Rauman kaupungin asukaslehti | rauma.fi
Energiaratkaisut
Rauma hillitsee ilmastonmuutosta
Kumppanuus
Hyvä arki tehdään yhdessä
Investoinnit
Talous luo pohjan elinvoimalle
Matkailun pääsesonki
Rauman kesä kutsuu luokseen
Parhaat kesätapahtumat ja lomakohteet löytyvät nyt läheltä.
Pääkirjoitus
Kesän valovoima
yhdessä tekemällä
Ettippäi
Uudistuksia ja onnistumisia
Sikses uut
Työkokemusta turvallisessa ympäristössä
Friski myöttäst
Rauman kesä kutsuu luokseen
Sinisaaresta Pohjoismaiden
Raumalaisten kesätapahtumat ja lomakohteet löytyvät läheltä.
Hyvän
Rauma
Nuoren urheilijan unelma-arkea
Nuoret taitajat
Tanssija Iida Paukamainen
on saavuttanut energiatehokkuuteen liittyvät tavoitteet erinomaisesti.
JANNE RANTANEN MINNA PAANANEN
Kapteeninrouva Katarina kaupungin kaunistajana
Teksti: Sini Gahmberg
ROUVA KATARINA WESTERLING
tunnettiin 1800-luvulla Rauman kaupungin kaunistajana hänen tehdessään tarmokasta työtä kaupunkipuistojen luomiseksi.
Porvarintytär Katarina syntyi Tanskassa puutarhoistaan kuuluisassa Aabenraan kaupungissa. Preussi-Itävallan ja Tanskan välisen Schleswigin sodan vallitessa vuonna 1864 hän meni naimisiin raumalaisen merikapteenin, Bror Ferdinand Westerlingin, kanssa. Kolmipäiväisen purjehduksen jälkeen nuoripari astui Rauman kamaralle Salmensuun satamassa. Tuolloin Katarinan ensimmäiset mietteet liittyivät luontoon: ”Nuo komeat, tummat männyt ja kuuset ovat ihmeellisiä. Miten ne voivat seistä pystyssä sileällä kalliolla myrskyjen raivotessa?”
Rauman ensimmäinen istutuspuisto
Raumalla kapteeninrouva toimi kauneuden ja viihtyisyyden edistäjänä. Kotiuduttuaan rouva ehdotti kaupungin johtaville tahoille istutuspuistojen rakentamista, sillä
hän oli huomannut, että maisema oli kolkko Turun tullista kaupunkiin päin. Porvariston enemmistö oli kuitenkin kaupungin kaunistamista vastaan. Vastustuksesta huolimatta ensimmäinen puisto perustettiin itäisen tullin tietämillä olevalle yksityiselle niitylle 1870-luvulla. Katarina hankki puiden ja pensaiden taimet Turusta ja istutti ne itse. Pensaiden kasvaessa hankkeen vastustajat vetosivat turvallisuuteen – eli pensaiden taakse mahdollisesti piiloutuviin pahantekijöihin pimeinä syysiltoina. Niinpä puiston pensaat ja puut hävitettiin.
Kaunistamisen asiantuntija
Sittemmin 1880-luvun taitteessa rouva Westerling jatkoi työtään Rauman kaunistamiseksi, ja hänen johdollaan Turun tullin puisto somine kivipengermineen istutettiin uudelleen. Myös joen rantaan ja kanalin molemmin puolin istutettiin puita. Hän toimi kaupungin kaunistuskomitean ”päänä ja sieluna”, ja hänen asiantuntemus-
Tanskalaissyntyistä
Katarina Westerlingiä (os. Catherine Hansine Commentz, s. 30.10.1843, k. 23.10.1934) pidetään
Rauman puistosuunnittelun edelläkävijänä.
Rouva Westerling toimi kaupungin kauneuden ja viihtyisyyden edistäjänä.
taan käytettiin puistosuunnittelussa myös myöhemmin. Kohteita olivat vanhan Helsingin torin lähellä sijainnut Winterin puisto, Tarvonsaaren puisto sekä yhteislyseon ”tyttökoulun” pihamaan puusto.
Sinnikäs työskentely oli merkittävää Kalatorin alueen nykyiselle Pyhän kolminaisuuden kirkon rauniopuiston, Katarina Westerlingin puiston ja Tekkalan puiston puistokokonaisuudelle. Se on nimittäin yhä yksi maisemallisesti parhaiten säilyneistä Rauman historiallisista viheralueista.
LÄHTEET:
Rauman kaupungin historia IV 1809–1917, Aina Lähteenoja.
Maailmanperintökaupungin puistot – Rauman historiallisten viheralueiden inventointi syksyllä 2015, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen julkaisuja nro 50.
Vanhan Rauman kulttuuriympäristöselvitys, Olli Joukio 2020.
Museoamanuenssi Noora Jokinen, Rauman museo, tammikuu 2025.
Työkokemusta turvallisessa ympäristössä
Rauman nuorten työpaja muutti vuodenvaihteessa Sinkokadulta Kuovinkujalle. Nyt nuorisopalvelut toimivat entistä tiiviimmin samassa paikassa. Yksilöllisiin tarpeisiin pohjautuva matalan kynnyksen toiminta tarjoaa nuorille mahdollisuuden oppia ja löytää oma alansa.
