Visiiri 1/2020

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

2020

TÄMÄN NÄKÖISET TYYPIT TEKIVÄT LEHDEN

TOIMITUS

Aapo Laakso Päätoimittaja

PÄÄKIRJOITUS A ap o Laakso l Päätoi mi ttaj a

Pauliina Lindell AD

Eero Jauhiainen Harjoittelija

TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT

Maiju Manninen

Sakri Pölönen

Onni Kalin

Vilja Vainio

Nikke Sillanpää

Petra Viitanen

Frida Keränen

Saara Tuominen

Esa Keskinen

Antti Kinnunen

Johannes Blom

1. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen ylioppilaskunta TOIMITUKSEN OSOITE Kalevantie 4, 33100 Tampere MEDIAMYYNTI helky.kouri@trey.fi mari.sillanpaa@trey.fi PAINOPAIKKA Printhaus Oy Pori

Hyvä ystävä, olemme alussa

dessäsi on Tampereen uusi ylioppilaslehti Visiiri. Tämä on sen ensimmäinen numero. Lehden synty on ollut mittava prosessi, joka alkoi yhdistyneiden yliopistojen ylioppilaskunnan mielipiteestä, että riippumaton journalismi on asia, jota opiskelijat tarvitsevat. Olen tästä päätöksestä luonnollisesti hyvilläni. Visiiri ei ole TREYn tiedotusjulkaisu, ja siten lehdellä on vapaus ja velvollisuus tarkastella kriittisesti paitsi yliopiston, myös ylioppilaskunnan toimintaa. Elämäämme aikaa leimaa informaation valtava määrä, pirstaleisuus ja kiihtyvän tahdin luoma tunne, että mistään ei saa enää kokonaiskuvaa. Visiirin pyrkimys on luoda järjestystä edes yhteen pieneen kolkkaan nimeltä yliopisto. Käytännön työ tämän lehden eteen alkoi maaliskuussa. Ehdin olla töissä kaksi viikkoa, kun koronapandemia pakotti suoraan etätöihin, josta palaamaan pääsin vasta elokuun alussa. Siinä välissä lehdelle oli perustettu toimitusneuvosto, luotu talousarvio, keksitty nimi, hoidettu painopaikka ja verkkosivut, omat toimitustilat sekä työkoneet ja rekrytoitu onnis-

tuneesti kaksi taitavaa työntekijää. Unohtamatta tietenkään lehden sisältöjen ja ilmeen suunnittelua sekä avustajakatraan kokoamista. Mitään näistä ei olisi tehty ilman loputtomien muiden ihmisten apua niin ylioppilaskunnassa kuin muualla. Olen suoraan sanottuna hämmästynyt siitä, kuinka paljon ja kuinka yllättäviltä tahoilta kiinnostusta ja kannustusta lehti on saanut. Se luo myös intoa ja jännitystä uuden luomiseen. Kuinka tehdä julkaisu, joka palvelee ja viihdyttää mahdollisimman monia, mutta ei ole kädenlämpöinen keskitien läsy? Mitä meidän pääasiallinen yleisömme, tamperelaiset opiskelijat, haluavat lukea ja mistä heidän pitäisi olla perillä? Nämä eivät tietenkään ole asioita, joihin olisin jo löytänyt vastauksen. Lehti ei ole valmis. Tämä on alkupiste ja tästä lähdetään kehittymään. Siinä tarvitsen lukijoiden apua: Palautetta, haastamista sekä poskettoman tyhmiä ja äärettömän nerokkaita juttuideoita otetaan avoimin mielin vastaan. Lehteä saa myös tulla tekemään opinalaan katsomatta. Heitetään muutamat hyvät läpät matkalla. Tervetuloa!

Lehdellä on vapaus ja velvollisuus tarkastella kriittisesti paitsi yliopiston, myös ylioppilaskunnan toimintaa.

20 LOPPUTYÖN SANKARIT

Esillä yksi iso G ja yksi iso D.

VITRIINI Jes! Muinaisissa Aviisissa ja Anturissa julkaistut klassikkopalstat Mitä vittua ja Kerhopostia tekevät odottamattoman paluun.

44 KUN EI ENÄÄ JAKSA

39 28

Mielenterveyasioissa YTHS tarjoaa apua, mutta voi joutua odottamaan kuukauden tai kaksi.

KÄSITTÄMÄTÖNTÄ SEKOILUA Ylioppilaskuntien historiaan mahtuu hulvattomia bisnesideoita, joista on monesti seurannut aivan tolkuttomat tappiot.

VIELÄ KERRAN T3 Yliopistofuusiojournalismin kehäraakki Esa Keskinen laittoi koko saagan aikajanalle. Kuinka pitkään pysyt kärryillä tässä hengästyttävässä tietopaketissa?

HEI KETÄ NOI ON? Visiirin haalarikatalogista tarkastat, keitä ne asiallisesti käyttäytyneet herrasmiehet keltaisissa haalareissa oikein edustivat.

UUTISET 4

N O P P A A

Lievennys on kertaluontoinen syksyllä 2020 tehtävässä seurannassa ja opintotuen saamiseen oikeuttavat opintopistemäärät ovat siten väliaikaisesti alhaisemmat. Lukuvuodelta 2019–2020 korkeakouluopiskelijoiden opintopisteet suhteutetaan kaksi kuukautta pienempään opintotukikuukausien määrään. Käytännössä lievennys tarkoittaa sitä, että normaalin 45 opinto-

3 5

pintojen edistymisen seurantaa lievennetään lukuvuoden 2019–2020 osalta. Opintotuesta annettua valtioneuvoston asetusta muutetaan väliaikaisesti. Muutoksen tarkoitus on huomioida se, että opiskelijoiden opinnot ovat voineet keväällä hidastua koronapandemiasta aiheutuneiden poikkeusjärjestelyiden takia.

V U O D E S S A

Opintojen edistymisen seurantaa höllennetään koronan vuoksi pisteen vaatimuksen sijaan täyden opintotuen saamiseen vaaditaan 35 pistettä. Lisäksi opintotukeen oikeuttavien opintopisteiden lukuvuosittainen vähimmäissuoritusvaatimus on 20 pistettä. Asetus tulee voimaan 1.9.2020 ja on voimassa 31.7.2021 asti. Muutoksen odotetaan myös vähentävän opintojen edistymistä koskevien tarpeettomien selvityspyyntöjen ja selvitysten määrää.

KYSYTÄÄN TYHMIÄ

MIKSI OLET TÄÄLLÄ?

"Olen tekemässä tärkeää työtä UDK:n fukseja varten. Never stop the madness."

"Vanhempani harrastivat seksiä ja loput on sattumaa."

TANELI LAAKSONEN, INFORMAATIOTUTKIMUS, 4. VUOSI

MIRO NIEMINEN, HISTORIA,4. VUOSI

"Opetan Norssissa, mutta käyn täällä syömässä halpaa ruokaa, koska opiskelijakorttini on vielä voimassa."

"Koska en jäänyt aamulla kotiin nukkumaan." AKSELI NIININEN, KONETEKNIIKKA, 2. VUOSI

IINA KULMAKORPI, ENGLANTI, VALMISTUNUT

OPISKELIJARUOAN HINTA NOUSI, NOUSEEKO TUKI?

Eduskunta korotti keväällä ateriatuetun opiskelija-aterian enimmäishintaa, mutta ei tukea. Esimerkiksi Tampereella ateriat maksavat nyt yleisesti 3,06 euroa, kun vielä keväällä hinta oli 2,60 euroa. Aterian todellinen hinta on nyt 5 euroa, josta Kelan ateriatukea on 1,94 euroa. Suomen

ylioppilaskuntien liitto SYL vetoaa hallitukseen, että ateriatukea korotetaan 46 sentillä. Silloin aterian hinta laskisi ennalleen. Edellisen kerran hintoihin kajottiin 8 vuotta sitten, jonka jälkeen kulut ovat nousseet lähes parikymmentä prosenttia.

UUTISET

LISÄRAHOITUSTA TERVEYDENHUOLTOON JA ALOITUSPAIKKOIHIN Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on saamassa lisärahoitusta valtiovarainministeriön budjettiesityksessä. Taustalla on muutos tavassa, jolla terveydenhoito järjestetään vuodenvaihteen jälkeen. Vuoden 2021 alusta myös AMK-opiskelijat kuuluvat YTHS:n palveluiden piiriin. Samalla terveydenhoitomaksun kerääminen siirtyy ylioppilaskunnilta Kelalle. Kuluvaan vuoteen verrattuna opiskelijoiden terveydenhuolto tarvitsee lisärahoitusta liki 66 miljoonaa euroa. Jo aiemmin valtiovarainministeriö myönsi koronaelvytysten osana 124 miljoonan euron ylimääräisen tuen korkeakouluopiskelijoiden lisäaloituspaikkoihin. Rahoitus jakautuu alkaneen sekä ensi vuoden syksyn aloituspaikkoihin. Yhteensä rahoituksella saadaan 4800 opiskelupaikkaa.

SEURAA VISIIRIÄ SOMESSA @visiirilehti

@visiirilehti

TREYLLE UUSI VAALIJÄRJESTYS, TYÖNTEKIJÖILLE PELISÄÄNNÖT

JUVENEKSEN LADATTAVILLE LOUNAILLE LOPPU Opiskelijakorteille tehtävät aterialataukset loppuvat vaiheittain kaikissa Juveneksen ravintoloissa. Ennakkoon korteille ladatut ateriat ovat käytettävissä kuluvan vuoden loppuun saakka, mutta korteille ei enää tehdä uusia latauksia. Opiskelija- ja henkilöstöravintolapalveluita tuottavan Juveneksen tekemä muutos koskee myös henkilökunnan korteille ladattuja aterioita. Muutoksen tarkoituksena on kehittää opiskelijapalveluita. Juvenes tiedottaa uudistuneista maksuvaihtoehdoistaan elokuussa toimipisteissä ja verkkosivuilla.

Tampereen ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyi huhtikuun kokouksessaan uuden vaalijärjestyksen, joka korvaa aiemman, ylioppilaskuntien yhdistymisen tarpeisiin tehdyn järjestyksen. Edustajiston kokouksessa käytiin tiukka äänestys siitä, saavatko yhä opiskelevat ylioppilaskunnan työntekijät asettua vaaleissa ehdolle. Työntekijöiden vaalikelpoisuuden puolesta äänesti 25 ja sitä vastaan 18 edaattoria. Taustalla on kahden vanhan ylioppilaskunnan erilaiset käytännöt: TTYY:ssä kaikki ylioppilaskunnan jäsenet saivat asettua ehdolle, Tamyssa puolestaan vakituisessa työsuhteessa olevat eivät olleet vaalikelpoisia. TREY:ssä kaikki työntekijät ovat vakituisessa työsuhteessa projektityöntekijöitä lukuun ottamatta. Vaikka työntekijät saavat nyt asettua ehdolle, pitää työntekijän valituksi tullessaan jättää työnsä, mikäli haluaa toimia edaattorina. Työntekijä on esteellinen toimimaan edustajistossa työsuhteensa aikana. Vaalijärjestyksen kirjaus on herättänyt keskustelua TREYn toimistolla, kertoo ylioppilaskunnan pääsihteeri Venla Monter. "Henkilökunnan jäsenten yhteinen konsensus oli, että ehdolle asettumiselle tarvitaan yhteiset pelisäännöt, jollaiset myös laadittiin." Monterin mukaan pelissäännöissä keskeisiä asioita ovat, että ehdolle asettuva työntekijä ei saa olla missään tekemisissä vaalijärjestelyiden kanssa, eikä käyttää vaalityössä tietoja, jotka on hankkinut työnsä kautta. "Vaalityötä ei myöskään saa tehdä työajalla, ylioppilaskunnan työvälineillä eikä ehdokkaan asemassa saa esiintyä ylioppilaskunnan tunnusvaatteissa."

@visiirilehti 5

VALTAA TARJOLLA Teksti EERO JAUHIAINEN Kuvitus PAULIINA LINDELL

REYn historian toiset edustajistovaalit pidetään marraskuun alussa. Edustajaryhmien puheenjohtajat kannustavat kaikkia asettumaan ehdolle. Kahden vuoden välein valittava 49-henkinen edustajisto käyttää Tampereen ylioppilaskunnassa ylintä valtaa ja päättää esimerkiksi talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta sekä valitsee ylioppilaskunnan hallituksen. Edellisissä vaaleissa 2018 ylioppilaskunnalle valittiin ensimmäinen yliopistokampuksien yhteinen edustajisto, kun Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta TTYY yhdistyivät TREYksi. Aluksi kahden erilaisen toimintakulttuurin kohtaaminen aiheutti ongelmia. "Tamy ja TTYY olivat varmaan kaksi erilaisinta ylioppilaskuntaa koko Suomen kentällä, joten totta kai se aluksi tuotti konflikteja", myöntää Vihreän vasemmiston puheenjohtaja Ilona Taubert. "Silloin oli sellaista alkukitkaa, kun ei oikein tiedetty, miten homma lähtee toimimaan ja se olikin vähän sellainen totutteluvuosi", kertoo Vapaaboomarien puheenjohtaja Max Liikka. Edustajistokauden aikana erilaiset toimintakulttuurit ovat nivoutuneet yhdeksi. "On löydetty se yhdessä tekemi-

sen tapa ja ehkä ne vanhat korkeakoulut eivät ole enää se viiteryhmä, vaan on löydetty se yhteinen treyläisyys", Liikka jatkaa. Edustajistovaalien varsinaiset vaalipäivät ovat 2.-4. marraskuuta. Ehdokasasettelu alkoi 3. elokuuta ja päättyy 24. syyskuuta. Ehdolle voi asettua kuka tahansa läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija. Edustajistoryhmien puheenjohtajien mukaan ehdolle lähteminen kannattaa, sillä kyseessä on matalan kynnyksen vaikuttamistyötä, jossa voi kehittää taitojaan tulevaisuutta varten. Aiempaa kokemusta ei tarvita, vaan mielenkiinto ylioppilaskunnan toimintaa kohtaan riittää. "Lähdin ensimmäisiin edarivaaleihin jo fuksisyksynä. Silloin se oli tietysti jännittävää ja pelottavaa, mutta edustajistoon tarvitaan mahdollisimman monipuolista porukkaa", kertoo Teemu Juutilainen vaaliliitto Kontaktista. Ehdokkaaksi voi ilmoittautua joko itsenäisesti tai vaaliliiton jäsenenä. Liitot puolestaan yleensä kuuluvat vielä johonkin laajempaan vaalirenkaaseen. Tällä hetkellä edustajisto koostuu kolmen eri vaalirenkaan edustajista. Renkaat ovat Tekijä, Silta ja Punavihreä kupla. Lisäksi edustajistoon kuuluu yksi renkaisiin kuulumaton edustaja: Eero Heikkilä Oikeisto-opiskelijoista.

Miten vaalirenkaat sitten eroavat toisistaan? "Se on hyvä kysymys ja sitä on pohdittu paljon. Ehkä meillä Tekijä-renkaassa on sellainen järjestölähtöisempi pohja tähän toimintaan, joten renkaan sisään mahtuu kirjava joukko erilaisia näkemyksiä", kertoo Max Liikka. Kontaktin Juutilainenkaan ei näe

suurta eroa vaalirenkaiden välillä. "Ei varsinaisesti ole mitään sellaisia merkittäviä asioita, jotka erottaisivat Silta-renkaan esimerkiksi Tekijästä tai Punavihreästä kuplasta". Taubert sen sijaan korostaa Punavihreä kupla -renkaan poliittisuutta, kun monet vaalirenkaat ja -listat rakentuvat tiedekuntien tai pääaineiden ympärille. "Meidän kaikki ehdokkaat ja edustajat eivät ole samasta ainejärjestöstä, vaan kaikkia edustajia ja ehdokkaita yhdistää sama arvomaailma." JOS EHDOKKUUS EI KIINNOSTA, ON ÄÄNESTÄMINEN OPISKELIJALLE AINOA TAPA VAIKUTTAA SIIHEN, MILLAINEN EDUSTAJISTO YLIOPPILASKUNNALLE VALITAAN. ÄÄNIOIKEUTETTUJA OVAT KAIKKI LÄSNÄ OLEVAKSI ILMOITTAUTUNEET TREYN JÄSENET.

Vuoden 2018 edustajistovaaleissa äänestysprosentti nousi 38,9 prosenttiin, joka on valtakunnallisesti korkea lukema. Kontaktin Juutilainen uskoo siinä olevan vielä nousunvaraa. "Ylioppilaskunnan toimintasuunnitelmaan on kirjattu tavoiterajaksi 40 prosenttia. Äänestää kannattaa, koska edustajisto tekee isoja linjauksia esimerkiksi siitä, minkälaista edunvalvontaa ylioppilaskunta tekee". Myös Vapaaboomarien Liikka ja Vihreän vasemmiston Taubert toivovat, että tulevissa vaaleissa äänestysprosentti voisi olla vielä edellistä korkeampi, mutta pelkäävät koronaviruksen vaikuttavan äänestysaktiivisuuteen. "Aiemmissa vaaleissa on voinut olla paremmin näkyvillä opiskelijoille. Nyt korona-aikana on todennäköisesti vaikeampaa saada ihmiset edes tietoiseksi vaaleista", harmittelee Taubert.

2020 tovaalit Edustajis 2020 elections l ci n ou C

Vaalikuulutus Edustajistovaalit 2020

» Varsinainen äänestys: 2.11. – 4.11.2020 klo 9:00 – 18:00 » Ennakkoäänestys: 28.10 - 30.10.2020klo 9:00 – 20:00 Jokainen äänioikeutettu voi käyttää äänensä missä tahansa äänestystilaisuudessa. Vaaleissa valitaan 49 jäsentä Tampereen ylioppilaskunnan edustajistoon toimikaudeksi 1.1.2021 – 31.12.2022. Vaaleissa noudatetaan TREYn voimassa olevaa vaalijärjestystä, joka on nähtävillä palvelupisteillä Keskustan ja Hervannan kampuksilla sekä osoitteessa trey.fi/edustajistovaalit. » Varsinainen äänestys Äänestys tapahtuu sähköisesti verkossa. Verkossa äänestäminen edellyttää järjestelmään kirjautumista yliopiston intranetin henkilökohtaisilla tunnuksilla. Mikäli et muista intranet-tunnuksiasi tai kirjautumisessa ilmenee muita ongelmia, ota yhteyttä yliopiston IT-Helpdeskiin it-helpdesk@tuni.fi. Muissa ongelmatilanteissa ota yhteyttä keskusvaalilautakuntaan, epj@trey.fi Äänestysjärjestelmä löytyy osoitteesta www.trey.fi Äänestysjärjestelmä on auki 2.11. klo 9:00 – 18:00, 3.11. klo 9:00 – 18:00 ja 4.11. klo 9:00 – 18:00. Äänestää voi myös Keskustan, Hervannan ja Kaupin kampusten epävirallisilla vaalipisteillä, jotka ovat auki olosuhteiden salliessa seuraavasti: ma 2.11. klo 10:00 – 16:00 ti 3.11. klo 10:00 – 16:00 sekä ke 4.11. klo 9:00 – 17:00 » Ennakkoäänestys Ennakkoäänestys tapahtuu 28.10. klo 9:00 – 20:00, 29.10.klo 9:00 – 20:00 ja 30.10. klo 9:00 –20:00. Äänestysjärjestelmä löytyy osoitteesta www.trey.fi » Vaalikelpoisuus Vaaleissa vaalikelpoisia ovat kaikki läsnäolevat ylioppilaskunnan jäsenet, myös jäsenmaksun maksaneet jatko-opiskeli-

jat. Vaalikelpoinen on jokainen äänioikeutettu, jollei ylioppilaskunnan säännöissä toisin määrätä. » Äänioikeus Vaaleissa äänioikeutettuja ovat läsnäoleviksi ilmoittautuneet ylioppilaskunnan jäsenet, myös jäsenmaksun maksaneet jatkoopiskelijat. Ollakseen äänioikeutettu henkilön on ilmoittauduttava läsnäolevaksi viimeistään 21 päivää ennen vaaleja. Äänioikeus todetaan yliopiston laatimasta vaaliluettelosta. » Vaaliasiakirjat Keskusvaalilautakunnan vahvistamia vaaliasiakirjalomakkeita on saatavil la osoitteestatrey.fi/edustajistovaalit maanantaista 3.8.2020 klo 9:00 alkaen sekä ylioppilaskunnan palvelupisteiltä Keskustan ja Hervannan kampuksilta palvelupisteiden aukioloaikoina. Ehdokasilmoitus voidaan toimittaa sähköisesti käyttämällä keskusvaalilautakunnanvahvistamaa e-lomaketta, joka löytyy osoitteesta trey. fi/edustajistovaalit. Ilmoitus voidaan toimittaa myös paperisena. Ehdokasilmoituslomake on aina täytettävä henkilökohtaisesti. Paperinen lomake on ehdokkaan allekirjoitettava ja e-lomakkeeseen ehdokas kirjautuu peruspalvelutunnuksellaan. Ehdokkaiden tai vaaliliittojen on jätettävä ehdokasilmoitukset sekä mahdolliset vaaliliitto- ja vaalirengassopimukset keskusvaalilautakunnalle viimeistään torstaina 24.9.2020 klo 16:00 mennessä tallentamalla sähköiset e-lomakkeet tai toimittamalla paperiset allekirjoitetut vaaliasiakirjat ylioppilaskunnan palvelupisteelle Keskustan tai Hervannan kampukselle. Samassa yhteydessä kunkin vaaliliiton on nimettävä jokaista alkavaa kymmentä ehdokastaan kohden kaksi edustajaa toimimaan vaalien teknisinä avustajina. Avustajat nimetään erillisellä lomakkeella, joka on saatavilla osoitteesta trey.fi/edustajistovaalit. Keskusvaalilautakunta käy asiakirjat läpi 25.9.2020. Asiakirjat ovat julkisia vasta, kun keskusvaalilautakunta on kokouksessaan ne käsitellyt.

