Rauma-lehti 2/2025

2/2025

Uimahalli

Valtuusto

Kunnossapito

Huippuolosuhteet kuntoiluun

Uudet puheenjohtajat tentissä

Raikas ilme tutuille kohteille

Kirjaston juhlavuosi

Ollaan vaan ja chillaillaan Kaupunkilaisten olohuone palvelee väkeä vauvoista vaareihin.

RAUMAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI, JULKINEN TIEDOTE, JAETAAN KAIKKIIN TALOUKSIIN.

Rauman kaupungin asukaslehti | rauma.fi

Rauma – Asukaslehti 2/2025

Tässä numerossa 3 4 6

Syksy saapuu

MINNA PAANANEN

Kirjasto kutsuu viihtymään arjen keskellä.

Pääkirjoitus Luanikkaasti kohti syksyä Sikses uut Puheenjohtajat tentissä Ettippäi Menneestä tulevaan

10 Friski myöttäst

Kaupunkilaisten olohuone

14 Elinvoimaa

10

Järviluotoon yli miljardin euron investointi?

15 Mnuu huki

Osallistuvan budjetoinnin toteutukset

16 Prikulles

Hyvissä käsissä

18 Reportaasi

18

Uuden altaan nopeus ilahduttaa uimareita.

Huippuolosuhteet kilpailuun ja kuntoiluun

22 Vanha Raatihuone

Historiaa ja nykyaikaa

23 Taidetta elämään

Taidetalo RaumArs

24 Big Botanic

ELLA JALAVA

Vehreä luontoilluusio

27 Kansalaisopisto ja musiikkiopisto

28 Lapset ja nuoret

Liikuntapalvelut

2

Rauma – Asukaslehti 2/2025

MINNA PAANANEN

29 Lukijatutkimus 30 Hyvinvointia ikäihmisille 31 Tapahtumakalenteri

Päättäjät ovat samaa mieltä Rauman vahvuuksista.

4

Pääkirjoitus

Poliittinen päätöksenteko Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto käyttää kaupungin ylintä poliittista päätösvaltaa. Se päättää muun muassa toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä hallinnon järjestämisen perusteista.

Kaupunginhallitus

Luanikkaasti kohti syksyä SYKSY SAAPUU Raumallekin kuin vanha ystävä, lempeästi ja päättäväisesti. Ilmassa on kirpeyttä ja uuden alkua. Koulujen ja harrastusten alkaessa arki asettuu uomiinsa ja kaupunki valmistautuu uuteen rytmiin.

Tässä lehtinumerossa haluamme nostaa esiin raumalaisen arjen monimuotoisuutta ja yhteisöllisyyttä. Erityisesti juhlistamme kaupunginkirjastoa, joka täyttää 175 vuotta. Kirjasto on vuosikymmenten saatossa palvellut raumalaisia monin tavoin ja muuttunut ajan hengessä.

Tänään kirjasto on enemmän kuin koskaan ennen: se on olohuone, työtila, opiskelupaikka ja kohtaamispiste. Kirjaston palvelut ovat saatavilla myös verkossa ympäri vuorokauden. Kirjojen lisäksi lainata voi esimerkiksi liikuntavälineitä, soittimia ja lautapelejä.

Rauma on kaupunki, jossa historia ja nykyaika kulkevat käsi kädessä. Lehden sivuilla saaristolaiselämä, vanha kaupunkimme sekä kulttuuri- ja taideprojektit kertovat juuristamme.

Samalla digihankkeet, uudenlaiset liikkumisen mahdollisuudet ja vastavalitut puheenjohtajat vievät meitä kohti tulevaisuutta. Uusi uimahalli ilahduttaa kaikenikäisiä, ja Mnuu huki -hankkeet osoittavat, että asukkaiden ääni kuuluu ja vaikuttaa.

Toivon, että lehti tuo sinulle iloa ja inspiraatiota syksyyn. Kiitos, että olet mukana rakentamassa tulevaisuuden Raumaa!

Kristiina Lehtonen päätoimittaja P.S. Syyskuun aikana voit antaa palautetta ja kehitysehdotuksia lehdestä vastaamalla lukijatutkimukseemme. Linkki ja ohjeet löytyvät sivulta 29.

Kaupunginhallitus ohjaa kaupungin kehittämistä ja toimintaa kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti.

Lisäksi kaupunginhallitus ohjaa valiokuntien, lautakuntien, muiden luottamuselinten sekä toimialojen toimintaa sekä valvoo asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Valio-, lauta- ja johtokunnat

Valio-, lauta- ja johtokunnat ovat tehtäväalueittain organisoituja luottamushenkilöelimiä, jotka vastaavat palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä omalla toimialallaan. Kaupunginvaltuusto nimeää niiden jäsenet ja puheenjohtajiston.

Esityslistat ja pöytäkirjat ovat julkisia

Toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät KTwebsovelluksesta, johon pääsee osoitteessa rauma.fi/ asiointi-ja-paatoksenteko/paatoksenteko.

Nuorisovaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat ovat osoitteessa rauma.fi/lapset-ja-nuoret/nuortenrauma/nuorisotyo/nuorisovaltuusto/.

Valtuuston kokoukset suorana YouTubessa

Kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata suorana Rauman kaupungin YouTube-kanavalta osoitteessa youtube.com/cityofrauma.

Valtuuston paikkajako 2025–2029

Rauma – Asukaslehti 2/2025, 17.9.2025. Rauman kaupungin asukaslehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Raumalla. // Painos 26 500 kpl PÄÄTOIMITTAJA Kristiina Lehtonen, kristiina.lehtonen@rauma.fi // TUOTANTO Ilona Nordlund, Kumppania ja Kristiina Lehtonen, Rauman kaupunki // TOIMITUS Pia Ala-Äijälä, Saija Alhontausta, Pia Hirvonen, Minna Kouva, Kristiina Kortelainen, Kristiina Lehtonen, Kari Riikilä ja Tytti Wallenius // ULKOASU JA TAITTO Jaana Kurvinen, Kumppania // ETUSIVUN KUVA Minna Paananen raumafi

@visitrauma

City of Rauma

Rauma – Asukaslehti 2/2025

3

Sikses uut

Puheenjohtajat tentissä Rauman uusi kaupunginvaltuusto aloitti neljän vuoden työnsä kesäkuun alussa.

Selvitimme keskeisimpien poliittisten johtajien näkemyksiä kaupungin tulevaisuudesta.

Koonnut: Kristiina Lehtonen Kuva: Minna Paananen

Otso Huuska, kaupunginvaltuuston pj., Kok.

1.–2. Nykyinen strategia pitää päivittää ja jatkaa sen toimeenpanoa. Raumalla on ainutlaatuinen tilaisuus nousta merkittäväksi vihreän teollisuuden sijaintipaikaksi ja kasvattaa väkilukua ja työpaikkoja. Huolehditaan siitä, että toimijoiden sijoittuminen kaupunkiin on helppoa, infrastruktuuri on kunnossa ja kuntoon saatu palveluverkko kestää.

Tarvittavat korjausinvestoinnit on tehtävä, jotta uutta korjausvelkaa ei pääse syntymään. Jotta kaupungin talous kestää nämä tarpeet, valtuuston on priorisoitava investointeja jopa seuraavalle valtuustokaudelle yltävällä suunnittelulla.

3. Kauppakeskuksen tontti on ostettu kaupungille.

Tarvitaan pikaisesti realistinen kaava, joka mahdollistaa alueen rakentamisen paloissa. Alueelle voisi sijoittua niin hotelli, asuntoja kuin liiketiloja.

Samalla on saatava kunnollinen linja-autoasema.

4. Kaupungin talous on kunnossa, kouluverkko on laitettu kuntoon, uutta teollisuutta sijoittuu paikkakunnalle. Kaupunki on kokoonsa nähden varsin vetovoimainen, ja tapahtumatarjontaa on.

5. Keskustelen mielelläni mistä tahansa ja otan mielipiteiden kirjon huomioon päätöksiä tehdessäni.

Vastaan kaikkiin yhteydenottoihin puhelimitse ja sähköpostitse.

4

Rauma – Asukaslehti 2/2025

Tätä kysyttiin 1. Mitä merkittäviä asioita valtuustolla on edessä tällä valtuustokaudella?

2. Mitä erityisiä haasteita päättäjillä/ valiokuntasi johtamalla toimialalla on näköpiirissä?

3. Mitkä asiat Raumalla pitäisi pistää niin sanotusti reilaan?

4. Mikä Raumalla on erityisen hyvin?

5. Miten kuuntelet kuntalaisia?

Heidi Hiljanen, kaupunginhallituksen pj., SDP

1. Keskeisiä haasteita ovat talouden tasapainon säilyttäminen sekä kaupungin investointikuorman hoitaminen ja priorisoiminen, jotta voidaan turvata alueelle uusia elinvoimainvestointeja. Kaupungin tulee omalta osaltaan pyrkiä siihen, että alue houkuttelee osaavaa työvoimaa, sekä mahdollistaa elinkeinoelämän ja oppilaitosten vuoropuhelua niin, että koulutus vastaa alueellisia tarpeita. Myös keskeisiin hyvinvointivajeisiin, erityisesti lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointiin ja työllisyystilanteen heikkenemiseen, pitää pyrkiä vaikuttamaan.

Elinkeinoelämään kohdentuvat investoinnit voidaan välillisesti nähdä hyvinvointia tukevina investointeina ja päinvastoin.

2. Talouden vahvistaminen ja tasapainon löytäminen käyttötalouden ja investointien osalta sopivaan suhteeseen. Rauman taloustilanne on suhteellisen hyvä, mutta kuntatalouteen kohdistuvat paineet ja haasteet tulee ennakoida.

3. Paljon puhuttu linja-autoasema ja kanalinvarren tyhjä tontti tulee saattaa kuntoon mahdollisimman pian. Keskustavisiotyö on käynnissä ja vastaa myös näihin ongelmakohtiin.

4. Rauma on ihmisen kokoinen kaupunki, jossa kaikki tarpeellinen on suhteellisen lähellä. Raumalla on loistavat mahdollisuudet yrittää, lapsiperheiden elää ja olla, hyvät koulutusmahdollisuudet sekä poikkeuksellisen laajat harrastusmahdollisuudet, elinvoimainen kulttuurielämä, upea meri keskustan tuntumassa sekä ainutlaatuinen Vanha Rauma.

Rauma on monin tavoin paras paikka elää, asua ja vierailla.

5. Haluan tavata ihmisiä laajasti erilaisissa ympäristöissä ja kanavissa ja toivon, että kynnys olla minuun suoraan yhteydessä olisi mahdollisimman matala. Hihasta saa aina napata.

Toivottavasti tavataan ja vaihdetaan ajatuksia.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Reijo Ringbom, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heidi Hiljanen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otso Huuska ja teknisen valiokunnan puheenjohtaja Iida Lampi uskovat toimivan yhteistyön olevan kaikkien raumalaisten etu.

Iida Lampi, teknisen valiokunnan pj., Kok.

1. Saariston ja merellisen matkailun parantaminen on yksi keskeinen asia. Toivottavasti valtuusto pääsee päättämään lähitulevaisuudessa myös isojen teollisuusyritysten sijoittumiseen liittyvistä asioista, muun muassa sataman ja Lakarin alueista.

2. Meneillään olevat koulurakennusprojektit saadaan onnistuneesti valmiiksi ja samoin muut pienemmät uudishankkeet. On tärkeää saada päätettyä käytöstä poistuvan rakennuskannan kohtalot, jotta estetään uuden korjausvelan syntyminen.

3. Talouden ennakoinnin tulisi olla vielä luotettavampaa, jotta talousarvion ja toteutuman välinen ero ei olisi niin suuri. Erilaisia liikenteen ratkaisuja pitäisi saada kuntoon, ja tietysti kaupungintalon viereinen iso tyhjä tontti tulee saada Rauman kannalta positiiviseen käyttöön. Tähän tulisi käyttää jopa laajempaa ideointia. Rauma-markkinointia pitäisi saada kohdennettua tuloksellisesti lähialueita kauemmas.