Teksti: Marko Östman
Kuvat: Nuorten työpajan mediaosasto
Kenelle?
Nuorten työpaja tavoittaa aktiivisesti vuositasolla keskimäärin noin 140 ja kohtaa noin 200 nuorta. Etsivä nuorisotyö tarjoaa kaikille alle 29-vuotiaille mahdollisuuden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukeen. Etsivät nuorisotyöntekijät palvelevat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevia nuoria sekä niitä, jotka toivovat apua askarruttaviin asioihin.
KUOVIN NUORISOTALON keittiöstä leviää kotoisen lämmin puuron tuoksu, pitkän pöydän äärestä kantautuu ohjaajien ja nuorten hyväntuulinen puheensorina. Nuorisopäällikkö Rea Poikonen ja valmennuskoordinaattori Tomi Aalto korostavat juuri tällaisen yhteisöllisyyden ja helposti lähestyttävyyden merkitystä.
– Kokoonnumme aina yhdessä samaan tilaan aamupalalle ja lounaalle. Kaiken keskiössä on nuorilähtöisyys. Jokaisella nuorella on oma tavoitteiden mukainen valmennussuunnitelma. Vastaamme tarpeisiin oikea-aikaisesti ja joustavasti, Poikonen kertoo.
Rauman nuorisopalvelut on toiminut Kuovin tiloissa tammikuusta 2025 lähtien. Hj. Nortamon koulun teknisen työn moduulit saivat uuden elämän nuorten työpajan puun, metallin, kuljetuksen ja median tiloina.
– Olemme saaneet nuorilta positiivista palautetta siitä, että tänne on helppo tulla ja täällä viihtyy. Turvalliset tilat ovat keskeisellä paikalla Raumaa, ja ne on suunniteltu tarpeita vastaaviksi, Aalto sanoo.
Oppia käytännön tekemisen kautta Työpajalle tullaan pääsääntöisesti joko TE-asiantuntijan lähettämänä työkokeilusopimuksella, oppilaitosten tai kaupungin etsivän nuorisotyön kautta.
– Työpaja tarjoaa mahdollisuuden kokeilla eri aloja konkreettisten töiden kautta. Oppilaitoksista tullaan koulutussopimuksella tai tuetulla sopimuksella, ja täällä voidaan suorittaa opintoja ja antaa näyttöjä, Poikonen taustoittaa.
Kuljetus- ja logistiikkatyöosasto on mukana kierrätystoiminnassa huolehtien tavaroiden siirroista ja varastoinnista. Keittiössä nuoret valmistavat aamupalan ja lounaan sekä työskentelevät Rauman Pääkirjaston kahvilassa. Mediaosasto puolestaan otti tämän artikkelin valokuvat. Yritykset, yhdistykset ja yksityishenkilöt voivat ostaa työpajalta palveluita. Tekniikkaosasto tekee erilaisia tilaustöitä, kuten esimerkiksi taloyhtiöiden pyörä- ja roskakatoksia, ovia ja leikkimökkejä, sekä kalusteiden entisöintejä.
– Konkretia on tärkeää, sillä tekemällä oppii parhaiten. Työpajalla opitaan turvallisessa ympäristössä niin varsinaisen työn tekemistä kuin esimerkiksi asiakaspalvelua, Aalto sanoo.
Kuovilla nuorisopalveluiden toiminnot ovat entistä tiiviimmin samalla tontilla. Keskeisellä paikalla Raumaa sijaitsevat tilat ovat helposti saavutettavissa.
Nuorten työpajan keittiö- ja kahvilatoiminta on mukana myös kaupungin nuoriso- ja kulttuuripalveluiden tapahtumissa huolehtimassa catering-toiminnoista.
Nuorten työpaja
• Nuorten työpajassa opitaan uusia taitoja ja kerrytetään kokemusta kuljetuksen ja logistiikan, metalli- ja puutöiden, kahvilan ja keittiön sekä median parissa.
• Starttiosasto on matalan kynnyksen ryhmätoimintaa elämänhallinnallista tukea arjen haasteissa ja elämässä tarvitseville nuorille.
• Pajajakson aikana nuori saa tietoa työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksista, opastusta omien jatkosuunnitelmien tekemiseen sekä toteuttamiseen ja tarvittaessa tukea arkielämään.
Nuorten työpaja tarjoaa työttömille nuorille harjoittelu- ja työllistymistukipaikkoja.
Rauman kesä kutsuu luokseen
Suomen suvi tuo taas Raumalle matkailijoita ympäri maailman. Myös raumalaisten lomakohteet voivat löytyä lähempää kuin tulemme edes ajatelleeksi. Omassa kotikaupungissa lomailu tarjoaa monenlaista uutta niin maalla kuin merellä. Tapahtumien täyteinen kesäkausi jatkuu pitkälle elokuuhun.
Teksti: Marko Östman Kuvat: Marko Östman ja Rauman kaupunki
VARHAIN ALKANUT lämmin kevät on kääntynyt kesäksi. Samalla se tarkoittaa sitä, että Rauman hotellit täyttyvät eri puolilta kotimaata ja maailmaa saapuvista matkailijoista. Myös raumalaiset löytävät kotipaikkakunnaltaan monenlaista vapaa- ja loma-ajan koettavaa.