Allekirjoitusten tulee olla selvennettyjä. Mikäli nimestä ei saada selvää, asiakirja hylätään. Vaaliasiakirjoihin merkitään myös vaaliliittojen tai vaaliliittoihin kuulumattomienehdokkaiden nimi sekä tunnus. Nimi tai tunnus eivät saa loukata kenenkään henkilökohtaisia oikeuksia, olla kaupallisia tai muuten sopimattomia. Mikäli nimi tai tunnus ei täytä edellä määrättyjä vaatimuksia, on keskusvaalilautakunnalla oikeus hylätä nimi tai tunnus sen enempää asianosaisia ehdokkaita kuulematta. Asiakirjat ovat päteviä vain vaaliasioitsijan allekirjoittamina. » Vaalimainonta Kampusten sisätiloissa toteutettava vaalimainonta on sallittua maanantaista 12.10. alkaen. Vaalimainoksia saa kiinnittää keskusvaalilautakunnan niille osoittamille paikoille. Keskusvaalilautakunta tarjoaa ehdokkaille mahdollisuuden mainostaa TREYn vaalisivuilla. Vaalimainokset on poistettava perjantaihin 6.11. kello 16:00 mennessä. Tarkemmat määräykset vaalimainonnasta on saatavilla osoitteesta trey.fi/edustajistovaalit, ylioppilaskunnan palvelupisteiltä Keskustan ja Hervannan kampuksilta ja 12.10. klo 9:00 alkaen keskusvaalilautakunnan osoittamilta mainostuspaikoilta. » Lisätietoja vaaleista: Venla Monter, paasihteeri@trey.fi, TG: @treyvenla, puh. 0503612854 Tampereella 3. kesäkuuta 2020. Tampereen ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunta Adam Zeidan Puheenjohtaja Venla Monter Sihteeri

ETUI LU ON ELÄMÄNTAPA!

Liity nyt Pirkanmaan Osuuskaupan jäseneksi ja saat 20 € etusetelin, jonka voit käyttää valitsemassasi myymälässämme tai ravintolassamme. Varaa aika liittymiselle Prisma Kalevan, Prisma Lielahden tai Sokoksen S-Pankki-pisteelle osoitteessa s-pankki.fi/ajanvaraus ja pääset nauttimaan eduistamme! Etusetelin saat liittyessäsi uudeksi jäseneksi S-Pankki-pisteellä 31.10.2020 mennessä opiskelijakorttia näyttämällä.

kissmys.fi

VISIIRI 10

IHMINEN VISIIRIN TAKANA

KIRJOITTAJA ON SOSIAALI- JA HALLINTOTIETEIDEN OPISKELIJA, SEKÄ OMIEN TIETOJENSA MUKAAN ENSIMMÄINEN TTY:N KAPPELISSA KASTETTU LAPSI.

Teksti MARIA JUSSILA

usi, uljas ylioppilasmedia on saanut nimen ja visuaalisen ilmeen. Uusi tarina voi alkaa. Iloiseksi yllätykseksi ehdotukseni Visiiri-nimestä tuli valituksi lehden nimeksi. Visiiri on tarkoituksella monimerkityksellinen ja toivon nimen taustamerkitysten viittaavan uuden ylioppilasmedian arvoihin. Visiiri-käsite alkoi pyöriä kielellä työskennellessäni keväällä sairaalassa sosiaalityöntekijänä. Kertakäyttöiset, läpinäkyvät muovivisiirit olivat ensimmäinen suojavaruste, josta tuli koronakriisin myötä pulaa. Viestit visiirien loppumisesta ja ohjeet kertakäyttöiseksi tarkoitettujen visiirien desinfiointiin herättivät itsessäni ensimmäistä kertaa epäilyksen siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja yhteiskunta laajemmin tulee selviämään pandemiasta. Visiirin tehtävä on suojata käyttäjäänsä ympäristössä, jossa osumat kasvoihin esimerkiksi eritteistä tai kipinöistä ovat mahdollisia. Visiiri-lehden tehtävän tulee nähdäkseni olla sama: suojata opiskelijan kasvoja yhteiskunnallisessa ympäristössä, jossa tyhjien lupausten pärskeet ja osumat epämiellyttävistä ärsykkeistä ovat todennäköi-

siä. Uuden ylioppilasmedian tulee olla opiskelijan äänenkannattaja ja tuoda rohkeasti uusia avauksia osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Muinaisessa Egyptissä visiiri oli korkea-arvoisen virkamiehen nimitys. Visiirillä oli faaraon jälkeen eniten valtaa ja hänen odotettiin hallitsevan muun muassa kirjanpidon, arkkitehtuurin, historian ja maanviljelyksen alojen taidot. Samalla tavalla toivon Visiirin hallitsevan yliopiston laajan alojen kirjon ja tuovan esiin eri alojen osaamista ja ajankohtaisia onnistumisia. Toivon että avoimuus, kantaaottavuus ja rohkeus pysyvät kantavina arvoina myös tulevaisuudessa. Vaikka uusi media ei ole yhtä kuin kahden lehden historia, toivon jotain jäävän matkaan myös menneisyydestä. Toivon uuden ylioppilasmedian jatkavan Aviisin ja Anturin vanavedessä laadukasta, riippumatonta tamperelaista ylioppilasjournalismia ja opiskelijoiden näkökulman puolustamista. Tarkkasilmäiset huomaavatkin myös edellisten ylioppilaslehtien nimien piilotetun osaksi uutta nimeä.

"VISIIRI-LEHDEN TEHTÄVÄN TULEE NÄHDÄKSENI OLLA SAMA: SUOJATA OPISKELIJAN KASVOJA YHTEISKUNNALLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ, JOSSA TYHJIEN LUPAUSTEN PÄRSKEET JA OSUMAT EPÄMIELLYTTÄVISTÄ ÄRSYKKEISTÄ OVAT TODENNÄKÖISIÄ."

VITRIINI

@KERHOPOSTIA

oi! Tervehdys Tampereen Teekkarien Hiihtoja Purjehdusseurasta. Kerhomme nimi on nykyään varsin hämäävä, sillä jäseniksemme voi liittyä kuka tahansa opiskelija, emmekä ole enää aikoihin hiihtäneet saati sitten purjehtineet. saatossa kerhomme toiminta on siirtynyt lähinnä lasketteluun, lautailuun, surffaukseen ja muihin vauhtilajeihin, kuten skeittaukseen, wakeboardingiin ja kitesurfiin. Lukuvuoden aikana kerhomme järjestää edullisia laskettelureissuja, surffireissun, skeittitapahtumia, kerhoiltoja ja lukuisia lajikokeiluja. Kerhomme aktiiveja yhdistää lähinnä kiinnostus hyvään VUOSIEN

menoon ja ehkä vähän myös näihin lajeihin. Tapahtumat ovat kuitenkin aina aloittelijaystävällisiä eikä toimintaan osallistujalla tarvitse olla minkäänlaista aiempaa kokemusta lajeista. Jäsenistöömme kuuluu enimmäkseen opiskelijoita ja alumneja Tampereelta, mutta myös muista kaupungeista, kuten Helsingistä ja Oulusta.

myös hieman epävarmalla pohjalla. Reissutoimarimme selvittävät mahdollisuuksia matkata Alpeille ja Pohjoismaihin laskettelemaan, sekä Portugaliin surffaamaan. OPINTOJEN ei

koskaan pitäisi olla pelkkää opiskelua. Jos siis tunnet itsessäsi jonkinlaista laskettelun, hyvien vibojen, tai muiden lajien janoa, himoa tai nälkää, toimintaamme voi tutustua tarkemmin sivulla www.tthp.fi. Kerhomme toimihenkilöt valitaan lukuvuoden alussa, joten kannattaa valpastua. Lehden ilmestyessä haku taitaa olla jo auennut. Hyvää syyslukukauden alkua! Konsta Heino TTHP:n puheenjohtaja

vuonna kerhomme toiminta on kärsinyt jonkin verran koronan aiheuttamista rajoitteista. Ennen epidemian leviämistä ehdimme keväällä Italian Livignoon ja Ruotsin Åreen laskettelemaan, mutta jouduimme perumaan loppukevään reissun Ruka Spring Breakille. Alkavan lukuvuoden reissut ovat KULUVANA

Tampereen Teekkarien Hiihto- ja Purjehdusseuran logo

MITÄ VITTUA? (jo vuodesta 2002)

FUKSIEN TERVETULIAISPAKETIT VAIHTUIVAT NETTILINKKIIN

iime vuonna yliopisto lähetti uusille opiskelijoille postissa kirjeen, jossa oli rehtorin tervetuliaiskirje, TREYn fuksiopas ja haalarimerkki, Tuni-swägää ja muun muassa tiedot opintojen alusta. Tänä vuonna saman asian ajoi opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä lähetetty linkki Opintopolku-palveluun. Koulutuksen ja oppimisen yksikön Ohjauksen ja hyvinvoinnin tuen tiimin palvelupäällikkö Suvi-Päivikki Ikonen, miksi kirjeistä luovuttiin? "Kirjeistä luovuttiin, koska opiskelijat saavat sähköisen hyväksymiskirjeen ja tähän yhteyteen on luonnollista liittää linkki tiedon äärelle. Panostimme tälle vuodelle erityisesti tervetulosivujen visuaaliseen ilmeeseen ja fiiliksen tuomiseen sähköisesti. Viime vuonna tervetulokirjeitä myös palautui yliopistolle yllättävän paljon." Painattaminen ja postitus oli kieltämättä kymmenien tuhansien eurojen

tikki. Nykyisellään osalla opiskelijoista on kuitenkin ollut vaikeuksia löytää muun muassa orientoivien aikatauluja. Olisiko fukseille voinut lähettää sähköpostia? "TREYn tuutor-vastaava viestitti asiasta elokuun puolivälissä ja sähköpostien lähettämistä alettiin valmistella. Sähköpostiosoitteita on kuitenkin teknisesti vaikea kerätä nopeasti Opintopolusta. Meillä oli mailipohja valmiina, mutta sähköpostittamisesta päätettiin sitten luopua, kun osoitteita ei saatu ajoissa. Käsityksemme mukaan haaste löytää tietoa ei koskettanut kovin suurta opiskelijajoukkoa." Meinaatteko ensi vuonna laittaa sähköpostit tulille? "Yliopiston osoitteesta lähtevä muistutusja tervetuloviesti sopivasti ennen orientaatioviikkoa on varmasti hyvä lisä jatkossa. Syyskuussa keräämme uusilta opiskelijoilta palautetta orientaatioviikosta ja tervetulomateriaaleista.

Ä L L KY I I M I O T E S Kuva Teksti &

AAP O L

AAKSO

Kuvituskuva. Syntyvät analogiat ovat lukijan mielikuvituksen tuotetta.

teen tietojärjestelmä Sisuun siirtyminen on tuskin jäänyt huomaamatta keneltäkään. Kuuden korkeakoulun yhteishankkeena syntynyt järjestelmä räpsähti Tampereella online-tilaan 5.8. Erityisesti Jyväskylässä Sisun käyttöönotto aiheutti aikanaan katkeran kaaoksen. Tampereella vältyttiin maailmanlopulta, vaikka pieniä tulipaloja saattoi syttyä. "Järjestelmän ylösajo oli moneen muuhun tämän kokoiseen järjestelmään verrattuna kivuton", toteaa Sisu-opintoneuvoja Veli-Matti Korpelainen. Sisun alta siivottiin pois kokonainen liuta erilaisia järjestelmiä. Lähteä saivat Nettiopsu, Opiskelijan työpöytä, POP, HOPS, Kaiku ja Vaarax. Sähköinen tenttipalvelu Tenttis eläköityi koronasulkujen myötä jo etuajassa kesäkuussa. Toki Sisu aiheutti yleistä kalabaliikkia somessa ja uuden järjestelmän käytössä oli vaikeuksia. Korpelaisen mukaan valtaosa opiskelijoille näyttäytyneistä ongelmista on

" ISO KIITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON BETATESTAAJILLE :D" VELI-MATTI KORPELAINEN

nimenomaan viestinnällisiä, vaikka ohjeistusta on tarjolla "jäätävä määrä" ja viestintä on ollut aktiivista jo keväästä alkaen. Hän arvioi, että osa ohjeistuksesta on jäänyt kokonaan lukematta. Syinä voidaan pitää niin kesälomakautta kuin yliopistoyhteisön valtavaa kokoa. Tyypillisistä ongelmista Korpelainen mainitsee esimerkiksi sen, että kurssi-ilmoittautumisessa opiskelijat ovat törmänneet "pakolliset esitiedot puuttuvat"-ilmoitukseen. Syynä on, että kurssin vastuuopettaja ei ole huomannut poistaa esitietopakkoa ilmoittautumisesta. Korpelaisen mukaan Sisu-ohjeistuksesta johtuu myös HOPS-toimintoon liittyvä väärinkäsitys, joka on levinnyt

melko laajalle. "Ohjeistuksen huonojen sanavalintojen vuoksi opiskelijat ovat luulleet, että HOPSin täytyy olla valmis kurssi-ilmoittautumisia varten. Se on ruuhkauttanut ohjauspalveluja melko tehokkaasti." Erityisesti Hervannan kampuksella Sisu-vastaisuutta on herättänyt myös se, että vanha POP-järjestelmä oli pidetty ja toimiva. Aika oli kuitenkin ajanut jo järjestelmän ohi. "Kulissien takana POP oli oikeasti kasa purkkaa, jota pidettiin kasassa liimalla ja teipillä", toteaa Korpelainen. Keskustakampuksen NettiOpsusta ja useasta muusta palvelusta koostunutta viritelmää tuskin moni jäi kaihoisana kaipaamaan. Korpelaisen mukaan Sisusta kerättiin jo keväällä ärsyttävien, mutta ei-kiireellisten bugien listaa, jota palvelun tuottava Funidata alkaa nyt käymään läpi. "Oma kokemus on, että Sisu on kokoonsa nähden toimiva järjestelmä ja vaikeaan aikatauluun nähden homma on polkaistu onnistuneesti käyntiin. Iso kiitos Jyväskylän yliopiston beta-testaajille :D."

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

Tämän lehden sisällöstä on enää myöhäistä valittaa. Seuraava numero ilmestyy 14.10.

TIEDE

SUOMESSA 1600-LUKU MENI YHDESSÄ PÖHNÄSSÄ Tuoreen väitöskirjan mukaan uuden ajan alussa Suomessa otettiin kuppia päivittäin, mutta monet juomiseen liitetyt sosiaaliset merkitykset olivat samanlaisia kuin nykyään. Teksti EERO JAUHIAINEN Kuvat ONNI KALIN

TIEDE

”

Aiheen väitöskirjalle tutkija Jenni Lares kertoo saaneensa kiinnostuksesta arjen historiaa kohtaan.

ykyään ihmiset sanovat, että päivä ei lähde käyntiin ilman kahvia. 1600-luvulla samaan tapaan puhuttiin oluesta”, kertoo tamperelainen väitöskirjatutkija Jenni Lares. Väitöskirjassaan Alkoholinkäytön sosiaaliset merkitykset 1600-luvun länsisuomalaisessa maaseutuyhteisössä Lares on tutkinut alkoholinkäyttöä uuden ajan alun Suomessa. Päälähteinään hän on käyttänyt oikeuden tuomiokirjoja ja tutkimus keskittyy siihen, mihin alkoholia käytettiin ja miten siitä puhuttiin. Lareksen mukaan alkoholin sosiaalisia merkityksiä on aiemmin tutkittu vain vähän. Vanhemmat tutkimukset alkoholinkäytön historiasta ovat keskittyneet lähinnä alkoholin luomiin kansanterveydellisiin ongelmiin. ”Luulen, että syy siihen on ollut raittiusliike ja kieltolaki. Juominen piti kieltää ja syitä etsittiin historiasta. Silloin löydettiin sitten tämä 1600-luku ja kaikki nämä kännitappelut, känniset papit sekä muut alkoholin haittavaikutukset ja lieveilmiöt”, Lares pohtii. näkökulmasta 1600-luvun päivittäinen alkoholinkäyttö voi vaikuttaa holtittomalta, mutta juomisen sosiaaliset merkitykset olivat pitkälti samoja kuin nykyään. Alkoholi oli ennen kaikkea seurajuoma. NYKYAJAN

”Aika lailla kaikkeen seurusteluun kuului alkoholi. Se on toiminut sellaisen ystävyyden ja veljeyden symbolina”, Lares kertoo. ARJEN JA JUHLAN VÄLISESSÄ ALKOHOLINKÄYTÖSSÄ OLI LÄHINNÄ LAADULLINEN ERO. ARKENA JUOTIIN MIEDOMPIA JUOMIA, KUN TAAS JUHLASSA VAHVEMMALLA TAVARALLA TAVOITELTIIN PÄIHTYMYSTÄ JA MUUTTUNUTTA TIETOISUUDEN TILAA.

Osa alkoholin sosiaalisista merkityksistä on muuttunut vuosisatojen kuluessa, kun taas jotkut merkitykset ovat pysyneet lähes samanlaisina. Esimerkiksi nykyään arkijuominen on luonnollisesti vähäisempää, mutta juhlassa alkoholi toimii edelleen työn ja vapaa-ajan jakajana. ”Alkoholilla vedetään usein raja arjen ja juhlan välille. Kun siirrytään ’after workeihin’, niin työpäivä on päättynyt, ja kun lähdetään lomalle, otetaan lentokentällä kuva oluttuopista”. oli 1600-luvun Suomessa tärkeä yhteisöllisyyden rakennustapa, mutta kuten nykyäänkin, aiheutti se myös ongelmia, kuten tappeluita, järjestyshäiriöitä ja kunnianloukkauksia. ”Tuomiokirjoista käy ilmi, että juomisen tarkoituksena oli pitää hauskaa ja olla rauhassa toisten kanssa. Se oli ikävää kaikille, jos tappeluita jouduttiin selvittelemään käräjillä”. JUOMINEN

SISÄLTÄÄ MUUN MUASSA LUVUT » 3.2.1 Vain lääkkeeksi » 3.2.2 Jokapäiväinen ja välttämätön » 4.3.1 Tanssi, laulu, paini » 4.3.2 Nukahtaminen, oksentaminen » 4.3.3 Eläimellisyys » 4.3.4 Kuolema » 5.2.1 Pyrkimys ystävällisyyteen » 5.2.2 Solvaukset ja syytökset

TIEDE Mutta myös käräjät olivat luonteeltaan juhlaa, ja siksi siellä nautittiin ja myytiin alkoholia. Lareksen aineiston perusteella humalainen toikkarointi kuitenkin haittasi käräjöintiä varsin harvoin, vaikka raittiusmiesten tutkimuksista saattaa saada toisen kuvan. Ajan henkeä kuvaa kuitenkin väitöskirjaan kirjattu toteamus: ”Nykymittapuulla raittiita, eli täysin alkoholia käyttämättömiä miehiä käräjäpaikalla tuskin oli, sillä alkoholijuomat kuuluivat ainakin joidenkin ruokavalioon sekä käräjäpäivän jälkeiseen sosiaalisuuteen.” Ennen kirkkolain voimaantuloa vuonna 1686 julkinen päihtymys ei ollut kiellettyä. Käräjillä päihtymys ei silti ollut tekoa lieventävä tekijä, mutta ei toisaalta raskauttavakaan. Humalatila tarjosi teolle selityksen, ei oikeutusta. PALOVIINAA pidettiin 1600-luvulla myös tehokkaana yleislääkkeenä, jolla hoidettiin monia tarttuvia tauteja. Sen myös katsottiin vahvistavan kehoa ja mieltä. Siihen aikaan paloviina ja olut olivat myös tehokkaimpia satavilla ole-

Oli erikseen sanottu, että synnytykseen pitää varata puhdasta vettä hätäkastetta varten. Viinalla tai oluella ei saanut kastaa lasta. JENNI LARES

via kipulääkkeitä, joten niitä annettiin runsaasti esimerkiksi haavoittuneille sotilaille ja synnyttäville naisille. Ihan kaikissa yhteyksissä alkoholia ei silti tuolloinkaan pidetty soveliaana. ”Oli erikseen sanottu, että synnytykseen pitää varata puhdasta vettä hätäkastetta varten. Viinalla tai oluella ei saanut kastaa lasta”, Lares naurahtaa. Vedelläkin nähtiin olevan monia terveysvaikutuksia, mutta huono vesi saattoi sairastuttaa ihmisen, joten ve-

den ajateltiin olevan tietyissä tilanteissa epäterveellistä. Puhtaan veden puute on nähty monesti yhtenä syynä uuden ajan alun runsaalle alkoholinkäytölle. Olutta kun voitiin tehdä likaisemmastakin vedestä. VÄITÖSKIRJAN aiheen

Lares kertoo saaneensa kiinnostuksesta tavallisen ihmisen arjen historiaa kohtaan. Hänen mielestään on tärkeää, että menneisyyden alkoholinkäyttöä ei ajateltaisi pelkästään sen kautta, paljonko juotiin ja kuinka humalassa oltiin. Tutkimuksessaan Lares haluaakin nostaa esille alkoholinkäytön merkityksen yhdessäololle ja hauskanpidolle. ”Mielestäni pelkkiä kulutusmääriä tärkeämpää ja kiinnostavampaa on, että miksi alkoholia käytettiin, mihin tarkoitukseen ja mitä sillä haluttiin saavuttaa.” Jenni Lareksen piti väitellä aiheesta Tampereen yliopistossa huhtikuussa, mutta koronaviruspandemian takia tilaisuutta lykättiin. Väitöstilaisuus järjestetään 3. lokakuuta.