4. Raumalaisilla on mahdollisuus käyttää monipuolisesti liikuntapaikkoja, ja Raumalla osataan tukea kaikkien ikäluokkien liikkumista. Rauma on teollisuudelle houkutteleva paikka ja maailman mittakaavassa ainutlaatuinen matkailukohde.

5. Tapaan kuntalaisia harrastusten parissa urheilukentillä ja vapaa-ajalla, työssäni ja eri sidosryhmissä. On hienoa, että kuntalaisilla on ajatuksia ja ideoita kotikaupunkinsa kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Reijo Ringbom, sivistysvaliokunnan pj., SDP

1. Yrityselämän monipuolinen mahdollistaminen kaupungissamme niin, että saamme vireillä olevia isoja investointeja Raumalle ja turvattua raumalaisille työtä ja toimeentuloa.

Talouden tasapainottaminen kokonaisvaltaisesti. Investointien toteuttaminen ja palauttaminen pidemmällä aikavälillä normaalille tasolle.

2. Lasten syntyvyys on huolestuttavan alhainen. Tämä johtaa väistämättä siihen, että joudumme palaamaan ikävään koulu- ja varhaiskasvatusverkkokeskusteluun parin vuoden sisällä. Lisäksi nuorten ja lasten pahoinvointi sekä erityisen tuen tarve huolestuttavat.

3. Raumalla asiat ovat pääosin kunnossa. Kiinteistöjen kunnosta pitää jatkossa pitää entistä parempaa huolta, ettei korjausvelkaa enää kerry. Liikuntapaikkoja tulee kehittää kokonaisvaltaisesti niin, että liikkuminen on edullista ja helposti saavutettavaa. Myös kaupungin saavutettavuutta pitää edelleen kehittää. Linja-autoaseman tai seisakkeen saaminen Raumalle olisi ajankohtainen.

4. Rauma on hyvin elinvoimainen kaupunki kokoisekseen.

Rauma on vahva ja vaikuttava – luanikas ja lumoava.

Meillä on hieno Vanha Rauma, sen kehittäminen on erityisen tärkeää. Meillä on panostettu koulu- ja varhaiskasvatusverkkoon sekä kaupungissa järjestettäviin koulutusmahdollisuuksiin.

5. Kuuntelen kuntalaisia herkällä korvalla, mitä heillä on mielessä tai mikä painaa mieltä. Päivittäin erilaisissa kohtaamisissa tai kun kuntalaiset ovat suoraan yhteydessä minuun. Kaikkia toiveita ei kuitenkaan voida toteuttaa.

Rauma – Asukaslehti 2/2025

5

Ettippäi

Miltä Raumasi näyttää vuonna 2050?

RAUMALLA ALOITETAAN keskustavision laatiminen syksyllä 2025. Tarkoituksena on luoda innostavia näkymiä tulevaisuuteen.

Niiden pohjalta Raumaa lähdetään kehittämään aina vuoteen 2050 asti. Toteutus on monialainen ja kattaa aihealueita kaupunkisuunnittelusta elinkeinoelämään.

Vision laatimiseen sisältyy luovaa ja innovatiivista vuorovaikutusta, jonka avulla mahdollistetaan eri toimijoiden laaja osallistaminen. Jokaisella raumalaisella on siis mahdollisuus päästä vaikuttamaan kaupungin tulevaisuuteen.

Alustavassa ohjelmassa on muun muassa haastatteluja, työpajoja ja jopa tulevaisuusfestivaali.

– Tarkoituksena on nähdä mahdollisuuksia ja pitää katse korkealla horisontissa. Kaikilla osallistujilla on siis lupa visioida kauas tulevaisuuteen jättäen nykytilassa tiedossa olevat rajoitteet taka-alalle, arkkitehti Leena Joki-Korpela kertoo.

Keskustavisio valmistuu keväällä 2026, minkä jälkeen ryhdytään toimiin vuorovaikutuksen ja suunnittelun pohjalta syntyneen aineiston perusteella. Kaupungin suorassa hallinnassa olevien hankkeiden lisäksi tavoitteena on innostaa myös yrittäjiä, elinkeinoelämää, päättäjiä, järjestöjä ja kaupunkilaisia osallistumaan ja kehittämään Raumaa.

Visiotyön toteuttajan kilpailuttamiseen on käytetty kilpailullista neuvottelumenettelyä tilapalvelujohtaja Olli-Pekka Kumpulan johdolla. Hankintametodin ansiosta ja hankintaprosessin perusteella Rauman Keskustavision 2050 laatimisesta voidaan odottaa monipuolista ja raumalaisuutta näkyväksi tekevää prosessia ja lopputulosta.

6

Rauma – Asukaslehti 2/2025

Saaristolaiselämää Raumalla Teksti: Hanna-Leena Salminen Kuva: Rauman museo RAUMAN SAARISTOSSA oli 1920-luvulla noin 130 asukasta. 1980-luvulle tultaessa perinteinen saaristolaiselämä oli katoamassa, ympärivuotisia asukkaita oli enää alle 20 henkilöä. Rauman museo haastatteli saariston asukkaita ja dokumentoi rakennuskannan ja maiseman vuosina 1984–1985. Tämä tutkimus tarjoaa hyvän näköalan saaristolaiselämään 1800-luvun lopulta 1980-luvulle.

Saaristossa elettiin omavaraistaloudessa, jossa yhteisöllisyys oli vahvaa ja yhteistyötä tehtiin niin kalastuksessa kuin viljelyksessä. Kalastus oli saaristossa elinehto. Peltoja viljeltiin ja eläimiä pidettiin omiksi tarpeiksi. Moni hankki lisätuloja esimerkiksi metsätöissä. Saaristolaiselämän hankaluus tulee esiin esimerkiksi lasten koulunkäynnistä puhuttaessa. Saaristolaiskoulun loputtua 1930-luvulla lapset oli pakko lähettää kouluun kaupunkiin.

Elannon saaminen saaristossa muuttui haastavammaksi kalansaaliiden pienentyessä, ja samaan aikaan esimerkiksi teollisuuden työpaikat lisääntyivät Rauman seudulla houkutellen varsinkin nuorta väkeä.

Ensin loppui kalastus, sitten asutus

Kalansaaliiden väheneminen käy ilmi museon haastatteluaineistosta.

Lisääntynyt troolikalastus ulkomerellä vähensi saaliita rannikolla. Itämeren saastuminen 1900-luvulla ja muutokset ympäristössä, kuten Olkiluodon ydinvoimalan käynnistyminen, vaikuttivat myös.

Rauman saariston luonto ja merimaisemat lumoavat edelleen kauneudellaan. Vapaa-ajan asunnot ja huviveneily ovat tulleet pysyvän asutuksen tilalle. Rauman merialueella on edelleen myös ammattikalastusta, ja saaristo on myös yksi seudun matkailuelinkeinon peruspilareista.

Tiukentuneet suojelumääräykset ovat helpottaneet Itämeren tilaa vähitellen, mutta toimia lähimeremme suojeluun tarvitaan edelleen, jotta myös tulevat polvet voivat siitä nauttia. ”Nykyään ei elättäis meri samaa määrä ko ennen, kolme siikaa tull viime syksyn niistä vesist ko ennen tul vaikk kui paljo. Sodan jälkeenki sata kiloa siikaa ei ollut mittää ottaa, mut ei nyt.“ Rauman museon nauhoitearkisto, haastattelut vuodelta 1988.

Rauman asutuilta saarilta matka kaupunkiin oli pisimmillään yli 10 kilometriä veneellä. Matka lyheni huomattavasti ensin Puuvallin kanavan ja myöhemmin Säikänsalmen kanavan myötä.

Puuvallin kanava kaivettiin vuonna 1919.

RAUMAN MUSEON KUVAKOKOELMAT

Merkittävien raumalaisten jalanjäljillä

Johan Wilhelm Lindegren (s. 9.12.1814, k. 4.11.1865) eli ja vaikutti koko ikänsä Raumalla. Hän oli menestyksekäs kauppias, porvari, laivanomistaja ja laivuri.

Kauppias-laivanomistajalaivuri Lindegren Rauman rohkeana puolustajana Teksti: Sini Gahmberg JOHAN WILHELM LINDEGREN tunnettiin raumalaisena kauppiaana ja laivanomistajana. Hän oli naimisissa Amanda Lindegrenin (os. Westerling) kanssa.

Johan aloitti merenkulun uransa pääsemällä perämieheksi vuonna 1835 ja vuonna 1839 porvariksi ja laivuriksi. Neljä vuotta myöhemmin ollessaan 30-vuotias hän kouluttautui vielä kofferdilaivuriksi, joita oli tuolloin Raumalla hänen lisäkseen vain kaksi.

Vuonna 1854 Rauman kaupungin kauppalaivasto oli suurimmillaan ja rahdit olivat nousukiidossa. Kaupunki eli viennistä ja tuonnista. Vuonna 1854 Raumalla oli 46 laivaa ja niiden yhteinen tonnisto oli 3 122 lästiä.

hallussaan kuusi suurta hylkeenpyyntipyssyä, joita hän oli innokas käyttämään kaupungin puolustamiseen.

Heinäkuussa 1855 Rauman satama kohtasi kaksi merkittävää hyökkäystä. Ensin englantilainen höyryfregatti kävi vaatimassa Rauman satamaa ja laivastoa itselleen. Kauppias Lindegren ampui monta vihollista ja johti tarmokkaasti sataman palojen sammutusta. Myöhemmin tapahtui vielä toinen hyökkäys: tuolloin englantilainen ja ranskalainen höyrylaiva saapuivat Korkiakarille ja sytyttivät hyökkäyksen yhteydessä useita tulipaloja.

Tarmokas kaupungin puolustaja

Sodan myötä merenkulku ja siihen liittyvä kaupankäynti pysähtyivät joksikin aikaa, vaikkakin Raumalta jatkettiin kaupankäyntiä vesien vaarallisuudesta huolimatta.

Myöhään syksyllä 1855 Raumalta lähti useita laivoja, joiden joukossa oli myös kauppias Lindegrenin

Krimin sota vuosina 1853–1856 löi kuitenkin laineitaan myös Raumalle. Kauppias Johan Lindegren oli yksi Rauman puolustusrintamaan liittyneistä 10 vapaaehtoisesta kaupunkilaisesta. Kauppiaalla oli

Kaupankäyntiä vaarallisilla vesillä

Kultainen Pyhän Yrjön ritarimerkki urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta. varustamia kuunareita.

Sodan loputtua kaupungin puolustajille jaettiin kunniamerkkejä. Kauppias Johan Lindegren sai kultaisen Pyhän Yrjön ritarimerkin Rauman puolustuksessa osoittamastaan urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta, mikä mainitaan hänen hautakivessäänkin.

Kauppias Lindegrenin menehdyttyä vuonna 1865 rouva Amanda Lindegren otti hoitaakseen miehensä laivanvarustusliikkeen ja hoiti sitä menestyksekkäästi aina kuolemaansa asti vuoteen 1892.

LÄHTEET: Rauman kaupungin historia IV 1809–1917, Aina Lähteenoja.

Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen, Rauman merimuseo, 2016.

Keskustelu museoamanuenssi Noora Jokinen, Rauman museo, tammikuu 2025.

Rauma – Asukaslehti 2/2025

7

Ettippäi

Mikroliikkumisen lainsäädäntö muuttuu

Ilmainen Gyyt moninkertaisti matkustajamäärät kesällä RAUMAN KAUPUNKI haluaa tukea kestävää liikkumista ja kannustaa julkisen liikenteen käyttöön. Kaupungissa on ollut ilmainen joukkoliikenne useampana kesänä, tänä vuonna kesä- ja heinäkuun. Ilmaisen joukkoliikenteen myötä Raumalla tehtiin matkustajaennätys.

– Kesän ilmaiset kyydit lisäsivät matkustajamääriä ennennäkemättömästi. Tänä kesänä liikennettä oli myös aiempiin kesiin nähden enemmän, kun sekä bussilinjoja että vuoroja oli enemmän. Myös maksuttomuuden markkinointiin panostettiin tänä kesänä, joukkoliikennesuunnittelija Mikael Saive kertoo.