Matkailun näkökulmasta kesä käynnistyy jo toukokuussa, jolloin Raumalle saapuvat erilaiset ryhmät, kuten luokkaretkeilijät. Pääasiassa Satakunnasta sekä Varsinais-Suomesta saapuvien koululaisten kohteina ovat useimmiten UNESCOn maailmanperintökohteet Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki.
– Luokkaretkeläisten saapuminen on tietyllä tapaa varma kesän merkki. Maailmanperintökohteiden lisäksi
etenkin Merimuseo on koululaisten suosiossa, kuten myös Kipparinpuisto ja liikennepuisto. Luonnollisesti myös Rauman omat koulut käyvät paljon kaupungin historiallisissa kohteissa, matkailuneuvoja Johanna Sainio kertoo.
Koulujen loppuessa kesäkuun alussa alkaa todellinen kesäsesonki. Silloin palveluiden aukioloajat pitenevät ja monipuoliset tapahtumat starttaavat.
– On hienoa, että Raumalla on tapahtumia säännöllisesti pitkin kesää, jotta ihmisillä on mahdollisuus päästä moneen mukaan. Tapahtumat ovat laadukkaita, ja niissä on usein keskitytty tiettyihin teemoihin ja tyyleihin, kuten vaikkapa Rauma Bluesissa bluesiin, matkailupäällikkö Irene Villanen painottaa.
Matkailun pääsesonki
• Raumalla vierailee vuositasolla yli 500 000 kävijää, joista yöpyjiä on noin 100 000.
• Kesä on merkittävä osa kokonaisuutta, ja kävijämäärät kasvavat juhannuksesta alkaen.
• Heinäkuu ja etenkin Pitsiviikko luovat matkailuun selkeän piikin.
• Kesä jatkuu aina elokuulle, jolloin saapuvat etenkin kansainväliset matkailijat.
Pitsiviikkoa järjestetään kestävällä tavalla, mistä on merkkinä EkoKompassiympäristösertifikaatti.
kyydissä, mikäli ei omista omaa venettä.
– Yöpyminen Kylmäpihlajassa tai Kuuskajaskarissa on ainutlaatuisen upea kokemus myös raumalaisille. Otanlahden alue on kehittynyt paljon ja kehittyy edelleen. Raumalaisille on tarjolla samat mahdollisuudet kuin matkailijoille aina tapahtumista museoihin ja muihin kohteisiin, Villanen muistuttaa.
Rauman kaupungin museot ovat maksuttomia alle 18-vuotiaille, ja nykypäivänä niissä on interaktiivista tekemistä ja kokemista myös perheen pienimmille.
– Rauman museon kohteisiin eli merimiesten ja käsityöläisten kotimuseo Kirstiin, laivanvarustajaperheen kotimuseo Marelaan sekä taidemuseoon pääsee kaikkiin samalla kahden vuorokauden ajan voimassa olevalla lipulla, Sainio sanoo.
Aidosti paikallista palvelua
Raumalla etäisyydet ovat lyhyitä ja kohteet helposti saavutettavissa. Pyöräilyreitit ovat kunnossa, ja paikallisliikenne Gyyt on kaikille maksuton kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Tänä kesänä paikallisliikenteen uusi reitti kulkee Suvitien kautta.
Vanhan Rauman laidalla Savilassa nyt kolmatta kesää sijaitseva matkailuneuvonta palvelee niin kesävieraita kuin paikallisia kesän ajan joka päivä arkisin ja viikonloppuisin. Matkailuneuvonnasta saa tarvittavat vinkit ja kartat.
Matkailupäällikkö Irene Villanen ja matkailuneuvoja Johanna Sainio ovat valmiina tulevaan kesäsesonkiin.
– Vanhan Rauman ja Sammallahdenmäen opastetut kierrokset on tarkoitettu kaikille. Kannustan myös raumalaisia menemään näille kierroksille, sillä niissä oppii jokaisella kerralla jotain uutta, Sainio hymyilee. Etenkin kansainväliset vierailijat yllättyvät usein siitä, että Vanha Rauma on eläväinen paikka ympärivuotisine palveluineen ja asukkaineen.
– Vierailijat arvostavat suuresti sitä, että palvelut aina kahviloista
hotelleihin ovat aidosti paikallisia ja perheyritysten omistuksessa – usein jo useammassa sukupolvessa, Villanen lisää.
Matkailualan ammattilaiset haastavat raumalaiset hakemaan uusia kokemuksia kotipaikkakunnaltaan.
– Haluamme haastaa kaikki raumalaiset käymään tänä kesänä ainakin yhdessä sellaisessa kotikaupungin paikassa, jossa ei ole koskaan aiemmin käynyt, Villanen sanoo.
Hyvän elämän mahdollistajat
Kaupungin ja yhdistysten tiivistynyt yhteistyö mahdollistaa hyvän arjen rakennuspalikoita raumalaisille. Kumppanuussopimukset tuovat toimintaan vakautta.
Teksti: Pia Hirvonen Kuvat: Minna Paananen
RAUMALLA HYVÄ ARKI tehdään yhdessä. Kaupungin ja yhdistysten välisillä kumppanuussopimuksilla toteutetaan Rauman strategian ja hyvinvointiohjelman tavoitteita hyvinvoinnin edistämiseksi.