Alkoholilla vedetään vedetään usein raja työn ja vapaa-ajan välille. Visiirin harjoittelija myötäilee nyökyttelemällä.

PUHTAAN VEDEN PUUTE ON NÄHTY MONESTI YHTENÄ SYYNÄ UUDEN AJAN ALUN RUNSAALLE ALKOHOLINKÄYTÖLLE. OLUTTA KUN VOITIIN TEHDÄ Kuvateksti Olo blab incto to LIKAISEMMASTAKIN VEDESTÄ. voluptas expl

TURHAT TAIDOT

MITÄ TURHIA TAITOJA SINULLA ON?

SISÄTUNTEMUS ANTTI KINNUNEN opiskelee maailman taloutta

LOTTA ARVILOMMI, YHTEISKUNTATUTKIMUS, 2. VUOSI

"Ensimmäisenä tulee mieleen sellainen erikoinen taito, että pystyn käymään yhden vuoden kurssin kolmessa vuodessa." JUSA PIETILÄ, KONEALA, 4. VUOSI

A J AT U K S I E N V I I S A I D E N J A

"Pystyn puhaltamaan ilmaa ulos kyynelkanavista. Valitettavasti sitä ei voi hyödyntää oikein mitenkään."

K O R K E A K U LT T U U R I N

MIRO LEPPÄSALO, MEDIATUTKIMUS, 2. VUOSI

M Y S T I N E N

"Olen hyvä tilaamaan kolmiolippuja itselleni ja muille. Pystyn päivittämään ja spämmäämään sitä sivua tosi nopeasti."

uonna 1495 perustetun yliopiston tuhkanharmaa graniitti puhuttelee kosteassa keskipäivässä. Renessanssinen henki kantautuu katkeamatta nykyhetkeen kampuksen rakennuksissa. Ajan kuluttamat muurit, katot ja tornit vaikuttavat elävän. Ne ovat koko olemassaolonsa ajan tarkkailleet suojassaan ilmenneitä tapahtumia. Paikka tuntuu arvokkaalta, jopa pyhältä. Iso-Britannian saaren koillisrannikolla voi saada vaikutelman siitä, kuinka akateemisuus kuuluu ihmiskunnan tietoisuuden kehitykseen. Siihen vihkiytyvät ovat etuoikeutettuja vastaanottamaan syvempää kokemusta maailmasta ja kuulumaan johonkin itseään suurempaan. Oikeus tuo mukanaan myös kunnianarvoisan velvollisuuden pitää huolta valistuksen viestistä. Kokemuksessani oli kyse ympäristön vastaavuudesta fantasiaan, joka oli muodostunut lukiossa, kirjoista ja elokuvista. Kuvitelmissani yliopisto oli mystinen korkeakulttuurin ja viisaiden ajatuksien koti. Humanistinen alavalinta vahvisti kokemusta eksklusiivisen, jopa esoteerisen tiedon äärelle pääsystä. Inspiroitumisesta huolimatta opiskelu oli joitain vaikuttavia luennoitsijoita lukuun ottamatta hyvin samanlaista kuin missä tahan-

K O T I

Spiritus academia sa muuallakin. Eivätkä skotlantilaiset ole aivan niin sivistyneitä kuin voisi ajatella. Tampereella oli aluksi erilaista. Opiskelin väärää alaa. En samaistunut kurssikavereihin enkä kokenut suuria elämyksiä. Kompassini ei toiminut. Keskustakampus on sekoitus sementtistä postmodernismia sekä metallista ja lasista high-tech arkkitehtuuria. Se viestii teknisyydestä ja tehokkuudesta yhteiskuntatieteellisellä mausteella. Täällä on kuitenkin tilaa liikkua ja kampus on kokonaisuudessaan viehättävä. Jonkun fantasiaa sekin varmasti toteuttaa. Kurssitarjonnasta löytyy jokaiselle yksilölle jotain kutkuttavaa. Ainejärjestötoiminta ja urheilumahdollisuudet ovat loistavia. Rakennuksissa on symbolista voimaa, siksi ne voivat olla myös kulisseja. Vaikka yliopistomme ei ole maailman mittakaavassa erityisen historiallinen, sillä on sisältöä. Myöhemmin olen avautunut enemmän ja siirtynyt oikealle alalle, mutta akateemisuudelle antamani hohto on ajan myötä hieman himmentynyt. Koulutuksesta on tullut myös minun mielessäni osittain kulutushyödyke. Silti lämpenen edelleen mahdollisuuksista luoda uutta tietoa ja sparrata suurien ajattelijoiden kanssa – toivottavasti samalla pitäen velvollisuudestani kiinni. 17

KORONA sekoitti hakukevään

Opiskelijavalintojen toteuttaminen vaihtoehtoisilla tavoilla oli monimutkainen vyyhti. Teksti FRIDA KERÄNEN Kuvitus PAULIINA LINDELL

eväällä 2020 korkeakoulujen opiskelijavalinnan oli tarkoitus uudistua pitkällisen suunnittelun ja keskustelun jälkeen, kun todistusvalinnasta tehtiin pääasiallinen reitti korkeakoulutukseen. Suurella osalla aloista tämä tarkoittaa, että noin 50–60 prosenttia hakijoista valitaan suoraan todistuksella. Koronatilanne kuitenkin pakotti korkeakoulut laittamaan suunnitelmansa uusiksi. Hieman yhteishaun päättymisen jälkeen yliopistojen opetusvararehtorit päättivät, että valinnat järjestetään tavanomaisten pääsykokeiden sijaan vaihtoehtoisilla tavoilla. Opiskelemaan pääsyn kriteerejä muutettiin kesken hakuprosessin, kun hakukohteet oli jo lyöty lukkoon, mutta monien alojen pääsykokeet olivat vain kuukauden tai parin kuluttua. Huolta herättivät myös vilpin mahdollisuus ja tietotekniset kysymykset. Useilla suosituilla yliopistoaloilla, kuten lääketieteessä ja kauppatieteissä, todistusvalinnan osuutta nostettiin jopa 70–90 prosenttiin, kun sen alun perin piti olla hieman yli puolet. Samaan aikaan monien alojen todistusvalintakiintiöt säilyivät aiempien suunnitelmien mukaisina. Esimerkiksi oikeustiede pi-

täytyi suunnitellussa 40 prosentissa. Toisaalta erityisesti monilla matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla todistusvalintaa oli jo alun perinkin nostettu kattamaan lähes kaikki sisään pääsijät.Vaihtelua oli paitsi alojen, myös yliopistojen välillä. Esimerkiksi Tampereen kauppatieteiden todistuskiintiö oli 70 prosenttia, kun taas Turussa se oli 90 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa todistusvalintaa ei lainkaan kasvatettu. AMK:t kokivat todistusvalinnan kasvattamisen uhkaavan hakijoiden yhdenvertaista kohtelua. Hakijan näkökulmasta muutosten suuri vaihtelu eri koulutuksien välillä saattoi vaikuttaa hämmentävältä. Tampereen yliopiston vararehtori Marja Sutelan ja hakijapalveluiden esimiehen Meeri Oikemuksen mukaan yliopiston konsistori on siirtänyt muutoksista päättämisen tiedekuntaneuvostoille, jotka siirsivät tehtävän edelleen dekaaneille. Normaalioloissa konsistori on muutenkin siirtänyt valintaperusteista päättämisen pysyvästi tiedekuntaneuvostoille kaikkien paitsi tekniikan alojen osalta. Tänä keväänä tehtävä delegoitiin vielä tiedekuntaneuvostoilta dekaaneille kiireisen aikataulun vuoksi, ja myös tekniikan alojen päätökset siirtyivät konsistorilta dekaanille. Päätökset tehtiin siis tiedekunnittain, minkä vuoksi joillain aloilla

muutokset olivat suuria, ja toisilla koe vain muuttui etäkokeeksi. Tampereen ylioppilaskunta TREY arvioi opiskelijavalintojen sujuneen tilanteeseen nähden hyvin, mutta toivoo, ettei todistusvalinnan kasvanut painotus jatku. Ongelmia TREYllä nähdään etäkokeiden valvontakeinoissa ja opiskelijamäärien yhtäkkisessä kasvattamisessa. Keväällä yliopisto kokosi valmisteluryhmän päättämään pandemian ajan valintakokeiden käytännön järjestelyistä, mutta yrityksestä huolimatta opiskelijoiden edustus jätettiin ulos. "Poikkeustilanne aiheutti paljon muutoksia opiskelijavalinnassa viime keväänä. Ylioppilaskuntaan saatiin myös yhteydenottoja hakijoilta, mutta emme pystyneet neuvomaan heitä, sillä emme itsekkään olleet koko ajan tietoisia siitä, mitä opiskelijavalintojen valmisteluryhmässä oli työn alla", toteaa TREYn koulutuspoliittinen asiantuntija Tiia Virtanen.

Todistusvalinnalla suuri merkitys Todistusvalinnan lisääminen helpotti joidenkin hakijoiden sisäänpääsyä. Hyviä ylioppilasarvosanoja kirjoittaneet hakijat, jotka eivät kuitenkaan olisi mahtuneet alkuperäisiin todistuskiintiöihin, pääsivät sen kautta sisään. Epä-

tietoisuus ja nopeat muutokset leimasivat silti kaikkien hakijoiden kevättä, kun valinnan uusista painotuksista tiedotettiin vasta lähellä kokeita. Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL kritisoi jo keväällä todistusvalinnan kasvattamista siitä, että valintakoekiintiössä olevien paikkamäärien vähentyessä valintakokeita tekeviä hakijoita voi olla yhtä opiskelupaikkaa kohti entistä enemmän. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin tiedotteen mukaan "tehdyt muutokset ovat sellaisia, joilla katsotaan olevan pienin vaikutus valinnan lopputulokseen." "Päätöksiä tehdessä on huomioitu erilaiset hakijaryhmät ja vaikutuksia punnittiin eri näkökulmista. Pyrimme siihen, että hakijoiden mahdollisuudet tulla valituksi eivät merkittävästi muutu", sanoo vararehtori Marja Sutela. TODISTUSVALINNAN JOPA 90 PROSENTTIIN NOSTANEET KAUPPATIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN ALAT OVAT PERUSTELLEET OMIA PÄÄTÖKSIÄÄN ANALYYSEILLAAN AIEMPINA VUOSINA HAKENEIDEN KOULUTUSTAUSTASTA. NIIDEN MUKAAN PÄÄSYKOKEELLA OLISIVAT MONISSA TAPAUKSISSA TULLEET VALITUKSI PITKÄLTI SAMANKALTAISET HAKIJAT KUIN NE, JOTKA TULIVAT VALITUKSI TODISTUSVALINNALLA.

Tämän logiikan mukaan valintakoe-

kiintiön pienentäminen osan hakijoista siirtyessä todistusvalintakiintiöön ei ainakaan liiallisesti pienentänyt kokeiden kautta hakevien mahdollisuuksia. Ennusteet siitä, millaiset hakijat todennäköisesti pääsisivät sisään, eivät tietenkään ole ehdottomia. Yksittäisten hakijoiden käytännön arjen kannalta mahdollisuudet päästä sisään saattoivat muuttua huomattavasti. Opiskelijajärjestöt ovat kannanotoissaan vedonneet siihen, miltä järjestelmä vaikuttaa yksittäisen hakijan kannalta. Heikot yo-arvosanat kirjoittaneille, mutta hyvin pääsykokeissa pärjänneille oli nyt aiottua vähemmän paikkoja tarjolla. Suurimmilla aloilla kyse on kymmenistä opiskelupaikoista. Viime kädessä eduskunnan oikeusasiamies arvioi, kohdeltiinko hakijoita oikeudenmukaisesti.

Opiskelupaikkojen lisääminen ei ongelmatonta Paljon keskustelua herätti myös vilpin mahdollisuus etäkokeissa. Joillakin aloilla koeaikaa lyhennettiin huomattavasti vilpin estämiseksi. Lääketieteellisen valintakokeen keskeiset termit pomppasivat koepäivän googlatuimpien termien joukkoon. Rehelliset hakijat hävisivät tilanteessa, jossa vilpin

valvonta jäi käytännössä omantunnonkysymykseksi. Kokeissa oli myös teknisiä ongelmia, kaikki eivät esimerkiksi päässeet avaamaan koetta tai sen osioita ajoissa. AMK-kokeiden toisessa vaiheessa yli tuhat hakijaa sai eteensä virheellisen kokeen. Näin kävi hakijoille, jotka olivat hakeneet useammalle koulutusalalle. Jonkin verran lohtua valintaprosessiin pettyneille hakijoille saattoi tuoda se, että opiskelupaikkojen määrää lisättiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella muun muassa turvaamaan nuorten kouluttautuminen ja taloustilanne korona-aikana. TREYn mukaan paikkojen lisääminen tapahtui kuitenkin niin nopeasti, etteivät yliopistot ja opiskelijajärjestöt ehtineet varautua tähän. "Miten resurssit turvataan? Sitä voidaan jäädä jännittämään", sanoo TREYn hallituksen puheenjohtaja Annika Nevanpää.

LOPPUTYÖN SANKARIT 20

DIPLOMITYÖ

DIPPA Teksti EERO JAUHIAINEN Kuva ONNI KALIN

"KESKENERÄISYYDEN HYVÄKSYMINEN OLI HANKALAA"

» OTSIKKO: Kiekkotason ICP-RIE etsauksen tasalaatuisuus ja toistettavuus puolijohdelasereille » MITAT: 59 sivua » KAUAN KESTI? 4–5 kuukautta. » JÄIKÖ TRAUMOJA? Jos aukaisee sen kansiin painetun työn, niin tuntuu, että haluaa laittaa sen takaisin kiinni. On se vielä vähän liian lähellä.

evään koronakriisi osui Riina Ulkuniemen diplomityön kannalta huonompaan mahdolliseen aikaan. Puolijohdelaserien valmistusprosessivaiheen optimointia ja tasalaatuisuuden parantamista käsittelevän lopputyön valmistuminen meinasi viivästyä, kun yliopistolle ei enää päässyt. "Ohjaajien kanssa keskusteltiin, että enkö valmistu ajoissa. Aluksi hirvitti, koska aikataulullisesti motivaationa olivat lainahyvitykset." Diplomityön ohjaajat kuitenkin kannustivat, koska tilanteelle ei mahtanut mitään. Olosuhteiden takia ei kuitenkaan päästy tekemään ihan kaikkea, mitä oli suunniteltu. Ulkuniemi toteutti diplomityönsä yhteistyössä työnantajansa laservalmistaja Modulightin kanssa. Sen myötä kaikkia osapuolia palveleva aihe löytyi helposti. Yhteistyö Modulightin kanssa toimi hyvin ja tutkimustyön tekemistä helpotti yliopiston diplomityön ohjaaja sekä yrityksen sisäinen ohjaaja. Aineistona toimivat Ulkuniemen omat tutkimukset ja niistä tehdyt tilastolliset analyysit. Vaikeinta työssä oli alkuun pääseminen ja viimeistely. "Sitä alkaa hinkkaamaan ja lopulta tuntuu, ettei se tule koskaan valmiiksi." Ulkuniemen tavoitteena oli kirjoittaa vähintään sivu päivässä, mutta työtahti vaihteli suuresti. Lopulta työ kuitenkin valmistui jopa etuajassa. Projekti opetti Ulkuniemeä olemaan armollinen itselle, koska aina ei välttämättä pääse omiin tavoitteisiin. Oli vaikea tyytyä siihen, että poikkeusolojen takia tutkimusta ei voinut viimeistellä niin hyvin kuin olisi toivonut. "Keskeneräisyyden hyväksyminen oli hankalaa. Jossain vaiheessa piti vain päättää, että nyt se on valmis."

Riina Ulkuniemen lopputyötä motivoivat lainahyvitykset.

LOPPUTYÖN SANKARIT 21

Niko Jokihaaran graduun mahtui pari välivuotta töissä.

GRADU Teksti EERO JAUHIAINEN Kuva ONNI KALIN

"AIVAN LIIAN PITKÄ PROJEKTI, JOS PROFESSORIKUNNALTA KYSYTÄÄN."

GRADU » OTSIKKO: Markkinaepävakauden pelkoa ja rahan lapioimisen inhoa Euroopan talouskriisiä ratkottaessa: Eduskunta eurokriisin näyttämönä –diskurssianalyysi puolueiden kriisistä esittämistä selitys -ja ratkaisumalleista sekä näiden pysyvyydestä ja muutoksesta välikysymyskeskusteluissa vuosina 2011–2015 » MITAT: 365 sivua » KAUAN KESTI? 7-8 vuotta. Parin vuoden tauolla. » JÄIKÖ TRAUMOJA? Ei jäänyt traumoja, mutta kyllä se koville otti.

iko Jokihaaran pro gradu -tutkielmasta muodostui vuosikausia kestänyt urakka, kun Euroopan talouskriisin ratkomista eduskunnassa käsittelevä lopputyö paisui 365-sivuiseksi järkäleeksi. Lopputyön pituus karkasi käsistä, koska eurokriisi oli jatkuvasti kehittyvä ilmiö. Se loi Jokihaaralle houkutuksen ottaa lisää uutta aineistoa, mikä johti tutkielman suurimpaan ongelmaan. "Päädyin oman aihepiirini kanssa niin ulapalle, ettei rantaan palaaminen ollut enää kovin helppoa." Gradun pohjana toimivat eduskunnan aineistot, jotka koostuivat vuosien 2011–2015 aikaisista kahdeksasta eduskuntapuolueesta. "Jälkiviisaana voisin sanoa, että enää en ottaisi mukaan kaikkia puolueita, vaan pelkästään pääpuolueet." Aineiston keräämisen Jokihaara aloitti jo vuonna 2012, mutta työelämän kiireiden takia kirjoittamiselle ei tahtonut löytyä aikaa. Hän palasi tutkielmansa pariin viime vuonna ja sai viimeisteltyä urakan keväällä. Viimeistelyvaiheessa Jokihaara käytti kirjoittamiseen kymmenestä viiteentoista tuntia viikossa. Väliin tosin mahtui kausia, jolloin kirjoitustunteja kertyi viikossa vain pari, mikä oli hänen mukaansa yhtä tyhjän kanssa. Tutkielman alusta loppuun saattamiseen upposi liki kahdeksan vuotta. "Aivan liian pitkä projekti, jos professorikunnalta kysytään." Työn valmistumisesta Jokihaara antaa kiitosta kannustavalle graduohjaajalleen ja sille, että tutkielman aihe oli aidosti kiinnostava. "Jos olisin lähtenyt tekemään aiheesta, joka ei kiinnosta, olisi yliopiston nimi ehtinyt muuttua vielä pari kertaa ennen kuin se työ olisi tullut valmiiksi."

SULLON OMA RAVINTOLA!

Kesäyliopisto on sinua lähellä

1/8

Avoin yliopistoopetus Tampereen Avoin amk-opetus Kielikurssit kesäyliopisto Täydennyskoulutus Yleisöluennot

Jotta sinulla olisi

maailman paras työelämä. www.tek.fi/opiskelijat

DO IT YOURSELF! The com m unity driven workshop in N ekala

tampere.hacklab.fi

Kadonnutta taikaa etsimässä Onko motivaatio mennyt ja opinnot takkuavat? Etkö ole edes varma, opiskeletko oikeaa alaa? Teksti VILJA VAINIO

isiiri haluaa auttaa juuri sinua! Kysyimme yliopiston opintopsykologeilta ja uraohjaajilta vinkit siihen, miten kadonneen opiskelumotivaation voi jälleen löytää.