Rauman joukkoliikenne eli Gyyt oli kaikille maksuton kesäkuusta heinäkuuhun. Tänä aikana Gyytillä tehtiin yhteensä lähes 60 000 matkaa.

Heinäkuussa tehtiin yli 34 000 bussimatkaa, kun vastaava luku oli viime vuonna maksuttomana aikana 26 500. Kesäkuussa matkoja tehtiin tänä vuonna 25 000, kun vuosi sitten maksullisen kesäkuun aikana tehtiin 8 000 matkaa. Selkeästi suosituin linja oli numero 1 (Merirauma-Kourujärvi).

Suomen ympäristökeskuksen tilaston mukaan tieliikenne on Raumalla suurin päästölähde. Päästöjä aiheuttaa henkilöautojen runsas käyttö. Lisääntynyt joukkoliikenteen käyttö osoittaa, että aina ei ole tarvetta oman auton käyttöön.

8

Rauma – Asukaslehti 2/2025

MIKROLIIKKUMISEN, eli esimerkiksi sähköavusteisella polkupyörällä tai sähköpotkulaudalla liikkumisen, lainsäädäntöä koskevat muutokset vahvistettiin kesäkuun puolivälissä. Käytännössä muutos antaa kaupungeille enemmän päätösvaltaa vuokrattavien sähköpotkulautojen hallinnoimiseen.

Raumalla mikroliikkumisen sääntelyn muutos astuu voimaan vuoden 2026 alusta alkaen. Siitä eteenpäin mikroliikkumisen välineitä vuokraavien yritysten tulee hakea erikseen lupaa, jotta he voivat toimia kaupungissa. Lupaehdoissa Rauman kaupunki voi rajoittaa esimerkiksi sähköpotkulautojen määrää, sallittua nopeutta ja parkkialueita. Lupaehtoja valmistellaan syksyn aikana.

Kesäkuussa kaupunkilaiset saivat vastata mik­ roliikkumista koskevaan kyselyyn. Palautetta tuli siitä, että sähköpotkulautojen pysäköinti aiheuttaa haittaa muulle liikenteelle. Sähköpotkulautoja itse käyttäneet kokevat haitat muita vähäisemmiksi, mutta heistäkin yli puolet kokee sähköpotkulautojen pysäköinnin aiheuttavan haittaa. Tänä kesänä Raumalla pilotoitiin sähköpotkulautojen parkkipaikkoja kuudessa kohteessa.

Merkityt kohteet ovat suositeltuja pysäköintipaikkoja.

Muuallekin saa pysäköidä turvallisuus huomioiden.

Rauma saa uudet ilmakuvat VIIMEISIN TARKKA ilmakuvaus Raumasta on noin kymmenen vuoden takaa. Tänä vuonna asiaan tulee muutos, sillä mittaustoimi on teettänyt Raumasta ilmakuvaukset kesän aikana.

Tavanomaisten ilmakuvien lisäksi tuotettiin myös viistoilmakuvat ja laserkeilauksella tarkka korkeusmalli kaupungista. Kuvausaineisto tuotettiin asemakaavoitetuista alueista sekä Lakarin laajennusalueista aina Lappiin saakka.

Laserkeilaus ja ilmakuvaukset ovat kaukokartoitusmenetelmiä, joilla kerätään tietoa maastosta ja rakennetusta ympäristöstä ilman, että kohteeseen tarvitsee fyysisesti mennä. Ilmakuvauslento edellyttää tarkkaa suunnittelua: lentolinjat, korkeudet, kattavuus, sääolosuhteet ja valon suunta määritellään etukäteen.

Kuvausten myötä saadaan luotettavaa ja tasalaatuista kartoitustietoa yrityshankkeisiin sekä kaavoituksen, kaupunkisuunnit-

telun ja muiden viranomaisten tarpeisiin. Lisäksi ilmakuvauksilla ikuistetaan kaupungin historiaa – kuvat ja 3D-mallit taltioivat kaupungin rakenteen vuodelta 2025. Ilmakuvausten pohjalta on jatkotyönä suunnitteilla 3D-kaupunkimalli Raumasta.

Ilmakuvauksen toteutti kesäheinäkuussa Field Finland Oy. Ilmakuvauksella ja viistoilmakuvauksella tarkoitetaan valokuvien ottamista ilmasta pystysuoraan sekä viistosti alaspäin erikoiskameroilla.

Laserkeilaus on tekniikka, jossa laite lähettää sekunnissa satoja tuhansia laserpulsseja maahan ja mittaa, kuinka kauan kestää, että pulssi heijastuu takaisin anturiin.

Näin saadaan erittäin tarkka 3D-malli maaston ja rakenteiden muodosta.

Suomi.fi-viesteillä helpotusta asiointiin Digi- ja väestötietovirasto on käynnistänyt valtakunnallisen hankkeen tavoitteena vähentää paperipostia ja tehdä digitaalisesta viranomaisviestinnästä ensisijainen kanava.

Tavoitteena on, että mahdollisimman moni luopuisi paperipostin vastaanottamisesta ja poimisi viranomaisten viestit sähköisestä Suomi.fi-viestipalvelusta.

Kansalaisille on toukokuusta alkaen tarjottu mahdollisuutta ottaa Suomi.fi-viestit käyttöön. Vuoden 2026 alussa käyttöönotto tapahtuu automaattisesti, kun asioi sähköisesti viranomaisen palvelussa. Sähköisten viestien vastaanottamisen voi keskeyttää ilmoituksella ja saada viestit jälleen paperipostina.

Siirtyminen digitaaliseen viestintään säästää yhteiskunnan varoja kymmeniä miljoonia euroa vuodessa ja tuo viranomaisten postit nopeasti saataville yhdestä paikasta.

Lisätietoja: suomi.fi/fi/viestit

Vuosi 2024 oli taloudellisesti onnistunut RAUMAN KAUPUNGIN vuoden 2024 arviointikertomus valmistui keväällä.

– Jokaiseen vuoteen liittyy jotakin ennalta arvaamatonta: viime vuonna Raumaa koetelleet Lyly-myrsky ja tulvat. Molemmista Raumalla selvittiin hyvin ja kuntalaisten turvallinen arki pystyttiin turvaamaan, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Helena Ollila toteaa.

Tarkastuslautakunnan arvion mukaan vuosi toteutui taloudellisesti hyvin. Tavoitteet saavutettiin pääosin, ja asukasmäärä kasvoi.

Talouden heikko suhdanne näkyi

kuitenkin myös Raumalla: rakentaminen väheni, ja työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi. Tilanteesta huolimatta Rauma teki 5,5 miljoonan euron ylijäämän.

Tulokseen vaikutti erityisesti verotulojen ja rahoitustuottojen ennakoitua parempi kertymä.

Rauman kaupunki investoi tulevaisuuteen – erityisesti lapsiin ja nuoriin. Osana palveluverkkouudistusta rakennettiin päiväkoteja ja kouluja. Lisäksi panostettiin harrastusmahdollisuuksiin ja kulttuuritarjontaan.

Rauma – Asukaslehti 2/2025

9

Friski myöttäst

Kaupunkilaisten olohuone Rauman kirjasto palvelee väkeä vauvoista vaareihin. Eräänäkin elokuisena maanantaina joku sanoo grlp ja sen jälkeen ilmoille kantautuu Paranoid.

Teksti: Matti Välimäki Kuvat: Minna Paananen

”TIEDÄTKÖ MIKÄ on runo?

Se on sitä että hyppää sanan selkään ja antaa mennä eikä pelkää Kun uskaltaa olla Runohiiri, niin avoinna on koko maailmanpiiri.”

(Tuula Korolainen, Kuono kohti tähtiä) Runohiiri kipittää pääkirjastossa jo aamulla. Kirjastonhoitaja Aino Nevalainen lukee loruja ja näyttää koreografiat nallella. Äidit seuraavat perässä: keinuttavat ja nostelevat vauvojaan ja laskevat näiden varpaita.

Käynnissä on ryhmäneuvolan lorutuokio. Loruilun jälkeen terveydenhoitajat antavat äideille vinkkejä ja sosiaalitoimen edustajat kertovat matalan kynnyksen palveluistaan.

Puolivuotiaat myös mitataan ja punnitaan.

Myös presidentin kaima Mauno

10

Rauma – Asukaslehti 2/2025

Koivisto, puoli vuotta, pötköttelee lattialla. Hän fundeeraa runohiiren sanomaa ja ryhtyy sitten tutkimaan maailmaanpiiriään, ryömintävaihteella mutta varsin vikkelästi.

– Mauno on ymmärtänyt asian oikein. Kirjastossa ei tarvitse pönöttää, äiti Riia Koivisto naurahtaa.

Mitään ei tarvitse ostaa!

Vaan kertomuksemme käynnistyi jo 175 vuotta sitten.

Vuonna 1850 apteekin takahuoneessa aloitti toimintansa lainakirjasto, jonka tarkoituksena oli edistää palvelus- ja työväessä halua ja taipumusta saada vapaa-aikanaan lukemalla hyödyllisiä ja tarpeellisia tietoja. Kokoelmissa oli 67 hurskasta ja kristillistä teosta, joita saattoi lainata muutamalla kopeekalla.

Tiesitkö?

Rauman ensimmäinen omatoimikirjasto aloittaa vuonna 2026 Uotilan uuden koulun yhteydessä. Omatoimiaikaa on luvassa myös Lapin lähikirjastoon. Molemmissa paikalla tulee olemaan osan aikaa myös kirjastovirkailija.

Lisää kirjaston tapahtumista: rauma.fi/kulttuurija-vapaa-aika/kirjasto/

Vappu-tyttö on ottanut Elisa-äidin avustuksella jo kirjatkin haltuun.

Rauma – Asukaslehti 2/2025

11

Kirjastosta voi lainata urheiluvälineitä tai nypläystyynyn.

ja. Täällä kokoustetaan, opiskellaan, tavataan kavereita, musisoidaan ja tutkaillaan näyttelyitä. Kirjastosta voi lainata myös vaikkapa urheiluvälineitä, roskapihtejä – tai nypläystyynyn.

– Mikä tärkeintä, täällä voi myös ihan olla vaan ja chillailla, eikä kenenkään tarvitse ostaa mitään. Nykyäänhän sellaiset paikat ovat aika vähissä, kirjastopalveluiden johtaja Karri Hara miettii.

Osui ja upposi

Nykyään kirjoja on miljoona.

Komeaan tasalukuun päästään, kun mukaan lasketaan myös Satakirjastot-yhteistyön kautta raumalaisten vapaasti lainattavissa olevat muiden satakuntalaisten kirjastojen enemmän tai vähemmän hurskaat teokset.

Ja kuten jo loruneuvolalaiset todistivat, nykyään kirjastossa tehdään paljon muutakin kuin lainataan kirjo-

Elisa Haatainen on tullut kirjastoon Vappu-tyttönsä kanssa reseptikirjoja etsimään. Vappu on jo tosi iso tyttö, hänellä on ikää peräti 11 kuukautta.

Lorut ovat tuttuja myös heille.

Parivaljakko osallistui keväällä lorutuokioihin ja aikoo käydä niissä myös syksyllä.

– Keväällä oli vain muutaman tunnin yöunia, joten lorut osuivat ja upposivat tosin hyvin äitiinkin, Haatainen kertoo. Hän lisää, että tapahtumissa oli kiva tavata myös muita nuoria vanhempia.

Muisto Peräntie on tullut lukemaan päivän lehdet.

12

Rauma – Asukaslehti 2/2025

– Grlp, Vappu kommentoi ja hymyilee hurmaavasti.

Muisto Peräntie, 79, on tullut lukemaan päivän lehdet. Hän kertoo käyvänsä kirjastossa myös Ikäneuvoston keskustelukerhossa maailmaa parantamassa. Kirjojakin on tullut lainattua.

Peräntie kertoo pitävänsä Agatha Christien kirjojen tyylisistä kukasen-teki-dekkareista. Ja mitä tulee kirjaston LVI-puoleen, Muistolta sopii kysyä kuka-sen-teki.