– Tavoittelemme yhdessä yhdistysten kanssa Raumalle enemmän hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä, josta kumpuaa uusia kehitysmahdollisuuksia tulevaisuuteen, kertoo järjestökoordinaattori Janne Rantala. Yhteistyö ei ole vain resurssien jakamista. Se on aitoa luottamusta, jaettua tahtoa sekä yhteisiä arvoja ja tavoitteita. Toimijoilla on yhteinen ymmärrys, että voimavarojen viisas käyttö tuottaa laaja-alaisesti hyvää monelle. Kyse on osallisuudesta, arvostuksesta, hyväksytyksi tulemisesta ja arjen onnistumisista – hetkistä, joissa rakentuvat hyvän elämän ainekset.
Turvaa ystävyydestä ja kohtaamisista
Suomen Punaisen Ristin paikallisosaston ystävätoiminta tuo iloa, turvaa ja seuraa etenkin yksin eläville ikäihmisille. Yli 60 vapaaehtoista tapaa säännöllisesti lähes viittäkymmentä ystäväasiakasta. Ystäväparit ulkoilevat, keskustelevat, kahvittelevat tai vierailevat erilaisissa kohteissa. Kohtaamiset suunnitellaan sen mukaan, mikä tuottaa iloa ja merkitystä ystäväasiakkaalle. Kahdenkeskisten kohtaamisten lisäksi SPR järjestää ikäihmisten kerhotoimintaa, kirjallisuuspiiriä, ulkoilurinkejä, terveyspisteitä ja monikulttuurista perhekerhoa. Tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia, tuoda ihmisiä yhteen, estää syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. – Vapaaehtoiset sanovat monesti, että käytetty aika saa arvon, kun näkee toisen ilahtuvan. Se on molemminpuolista hyvää, kertoo yhdistyksen jäsenasioista vastaava Riitta Tenlén ja muistuttaa, että laajaan vapaaehtoisten joukkoon kaivataan aina myös lisää tekijöitä.
Raumalla on yritteliäitä nuoria
Raumalla Etelä-Satakunnan 4H kasvattaa vastuullises-
Friski Tuult ry:n bingohetki on monelle tärkeä kohtaamispaikka. ”Täällä on kavereita. Kun tulee uusi ihminen, otamme hänet vastaan ystävällisesti”, kertoo yksi osallistujista ennen bingohetkeä.
Kumppanuussopimukset
Kaupungin kanssa kumppanuussopimuksen ovat tehneet:
• Suomen Punaisen Ristin Rauman osasto
• Etelä-Satakunnan 4H-yhdistys
• MIELI Länsirannikon mielenterveys ry
• Rauman MTY Friski Tuult ry
Yhteistyö tukee kaupunkistrategiassa määriteltyjä tavoitteita, joilla halutaan tuottaa raumalaisille enemmän hyvinvointia ja mahdollisuuksia monipuoliseen toimintaan. Toimintaa ohjaa järjestökoordinaattori Janne Rantala.
SPR:n kirpputori tarjoaa kierrätyksen lisäksi työmahdollisuuksia monelle. Samassa tilassa toimii koulujen ja sairaalan ylijäämäruoan jakelu kaksi kertaa arkipäivisin.
Roosa Marjasen mukaan rutiinien ja kokemuksen kautta kuntoutuminen sai vauhtia. ”Sain työyhteisön ja tunsin kuuluvani joukkoon.”
Järjestöjen avulla jokainen voi löytää paikan, jossa saa vertaistukea, apua ja neuvoa.
ti yrittäjyyteen, opettaa työelämätaitoja ja vahvistaa uskoa nuoren omaan osaamiseen. Yhteistyössä Rauman kaupungin kanssa, joka järjestää Pitsikaupungin kesäyrittäjäohjelman, nuoresta voi tulla 4H-yrittäjä. Moni lähtee kesäksi kokeilemaan yritystoimintaa tulojen ja kokemuksen kerryttämiseksi.
– Kesäyrittäjyys antaa kipinän. Joillekin se on alku yrittäjäuralle, toisille itseluottamuksen vahvistamista. Lähes aina se antaa mukavia onnistumiskokemuksia, toteaa toiminnanjohtaja Marja Simberg.
Yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa 4H työllistää nuoria tapahtumiin ja projekteihin.
– Monelle raumalaiselle on tullut tutuksi myös viljelypalstamme. Sen kautta pääsee kokeilemaan viljelytoimintaa, vaikkei omaa maata omistaisikaan. Palstoja on vuokrattavissa kuudella eri pellolla, ja ne ovatkin olleet suosittuja.
Apua ja tukea, kun mieli nyrjähtää
MIELI Länsirannikon mielenterveysseura ry tarjoaa sekä kriisiapua että arjen ennaltaehkäisevää toimintaa. Kriisikeskuksesta kuka tahansa voi hakea keskusteluapua ilman lähetettä.