UO: "Jos motivaation hiipuminen liittyy valmistumisen jälkeisten uranäkymien sumuisuuteen tai epävarmuuteen, on hyvä ottaa selvää, mitä alaltasi valmistuneet yleensä tekevät ja miten he ovat löytäneet omat polkunsa."

ENSINNÄKIN: MOTIVAATIO ON HYVÄ OPPIA EROTTAMAAN ASIOIDEN INNOSTAVUUDESTA.

ENTÄ MITÄ VOI TEHDÄ, JOS MOTIVAATIO EI YRITYKSISTÄ

Opintopsykologit: "Innostus liittyy asioihin, joista tulee jo tehdessä hyvä mieli. Motivaatio liittyy siihen, että on halu tehdä asioita niiden arvokkuuden vuoksi, vaikka ne eivät tuntuisi mukavaltakaan, koska uskomme lopputuloksen olevan sen arvoista."

HUOLIMATTA PALAA?

MOTIVAATIOPULA VOI JOHTUA MUUN MUASSA EPÄREALISTISISTA ODOTUKSISTA, EPÄONNISTUMISEN PELOS-

OP: "Eropapereita ei kannata ottaa ennen kuin uusi suunnitelma on varmistunut. Jos vaihtoehtoina on nolla pistettä opiskelijana tai välivuosi töissä, on jälkimmäinen parempi vaihtoehto: säästyy opiskeluaikaa ja opintotukikuukausia. Välivuoden tulee olla suunniteltu, ei mikään 'kyl-mä-jotain-töitä-keksin'-hätäratkaisu."

TA TAI TUNTEESTA, ETTÄ PITÄISI HETI TIETÄÄ, MITÄ HALUAA.

SEKÄ OPINTOPSYKOLOGIT ETTÄ URAOHJAAJAT PAINOT-

OP: "Motivaatio on tunnepitoinen ilmiö. Jos hyviä fiiliksiä opiskelua kohtaan ei heru, on hyvä ottaa omat arvot ja päämäärät tarkasteluun: Haluanko valmistua tälle alalle, kuinka tärkeää tämä on minulle? Mikäli opiskelu on omien arvojen mukaista, lähdetään sinnittelemään arvoja kohti odottaen, että motivaatio löytyy seuraavan mutkan takaa."

TAVAT, ETTEI KENELLEKÄÄN OLE YHTÄ OIKEAA ALAA,

OMAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN VOIKIN AUTTAA MOTIVAATION KASVATTAMISESSA.

Uraohjaajat: "Motivaatio omaan alaan voi vahvistua, kun pääsee tunnistamaan ja soveltamaan omaan osaamista erilaisissa työprojekteissa, työharjoittelussa tai vapaaehtoistyössä. Kokemukset voivat antaa myös alkusysäyksen uudenlaiseen opintosuuntautumiseen." APU VOI LÖYTYÄ MYÖS KANSSAOPISKELIJOISTA.

OP: "Yhdessä opiskeleminen ja yhteenkuuluvuuden tunne usein kohottavat motivaatiota. Usein oloa helpottaa sekin, kun huomaa, ettei ole ainoa jolla tökkii."

VAAN ITSELLE MIELUISIIN TYÖTEHTÄVIIN VOI KULKEA USEITA ERI POLKUJA.

OP: "Kannattaa käydä vertailun vuoksi toisten alojen kursseja ja katsoa, onko opiskelu yhtä nihkeää. Mikäli tutkinto on jo pitkällä, voi joskus olla fiksua tehdä se valmiiksi." UO: "Oikea ala on sellainen, jossa ihminen pääsee käyttämään hankkimiaan taitoja ja luontaisia vahvuuksiaan. Moni saa varmuuden siitä, että on itselleen sopivalla alalla siitä, että näkee sen johtavan itselle oikeasti merkityksellisiin työehtäviin."

Jutun asiantuntijoina toimivat Tampereen yliopiston opintopsykologit Simo Ahonen, Sonja Pelkonen ja Hanna Kalliomäki, opintopsykologiharjoittelija Aino-Maija Kuusela sekä uraohjaajat Terhi Erkkilä, Reeta Lehmusoksa, Kaisa Niskanen ja Mariska Roelofs.

USEIN OLOA HELPOTTAA SEKIN, KUN HUOMAA, ETTEI OLE AINOA JOLLA TÖKKII.

EHKÄ FUKSISYKSYNÄ KAIKKI MUUTTUU Ensimmäinen yliopistovuosi on usein yksi elämän tärkeimmistä. Mitä silloin oikeasti tapahtuu? Teksti SAKRI PÖLÖNEN

J A

I H A N U U S

sivät, vapauden ymmärtäminen tuo mukanaan ahdistuksen. Vastuu omasta vapaudesta paljastuu tuomioksi, eikä aikuiselämä vastuineen olekaan aina hauskaa. Ehkä konkreettisimmin uuden vapauden ja vastuun tuntee lopulta taloudellisesti. Houkutuksista huolimatta tukirahojen on riitettävä kuun loppuun. Yliopisto voi myös yksinkertaisesti tuottaa pettymyksen: Kirjailija Vladimir Nabokov kuittaa muistelmissaan opiskeluaikojaan Cambridgessa ”laimeana maskeraadina, johon veltosti osallistuin”. Oli ensimmäinen opiskeluvuosi sitten kokemuksena herätykseen verrattavaa nytkähtelyä tai laimeaa velttoilua, on opiskelun aloittaminen aina HYPPY TUNTEMATTOMAAN. Siinä piilee fuksisyksyn kauhu ja ihanuus.

K A U H U

ohn Williamsin romaanissa Stoner nimihenkilö William Stoner muistaa vanhoilla päivillään ensimmäiset yliopistovuotensa ”aikana, joka oli edennyt nytkähdellen, eikä tasaisesti soljuen”. Korkeakoulun aloittaminen onkin dramaattista aikaa. Uuden opiskelupaikan lisäksi samaan elämänvaiheeseen voi kuulua vieraaseen kaupunkiin muuttaminen ja sen myötä tunne aiempaa suuremmasta vapaudesta. Aikuisuudesta. Fuksisyksyn vapaus tuntuu siltä, kuin kelluisi mahdollisuuksien meressä. Kelan ja yhteiskunnan kuumotteluista huolimatta yliopisto-opiskelijan elämä on parhaimmillaan otium sapientis, eli ”viisaan joutilaisuutta.” Mutta kuten ranskalaiset eksistentialistit tie-

jos että yvästi , a l l pys oi ajate yytä n, niin onasteita v s e l Ei o yt yksi neitä ha an. jää nn. Ilmen orjaama yksi lähteä Ak-AHO ainaIINA SALMEL R KATA

Tärkeitä ryhmäkokemuksia

Rajoituksia huomioiden

Opiskelun aloittava nuori astuu uuteen yhteisöön ja alkaa jo ensimmäisinä viikkoina oppia sen sosiaalisia käytäntöjä. Alun onnistuminen voi olla ratkaisevaa myöhemmän yliopistoajan kannalta, arvioi Helsingin yliopiston kasvatustieteiden professori Katariina Salmela-Aro. Salmela-Aro korostaa tuutoroinnin merkitystä fuksisyksyn onnistumisessa. Positiivisen ja turvallisen hengen luomiseen kannattaa satsata heti alkuvaiheessa. Opiskelijayhteisön rituaalit ja traditiot luovat jatkuvuuden tunnetta. ”Siirtymävaiheessa yhteenkuuluvuuden kokemukset ovat tärkeitä”, Salmela-Aro sanoo. Ryhmäytymisprosessin aikana opiskelijat pyrkivät löytämään oman porukkansa. Suoranaista klikkiytymistä voi TREYn järjestö- ja tuutorointivastaava Iiris Taubertin mukaan vähentää ottamalla fuksitapahtumissa kaikki huomioon. Täysin sitä voi tuskin estää, sillä tiiviiden kaveriporukoiden muodostuminen tapahtuu usein kuin luonnostaan. Ryhmäytyminen on aina yksilöllistä, eikä kahta täysin samanlaista fuksiryhmää ole. ”Osalle ryhmäytyminen on helpompaa kuin toisille. Hyvin suunnitellulla tuutoroinnilla voidaan tietenkin vaikuttaa paljon”, sanoo Taubert. Katariina Salmela-Aron mukaan fuksille jo yhdenkin luotettavan kaverin löytäminen voi riittää. Sen sijaan negatiivinen tai liikaa toisiaan vertaileva seura lisää ahdistusta. Siksi fuksin voikin olla viisasta reflektoida tuttavapiirin itsessään herättämiä tunteita. ”Ei ole syytä ajatella, että jos jää nyt yksin, niin on pysyvästi yksin. Ilmenneitä haasteita voi aina lähteä korjaamaan”, Salmela-Aro kertoo.

Koronaviruspandemia vaikuttaa kaikkeen yliopistotoimintaan, eli totta kai myös fuksisyksyyn. Koska suuria ihmismassoja ei suositella, ja kampusten tiloihin pääsee rajoitetusti, on syksyn suunnitelmia jouduttu muuttamaan. Elokuun puolivälissä TREY päätti perua ylioppilaskunnan kaikki yli 50 hengen tapahtumat syyskuun loppuun asti. Esimerkiksi keväältä jo kerran siirretyt vapputapahtumat ja perinteiset fuksisuunnistukset jäävät tänä vuonna pitämättä. Ei silti huolta, fuksitapahtumia voi järjestää edelleen, vaikka hieman eri muodoissa kuin normaalisti. ”Tapahtumissa täytyy noudattaa hygieniasuosituksia. Samoin huomioidaan se, että kaikki fuksit eivät välttämättä pysty tai halua osallistua orientoiviin tapahtumiin tavallisen kaltaisesti koronatilanteen huolettaessa”, sanoo Iiris Taubert.

KATARIINA SALMELA-ARON MIELESTÄ ON HYVÄ, JOS FUKSITAPAHTUMIA PYSTYTÄÄN JÄRJESTÄMÄÄN MUUTENKIN KUIN NÄYTTÖJEN VÄLITYKSELLÄ. KORONASYKSY ETÄTAPAAMISINEEN VOI KUITENKIN TUODA ENTISTÄ NÄKYVÄMMÄKSI SOSIAALISEN YHDESSÄOLON ERI TAVAT.

”Ihmisten sosiaaliset taidot ja tarpeet ovat hyvin erilaisia”, sanoo Salmela-Aro. ”Normina ei pitäisi olla se, että kaikkien tulee jatkuvasti olla mukana isoissa tapahtumissa.” Tänä vuonna nähtävät rajoitukset eivät vähennä fuksivuoden yleistä merkitystä siirtymävaiheena akateemiseen elämään. Kaikkien odotusten, pelkojen, voittojen, pettymysten ja uusien kokemusten summana on usein yksi elämän ikimuistoisimmista vuosista. ”Fuksivuosi on tärkeää aikaa paitsi opiskelulle, niin myös oman identiteetin kehittymiselle. Sille pitäisi antaa tilaa ja oma paikkansa”, Salmela-Aro sanoo.

Vielä kerran

TAUn toinen kokonainen lukuvuosi on alkamassa. Kahden yliopiston yhdistyminen on ollut sokkeloinen polku. Visiiri kertaa, miten tähän on tultu, ja mistä vielä puristaa.

Teksti ESA KESKINEN

lkuvuoden aikana Tampereen yliopistolla kerättiin adressia. Taas. Yli 800 yliopistolaista allekirjoitti vetoomuksen, jossa pyydetään yliopiston hallitusta muuttamaan nykyistä johtosääntöä, yliopiston “perustuslakia”. Allekirjoittaneisiin kuului muun muassa lähes sata professoria. Opiskelijoiden allekirjoituksia oli parisataa, loput olivat pääosin yliopiston henkilökuntaa: lehtoreita, yliopisto-opettajia, tutkijoita, hallintoa ja niin edelleen. “Viimeistään nyt, kun konsistorin valitsema hallitus on toiminut puolitoista vuotta, on aika korjata tilanne ja antaa yliopiston itse laatia itselleen sopiva johtamismalli”, vetoomuksessa kirjoitetaan. Allekirjoittaneet kokevat, ettei yhteisön asiantuntemusta ei kuulla riittävästi. Esiin nostettiin myös yliopiston keskeinen hallintoelin, konsistori. Sitä johtaa provosti Jarmo Takala, jota ei ole virkaansa valinnut yliopistoyhteisö, vaan yliopiston hallitus. Yliopistolain mukaan konsistorin tulisi edustaa

Yhdistymisen lyhyt historia 2013–2020 Aikajanalla on esitetty Tampereella vuonna 2019 aloittaneen uuden korkeakouluyhteisön keskeisimmät rakennusvaiheet. SYKSY 2013 Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli pitää avajaispuheen, jossa kehottaa yliopistoja yhdistymään.

SYKSY 2014 TaY, TTY ja Tamk tiedottavat uuden korkeakoulun luomisesta. Se tulee yllätyksenä lähes koko korkeakouluyhteisölle. Vararehtorit alkavat pohtia uuden korkeakoulun profiilia ja tutkintorakennetta.

KEVÄT 2014 Tamkin, TaY:n ja TTY:n rehtorit kutsuvat vuorineuvos Stig Gustavsonin selvitysmieheksi pohtimaan tamperelaisten korkeakoulujen uudistumista.

TOUKOKUU 2015 TTY:n, TaY:n ja Tamkin hallitukset päättävät, että tavoitteena on yksi yliopisto Tampereelle.

SYYSKUU 2015 Päivi Myllykangas valitaan Tampere 3 -hankejohtajaksi. Hän on toiminut aiemmin muun muassa aluepäällikkönä Elinkeinoelämän keskusliitossa.

HELMIKUU 2016 TaY:n hallitus ottaa kantaa julkisoikeudellisen yliopiston puolesta. OKM asettaa työ-, ohjaus- ja johtoryhmän valmistelemaan säätiömuotoisen yliopistokonsernin perustamista.

TAMMIKUU 2016 Liisa Laakso aloittaa TaY:n rehtorina. Laaksosta tulee näkyvä hahmo, joka esittää välillä voimakasta kritiikkiä, mutta ei vastusta yhdistymistä.

KESÄKUU 2016 Uuden yliopiston nimi piti julistaa. Nimestä ei ole päästy yksimielisyyteen.

SYYS–JOULUKUU 2016 TTY:n hallitus vaatii lisää aikaa ja rahaa yhdistymiseen ja esittää vaatimuksia johtamismallista. TTY irtisanoutuu hankkeesta, kunnes palaa pöytään lyhyiden neuvotteluiden jälkeen.

TAMMIKUU 2017 Asiat jatkavat etenemistään vanhaan malliin. TTY on mukana. TaY:ssa tehdään iso tiedekuntauudistus fuusiota varten. Lopulta rakenteet laitetaan vielä kerran kokonaan uusiksi.

yliopistoyhteisön jäseniä, eli professoreita, muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita. Kesäkuussa Tampereen yliopiston hallitus järjesti kuulemistilaisuuden, jonka osana esiteltiin vetoomus johtosäännön muuttamiseksi. Päätöksiä hallitus lupasi kuluvan vuoden syksyllä. rakennettiin viitisen vuotta. Uusi yliopisto yhdisti pääasiassa yhteiskuntatieteellisen Tampereen yliopiston (TaY) ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY). Lisäksi yhdistyneiden yliopistojen muodostama Tampereen korkeakoulusäätiö omistaa enemmistön Tampereen ammattikorkeakoulun osakkeista ja harjoittaa sen nimissä ammattikorkeakoulutoimintaa. Näistä kolmesta korkeakoulusta seurasi yhdistymisvaiheen nimitys, Tampere 3 tai kavereiden kesken, T3. Tie yhdistymiseen ei ollut mutkaton. Riitaa tuli uuden yliopiston nimestä, johtamisesta, tietojärjestelmistä, rahasta, tiedekunnista, identiteetistä ja UUTTA TAMPEREEN YLIOPISTOA

monista muista suuremmista ja pienemmistä linjoista. Valituksia tehtiin muun muassa hallinto-oikeuteen, oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kesäkuisen vetoomuksen juurisyy on johtosääntö. Siitä alettiin vääntää jo kaksi vuotta sitten, kun lauantaina 3. helmikuuta 2018 Tampereen tulevan yliopiston johtosäännön luonnos pamahti yliopistojen intranet-alustoille. VAIKKA ERIMIELISYYKSIÄ OLI MONISTA ASIOISTA, TULI PAPERISTA EHKÄPÄ KOKO YHDISTYMISPROSESSIN KIPEIN KOHTA, JÄÄVUOREN HUIPPU.

Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus aloitti helmikuun alussa uuden säätiömuotoisen yliopiston siirtymäkauden hallituksena, joka teki päätökset johtosääntöön liittyen. Johtosäännöstä kerrottaessa tiedotettiin samalla, että päivää aikaisemmin perustettu uuden yliopiston siirtymäkauden hallitus, eli tässä kohtaa korkeakoulusäätiön hallitus, päättäisi johtosäännöstä tasan viikon päästä luonnoksen julkaisusta. Kommentointiaikaa annettiin muutama arkipäivä.

Muu yliopistoyhteisö, TTY:llä tai TaY:lla, ei päässyt näkemään johtosääntöluonnosta ennen kuin se ladattiin intranetiin. Korkeakoulusäätiön puheenjohtaja Marja Makarow totesi kiireisen aikataulun syyksi muun muassa sen, että siirtymäkauden hallituksen nimitys viivästyi kuukaudella. sitten on niin tärkeä? Johtosääntö määrittää yliopiston rakenteen ja sen, kenellä on valta yliopistossa. Johtosäännössä määritellään yliopiston rakenteiden lisäksi yliopiston keskeisen päätöselimen, konsistorin toimintaa ja sen kokoonpanoa. Johtosäännön luonnos nostatti jälleen TaY:n piiristä huolen yliopiston itsehallinnon näivettymisestä. Luonnoksen esityksen mukaan huomattavaa valtaa käyttävässä konsistorissa olisi ollut 18 jäsentä: 8 professoria, 6 yliopiston henkilökunnan jäsentä, sekä 4 opiskelijaa. TaY:n yliopistokollegiossa oli 15 jäsentä kustakin ryhmästä, eli kaikki ryhmät olivat tasa-arvoisesti edustettuna. Konsistori tulisi korvaamaan kollegion uudessa yliopistossa. MIKSI JOHTOSÄÄNTÖ

MARRASKUU 2017 Tampereen korkeakoulusäätiö hämmentää ilmoittamalla hakevansa rehtoria Tampereen uudelle yliopistolle vain päivä sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta on löytänyt uuden yliopiston järjestäytymisestä yliopiston itsehallintoon liittyviä ongelmia.

KEVÄT 2017 Yhdistymisen aikataulu päätetään pitää samana julkisuudessa ja yliopistoilla esitetystä kritiikistä huolimatta. Lakimuutoksia kiirehditään eduskunnassa. Tampereen korkeakoulusäätiö (TKS) perustetaan 20.4. Tilaisuudessa Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen paljastaa yliopiston nimeksi tulevan Tampereen uusi yliopisto.

HEINÄKUU 2017 TKS:n hallitukseen valitaan johtaja Marja Makarow (pj), konsernijohtaja J.T. Bergqvist, erityisasiantuntija Linda Soikkeli, professori Liisa Husu, johtaja Pekka Puustinen, Tampereen pormestari Lauri Lyly ja professori emeritus Risto Nieminen.

Rehtorin valinta olisi lain mukaan yliopiston hallituksen tehtävä. Nyt hakua ja valintaa tekee säätiön hallitus, joka koostuu kokonaan yliopiston ulkopuolisista henkilöistä. Rehtoriehdokkaiden nimiä ei tuoda julkisuuteen.

SYYSKUU 2017 Yliopiston nimeksi kerrotaan tulevan sittenkin Tampereen yliopisto.

ALKUVUOSI 2018 Kiistely yliopistoväen ja korkeakoulusäätiön välillä jatkuu. OKM esittää rahoituksen vähentämistä, jos yhdistyminen pysähtyy. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston hallitusten kannat siirtymäkauden hallituksesta eroavat yhä. TTY-säätiön hallitus kelpuuttaisi siirtymäkauden hallitukseksi Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen. Tampereen yliopiston hallitus haluaisi mukaan sen lisäksi molempien yliopistojen hallitukset, mutta päättää 30.1.2018, että TKS:n hallitus jatkaa siirtymäkauden hallituksena.

JOULUKUU 2017 Niin sanotut Tampere 3 -lait hyväksytään eduskunnassa. Lakimuutos mahdollistaa kahden korkeakoulun lopettamisen ja yhden uuden aloittamisen. Lisäksi yliopistoille annetaan oikeus harjoittaa ammattikorkeakoulutusta, mikä mahdollistaa korkeakoulusäätiölle Tamkin osakkeiden ostamisen.