– Kun kirjastoa rakennettiin, toimin kaupungin puolesta LVI-puolen rakennuttajana. Vieläkin, kun käyn kirjastossa, kiinnitän automaattisesti huomiota raikkaaseen ilmaan.

Vessassa tarkistan, miten hanoista tulee vettä. Vimpan päälle pelaavat, hän myhäilee.

Tiedon, suolaisen ja makean äärellä

Nuorisotoimen Cafe Käpälä tarjoaa nuorille työkokemusta ja asiakkaille kahvin kyytipojaksi muun muassa

Konsta Kankaalalta ja Tuukka Karoselta lähtee komeasti Paranoid.

vastapaistettuja karjalanpiirakoita sekä mokkapaloja.

Käy ilmi, että olemme kirjastossa reilusti mokkapalarajan tällä puolella. Mokkapala on mokkapala eikä masaliisa, niin kuin porilaiset sanovat.

– Jos joku tilaa masaliisan, kyllä me hänellekin mokkapalan myymme, Veera Impola naurahtaa.

Vähän matkan päässä lukiolainen Omid Mohebbi pänttää yhteiskuntaoppia syksyn ylioppilaskirjoituksiin.

Afganistanista seitsemän vuotta sitten tullut Mohebbi puhuu hämmästyttävän hyvää suomea. Hän aikoo pyrkiä lääkikseen, muina vaihtoehtoina ovat ensihoitajaopinnot tai opiskelu SAMKin bisneslinjalla.

Erityisluokan opettaja Jyri Raanta on etsimässä ammatillista kirjallisuutta, opetusvinkkejä kuvaamataidon tunneille.

Mitä, eivätkö opet tiedäkään kaikkea?

Digitointihuoneessa voi nykyään soittaa sähkökitaraa ja -rumpuja.

– Opet eivät tiedä kaikkea. Mutta he osaavat hakea tietoa kirjastosta, Raanta sanoo.

Soita Paranoid!

– Soita Paranoid! Lähteekö?

– Totta kai, vastaa seiskaluokkalainen Konsta Kankaala.

Ilmoille kantautuu klassinen riffi.

Finished with my woman ‘cause she could not help me with my mind...

Kirjaston digitointihuoneessa voi soittaa nykyään sähkökitaraa ja sähkörumpuja – mutta kuulokkeiden avulla, etteivät muut häiriinny.

Toisaalta kirjastosta löytyy myös sähköpiano.

Rumpuja paukuttavan kirjastovirkailija Tuukka Karosen mukaan nyt vaikkapa musiikkiharrastuksen aloittamista pohtiva voi kokeilla, miltä instrumentit tuntuvat. Kankaala, joka tunnetaan myös musiikkiopiston ahkerasti keikkailevasta Four Reasons -bändistä, on jo enemmän kuin aloittelija.

– AC/DC on suosikkibändini.

Mutta soitamme musiikkia laidasta laitaan, myös esimerkiksi Beatlesia.

Tuleeko Konstasta isona rokkitähti?

– Totta kai, hän vastaa taas.

Tehotoistoa. Kirjallinen ja rokillinen tyylikeino.

Rauma – Asukaslehti 2/2025

13

Elinvoimaa

Järviluotoon yli miljardin euron investointi?

Rauman Satama julkisti kesällä SuomiAreenalla Porissa merkittävän uutisen: Järviluotoon on tulossa maailmanluokan vihreän siirtymän tuotantolaitos.

Mitä hyötyä siitä olisi raumalaisille ja kaupungille?

Raumalla on tarjolla edullista sähköä ja erinomainen sijainti satamassa. Naapurissa toimii Metsä Fibren sellutehdas, josta saisi tarvittavan hiilidioksidin, joka nyt karkaa piipusta ilmaan.

– Aloitamme keskustelut, saadaanko hiilidioksidin talteenotosta heille bisneskeisi. Helpoin olisi putki tehtaalta suoraan meidän saitille.

Hiilidioksidia voidaan tuoda muualtakin, mutta se lisää kustannuksia.

Metsän ja Rauman kannalta on hyvä, että satamaan sijoittumassa oleva Norsk e-Fuel tarvitsee myös hiilidioksidia, sanoo Trast.

Teksti: Janne Rantanen

Tärkeä avaus

Trast toivoo valtiolta investointitukien lisäksi esimerkiksi päästökaupan laajentamista tai verohuojennuksia, jotta tehtaiden piippuja kannattaa “tulpata”.

– Tässä on Suomella pelin paikka saada uutta kestävän kehityksen teollisuutta etulinjassa, näkee Trast.

Rauman kaupunginjohtaja Esko

Poikela pitää Luoto Energiaa tärkeänä avauksena Järviluotojen hyödyntämiselle.

– Kun ensimmäinen toimija sitoutuu, se antaa eväät alueen kehittämiseen. Esimerkkinä voi mainita 400 kilovoltin sähkölinjan. Tulevilla täytöillä saamme tilaa useammalle toimijalle, sanoo Poikela.

Mitä hyötyä hankkeesta on raumalaisille?

– Rakentamisvaihe tarjoaa paljon työtä alueen yrityksille. Saamme myös kymmeniä uusia työpaikkoja.

Uudet tavaravirrat monipuolistavat Rauman Sataman liiketoimintaa, mikä osaltaan turvaa sataman työpaikkojen tulevaisuutta, vastaa Poikela.

KRISTIINA LEHTONEN

RAUMAN SATAMAN laajennusosaan on tulossa maailmanluokan vihreän siirtymän tuotantolaitos.

Luoto Energia aikoo valmistaa Iso-Järviluodossa uusiutuvaa vetyä ja synteettistä maakaasua (e-NG).

– Puhutaan varmasti yli miljardin euron investoinnista, sanoo CPC Finlandin toimitusjohtaja Erik Trast.

Päätös suunnittelun aloittamisesta tehtiin reilu vuosi sitten. CPC ja hankekumppani Tree Energy Solutions katsoivat monta paikkaa Suomessa. Rauma nähtiin parhaaksi.

Ely-keskus myönsi alkukesästä Järviluotoihin poikkeusluvan, jonka taustalla on Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiivi.

Tässä on Suomella pelin paikka saada uutta kestävän kehityksen teollisuutta etulinjassa.

Paljon tehtävää ennen rakentamista

Kaava on kaupungin puolelta valmis.

Se nopeuttaa prosessia, mutta paljon on vielä selvitettävää ja todistettavaa ennen kuin rakentamaan päästään.

– Keväällä aloitettiin ympäristövaikutusten arviointi, johon mennee vielä yli vuoden päivät. Lisäksi tarvitaan vesi-, ympäristö-, kemikaali- ja rakennusluvat. Niitä voidaan työstää osin samanaikaisesti, mutta investointipäätös lienee mahdollinen vasta vuoden 2028 lopulla, arvelee Trast.

14

Rauma – Asukaslehti 2/2025

Erik Trast (vasemmalla) SuomiAreena-tilaisuudessa, jossa paljastettiin hanke­ kehityksen käynnistyminen Järviluodon alueelle. Muut kuvassa: työministeri Matias Marttinen, kaupunginjohtaja Esko Poikela ja Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Janne Virta.

Mnuu huki 2025

Otanlahden hiekkarannalla voi nyt harjoittaa myös vatsalihaksia. Liikuntapaikkapäällikkö Tommi Cederberg näyttää mallia.

Rauman kaupunki toteuttaa vuonna 2025 viidettä kertaa osallistuvaa budjetointia. Kuntalaiset saivat maalis-huhtikuussa ideoida toteutettavia kohteita, joihin 50 000 euron määräraha tulisi käyttää. Kymmenen ehdotusta eteni huhti-toukokuussa pidettyyn äänestykseen. Voittajat olivat selvillä toukokuun puolivälissä.

Kaikki toteutettavat ideat valmistuvat kuluvan vuoden aikana.

Osallistuvan budjetoinnin toteutukset lisäävät liikunnan iloa Teksti ja kuva: Saija Alhontausta RAUMAN OSALLISTUVA budjetointi poiki tänä vuonna neljä toteutettavaa ehdotusta. Raumalaiset ja Rauman asioista kiinnostuneet saivat äänestää huhti-toukokuussa suosikkiaan kymmenen idean joukosta.

Kaikki toteutukset liittyvät tällä kertaa liikuntapaikkojen kehittämiseen.

Lapin yleisurheilukentän ulkokuntosali täydentyi heinäkuun alkupuolella kolmella uudella laitteella.

– Multilift-laite mahdollistaa alavartalolihasten vahvistamisen.

Etupunnerruslaitteella voi treenata käsiä ja hartioita. Ylävetolaitteen avulla voi parantaa ryhtiä sekä yläkroppaa, liikuntapaikkapäällikkö Tommi Cederberg kertoo.

Alueelta löytyi ennestään kaksi laitetta: vinopenkkipunnerrus ja jalkakyykky.

Täydennyksiä monelle liikuntapaikalle

Myös Otanlahden hiekkarannalla voi nyt kuntoilla monipuolisemmin ulkoilmasta nauttien. Osallistuvan budjetoinnin myötä alueelle lisättiin laitteet vinopenkkipunnerrukseen,

hauiskääntöön ja vatsalihasten harjoittamiseen.

– Mukavaa, että Mnuu huki -toteutukset liittyvät tänä vuonna vahvasti liikuntaan. Vaikka budjetti ei riittänyt kokonaan uusien ulkokuntosalien rakentamiseen, varatulla rahamäärällä saatiin täydennettyä olemassa olevien liikuntapaikkojen laitetarjontaa, vs. liikuntatoimenjohtaja Ari Rajamäki toteaa.

Kourujärven kuntosalille, tutummin Pommarille, on hankittu Mnuu hukin myötä uusia levypainoja. Pommarille on siirretty myös monitoimitalja vanhan uimahallin kuntosalilta.

Neljäs toteutus liittyy Pitkäjärven ja Äyhönjärven välisen puistokäytävän kunnostamiseen. Tavoitteena on, että reitti palvelisi jatkossa entistä paremmin myös pyöräilijöitä.

– Puistokäytävää parannetaan syksyn aikana 1,8 kilometrin matkalta paikoitellen kantavammaksi. Lisäksi Äyhönjärven puoleisessa päässä karsimme puistokäytävälle ulottuvat puiden oksat pois, kaupunginpuutarhuri Mari Pohjalainen kertoo.

Mittakaava

1 : 10000

300 m

Liikuntapaikkojen kehittämisellä tuetaan kaikenikäisten raumalaisten hyvinvointia.

Rauma – Asukaslehti 2/2025

15

Prikulles

Hyvissä käsissä Moni raumalaisille tuttu kohde on kokenut tänä vuonna kasvojenkohotuksen, kun kaupungin kunnossapitoyksikön työntekijät ovat korjanneet, maalanneet ja uusineet kaupungin omistamia kiinteistöjä.

Teksti: Tytti Wallenius Kuvat: Minna Paananen

Kunnossapitoyksikkö Raumalla kunnossapidosta vastaa kunnossapitoyksikkö, jossa työskentelee kunnossapitopäällikkö Reijo Ringbomin lisäksi kolme rakennusmestaria, 14 rakennusmiestä ja 15 laitosmiestä. Pihaalueiden kunnossapito kaupungilla on pääosin ulkoistettu, ja sitä valvoo rakennusmestari Ville Valpola yhdessä kaupungin viheralueista vastaavan yksikön, Wihertoimen, kanssa.

16

Rauma – Asukaslehti 2/2025

RAUMAN KAUPUNGIN kunnossapidon työnjohdossa työskentelevä rakennusmestari Riku Ollikainen aloittaa päivänsä aamuseitsemältä työnjaolla. Yhdessä rakennusmestari Ville Salon kanssa he käyvät läpi kaikki kunnossapidolle suunnatut palvelupyynnöt ja jakavat tehtävät tiimille.

Kaupungin rakennusten kunnossapidossa työskentelee kolmisenkymmentä alansa ammattilaista: kirvesmiehiä, muurareita ja laitosmiehiä. Heidän työpanoksellaan ylläpidetään ja korjataan kaupungin hallinnoimia kiinteistöjä ja niiden piha-alueita.