– Kumppanuus kaupungin kanssa on ollut aitoa ja arvostavaa. Monesti se mahdollistaa nopean reagoinnin ja yhdessä tekemisen, kiittää toiminnanjohtaja Heidi Hiljanen Yhteistyön myötä yhdistys on vahvistanut erityisesti nuorille suunnattua toimintaa, kuten mielen hyvinvointia tukevia kursseja ja kahvipaussi-hetkiä, joissa nuori voi pysähtyä ja tulla kohdatuksi. Nuorten tarpeista syntyi myös mieliluokka, jossa voidaan jutella, pelata ja auttaa vaikka Kelan hakemusten kanssa, mutta ennen kaikkea olla yhdessä.
Friski Tuult ry puolestaan tarjoaa mielenterveyskuntoutujille yhteisön, jossa saa olla oma itsensä ja osallistua sen verran kuin jaksaa. Aamupuuro, kahvila, lounas kolmesti viikossa, vertaisryhmät ja bingohetket kokoavat ihmisiä yhteen.
Toiminnanjohtaja Päivi Lavonius kertoo, että toiminta perustuu vahvasti vertaistukeen ja osallisuuteen.
– Kävijät saavat kuukausittain antaa palautetta ja vaikuttaa siihen, mitä toimintaa ja retkiä järjestetään. Täällä syntyy ystävyyksiä, jopa rakkaustarinoita.
Yhdistys tarjoaa myös tuettua asumista, jossa on tarjolla apua arkeen, elämänhallintaan ja rutiinien rakentamiseen. Asumisesta maksetaan vuokra, mutta asumiseen annettava tuki on maksutonta ja yksilöllisesti räätälöityä.
– Kukaan ei voi tietää, milloin oma elämä suistuu raiteiltaan ja mieli järkkyy. Siksi on hienoa, että olemme löytäneet kaupungin kanssa yhteiset tavoitteet ja keinot mennä niitä kohti. Kumppanuussopimus takaa meille vakautta toiminnan suunnitteluun, Lavonius kiittelee.
Rauma – Asukaslehti 1/2025
Lämmönjakokeskusten etävalvonnalla voidaan varmistaa, että kiinteistön lämmitys toimii optimaalisesti 24/7. Niin säästetään energiaa ja rahaa.
Tavoitteena on, ettei uimahallin lämpöä häviäisi lainkaan taivaan tuuliin.
Ilmanpäästöt saatiin laskuun
Ennakkotiedon mukaan Rauman ilmanpäästöt kääntyivät laskuun vuonna 2023.
– Toivottavasti saavutettu lasku-ura kannustaa Raumaa ponnistelemaan kohti päästövähenemäuran jatkamista. Rauman ilmastotavoitteena on vähentää 80 prosenttia kasvihuonepäästöjä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 lähtötasosta. Olemme saavuttaneet 46 prosentin päästövähenemän, kertoo kestävän kehityksen koordinaattori Anna Meriruoho
Työtä on vielä tehtävänä erityisesti liikkumisen osalta. Tieliikenteen päästöt kattavat yli kolmanneksen kokonaisuudesta.
– Kävelyn ja pyöräilyn tulisi yleistyä liikkumismuotona ja julkisen liikenteen käyttöä kasvattaa lyhyiden etäisyyksien kaupungissa. Päästöjä vähentää myös liikenteen käyttövoimien muutos ja uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääntyminen.
Toistaiseksi Rauma on saavuttanut erinomaisesti energiatehokkuuteen liittyvät tavoitteet. Rauma pyrkii myös vahvistamaan yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi.
linjanvetoon, että monitavoiteoptimointi on vastedes mukana kaikissa Rauman uusissa hankkeissa. Uotilan ja Nanunkallion koulujen suunnittelussa sitä onkin jo hyödynnetty.
Älykäs mittausjärjestelmä meriteollisuuspuistoon
Seaside Industry Park oli mukana ilmastohankkeessa, jonka päärahoitus tuli Euroopan unionin Life-ohjelmasta. Hankkeen tuloksena meriteollisuuspuistoon luotiin älykäs energiamittausjärjestelmä.
Telakka-alueella on yli 120 mittaria, jotka keräävät tietoa sähkön, lämmön, veden, paineilman ja kaasun kulutuksesta. Isoilla asiakkailla on jo omat käyttöliittymät, joista saa reaaliaikaista tietoa. Vuokralaisten laskuttaminen todellisen kulutuksen mukaan lisää yritysten motivaatiota hillitä kustannuksia ja säätää prosessejaan.
Lisäksi meriteollisuuspuistossa tehtiin mittava energiakatselmus talvella 2023–2024.
– Järjestelmän kehitystyö jatkuu. Vielä emme ole saaneet täyttä potentiaalia käyttöön, mutta pystymme näyttämään noin 15 prosentin vähennyksen sähkön ja kaukolämmön kulutuksessa, kehityskoordinaattori Saara Haaslahti kertoo.
Vähennys on laskettu suhteessa Rauman Meriteollisuuskiinteistöjen liikevaihtoon. Yksi yhteen vertaaminen voisi johtaa harhaan, sillä sähkön kulutukseen vaikuttaa alueen yritysten työkuorma.
Meriteollisuuspuistossa on kolmisenkymmentä vuokralaista, joista suurimpia ovat Rauma Marine Constructions, Kongsberg Maritime, Ermail ja Logent. Tuotanto-, varasto- ja toimistotilaa on yhteensä noin 55 000 neliötä. Uudesta mittausjärjestelmästä on tullut hyödyllinen kunnossapidon työkalu.
