__MAIN_TEXT__

Page 1

Kaupungin tiedotuslehti 3 • 2020

Ennätykset rakentuvat

Huippuolosuhteissa


SISÄLTÖ

4

6

8

10

14

20

4

Luukkosen ensimmäinen talousarvio

6

Rauman pikkunorssi – maailman ensimmäinen laatuaan

8

Rauman Vesi toimittaa turvallista vettä

10

Kesäteekkarikampanja toi Mikko Mäkelän Raumalle

12

Joulunaika Raumalla

14

Minun paikkani – Julia Valtanen

16

Onerva auttaa hoivaviestinnässä

18

Karin kampuksen käyttäjät odottavat yhteistyötä

20

Kansalaisopisto tähtää tulevaisuuteen

22

Uutisikkuna

24

Rafael Lönnström – teollisuuden ja taiteen elävöittäjä

26

Kuntoarvioinnit auttavat korjausvelan kiinni kuromisessa

28

Laavuilla voi hengähtää

30

Vinkkejä liikuntaan ja vapaa-aikaan

28

Joulunaika Raumalla 12

Tiedotuslehti 3 | 2020 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Enni Karvinen, Sanna Kenttälä, sosiaali- ja terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kari Riikilä, Saija Laaksovirta, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Tilavisio Kannen kuva: Minna Paananen

facebook.com/raumafi

2

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma


TIESITKÖ

Meriraumantien vuokraasunnoille muodonmuutos Rauman Asunnot Oy teettää mittavan peruskorjauksen Meriraumantie 13–15 kiinteistöjen vuokra-asuntoihin. Kahta kiinteistöä koskeva urakka toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäiset uudistetut asunnot tulevat vuokrattaviksi keväällä 2021. Meriraumantie 13 D ja E sekä 15 A–C asuntojen remontointi aloitettiin syyskuun alussa. Huoneistojen kaikki tilat uusitaan – mukaan lukien kalusteet, lattia- ja seinäpinnoitteet sekä huoneistokohtainen ilmanvaihto. Samalla toteutetaan myös sähkösaneeraus ja paremmat tietoliikenneyhteydet. Jokaiseen asuntoon tulee kiinteä 200 Mb/s laajakaistayhteys. Urakan toisessa vaiheessa valmistuu vielä 50 huoneistoa 13 A–C portaisiin. Nykyiset asukkaat siirtyvät pois viimeistään huhtikuussa 2021, ja peruskorjauksen on määrä valmistua alkuvuodesta 2022. Peruskorjauksen yhteydessä remontoidaan myös parvekkeet. Kiinteistöjen katoille asennetaan aurinkokennot, joista saatava energia hyödynnetään kiinteistöjen sähkönkulutuksessa.

Rauman liikuntatoimi viettää 100-vuotisjuhlavuotta Raumalle perustettiin urheilulautakunta 30.9.1920, kolmantena Suomessa. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin lokakuussa 100-vuotisjuhlaseminaari Rauma-salissa ja se striimattiin kaupungin Youtube-kanavalle. Seminaarin ohjelmassa oli mm. tulevaisuuteen luotaava paneelikeskustelu, sekä ajankohtaisia alustuksia. Esille nousivat muun muassa lasten liikkumisen haasteet nyky-yhteiskunnassa ja koululiikunnan merkitys liikuntaan innostajana.

Lähdepellon ulkokuntosali laajenee keväällä Tänä vuonna rakennettu Lähdepellon ulkokuntosali laajenee ensi keväänä. Ulkokuntoiluvälineiden lisäksi alueelle lisätään leuanvetotangot, levytankopainoja ja kahvakuulia. Kuntoportaat ovat yhä suosiossa. Kuntopolkujen varteen on lisätty myös kylttejä, jotka tarjoavat treenivinkkejä ulkoilijoille. Lähdepellolla riittää tilaa liikkumiseen.

PÄÄKIRJOITUS 26|11|2020

KORONASTA HUOLIMATTA

JOULU TULEE Koronapandemian vaikutukset näkyvät niin Raumalla kuin muuallakin maailmassa arjen askareissa. Uusia työnteon tapoja ja ansaintakeinoja on otettu käyttöön ja lähdetty mukaan digisprinttiin. Välttämättömät uudistukset ovat johtaneet innovaatioihin, joista jää varmasti pysyviäkin käytäntöjä. Poikkeuksellinen tilanne on etäännyttänyt meitä sosiaalisesti toisistamme. Toisen ihmisen kohtaaminen on noussut uuteen arvoon, kun se ei enää ole itsestäänselvyys. Monia ihmisiä kriisit vahvistavat ja lähentävät. Taistelussa yhteistä vihollista vastaan syntyy uudenlaista yhteisöllisyyttä ja auttamishalua. Jos taistelu koronaa vastaan kuitenkin uuvuttaa, kannattaa hakea ajoissa apua. Koronan vaikutukset talouteen ovat tuntuvia erityisesti ravintolaja palvelusektorilla. Vielä suorempi vaikutus Rauman kaupungin talouteen on UPM:n Kaipolan tehtaan alasajolla. Se merkitsee sataman ja koko logistiikkaketjun virtojen vähenemistä. Rauman satamalle jää viivan alle vähemmän pelimerkkejä tuloutettavaksi kaupungille. Kaupungin talousarvion laatiminen onkin tänä syksynä ollut erityisen haasteellista. Koronaepidemian vuoksi taloussuunnitelma sisältää useita epävarmuustekijöitä. Vaikka ensi vuoden talousarvio on riemastuttavasti ylijäämäinen, se ei anna lupaa lepsuiluun. Kaupunginjohtajan ja talousjohtajan mietteistä voit lukea tarkemmin budjettijutustamme. Olemme koonneet taas erillisen jouluaukeaman. Koronasta huolimatta joulu tulee ja johdattaa meidät perimmäisten asioiden äärelle. Tunnelmaan pääset esimerkiksi tutustumalla Vanhan Rauman joulukalenteri-ikkunoihin tai osallistumalla 340 vuotta vanhaan perinteeseen, joulurauhanjulistukseen.

Pidetään toisistamme ja itsestämme huolta! Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

3


BUDJETTI 2021

VEROPROSENTTI 21

LAINAA / ASUKAS 2 219 €

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2021

LUUKKOSEN ENSIMMÄINEN TALOUSARVIO PLUSMERKKINEN Talousohjelman toteuttamisessa ei silti voi lepsuilla Teksti: Kristiina Lehtonen

Rauman kaupunginjohtaja Johanna Luukkosen lokakuussa julkaisema talousarvioesitys vuodelle 2021 näyttää 4,6 miljoonaa euroa ylijäämää. Tulos on kolmen tappiollisen talousarvion jälkeen tietysti riemastuttava, mutta ei anna aihetta henkseleiden paukuttamiseen. Tuloksen sisään on nimittäin leivottu Vahva ja vakaa Rauma –talousohjelman mukaisia säästöjä lähes viiden miljoonan euron edestä.

Suunnitelmallista talouden ja toimintojen tehostamista Talouden tehostamisessa siis jatketaan VVR-talousohjelman toteuttamista ja ohjelman noudattaminen on keskeinen tekijä talouden toteutumisessa.

4

– Vain jatkamalla Vahva ja vakaa Rauma –talousohjelmaa varmistamme, että taloutemme on tasapainossa myös suunnitelmakauden päättyessä vuonna 2023, sanoo talousjohtaja Fredrik Lindström. Kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen jakaa talousjohtajan huolen. – Ylijäämäinen talousarvio perustuu pitkälti valtion päätöksiin toimenpiteistä kuntien talouden tukemiseksi. Valtionosuudet nousevat tänä ja ensi vuonna, mutta laskevat jo vuonna 2022. Tämä on pitkän matkan juoksua, eikä yksi hyvä vuosi saa sumentaa kokonaisnäkemystämme talouden tilasta. Tämänhetkisten arvioiden mukaan vuonna 2021 kokonaisverotulot ovat 187 miljoonaa euroa. Tähän arvioon vaikuttavat


INVESTOINNIT 60 MILJ.

TILIKAUDEN TULOS +4,6 MILJ.

” Vain jatkamalla Vahva ja vakaa Rauma –talousohjelmaa varmistamme, että taloutemme on tasapainossa myös suunnitelmakauden päättyessä vuonna 2023.” – Fredrik Lindström –

keskeisesti paikallisen elinkeinotoiminnan kehittyminen ja työllisyystilanne. Verorahoitusta eli verotuloja ja valtionosuuksia arvioidaan vuonna 2021 kertyvän yhteensä 246,9 miljoonaa euroa.

Korjausvelka vaatii investointeja Rauman kaupunki investoi merkittävästi. Seuraavalle kolmelle vuodelle suunniteltujen investointien nettokokonaismäärä on 175,8 miljoonaa euroa. Investointien rahoittaminen merkitsee koko taloussuunnitelmakaudella noin 157 miljoonan euron velanottoa. Mikäli investoinnit toteutuvat suunnitellusti, lainakannan muutos on ensi vuonna noin 38,1 miljoonaa euroa. Myös

leasing-rahoituksen nykyistä laajempaa hyödyntämistä selvitetään parhaillaan. – Rauman kaupungin korjausvelka on vaatinut ja tulee vaatimaan tulevaisuusinvestointeja asukkaiden hyvinvointiin ja luomaan lisää kilpailukykyä sekä elinvoimaa Raumalle. Rauma haluaa olla houkutteleva kaupunki sekä asukkaille, yrityksille että matkailijoille, kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen toteaa. Rauman kaupunginhallitus on käsitellyt kaupunginjohtajan talousarvioesitystä ensimmäisen kerran lokakuussa ja toisen kerran marraskuun 16. päivä. Vuoden 2021 talousarvio hyväksytään kaupunginvaltuustossa 30.11.

SUURIMMAT INVESTOINNIT 2021–2023 Karin Kampus ...................................... 64,1 M€ Kaunisjärven hyvinvointikeskus ........... 12,0 M€ Rauman paloasema ja johtokeskus ..... 8,18 M€ Keskustan kehittäminen • Raatihuoneen peruskorjaus ja restaurointi ........................................2,4 m€ • Kanalin kunnostaminen .....................1,3 M€ • Vanhojen rakennusten muutostyö ......3,0 M€ Otanlahden kehittäminen ......................0,3 M€ Kylmäpihlajan majakan korjaustyöt .......0,5 M€ Katu- ja liikennejärjestelyt, katujen päällystäminen ......................................2,8 M€ Koillinen teollisuusalue .........................1,0 M€

5


Pikkunorssin innovatiivinen ympäristö sai johtajatkin leikkimielelle. Vasemmalta sivistystoimialan johtaja Soile Strander sekä Turun yliopiston opettajakoulutuslaitoksen varajohtaja Jaana Lepistö ja päiväkodin johtaja Anne Toivonen.

RAUMAN PIKKUNORSSI

maailman ensimmäinen laatuaan Teksti: Sini Gahmberg Kuvat: Minna Paananen

Pikkunorssissa eletään arkea pian yhdessä lasten, vanhempien ja henkilöstön kanssa. Seminaarinmäelle valmistunut 101-paikkainen yliopistollinen harjoittelupäiväkoti tarjoaa tutkimusperustaista varhaiskasvatusta tammikuusta ja esiopetusta elokuusta 2021 alkaen. – Ihanaa naurua, pientä säpinää, menemisen ja tekemisen meininkiä. Sitä kaikkea on ilo odottaa, kun kohta pääsemme täysillä liikkeelle, Pikkunorssin toimitusjohtaja ja päiväkodin johtaja Anne Toivonen visioi. Päiväkodin kalustaminen ja viimeiset rekrytoinnit ovat loppusuoralla. Ilmassa on juhlan tuntua. Onnistumisen riemu, ylpeys tehdystä työstä, kutkuttava odotus ja puhdas tyytyväisyys ovat päällimmäisiä tunteita Toivosen ja Turun yliopiston opettajakoulutuslaitoksen varajohtajan Jaana Lepistön mielessä. – Rauman pikkunorssi on maailman ensimmäinen yliopistollinen opetusharjoittelupäiväkoti, ja se herättää paljon kiinnostusta Suomessa ja kansainvälisesti. Tämä on meille kuin esikoislapsi, Toivonen ja Lepistö hymyilevät. – Nyt tehdään Suomen ja maailman mittakaavassa uutta avausta. Huikeaa,

6

että pikkunorssi on syntynyt juuri Raumalle. Näin poikkeuksellisen hienon ja uraauurtavan innovaation kehittämistä tuskin tulen omalla virkakaudellani enää kokemaan, Rauman kaupungin sivistystoimialan johtaja Soile Strander jatkaa

Tavoitteena laaja-alainen oppiminen Päiväkodissa on tilat viidelle varhaiskasvatusryhmälle sekä esiopetusryhmälle. Pikkunorssi painottaa ympäristöpedagogisia taito- ja taideaineita opetuksessaan. – Lapset saavat tehdä, oppia tekemällä ja nähdä mitä saavat aikaiseksi.