Näkyvien kohteiden ohella kaupungin kunnossapito vastaa eri kiinteistöissä havaituista epäkohdista tehtyihin palvelupyyntöihin. Palvelupyynnöt ovat yleensä pienempiä mutta toisinaan akuutteja korjaustarpeita.

– Kyse voi olla hajonneesta portista tai hyllyn kiinnittämisestä seinälle. Kohteet vaihtelevat Vanhan Rauman rakennuksista kouluihin, päiväkoteihin ja liikuntatiloihin, Ollikainen kertoo.

Kesällä 2025 työn alla oli monia raumalaisille tuttuja kohteita, kuten Otanlahden paviljonki ja kesäteatteri.

Otanlahden paviljongin julkisivukorjaukseen on kuulunut muun muassa 150 ikkunaruudun kunnostus sekä julkisivupaneelien uusiminen.

Kesäteatterilla meni projektia valvoneen Ollikaisen mukaan uusiksi ”käytännössä kaikki”. Rakennukset korjattiin vanhoista Matkahuollon siirtotiloista.

– Kesäteatteria on kunnostettu jo parin vuoden ajan, sillä kokonaisuuteen kuuluu useita erillisiä rakennuksia.

Tänä vuonna olemme uusineet wc-rakennukset, näyttelijöiden sosiaalitilat, lipunmyyntirakennuksen sekä varsinaiset myynti- ja tarjoilutilat. Näyttämön katsomorakenne on vanha, mutta myös sen julkisivua korjattiin ennen kesän näytöskautta, Ollikainen luettelee.

Jokainen päivä on erilainen

Kirvesmies Jan-Erik Hautakangas on työskennellyt Rauman kaupungin kunnossapidossa jo 21 vuoden ajan.

Hänen työtehtäviinsä kuuluu laaja repertuaari erilaisia kunnossapitotöitä aina hajonneista ovista julkisivujen kunnostamiseen.

– Kahta samanlaista päivää ei ole. Toisinaan työskentelen pidempään saman projektin parissa, toisinaan käyn toteuttamassa pienempiä korjaustöitä, joista on tullut palvelupyyntö, Hautakangas kuvailee.

Kesäteatterin kunnostus on jatkunut jo pari vuotta, sillä kokonaisuuteen kuuluu useita rakennuksia. Rakennukset korjattiin vanhoista Matkahuollon siirtotiloista.

Yhteistyöllä varmistamme, että hommat etenevät.

Tämän vuoden isoista projekteista Hautakangas on ollut mukana niin kesäteatterin kuin Otanlahden paviljongin korjaustöissä. Sen lisäksi hän on ollut tekemässä Rauman taidemuseosta esteetöntä kohdetta.

– Purimme sisäpihan vanhat rappuset pois ja valoimme pohjan nostimelle, jonka avulla sisäpihan käynnistä kiinteistöön tehtiin esteetön.

Kun kyseessä on vanha rakennus, työ vaatii toisinaan taitoa soveltaa osaamista: taidemuseon seinästä irrotettua paneelia ei enää ollut saatavilla, joten se piti korvata uudella, kustomoidulla tavaralla.

– Kaikki vanha pyritään säilyttämään, mutta toisinaan joitakin asioita täytyy tehdä uudelleen – vanhaa kunnioittaen ja tyyli säilyttäen. Maalaustöineen ja eri vaiheineen tällainen projekti on useamman viikon työ, Hautakangas kertoo.

Yhteistyöllä eteenpäin

Kirvesmies Jan-Erik Hautakangas (vas.) nauttii siitä, että jokainen työpäivä on erilainen. Mukana kesäteatterilla oli rakennusmestari Riku Ollikainen.

Riku Ollikainen on työskennellyt valvonta- ja työnjohtajatehtävissä 2000-luvun alusta asti. Rauman kaupungille hän tuli töihin vuonna 2019. Rakennusmestarina hänen tehtävänsä on valvoa töiden etenemistä, mikä tarkoittaa päivittäisiä käyntejä omilla työmailla. Lisäksi työhön kuuluu perinteistä toimistotyötä laskuntarkastuksineen ja palavereineen.

Oman henkilöstön ohella Ollikainen ja kunnossapidon muut työnjohtajat vastaavat ulkopuolisten urakoitsijoiden työmaista. Valvottavana olivat kesällä 2025 muun muassa Lapin koulun vesikaton uusinta sekä liikuntatilojen pesu-, puku- ja wc-tilojen korjaus. Molemmissa on ulkopuolinen urakoitsija.

– Ulkopuolisten toimijoiden kanssa tekeminen on erilaista siinä mielessä, että työmailla on yleensä oma työnjohtaja. Minun tehtäväkseni jää päivittäinen valvominen, mikä tarkoittaa vierailuja työmaalla sekä tiivistä yhteistyötä urakoitsijan kanssa eri työvaiheissa. Yhteistyöllä varmistamme, että hommat etenevät!

Toisinaan Ollikaisen työhön mahtuu myös yllätyksiä.

Vastaan voi tulla työtehtäviä, jotka eivät varsinaisesti kuulu omaan toimenkuvaan: taannoin Ollikainen esimerkiksi kävi LVI-palveluiden kanssa läpi Rauman kaupungin väestönsuojat.

Syksyllä kunnossapidon omia, suurempia projekteja ovat Lähdepellon uuden huoltorakennuksen rakentaminen sekä Rauman teatterin julkisivun korjaus.

Rauma – Asukaslehti 2/2025

17

Rauman Uimaseuran Seela Seikola (vas.), Aleksandra Mattila ja Elsa Salla viettävät uimahallilla ja kuntosalilla useita tunteja viikossa.

18

Rauma – Asukaslehti 2/2025

Reportaasi

Huippuolosuhteet kilpailuun ja kuntoiluun Karin kampuksella sijaitseva Rauman uusi uimahalli avattiin käyttöön maaliskuussa 2025. Monipuoliset tilat ja toiminnot tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia niin kilpauimareille ja vesijumppaajille kuin uimisen opetteluun ja yhteiseen ajanviettoon.

Teksti: Marko Östman Kuvat: Ella Jalava ja Marko Östman

R

AUMAN UUSI uimahalli on tärkeä kohtaamispaikka, toteaa saunan lämmöstä kylmäaltaalle suuntaava Timo Lammio. Hän tietää mistä puhuu, onhan hän käynyt vesijumpissa säännöllisesti aina vuodesta 2001 lähtien.

– Vesijumppa on hyvä liikuntamuoto, ja samalla tämä on sosiaalinen tapahtuma. Uudessa hallissa on jumppaajille oma rauha lasiseinien takana, joten täällä kelpaa harrastaa, Lammio hymyilee.

Monitoimialtaassa valmistaudutaan alkavaan vesijumppaan. Yksi osallistujista on Henna Vuori, joka palasi pienen tauon jälkeen vesiliikunnan pariin.

– Täältä saa hyvää fiilistä. Olemme käyneet uimassa myös 3- ja 5-vuotiaiden lasteni kanssa, ja he tykkäävät todella paljon näistä uusista tiloista. Matalin allas sopii hyvin uimisen opetteluun, Vuori kertoo.

Ohjattujen vesijumppien ul-

kopuolella monitoimialtaassa voi jumpata omatoimisesti Hydrohexohjelman mukana. Vesijumppia järjestävän VesiWoikan ohjaaja Pia Kutila korostaa rajattujen tilojen luomaa rauhaa.

– Siinä missä aiemmassa hallissa meidän musiikkimme ja ohjaajan puheet kuuluivat koko halliin, olemme nyt lasiseinien takana omassa rauhassa. Se antaa rauhan myös muille käyttäjille, Kutila sanoo.

Tilaa leikkiä ja oppia

Monitoimialtaan vieressä sijaitsevat kahluuallas sekä opetus- ja nuorisoallas. Timo Lammio käy uimassa myös lastenlastensa kanssa.

– Täällä on helppo touhuta niin uimataitoisen kuin vielä opettelevankin kanssa, sillä lastenaltaassa on matalampi ja syvempi puoli. Saunat ovat hyvät ja aiempaa isommat, Lammio kertoo.

Kari Härkälä käy uimassa aina

tiistaisin ja torstaisin. Lastenlasten kanssa hän on käynyt uimahallissa jo 22 vuoden ajan perinteisesti aina perjantaisin. Nyt mukana ovat 5-vuotias Leevi ja 8-vuotias Veeti.

– Perjantai on pyhitetty yhteiselle uimareissulle. Kaikki lastenlapset ovat oppineet uimaan ahkeralla käymisellä. Kylpylämäisessä uimahallissa vesi ja ilma ovat lämpimiä, ja käytössä on erilaisia tarvikkeita ja leluja. Liukumäki on poikien suosikki, Härkälä sanoo.

Kahdeksan rataa säädettävillä lähtökorokkeilla

Kilpa- ja kuntouimareilla on nyt käytössään aiempaa leveämpi 25 metrin allas, jossa on kahdeksan rataa. Rauman Uimaseuran ja Swimming Team Rauman eri-ikäiset uimarit viettävät hallilla useita tunteja viikossa.

– Leveiden ratojen myötä meillä on enemmän tilaa ja mahdollisuuksia. Nyt Raumalta löytyy myös nykyRauma – Asukaslehti 2/2025

19

Rauman Uimahalli Avattu: Maaliskuussa 2025 Osoite: Karin kampus, Aittakarinkatu 10, Rauma (sisäänkäynti ovesta A1, parkkihallissa ovesta E1) Rata-allas: 25 m, 8 rataa, 2,5 m leveät radat, siirrettävä allashissi Hyppyallas: Ponnahduslauta + 3 m ja 5 m tasot Monitoimiallas: Vesijumpat, Hydrohex, kaksi hierontapistettä Nuorisoallas: Syvyys 1–1,2 m, lämpö 30 °C Lastenallas: Syvyys 0,6–0,9 m, lämpö 30 °C, siirrettävä allashissi Kahluuallas: Syvyys 0,15–0,3 m, lämpö 30 °C Poreallas: Syvyys 1 m, lämpö 32 °C

Timo Lammio ja Henna Vuori viihtyvät monitoimialtaan vesijumpissa. Lasiseinin rajatut tilat tarjoavat rauhan kaikille käyttäjille.

Kylmäallas: Syvyys 1,2 m, lämpö 7 °C Vesiliukumäki: Pituus noin 50 m Saunat: Miehille ja naisille molemmille 2 tavallista ja 1 höyrysauna, lisäksi 2 erillis-/ tilaussaunaa Pukutilat: 201 kaappia naisille ja 189 kaappia miehille, liikuntaesteisille ja tilauskäyttöön erilliset puku- ja pesutilat Katsomo: n. 400 istumapaikkaa Pysäköinti: Maksuton, parkkihalli avoinna arkisin klo 5–22 ja viikonloppuisin klo 5–18, ulosajo on aina mahdollinen. Alueella 10 sähkö- ja hybridiautojen latauspaikkaa (1 inva), lataus Virta-sovelluksella ja Type2-latauskaapelilla.

Katso aukioloajat s. 28

20

Rauma – Asukaslehti 2/2025

Uimahallissa on pitkät aukioloajat, ja kahvioon on helppo pysähtyä uimisen jälkeen.

lun suunnittelua, Rauman Uimaseuran Inkeri Kyynäräinen kertoo.

– Vanhan hallin altaassa virtaukset hidastivat vauhtia hyppyaltaan suuntaan ja takaisin tullessa vauhti nopeutui. Uudessa altaassa vauhti on tasaisempaa eli eroja ei tule samalla tavalla, Rauman Uimaseuran Elsa Salla lisää.

Aiempaa nopeampi allas aikaiset säädettävät starttijakkarat.

Isot säilytystilat ovat hyvät, ja kelloja on lisätty uimareiden toiveesta, Swimming Team Rauman valmentaja Johanna Simula kiittelee.

Rauman Uimaseura järjesti keväällä uudessa hallissa uintikilpailut, joissa äänentoisto, sähköiset ajanotot ja katsomot keräsivät kiitosta.