HELMIKUU 2018 Tampereen yliopistolla järjestetään ulosmarssi johtosääntöön vaikuttamiseksi. Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso tekee useita ulostuloja mediassa. Hän kertoo, että OKM on painostanut yliopistoa prosessin aikana. Laakso toteaa myös, että johtosääntöä on valmisteltu salassa Tampereen yliopiston johdolta. Tampere 3 -uudistuksen johtajana aloittaa Tampereen entinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.).

oli myös lain kannalta ongelmallisia asioita. Näitä olivat esimerkiksi, jo edellä kuvailtu rehtorin sijaisena toimivan provostin rooli konsistorin puheenjohtajana. Keskustakampuksella järjestettiin ulosmarssi johtosääntöilmoitusta seuranneella viikolla. Ulosmarssiin osallistui noin tuhat henkilökunnan jäsentä, opettajaa ja opiskelijaa. Siihen tiivistyivät pitkään jatkuneet jännitteet ja erimielisyydet. Ulosmarssijat kokivat, että yliopiston henkilöstö ja opiskelijat oli sivuutettu uuden yliopiston rakentamisen tärkeimmistä vaiheista. Johtosääntöön tehtiin lopulta lieviä myönnytyksiä. Tasa-arvoinen edustus, tasakolmikanta, ei toteutunut, mutta opiskelijoille annettiin yksi lisäpaikka. Hyväksyttyyn johtosääntöön ei oltu täysin tyytyväisiä TaY:n henkilöstöjärjestöjen ja opiskelijoiden parissa. Hervannassa TTY:n opiskelijat ja ylioppilaskunta olivat toivoneet tasakolmikantaa konsistoriin. Myös yliopiston hallituksen jäsenten nimittämisen valmistelevassa niJOHTOSÄÄNNÖSSÄ

mityskomiteassa nähtiin itsehallintoa kaventavia piirteitä.Yliopistoyhteisöllä ei ollut enemmistöä, vaan säätiön perustajia oli mukana yhtä monta kuin yliopistoyhteisön edustajia. Esimerkiksi säätiömuotoisissa TTY:ssä ja Aalto-yliopistossa yliopistolaisilla oli nimityskomiteassa enemmistö. Lisäksi, kritiikistä huolimatta, johtosäännön mukaan konsistorin puheenjohtajana toimii provosti, jonka yliopiston hallitus, eli tässä vaiheessa korkeakoulusäätiön hallitus, nimittäisi vaalien ohi. TaY:ssa konsistoria vastaava yliopistokollegio oli nimittänyt oman puheenjohtajansa. Tilanne on karrikoiden ilmaistuna hieman samanlainen, jos yhdistyksen puheenjohtajan nimittäisi jokin muu taho kuin yhdistyksen jäsenet. Tosin provostin valtaa on rajattu niin, että hän ei saa osallistua yliopiston halllituksen ja nimityskomitean nimittämispäätöksiin, vaikkakin saa olla osallisena edeltävässä valintaprosessissa. Puheenjohtajan nimittämisestä valitettiin korkeimpaan oikeuteen, mutta

se ei lopulta antanut asiasta ratkaisua. Huomioitavaa on, että nämä kirjaukset löytyivät johtosäännöstä siitä huolimatta, että kolme eri lakiasiantuntijaa oli jo aikaisemmin todennut niiden olevan ristiriidassa lain kanssa. Konsistorin vaalit järjestettiin nopealla aikataululla, ja se aloitti toimintansa huhtikuussa 2018. Väliaikaiseksi puheenjohtajaksi korkeakoulusäätiön hallitus nimitti TaY:n johtamiskorkeakoulun dekaanin Antti Lönnqvistin. Laillisuuteen liittyviin epäkohtiin ei ollut tässä vaiheessa saatu selvyyttä, mutta yliopistoa rakennettiin silti näillä raja-arvoilla todella ripeiden aikamääreiden puitteissa. Taustalla johtosääntövääntö vain jatkui. Toukokuussa 2018 siirtymäkauden hallitus muutti johtosääntöä ilman ennakkoilmoitusta kesken hallituksen valintaprosessin. Muutettu johtosääntö rajasi tarkasti yliopiston hallituksen nimityskomitean kokoonpanoa ja määräsi, että vaaleilla valittu konsistori voi vain hyväksyä tai hylätä nimityskomitean

30 KEVÄT 2018 Konsistori valitaan ja se aloittaa työnsä. Uutta yliopistoa rakennetaan edelleen nopealla vauhdilla, monien päätösten takarajana juhannusviikko. Prosessissa näkyneet erimielisyydet jatkuvat konsistorin toiminnassa. Konsistori valitaan maaliskuussa. Aino-Kaisa Ikonen siirtyy kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteeriksi huhtikuun alussa.

HUHTIKUU 2018 Ihminen ratkaisee. Human Potential Unlimited. Yliopiston visuaalinen ilme julkistetaan 19.4. Brändin ja ilmeen takana ovat mainostoimistot Kaski ja Porkka & Kuutsa.

HUHTIKUU 2018 Konsistorin ensimmäinen kokous 19. huhtikuuta. Mari Walls nimitettiin yliopiston rehtoriksi 23.4. Rehtorin valintaprosessi keräsi kritiikkiä, mutta positiivisena asiana nähtiin se, että Wallsilla oli akateeminen tausta.

KESÄ 2018 Konsistorissa tiivistä tunnelmaa: Asioita palautetaan valmisteluun. Konsistorin varapuheenjohtaja, kriittisesti yhdistymisprosessin epäkohtiin suhtautunut Mari Hatavara eroaa konsistorista saatuaan epäluottamuslauseen TTY:n edustajilta. Myöhemmin Hatavara palaa konsistorin jäseneksi.

TOUKOKUU 2018 Siirtymäkauden hallitus muuttaa johtosääntöä kertomatta siitä konsistorille tai yliopistoyhteisölle etukäteen. Merkittävin muutos on, konsistoria puheenjohtava provosti saa oikeuden osallistua hallituksen ja nimityskomitean valintaprosessiin, vaikka ei saa osallistua varsinaiseen nimittämispäätökseen. Siirtymäkauden hallitus on itse valinnut provostin konsistorin puheenjohtajaksi.

SYYSKUU 2018 Tampere 3 -korkeakouluyhteisö palkitaan Pirkanmaan palkinnolla. Vararehtorit ja dekaanit valitaan. Rehtoraatille ja dekaaneille jyvitetään strategista rahoitusta, joka ohjataan uuden yliopiston kärkialoille. Uudelle ylioppilaskunnalle (TREY) valitaan edustajisto.

ELOKUU 2018 Rehtori Mari Walls aloittaa tehtävässään. Siirtymäkauden hallitus nimittää myös muun johtoportaan. Yliopiston provostiksi valitaan TTY:n tutkimuksesta vastaava vararehtori Jarmo Takala. Provosti toimii tutkimuksen ja koulutuksen akateemisena rehtorina.

LOKAKUU 2018 Yliopiston ensimmäiseen hallitukseen nimitetään filosofian tohtori Ilkka Herlin, professori Jari Kinaret, emeritusprofessori Kimmo Kontula, pormestari Lauri Lyly (sd.), kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja yliopiston opiskelija Iiris Suomela (vihr.), kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen ja professori Pirkko Liisa Raudaskoski.

tekemän esityksen kokonaisuudessaan. Näin konsistoria siis vaikeutettiin käyttämästä sille yliopistolain takaamaa nimitysvaltaa. Lisäksi konsistoria johtavalle provostille annettiin oikeus osallistua hallituksen valintaprosessiin muutoin kuin nimittämispäätösten tosalta. Erityisesti TaY:n edustajien mielestä tämä näytti taktiselta vedolta, jolla valtaa otettiin pois yliopistoyhteisöltä. Uusi yliopisto aloitti toimintansa vuoden 2019 alussa. Julkisuudessa on kohistu wau-työpajoista ja meemikielloista, mutta brändikohuja merkittävämpänä kaiken alle on jäänyt edelleen kytemään johtosääntö. Sitä ei ole avattu käsittelylle kevään 2018 jälkeen. Korkeakouluyhteisön toinen kokonainen lukukausi alkaa poikkeusoloissa. Hallinnon kehittämistyö jatkuu siitä huolimatta. Kesäkuisen vetoomuksen allekirjoittaneet yliopistolaiset näkevät, että nykyinen johtosääntö on osa uuden ENTÄ SITTEN?

yliopiston siirtymäkauden järjestelyitä, eikä sitä ei ole rakennettu autonomisesti ja demokraattisesti yliopiston sisällä, vaan siirtymäkauden hallitus on luonut sen kiireessä. Toisin sanoen yliopisto pyörii pohjanaan kiireellä kasattu valtajärjestys, johon siirtymäkauden hallitus vielä teki omapäisiä muutoksia. Elokuun lopussa yliopiston hallitus päätti perustaa työryhmän tarkastelemaan yliopiston johtamisjärjestelmän kehittämistarpeita. Työryhmä raportoi toimeksiannosta hallitukselle marraskuussa 2020.Ylioppilaskunta kritisoi ryhmän muodostamisen tapaa yliopistolain hengen vastaisena. Syksyllä on muutenkin luvassa lii-

kehdintää yliopistolain merkeissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö alkanee selvittää mahdollisuutta lain avaamisesta. Tarkastelun alle joutunee säätiöyliopistojen johtamisen sääntely. Avaaminen on osaltaan seurausta eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä, jonka taustalla on Tampereen yliopiston (TaY) useiden henkilöstöjärjestöjen ja ylioppilaskunnan ulosmarssikeväänä 2018 tekemä kantelu. Jo elokuulla tilanne osoittaa tihentymisen merkkejä, vaikka etätyöt ja -opiskelu jatkuvat. Jos yliopistodemokratiaa ja johtosääntömuutoksia vaativa adressi keräsi 800 nimeä kevätkesällä, on erimielisyyksien aika tuskin ohi syksylläkään.

BRÄNDIKOHUJA MERKITTÄVÄMPÄNÄ KAIKEN ALLE ON JÄÄNYT EDELLEEN KYTEMÄÄN JOHTOSÄÄNTÖ. SITÄ EI OLE AVATTU KÄSITTELYLLE KEVÄÄN 2018 JÄLKEEN.

JOULUKUU 2018 Wau-kohu. Marraskuussa rehtori Mari Walls kiittelee henkilöstöä sähköpostitse ensimmäisestä sadasta yhteisestä päivästä. Viestissään rehtori hehkuttaa pelikirjatyötä, jonka tueksi etsitään Wau!-kokemuksia. Kielenkäyttö ja haippityöpajat närästävät rankan yhdistymisprosessin läpi käynyttä henkilökuntaa.

1.1.2019 Uusi yliopisto aloittaa.

MAALISKUU 2019 Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoaa päätöksensä keväällä 2018 jätettyyn kanteluun johtosäännöstä. Oikeusasiamies toteaa, että johtosääntö ei ole lainvastainen, koska laista ei löydy tulkittavaa kohtaa. Asiamies kehottaa opetusministeriötä pohtimaan, tulisiko yliopistolakia täsmentää tältä kohdin

JOULUKUU 2019 Konsistori nimitti kaksi uutta jäsentä, TkT Anne Jalkalan ja professori Johanna Kan yliopiston hallitukseen toimikaudelle 1.1.2020 - 31.12.2022. TkT Anne Jalkala, Vice President, Innovation and Venturing, Fortum Oyj, Espoo Professori Johanna Kantola, Tampereen yliopisto

SYKSY 2019 Ensimmäiset uuden Tampereen yliopiston opiskelijat aloittivat.

ELOKUU 2020 Korkeakouluyhteisö aloittaa toisen kokonaisen lukuvuotensa poikkeuksellisessa tilanteessa.

KEVÄT 2020 Koronapandemia sulkee kampukset. Tutkimus ja opiskelu siirtyvät etäoloihin.

ALKUVUOSI 2020 Tuni-naama. Yliopiston viestintä kieltää yksittäistä opiskelijaaktiivia käyttämästä yliopiston “kasvologoa” meemimateriaalina. Lopputuloksena on sosiaalisen median täydeltä Tuni-naamoja.

21.8. yliopisto tiedottaa intrassa, että on perustanut työryhmän tarkastelemaan johtamisjärjestelmää. Valmistelu on tehty yliopistoyhteisön tietämättä, TREYn mukaan yliopistolain hengen vastaisesti.

ALKUKESÄ 2020 Yliopistolla kerättiin vetoomus yliopistodemokratian lisäämisen ja johtosäännön muuttamisen puolesta. Adressi keräsi yli 800 nimeä.

Syyswappu – menetetty unelma Kevään Etäwappu ei lieventänyt suunnatonta vapun kaipuuta. Toiveissa siinsi Syyswappu, mutta sekin sai kokea kohtalonsa koronasyksyn kourissa. Selvitimme, millaisia tunteita tämä kaikki on herättänyt tapahtumajärjestäjissä, ja tutkiskelimme, miltä vuosi ilman vappua oikein tuntuu. Teksti NIKKE SILLANPÄÄ Kuvat SAARA TUOMINEN

Likainen, paljon kokenut teekkarilakki Wappulehti Tampin toimistolla.

loitin opintoni Tampereen yliopistossa elokuussa 2019. Olin fuksi täynnä intoa ja odotin ennen kaikkea opiskelijabileitä. Vuodenvaihteen jälkeen en enää pysynyt tapahtumien laskussa mukana. Eräs unelma häämötti kuitenkin yhä horisontissa: vappu. Tuo maaginen kahden viikon ajan kestävä opiskelijoiden juhla on täynnä perinteitä ja legendoja, ja toivoin kokevani tämän kaiken huhtikuussa 2020. Mutta sitten tapahtui jotain odottamatonta. Koronakevät iski ja perui aivan kaiken, jättäen etenkin uudet fuksit haikailemaan vapun perään. Kesä meni ja tuleva syksy näytti valoisalta Syyswapun toivossa. Pääsisin vihdoin viettämään vappua, kunnes elokuun alku muutti jälleen kaiken. Tartuntaluvut kasvoivat ja tunnetila muuttui toiveikkaasta epävarmaksi. Seuraavaksi olisi Syyswapun vuoro. TREY tiedotti peruvansa omat tapahtumansa 17. elokuuta, kun tapahtumien turvallisuutta ei voitu enää taata pandemian keskellä. Vuosi 2020 jäisi historiankirjoihin hetkenä, jolloin Tampereella ei koettaisi vappua.

Miten päädyimme tähän? Oliko Syyswappu liian mittava unelma, vai oliko tämä vain huonoa tuuria? Tampereen ylioppilaskunnan tapahtumavastaava Salla-Mari Palokari oli päävastuussa Syyswapusta ja ymmärsi varau-

tua kesän aikana myös tapahtuman perumiseen. Uusien opiskelijoiden suuri määrä ja eri puolilta Suomea saapuvat juhlijat osoittautuivat merkittävimmäksi esteeksi turvallisuuden takaamisessa. Syyswapun peruminen harmistutti opiskelijoita ja tapahtumajärjestäjiä, mutta päätös otettiin vastaan ymmärtäen. Viruksen leviämisen uhka nähtiin huomattavana vaarana ja opiskelijoiden terveys nostettiin prioriteetiksi. Vapun peruuntuminen herättää Palokarin mielessä myös synkkiä ajatuksia opiskelijoiden hyvinvoinnista. "Tällaiset isot tapahtumat ovat keränneet yhteen porukkaa ja sellaisia ihmisiä, jotka eivät välttämättä muuten uskaltaisi lähteä. Vaikka tuntisi, ettei ole kaveria, jota voisi kysyä rientoihin mukaan, niin tällaisiin isoihin massatapahtumiin on helppo lähteä roikkumaan ja tutustua siellä uusiin ihmisiin. Itseäni tämä tilanne huolettaa syrjäytymisen, ihmisten jaksamisen ja mielenterveyden kannalta." Tulevan kevään vappua hän odottaa kuitenkin innoissaan, vaikka ei olekaan enää itse vastuussa tapahtumasta.

Vappu peruttu, tapahtumia ei Syyswapun perumisessa oli selkeä näkökulma: opiskelijoiden terveys edellä. Tämä ajattelu kantautuu myös ainejärjestöjen ja kiltojen tapahtumiin, joita voi edelleen järjestää alkusyksystä. Tapahtumissa näkyy myös muutoksia, kuten luokanopettajaopiskelijoiden liikunta- ja kulttuurikerho Kipinässä. Heidän perinteinen vapputapahtumansa Munkkilenkki järjestetään Syyswapun peruuntumisesta huolimatta. Lenkin tarkoituksena on kannustaa kerhon jäseniä liikkumaan sekä viettämään yhteistä aikaa. Viiden kilometrin matkan voi joko juosta tai kävellä. Lenkki päättyy Pyynikin Näkötornille, ansaitun munkin syöntiin. Uudet rajoitteet ovat myös osa tapahtumaa: Tänä vuonna vain järjestön jäsenet voivat osallistua. Munkkeja tarjoilee yksi ihminen ja käsidesiä on saatavilla. Syyswapun peruminen ei tullut suurena yllätyk-

Olihan se pettymys, mutta kun ymmärtää tilanteen, niin ei halua ottaa riskejä. VILLE PASANEN

Opettaja-opiskelijoiden urheilu- ja kulttuurikerho Kipinä ry:n lajikokeiluvastaava Venla Saariluoma ja puheenjohtaja Ville Pasanen tutkivat karttaa Pyynikillä

senä Kipinän lajikokeiluvastaava Venla Saariluomalle tai puheenjohtaja Ville Pasaselle. "Olihan se pettymys, mutta kun ymmärtää tilanteen, niin ei halua ottaa riskejä. Olisi typerää järjestää pakolla tapahtumaa ja sitten vaikka levittää tautia. Ja sama koskee tätäkin tapahtumaa, olemme punninneet, että voidaanko tapahtuma järjestää vai ei", Pasanen kertoo. "Mielestäni TREY teki tässä ainoan oikean ratkaisun, että Syyswappukin nyt peruttiin. Toki se on monille varmasti iso pettymys, mutta turvallisuus menee nyt kaiken edelle", Saariluoma pohtii.

TREY:n tapahtumavastaava Salla-Mari Palokari on potenut synkkiä ajatuksia Hervannan toimistolla.

Vuosi 2020 heitti märän rätin kasvoille Odotin vappua kuin kuuta nousevaa. Odotin poikkitieteellisiä bileitä, Teemunkierrosta ja suurta onnea. Sitten korona saapui ja vei kaiken, erityisesti viime vuoden fukseilta. Kesän lämpö ja kauniit illat ajoivat ihmiset terasseille ja puistoihin. Hetken aikaa kaikki tuntui palaavan normaaliin, aikaan ennen pandemiaa. Ensimmäinen varoitus Syyswapun kohtalosta oli, kun kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi perui Särkän Märän. Projektipäällikkö Tuukka Tikkanen oli päävastuussa tapahtuman järjestämisestä. Tapahtuman peruminen kiteytyi keskusteluissa Tikkasen, Särkänniemen ja aluehallintoviraston välillä. Viraston mukaan syyskuussa olisi vielä niin merkittäviä rajoituksia, ettei näin suuren tapahtuman järjestäminen olisi ollut järkevää. Kysyttäessä ensi vuoden vapusta, Tikkasella on selkeä viesti: "No sitten vedetään kahta kovemmin vaan. Vappuun palataan entistä vahvemmin ensi vuonna, kun se tänä vuonna jäi kokonaan pitämättä. Eiköhän me jo tälläkin hetkellä odoteta ensi huhtikuuta. "

Wappulehti Tampin pakettiin kuuluu tänän vuonna muun muassa kondomi, yrtin siemeniä ja kasvatusruukku.

Tampin kulttuuritoimittajat Valtteri Paajanen ja Aleksi Suonsivu pakkaavat lehtiä huippusalaisessa paikassa Hervannan kampuksella.

Uhkaavaa kuvaa Särkänniemestä, jossa Särkän Märkä oli määrä pitää.