Voimme hyödyntää mahtavaa luontoa, muun muassa metsää, kallioita ja opettajankoulutuslaitoksen opetuspuutarhaa oppimisympäristönä, Toivonen kertoo. Toivosen tavoitteena on luoda ilmapiiri, jossa henkilöstö rohkenee heittäytyä varhaiskasvatuksen flow-tilaan ja hyödyntää hyvällä mielellä luovuuttaan, taitojaan ja taidetta. Opetusharjoittelijoiden ohjaaminen on myös osa henkilöstön toimintaa. – Keskiössä on kuitenkin lapsi täynnä positiivisuutta ja uskoa omaan tekemiseen. Koko toiminnan summa on hyvinvoiva lapsi ja hänen perheensä, Toivonen sanoo. Pikkunorssista löytyy omat tilansa niin kuvataiteen, käsityön kuin kotitaloudenkin projekteja varten. Näissä tiloissa mahdollistuu erikoisen hyvin myös yliopiston varhaiskasvatuksen tutkimustoiminta, joka tulee osaksi päiväkodin arkea.

Normaalikoulut mallina Rauman pikkunorssin kehittäminen alkoi vuonna 2017 innovaatiosta, jossa varhaiskasvatuksella tulisi olla käytössä samanlainen malli kuin normaalikouluilla. Idean äitinä Lepistö otti vetovastuun pikkunorssikonseptin kehittämisestä ja


Yhteistyölle entistä PAREMMAT PUITTEET Teksti: Sini Gahmberg Kuva: Minna Paananen

siihen tulivat mukaan Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksen lisäksi, Rauman kaupunki ja Suomen Yliopistokiinteistöt SYK Oy. – Moni asia varhaiskasvatuslain uudistamisesta aina silloisen opetusministerin sekä Turun yliopiston rehtorin ja kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin suotuisaan suhtautumiseen johti tähän hetkeen, Lepistö kertoo.

Kaupunki tukee pikkunorssihanketta Rauman kaupunki on tukenut ja ollut tiiviisti mukana toteuttamistyössä. Rauman päiväkotirakennetta on reivattu, ja pikkunorssille on tehty tilaa verkostoon. – Raumalla korkeakoulutusta tarjoava kokonaisuus aktiivisena, elävänä ja kehittyvänä on kaupungille erittäin tärkeää. Turun yliopisto on muun muassa keskittänyt kaiken varhaiskasvatuksen opetuksen Raumalle ja pikkunorssin tulo vain vahvistaa kokonaisuutta, Strander toteaa. Seminaarinmäellä on raumalaislapsille jatkossa mahdollisuus yhtenäiseen varhaiskasvatuksen ja peruskoulun polkuun aina päiväkodista yhdeksännen luokan loppuun asti. Rauman pikkunorssi aloittaa yhtenä kaupungin varhaiskasvatuksen verkoston yksiköistä. – Pikkunorssi toimii yksityisenä palvelusetelipäiväkotina. Palveluseteliä haetaan Rauman kaupungilta, Strander kertoo.

Pikkunorssissa toteutetaan kansallista ja paikallista opetussuunnitelmaa, joka tähtää oppivan ja hyvinvoivan lapsen kasvamiseen. Päiväkoti ja sen henkilökunta toimivat tiiviissä tutkimus-, opetus- ja harjoitteluyhteistyössä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksen kanssa, mikä mahdollistaa uusimman tutkimustiedon hyödyntämisen varhaiskasvatuksessa, Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksesta vastaava varadekaani ja varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori Inkeri Ruokonen kertoo. Pikkunorssin ja yliopiston tornitilojen välille on luotu toimivat yhteydet, mikä mahdollistaa muun muassa varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan striimausta, tutkimuksellista observointia ja opetusharjoittelun havainnointia etänä häiritsemättä päiväkodin arkea. Kuvataiteissa suunnitellaan animaatioprojekteja ja taide- ja taitotyöpajoja yhdessä lasten kanssa. Myös muita taitoja taidekasvatuksen sivuaineen taide- ja teematyöpajaprojekteja toteutetaan Pikkunorssissa jo tulevan kevään aikana. Päiväkodin sijainti keskustassa luo hyvät puitteet ympäristöpedagogiseen taito- ja taideainepainotteiseen oppimisympäristöä hyödyntävään kokonaisvaltaiseen oppimiseen.

– Tämän mahdollistaa Rauman kulttuurihistoriallisesti arvokas ja monipuolinen toimintaympäristö, jossa sijaitsee muun muassa kulttuuriperintökohde Vanha Rauma, museot, luonto- ja yrityskohteet unohtamatta opettajankoulutuslaitoksen ainutlaatuista ylipistollista opetuspuutarhaa. Pikkunorssissa tullaan panostamaan myös perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. – Lasten ja heidän vanhempiensa rooli päiväkodin toiminnan suunnittelemisessa, toteuttamisessa ja arvioinnissa tulee olemaan keskeinen. – Lisäksi Pikkunorssissa kehitetään varhaiskasvatuksen opettajien täydennyskoulutusta. Tavoitteena on, että Pikkunorssista muotoutuu varhaiskasvatuksen monitieteinen kansainvälisen tason osaamiskeskus, joka tekee yhteistyötä myös tiedekunnan koulutusviennin kanssa. Ruokonen haluaa myös antaa tunnustusta päiväkotiverkostolle alueella. – Turun yliopisto on tehnyt pitkään hyvää yhteistyötä Satakunnan ja Varsinais-Suomen päiväkotien kanssa. Yhteistyön kehittäminen on tärkeää jatkossakin, sillä harjoittelupaikkoja varhaiskasvatuksen kasvavalle opiskelijamäärälle tarvitaan vastedeskin koko alueella, Ruokonen kiittää.

Inkeri Ruokonen iloitsee, että yhteistyö mahdollistaa varhaiskasvatuksen tutkimusperustaisen opettajan pedagogisen ajattelun ja osaamisen kehittämisen.

7


Laadusta ei tingitä

RAUMAN VESI toimittaa turvallista vettä koteihin Teksti ja kuvat: Kari Riikilä

Rauman juomavesi on tutkitusti puhdasta ja hyvänlaatuista. Hyvän laadun taustalla on tinkimätön tarkkailu ja valvonta. Vesi täyttääkin kaikki laatusuositukset sekä terveydellisin perustein annetut vaatimukset. – Veden laadun valvontaa suorittavat vesilaitoksen hoitajat, laitoksen oma laboratorio ja terveydensuojeluviranomaiset. Näytteitä otetaan päivittäin prosessin eri vaiheista, jonka lisäksi Eurajoen ja Lapinjoen veden laatua tarkkaillaan, Rauman Veden liikelaitosjohtaja Jukka Vastamäki kertoo.

Vesi käy läpi tarkan prosessin Rauman Vesi toimittaa käyttövettä noin 10 000 talouteen Rauman alueella vuoden jokaisena päivänä. Vuorokaudessa pumpataan verkostoon 10 000 kuutiota vettä, vuodessa siis yli 3,5 miljoonaa kuutiota, mukaan lukien teollisuuden käyttöön menevä vesi. Suurin yksittäinen veden kuluttaja Raumalla on Lakarin teollisuusalueella sijaitseva HKScan. Keskimäärin raumalainen kuluttaa vuodessa noin 40 kuutiota vettä.

Ennen kuin joessa virtaava vesi päätyy juomalasiin, käy se läpi tarkan prosessin monet toimenpiteet. Raumalla käytetty talousvesi tulee Lapinjoesta ja Eurajoesta. Vesi kulkee kanavaa pitkin raakavesialtaana toimivaan Äyhönjärveen. Kuivina ajanjaksoina vettä voidaan pumpata tarpeen tullen myös Kokemäenjoesta. Äyhönjärvestä vesi kulkee vesilaitokselle sihtikaivon kautta, jonka tehtävä on estää kiinteän aineen, kuten kalojen, roskien ja kasvien päätyminen laitokseen asti. Sihdin läpi tullut vesi menee pystyselkeytyslaitoksen raakavesialtaaseen. Veteen lisätään rautasulfaattia poistamaan epäpuhtauksia ja kalkkia, jolla säädetään veden pH-arvoa eli happamuutta. Tämän jälkeen vesi johdetaan sekoituksen kautta flotaatiolaitokseen. Tällöin veteen lisätään lisää rautasulfaattia ja kalkkia. Flotaatiolaitoksella veden joukkoon lisätään ilmalla kyllästettyä vettä, joka nostaa pinnalle vedessä olevat epäpuhtaudet. Ennen veden kulkua hiekka- ja aktiivihiilisuodatukseen siihen lisätään natriumhypokloriittia, kalkkia ja hiili-

Rauman Veden liikelaitosjohtaja Jukka Vastamäki tutkii laboratoriossa koeputkea, jonka veteen on lisätty kaliumpermanganaattia veden humuspitoisuuden mittaamiseksi.

8


dioksidia. Natriumhypokloriitti hapettaa vedessä olevan mangaanin ja varmistaa saostumisen hiekkasuodattimille. Suodattimien jälkeen vesi kulkee laitoksen alla olevaan puhdasvesisäiliöön jälkikemikaloinnin kautta, jossa siihen lisätään ammoniumsulfaattia ja natriumhypokloriittia bakteerien tappamiseksi. Mittavan prosessin päätteeksi turvallinen ja puhdas vesi päätyy säiliöstä valmiina joko suoraan vesijohtoverkostoon kuluttajalle tai yösäiliönä ja verkoston paineentasaajana toimivaan vesitorniin.

Vesilaitos tuottaa puhdasta vettä aamusta iltamyöhään Vesilaitos on käytössä joka päivä aamukuudesta iltakymmeneen. Laitoksen käydessä vettä pumpataan suoraan kulu-

tukseen ja yökulutuksen varalle vesitorniin, jonka tilavuus on noin 2000 kuutiometriä. Veden syöttö verkostoon loppuu joka päivä puolen yön aikaan, jonka jälkeen kulutettava vesi tulee kotitalouksiin suoraan vesitornista. Veden valmistus ja pumppaus käynnistetään jälleen kuudelta aamulla. Öistä vedensaantia turvaa varmennusjärjestelmä, joka valvoo vesitornissa olevan vesisäiliön pintaa. Jos pinta laskee alle säädetyn raja-arvon, veden valmistus ja pumppaus aloitetaan normaalia aikaisemmin tarpeen vaatiessa. Varmennusjärjestelmää tarvitaan esimerkiksi vuototilanteissa, sillä normaalilla raumalaisten kulutuksella yösäiliötä ei ole mahdollista saada tyhjäksi.

10 000 kpl Vesijohtoverkossa olevat taloudet

590 km Vesijohtoverkon pituus

40 m3 Yhden ihmisen vedenkulutus vuodessa

2000 m3 Vesitornin tilavuus

4500 m3 Vesilaitoksen puhdasvesisäiliön tilavuus

LAPINJOKI EURAJOKI RAAKAVESIKANAVA

PYSTYSELKEYTYS LAITOKSEN RAAKAVESIALLAS

RAAKAVESIALLAS ÄYHÖNJÄRVI

Rautasulfaatti, kalkki

PYSTYSELKEYTYS LAITOS

Sihtikaivo estää kalojen ja muiden järven asukkaiden pääsyn veden joukkoon

FLOTAATIOLAITOKSEN RAAKAVESIALLAS

PIKASEKOITUS, HÄMMENNYS

Viemäriin

FLOTAATIOLAITOS

VÄLIALLAS

HIEKKASUODATUS

AKTIIVIHIILI

Viemäriin

Rautasulfaatti, kalkki

JÄLKIKEMIKALOINTI

Ammoniumsulfaatti , natriumhypokloriitti

Kalkki, natriumhypokloriitti, hiilidioksidi

PUHDASVESISÄILIÖ

VERKOSTOON

VESITORNIIN

9


KESÄTEEKKARIKAMPANJA toi Mikko Mäkelän Raumalle Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Rauman kaupunki on toteuttanut neljän vuoden ajan kesäteekkarikampanjaa. Tavoitteena on kannustaa nuoria työllistymään raumalaisiin yrityksiin, tuoda Raumalle osaavaa työvoimaa sekä lisätä kaupungin tunnettuutta teknillisten alojen opiskelijoiden keskuudessa. Kesäteekkarikampanjaan osallistuville, raumalaisiin yrityksiin työllistyville teekkariopiskelijoille, on tarjottu vuokra-asunto sekä kaupunkiliikenteen bussikortti tai polkupyörä ilmaiseksi kolmen kuukauden ajaksi. – Ensi kesän teekkarikampanjan järjestämistä pohditaan parhaillaan. Toteutettujen kampanjoiden tulosten perusteella näyttäisi siltä, että toimintaa kannattaisi jatkaa, yritysasiantuntija Heikki M. Nurmi kertoo.