– Leveämpien ratojen myötä mahdumme harjoitellessa liikkumaan ja ohittamaan paremmin eli saamme enemmän uimareita samalle radalle. Tämä helpottaa harjoitte-

Vaikka vanhassa hallissa kertyi monia hienoja muistoja, on uusi uimahalli otettu ilolla vastaan. Swimming Team Rauman 18-vuotias kilpauimari Alisa Uusitorppa huomauttaa uuden altaan olevan nopea.

– Vain uimarit ymmärtävät nopean ja hitaan altaan merkityksen. Tilat ovat valoisat, ja nyt käytössä on toimiva höyrysauna. Pysäköinti on helppoa ilmaiseen parkkihalliin, ja jos se sattuisi olemaan täynnä, niin ulkona riittää paikkoja, Uusitorppa hymyilee.

– Minä olen jo tehnyt oman uuden ennätykseni tässä altaassa.

Eläkkeellä oleva Kari Härkälä käy aina perjantaisin uimassa lastenlasten kanssa.

Nyt mukana ovat 8-vuotias Veeti ja 5-vuotias Leevi.

Altaiden lisäksi liukumäki ja hyppyaltaan tasot ovat aiempaa paremmat, Swimming Team Rauman 12-vuotias kilpauimari Kosti Simula lisää.

Rauman Uimaseuran 9-vuotiaan uimarin Seela Seikolan mukaan kilpailemisessa on parasta itsensä haastaminen ja muita vastaan kisaaminen.

– Uusi halli on paljon isompi, ja RaUSin liput näyttävät uintiratojen päällä hienoilta, Seikola sanoo.

Pirjo Rakkolainen käy aktiivisesti kuntosalilla ja uimassa. Hän hyödyntää yli 65-vuotiaille raumalaisille tarkoitettua senioriranneketta.

Uimahalli on meille tärkeä paikka, jossa luodaan yhteisiä muistoja.

Kuntosali täydentää kokonaisuuden

Uimahallin yhteydessä on matalan kynnyksen kuntosali, jonka käyttö sisältyy kertamaksuun (ei lastenlippu), sarjalippuihin ja rannekkeisiin.

Se palvelee uimahallin aukioloaikoina niin yksittäisiä kuntoilijoita kuin uimaseurojen kuivaharjoittelua.

Parhaillaan kuntosalilla treenaavalle Rauman Uimaseuran 15-vuotiaalle kilpauimari Aleksandra Mattilalle rakennus on muutenkin tuttu, sillä hän käy Karin kampuksella yläkoulua.

– Täällä on hienot puitteet kehittymiseen ja uuden oppimiseen.

Kuntosalilta löytyy kaikki tarpeellinen

hyvään kuivaharjoitteluun, ja tänne mahtuu koko meidän ryhmä samaan aikaan, Mattila sanoo.

Toisella laitteella omaa harjoitustaan tekee Pirjo Rakkolainen, joka käy aktiivisesti kuntosalilla ja uimassa hyödyntäen senioriranneketta.

– Teen ensin tunnin ohjelman salilla ja menen sen jälkeen uimaan.

Laitteet ovat uusia, ja sali on ilmava.

Täällä saa aina apua, jos tarvitsee neuvoa laitteiden käytössä. Höyrysaunassa aukeavat hengitystiet, ja samalla on mukava jutella ihmisten kanssa ilman kiirettä, Rakkolainen kertoo.

Senioriranneke on tarkoitettu raumalaisille yli 65-vuotiaille ja kuluvan vuoden aikana 65 vuotta täyttäville henkilöille.

Myös vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkeläiset voivat hankkia seniorirannekkeen.

Seniorirannekkeen hinta on 62,20 €/kausi + ensimmäisellä ostokerralla rannekemaksu 10,12 €. Seniorirannekkeen saa ostettua uimahallin kassalta. Rannekkeella pääsee uimaan ja kuntosalille arkipäivisin ennen klo 14.

Rauma – Asukaslehti 2/2025

21

Vanha Raatihuone

Historiallisia ja nykyaikaisia ratkaisuja yhdistelevä taidonnäyte Teksti ja kuva: Saija Alhontausta RAUMAN VANHAN RAATIHUONEEN restauroinnissa yhdistyvät historiallinen arvokkuus ja nykyaikaiset tekniset vaatimukset. Rakennusteknisesti projekti eroaa tavallisesta korjausrakentamisesta merkittävästi: mukana on laaja joukko kunnallisia, maakunnallisia ja kansallisia viranomaisia. Lisäksi jokainen ratkaisu punnitaan tarkasti suojeluarvojen näkökulmasta – raatihuone sijaitsee maailmanperintökohteena tunnetun Vanhan Rauman sydämessä.

Kaupungin tilapalvelujohtaja Olli-Pekka Kumpulan mukaan laajamittaiseen peruskorjaukseen ryhdyttiin, koska raatihuoneen vesikatto, julkisivut, ikkunat ja ovet olivat korjauksen tarpeessa. Myös tornin tiedettiin olevan huonossa kunnossa – tutkimusten myötä selvisi, että tilanne oli odotettua huonompi. Tornin osittainen kellahtaminen olisi ollut edessä tulevaisuudessa, jos korjaustoimia ei olisi käynnistetty.

– Rakenteellisia yllätyksiä on tullut vastaan, ja ne ovat edellyttäneet suunnitelmien jatkuvaa tarkentamista.

Kompromisseja ei ole juuri tehty, vaan harkittuja ratkaisuja on haettu tekniikan ja suojeluarvojen välillä, Kumpula kertoo.

Aikataulu ja virstanpylväät • Hankesuunnittelu: lokakuu 2020 – elokuu 2021 • Suunnittelijoiden kilpailutus: syys-lokakuu 2021 • Suunnitteluvaihe luvituksineen, urakka-asiakirjat: marraskuu 2021 – huhtikuu 2024 • Arkeologiset kaivaukset: kesä ja syksy 2024 • Toteutuksen kilpailutus: touko-elokuu 2024 • Restaurointityöt ja uudisrakennus: joulukuu 2024 – maaliskuu 2026 • Näyttelyn rakentaminen: 2026 ennen avaamista • Restaurointityö valmistuu rakennuksen 250-vuotisjuhlavuonna 2026

Alkuperäisten rakenteiden ehdoilla

Rakennuksen alkuperäiset rakenteet ja materiaalit ovat ohjanneet korjausratkaisuja vahvasti. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman paljon samoja materiaaleja, joita rakennuksessa on käytetty vuosisatojen ajan.

– Väli- ja yläpohjan mineraalivilla on kuitenkin korvattu savetetulla kutterinlastulla ja 1970-luvun muovikalvot on poistettu. Alapohjan täytöissä on hyödynnetty murskeen lisäksi vaahtolasimursketta, joka keveytensä ansiosta soveltuu hyvin vanhan rakennuksen rakenteisiin, Kumpula taustoittaa.

Ilmanvaihto palautetaan alkuperäiseen painovoimaiseen malliin ja sähkö- sekä tietoverkkojärjestelmät päivitetään käyttäjien tarpeisiin. Suora sähkölämmitys säilytetään, sillä se on toteutettavissa ilman suuria rakenteellisia muutoksia. Vesipisteiden määrä pidetään raatihuoneella tietoisesti minimissä, joten kaikki nykyaikaiset saniteetti- ja sosiaalitilat sijoitetaan sisäpihalle rakentuvaan uudisrakennukseen.

– Projektissa haastavinta ja samalla mielenkiintoisinta on ollut koko prosessi tarveselvityksestä nykyhetkeen.

Kohde on ainutkertainen niin rakentajalle kuin rakennuttajalle, Kumpula sanoo.

22

Rauma – Asukaslehti 2/2025

Vanhan Raatihuoneen restaurointihankkeessa on mukana monta toimijaa. Tilapalvelujohtaja Olli-Pekka Kumpulan mukaan monivaiheinen yhteistyö on ollut sujuvaa.

Taidetta elämään

Taidetalo RaumArs avaa ovet taiteelle Teksti: Kristiina Kortelainen Kuvat: Minna Paananen

Heinäkuussa 2025 RaumArsin galleriatilassa oli esillä Annika Bergvik-Forsanderin öljyvärimaalauksia projektista ”Finnish Pottery”.

VANHANA SEPÄN talona tunnettu rakennus Rauman pääkirjaston ja teatterin välissä toimii nykyisin taidegalleriana ja taiteilijaresidenssinä. Kaikille avoin taiteen koti on vihdoin valmis.

RaumArs ry muutti vuokralle Alfredinkadun tiloihin alkuvuodesta. Peruskorjauksen myötä satavuotiaaseen rakennukseen remontoitiin asunto ja galleriatilat vaihtuvien taidenäyttelyiden ja työpajojen käyttöön. Samalla saatiin talotekniikka kuntoon, mikä mahdollistaa tilojen ympärivuotisen käytön.

Taidetalon toimintaa pyörittää raumalainen taideyhdistys, osin vapaaehtoisvoimin. RaumArsin toiminnanjohtaja Hannele Kolsio kertoo tilojen olevan toteutunut unelma.

– Yhdistyksemme täyttää pian 30 vuotta. Vuosien varrella meillä on ollut vierailijoina muusikoita, kuvanveistäjiä, graafikoita, tanssijoita – aivan kaikkea ympäri maailmaa. Nyt meillä on tilat tuoda taidetta kaikkien saataville, Kolsio iloitsee.

Uusi taidetalo tarjoaa kaikenlaiselle taiteelle arvoisensa tilat. Aiemmin taideprojekteja toteutettiin vain muiden hallinnoimissa tiloissa, sillä vanhat RaumArsin tilat toimivat taiteilijoiden kotina.

Taiteilijat rikastuttamassa raumalaisten arkea

Jolene Mok on hongkongilais-englantilainen kuvataiteilija, joka työskentelee kokeellisen valokuvauksen ja kasvitieteen rajapinnassa. Kesällä hän järjesti työpajoja RaumArsin tiloissa.

Residenssissä tilapäisesti asuvat ja galleriassa näyttelyitä ja työpajoja pitävät taiteilijat tuovat raumalaisten elämään uusia näkökulmia.

– Iloitsen, kun joku vapaaehtoisesti auttaa taiteilijoita tutustumaan kaupunkiin, vie heitä sienimetsään tai vaikka tarjoaa materiaaleja heidän käyttöönsä. Siinä voittavat kaikki.

Kolsio korostaa, että taide yhdistää ja yhteisötaiteella on ihmisiä kokoava, valtavan merkityksellinen voima.

– Taiteella ei ole rajoja. Parhaimmillaan projektimme ovat vuorovaikutusta, osallisuutta, ajattelun aktivointia sekä taide- ja kansainvälisyyskasvatusta kaikkea yhdessä.

Residenssissä on vuosien varrella asunut ja työskennellyt yli 200 taiteilijaa. Tänä vuonna se toimii yhteensä peräti 15 taiteilijan kotina. Myös galleriaan saatiin ennätysmäärä hakemuksia.

– Tiloille on ollut huutava tarve. Uskon, että tänne on helppo tulla, niin taiteilijoiden kuin yleisönkin, Kolsio sanoo.

Rauma – Asukaslehti 2/2025

23

Big Botanic – tervetuloa vehreään luontoilluusioon KATI RAPIA

Raumalle rakentuva Big Botanic toteuttaa Pia Sirénin suuren mittakaavan unelman. Kuvataiteilijana hän luo hetkellisyyttä ylistäviä kokemuksellisia tilataideteoksia.

Teksti: Kristiina Kortelainen PIA SIRÉN on kuvataiteilija, jolla ei ole yhtäkään olemassa olevaa pysyvää taideteosta. Hänen taiteensa säilyy vain valokuvissa ja ihmisten muistoissa. Tilapäisesti esillä olevilla tilataideteoksillaan hän muistuttaa yleisöä kaiken katoavuudesta.

– Mikään ei ole ikuista: vuoretkin muuttavat muotoaan. Minulla ei ole olemassa olevaa taidekokoelmaa, jonka veisin esille, vaan rullakoittain pressuja, lautoja, letkuja, nippusiteitä ja muita rakennusmateriaaleja, Sirén naurahtaa.