Haipilla ensivuoteen Yksi merkittävimmistä vappuperinteistä on Hervannan spektaakkeli, Wappulehti Tamppi. Vaikka vappu onkin virallisesti peruttu, Tamppi näki päivänvalon syyskuun alussa. Tampin kulttuuritoimittajat Valtteri Paajanen ja Aleksi Suonsivu päättivät muun toimituskunnan kanssa julkaista Tampin Syyswapun perumisesta huolimatta, jotta opiskelijoiden keskuuteen saadaan edes hieman kauan kaivattua vappumieltä. Lehti saapui painosta jo keväällä, mutta julkaisuaikaa ja myyntitapoja on muutettu. Katumyynti on tänä vuonna vähäisempää kuin aiemmin myyjien päättäessä myyntitapansa itse. Tamppia myydään katumyynnin lisäksi K-kaupoissa ja verkkokaupassa. Toimitus on mukautunut rajoitusten mukana, ja kulttuuritoimittajat ovat kasanneet Tamppi-paketteja omin kätösin, ilman isoja apujoukkoja. Tulevaa vappua he odottavat kaikesta huolimatta innolla. " Toivottavasti tilanne ensi vuonna sallii sen, että päästään viettämään vappua perinteisellä kaavalla", Paajanen kommentoi. "Itse ainakin odotan aikamoisella haipilla, ja kun viime vuoden fukseilta on jäänyt vappu näkemättä kokonaan, niin uskon, ett seä haippi tulee olemaan tuplasti suurempi ensi vappua kohden", kertoo Suonsivu. Tämän lehden ilmestyessä Syyswapun olisi pitänyt olla täydessä vauhdissa. Tapahtumia järjestetään edelleen, ja uudet fuksit tarvitsevat ryhmäytymistä enemmän kuin koskaan. Osallistukaa tapahtumiin jos voitte, peskää kädet, ja käyttää maskia. Tapahtumajärjestäjien innostus tulevasta luo uskoa myös minuun. Wabu ei lobu! Toimituksen huomautus: Edintointivaiheessa jutussa päätettiin käyttää luettavuuden nimissä vapusta oikeakielistä kirjoitusasua ilman w-kirjainta, kun kyseessä eivät ole tapahtumien tai asioiden nimet. Emme tiedä, onko ratkaisu oikea. Päätoimittaja vastaanottaa paini- ja väittelyhaasteita keskustakampuksen E-siivessä.

Ylioppilaskuntien sakeimmat bisnekset

STRIPPAUSTA& YÃ&#x2013;KERHO& PAIKALLISRADIO& KEILAHALLI Teksti JOHANNES BLOM Kuvitus PAULIINA LINDELL

os luet tätä juttua, on todennäköistä, että kuulut tai olet kuulunut joskus jonkin suomalaisen korkeakoulun ylioppilaskuntaan. Ja jos olet, olet todennäköisesti myös maksanut viuluja sen toiminnasta. Ylioppilaskunnat ovat kunniakkaasti valvoneet opiskelijoiden etuja, mutta toimintaan liittyy toinenkin puoli. Vuosikymmenten saatossa ylioppilaskunnat ovat pyrkineet kasvattamaan omaisuuttaan ja tarjoamaan jäsenilleen hengenravintoa, jonka vuoksi niiden historiaan liittyy jopa uhkarohkeita päänavauksia liiketoiminnan saralla. Nykypäivänä omaisuuden hallinta on ammattimaistunut, eli tylsistynyt, mutta varsinkin takavuosina touhuissa oli monesti mukana enemmän intoa kuin osaamista. Jälkimmäisistä on syntynyt parempia tarinoita. Tässä muutamia niistä.

Alvar Aallon kaksi hallia Jyväskylän ylioppilaskylää voidaan nykytilassaan pitää esimerkillisenä ylioppilaskunnan pyörittämänä liiketoimintana, mutta aina ei ole harjukaupungissa mennyt yhtä mallikkaasti. Menneinä vuosikymmeninä erilaiset hallit kiehtoivat jyväskyläläisiä opiskelijoita. Ensimakua Alvar Aallon suunnitteleman kampuksen kiroista saatiin jo 1950-luvulla, kun yliopistokampuksen

yhteyteen rakennettiin uimahalli. Halli valmistui 1955 ja paljastui välittömästi liian pieneksi. Uimahalli ei tuottanut tuloja, joten laajennusta ryhdyttiin puuhaamaan vain viisi vuotta avajaisten jälkeen. Ajat olivat kovat ja opiskelijat maksoivat hallia selkänahastaan. ”LEGENDAN MUKAAN SEKÄ UIMAHALLIA ETTÄ SEN LAAJENNUSTA RAKENTAESSA OPISKELIJOITA KIRJAIMELLISESTI PAKOTETTIIN TALKOOTÖIHIN MUUN MUASSA KAIVAMAAN PERUSTUKSIA”, KERTOO YLIOPPILASKUNNAN HISTORIAN TUNTEVA YLIOPPILASLEHTI JYLKKÄRIN PÄÄTOIMITTAJA TUUKKA TERVONEN.

Hallin laajennus valmistui 1962. Koko lystin kustannukset nousivat yli 70 miljoonaan markkaan, joka oli kaksi kertaa suunniteltua enemmän. Nykyrahassa summa on noin puolitoista miljoonaa euroa. Ylioppilaskunta irrottautui hankkeesta pian laajennuksen jälkeen. Nimettömät äänet Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnasta ovat kuvailleet uimahallista luopumista “parhaaksi päätökseksi koskaan”. Uimahalli jäi kaukaiseksi luvuksi ylioppilaskunnan historiikissa. Toisin on toisen, niin ikään Aallon kynästä syntyneen hallin laita. Maantieteellistä välimatkaa tapahtumapaikoilla on alle sata metriä. Mutta 1960-luvun puolivälissä talkoiltiin taas. Jyväskyläläiset opiskeli-

jat laitettiin keräämään muun muassa jätepaperia, jolla rahoitettiin uuden ylioppilastalo Ilokiven rakentamista. Arkkitehtina hääri jälleen tuttu Alvar Aalto. Talon kellariin haluttiin myös tuottavaa liiketoimintaa ja suunnittelun loppuvaiheessa pohdittiin kahden vaihtoehdon välillä: Tanssisali vai keilahalli? Näistä päädyttiin jälkimmäiseen. Tuukka Tervosen mukaan keilahallista ei tullut odotetun kaltaista menestystä, vaan se muuttui nopeasti taloudelliseksi haitaksi, jolle piti löytää uusi käyttötarkoitus. Ilokiven kellari jalostui myöhemmin Suomen legendaarisempien joukkoon nousseeksi keikkapaikaksi. Indie-maineessa ollut kellari tuli 1990-luvulla tunnetuksi myös reiveistään. Silti tila ei ole tähän päivään mennessä juuri taloudellista hyötyä tuottanut. Menestyväksi baariksi se on turhan sivussa keskustasta. Viimeisimmän käänteen myötä ylioppilaskunta päätyi jälleen ostamaan tilojen liiketoiminnan itselleen yksityiseltä toimijalta, joka ei saanut bisnestä pyörimään kannattavana. Oston jälkeen ylioppilaskunnassa on käyty kiihkeää keskustelua tilan tulevaisuudesta, sillä pelkkä ylläpito maksaa noin 200 000 euroa vuodessa.

Uutta ilmettä esitellään syksyllä, mutta paluuta keilahalliksi on tuskin luvassa. ”Veikkaan, ettei tähän kylään mahdu enää opiskelijakeilahallia keskelle yliopistoa, eikä itseasiassa varmaan koskaan mahtunutkaan. Keikkatilana kellari on itseasiassa ihan hyvä, mutta ihmiset eivät jää keikan jälkeen baarin puolelle ja se näkyy kassavirrassa”, Tervonen toteaa.

Rahareikä nimeltä Radio 957 Vuonna 1985 Suomessa ja koko Tampereella tapahtui. Yleisradion monopolia höllennettiin ja radiotoimilupia alettiin myöntää yksityisille paikallisradiokanaville. Radiotoiminnasta oltiin kiinnostuneita myös Tampereen yliopiston ylioppilaskunnassa (Tamy), jonka seurauksena Tamyn hallitus päätti hakea lupaa. Yllätys oli melkoinen, kun lupa heltisi ylioppilaskunnalle. Tampe-

reen seudun 16 muuta hakijaa jäivät nuolemaan näppejään. Monet pitivät omaa radiokanavaa varmana rahasampona ylioppilaskunnalle ja kanavalle hankittiin isot tilat Kauppakadulta, lyhyen kävelymatkan päästä Yo-talolta. Hurjimmissa kielikuvissa rahaa tultaisiin työntelemään kärryillä toimituksesta Yo-talolle. Paikallisradiokanava sai nimekseen Radio 957 ja vauvan rääkäisyllä sekä Anssi Tikanmäen Finlandialla avattu ensimmäinen lähetys törähti eetteriin 15. elokuuta 1985. Ei vain yliopistolaisille, vaan kaikille tamperelaisille nuorille aikuisille suunnatusta kanavasta tuli nopeasti kiinteä osa manselaisuuden kaanonia. Nuorten itsensä toimittamalle kanavalle oli selvä tilaus aikana, jolloin Yleisradion sisältöjen tarkoitus oli tyydyttää kaiken ikäiset kansalaiset Kihniöstä Kallavedelle.

Radiota tehtiin palavalla intohimolla, ajattelematta sen kummemmin, että saako joku tästä jotain rahaa.

SIMO FRANGÉN

”Radio 957:sta tuli jännittävä sillisalaatti. Hyvässä mielessä radio oli mielenkiintoinen, kun sieltä saattoi tulla aivan mitä vain. Huonossa mielessä taas sieltä tuli välillä hirveää potaskaa”, muistelee maisteri ja pitkän linjan radiomies Simo Frangén. Frangén ja kollegansa Pasi Heikura aloittivat oman huumoriohjelmansa Radio 957:lla vuonna 1987. Oli pieni ihme, että kanava oli tuolloin edes olemassa. Mainosmyyntitulot jäivät toiminnan alussa rankasti arvioiduista ja jo ensimmäisen vuotensa lopulla radio teki tappiota 100 0000 markkaa kuukaudessa. Nykyrahassa summa on noin 33 000 euroa. Toimitusjohtajaksi noussut Markku Veima onnistui vaimentamaan uhkaavasti kolisseet konkurssikellot irtisanomisilla ja osakepääoman korotuksella. Myös ylioppilaskunta osti lisää osakkeita, jotta säilytti enemmistöosuuden radioyhtiössä. Alkuvaiheen usko siitä, että radio tuottaisi omistajilleen suunnatonta varallisuutta, oli hiipunut. Toisaalta radiotoiminta oli tuohon aikaan hyvin erilaista kuin nykyään, eikä talous ollut kanavan ainoa arvo. Frangén muistuttaa, ettei Radio 957:sta edes puhuttu kaupallisena radiona, vaan paikallisradiona. ”Radiota tehtiin palavalla intohimolla, ajattelematta sen kummemmin, että saako joku tästä jotain rahaa”, Frangén sanoo. Vuosikymmenen loppuun kanavan talous pyöri jokseensakin tasapainossa, mutta vuonna 1989 Tampereelle myönnettiin lupia uusille paikallisradioille. Se viitoitti Radio 957:n loppusyöksyä. Viimeinen niitti oli 1990-luvun lama. Kanavan mainostulot romahtivat ja saatavat alkoivat erääntyä. Tamyn edustajisto yritti vielä tunkata kanavaa jaloilleen ottamalla nimiinsä sen velkoja, mutta viimein 1992 ra-

dio päädyttiin myymään turkulaisten ja lahtelaisten radioammattilaisten perustamalle yhtiölle. MYYNTIIN MENNESSÄÄN RADIOTOIMINTA OLI EHTINYT TUOTTAA TAMYLLE TAPPIOTA NOIN 4,3 MILJOONAA MARKKAA, NYKYPÄIVÄN RAHASSA PYÖREÄT MILJOONA EUROA.

Sillä hinnalla kanava jätti kuitenkin lähtemättömän jäljen paikallisradiotoiminnan villeihin alkuvuosiin. Niistä ajoista radiotoiminta on tehnyt täyden kuperkeikan, sillä tätä nykyä kokeellista sisältöä kuulee lähinnä Yleisradion taajuuksilta. ”Nykyään ei ole paikallisradioita, vaan kaupallisia radioita, jotka ajattelevat rahantulon logiikkaa ensimmäisenä. Paikalliset jutut ovat sitä, että saadaan väkisin tungettua sinne joku Jutilan haastattelu väliin”, Frangén toteaa.

Teekkarien olohuoneesta varoittavaksi esimerkiksi Ennen 1980-lukua Tamy oli ehtinyt kokeilla siipiään myös ravintolatoiminnan maailmassa. Ravintola Tiiliholvin omistus oli surkuhupainen saaga, jossa arvonsa tunteva ravintolanjohtaja ei halunnut nurkkapöytiin villapaidoissa kaljoittelevia opiskelijoita ja edustajiston vasemmistosiipi puolestaan näki ravintolan Espanja-viikkojen antavan fasismille jalansijaa. Tiiliholvi myytiin vuonna 1978 kymmenen tappiollisen vuoden jälkeen. Hervannassa puolestaan makseltiin omat oppirahat vasta 1990-luvun lopussa, kun Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan (TTKY, myöhemmin TTYY) omistama Teekkariravintolat Oy joutui luopumaan Cupola-yökerhostaan. ”Myöhemmin olen kouluttanut Suomen ylioppilaskuntien pääsihteerejä kertomalla, etten tiedä varmaan yhtäkään ylioppilaskuntien omistamaa

anniskeluravintolaa, joka olisi koskaan tuottanut yhtään rahaa, ainakaan kultaisen 1980-luvun jälkeen”, kertoo Cupolan hautaan saatellut TTKY:n entinen pääsihteeri Pekka Markkula. Cupolan tarkoitus oli olla teekkareiden oma olohuone ja yökerho Suomen teekkareimmassa kaupunginosassa. Tilat olivat juuri valmistuneessa Hervannan toimintakeskuksessa, jonka alakertaan oli suunniteltu varta vasten paikka diskoteekille. Mikä voisi mennä pieleen? Markkula näkee Cupolan suurimmaksi ongelmaksi sen, että ravintolan avajaiset siirtyivät vuonna 1989 toistuvasti liiallisen perfektionismin ja hieromisen takia. Markkulan mukaan toimintaa johtivat ”niin sanotut ammattilaiset”, jotka saivat suunnitteluvaiheessa poltettua satojatuhansia markkoja rahaa. Jo ennen avajaisia miinusta oli tehty niin paljon, ettei liiketoimintaa saatu kannattavaksi, vaikka ainakin viikonloppuisin ravintola toimi kohtuullisella volyymilla. ”Paikka ei kuitenkaan ollut kovin hyvä. Se oli pimeä, eikä oikein sopinut päivätoimintaan. Tilan suunnitelleet arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä perustelivat tilaa sillä, että heillä oli hyvä näkemys siitä, miltä yökerhon pitää näyttää. He olivat kerran käyneet sellaisessa Lontoossa joskus 1960-luvulla.” Hieman kehnot tilat ja ennen avajaisia hassatut rahat eivät olleet ainoat kompastuskivet Cupolan tiellä. Vuonna 1992 Cupola sai luvan olla viikonloppuisin auki aamukolmeen, mutta myöhemmin aukiolot ajautuivat tiukan virkamiespolitikoinnin kohteeksi, kun eräs pikkutarkaksi luonnehdittu anniskelulupatarkastaja leikkasi aukioloja teekkareiden mielestä mielivaltaisella päätöksellä.

Ravintolan seinillä roikkuneiden Pirkanmaan uuden panimon (PUP) mainosjulisteiden perusteella tarkastelija päätteli, että ravintolan toiminta on pubi- eikä yökerholuonteista. Pietilöiden suunnittelemat suojellut design-baarijakkarat samainen tarkastaja puolestaan totesi ”epämääräisiksi ja keikkuviksi”. Pekka Markkulan laatima vastine ei auttanut, vaan Cupolan aukioloajat lyhenivät kolmella tunnilla. Hervannan ainoa yökerho jäi samalle viivalle pubien kanssa.

läheistä.” Vuonna 2004, vuosia ravintolatoiminnan päättymisen jälkeen, ylioppilaskunta kuoppasi Teekkariravintolat Oy:n lopullisesti. ”Teekkariravintolat-toiminimi säilytetään ylioppilaskunnalla varoituksena ravintolatoiminnan vaarallisuudesta. Edustajiston jäsenet hiljentyivät viideksi sekunniksi Teekkariravintoloiden muistolle”, kirjoitettiin Anturi-lehden uutisessa.

MUTTA KUN KYSE ON VIINASTA, ON HARVA NIIN KEKSELIÄS KUIN TEEKKARI. 1990-LUVUN ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖ ANTOI MAHDOLLISUUDEN SIIRTÄÄ RAVINTOLAN ANNISKELULUPIA MYÖS SEN SEINIEN ULKOPUOLELLE. CUPOLAN LUVILLA ALKOHOLIA MYYTIIN MONISSA YLIOPPILASKUNNAN BILEISSÄ, JOKA HELPOTTI RAVINTOLAN TALOUTTA. TAMPEREEN TEEKKARIRAVINTOLAT OY TOIMI MARKKULAN MUKAAN HYVINKIN MONESSA OSOITTEESSA, AINAKIN JOS KATSOTAAN, MISSÄ SEN LUPIA OLI ANNISKELUUN KÄYTETTY.

Gondolivisioita ja strippareita Oulussa

Cupolaa ei teekkariomistuksessa kuitenkaan saatu koskaan kannattavaksi, vaan 1990-luvun lopulla ylioppilaskunta päätti minimoida tappionsa. Vuosikymmenen puolivälissä TTKY:n pääsihteerinä toiminut Markkula otti vetovastuun ravintolan tarinan saattamisesta loppuun. Projekti sai Cupolan logoa mukaillen nimekseen koodinimen ”Kissa pöydälle”. Ravintola siirtyi yksityiseen omistukseen vuonna 1999, mutta ylioppilaskunta jäi edelleen tilojen vuokranantajaksi. Liiketoiminnan myynti kattoi osan ravintolatoiminnan tuottamista veloista, loput ylioppilaskunta antoi anteeksi. Sittemmin muun muassa Juveneksen toimitusjohtajana toiminut Markkula toteaa, että liiketoiminnan myyminen oli ehdottomasti oikea päätös. ”Se oli vain ajan kysymys. Teekkarikulttuuri on korkealentoista ja enemmän periaatteellista kuin käytännön-

Ehkä ylioppilaskuntien historian sakeimmat setit löytyvät kuitenkin pohjoisen Skandinavian pääkaupungista Oulusta. Siellä opiskelijabisnes ei niinkään johtanut mittaviin alaskirjauksiin, vaan hyväntekeväisyyden nimissä aloitettu liiketoiminta paisui sellaisiin mittasuhteisiin, että ylioppilaskunnan varsinainen tarkoitus oli jo hämärtymässä. Kaikki alkoi 1960-luvulla, kun Oulussa oli huutava asuntopula. Opiskelijabudjetin yksityiset vuokra-asunnot olivat usein kaukana opistolta. Monissa ei ollut edes juoksevaa vettä, puhumattakaan modernista vesiklosetista. Joissakin vuokrasopimuksissa opiskelijat myös velvoitettiin omien menojensa lisäksi toimimaan vielä isäntäperheen lapsenlikkoina. Asuntorakentamista vauhdittamaan perustettiin Oulun opiskelija-apu Ry. ”Ylioppilaskunta yritti koko varainkeruun ja rakentamisen ajan patistella poliittisia päättäjiä valtakunnan tasolla siitä, että asuntojen rakentaminen kuuluisi valtiolle. Ylioppilaskunta toimi olosuhteiden pakossa, kun kukaan muu ei kantanut vastuuta”, kertoo OYY:n historiikin kirjoittanut Anna Nieminen. Alkuun rahaa kerättiin erilaisilla yleisötempauksilla, mutta pian nakkikioski- ja ruokalatoiminnasta alkanut ravintolabisnes kasvatti rooliaan tulonhankinnassa. Baareja avattiin niin

tiuhaan, että 1970-luvun alussa Oulun yliopiston ylioppilaskunta oli asiakaspaikoissa laskettuna kaupungin suurin ravintoloitsija. Ehkä ajan kuuluisin ylioppilaskunnan ravintoloista oli Kesäleski, jossa järjestettiin muun muassa Oulun ensimmäiset striptease-esitykset. Ja vaikka liiketoiminta oli isoa, oli se ajoittain myös amatöörimäistä. ”Ravintolatoiminnassa saatettiin olla jopa suuruudenhulluja, suunnitella vaikkapa espanjalaistyylinen ulkoilmaravintola, jossa gondolit lipuisivat kaupungin vesistössä. Anniskeluluvatkaan eivät välttämättä aina tulleet ajallaan, vaikka alkoholin myynti oli usein kannattavin osuus tällaisessa toiminnassa”, sanoo Anna Nieminen. Opiskelija-asuntojen rakentaminen ja sitä rahoittava rakennustoimista oli paisunut valtavaksi. Liiketoiminnan pyörittämisestä oli jo muodostumassa ongelmallisen iso osa ylioppilaskunnan toimintaa, joka ohjasi sitä pois alkuperäisestä tarkoituksestaan. Ravintolatoiminnan ja rakennuttamisen kun ei pitänyt olla ylioppilaskunnan ydinaluetta. Opiskelija-asunnot päätettiin säätiöidä Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiöksi vuonna 1971. Ylioppilaskunta yhtiöitti kaupalliset toimintonsa. Nieminen epäilee, että taloudellisten pakotteiden lisäksi OYY:n luopumiseen ravintolatoiminnasta vaikutti myös polittisen kuohunnan ja radikalismin saapuminen yliopistopolitiikkaan. Joku saattaisi tehdä poliittisessa palossa järjettömiä päätöksiä ylioppilaskunnan liiketoiminnasta. Jälkiviisaana voi sanoa, että Oulussa pöydästä osattiin poistua, kun oltiin vielä voitolla.