Raumaster Oy kannattaa kampanjaa Raumaster Oy on yksi raumalaisista yrityksistä, joka on ollut kesäteekkarikampanjan yhteistyötahona jo useita vuosia. Yritys on tunnettu edistyneiden materiaalinkäsittelyjärjestelmien ja -laitteiden toimittaja. Henkilöstökoordinaattori Paula Suominen pitää kampanjaa mielenkiintoisena ja hyvänä keinona houkutella korkeasti koulutettuja osaajia Rauman seudulle. – Kesäteekkarikampanjan avulla olemme löytäneet innokkaita ja motivoituneita tekijöitä joukkoomme. Tällä hetkellä Raumasterilla työskentelee kaksi kampanjan kautta työllistynyttä nuorta, Suominen kertoo.

Kesäteekkarikampanja avasi Mikolle uran Raumalla Kankaanpäästä kotoisin oleva Mikko Mäkelä, 26, on opiskellut konetekniikkaa Oulun yliopistossa, ja hän valmistui diplomi-insinööriksi kesäkuussa 2020. Opintojensa aikana hän oli kahdesti mukana Rauman kesäteekkarikampanjassa. Kesät 2017–2018 kuluivat Raumasterilla suunnittelutöiden parissa. – Hain Raumasterille kesätöihin ja Oulun yliopistolla järjestetyillä Pestipäivillä kävin juttelemassa Raumasterin ja kesäteekka-

10


Anniina Väisänen työskentelee Rauman kaupungin nuorten työpajan yksilövalmentajana. Sairautensa vuoksi hän pitää tärkeänä WC-tilojen esteettömyyttä ja helppoa saatavuutta.

rikampanjan edustajien kanssa. Onnistuin saamaan toivomani kesätyöpaikan Raumasterilta ja pääsin mukaan kesäteekkarikampanjaan. Kesäteekkarikampanja mahdollisti minulle asunnon Raumalta kahtena kesänä. Kaikki järjestelyt sujuivat mutkattomasti niin kaupungin, yrityksen kuin muidenkin toimijoiden kanssa – sain asunnon avaimetkin käteeni pyhäpäivänä, Mäkelä muistelee. Mäkelä muutti pysyvästi Raumalle tammikuussa 2019 ja aloitti diplomi-insinöörityönsä teon Raumaster Oy:lle. Onnistunut lopputyö poiki vastavalmistuneelle diplomi-insinöörille vakituisen työpaikan. Tällä hetkellä Mäkelä työskentelee projekti-insinöörinä. Hänen työnkuvaansa kuuluu teräsrakenteiden suunnittelua ja lujuuslaskentaa. – Toivon, että kesäteekkarikampanja saa jatkoa. Asuntoetu tuo valtavasti lisäarvoa kauempaa saapuville opiskelijoille ja madaltaa samalla kynnystä tutustua Raumaan ja alueen työpaikkoihin, Mäkelä sanoo. Mukavan työpaikan lisäksi Mäkelä kertoo viihtyvänsä Raumalla mainiosti. – Rauma on hyvän kokoinen kaupunki, jossa palvelut toimivat ja pyörällä pääsee kätevästi paikasta toiseen. Myös maailmanperintökohde Vanha Rauma sekä meri ovat aina lähellä. Lisäksi ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet ovat kattavat.

Raumalle tarvitaan lisää

VESSAPASSIPAIKKOJA

Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Vessapassi helpottaa tiettyjen sairauksien kanssa elämistä. Passin tarkoituksena on parantaa suoliston tai rakon toiminnallisten häiriöiden sairauksia sairastavien mahdollisuutta päästä välittömästi lähimpään WC-tilaan. Raumalla on tällä hetkellä neljä vessapassipaikkaa. Anniina Väisänen on yksi vessapassin käyttäjistä. Hän toivoo, että passin tunnettuus lisääntyisi ja yhä useampi paikka tai yritys tarjoaisi jatkossa mahdollisuutta WC-tilojen käyttöön tilanteen vaatiessa. – Suolistosairauksia sairastavat ihmiset suunnittelevat kulkureittinsä sekä arkiset asiointinsa sen mukaan, mistä löytyy lähin vessa. Sairastavien elinpiiri laajenee ja elämänlaatu paranee, kun vessapassipaikkojen määrä kasvaa, Väisänen sanoo. Yritykset ja virastot voivat ilmoittautua vessapassipaikaksi maksutta. Vessapassitarra tulee kiinnittää näkyvälle paikalle ja henkilökunnalle on annettava ohjeet siitä, miten passia käyttävän asiakkaan kanssa toimitaan. Passi oikeuttaa myös invavessan käyttämiseen. Vessapassia käyttävän henkilön voi ohjata esimerkiksi henkilökunnan WC-tiloihin ja on myös kohteliasta antaa mahdollisuus WC-jonon ohittamiseen. – Vessapassipaikat sujuvoittavat monen arkea. Naisista esimerkiksi joka 10. sairastaa endometrioosia, kuten minä. On tärkeää tehdä tavallisista asioista vähemmän hävettäviä, Väisänen toteaa.

VESSAPASSI • Helpottaa suoliston tai rakon toiminnallisten häiriöiden kanssa elämistä. • Lisää sairastavien mahdollisuutta päästä välittömästi vessaan. • Kuuluu Crohn ja Colitis ry:n, Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry:n,  Suomen suolistosyöpäyhdistys Colores ry:n, Neuroliiton, Syöpäjärjestöjen ja Suomen sklerodermayhdistyksen jäsenetuihin. Lisätietoa aiheesta löytyy muun muassa Vessapassin Facebook-sivulta.

11


Jouluvalot

JOULUNAIKA RAUMALLA 2020

RAUMAN JOULUNAVAUS PE 4.12.

TUOVAT TUNNELMAA VANHAAN RAUMAAN

Joulu saapuu kaupunkiin jouluvalojen sytyttämisen myötä. Valoa ja joulunajan tunnelmaa ympärilleen tuovat valot Vanhassa Raumassa ovat monelle odotettu joulunajan alkamisen merkki. Kuninkaankadun ja Kauppakadun ylle asennettavat kuusikehysvalot ovat vuodelta 2001. Arkkitehti Jukka Koivulan suunnittelemista valoista voi löytää erilaisia teemoja, kun kadulla kulkiessaan kiinnittää huomiota vihreiden valokuusten latvoista löytyviin kuvioihin. Latvakuviot on suunniteltu niin, että teema vaihtuu sen mukaan, missä kohtaa katua kuusikehys sijaitsee. Vanhan Rauman runsaaseen valokoristeluun kuuluvat valaisinpylväiden valokranssit, torin suuren joulukuusen valot, Vanhan Raatihuoneen seinään heijastettava pitsivaloteos ja liiketilojen sisäänkäyntien valaistut havuköynnökset.

12

Rauman kaupunki, Rauman Yrittäjät ja Vanha Rauma Säätiö yhdessä mahdollistavat sen, että kaduilla liikkuvat voivat nauttia kauniista jouluisesti valaistuista katunäkymistä. Valaisun ympäristöystävällisyyteen on kiinnitetty huomiota. Kuusikehysten valot vaihdettiin energiatehokkaiksi led-valoiksi vuonna 2014. Vanhan Rauman jouluvalot sytytetään Rauman joulunavauksen yhteydessä perjantaina 4.12. Lämmintä tunnelmaa tuovat valot ilahduttavat Vanhassa Raumassa vielä vuodenvaihteen jälkeenkin.


JOULURAUHA JULISTETAAN VANHAN RAATIHUONEEN RAPPUSILTA

Ku

va

:E

lm

er

iE

lo

Raumalla joulurauhan julistamisella on pitkät perinteet. Joulurauhanjulistus on luettu lähes yhtäjaksoisesti 1770-luvulta lähtien, mahdollisesti jo sata vuotta aikaisemmin. Joulurauha julistetaan torstaina 24.12. torilla, Vanhan Raatihuoneen edustalla. Tilaisuus alkaa klo 11.50. Tänä vuonna joulurauhanjulistuksen lukee ensimmäistä kertaa kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

JOULUKALENTERI AUKEAA KAUPUNGISSA KULKEVIEN ILOKSI Joulukuussa 24 jouluista ikkunaa avautuu joulukalenterin luukuiksi eri puolille Vanhaa Raumaa. Mukana olevat Vanhan Rauman talojen asukkaat suunnittelevat kukin omanlaisensa jouluisen ikkunakoristelun. Joulukalenteri-ikkunoita on saatu Raumalla ihastella vuodesta 2013 lähtien. Idean Naantalista Raumalle tuonut kuvittaja ja graafikko Aulikki Miettinen ehdotti Vanha Rauma yhdistykselle kalenteri-ikkunoiden toteuttamista. Yhdistys kokoaa mukaan asukkaat, jotka luovat omaan ikkunaansa jouluista tunnelmaa vuosittain vaihtuvan idean ja omien esineidensä inspiroimana. Vanhan Rauman joulukalenteri-ikkunat ovat esillä joulukuun alusta loppiaiseen. Yksi talon ikkuna kerrallaan muodostaa kalenterin luukun, ja lopulta koossa on kahdenkymmenenneljän ikkunan jouluinen kalenteri. Kartta ikkunoiden sijaintipaikoista julkaistaan marraskuun lopulla. Kartta tulee nähtäville myös Vanhassa Raumassa Kuninkaankadulla sijaitsevaan näyteikkunaan osoitteeseen Kuninkaankatu 10. Ikkunat myös kuvataan päivittäin ja kuvat ovat esillä Vanha Rauma yhdistyksen FB-sivulla, facebook.com/vanharaumayhdistys.

TYÖHUONEET AVOINNA

MUSEOKAUPPA KISTUPUAD

Raumalaisten taiteilijoiden työhuoneet eri puolilla kaupunkia ovat avoinna joulun aikaan. Lisätiedot aukioloajoista: rauma.fi/joulu

Jouluinen museokauppa palvelee Vanhalla Raatihuoneella ti-pe klo 12–17, la-su klo 11–16

VANHAN RAUMAN KÄVELYKIERROKSET Vanhan Rauman opastetut jouluiset kävelykierrokset myynnissä elämysten verkkokaupassa: doerz.com/visitrauma

TONTTUJEN YÖ Pe 11.12.

Kistupuadista kauniit ja kestävät lahjat pukinkonttiin!

LISÄÄ JOULUNAJAN TAPAHTUMIA: rauma.fi/tapahtumat/kalenteri 13


MINUN PAIKKANI

Rakkaus kotikaupunkiin syntyy paikoista ja ihmisistä – ennen kaikkea niiden luomista muistoista. Tässä juttusarjassa tutustumme tunnettujen paikallisten ihmisten rakkaisiin paikkoihin Raumalla sekä niiden nostattamiin muistoihin.

– Julia Valtanen –

Ennätykset rakentuvat

Huippuolosuhteissa

Teksti: Marko Östman Kuvat: Elmeri Elo Raumalaisella keihäänheittäjä Julia Valtasella on takanaan menestyksekäs kisakausi. Kesällä syntyi tasaista tulosta ja kausi huipentui syyskuussa Suomi-Ruotsi -ottelussa syntyneeseen uuteen henkilökohtaiseen ennätykseen. 19-vuotiaan Valtasen keihäs lensi 57,91 metrin mittaiseen voittotulokseen.

Äijänsuon urheilukeskuksessa sijaitseva Rauman talviharjoitteluhalli on Julia Valtaselle tärkeä paikka. Kuinka paljon aikaa nuori urheilija hallissa viettää? Täällä vierähtää käytännössä kaikki se aika vuodesta, jolloin en ole kisakentillä. Harjoittelen pääsääntöisesti päiväsaikaan ja keskimäärin yhdeksän kertaa viikossa. Teen muun muassa juoksu- ja heitto-

14

harjoituksia sekä lajivoimaharjoitteita. Hallimiehetkin ovat tulleet tutuiksi.