Yhteistyökumppaneiden avustuksella Parpansalin hiekkakentälle rakennetaan kuudessa viikossa suuri kasvihuonetta muistuttava tilallinen veistos Big Botanic, joka avautuu yleisölle lokakuussa.

– Rakennan aina kaiken taiteeni paikan päällä kohteessa. Tällä kertaa saan rakentaa taiteelleni myös koko arkkitehtuurin, Sirén riemuitsee.

Teoksen sijaintikin on tarkkaan harkittu.

– Kysyin, mihin Raumalle tuleva sirkus pystytettäisiin.

Samoin kuin sirkus, Big Botanic on Raumalla keskeisellä paikalla vain vähän aikaa. Sitten se katoaa. Näin paikkakin korostaa tilapäisyyttä, Sirén kuvailee.

Mielikuvien rakentamista

Inspiraation taiteeseensa Sirén on aina poiminut luonnosta. Jo lapsena hän rakenteli satujen inspiroimana majoja ja ajatteli muuttavansa luolaan asumaan kuin Ronja Ryövärintytär. Äidin kukkapöydän peikonlehdet ja saniaiset loivat maailman viidakkoleikeille.

Leikkisä työskentelytapa on yhä läsnä Sirénin taiteessa. Hän rakentaa luontoa matkivia tilataideteoksia, joiden sisään kurkistava ihminen muuttuu itse osaksi teosta.

– Se on minulle kaikista kutkuttavin juttu! Katsoja voi

24

Rauma – Asukaslehti 2/2025

Pia Sirénin äidin puolen suku on Raumalta. Hän asuu ja työskentelee Loviisassa.

Big Botanic on Lönnströmin taidemuseon rahoittama 7. Lönnström-projekti, jossa tehdään todeksi unelmien taidetta, joka muuten jäisi toteuttamatta.

Big Botanic on esillä yleisölle 4.10.–30.11. Parpansalin hiekkakentällä.

Konsertteihin on varattava maksuttomat liput.

PIA SIRÉN

Sääsuojatelineistä ja suojapeitteistä tehty tilataideteos on pinta-alaltaan peräti 600 neliömetriä, ja sen harjakorkeus on 12 metriä.

PIA SIRÉN

hetken kuvitella olevansa jossakin ihan muualla, Sirén kertoo.

Ympäröivän luonnon ja muovista rakennetun tilataiteen välinen kontrasti on Sirénin taiteessa merkittävässä asemassa. Big Botanic on samaan aikaan sekä todentuntuinen että keinotekoinen.

– Pyrin samaan tunnelmaan ja illuusioon kuin esimerkiksi kasvitieteellisissä puutarhoissa: samalla, kun ulkona vallitsee mitä harmain vuodenaika, ihminen voi seikkailla valoisassa, runsaassa ja värikkäässä palmumetsässä.

Vaikka hajut ovat niin sanotusti vääriä, nekin vahvistavat kokemusta siitä, että ympäröivä maailma voisi olla osa luontoa.

Siréniä kiinnostaa ihmisen rakentama luonto, kuten puutarhat, puistot ja metsät. Taiteessaan hän saa konkreettisesti rakentaa luontoa. Materiaalivalinnoillaan ja työskentelytavallaan taiteilija alleviivaa nimenomaan rakentamista.

– Väripaletin töilleni sain pressuista: niitähän valmistetaan luontoa imitoivissa väreissä. Vihreä kuin metsä, sininen kuin taivas, harmaa kuin kallio ja valkoinen kuin lumi, Sirén avaa näkemystään.

Teoksen katseenvangitsijoina toimivat suuret palmut ja näyttävä vesiputous. Big Botanicissa ei kuitenkaan ole kyse siitä, että kaiken pitäisi olla aidon näköistä.

– Kyseessä on ikään kuin säälittävä yritys tehdä puu pressuista ja nippusiteistä, mutta silmiä siristäen voi nähdä sen mielikuvan, johon olen taiteellani pyrkinyt, Sirén nauraa.

Yllätyksellinen kokonaistaideteos

Arkiset materiaalit voidaan palauttaa alkuperäiseen muotoon, kierrättää tai käyttää uudelleen myöhemmissä teoksissa.

Big Botanic on Sirénin taiteilijauran suurin teos. Kokonaistaideteoksessa yhdistyy monia taiteen elementtejä sekä varta vasten suunniteltu ohjelma.

– En varmaan ole ikinä ollut näin innoissani mistään teoksesta. Ulkoa päin katsottuna Big Botanic on julkinen veistos. Samalla se on tilateos, jonne saa mennä vapaasti sisälle aukioloaikojen mukaan.

Ohjelmassa on muun muassa kaksi konserttia, joiden musiikki on sävelletty ihmisten kasveihin liittyvien muistojen ja tarinoiden pohjalta.

– Luomani Plant Based Stories -konsepti on ollut olemassa jo kolme vuotta. Big Botanicissa kuullaan nimenomaan raumalaisten kasvitarinoita musiikin muodossa, Sirén hehkuttaa.

Konserttien lisäksi luvassa on yhden päivän ajan klassista livemusiikkia sekä muusikko Laura Naukkarisen yhteistyössä raumalaisten yläkoululaisten kanssa tekemä äänimaisemateos. Siinä Big Botanic saa itsessään soida, kun äänitetyt näytteet kootaan yhdeksi äänimaisemaksi.

– Lisäksi toteutamme taimityöpajoja non-stop-ajatuksella. Ihmiset pääsevät itse tekemään omia veistoksellisia taimiaan pahvista, muovista, puusta, letkusta, hiekasta ja vaikka mistä.

Rauma – Asukaslehti 2/2025

25

Uusia kasvoja kaupungilla

Veera Tupala, elinvoimakoordinaattori Veeran tehtäviin kuuluvat monenlaiset kehittämis- ja koordinointityöt elinvoimatoimialalla. Hänen työpöydälleen kuuluu esimerkiksi yritysten neuvontaa ja yhteydenpitoa, keskustan kehittämiseen liittyvä yhteistyötä, Business Rauman markkinointiviestintää sekä erilaisten tilaisuuksien järjestämistä. Lisäksi Veera ylläpitää eri rekisterejä ja tilastoja, laatii raportteja ja valmistelee tietoa toimialan käyttöön.

Tanja Ufer, turvallisuuspäällikkö Tanja vastaa Rauman kokonaisturvallisuuden kehittämisestä yhdessä sisäisten ja ulkoisten toimijoiden kanssa. Tehtävä sisältää muun muassa riskienkartoitusta, valmiussuunnittelua, hätätilanneharjoituksia, kriisienhallintaa, turvallisuusviestintää sekä valtakunnallisten vaatimusten seurantaa ja jalkauttamista. Tanja tekee tehtävässään yhteistyötä kaupungin toimialojen, hyvinvointialueen, pelastustoimen, poliisin, kylätoimikuntien, yritysten ja muiden alan asiantuntijoiden kanssa.

Marja Kukkakorpi-Karmisto, asiantuntija Marja toimii elinvoimatoimialan yrityspalvelut-palvelualueella. Marjan tehtäviin kuuluu ammatilliseen työvoimakoulutukseen ja yrityslähtöiseen yhteishankintakoulutukseen liittyvä hallinnointi ja neuvonta, mm. koulutustarjonnan suunnittelu, koulutushakujen käynnistäminen, opiskelijavalinnat sekä koulutusten seuranta tiiviissä yhteistyössä koulutuspalvelujen tuottajien kanssa.

Jonna Pakman, EURES-koordinaattori Jonna työskentelee kansainvälisyyspalveluiden yksikössä, toimialueena koko Etelä-Satakunnan työllisyysalue.

EURES edistää työvoiman vapaata liikkuvuutta EU/ETA-alueella. Jonna neuvoo työnhakijoita Eurooppaan kohdistuvan työnhaun tilanteissa. Lisäksi Jonna auttaa löytämään ratkaisuja työnantajien kansainvälisiin rekrytointiongelmiin. Jonna tarjoaa tietoa ja ohjausta työnantajille Euroopan sisäiseen rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä kuten rekrytointitapahtumiin osallistumisessa tai työpaikkailmoitusten julkaisemisessa EURES-portaaliin.

26

Rauma – Asukaslehti 2/2025

Timo Muurinen, yrityspalveluasiantuntija Timo työskentelee kansainvälisyypalveluiden yksikössä vastaten työnantajien rekrytointitarpeisiin. Timo huolehtii työnvälityksestä tehden esimerkiksi työnhakijaesittelyitä ja vastaten osaltaan työpaikkailmoituksista sekä osallistuen laajasti työnvälitystä tukevien palveluiden edistämiseen. Timo opastaa työnantajia osaavan työvoiman löytämiseksi myös kansainvälisiltä työmarkkinoilta. Lisäksi hän neuvoo ja opastaa ulkomaalaisten henkilöasiakkaiden työnhaussa ja pyrkii edistämään kansainvälisten osaajien työnvälitystä.

Merja Viitala, asiantuntija Merja auttaa työnantajia muun muassa henkilöstön rekrytointitarpeissa sekä työsuhteiden muutostilanteissa. Rekrytointipalveluissa hänen tehtäviinsä kuuluvat työpaikkailmoitusten julkaisu ja hallinnointi, ehdokasesittelyt sekä rekrytointitapahtumien järjestäminen. Muutosturvan osalta hän tarjoaa neuvontaa ja tukea irtisanomis- ja lomautustilanteissa.

Myös työvoimapalveluiden viestintä on osa Merjan tehtäväkokonaisuutta.

Olli Laihonen, asiantuntija Ollin työtehtäviin kuuluvat erilaiset työnantajille tarjottavat rekrytointipalvelut sekä alkavien yrittäjien starttirahaneuvonta elinvoimatoimialan yrityspalveluissa. Rekrytointipalveluissa Ollin tehtäviin kuuluvat neuvonnan ja ohjauksen lisäksi mm. työpaikkailmoitusten julkaisu, hallinnointi ja ehdokasesittelyt. Olli neuvoo aloittavia yrittäjiä muun muassa yrittäjäkoulutuksiin liittyvissä asioissa.

Jaana Vartiala, asiantuntija Jaanan tehtäviin kuuluvat ammatilliseen työvoimakoulutukseen ja yrityslähtöiseen yhteishankintakoulutukseen liittyvät asiantuntijatehtävät elinvoimatoimialan yrityspalveluissa.

Jaana vastaa koulutusten hallinnoinnista ja neuvonnasta, sekä esimerkiksi koulutustarjonnan suunnittelusta, hakujen käynnistämisestä, opiskelijavalinnoista ja seurannasta tiiviissä yhteistyössä koulutuspalvelujen tuottajien kanssa.

Kansalaisopisto ja musiikkiopisto

Ajankohtaista Rauman musiikkiopistosta ja kansalaisopistosta Karin kampus, Aittakarinkatu 10, toimisto avoinna ma-to klo 9–16 ja pe klo 9–15.30

Tule mukaan musiikkiopiston lasten ryhmiin ja kuoroihin • Musiikkileikkikouluun ja soitinvalmennukseen pääsee vielä mukaan.

• Kuoroihin otetaan uusia laulajia.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen musiikkiopiston toimistoon puh. 044 793 3551 tai musiikkiopisto@rauma.fi.

Vielä voi ilmoittautua kansalaisopiston kursseille • Ilmoittautua voi niin kauan kuin kursseilla on tilaa.

• Huomaa, että kursseja alkaa pitkin lukuvuotta.

• Kursseja järjestetään eri puolilla Raumaa, ei pelkästään Karin kampuksella.

Kansalaisopiston syksyn kohokohtia: Ilmoittaudu opistopalvelut.fi/rauma tai puh.

044 793 4515. Osallistumismaksu 8 € maksetaan verkkokaupassa tai kampuksen kahviossa ennen luentoa.

Aivojen arki ja juhla -luennon voi maksaa myös Raumasalissa ennen luentoa.