Jutussa on käytetty lähteenä muun muassa Ilomedia-blogia, Anturi-lehden arkistoa, Tamyn historiikkia ”Elämää ja taistelua” (Vartiainen & Kaarninen, 2013) ja TTYY:n historiikkia ”Koskessa kastetut” (Riihimäki & Suomala, 2002).

SYKSYN KULTTUURIELÄMYKSIÄ TAMPERE-TALOSSA! PERHEILLE: 12.9. Ilmavoimien Big Band: Eeppinen Suomi, solistina Eeppi Ursin 27.9. Sinä olet kaunis -musiikkisatu 14.10. RNO: Suuri suomalainen tangolaulukirja III – Unto Mononen 20.10. Club For Five – 20 vuotta! 10.11. Kari Tapio 75 vuotta -juhlakonsertti

JAZZIN & BLUESIN YSTÄVILLE: 22.9. Aili Ikonen: Suru ei oo suora viiva 23.9.

Dalindéo: Dark Money

29.9.

Jukka Perko: Early Birds

11.10.

Verneri Pohjola Quartet: The Dead Don’t Dream

31.10.

Irina Brjörklund & Pauanne: Barely Ann-Mari

4.11.

Frigg 20-vuotisjuhlakeikka

10.11.

Angelika Klas & Kotaja Quintet: Tulen Tango

ROKKAAJILLE: 19.9. SORSAKLUBI: Neljä Ruusua 2.10. Topmost: Hold me tour 2020 10.10. SORSAKLUBI: The 69 Eyes 14.10. Costello Hautamäki & rock´n´roll boys 24.10. Egotrippi & Turun filharmoninen orkesteri 3.11. Tuomari Nurmio & Tuomari Hillilä: Kalevala 11.11. Samuli Putro: Putro 50 2.12. Mokoma akustisena

TSEKKAA TAMPERE-TALON SIVUILTA OPISKELIJAHINTAISET LIPUT! TUTUSTU KOKO OHJELMISTOON: TAMPERE-TALO.FI/SYKSY2020 Osta liput Tampere-talosta tai Lippu.fi:n myyntikanavista.

TURVALLISUUTESI ON MEILLE TÄRKEÄÄ: TAMPERE-TALO.FI/TURVALLISUUS-TALOSSA

Hyppää Nyssen kyytiin! Tiesitkö, että Nysse-kortilla ja Nysse Mobiilin lipuilla matkustat edullisemmin?

nella.fi

Nysse Mobiili

• Tilaa Nysse-kortti kotiisi Nel- • Unohda kolikot! Voit maklasta, ja osta myös liput mat- saa kertalipun edullisemmin Nysse Mobiililla. kakortillesi vaikka kotisohvalla. • Alle 25-vuotiaat matkustavat • Sovelluksessa on myös edullisilla nuorten lipuilla. Nyssen Reittiopas, josta löy• 25 v. täyttäneiden opiskelija- dät aina ajantasaiset aikalippuoikeus päivitetään luku- taulut ja ajankohtaiset uutiset poikkeustilanteissa. vuosittain asiakaspalvelussa. • Tarkista alennukseen oikeut- • Lataa Nysse Mobiili sovelluskaupastasi! tavat ehdot nettisivuiltamme.

Nysse Mobiiliin tulossa syyskaudella etuja opiskelijoille! Seuraa tiedotustamme:

nysse.fi

@TAMPERETALO

Eteisen lattialta terapiaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö auttaa mielenterveyden ongelmissa, kunhan on kärsivällinen. Kukaan ei tiedä, miten ripeästi tai sakkaavasti apua saa vuodenvaihteen jälkeen. Teksti & Kuvat MAIJU MANNINEN

Julkinen terveydenhuolto jatyöterveys olivat tarjonneet Koskelolle lähinnä lyhytaikaisia apuja. YTHS ohjasi pysyvämmän ratkaisun pariin.

eljään päivään ei ole saanut tehtyä yhtään mitään – taaskaan. Uniongelmat saavat mielialat heittelemään, itkettää, ja ahdistuneisuuden vuoksi tulee jäätyä kotiin, vaikka ihmisten seurasta saisi voimaa. Mielenterveyden pulmat eivät välttämättä näy jatkuvina poissaoloina ja nollissa pysyttelevänä opintopisterekisterinä. Maaria Koskelo suoritti viime vuonna yliopisto-opintoja tavoitetahdin mukaisesti. ”Jaksoin käydä koulussa, koska opinnot kiinnostivat niin paljon. Ilman hoitokontaktia olisi ehkä silti ottanut kovemmille”, Koskelo pohtii. Mutta kun Koskelo palasi yliopistolta kotiin, ahdistus ja lamaannus löivät päälle. Porraskäytävässä täytyi ottaa lepotauko, tai kenkien riisuminen eteisen lattialla vei puoli tuntia. Rientoihin ei enää yksinkertaisesti saanut lähdettyä. Sitä paitsi oli helppo uskoa, ettei kukaan edes kaipaisi, vaikka jäisi kotiin. Masennuksen ja ahdistuneisuuden aiheuttamat oireet varjostivat eniten juuri vapaa-aikaa jo lukiossa. Koskelo haki apua oireisiinsa ensimmäisen kerran lukion jälkeen, sittemmin keskusteluaikoja on saanut milloin julkisella puolella, milloin työterveydestä. Vuosi sitten edessä oli muutto Oulusta Tampereelle ja yliopisto-opintojen alkaminen journalistiikan alalla. Koskelo tiesi, että tarvitsee isojen muutosten keskellä tukea kahta enemmän, ja otti heti opiskelun alkaessa yhteyttä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön (YTHS).

jaksamisen ongelmia selittää jokin somaattinen vikatila. Ensimmäisellä terveydenhoitajan tapaamisella Koskelo kertoi tilanteestaan, aiemmista vaiheistaan ja tuen tarpeistaan. Terveydenhoitaja varasi ajan sairaanhoitajalle kuukauden päähän. Toisella sairaanhoitajan tapaamisella kysyttiin, olisiko Koskelolla jaksamista lähteä terapiaan. Kelan kuntoutuspsykoterapia on työ- ja opiskelukyvyn edistämiseen tähtäävää, psykologisiin menetelmiin ja keskusteluun perustuvaa hoitoa, joka kestää vuodesta kolmeen. Terapeuttia tavataan kerran tai kahdesti viikossa, mutta prosessin lähdettyä käyntiin työstettävät ajatukset seuraavat vastaanottohuoneen ulkopuolellekin. ”Mietin, onko minulla voimavaroja ryhtyä terapiaprosessiin opiskelun ohella. Lisäksi pohdin taloudellista puolta, sillä vaikka Kela korvaa siivun kuntoutuspsykoterapiakäyntien hinnasta, siitä jää silti itselle jonkin verran maksettavaa.” Asia päätettiin jättää hautumaan. Välissä oli lääkäriaika, jolla kartoitettiin lääkityksen tarvetta.

Mielenterveysongelmien kanssa ei välttämättä ole voimia ottaa edes puhelinta käteen. MAARIA KOSKELO

Ensin veriarvot, sitten terapiaa os opiskelija varaa ajan YTHS:lle mielenterJ veyshuolten vuoksi, syynä on erittäin usein juuri masennus tai ahdistus. ”Tämän päivän media on tehnyt aiheet niin tutuiksi, että opiskelija tunnistaa ahdistuksen. Apua osataan hakea paljon paremmin kuin vaikkapa 20 vuotta sitten”, toteaa mielenterveyden ylilääkäri Pasi Sankala Tampereen YTHS:stä. Joskus hoitopolku voi silti alkaa yleisterveyden vastaanotolta. ”Usein lääkärille hakeudutaan fyysisten asioiden vuoksi. Saatetaan tutkia keuhkoja astman varalta tai ottaa sydänkäyriä, kunnes hengenahdistuksen tai sydämen pamppailun toistuessa huomataan, että voisiko kyse ollakin ahdistuksesta”, Sankala kuvailee. Kehon ja mielen kokonaisuus otettiin huomioon myös Koskelon hoitosuhteen alussa. Häneltä otettiin verikokeita, joista tutkittiin, voiko

Ruuhkaisten hoitojonojen vuoksi sairaanhoitajan kanssa pääsi keskustelemaan seuraavan kerran vasta kahden kuukauden päästä tammikuussa. Tuolloin sekä Koskelo että sairaanhoitaja totesivat, että vaikka YTHS:stä on ollut apua, se ei tässä tapauksessa ole pidemmän ajan ratkaisu. Terapiaa tarvittaisiin, mutta kysymys oli, milloin. Koskelo sai ajanvaraustiketin, jolla hän voisi varata netistä uuden ajan sitten, kun haluaisi keskustella lisää terapiaan hakeutumisesta. Muutamaa kuukautta myöhemmin Koskelo

Kuntoutuspsykoterapia on vain yksi vaihtoehto. PASI SANKALA Mielenterveyden ylilääkäri

Koskelo on niittänyt opintopisteitä tavoitetahdin mukaisesti. Kotiin päästyä iskee usein lamaannus.

keskusteli sopivasta terapiasuuntauksesta sairaanhoitajan kanssa – koronan vuoksi etävastaanotolla. Vielä varattiin aika elokuun alkuun psykiatrille, joka kirjoittaisi B-lausunnon, jonka Kela vaatii kuntoutuspsykoterapian myöntämiseksi. Terapeutin löytäminen on oma kuvionsa. Kelan valtuuttamia terapeutteja on Tampereella muutamia satoja, mutta vain osalla on kalenterissa tilaa uusille asiakkaille. Kymmeniin lähetettyihin sähköposteihin saattaa tulla ainoastaan muutama vastaus, joiden pohjalta voidaan sopia tutustumiskäynti. Omakustanteisella tutustumiskäynnillä sekä terapeutti että terapian tarpeessa oleva voivat tunnustella aallonpituuksiensa yhteensopivuutta, ennen kuin terapiasopimus laaditaan.

Asiakasmäärä roihahtaa tuplaksi Koskelon pisin vastaanottoajan odottelu osui yhteen perinteisesti ruuhkaisimmista kausista YTHS:llä. Marras– joulukuussa ja maalis–huhtikuussa vastaanottoaikaa joutuu tyypillisesti

odottamaan kuukauden, jopa kaksi. Sankala uskoo huippukuukausien sumien säilyvän myös ensi vuonna YTHS:n asiakasmäärän kaksinkertaistuttua. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat siirtyvät YTHS:n palvelujen piiriin 1.1.2021, kun laki korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta tulee voimaan. Nykyisellään Tampereen YTHS palvelee 17 000 asiakasta. Ensi vuoden alusta YTHS jakautuu Suomessa viiteen palvelualueeseen, joista keskisen alueen muodostavat Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme. Alueen piirissä on opiskelijoita kaikkiaan 40 500. Parhaillaan remontissa olevan Tampereen Hervannan toimipisteen on tarkoitus avautua entistä laajemmin tiloin 1.10. Myös Kalevantien toimipiste tulee laajentumaan kerroksen verran, mutta muutostöiden ajankohta ei ole vielä varmistunut. Palvelut keskitetään siten, että suunterveydenhoitoa varten marssitaan Hervantaan, ja Kalevantiellä tarjotaan yleis- ja mielenterveyden palveluita. Lisäksi Seinäjoelle on tulossa uusi

palvelupiste. ”YTHS:n laajentumisessa ei ole kyse vain palvelujen tuottamisesta entiseen tapaan suuremmalle joukolle. Keskeistä on palvelumallin uudistaminen ja digitalisaation hyödyntäminen niin, että pystymme palvelemaan asiakkaita helpommin ja nopeammin”, kertoo YTHS:n toimitusjohtaja Katariina Poskiparta. Poskiparta kuvailee YTHS:n mielenterveyden palveluiden tavoitteeksi, että ”opiskelija saisi tarvitsemaansa tukea oireisiinsa mahdollisimman nopeasti eikä selvittelyä ja arviointia tarvitsisi odotella pitkään eri vaiheissa”. Tämän toteutumiseksi rekrytoidaan lisää henkilökuntaa, kuten uutena ammattiryhmänä psykiatriseen hoitotyöhön erikoistuneita sairaanhoitajia. Heitä palkataan todennäköisesti viisi, mikä vastaa nykyistä psykologimäärää. Myös psykologeja palkataan lisää, ja psykiatrien määrä kasvaa yhdellä. ”Tällä hetkellä opiskelija ohjataan ensimmäiseksi terveyden- tai sairaanhoitajalle, joka selvittää varsin perusteellisesti tilannetta ja miettii, miten voisimme auttaa. Seuraavaksi

ohjataan yleislääkärille, joka voi todeta ahdistuksen tai masennuksen ja suunnittelee hoitoa.Tämän jälkeen opiskelija saa käyntejä psykologille”, Sankala kuvaa. ”YTHS:n tapa palvella tulee kuitenkin muuttumaan. Ensi vuonna on mahdollista varata ensimmäinen vastaanottoaika valtakunnalliselle etähoitajalle tai -lääkärille, joka tarvittaessa varaa saman tien seuraavan ajan paikalliseen toimipisteeseen.” Poskiparta painottaa, että patenttiratkaisujen sijaan hoidossa tulee olemaan keskeistä oikeanlaisen hoitopolun löytäminen jokaisen yksilölliseen tilanteeseen. ”Esimerkiksi mielenterveyspuolella meillä kokeillaan nyt muun muassa nettiterapiaa ja ryhmämuotoisia hoitoja, kuten depressiokoulua.” Lisäksi Tampereella on tarkoitus tarjota jatkossa enemmän psykologin pitämää lyhytterapiaa.

Teknologia muuttuu nopeasti, ihminen hitaasti Vielä on mahdotonta arvioida, tervaako kasvava asiakasmäärä hoitojonot vai täyttävätkö lisäresurssit tarpeet odotetusti. YTHS 2021 -muutos on vain yksi meneillään olevista mullistuksista. Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat yhdistymässä ensi vuoden alusta. Liki kolme vuosikymmentä psykiatrina toiminut Sankalakaan ei osaa arvella, miltä mielenterveydenhoito viiden vuoden päästä näyttää. Sen hän kuitenkin tietää, että apua on tarjolla. Avun tarvitsijan on tärkeää hankkia tietoa saatavilla olevista palveluista, rohkaistua avun hankintaan ja lisäksi pitää maltti matkassa. ”Ihminen muuttuu hyvin hitaasti. Joskus ongelmien selvittely vie paljon aikaa ja tarvitaan pitkän linjan työskentelyä. Toisille taas lyhytaikainen apu saattaa olla juuri se, mitä tarvitaan, jos se tarjotaan oikea-aikaisesti.” Sankalan mukaan elämänlaatua voi kohentaa erilaisilla tuen ja ohjauksen keinoilla. Joillekin parasta lääkettä vaikeaan elämäntilanteeseen voi olla esimerkiksi vertaistukimuotoinen apu tai mielekkään tekemisen löytäminen päiviin. ”Kuntoutusterapia on vain yksi vaihtoehto”, Sankala tiivistää.

Apua tarpeiden mukaan » YTHS:N KAUTTA: » Vastaanottoajat » Ryhmäterapia netissä tai Kalevantien toimipisteessä » Lyhytterapia » YTHS:n lausunnolla Mielenterveystalon järjestämä nettiterapia » Tarvittaessa mahdollista saada lausunto Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa varten » MUITA TAHOJA: » Nyyti ry:n chatit: vertaistukea ja keskustelua vaihtuvista teemoista » Inspis-paja: toimintaa täysi-ikäisille, jotka haluavat mielekästä toimintaa päiviin ja vahvistusta arjenhallintaan » Kriisikeskus Osviitta: pikaista keskusteluapua matalalla kynnyksellä » Headsted: maksuttomia ohjelmia netissä mm. jännityksen ja stressin hallintaan » Taimi ry: maksutonta ja kaikille avointa päivätoimintaa mielen hyvinvoinnin edistämiseksi » Kulttuuripaja Virta: päivittäistä mm. käsillä tekemiseen, musiikkiin, lautapelaamiseen keskittyvää ryhmätoimintaa » Tampereen mielenterveysseura: harjoituksia ja tietoa netissä sekä erilaista toimintaa » Omavoima: tukea, tietoa ja toimintaa henkilöille, joilla on neuropsykiatrisia piirteitä

Ajoissa ja kaunistelematta Koskelon oli tarkoitus aloittaa terapia alkusyksyllä. Elokuinen häiriöYTHS-maksutietojen siirrossa esti YTHS Self -palvelun käytön opiskelijoilta, mikä vesitti Koskelon pääsyn varatulle psykiatrin etävastaanotolle. Terapeutin etsiminen ja työskentelyn alkaminen on B-lausunnon saannista kiinni. Terapian alkaminen opiskelun ja muiden velvollisuuksien jatkuessa hermostuttaa Koskeloa jonkin verran. Hän katsoo silti luottavaisin mielin tulevaan. ”Terapia on leikkaus parempaan eikä vain tekohengitystä. Opin varmasti uusia toimintatapoja arkeen. Minulla on isot odotukset siitä, että saan terapiasta hyötyä, kun vain lähden siihen täysillä mukaan”, Koskelo pohtii. YTHS:n tuki jatkuu terapian alettuakin. Koska terapia on kuormittava prosessi, yleislääkäri voi kirjoittaa tarvittaessa lääkityksen, jotta opiskelukunto pysyy yllä. Koskelo suosittaa ehdottomasti hakemaan apua mielenterveyden ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ”Ei kannata ajatella, että joku muu tarvitsee apua enemmän eikä minun pidä ruuhkauttaa hoitojonoja. Tuo ajatus on merkki siitä, että tarvitsee apua. Lisäksi jos avun hakemista pitkittää, joutuu koko ajan huonompaan kuntoon, jolloin asioiden korjaaminen viekin jo enemmän terveydenhuollon resursseja”, Koskelo painottaa. On luonnollista tsempata itseään lääkärin tai hoitajan vastaanotolle, jolloin tilanteensa saattaa avata kaunistellen. Koskelo vinkkaa kirjoittamaan viime aikojen oireita ja olotiloja ylös, jotta niistä ei unohda kertoa. ”Kannattaa muistaa, mikä on oma kokonaistilanne, vaikka vastaanotolle mennessä olisikin hyvä hetki. Muuten voi käydä niin, että todetaan yhteisymmärryksessä asioiden olevan hallinnassa, vaikka todellisuudessa tuelle olisi tarve.” Hoitosuhteensa aikana Koskelo on välillä joutunut odottamaan seuraavaa vastaanottoaikaa harmillisen pitkään. Muutoin hän on YTHS:n toimintaan kokonaisuutena tyytyväinen. ”Oli hienoa, että ehdotus terapiaan tuli heiltä, eikä itse tarvinnut olla kaikista vaihtoehdoista selvillä. Lisäksi mahdollisuus varata aika chatissa soittamisen sijaan on tosi hyvä, sillä mielenterveysongelmien kanssa ei välttämättä ole voimia ottaa edes puhelinta käteen”, Koskelo summaa.

RAKKAUDESTA

LAJIIN

Yliopistomaailma on täynnä erilaisia järjestöjä ja kerhoja. Etsimme neljä järjestöjyrääkertomaan kokemuksistaan. Teksti PETRA VIITANEN Kuvat HENRIK LAAKKONEN

”Oon edelleen toiminnassa mukana” VILLE NOUSIAINEN Tietotekniikan alumni

”

o ensimmäisellä viikolla kiltatoiminta vaikutti sellaiselta, että siellä on hauskaa.” Vuosi oli 2005, kun Ville ”Dregu” Nousiainen aloitti tietotekniikan opiskelemisen. Hallitusvuosia Tietoteekkarikillassa, eli TiTessä, kertyi lopulta seitsemän. Ensin kuusi vuotta putkeen ja sitten vielä yksi encore. Myös tuutorointi on tullut tutuksi vuosien saatossa. Mutta ei TiTe ainoaksi järjestöksi ole jäänyt. ”Löytyi Ei-turkulainen osakunta, joka teki hauskoja juttuja.” Nousiainen oli Ei-turkulaisen osakunnan hallituksessa useamman vuoden ja myös ETO:n puheenjohtaja viime vuosikymmenen alussa. Lisäksi hän on ollut Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan siviilipalvelushenkilönä ja ATK-sihteerinä. VUOSIKYMMENEN alkupuolella

Ville Nousiainen on ehtinyt tehdä itsestään "vähän korvaamattoman".

löytyivät myös Rakkauden Wappuradio ja NääsPeksi, joiden toiminnassa Nousiainen on ollut mukana yhtäjaksoisesti vuodesta 2012. ”Se Wappuradio tuli vähän sattumalta, huomasin että täällähän on radio pihassa.” Ensimmäisenä vuonna Nousiainen kertoo vain vieneensä webkameran studioon, jonka jälkeen hän lähti mukaan tekniikkaan. Nykyisin Nousiainen hoitaa Wappuradion webbisivuja ja tuottaa Maaseuturatiota. Vaikka Nousiainen on jo valmistunut, on hän yhä järjestötoiminnassa mukana. Miksi ihmeessä? ”Olen tehnyt itsestäni vähän korvaamattoman. En viitsi lähteä, ennen kuin löytyy joku muu.” Esimerkiksi NääsPeksissä Nousiaisen vastuulla on osa-alue, johon kuuluu vain hän itse. Nousiainen toimii niin sanotuissa velhoissa, jotka hoitavat speksin tietoteknistä puolta. ”Vähän vaikea lähteä pois.” Opiskeluiden loppuminen ei ole siis ollut este. Järjestötoiminnasta on tullut harrastus, jonka kautta on saatu paljon kavereita ja kokemuksia. ”Teen tätä rakkaudesta lajiin. Moneen juttuun olen lähtenyt mukaan siksi, että joku juttu on näyttänyt olevan vähän rempallaan. Sitten olen tehnyt ainakin omasta mielestäni paremmin.” Viidentoista vuoden aikana Nousiainen on päässyt myös näkemään järjestötoiminnan kehittymisen. TiTen osalta hän on nähnyt sen, että tapahtumien ja rahan määrä on lisääntynyt. Entä se eläköityminen? ”Kyllä se sitten varmaan aina ensi vuonna.”