– On löydetty kohteita, joissa kulutusta voi pienentää. Esimerkiksi hallien nosto-ovia on uusittu. Muun muassa putkirikkoja on havaittu nopeammin kuin ennen, Haaslahti sanoo.
Vastuullista energiaa, BioTakuuta ja Lungia Ilmastonäkökulma on keskeisesti esillä Rauman Energian toiminnassa ja tulevaisuuden suunnittelussa, vakuuttaa asiakkuus- ja kehityspäällikkö Sami Seikola. Katse on kohti hiilineutraaliutta.
Sähköntuotannossa REO investoi jatkossa vain päästöttömiin tuotantomuotoihin ja tutkii investointeja sähkön varastointiin. Päästöttömän tuotannon osuus on jo nyt yli 90
prosenttia.
Rauman kaukolämmöstä yli 80 prosenttia on uusiutuvilla raaka-aineilla tuotettua lämpöä. Pidemmän ajan tavoitteena on päästötön kaukolämpö.
– Yritys- ja taloyhtiöasiakkaat voivat hankkia sataprosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä tuotettua kaukolämpöä. BioTakuu-lämpöä tuotetaan biopohjaisilla polttoaineilla Raumalla, ja se on alkuperätakuulla varmennettua, Seikola kertoo.
– Kaukolämmön Lungi-palvelumme tärkein asiakasryhmä ovat raumalaiset taloyhtiöt. Lungin pääpaino on taloyhtiöiden lämmönjakokeskusten etävalvonnassa. Voimme varmistaa, että kiinteistön lämmitys toimii optimaalisesti 24/7. Niin säästetään energiaa ja rahaa.
Eniten päästöjä syntyy lämmityksestä, liikenteestä ja teollisuudesta. Yhteistä niille on, että kaikki ovat sähköistymässä.
– Uusiutuvalla sähköllä korvataan fossiilisia polttoaineita, Seikola kiteyttää vihreän siirtymän.
Seaside Industry Parkissa eli meriteollisuuspuistossa on yhteensä noin 55 000 neliötä toimisto-, tuotanto- ja varastotiloja.
”Yritys- ja taloyhtiöasiakkaat voivat hankkia sataprosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä tuotettua kaukolämpöä”, Sami Seikola kertoo.
”Hankkeen aikana selvisi, että lämpöä karkaa harakoille vähemmän kuin luulimme”, kertoo mittausjärjestelmän käyttöliittymää esittelevä Saara Haaslahti.
Älymittausjärjestelmällä on löydetty kohteita, joissa kulutusta voi pienentää.
Rauma investoi tulevaisuuteen
Vuosi 2024 oli Rauman kaupungille merkittävien investointien, palvelurakenteiden uudistamisen ja elinvoiman vahvistamisen aikaa. Kaupunki eteni strategiansa mukaisesti kehittäen peruspalveluita ja luoden samalla vahvaa pohjaa tulevaisuuden kasvulle ja hyvinvoinnille.
KAUPUNGINJOHTAJA Esko Poikela kuvailee vuotta hyväksi niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti.
– Vuosi 2024 oli meille merkittävä niin investointien kuin talouden hallinnan näkökulmasta. Teimme päätöksiä, jotka vaikuttavat Rauman tulevaisuuteen pitkälle eteenpäin. Karin kampuksen avautuminen ja uuden uimahallin valmistuminen ovat näkyviä esimerkkejä siitä, miten haluamme rakentaa toimivaa arkea raumalaisille, Poikela sanoo.
Rauma teki myös linjauksia ja vahvaa yhteistyötä Etelä-Satakunnan yhteisen työllisyysalueen muodostamiseksi ja uuden elinvoimatoimialan perustamiseksi. Lisäksi jatkettiin strategisen talousohjelman työstämistä ja tehtiin tärkeitä päätöksiä palveluverkkojen uudistamisesta.
Vahva talous takaa liikkumavaran
Vuoden 2024 tilinpäätös muodostui 5,9 miljoonaa ylijäämäiseksi. Hyvä
tulos oli seurausta muun muassa odotettua paremmista verotuloista, rahoitustuotoista sekä toimintakatteen parantumisesta.
Kaupungin investointimenot olivat nettona noin 40,8 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi 11 miljoonalla eurolla ja oli vuoden lopussa 90,6 miljoonaa euroa. Koko kaupunkikonsernin ylijäämä oli 9,9 miljoonaa euroa ja lainakanta 177,8 miljoonaa euroa, mikä asukasta kohden on selvästi alle maan keskiarvon.
Poikela korostaa, että hyvä taloudellinen tulos on seurausta pitkäjänteisestä työstä ja talouden vastuullisesta hoitamisesta.
Toimivat palvelut ja sujuva arki luovat hyvinvointia
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Rauman väkiluku nousi vuoden 2024 aikana noin 140 asukkaalla ja oli vuoden lopussa 38 975. Väestönkasvu ja kansainvälistyminen tuovat mukanaan palvelutarpeita,
Merkittävimmät
investointikohteet:
• Karin kampus 11,7 milj.
• Uotilan monitoimikeskus 9,8 milj.
• Maa-alueiden myynnit ja ostot 1,5 milj.