Talviharjoitteluhallissa on siis ehtinyt vierähtää tuhansia harjoitustunteja. Valtanen suorittaa sisätiloissa laji- ja oheisharjoittelua. Miten urheilija näkee puitteiden soveltuvan ammattimaiseen harjoitteluun? Olosuhteet ovat Raumalla viimeisen päälle kunnossa. Kun saa heittää lämpimässä tilassa, pysyy itsekin lämpimänä ja sitä kautta paikat paremmin ehjinä. Heitän hallissa keihästä kentälle ja katosta roikkuvaan viiraan. Keihäänkärkeen laitetaan kuminen tulppa, jolla saadaan terävyys pois. Keväällä korona-aikana pääsin erikoisluvalla yksin harjoittelemaan tänne, vaikka halli oli suljettu. Samaan aikaan

näin kanssakilpailijoiden videoita, joissa he harjoittelivat ulkona kylmässä ja heittivät keihästä lumihankeen. Koen itseni etuoikeutetuksi, kun meillä on Raumalla näin hyvät tilat. Korona sotki kisakauden alun, sillä Valtanen pääsi tositoimiin ensimmäistä kertaa vasta kesäkuun alussa Jyväskylän Harju Cupissa. Minkälainen jo päättynyt kausi oli kokonaisuudessaan? Kausi oli paria kisaa lukuunottamatta onnistunut. Pystyin heittämään tasaisesti hyviä tuloksia ja sain lisää varmuutta. Ehkä sellainen niin sanottu piikkiheitto jäi vielä puuttumaan, mutta se odottaa tulevaisuudessa. Valmentajien mielestä kausi oli hyvä ja omasta mielestäni ok, sillä itseltään odottaa aina entistä parempia suorituksia.


Kauden huippuhetki osui Suomi-Ruotsi -otteluun, jossa sinivalkoiset naiset ottivat keihäänheitossa kolmoisvoiton. Valtanen oli kisan ehdoton ykkönen, sillä hänen 57,91 metrin kaareensa oli voittotulos. Miltä tuntui edustaa voittoisasti omaa kotimaataan? Jo mukaan pääseminen tuntui mukavalta ja onnistuminen toi vielä hyvän lisän. Ennätysheitossa meni moni asia oikein. Esimerkiksi tukijalka piti paremmin kuin aiemmissa kisoissa, mutta joiltain osin jäi vielä parannettavaakin. Oli hienoa nähdä myös muiden huippusuorituksia ja kokea se maaottelun ainutlaatuinen fiilis. Onhan se aina kunnia-asia, kun pääsee edustamaan kotimaataan. Kaikki kuusi maaottelun heittoa olivat tasaisen varmaa suorittamista. Ennätysheiton lisäksi Valtasen keihäs kantoi muun muassa 56,67 ja 57,71 metriä. Mikä oli onnistuneen kisan salaisuus? Sain heittää vapautuneesti, sillä en jännittänyt yhtään. Ennen maaottelua, saman viikon tiistaina heitetyssä karsintakisassa tulleet onnistumiset ruokkivat varmasti sitä rentoutta ja toivat lisää itseluottamusta. Osasin nauttia suorituksista oikealla tavalla. Valtanen pelaa myös pesäpalloa Feran B-tytöissä. Mennyt kesä päättyi kansallislajin osalta SM-hopeaan. Minkälainen merkitys pesäpallolla on keihäänheittäjän elämässä? Olen koko ikäni harrastanut pesäpalloa, joten kyseessä on minulle todella rakas

laji. Pesäpallo ja keihäänheitto tukevat toisiaan, sillä molemmat ovat heittolajeja ja ne kehittävät muun muassa kestävyyttä ja liikkuvuutta. Pesäpallo on joukkuelaji, joten tiukassa paikassa voi tukeutua ryhmään, joskin samaan aikaan voittaminen vaatii onnistumista koko porukalta. Keihäänheitossa taas kaikki on omissa käsissä, eli onnistuminen ja epäonnistuminen ovat ainoastaan minusta itsestäni kiinni. Valtanen opiskelee parhaillaan parturi-kampaajan ammattia oppisopimuksella. Samaan aikaan hän urheilee ammattimaisesti. Mitkä asiat mahdollistavat ammattimaisen urheilemisen? Hyvät harjoitusolosuhteet ja osaava valmennus ovat todella tärkeitä asioita. Päivittäisestä lajivalmennuksesta Raumalla vastaa Eero Kylänpää ja hänen Lahdessa asuva poikansa Keijo laatii treeniohjelmat ja vetää leirit. Myös raumalaisella hieroja ja fysioterapeutti Tero Smedbergillä on tärkeä rooli. Yhteistyökumppaneiden merkitys on aivan valtava. Heidän avullaan pystyn panostamaan parhaisiin mahdollisiin varusteisiin sekä käymään leireillä ja kisoissa eri puolilla Suomea sekä ulkomailla. Pystyn sovittamaan harjoittelun hyvin yhteen työni kanssa. Menen nyt tässä kohtaa urheilu edellä, mutta totta kai myös työnteolla on tärkeä rooli elämässä.

Vaikka kausi on jo päättynyt, ei Valtanen ole juurikaan ehtinyt hengähtämään. Työ ensi vuoden kisakautta varten on jo alkanut. Mihin urheilija on asettanut tulevaisuuden tavoitteensa? Tavoitteena on päästä mukaan Norjassa ensi kesänä järjestettäviin 22-vuotiaiden EM-kisoihin sekä keväällä Portugalissa järjestettäviin talviheittomestaruuskisoihin. Parhaillaan tehdään töitä näiden tavoitteiden eteen. Keskityn nyt kuuden viikon ajan juoksu-ja voimaharjoitteisiin, jonka jälkeen siirrytään heittoharjoituksiin. Menestyvä urheilija kiertää monilla eri kisapaikoilla. Hän on siis tietyllä tapaa myös kotikaupunkinsa viestinviejä. Mikä merkitys Rauma ja raumalaisuus merkitsevät Valtaselle? Rauma on minulle koti, jonne on aina mukava palata kisareissuilta. Aikanaan minua kosiskeltiin Kuortaneelle lukioon, mutta halusin pysyä Raumalla. Täällä minulla on perhe ja ystävät sekä todella hyvät mahdollisuudet harjoitella ja hakea menestystä myös tulevaisuudessa.

TOP 3 -PAIKAT 1. TALVIHARJOITTELUHALLI Talviharjoitteluhallissa vietän ison osan ajastani ja teen kaiken sen kovan työn, joka näkyy kesällä kisakentillä. Olen kiitollinen, että pääsen harjoittelemaan näin hyvissä olosuhteissa. 2. CROSSFIT RAUMA Uusi sali on aivan upea. Tykkään ryhmätunneista ja pystyn suorittamaan salilla omia treeniohjelmiani. Ojalan Mikko huolehtii, että teen liikkeet oikein, jotta niistä saadaan paras hyöty irti. 3. OTANLAHDEN URHEILUKESKUS Otanlahdessa vietän kesäni. Yleisurheilukentällä heitän keihästä ja pesäpallokentällä lyödään palloa. Olen viettänyt pesiskentällä aikaa aivan pienestä lähtien. Taisin olla kolmen viikon ikäinen, kun olin ensimmäisen kerran äidin mukana pelireissulla.

15


ONERVA

auttaa hoivaviestinnässä Teksti: Kristiina Lehtonen Kuvat: Onerva.fi Rauman vanhuspalveluissa on otettu laajasti käyttöön sähköinen viestintäpalvelu, jolla hoitajat, omaiset ja vanhukset voivat olla yhteydessä toisiinsa. WhatsApp-sovelluksen kaltainen ”viestivihko” tunnetaan nimellä Onerva. Onerva helpottaa hoivatyötä ja lisää turvallisuutta, sillä sen avulla voi nopeasti ja vaivattomasti viestiä hoitajien kanssa. Käyttöä varten tarvitaan vain internet-selain eli älypuhelin, tabletti tai tietokone. – Pilotoimme Kotikaaressa ja eteläisessä kotihoidossa Onervaa viime vuoden lopulla. Käyttökokemukset olivat hyviä ja päätimme laajentaa käyttöä muihin ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköihin helmikuussa. Nyt mukana ovat siis kaikki neljä kotihoidon aluetta sekä kaikki neljä palveluasumisen yksikköä, Kotikaari, Linnavuoren palvelukodit, Mansikkapaikan palvelukodit sekä Rannikkokoti,

vanhuspalveluiden laatukoordinaattori Anne Siivonen toteaa. Onervasta näkee lähimmäisen arjen kuulumiset ja asiointiin liittyvät asiat. Erityisen tervetulleena on pidetty Onervan kuvien lähetysmahdollisuutta. – Varsinkin nyt korona aikana Onerva on ollut oivallinen keino viestiä sekä hoitajien että omaisten välillä. Omaiset ovat sen kautta saaneet tietoa läheisensä voinnista vierailurajoitusten ollessa voimassa, kertoo Siivonen. Onervan käyttäminen on helppoa. Hoitajat kirjaavat sinne asiakkaan arjen kuulumiseen ja asiointiin liittyvät asiat ja omaiset näkevät ne saman tien yhdellä silmäyksellä. Myös omaiset voivat kertoa esimerkiksi käynnistään läheisensä luona ja näin pitää toisensa ja hoitajat ajan tasalla. Rauman vanhuspalveluissa ollaan suunnittelemassa myös Onerva

Onerva omaisviestinnän sovelluksella yhteydenpito helpottuu:

16

ONERVA VIESTINTÄPALVELU • Kotihoitoon ja palveluasumiseen tarkoitettu sähköinen tietoturvallinen viestintäpalvelu, joka on luettavissa ajasta ja paikasta riippumatta. • WhatsApp-sovelluksen kaltainen ”viestivihko”, jonka avulla hoitajat, omaiset ja mahdollisesti myös asiakas pitävät yhteyttä toisiinsa. • Onerva hoivaviestipalvelu on asiakkaille ilmaista. Lisätiedot osoitteesta: rauma.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/vanhuspalvelut

kauppasovelluksen käyttöönottoa, jolloin niin omaiset kuin hoitajatkin voivat täydentää ostoskoria viikon aikana. – Kun Onervaa käytetään ahkerasti, syntyy vähemmän tietokatkoja ja hoitajienkin aikaa säästyy tärkeään hoivatyöhön, Siivonen summaa.


IKÄIHMISET

Joulukukka, villasukka - Jouluposti, ilon nosti!

HYVÄNTEKEVÄISYYSKAMPANJA yksinäisten raumalaisten ikäihmisten hyväksi Teksti: Tanja Hakulinen

SENIORIKORTTI TUKEE OMAEHTOISTA LIIKUNTAA Rauman kaupunki ottaa 1.1.2021 alkaen käyttöön Seniorikortin. Se on tarkoitettu raumalaisille yli 65-vuotiaille ja kuluvan vuoden aikana 65 vuotta täyttäville vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkeläisille. Seniorikortin tarkoitus on aktivoida omatoimisen liikunnan harrastamista. Seniorikortin hinta on 44 € ja se on voimassa 6 kuukauden ajan. Kortti on henkilökohtainen ja sillä voi harrastaa liikuntaa Rauman uimahallissa ja uimahallin kuntosalissa päivittäin klo 6–15 uimahallin ollessa avoinna. Korttia testataan aluksi kaupungin itse ylläpitämissä palveluissa uimahallissa ja uimahallin kuntosalissa. Saatujen kokemusten perusteella kortin käyttöä on tarkoitus laajentaa. Seniorikorttia myydään uimahallilla sekä palvelupiste Pyyrmanissa.

Moni vanhus viettää jouluaan yksin, vailla ystäviä, vailla perinteistä jouluruokapöytää, vailla piparin tuoksua. Vailla lasten naurua, vailla joulun tunnelmaa. Monelle vanhukselle joulu on kuin mikä tahansa muukin vuodenaika. Silloin joulumielikin saattaa olla kadoksissa. Pieni jouluyllätys varmasti piristää! Jouluposti jaetaan niille ikäihmisille, joita lähetys erityisesti ilahduttaisi. Palvelukodeissa ja kotihoidossa on asiakkaita, joilla ei ole esimerkiksi omaisia. Hoitajat huolehtivat joulupostin perille jouluaattoon mennessä niille vanhuksille, jotka joulutervehdystä eniten kaipaavat.

Kaikki voivat osallistua Helpoin tapa on osallistua on kirjoittaa joulutervehdys tai joulukortti ja kiikuttaa se lähikirjastoosi Joulupostin keräyslaatikkoon. Sieltä joulutervehdykset liitetään joulukukan tai villasukan mukaan. Tällainen henkilökohtainen tervehdys tuo lisäiloa joulupostin saajalle. Tervehdys voidaan osoittaa esimerkiksi ”ystävälle” tai ”sinulle” tai ”sinulle tuntematon, jota ajattelen”. Voit myös ostaa joulukukan kukkakaupasta. Valitse mieleisesi joulukukka, jonka haluat lahjoittaa. Kerro, että haluat osallistua kampanjaan ja ostaa joulukukan tuntemattomalle, yksinäiselle ikäihmiselle. Ostoksesi merkitään joulun alla toimitettavaan tilaukseen. Rauman kukkakaupoista mukaan ovat lähteneet Vanhan Rauman Kukka-Shop Rosa, Nortamonkadun Valla Fiini, Siemen Flora, Citymarketissa sijaitseva Minnan City-Kukka, Pitkäjärven kioskin kukkakioski sekä Pick’n’Payssa sijaitseva Fortunea.