Aivojen arki ja juhla

Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo lokakuussa Rauma-salissa aivoista ja oppimisesta.

professori, aivotutkija Minna Huotilainen to 30.10. klo 17.30–18.30 Rauma-sali, Satamakatu 26 • Kuulet aivoista ja oppimisesta, aivojen perustarpeista ja hyvinvoinnista vauvasta vaariin.

• Voit myös esittää kysymyksiä.

Ukrainan sota lähietäisyydeltä toimittaja Maxim Fedorov ke 26.11. klo 18–19.30 Karin kampus, Sali 2

• Ylen toimittaja Maxim Fedorov on seurannut yli kolmen vuoden ajan lähietäisyydeltä Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

• Tule kuulemaan ukrainalaisen äidin pojan kokemuksista ja omien juurien etsimisestä.

Ukrainan sodan uutisoinnista tuttu toimittaja Maxim Fedorov nähdään marraskuussa Raumalla.

Rauma – Asukaslehti 2/2025

27

Nuorisopalvelut

Liikuntapalvelut

Nuorten Rauma

Liikunnan iloa syksyyn

Nuorisopalvelut järjestää monipuolista toimintaa ja erilaisia tapahtumia nuorille.

Ajankohtaiset tiedot osoitteesta: nuortenrauma.fi

Jäälle maksutta Maksuton yleisövuoro harjoitusjäähallissa sunnuntaisin 7.9.–29.3. klo 12.30–13.30.

NUORISOTILAT

Muutokset mahdollisia.

Seuraa nettisivuja: rauma.fi/yleisovuorot

Viklon nuokkari

Aittakarinkatu 10 (Karin kampus) Ma-to klo 15–17 (6. lk) klo 15–20 (7. lk – 17 v.)

Kuovin nuokkari

Kuovinkuja 4 Pe-la klo 17–19 (6. lk) klo 17–22 (7. lk – 17 v.)

Lisätiedot: rauma.fi/nuorisotilat

SYYSLOMAVIIKKO

20.–26.10.2025 ohjelma julkaistaan myöhemmin osoitteessa rauma.fi/nuortentapahtumat

Syksyn liikuntaryhmät

Syksyn ohjatut liikuntaryhmät löytyvät osoitteesta: rauma.fi/ohjattu-liikunta

Uimakoulut 5–9-vuotiaille

Ilmoittautuminen: raumanuimaseura.fi/ryhmat/ kaupungin-uimakoulut

Uimahallin aukioloajat

OHJAAMO

Maanantai klo 6–21 Tiistai klo 6–21 Keskiviikko klo 10–21 Torstai klo 6–21 Perjantai klo 8–21 Lauantai klo 10–18 Sunnuntai klo 10–18

ETSIVÄ NUORISOTYÖ

Poikkeusaukioloajat: Uimahalli suljettu lauantaina 13.9.

Nortamonkatu 30 puh. 044 403 6250 Ti ja ke klo 13–16 @ohjaamo_rauma

Kuovinkuja 4 rauma.fi/etsivanuorisotyo

Nuorten työpaja

Vesivoimistelut

Ohjausmaksu + uimahallimaksu.

Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 minuuttia. Muutokset mahdollisia.

Lisätiedot: wesiwoikka.fi

Kuovinkuja 3-4 Nuorten työpaja tarjoaa mm. opiskelijoille ja työttömille nuorille eri alojen harjoittelu- ja työllistämistukipalveluja. Työpajalla oppii uusia taitoja ja saa työkokemusta töitä tehdessä. Pajan eri työosastot: kuljetus ja logistiikka, metalli, puu, kahvila ja keittiö, media sekä starttivalmennus. Lisätiedot: rauma.fi/nuortentyopaja

28

Rauma – Asukaslehti 2/2025

Avustukset haettavina Rauman kaupungin myöntämät toiminta- ja kohdeavustukset sekä järjestöavustukset ovat haettavissa 1.–31.10.2025.

Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Lisätiedot puh. 02 834 5000.

Yhdessä parempi lehti – vastaa lukijatutkimukseen Tervetuloa osallistumaan Rauma-lehden lukijatutkimukseen! Kerro, mitä mieltä olet lehden sisällöistä ja juttuaiheista. Vastaaminen vie vain hetken, ja osallistujien kesken arvotaan Rauma-tuotekasseja.

– Rauma-lehteä tehdään koko kaupungin väelle, ja haluamme palvella lukijoitamme mahdollisimman hyvin.

Siksi jokainen palaute, mielipide ja juttuidea on meille tärkeä ja arvokas, Rauma-lehden päätoimittaja Kristiina Lehtonen painottaa.

Verkkokysely on auki 30.9. asti. Pääset kyselyyn oheisesta QR-koodista tai osoitteella link.webropolsurveys.com/ S/3CFC59A9F88ECF61.

Jos vastaat mieluummin paperilla, voit hakea kyselylomakkeen kirjastoista tai Palvelupiste Pyyrmanista.

Nyt on aika vaikuttaa Raumalehden tulevaisuuteen!

Vastaamalla olet mukana kehittämässä entistä kiinnostavampaa ja lukijoidensa näköistä lehteä.

Rauma – Asukaslehti 2/2025

29

Ikäihmiset

Kehitä ammatillisia valmiuksiasi ja edistä työllistymistäsi työvoimakoulutuksella!

Elintapaohjausta ikäihmisille SATAKUNNAN HYVINVOINTIALUEEN Ikäkeskuksen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä HYTE-ryhmiä järjestetään Satakunnan kaikissa kunnissa. Yli 60-vuotiaille suunnatun toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä muistisairauksia ja lisätä yleistä hyvinvointia.

Elintapamuutoksiin tähtäävä ryhmä kokoontuu muutaman viikon välein noin puolen vuoden ajan.

Kokonaisuuteen kuuluu yksilöllinen alku- ja loppukeskustelu, toimintakyvyn testaaminen, luentoja ja liikuntaa. Raumalla ensimmäinen ryhmä on jo päättynyt ja kokemukset olivat hyviä.

– Osallistujat kokivat saaneensa muun muassa uutta tietoa ravitsemuksesta, vertaistukea, onnistumisen kokemuksia, menetelmiä unen tukemiseen sekä yleisesti vipuvartta muutosten tekemiseen, ryhmän vetämisestä vastaavat Maili Vuoristo ja Maire Kuosa kertovat.

Syksyn aikana Raumalla starttaa uusi ryhmä. Ota yhteyttä, jos haluat mukaan hyvinvointia ja terveyttä edistävään ryhmään tai jutella aiheesta tarkemmin! geronomi Maili Vuoristo p. 044 707 2401 maili.vuoristo@sata.fi lähihoitaja Maire Kuosa p. 044 701 6695 maire.kuosa@sata.fi

30

Rauma – Asukaslehti 2/2025

Työvoimakoulutus on suunnattu yli 20-vuotiaille työttömille ja työttömyysuhan alaisille työnhakijoille, jotka haluavat päivittää osaamistaan tai hankkia uuden ammatin. Koulutuksen tavoitteena on edistää työllistymistä sekä tuottaa osaavaa työvoimaa alueen työmarkkinoille.

Syksyllä 2025 käynnistyy useita työvoimakoulutuksia esimerkiksi elintarvike-, ravintola-, rakennus-, metalli-, kuljetus- sekä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalta. Lisäksi haussa on työelämän lupa- ja korttikoulutuksia sekä Yrittäjästartti-koulutus.

Lue lisää ja hae mukaan: tyomarkkinatori.fi > koulutukset ja palvelut.

Lisätietoja antavat myös Jaana Vartila (044 793 5267), Marja Kukkakorpi-Karmisto (044 403 6018) ja Päivi Koskinen (044 403 6284), etunimi.sukunimi@rauma.fi.

Tapahtumakalenteri

Syksyn tapahtumia Raumalla 2025 Syyskuu

16.–27.9. Kultalampi, Rauman teatteri 20.9. klo 11 Lasten Lauantai, Rauman merimuseo 20.–21.9. Rauman Silakkamarkkinat 24.9. klo 14 Ikäihmisten Iirolandia, Talviharjoitteluhalli 26.9. klo 19 SUMU Big Band with Strings: ikuinen Nainen – A tribute to Paula Koivuniemi, Kulttuurikuppila Brummi 27.9. klo 12 Suurella sydämellä Rauma hyvinvointitapahtuma, Talviharjoitteluhalli 27.9. klo 16 Rauman Mieslaulajat: 100 v. Juhlakonsertti, Rauma-sali 28.9. klo 14 Jyrki Anttila, Anu Kosonen, Petri Ikkelä: Lauantain toivotut, Kulttuuritalo Poselli

Lokakuu

3.–29.10. Kultalampi, Rauman teatteri 4.10. klo 13 Franciscuksen jalanjäljissä -opastettu kävelykierros, Pyhän ristin kirkko 9.10. klo 18 Sami Hedberg: 20 v. -juhlakiertue, Rauma-sali 9.10.–9.11. Taiteilijoiden Rauma -opastettu kävelykierros, Pyhän ristin kirkko 10.10. klo 18.30 Maria Lund, Tomi Metsäketo, Konsta Hietanen sekä Jukka Nykäsen Orkesteri: Säveliä ja Säihkettä, Rauma-sali 12.10. klo 13 Lapin WPK:n soittokunnan 60-vuotisjuhlakonsertti – Paloja vuosien varrelta, Lapin liikuntahalli 18.10. klo 15 Yhteislaulutilaisuus, säestää Pläkkploosarit ja Laulamattomat, Karin kampus 18.10. klo 19 Suomen musiikkiteatteri, Ihan Tuuliajolla, Rauma-sali 23.–31.10. Ansa, Rauman teatteri 24.10. klo 18 Uskomaton Taikashow, Rauma-sali 29.10. klo 14 Ikäihmisten Iirolandia, Talviharjoitteluhalli

Marraskuu

1.11. klo 13 ja klo 18 ShoWhat: Ensimmäiset jäähyväiset, Rauman teatteri 5.–22.11. Ansa, Rauman teatteri

Pitsikaupungin joulu 2025 22.11. Rauman joulunavaus 29.11.–24.12. Rauman Joulutori 22.11.–1.1.2026 Tammelan tonttumaa 1.12.–6.1.2026 Vanhan Rauman joulukalenteri-ikkunat 12.12. Tonttujen yö 19.12. JouluFest! Karin kampuksella 19.–20.12. ja 18.12.

Joulevangeeljummusiikkinäytelmä, näytökset ja kenraali 24.12. Joulurauhanjulistus Kauppatorilla 14.–17.1.2026 Lumenvalotaidetapahtuma

8.11. klo 16 Rauman Soittokunta: Kasarikonsertti, Rauma-sali 12.11. klo 19 Tomi Metsäketo, Amadeus Lundberg, Milana Misic: Ciao Ciao Bambina – Italialainen ilta, Rauma-sali 13.–29.11. Kultalampi, Rauman teatteri 15.11. klo 16 Superpikkujoulut, Kivikylän Areena 20.11. klo 18 Diandra: Kerran joulukuun aikaan, Rauma-sali 22.11. klo 19 Lasse Hoikka & Souvarit: Yhdessä Matkataan, Rauma-sali

Tapahtumien tarkemmat tiedot ja lippujen myyntipaikat löytyvät Rauman kaupungin tapahtumakalenterista. Muutokset ja peruutukset ovat mahdollisia.

26.11. klo 14 Ikäihmisten Iirolandia, Talviharjoitteluhalli 28.11. klo 18.30 Kuinka te kehtaatte?!, Rauma-sali

Joulukuu

2.12. klo 19 Jarin Sillanpään joulukonsertti – Valo on meissä, Rauma-sali 3.–5.12. Kultalampi, Rauman teatteri 9.12. klo 19 Let´s Vits Again – Hyvää joulua! Mikael Konttinen, Mikko Töyssy, Rauma-sali 12.12. klo 19 Suomen Musiikkiteatteri, ABBA –Dancing Queen, Rauma-sali 12.–13.12. Ansa, Rauman teatteri

Rauma – Asukaslehti 2/2025

31

LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, Rauma p. (02) 8376 9900 Avoinna ma-pe klo 11-14 sekä esityspäivinä 2 h ennen esitystä raumanteatteri.fi