• Liikelaitosten peruskunnostusohjelma 1,6 milj.
100 milj. €
verotuloja
11 milj. €
2 320 €
lainaa asukasta kohti
188 milj. €
ulkoiset kokonaismenot valtionosuuksia
Teksti: Kristiina Lehtonen
Kaupungin kokonaistulot ja -menot 2024 (ulkoiset ja sisäiset).
Myyntivoitot 0,4 M€
Rahoitustuotot 4,0 M€
Valtionosuudet 10,6 M€
Yhteisövero 16,6 M€
Kiinteistövero 10,3 M€
Kunnallisvero 73,1 M€
Kokonaistulot n. 159 M€
Toimintatuotot 44,5 M€
Tekninen toimi 48,9 M€
Kokonaismenot n. 133 M€
Jätehuoltoliikelaitos 4,0 M€
Rauman Vesi 5,6 M€
Konsernihallinto 9,1 M€
Konsernipalvelut 17,1 M€
Sivistystoimi 102,8 M€
Investoinnit ovat panostuksia lapsiin, nuoriin ja perheisiin.
joihin varaudutaan ennakoivasti.
Raumalla investoidaan edelleen vahvasti koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Uotilan monitoimikeskus sekä Nanunkallion uusi koulu-, päiväkoti- ja valmistuskeittiökokonaisuus valmistuvat lähivuosien aikana.
– Palveluverkkoa on tarkasteltu laaja-alaisesti, ja tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat nykyisiä ja tulevia tarpeita. Investoinnit ovat panostuksia lapsiin, nuoriin ja perheisiin, Poikela sanoo.
Tulevaisuus rakennetaan yhdessä
Rauma panostaa määrätietoisesti myös elinvoiman ja yritysmyönteisyyden vahvistamiseen. Poikelan mukaan kaupungilla on tärkeä rooli yritystoiminnan mahdollistajana ja kumppanina. Samalla on pidettävä huolta myös kaupungin yleisestä kiinnostavuudesta ja houkuttelevuudesta.
– Verotulojen taustalla on työpaikkoja ja yrittäjyyttä. Meidän tehtävämme on tehdä Raumasta houkutteleva paikka yrittää, investoida ja asua. Tässä tarvitsemme kaikkien toimijoiden yhteistyötä – yrittäjien, järjestöjen, koulutuksen ja koko Rauma-yhteisön, Poikela sanoo.
Esko Poikela muistuttaa, että hyvä taloudellinen tulos on seurausta pitkäjänteisestä työstä.
MINNA PAANANEN
Annika Myrsky, viestintä- ja markkinointipäällikkö
Annika vastaa kokonaisuutena kaupungin viestinnästä ja markkinoinnista. Hänen tehtävänään on ohjata ja suunnitella viestinnän ja markkinoinnin toimenpiteiden toteuttamista sekä viedä Rauma-brändiä haluttuun suuntaan.
Panu Helamaa, lakimies
Panun työtehtäviin kuuluvat muun muassa kaupungin tekniseen toimialaan ja hankintoihin liittyvät sopimus- ja lakiasiat. Lisäksi Panu huolehtii konserni- ja elinvoimatoimikunnan sihteerin tehtävistä. Hänellä on pitkä kokemus vastaavista asiantuntijatehtävistä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.
Kaisu Ekholm, katutarkastaja Kaisun toimenkuvaan kuuluu sijoitus- ja kaivuulupien myöntäminen kaduilla ja muilla yleisillä alueilla tehtäviin töihin sekä lupaehtojen ja -ohjeiden noudattamisen valvominen. Tämän lisäksi Kaisu vastaa kaupungin omien ja urakoitavien katutöiden laadun ja työturvallisuuden valvonnasta ja raportoinnista.
Satu Saarinen, toimialajohtaja
Satu toimii uuden elinvoimatoimialan toimialajohtajana. Hänen vastuulleen kuuluvat yrityspalvelut, alkupalvelut ja työnvälitys, monialaiset ja TYM-palvelut, kansainvälisyyden ja maahanmuuton palvelut sekä matkailupalvelut.
Marjo Siltanen, palvelupäällikkö
Marjo toimii palvelupäällikkönä elinvoimatoimialan yrityspalvelut-palvelualueella, jonka palveluita ovat yritysten elinkaaripalvelut, Invest In -sijoittumispalvelut, yritysten osaajapalvelut, kestävä kehitys, osaamisen kehittäminen- ja rekrytointipalvelut sekä yritysten muutosturva-asiat. Marjo vastaa Rauman kaupungin elinkeinopalveluiden sekä työllisyysalueella (Rauma, Eura, Eurajoki, Säkylä ja Huittinen) tapahtuvien yrityksille tarjottavien työvoimapalveluiden toteuttamisesta. Palvelualueella työskentelee yhteensä noin 15 asiantuntijaa.
Jyri Ranne, palvelupäällikkö
Jyri toimii palvelupäällikkönä elinvoimatoimialan Alkupalvelut ja työnvälitys -palvelualueella. Palvelualueella työskentelee yhteensä viidessä eri toimipaikassa 21 työvoimapalveluiden asiantuntijaa, jotka auttavat ja ohjaavat työnhakijaasiakkaita työnhaussa ja tarjoavat tarvittaessa erilaisia työllistymistä edistäviä palveluita.