Villasukka on lahjavaihtoehto joulukukalle Joulu ei toimi ilman ahkeria tonttuja! Sinäkin voit toimia joulutonttuna ja osallistua joulupostitalkoisiin Uotilan palvelukeskuksessa, Siilotie 6, perjantaina 27.11. klo 13. Kirjoitetaan yhdessä joulutervehdyksiä ja paketoidaan villasukkia. Joulutonttuja tarvitaan myös joulupostin jakamiseen palvelukoteihin ja kotihoidon toimistoihin 22.12. Ilmoittaudu: tanja.hakulinen@rauma.fi p. 044 403 6332 Toivomme, että tänäkin vuonna mahdollisimman moni laittaisi hyvän kiertämään. Jokainen ele on askel eteenpäin hyvän joulumielen levittämisessä. Vihjaathan Joulupostikampanjasta myös naapureille, sukulaisille, ystäville ja työtovereille. Joulupostikampanja on esillä Facebookissa, Rauman Palvelutori ja www.rauma.fi. Joulupostikampanjan keräysaika on 16.11.–21.12.2020.

Villasukat ovat lahjoitettu vanhuspalveluille hyväntekeväisyyskäsitöinä pitkin vuotta. Ne on kudottu lahjoitetuista langoista ja niitä ovat tehneet lukuisat raumalaiset käsityön harrastajat.

17


KARIN KAMPUKSEN KÄYTTÄJÄT odottavat yhteistyötä Teksti: Kari Riikilä Kuvat: Verstas Arkkitehdit

Karin kentälle nousevan liikunta-, vapaa-aika- ja koulukeskuksen työmaalla on syksyn mittaan alkanut tapahtua, kun maanrakennusurakka käynnistyi syyskuussa. Maanrakennustyöt ovat ensimmäinen näkyvä työvaihe projektissa, jonka on tarkoitus huipentua elokuussa vuonna 2023, kun koulu- ja opistotoiminta käynnistyy uusissa tiloissa. Urakan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2021, ennen keväällä alkavia rakennustöitä. Kampuksen suunnittelun yksi tärkeimmistä asioista on alusta alkaen ollut käyttäjälähtöisyys. Kokonaisuuteen kuuluvat Hj. Nortamon peruskoulu, kansalaisopisto ja musiikkiopisto, uimahalli, liikuntahalli sekä nuorisotilat, jotka pyritään luomaan mahdollisimman toimiviksi ja tarkoituksen mukaisiksi. Tiloja tullaan käyttämään yhteisesti, jotta kampuksen käyttöaste pysyy mahdollisimman korkeana aamusta iltaan.

18

Ympäristö luo yhteistyötä Tilatarpeiden yhteensovittaminen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Musiikkiopiston ja kansalaisopiston rehtori Mira Ellmén, nuorisopäällikkö Rea Poikonen ja Hj. Nortamon koulun apulaisrehtori Janne Malmelin korostavat yhteistyön ja uudenlaisen toimintaympäristön merkitystä. – Yhteiset tilat tuovat yhteen myös eri käyttäjäkunnat ja palvelut. Yhteistyö lisääntyy ja kasvaa arjessa tapahtuvien kohtaamisten kautta. Samoissa tiloissa toimivat musiikin, teatterin ja kuvataiteen harrastajat, urheilijat, kuntoilijat, nuoret ja vanhat sekä kaikille heille tarkoitetut palvelut, Ellmén kertoo. Yhteistyön mahdollisuuksia odotetaan myös opetus- ja nuorisopalveluissa. – Tiloihin tulevien osapuolten välillä on jo nyt tehty tiivistä ja antoisaa yhteistyötä tulevaa suunniteltaessa. Projektin aikana

on ollut hyvä yhdessä tekemisen meininki ja sen odotetaan jatkuvan, kun tilat otetaan käyttöön. Kampuksen yhteydessä olevat palvelut antavat valtavasti erilaisia mahdollisuuksia ja voimavaroja toiminnan järjestämiseen, Poikonen toteaa. – Eri toimijaryhmät tuovat mukanaan uutta osaamista ja monipuolisia tiloihin liittyviä kokonaisuuksia, joiden puitteissa mahdollisuudet erittäin laaja-alaiselle toimimiselle ja uuden oppimiselle kasvavat, Janne Malmelin jatkaa.

Ensimmäistä kertaa omiin tiloihin Monet kampuksen tulevista käyttäjistä ovat tottuneet toimimaan alun perin muuhun käyttöön suunnitelluissa tiloissa. – Esimerkiksi musiikki- ja kansalaisopiston nykyisin käytössä olevat varastotilat ovat välillä hankalasti käytettäviä, ahtaita


”Toiveena on, että uusiin tiloihin olisi jokaisen helppo tulla.” tai liian kaukana itse käytettävästä tilasta. Samoin esitys- ja harjoitustilat ovat olleet alun perin muuhun toimintaan tarkoitettuja ja niiden tekniikkaa on päivitetty vuosien varrella vastaamaan muusikkojen tarpeita. Uuden kampuksen tilat tehdään tarkoitukseensa alusta alkaen uusinta esitys- ja tallennustekniikkaa hyödyntäen. Tarkoitus on, että 2020-luvulla tehdään tilat myös 2050-luvun tarpeisiin, Ellmén iloitsee. Hj. Nortamon koulun väki odottaa uudelta koulukeskukselta akustisesti, teknisesti ja toiminnallisesti laadukasta kokonaisuutta, jonka seinien sisä- ja ulkopuolella voi toimia monipuolisesti ja muunneltavasti. Avaruutta, valoisuutta, toiminnan helppoutta ja erityisesti toimipisteiden pysyvyyttä korostetaan tällä hetkellä väistötiloissa toimivan koulun henkilökunnan keskuudessa. Uusista tarkoituksenmukaisista tiloista on innoissaan myös nuorisopäällikkö Rea Poikonen. Musiikki- ja kansalaisopiston tavoin nuorisopalvelut saa nyt ensimmäistä kertaa täysin uutuuttaan kiiltävät tilat nuorten käyttöön.

– Nuorisotiloiksi on aiemmin otettu käyttöön muusta käytöstä vapautuneita tiloja, joten on mahtavaa saada upeat uudet tilat. Nuorillakin on ollut mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja päästä vaikuttamaan tuleviin yhteisiin puitteisiin. Koulun oppilaat ovat toivoneet kampukselle oleskelupaikkoja ja mahdollisuuksia viettää kavereiden kanssa aikaa esimerkiksi pihapelien muodossa, Poikonen kertoo.

Nuorisopäällikkö toivoo uuden sijainnin houkuttelevan paikalle entistä enemmän nuoria. – Kampus tulee aivan kaupungin keskustaan enemmän näkyville, kaikkien saavutettavaksi ja muiden palveluiden yhteyteen. Toiveena on, että uusiin tiloihin olisi jokaisen helppo tulla.

19


Kansalaisopiston ja musiikkiopiston rehtori Mira Ellmén kannustaa kaikkia kokeilemaan uutta harrastusta. - Uudet kurssi-ideat ja -ehdotukset ovat myös tervetulleita!

Kansalaisopisto ja musiikkiopisto

TÄHTÄÄVÄT TULEVAISUUTEEN Mira Ellménin johdolla Teksti: Sini Gahmberg Kuvat: Minna Paananen

– Tekemistä kaikille, musiikkia kaupunkilaisille, ihmisten kohtaamisia ja pop up -kokeiluja uudessa kaupunkilaisten olohuoneessa, kansalaisopiston ja musiikkiopiston rehtori Mira Ellmén visioi tulevaa toimintaa Karin kampuksella. Hän kannustaa kaikkia kokeilemaan itselle uutta harrastusta. Kokeilu voi avartaa omaa maailmankatsomusta, auttaa ymmärtämään paremmin toisia sekä lisätä ajatuksellista joustavuutta ja tuoda uusia näkökulmia elämään. – Meillä on valtavasti hienoja vapaan sivistystyön kursseja muun muassa digitaidoista puukkokursseihin sekä joogasta sijoittamiseen. Lisäksi tarjolla on täsmäkoulutusta ja kieltenopiskelua, Ellmén kertoo. Lasten ja nuorten taide- ja musiikkikasvatusta järjestetään aina pienestä lapsesta aikuisuuden kynnykselle asti. – Taideoppiaineissa kyse on prosessista, jossa lapsi kasvaa ja kehittyy koko opiskelunsa ajan. On hienoa nähdä kunkin oppilaan kehityskaari opiskeluiden edetessä, Ellmén sanoo.

20

Organisaatiouudistuksella valmistaudutaan tulevaan Elokuusta alkaen Rauman kansalaisopisto ja musiikkiopisto ovat olleet yksi hallinnollinen kokonaisuus. Opistojen toiminta organisaatiouudistuksesta huolimatta jatkuu tuttuun tapaan. Elokuun alussa hallinnollisena rehtorina aloittanut Ellmén luonnehtii kahden opiston yhteen liittämistä ensimmäiseksi askeleeksi. – Alkanut ensimmäinen lukuvuosi syksystä kevääseen on kaikille uuden opettelua, jonka jälkeen voidaan analysoida, miten on mennyt ja miten toimintaa voidaan kehittää. Seuraava steppi on asettuminen kolmen vuoden päästä Karin kampukselle, joka tuo uusia mahdollisuuksia toimintaamme, hän sanoo. Ellménin apuna opistojen hallinnossa toimivat apulaisrehtorit Leena Haapio-Lehti vapaassa sivistystyössä kansalaisopistossa ja Nelli Nieminen taiteen perusopetuksessa eli kansalaisopiston tarjontaan sisältyvässä kuvataide-, teatteri- ja käsityökoulussa sekä musiikkiopistossa. Henkilöstöä

molemmilla opistoilla on yhteensä lähes 200, joista noin 30 henkilöä on päätoimisia ja loput sivutoimisia.

”Hienoa päästä uusiin tiloihin” Nyt opetustilat on ripoteltu pitkin kaupunkia, mutta tulevaisuudessa siintävät synergiaedut yhdessä Hj. Nortamon peruskoulun, uimahallin, liikunta- ja nuorisotoimen kanssa. Raumalaiset saavat Karin kampuksesta todellisen monitoimikeskuksen, jonka ovet käyvät aamuvarhaisesta iltamyöhään. – Karin kampus ihmisten kohtaamispaikkana on aivan ainutlaatuinen, jossa eri ikäryhmät ja eri taustan omaavat ihmiset rikastuttavat elämäänsä. Tämä luo meille mahdollisuuden saada uudenlaista synergiaa asiakaskohtaamisiin. Uimaan mennessä yksilö voi saada kipinän esimerkiksi uuden harrastuksen kokeilemiselle tai taiteen nauttimiselle. Ehkä myös siirtyä saman katon alla harrastuksesta toiseen, Ellmén sanoo.


Samalla opistotalon toiminnan edellytykset kasvavat ja tekniikan valmiudet saatetaan nykyajan vaatimustasolle. Akustiikkaan ja ääneneristykseen kiinnitetään enemmän huomiota. Myös energiatehokkuus ja ekologisuus kohoavat, kun tiloja käytetään tehokkaasti.

Opiskelua koronasta huolimatta Kuten muissakin organisaatioissa, kansalaisopistossa ja musiikkiopistossa seurataan tarkalla silmällä ja korvalla koronauutisointia, -ohjeistuksia ja -suosituksia. – Olemme jatkuvasti varpaillamme ja valppaana. Syksyllä on saatu olla lähiopetuksessa, mikä on ollut hirmuisen tärkeää. Olemme huomanneet, että etäopettaminen soveltuu moneen, mutta kaikkeen ei, Ellmén toteaa. Ohjeiden noudattaminen on kaikissa ryhmissä kestävyyslaji, jota kaikkien vain pitää jaksaa ja muistaa tehdä. Ellmén näkee myös positiivista. – Kevät opetti meille musiikkiopistossa sen, että nopea siirtymä etäopetukseen oli mahdollista. Pystyimme jatkamaan opetusta, ja monet lapset innostuivat todella paljon uudesta tavasta työskennellä.

Musiikkiopiston kitaraoppilas Eino Länsipaltta harjoittelee kitaransoittoa lehtori Jonne Gransin johdolla.