”Mulla on varmaan joku riippuvuus” PAULA SAARINEN Kahdeksannen vuoden kasvatustieteiden opiskelija

”

ulle tuli sellainen fiilis, että haluan ottaa yliopistokokemuksesta kaiken irti.” Fuksivuonna Itu ry:n hallituksessa varapuheenjohtajana ja koulutuspoliittisena vastaavana toiminut Saarinen on sittemmin vaikuttanut muun muassa Tamyn edustajistossa sekä hallituksessa, SOOLin hallituksessa sekä University College Londonissa tutkinto-ohjelmansa opiskelijaedustajana. Erityisesti koulutuspolitiikka on kiinnostanut Saarista. Hän on luottamustehtävissään päässyt tarkastelemaan miten koulutuspolitiikka toimii valtakunnallisella tasolla, jonka lisäksi myös brittiläinen koulutuspolitiikka on tullut tutuksi. ”Haluan auttaa kanssaopiskelijoita.” Saarinen oli Tamyn viimeisen hallituksen varapuheenjohtaja ja järjestövastaava. Yliopistojen ja ylioppilaskuntien yhdistymistä edeltävä vuosi oli intensiivinen ja työmäärä oli valtava. ”Oli halu tehdä jotain, painaa oma tassunjälki siihen ylioppilaskunnan historiaan.” Saarisen mukaan Tamy-vuosi oli samalla elämän parhaimmista ja myös kauheimmista. Yhdistyvien ylioppilaskuntien toimistoilla laadittiin toimintaa ohjaavia dokumentteja, seurattiin yliopistojen yhdistymistä ja mahtuipa mukaan myös yksi ulosmarssikin. ”Se oli sellainen ’kaikki vetää itsensä piippuun’-vuosi, mikä ei ollut mitenkään terveellistä.” Hallitusvuosi tarjosi myös ainutlaatuisia kohtaamisia. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vuosijuhlilla Saarinen tapasi presidentti Tarja Halosen, joka muistutti Saarisen seuruetta tärkeästä asiasta. ”Muistakaa sitten, että ’once is not enough’, Suomeen tarvitaan lisää naispresidenttejä.” Presidentin sanat olivat Saarisen mukaan mahtava kannustin ja muistuttavat siitä, että aina pitää nostaa naisia esiin. SAARISEN järjestö-CV

on pitkä ja täynnä erilaisia pestejä. Onko järjestötoimintaan lähteminen koskaan kaduttanut? ”Muutaman kerran olen miettinyt, että miksi lähdin näihin hommiin mukaan. On ollut liikaa lautasella.” Olisikin hyvä muistaa, että järjestötoiminnan ei tulisi väsyttää. Siinä on Saarisen mukaan merkittävä kehityskohde. Haasteista huolimatta järjestötoiminta on Saariselle rakasta ja hyviä puolia on rutkasti enemmän kuin huonoja. Kun Saarinen aloitti opinnot Lontoossa, päätti hän lähteä tutkinto-ohjelmansa opiskelijaedustajaksi. ”Ihan mielenkiinnosta lähdin. Mulla on varmaan joku riippuvuus.”

Lontoossa opintojaan viimeistelevä Paula Saarinen muistuttaa, ettei järjestötyössä ole tarkoitus polttaa itseään loppuun.

”Kuka yhteisiä asioita hoitaa, jos ei me itse?” SUVI PARHANKANGAS Kuudennen vuoden englannin kielen ja kirjallisuuden opiskelija

”

uvittelin, että menen opiskelemaan viideksi vuodeksi ja sitten oikeisiin töihin.” Toisin kävi. Fuksina Parhankangas oli silloisen ainejärjestönsä Transla ry:n hallituksen jäsen, vuotta myöhemmin hän olikin jo Tamyn hallituksessa. Myös edustajistot, tiedekuntaneuvostot sekä vaalikampanjointi ovat tulleet tutuksi. ”Se on ollut vähän lumipalloefekti, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.” MONI tulee yliopistoon vain opiskelemaan. Tämän vuok-

si on tärkeää, että joukossa on myös heitä, jotka haluavat edistää opiskelijoiden asiaa. Parhankangas on yksi heistä. ”Kuka yhteisiä asioita hoitaa, jos ei me itse?” Parhankangas on ollut esimerkiksi perustamassa edustajistoryhmää viestintätieteiden opiskelijoille. Viestintätieteet ovat nykyisin osa ITC-tiedekuntaa, joka on yliopiston suurin tiedekunta. Parhankangas on yksi tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenistä. ”Meillä on ollut paljon mielenkiintoisia keskusteluita. Jos tehdään juttuja, joissa on useammalta alalta ihmisiä, niin pitää olla tosi valmis kuuntelemaan.” Monialainen yliopisto tarjoaa mahdollisuuden kohda-

Suvi Parhankangas on halunnut olla edistämässä opiskelijoiden asiaa.

ta ihmisiä, joihin ei välttämättä muuten törmäisi. Nämä kohtaamiset ovat Parhankankaalle mielenkiintoisia ja tärkeitä, sillä muilta ihmisiltä voi oppia kaikenlaista. ”Jotta voi oppia muilta, täytyy olla valmis kyseenalaistamaan omaa ajattelua. Mutta mitä enemmän itsestään antaa, sitä enemmän saa.” on ollut vuosien varrella sekä harrastus että kokopäivätyö. Vaikka CV-merkinnät eivät ole olleet mielessä luottamustehtäviä haaliessa, on erilaisista pesteistä ollut hyötyä työnhaussa. ”Mutta se on vain kiva plussa, jonka on tajunnut vasta jälkikäteen.” Alun perin suunniteltu viiden vuoden opiskeluaika on venynyt, mutta se ei ole Parhankankaalle ollut ongelma. ”Järjestötoiminta on hyvä syy myöhäistää opintoja.” Luottamustehtäviä on kertynyt viidessä vuodessa lukuisia ja Parhankangas kokee antaneensa sen mitä pystyy. Tulevat edustajistovaalit jäänevät viimeisiksi hänelle. Omaan edustajistoryhmään on saatu mukaan uusia ihmisiä, jotka voivat jatkaa toimintaa tulevien vuosien aikana. ”On tärkeää, ettei tee itsestään liian tärkeää, vaan antaa myös muille tilaa.” JÄRJESTÖTOIMINTA

”Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.” JUSSI KEKKI Kahdeksannen vuoden tietotekniikan opiskelija

”

len aina tykännyt siitä ideasta, että kanssaopiskelijoita autetaan.” Kevätfuksina aloittanut Kekki koki, ettei hän oikein päässyt toimintaan mukaan eikä hänestä oikein otettu koppia. Tämä innosti häntä lähtemään tuutoriksi. ”Halusin, ettei yhdellekään fuksille tule sellaista fiilistä.” Monen aktiivin uralla tuutorointi on ollut ensimmäinen kosketus järjestökenttään. Niin myös nyt. Kekki lähti mukaan aluksi Sähkökillan toimintaan, mutta myöhemmin myös Tietoteekkarikilta tuli tutuksi. Lisäksi hän oli mukana perustamassa Panemiseen ja Excursioihin Nuoria Innostavaa Seuraa, PES:iä. ”Yhtäkään pestiä en vaihtaisi pois.” KEKKI on

ollut mukana järjestämässä useampaakin isoa tapahtumaa. Hän on järjestänyt Suomen sähkökiltojen Sähköpäivät-yhteistapahtuman vuonna 2018, jolloin Hervantaan saapui esiintymään ”kulttimaineessa oleva” saksalainen Master Blaster. ”Se keräsi aika yleisöryntäyksen Bommariin.” Seuraavana vuonna Kekki oli mukana järjestämässä Suomen suurinta Wappua, joka oli yhdistyneiden ylioppilaskuntien ensimmäinen yhteinen vappu. ”Pääsin antamaan työpanoksen yhteisön hyväksi ja

valamaan sitä vankkaa kivijalkaa, josta lähdetään rakentamaan tulevaa.” VUONNA 2019

Kekki sai Kelpo Teekkarin arvonimen. Tampereen Teekkarit ry:n merkkiohjesäännön mukaan arvonimi voidaan myöntää ”aktiivisesti toimineelle teekkarille, joka pyyteettömällä työskentelyllään on vienyt yhdistyksen tai teekkarijärjestöjen toiminnan päämääriä eteenpäin.” ”Se on suurimpia kunnioita, joita voin kuvitella. Edelleen vetää hiljaiseksi.” Perusteluina valinnalle olivat muun muassa se, miten Kekin toiminnasta näkyy rakkaus yhteisöön, ja kuinka hän uskaltaa lähteä tekemään uusia ja suuruudenhullujakin asioita. ”Se on uskomattoman kaunis tunnustus tehdystä työstä, mutta ei tekeminen tähän lopu. Vielä on paljon annettavaa.” Kekki kannustaakin lähtemään mukaan järjestötoimintaan. Hän on itse päässyt tutustumaan ”mahtaviin ihmisiin” ja luomaan tamperelaista opiskelijakulttuuria. ”Tässä pääsee tekemään siistejä juttuja. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.”hdata ihmisiä, joihin ei välttämättä muuten törmäisi. Nämä kohtaamiset ovat Parhankankaalle mielenkiintoisia ja tärkeitä, sillä muilta ihmisiltä voi oppia kaikenlaista. Jussi Kekki kuuluu Kelpo Teekkarien harvaan joukkoon.

piirissä toimii valtava määrä järjestöjä. Visiiri kokosi tähän niistä tärkeimmät, eli ainejärjestöt ja killat. Haalarit, opiskelijakulttuurin monesti näkyvin ilmentymä, ovat mutuamia poikkeuksia lukuun ottamatta näiden tunnuksia. YLIOPPILASKUNNAN

JOTTA katalogi

ei jäisi vain tyhjiksi haalareiksi, Visiirin toimitus ulotti lonkeronsa syvälle tietoverkkoihin ja nappasi jokaisesta järjestöstä pari heidän järjestämäänsä tapahtumaa tai muuta knoppitietoa. Niistä voi viritellä keskustelunavausta poikkitieteellisellä rajapinnalla operoidessa.

Visiirin

SUURI HAALARIKATALOGI

Teksti EERO JAUHIAINEN, AAPO LAAKSO Kuvitus PAULIINA LINDELL

Filosofian opiskelijoiden ainejärjestö Aatos

Automaatiotekniikan kilta Autek

Perustettu: 1973 Haalarit: musta

Perustettu: 1988 Haalarit: keltainen

Dommabileet, Huminat, Pispalakulttuurikierros.

Junttarit, Autek Cup -sählyturnaus. Kiltalehti Taukki.

Bioteekkarikilta Bioner Perustettu: 2005 Haalarit: samppanjankultainen (karvareunainen huppu)

Namiappro, RekryLAB. Maskottina alkueläin Paavo Bioner.

Bioteknologian opiskelijoiden ainejärjestö Biopsi Perustettu: 2001 Haalarit: violetti

RekryLAB, Lavatanssibileet.

Kauppatieteiden opiskelijat Boomi

Psykologian opiskelijoiden ainejärjestö Cortex

Perustettu 1968 Haalarit: laivastonsininen

Perustettu: 1964 Haalarit: punainen

Haalaribileet, Särkän Märkä. Vuokrattava juhlatila Klubi57 keskustassa.

Huminat. Maskotti Kalevi Krocotex.

Teknis-luonnontieteellinen kilta Hiukkanen

Politiikan tutkimuksen ainejärjestö Iltakoulu

Perustettu: 1989 Haalarit: violetti

Perustettu: 1975 Haalarit: tummanvihreä

RekryLAB. Peräkärrysauna Tarzan.

Lavatanssibileet, Huminat, WappuLove.

Tuotantotalouden kilta Indecs

Sosiaalitieteiden ja yhteiskuntatutkimuksen opiskelijoiden aineyhdistys Interaktio

Perustettu: 1986 Haalarit: valkoinen

Perustettu: 1965 Haalarit: turkoosi

Kolmiobileet, Herwanta Challenge.

Oma valmennuskurssi. Huminat.

Varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö ITU

Suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö Kopula

Perustettu: 1956 Haalarit: tummanvihreä

Perustettu: 1967 Haalarit: Suomen lipun sininen

EDUappro, WappuMättöRundi, Tunnuskappaleena Moro-laulu.

“Pesunkestäviä fennistejä”. Ainejärjestölehti Suomi-ilmiö.

Koneenrakentajakilta KoRK

Vieraiden kielten opiskelijoiden ainejärjestö Lexica

Perustettu: 1967 Haalarit: punainen

Sisävesiristeily Kork-Cruising. Kiltalehti Korkkiruuvi. Kaikkien kaveri.

Kyrpongin MM-kilpailut, VIP-pesis. Sisarainejärjestö Transla.

Matematiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Luuppi

Tietojohtajakilta Man@ger

Perustettu: 1969 Haalarit: piin harmaa

Kolmiobileet. Paljon peli-iltoja, omat lanit.

Kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen ainejärjestö Mentor Perustettu: 1995 Haalarit: tummanvihreä

EDUappro, WappuMättöRundi, Maskottina nalle nimeltä Onppu.

Teatterityön tutkinto-ohjelma Näty Perustettu: 1967 Haalarit: ei haalareita

Vicon Monttubileet, Monttu auki -tapahtumat. Ainoa ainejärjestö, jolla ei ole haalareita.

Perustettu: 2000 Haalarit: harmaa

Vapputapahtuma Wapina. Kiltalehti Harmaa Talous.

Materiaali-insinöörikilta MIK Perustettu: 1993 Haalarit: viininpunainen

Chilibileet, Kumisitsit, RekryLAB. Maskottina hevonen nimeltä Jallu-Pärinä.

Luokanopettajaksi opiskelevien ainejärjestö OKA Perustettu: 1919 Haalarit: tummansininen

EDUappro, WappuMättöRundi, Aktiivinen liikuntakerho Kipinä ja Kaiku-kuoro. Tampereen vanhin ainejärjestö.

Historianopiskelijat Patina

Porin teekkarit Potka

Perustettu: 1963 Haalarit: viininpunainen

Perustettu: 2003 Haalarit: harmaa

Tommy Tabermann -runonlausuntailta, Huminat, VIP-Pesis.

Vappuperinteenä karhupatsaan lakitus. Porissakin on teekkareita!

Puheviestinnän opiskelijoiden ainejärjestö Reettorit

Terveystieteiden ainejärjestö Salus

Perustettu: 1981 Haalarit: musta

VIP-Pesis. Ainejärjestölehti Retu. Maskottina Julli-ankka.

Sähkökilta Skilta Perustettu: 1968 Haalarit: sähkönsininen

Perustettu: 2011 Haalarit: fuksianpunainen

Toiminta Kaupin kampuksella. Maskottina pinkki yksisarvinen.

Sosiaalityön opiskelijoiden ainejärjestö SOS Perustettu: 1974 Haalarit: valkoinen

Kumisitsit, Wappupeli KumipelausISO, RekryLAB.

Huminat. Maskottina Kyösti Kuutti.

Hallintotieteitä opiskelevien ainejärjestö Staabi

Tampereen Arkkitehtikilta TamArk

Perustettu: 1966 Haalarit: tummanvihreä

Perustettu: 1970 Haalarit: iloisen musta

Kolmiobileet, Kolmioetkot. Oma valmennuskurssi. Ainejärjestölehti Staapinen.

Savajaiset, Kumisitsit, Syyskarnevaalit. Monet saksivat haalareistaan takin. Kiltalehti Lagerstammsbladet.

Tampereen Rakentajakilta TARAKI

Kirjallisuuden opiskelijoiden ainejärjestö Teema

Perustettu: 1967 Haalarit: tummansininen

Rakennusalan yritystapahtuma, Munakisat, Moskan MM-kisat. Osallistuu Sulkavan soutuun.

Perustettu: 1974 Haalarit: musta

Elävän kirjallisuuden festivaali. Jakavat vuosittain Tiiliskivi-palkinnon.

Tampereen Tietoteekkarikilta TiTe Perustettu: 1991 Haalarit: musta

Senssikone ja senssibileet. Hervantapeli. Kiltalehti Nibble. Maskottina Ruffe Oluennoutaja.

Käännöstieteen opiskelijoiden ainejärjestö Transla Perustettu: 1966 Haalarit: musta

Sisarainejärjestö Lexica, jonka kanssa paljon yhteistapahtumia. Maskottina Trønslø-jääkarhu.

Journalistiikan ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden ainejärjestö Vostok

Tampereen lääketieteen kandidaattiseura TLK Perustettu: 1972 Haalarit: valkoinen

Vappupäivän potilassänkyviesti. Paljon omia harrastekerhoja. Vuokrattava saunatila Amos-klubi keskustassa.

Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opiskelijat UDK Perustettu: 1968 Haalarit: tummanvihreä

Oma valmennuspäivä. Eräretki Kintulammille kahdesti vuodessa. Ainejärjestölehti Asiasana vain printtinä.

Ympäristöteekkarikilta YKI Perustettu: 1996 Haalarit: metsänvihreä

Perustettu: 1993 Haalarit: neon-oranssi Kellarihumppa, Porobleet, RekryLAB. Kiltalehti Indikaattori. Aimo Rykämö Open. Maskottina moottorisaha ja harkkaripanda. Ainejärjestölehti Gonzo vain printtinä, syystä.

Logopedian opiskelijoiden ainejärjestö Ääni Perustettu: 2017 Haalarit: tummanturkoosi

Huminat. Maskottina pehmo-olio Huolisyöppö. Tampereen nuorin ainejärjestö.

MUUT AINEJÄRJESTÖT JA AMMATTIKERHOT Osa ainejärjestöistä toimii sellaisten koulutusohjelmien alla, joilla ei ole uusien opiskelijoiden sisäänottoa, vaan opiskelijat suorittavat yleensä ylempää korkeakoulututkintoa. Teknillisellä puolella näistä käytetään nimitystä ammattiainekerho. Näillä järjestöillä ei tavallisesti ole omia haalareita.

Hallintotieteen opiskelijat AdHoc

Tuotantotekniikan ammattiainekerho Pullonkaula

Leadership for Change -ohjelman opiskelijoiden ainejärjestö Complex

Turvallisuustekniikan ammattiainekerho SaFir

Energiatekniikan ammattiainekerho Exergia

Sähköenergiatekniikan ammattiainekerho SETKO

Julkisen talousjohtamisen opiskelijat - Fiskus

Geotekniikan ja rakennusgeologian ammattiainekerho Seula

Ympäristötekniikan ammattiainekerho Flokki

Ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opiskelijoiden ainejärjestö Spatikka

Kunnallistieteiden opiskelijat Hallat

Tampereella aineenopettajaksi opiskelevien ainejärjestö TamAus

Julkisoikeuden opiskelijat JuJu

Tampereen yliopiston vakuutustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Tariffi

Liikenne- ja kuljetusalan ammattiainekerho Liittymä

TaSciEn - Tampere Science and Engineering Students' association

Elektroniikan ammattiainekerho Telok Rakennesuunnittelun ammattiainekerho Nurjahdus Rakennustuotannon ja -talouden ammattiainekerho TRATTA

Taloustieteen ainejärjestö Pareto

Tampereen Yliopiston Vero-oikeuden Opiskelijat VOO

Lääketieteellisen tekniikan ammattiainekerho Pollex

TIPSY Tampere International Global Society Students

Ihminen ratkaisee.

Tervetuloa, uusi opiskelijamme. Onnittelut elämäsi parhaasta ratkaisusta. Tervetuloa mukaan monialaiseen ja innostavaan yhteisöömme! Vaikka olemme joutuneet olemaan erillämme, meillä on onneksi myös monia syitä iloon. Yksi niistä on ylioppilaskunnan uusi uljas Visiiri-lehti!

#elämäniparasratkaisu

tuni.fi /intra