojalostuksesta vastaa Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Visiiri-lehden teollisen muotoilun yksikkö.

Osallistuminen. Palauta työsi parhaaksi katsomassasi tiedostomuodossa osoitteeseen visiirikisa@trey.fi viimeistään 31.5.2021. Yhteystiedot mukaan.

PIRKANMAA, SUOMI

Käytäntö. Näille telineille on ihan oikea tarve. Siksi raadin on valitettavasti arvioitava myös käytännön puolta: Onko tuotos valmistettu esim. pleksistä, kullasta vai käärmeennahasta? Onko teline sarjavalmistettavissa esimerkiksi laser-leikkaamalla, valamalla, hitsaamalla tai kangaspuilla kutomalla? Onko liikaa rikkoutuvia yksityiskohtia? Lehtiäkin olisi hyvä mahtua.

PLUR

Visio. Millainen on sinun näkemyksesi upeasta ja Visiiri-lehdelle asianmukaista jakelutelineestä? Oli ideasi sitten eklektinen väripläjäys, asiallisen skandinaavinen, tai sitten jotain aivan muuta, ei kannata jättää osallistumatta. Meillä ei ole mitään standardeja.

VISIIRI-lehden toimitus Kalevantie 4, 33100 Tampere

Tarkemmat tiedot kilpailusta Visiirin nettisivuilta osoitteesta visiirilehti.fi

Pääurakoitsija

Suunnittele Visiirille huomattava jakeluteline