– Välillä haasteena oli toki äänen kuljettaminen etätapaamisessa, minkä toimimattomuus saattoi latistaa fiilistä taiteen tekemisestä. Esimerkiksi verkon kautta kontrabasson ääni kuulosti välillä moottorisahalta, Ellmén jatkaa.

Ensimmäistä kertaa musiikkiopiston opettajilla oli myös mahdollisuus nähdä kotiharjoittelun olosuhteet ja antaa neuvoja esimerkiksi optimaaliseen soittoasentoon tai valaistukseen.

UUTTA KIRJASTOAUTOA PITÄÄ VIELÄ ODOTTAA Teksti ja kuva: Meri Lehto

Rauman nykyinen kirjastoauto on kulkenut reiteillään jo reilut 16 vuotta. Auto on jo niin vanha, että kohta tarvittaisiin tilalle uusi, kertoo kirjastoautonkuljettajana ja -virkailijana työskentelevä Päivi Forsman. Kirjastoauto kulkee maanantaista perjantaihin aamupäivisin ja iltaisin, poikkeuksena perjantai, jolloin auto on ajossa vain aamupäivän. Aamupäivisin auto kulkee keskustan tuntumassa kiertäen kouluja ja päiväkoteja, kun taas ilta-ajan reitti painottuu kyliin. Päivän aikana voi mittariin kertyä jopa sata kilometriä. Aamut ovat yleensä ruuhkaisia, mutta iltaisin asiakkaiden kanssa ehtii hetken myös rupatella, Forsman kertoo. Kuljettajat työskentelevät kahdessa vuorossa ja iltapäivällä auto on hetken seisahduksissa aineistojen järjestelemistä varten. Kirjastoauton valikoima on yllättävän laaja. Aikuisten kirjoja kirjastoauton hyllystä löytyy kuitenkin kerrallaan kutakin vain yksi kappale ja varastosta vaihdellaan kirjoja sen mukaan, mitä asiakkaat toivovat.

Kirjastoauton vuosittaisesta budjetista suurin osa kuluu lasten- ja nuortenkirjoihin. Forsman kertoo ilahtuneena, että kirjastoauton lainamäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa. Kirjalainojen ja äänikirjojen lainamäärät ovat lisääntyneet, kun taas CD- ja DVD-levyjen menekki on vähentynyt. Pahimpana korona-aikana auto ei kulkenut ollenkaan ja nyt virkailijan ja asiakkaiden välillä on pärskesuoja suojaamassa sekä asiakkaita että henkilökuntaa. Asiakkaiden määrää tullaan jatkossakin rajoittamaan ruuhkien välttämiseksi. Nykyinen kirjastoauto alkaa olla taipaleensa loppuvaiheessa ja toiveissa on uusi auto. Forsman toivoo uudelta autolta perustoimintojen lisäksi muokattavuutta, nykytekniikkaa ja pienempää polttoaineen kulutusta. – Lainausautomaatti nopeuttaisi lainaamista ja vähentäisi ruuhkien kertymistä, Forsman huokaa toiveikkaasti.

Kirjastoauton kuljettajana ja virkailijana työskentelevän Päivi Forsmanin työnkuvaan kuuluu ajamisen lisäksi esimerkiksi asiakaspalvelu, hyllytys, hankinnat sekä kirjaston kotipalvelu.

21


UUTISIKKUNA

UUSI KONSERTTISARJA KEVÄÄLLÄ RAUMALLA

HÖYRYPESURI, NOKKAKÄRRYT JA OMPELUKONE TAVARALAINAAMON TOIVETAVAROITA

Rannikon Sävel konserttisarjan taiteellinen profiili keskittyy harvemmin kuultuihin soitinkokoonpanoihin ja ohjelmistoon. Konserttipaikkoina hyödynnetään harvemmin käytettyjä, kamarimusiikille erinomaisesti soveltuvia paikkoja. Konsertit ovat yleisölle maksuttomia, mutta kuulijapaikan lunastaminen edellyttää ennakkoilmoittautumista. Konserteissa otetaan huomioon turvavälit sekä mahdollisuus riittävään käsihygieniaan. Ennakkoilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen rannikonsavel@gmail.com. Tarkemmat tiedot konserteista kaupungin tapahtumakalenterista rauma.fi

Lapin kirjaston yhteyteen on avautumassa tavaralainaamo ja kirjasto on aloittanut keräyskampanjan tavaralahjoituksia varten. Kirjaston asiakkaille järjestettiin lokakuussa kysely tavaralainaamoon hankittavista tavaroista. Kyselyyn saapui 60 vastausta. Lisäksi kysymyksiä ja ideoita tavaralainaamon valikoimasta tuli asiakkailta suoraan kirjaston henkilökunnalle. Kyselyn perusteella toivotuimmat lainatuotteet ovat höyrypesuri, nokkakärryt ja ompelukone. Muita toivotuimpia lainatuotteita ovat akkuporakone, jäätelökone, ikkunanpesuri, pensassakset, pensasleikkuri, mehulinko, retkikeitin, nauhahiomakone, bluetooth-kaiutin, sähköpyörä ja vesikourujen puhdistaja. Jos haluat lahjoittaa esineitä tavaralainaamoon, ota yhteyttä Lapin kirjaston Teija Henrikssoniin, p. 044 387 2191 teija.henriksson@rauma.fi tai Raija Saloon, p. 044 387 2191, raija.salo@rauma.fi.

NAISTEN TYÖT ESILLÄ MARELASSA Rauman museon laivanvarustajan kotimuseo Marelassa on Naisten työt -näyttely, joka esittelee naisten töitä ja elämää esinekokoelmien kautta. Naisten työt -näyttely tuo esiin Rauman museon kokoelmissa olevia esineitä arjesta juhlaan ja yhteiskuntaluokasta toiseen. Samalla se nostaa esiin naisten historiaa raumalaisesta näkökulmasta.

RAUMAN JÄÄHALLI TÄYTTI 50 VUOTTA Rauman jäähalli täytti vuosia, kun ensimmäisestä siellä pelatusta jääkiekon pääsarjaottelusta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Rauman Lukko kohtasi 1.11.1970 jääkiekon SM-sarjassa Savonlinnan Pallokerhon, silloin vielä jonkin verran keskeneräisessä Äijänsuon jäähallissa. Ottelu pelattiin ilman päätyseiniä. Varsinaiset vihkiäiset järjestettiin tammikuussa 1971 ja kokonaan halli oli valmis saman vuoden elokuussa. Äijänsuon jäähalli on Suomen kolmanneksi vanhin jäähalli. Edelle kiilaavat 1960-luvulla auenneet Tampereen Hakametsä ja Helsingin jäähalli. Rauman hallin perustana oli samalle paikalle talkoovoimin vuonna 1961 rakennettu tekojäärata, joka oli myös maan ensimmäisiä.

22


HISTORIAN AARTEITA

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO

OLGA PAQVALININ VIUHKA

Poikkeavat aukioloajat: 6.12. 23.12.

itsenäisyyspäivä suljettu jouluaaton aatto, pääkirjasto 9–17 ja lähikirjastot 10–17

Teksti: Museovirkailija Sari Korjonen-Lahti ja vs. museointendentti Minna-Liisa Salonsaari

Rauman museon Marelassa (Kauppakatu 24) marraskuussa avautuva Naisten työt -näyttely esittelee naisten töitä ja elämää Rauman museon esinekokoelmien kautta. Esineillä on kerrottavanaan tarina naisten töistä ja elämästä, joka miehisessä historiankirjoituksessa on usein jäänyt piiloon. Ne kertovat tarinan naisten työn muutoksesta ja askelista holhouksesta kohti tasa-arvoa. Esillä on eri yhteiskuntaluokkiin kuuluneiden naisten historiaa työstä ylellisyysesineisiin. Yksi esillä olevista esineistä on Rauman museon kokoelmissa oleva vaaleansininen viuhka. Se on aikanaan kuulunut tohtorinna Olga Paqvalinille. Hän lahjoitti viuhkan Rauman museolle vuonna 1912. Viuhkan on ostanut hänen velipuolensa tohtori Karl Paqvalin Pariisista vuonna 1874. Olga Paqvalin (o.s. Sallmén) oli 1860-luvulla Marelan talossa asuneen Paul Isak Sallménin ja Agata Paqvalinin tytär. Hän avioitui lääketieteen lisensiaatti Kristian Henrik Paqvalinin kanssa vuonna 1888. Viuhka on valmistettu silkkikankaasta, joka on kiinnitetty luukehikkoon. Luuosat on yhdistetty messinkisellä renkaalla, johon on kiinnitetty silkkitupsu. Messinkirengas on koristeltu yhdeltä puolelta helmiäispinnoitteella. Viuhka on vahvistettu sisältä paperilla.

24–­27.12. joulun ajan suljettu 31.12.

uudenvuoden aatto, pääkirjasto klo 9–15 ja lähikirjastot klo 10–15

1.1.

uudenvuodenpäivä suljettu

21.12.–6.1. Kodisjoen kirjasto suljettu Kirjastoauto ei aja 22.12.2020−6.1.2021

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLALLISUUDET sunnuntaina 6.12.2020 Rauman Pyhän Ristin kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, jonka jälkeen klo 11.30 ohjelma ja seppeleiden lasku sankarihaudoilla Rauman vanhalla hautausmaalla. Kodisjoen kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, jonka jälkeen seppeleen lasku sankarihaudoilla. Lapin kirkossa itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppeleiden lasku sankarihaudoilla. Itsenäisyyspäivän juhlaa ei tänä vuonna järjestetä Rauma-salissa koronaepidemian vuoksi.

Rauman museon kokoelmissa oleva silkkikankainen viuhka on peräisin Ranskasta. Marraskuusta lähtien museokauppa Kistupuadissa on myynnissä viuhkan kuvalla varustettuja meikkipusseja.

Rauman kaupunki toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää!

ONKO SINULLA JUTTUIDEOITA?

Kaupungin tiedotuslehti

3

2014 Raumalla opiskelu sujuu s. 11

Minkälaiset kaupungin asiat Sinua kiinnostavat?

u

ie n t

dot

usl

eht

i 4

20

16

Ka

Uudessa päiväkodissa jan una Joul htumia tapa malla Rau 6 s.

upu

ngi

VÄRIT HEHKUVAT

nt ie

dot

usl

eht

i

2

20

16

Sosia terve aliuute yspalveluja en mall t iin s. 8

s.

vau

Ko hyv ulutyö äss hd ä 14 issa

Ka

gi pun

K au

in

20

ng

15

pu ed

3

ti 14 oro ku tä ika eis Po riv ipulle hu 14 s.

n

s. 6

&

ulu

i ka

jo

Syksy on täynnä tekemistä s. 19-25

in

Ta

r tte

ot ed ti

Ta ka voit ka svu te vä ns ja ena lis ain s. 4– ty 5 m in Sy en ku ksy s. nto k 20 u –2 3 ile tsu m u aa n

20

in

ng

4

pu

Tar mit mo n ä v yplä aan ä

i

K au

ht

us

le

le

us

ht

i

ot

a

ij ais atk anr ssa s.8 gelm ee On huon olo

a Te n

a n aja a lun mi Jou ahtu 9 tap s. 8-

Anna meille vinkki aiheesta tai mielenkiintoisesta persoonasta. Palkitsemme juttuun johtaneet vinkit Rauma-tuotteella.

Lähetä ideasi sähköpostilla osoitteeseen viestintapalvelut@rauma.fi.

23


PATSAAT & VEISTOKSET

Juttusarjassa esitellään Rauman patsaita, muistomerkkejä ja ulkoilmaveistoksia.

RAFAEL LÖNNSTRÖM teollisuuden ja taiteen elävöittäjä Teksti: Marko Östman Kuvat: Elmeri Elo

Elämäntyönsä pääasiassa metalliteollisuuden parissa tehneen Rafael Lönnströmin merkitys Raumalle ja sen teollisuudelle on valtavan suuri. Rafael ja Teresa Lönnströmin vaikutus näkyy myös muun muassa taiteessa. Koneteknikoksi opiskelleen Rafael Lönnströmin teollinen ura alkoi toden teolla vuonna 1929, kun hän perusti yhdessä kahden liikekumppaninsa kanssa Helsinkiin Sytytin Oy:n. Tehtaan tuotanto keskittyi Lönnströmin keksimiin ja patentoimiin ammusten sytyttimiin. Vastatakseen kansainvälisten markkinoiden kysyntään ammuksista Lönnström perusti Raumalle Oy Ammus Ab:n. Vuonna 1942 myös Sytytin Oy:n tuotanto keskitettiin Raumalle. Kun talvisota oli ohi, tuotantoon kuuluivat muun muassa kattilat, maitokannut ja partakoneen terät. Myöhemmin tehdas erikoistui hanoihin.

24

Leski Teresa Lönnström myi tehtaan 1970luvun alussa Huhtamäki-konsernille. Rafael Lönnström menehtyi keuhkotuberkuloosiin 51-vuotiaana joulukuussa 1943. Hänet haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin Rauman Vanhalle hautausmaalle. Näyttävä hautamuistomerkki on kuvanveistäjä Yrjö Liipolan tekemä pronssiveistos, joka kuvaa polvistuvaa seppää. Sankaripatsaan ja Kordelinin kappelin lähituntumassa sijaitseva, Lönnström Oy:n tilaama graniittitaustaan kiinnitetty teos paljastettiin lokakuussa 1946. Teresa Lönnström oli miehensä tavoin kiinnostunut taiteesta ja määräsi testamentissaan perustettavaksi pariskunnan nimeä kantavan säätiön. Rafael ja Teresa Lönnströmin säätiön ylläpitämä kotimuseo toimii tänäkin päivänä heidän kotitalossaan Syväraumanlahden lähistöllä.

Jatulintarhasta onnea avioon ja purjehdukseen Kappelinsalmella, samaisen kotimuseon lähiympäristössä, Rafael ja Teresia Lönnströmin puistossa sijaitsee Jatulintarha-niminen ympäristötaideteos. Teos syntyi raumalaisen ”Vendi-siirtokunnan” eli Maija Kantasen, Kirsi Backmanin, Pirjo Heinon, Heli Väisäsen ja Taru-Taina Noran sekä päiväkodinjohtaja Marja-Liisa Kempaksen, Rauman kaupungin puutarhan ja alueen päiväkotien järjestämän koko perheen tapahtuman yhteydessä vuonna 1999. Jokainen tapahtumaan osallistunut maalasi kalliomaalausväreillä yhden noin ihmisen pään kokoisen kiven, jonka jälkeen maalaaja asetti sen valmiiksi piirrettyyn hiekka-alustaan. Kokonaisuudesta muodostui yhteinen kivilatomus eli jatulintarha. Suomessa Jatulintarha-kiviladelmia voi nähdä pääasiassa saaristoissa. Niiden on päätelty liittyvän kosintamenoihin alkuperäisen ruotsinkielisen ”Jungfrudans” nimensä perusteella. Toinen uskomus on, että merimiehet rakensivat aikanaan jatulintarhoja tyynnyttääkseen pahat tuulet. Näiden uskomusten pohjalta Rauman jatulintarhaa voi kiertää sokkona vaikkapa polttarien yhteydessä hyvän avioonnen saamiseksi. Purjehtijat sen sijaan voivat tehdä saman taatakseen sopivat purjehdusilmat lähtiessään esimerkiksi Syväraumanlahdelta kohti uusia aaltoja.


Suuhygienistit Merja Kastell ja Maija Paavola tekevät ennaltaehkäisevää työtä raumalaisten suun terveyden edistämiseksi. Suuhygienistien vastaanotoilla käy kaikenikäisiä potilaita.

SUUHYGIENISTI

hampaiden hoidon asiantuntija Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta Rauman kaupungin suun terveydenhuollon toimipisteissä työskentelee kahdeksan suuhygienistiä. Toimipisteitä on neljä – Lapin, Nanun ja Pyynpään hammashoitolat sekä keskushammashoitola. Tiedätkö, mitä suuhygienisti tekee? Suuhygienistit Merja Kastell ja Maija Paavola tekevät työtään asiakaslähtöisesti, suun terveyttä edistäen. Suuhygienistin työ on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää työtä kaikenikäisten potilaiden kanssa. Merja Kastell tarkastaa alle kouluikäisten ja koululaisten hampaita. – Hammaskivenpoisto ja iensairauksien hoito ovat iso osa työtäni. Olen myös mukana oikomishoidon tiimissä suuhygienistinä ja teen laitoskäyntejä, Kastell sanoo.

Terveyskasvatuksella on tärkeä rooli Maija Paavolan vastuulla on pääosin suun terveyskasvatus. Hän kiertää pitämässä tunteja kouluissa ja käy puhumassa esimerkiksi yhdistyksissä ja tapahtumissa suun terveydestä ja tekee näin ennaltaehkäisevää työtä. – Tarkastan myös kaikkien 1,5-vuotiaiden ja 3-vuotiaiden raumalaisten hampaat ja keskustelen suun terveyteen liittyvistä asioista perheiden kanssa, Paavola kertoo.

Suuhygienistin työ on itsenäistä Hammaslääkärit ja -hoitajat työskentelevät aina pareittain, mutta suuhygienistin työ on itsenäistä.

– Teemme yhteistyötä hammaslääkärien ja -hoitajien kanssa, mutta asiakkaan hoidon ohjaus keskittyy meille, Kastell selventää. Suuhygienistin vastaanotolle kannattaa suunnata esimerkiksi pahanhajuisen hengityksen, värjäytymien, hammaskiven tai hampaiden puhdistusongelmien vuoksi. He tekevät myös hoidon tarpeen arvioita ja ohjaavat potilaan tarvittaessa hammaslääkärin luo.

Jokainen työpäivä on erilainen Merja Kastellin tavanomainen päivä alkaa vastaanottotilan hygieniakäytäntöjen hoitamisella. Jokaisen potilaskäynnin välissä hän huolehtii hygienia-asioista ja kirjaa potilaiden tiedot järjestelmään. Työpäivä alkaa aamulla kello 7.30 ja viimeiset potilaat hoidetaan kello 15 mennessä. Sen jälkeen vastaanottohuoneessa tehdään loppusiivous ja huolletaan sekä teroitetaan instrumentit. – Toisinaan vierailen myös palvelukodeissa tekemässä esimerkiksi hoidon tarpeen arviointeja. Työssäni kaikki päivät, asiakkaat ja hampaat ovat erilaisia. Työ on mahtavan monipuolista, Kastell lisää. Maija Paavolan työpäiviin kuuluu terveyskasvatusta kouluissa. Hän saattaa tehdä puolet päivästä potilastyötä ja keskittyä loppupäivän terveyskasvatusmateriaalien

työstämiseen. Paavola toimii suuhygienistin töiden lisäksi myös koronajäljittäjänä. – Rauman keskushammashoitolassa toimiva Halssi-toimintamalli elävöittää työarkea. Kun asiakkaan suu pyritään hoitamaan kerralla kuntoon, se vaatii moniammatillista yhteistyötä, Paavola kertoo. Merja Kastell on työskennellyt Rauman kaupungin suun terveydenhuollossa kolme vuotta ja Maija Paavola noin 10 vuotta. Myös Paavola nostaa esiin työn monipuolisuuden. – Terveyskasvatus on lempiaiheeni. On palkitsevaa lisätä ihmisten tietoisuutta suun terveydestä. Lisäksi meillä on hyvä, avoin ja auttavainen työyhteisö, Paavola sanoo.

SUUHYGIENISTIEN VINKIT RAUMALAISILLE • Harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä kahden minuutin ajan. • Käytä fluorihammastahnaa. • Juo janoon vettä. Seuraa Instagramissa! @raumansuunterveys

25


KUNTOARVIOINNIT AUTTAVAT korjausvelan kiinni kuromisessa Teksti: Lauri Sillanpää

Kaupungin tilapalvelut käynnisti loppuvuodesta 2017 laajamittaisen selvityksen kaupungin omistamien rakennusten kunnosta. Kaupungin kiinteistöomaisuuden kunto- ja tilaselvityksen nimellä edennyt projekti kesti kaksi vuotta ja tuloksena saatiin kuntoarviot 73 kaupungin omistamasta rakennuksesta. Kuntoarviot on tehty silmämääräisesti tarkkailemalla eli rakenteita ei selvityksen aikana avattu, mutta kaikki raportit on tehty riippumattomien ammattilaisten toimesta. Tekijät kilpailutettiin ja pääosan raporteista on tehnyt paikallinen insinööritoimisto Aavatec Oy.

Tarkkaa tietoa rakennusten kunnosta Yksittäinen kuntoarvioraportti on noin 50-80 -sivuinen selvitys rakennuksesta. Raportissa kerrotaan sanallisesti talon osien, esimerkiksi katon, julkisivujen, sähkö- ja lvi-järjestelmien kunto. Lisäksi raportti sisältää PTS-osion eli kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelman. PTS:sta ilmenee rakennuksen korjaustarpeet kokonaisuuksittain, rakennustekniikan, sähkötekniikan ja LVI-tekniikan osalta ja niille on annettu kustannusarviot sekä suositeltu toteutusajankohta.

26

Saatu tietomäärä on valtava. Kirjallisia raportteja on yli 4 000 sivua ja ehdotettuja kunnossapitotoimenpiteitä yli 3 600 kappaletta. Jotta näin mittavaa tietomäärää pystytään hallinnoimaan, syötettiin kaikki toimenpide-ehdotukset kaupungin kunnossapito-ohjelmistoon. Sen avulla toimenpiteet pystytään aikatauluttamaan ja varmistamaan, että kaikki tarpeelliset työt tulevat tehdyksi. Samalla tulevaisuutta silmällä pitäen jää tarkka tieto korjauksista, niiden tekijöistä ja kustannuksista.

Salkutuksella resurssit oikeaan paikkaan Kuntoselvityksissä ilmeni, että kunnossapitotarpeiden määrä ylittää kunnossapitoon varatut vuosittaiset määrärahat. Kunnossapidon tarpeita on vuosittain noin 6,8 miljoonan euron edestä, ja määrärahoja noin 4,4 miljoonaa. Koska määrärahoja ei voida lisätä, pitää resurssit kohdentaa tarkemmin. Tämä työ on niin sanottua salkuttamista. Rakennukset luokitellaan kuuluviksi eri salkkuihin niiden ominaisuuksien mukaan. Raumalla kunnossapitoluokka A eli A-salkku, koostuu arvorakennuksista kuten Raatihuoneesta ja muista 1700-1800 -lukujen rakennuksista sekä muutamasta

muusta rakennuksesta. B-salkussa ovat kaikki pysyvässä palvelutuotannon käytössä olevat rakennukset, eli koulut, päiväkodit, soten sekä liikunta- ja kulttuuripalveluiden käytössä olevat rakennukset, joiden jatkosuunnitelmien suhteen ei näköpiirissä ole muutoksia. Nämä A ja B -salkkuihin asetetut rakennukset pidetään suunnitelmallisesti hyvässä kunnossa kohdistamalla resurssit ensisijaisesti niihin. C-salkun rakennukset eivät ole kaupungin ydintoiminnan käytössä tai niihin voi liittyä muita epävarmuustekijöitä. Niissä pyritään välttämään suurempia investointeja, rakennukset pidetään vain turvallisessa kunnossa. D-salkun rakennukset on tarkoitus myydä ja E-salkun rakennukset puretaan.

Pienemmällä rakennuskannalla rahat riittävät paremmin Pelkkä rakennusten kunnon ja korjaustarpeiden selvittäminen sekä niiden salkuttaminen ei vielä tuo säästöjä eikä paranna rakennusten kuntoa. Rakennusten kunnon parantamiseen tarvitaan käytännön toimenpiteitä. Vuoden 2019-2020 aikana on purettu seitsemän käytöstä poistunutta rakennusta, ja vuoden 2021 aikana on tarkoitus purkaa vielä kolme rakennusta.


KAUPUNKI MYY METSÄTALOUSKIINTEISTÖJÄ Teksti: Ari-Pekka Asikainen ja Kustaa Elsilä

” Koska määrärahoja ei voida lisätä, pitää resurssit kohdentaa tarkemmin.” – Lauri Sillanpää –

Samaan aikaan rakennuksia on myyty 8 kpl ja myynnit jatkuvat edelleen. Määrä voi äkkiseltään kuulostaa pieneltä, mutta kun salkkulistalla kohteita on yhteensä 211, ollaan kahden vuoden aikana luopumassa noin kymmenestä prosentista rakennuksia. Rakennuksista luopumalla ei vältetä ainoastaan tulevia korjauskustannuksia, vaan säästetään myös käyttökustannuksia. Kahden vuoden aikana myytyjen ja purettujen rakennusten energia, kunnossapito,

piha-alueiden hoito ja muut kulut ovat olleet noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Kun rakennuksesta luovutaan, syntyy pysyvää säästöä. Ylläpitokulut säästetään ja kunnossapito ja korjausrahat voidaan pistää sinne, missä niillä on suurin positiivinen vaikutus.

Osana Vahva ja vakaa Rauma –talousohjelmaa Rauman kaupunki käynnisti vuonna 2019 selvitykset metsätalouskiinteistöjen myyntimahdollisuuksista. Kaupungilla on kolmentyyppisiä metsiä. On niin sanottuja pankkimetsiä eli taloudellisesti merkittäviä metsiä, on virkistysmetsiä, joita ovat kaava-alueiden ja kaavan reuna-alueiden puistometsät sekä saaristometsät ja kolmantena ryhmänä ovat vaihtomaiksi ja myytäväksi sopivat metsät (esim. vaikeahoitoinen erillispalsta). Laajat ja yhtenäiset sekä helposti hoidettavat pankkimetsät tuovat kaupungille pitkällä aikajänteellä säännöllistä tulovirtaa ja ovat kaupungin talouden kannalta merkityksellisiä. Tällaisten alueiden myyminen ei ole kaupungin maa- ja omistajapoliittisten linjausten mukaista. Metsätalouskiinteistöjen myymiselle on perusteita, jos niiden hoitaminen on vaikeaa. Metsät voivat olla huonojen kulkuyhteyksien päässä, sijaita etäällä tai olla esimerkiksi irrallisia erillispalstoja. Tällaisia metsiä on Rauman länsiosassa noin 148 hehtaaria. Vuoden 2020 aikana metsäkiinteistöistä on myyty huutokaupalla noin 75 hehtaaria ja saatu myyntituloa noin 415 000 euroa. Lisäksi kaupunki on vaihtanut 32 hehtaaria metsää yhdyskuntarakentamisen kannalta tärkeisiin maa-alueisiin. Metsäkauppa on ollut poikkeuksellisen vilkasta, mutta tulevina vuosina se tulee hidastumaan. Tulevaisuudessa kaupunki keskittyy tarkoituksenmukaisten metsäkokonaisuuksien hoitoon. Hankalasti hoidettavat erillispalstat pyritään myymään tai vaihtamaan rakentamiselle soveltuvaan raakamaahan.

27


28


Laavuilla voi hengähtää ulkoilun lomassa Teksti ja kuvat: Kari Riikilä

Rauman ulkoilureittien varsilta löytyy useita laavuja, joissa voi hengähtää reippailun lomassa tai mennä vaikka varta vasten eväsretkelle nauttimaan makkaran paistosta ja lämpimästä kaakaosta. Useista kauniista yhteiskäyttöpaikoista on kiittäminen paikallisia kyläyhdistyksiä, urheiluseuroja ja muita aktiiveja. Yksi suosituimmista levähdyspaikoista on Kaarojärven rannalla sijaitseva, liikuntaseura Rauman Latu ry:n ja Tiilivuoren kyläyhdistyksen rakentama laavu. Laavu on Latumajan reitin varrella, ja siinä on esimerkiksi koko perheen hyvä juoda kaakaot talvisen hiihtoretken aikana, tai kesällä pulahtaa virkistävään veteen kauniilla, Laavurannaksi kutsutulla rannalla. Toisenlaisen luonto-kokemuksen tarjoaa hiihto- ja suunnistusseura Rasti-Lukon ja Rauman Ladun pystyttämä, vuonna 2016 valmistunut Ryssänkallion laavu.

Monna-Ooperin luontopolulla, upeassa kalliomaisemassa sijaitseva laavu istuu maisemaan, ja saattaa jäädä kallion päältä laskeutuvalta retkeilijältä jopa huomaamatta. Laavun edustan nuotiopaikalla voi keittää vaikka nokipannukahvit. Laavulle pääsee myös Lähdepellon kuntoradan varrelta, jolloin osittain haastavaa luontopolkua ei tarvitse kiertää. Myös Lapin Talvialhon laavulla voi viettää aikaa tai taukohetken urheilun tai ulkona liikkumisen lomassa. Teilinummen yleisurheilukentän läheisyydestä lähtevän kuntoradan varrella oleva laavu tarjoaa myös nuotiomahdollisuuden. Pelkkiä nuotiopaikkojakin löytyy ainakin Lähdepellolta, Nasulammelta, Unajan lintutornilta, Mantereenpäästä ja saaristosta, esimerkiksi Nurmeksen retkeilyreittien varsilta.

MUISTA LAAVUETIKETTI! • Vie laavulta pois, minkä olet sinne tuonutkin. • Älä tee tulta metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana. • Huomioi muut käyttäjät, älä valtaa laavuja pitkäksi aikaa. • Jos haluat tehdä tulen, tuo omat polttopuut.

29


LIIKUNTA & VAPAA-AIKA TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT JA AIKUISTEN ERITYISRYHMÄT Lisätietoa ryhmistä: rauma.fi/liikuntaryhmat

RAUMAN UIMAHALLI UIMAHALLIN POIKKEUKSELLISIA AUKIOLOAIKOJA 5.12. itsenäisyyspäivän aatto 6.12. itsenäisyyspäivä 23.12. jouluaaton aatto 24.12. jouluaatto 25.12. joulupäivä 26.12. tapaninpäivä 31.12. uudenvuodenaatto 1.1. uudenvuodenpäivä

UIMAHALLIN KAHVIO suljettu suljettu suljettu suljettu suljettu suljettu klo 6–14 suljettu

Nuorten työpajan ylläpitämässä uimahallin kahviossa on myynnissä itseleivottuja tuotteita. Tiistai- ja torstai-aamuisin on lisäksi tarjolla kaurapuuroa hillon tai marjojen kera. Tuotteita voi myös hakea mukaan.

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA Lisätietoa lapsille suunnatuista maksuttomista liikuntakerhoista ja nuorisopassista: rauma.fi/vapaa-aika-ja-liikunta/liikunta/ liikuntaryhmat/lasten-liikunta/

RAUMANMEREN TEKOJÄÄ Tekojään arvioitu käyttöaika on 1.12.–1.3. Tekojään aukioloaika on arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 9–21. Tekojään päivittäinen hoitoaika on klo 14.30–15.30, jolloin kentät ajetaan jäänhoitokoneella. Näkyvyys jäänhoitokoneesta on varsin rajallinen, joten kaikkien käyttäjien tulee ehdottomasti poistua jääalueelta ja kaukalosta huoltotauon ajaksi. Viikoittainen huoltoaika on maanantaisin klo 8–11, jolloin tekojää on suljettu.

VESIVOIMISTELUT MAKSUTON YLEISÖLUISTELUVUORO

wesiwoikka.fi Ohjausmaksu 3 € + uimahallimaksu. Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min. Muutokset mahdollisia.

Harjoitusjäähallissa sunnuntaisin klo 12.30–13.30. Muutokset mahdollisia. Mahdolliset ylimääräiset yleisöluisteluvuorot löytyvät:rauma.fi/yleisovuorot

LAPPIIN TOISET KUNTOPORTAAT Kuva: Auli Kouru

Lappilainen Juhani Leino otti kopin toisen lappilaisen Raija Uusi-Pietilän ehdotuksesta rakentaa kuntoportaat Lappiin. Toiminnan miehenä Leino sai puhuttua Lapin Salaman mukaan yhteistyöhön sekä EU:n Leader-rahoituksen että omarahoituksen paikallisilta yrittäjiltä. Hän kokosi myös talkooporukan, joka on ahkeroinut rappuset valmiiksi. Portaat sijoittuvat Sahamäentielle, Pyörnin kahvilaa vastapäätä, Linnavuoren rinteeseen. Niissä on 67 askelmaa eli yksi enemmän kuin Lähdepellon portaissa. Erikseen on vielä toiset rappuset, joita pitkin pääsee laskeutumaan alas läheiselle ulkokuntoilualueelle.

30

Alue on valaistu ja levähdystä varten on rakennettu penkit. Askelkorkeus on 12 cm, joten portaat sopivat hyvin myös ikäihmisille kunnon kohentamiseen. Portaiden vieressä on kuvalliset ohjeet siitä, millaisia etenemistapoja rappusissa voi käyttää. Rauman kaupunki on mahdollistanut päätöksillään portaiden rakentamisen alueen luontoarvot säilyttäen. Viiden vuoden päästä hoitovastuu niistä siirtyy kaupungille ja kaupunki maksaa myös valaistuksen tarvitseman sähkön. Juhani Leino on luvannut portaille vähintään 50 vuoden käyttöiän.


NUORISOTILAT ILMOITTAUTUMINEN KANSALAISOPISTOON Rauman kansalaisopiston kevään 2021 opinto-opas jaetaan raumalaisiin talouksiin 16.12.2020 • Opinto-opas julkaistaan myös kotisivuilla: rauma.fi/kansalaisopisto/opintoohjelma • Ilmoittautuminen kursseille alkaa netissä 4.1.2021 klo 18.00. Puhelimitse ja toimistossa ilmoittautuminen alkaa 5.1. klo 8.00. • Opetus alkaa maanantaina 11.1. Pandemiatilanteesta riippuen opetus toteutetaan lähiopetuksena tai mahdollisuuksien mukaan etäopetuksena.

KUOVIN NUOKKARI, Kuovinkuja 4 Avoin toiminta Ma ja ti klo 15.30–17.30 (5−6 lk) klo 17.30–20.30 (7 lk–17-vuotiaat) Pe ja la klo 16.30–19 (5–6 lk) klo 16.30−23 (7 lk−17-vuotiaat) LAPIN TYÖVIS, Hinnerjoentie 15 Avoin toiminta Ke

klo 14.30–16.30 (5 lk–17-vuotiaat) klo 14.30–20.00 (7 lk–17-vuotiaat)

Nuorisotilat joulutauolla 20.12.–6.1. SKEITTIHALLI, Kaivopuistontie 33 Ma–to klo 15–20 Skeittihalli joulutauolla 10.12.–3.1. Nuorisotalo Kuovi ja skeittihalli ovat vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin nuortenrauma.fi/nuorisopalvelut/nuorisotoiminta

NUORTEN TYÖPAJA

Rauman kansalaisopisto

Nuorten työpaja tarjoaa työttömille nuorille eri alojen harjoittelu- ja työllistämistukipaikkoja.

TALVILOMAN TAPAHTUMAT (vko 8) nuortenrauma.fi

Lisätiedot: nuortenrauma.fi/nuorisopalvelut/ nuorten-tyopaja

TERVETULOA RAUMAN MUSIIKKIOPISTON VARHAISKASVATUSRYHMIIN JA KUOROIHIN! Kevään 2021 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä musiikkiopiston toimistoon. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tiedot vapaista ryhmäpaikoista saat toimistosta. Musiikkiopistossa toimiviin kuoroihin otetaan mukaan uusia laulajia, tarkempia tietoja saat toimistosta tai nettisivuilta. Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto Jani Huhtala, p. 044 793 3551 rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi

NUORISOVALTUUSTON VAALIT 16.–27.11. Lisätiedot: nuortenrauma.fi/osallisuusja-vaikuttaminen/nuorisovaltuusto/

Lisätiedot: nuortenrauma.fi/ nuorisopalvelut/ etsiva-nuorisotyo/

NUORTEN KESÄTYÖVIIKOT Rauman kaupungin nuorisopalvelut palkkaa 100 raumalaista nuorta kesätyöviikoille. Työviikko on neljästä viiteen päivään, työtunteja on yhteensä 20, josta palkka 75 €. Työtehtävät vaihtelevat lasten parissa työskentelystä kunnossapitotehtäviin. Hakuaika helmikuussa. Lisätiedot: nuortenrauma.fi/kesaduunit

Nuorten Rauma tiedotus- ja neuvontapalvelu

nuortenrauma

31


stunut esitys! ”Kaikin puolin onni toimivat Teatterin järjestelyt n kaikki ioo hyvin, otettu huom uttia na ta tarvittava, turvallis esityksestä.” KATSOJAPALAUTE

”Tosi mahtavaa katsel tavaa! Suosittelen mielelläni jokais elle vastaantulijalle!” ”Pidin esityksestä paljonk. Hyv iä laulajia ja mukavaa musiik kia.” KATSOJAPALAUTTEITA

TURVALLISESTI RAUMAN TEATTERIIN Haluamme tehdä kaikkemme turvallisen teatterielämyksen varmistamiseksi. Toistaiseksi esityksiin myydään vain 65 paikkaa turvavälein normaalin 174 paikan sijaan. Lippukäytäntöämme on muutettu joustavammaksi ja sairastumisen sattuessa lipun voi siirtää maksutta vielä tuntia ennen esitystä. Tutustuthan ennen saapumista ohjeistuksiimme osoitteessa: raumanteatteri.fi

LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, Rauma p. (02) 8376 9900

raumanteatteri@raumanteatteri.fi Avoinna ma-pe klo 11–17 sekä esityspäivinä 2h ennen esitystä

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

TERVETULOA VIIHTYMÄÄN!

Profile for Rauman kaupunki - City of Rauma

Rauma-lehti 3/2020  

Advertisement
Advertisement