Teemu Niemelä, palvelupäällikkö Teemu työskentelee palvelupäällikkönä elinvoimatoimialan monialainen ja TYM-palvelualueella. Palvelualueen vastuulla on Rauman kaupungin omat työllisyydenhoidon palvelut sekä Etelä-Satakunnan työvoima-alueen työnhakija-asiakkaiden työllistymisen monialaisen edistämisen palvelut yhdessä verkostokumppaneiden kanssa, tuetun työllistymisen (muun muassa työkykykoordinaatioon liittyvät) palvelut sekä ammatinvalintaja uraohjauspalvelut. Palvelualueella työskentelee yhteensä 20 henkilöä asiantuntijan, koordinaattorin tai psykologin tehtävissä. Lisäksi Teemu toimii esittelijänä Etelä-Satakunnan työllisyysaluelautakunnassa.
Satu Remmer, palvelupäällikkö Satu toimii palvelupäällikkönä elinvoimatoimialan kansainvälisyys- ja maahanmuuttopalveluiden palvelualueella. Palvelualueella työskentelee yhteensä 9 asiantuntijaa, jotka edistävät sekä täällä jo olevien että tänne muuttavien kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä asettautumista, kotoutumista ja työllistymistä. Maahanmuuttajille annetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä ja ohjataan heitä esimerkiksi suomen kielen koulutukseen. Lisäksi edistetään maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille. Kansainvälisyystiimissä työskentelee neljä kotoutumista edistävää asiantuntijaa, kansainvälisyyskoordinaattori, kaksi yrityspalveluiden ja EURES-työnvälityksen asiantuntijaa sekä kaksi hanketyöntekijää hankkeessa, jolla edistetään monikulttuurisuutta Etelä-Satakunnassa. Kansainvälisyyspalveluja tarjotaan keskitetysti Rauman International House -palvelun kautta.
Kuuden järven pyöräilyissä uudistuksia
RAUMAN VANHIN pyöräilytapahtuma Kuuden järven pyöräilyt käynnistyy kansallisella pyöräilyviikolla 10.5. Poikkeuksellisesti ensimmäinen Saarnijärven pyöräily polkaistaan lauantaina 10.5., koska äitienpäiväsunnuntai halutaan pyhittää äitien juhlistamiseen. Muut pyöräilyt fillaroidaan seuraavilla viikoilla sunnuntaisin eli Kauklainen 18.5., Narvijärvi 25.5., Ojajärvi 1.6., Neittamo 8.6. ja Turajärvi 15.6.
Jokaiseen tapahtumaan voi kirjata nimensä kello 9–21, ja puffetit ovat auki kello 10–14. Järvipyöräilyt ovat osa Satakunnan haastepyöräilyä, mikä mahdollistaa myös nettikirjaukset LiikU:n Liikkuen läpi vuoden -sovelluksen kautta. Sähköpyörien yleistymisen vuoksi järjestäjät eli kylätoimikunnat ovat varanneet sähköpyörille latausmahdollisuuden.
Tänä vuonna osallistumaan
haastetaan myös lapsia, nuoria sekä kaupungin keskustan kuntoilijoita. Osallistumiseksi hyväksytäänkin piipahtaminen kirjauspisteellä omalla sovelletulla reitillä. Esimerkiksi Saarnijärven pyöräilyn kirjauspisteelle Kullanperäntielle pääsee kaupungista pyöräilemään kätevästi Murtamontien tai Uotilan Vanhantien kautta. Tapahtumien reittikartat kirjauspisteineen löytyvät Rauman kaupungin liikuntapalvelujen nettisivuilta.
Osallistujien kesken sekä erikseen lasten kesken arvotaan pyöräilyaiheisia palkintoja. Lapset saavat ilmaisen mehun lisäksi kustakin puffetista lisäenergiapatukan. Arvonta ei vaadi kaikkiin tapahtumiin osallistumista.
Lisätietoja tapahtumasta saa Rauman kaupungin nettisivuilta tai soittamalla liikuntapalveluihin 040 180 9785.
Kaupungintalon sisäpihalla ikäihmisten perinteinen Suvilysti-tapahtuma
3.6. klo 11–15
Vapaa pääsy
Yli tuhat kävijää!
Ruokaa ja kahvia
Tule viettämään kesäpäivää lämpimässä ja rennossa tunnelmassa. Paikalla runsaasti eläkeläisyhdistyksiä. Kiva nähdä vanhoja tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin!
Järjestää: Rauman kaupunki ja ikäihmisten neuvosto
Kuuden järven pyöräilyt Lapissa
• Saarnijärvi la 10.5.
• Kauklainen su 18.5.
• Narvijärvi su 25.5.
• Ojajärvi (Ruona) su 1.6.
• Neittamo-Mustajärvi su 8.6.
• Turajärvi su 15.6.
Opastein merkityt reitit ovat pituudeltaan 15–25 km. Puffetit ovat auki klo 10–14. Kirjausvihot ovat esillä klo 9–20. Osallistujien kesken arvontaa.
Lisätietoja p. 040 180 9785 tai rauma.fi/kulttuuri-ja-vapaaaika/liikunta
Luokkakokous 10.6. klo 16 Rauman kesäteatterissa
Eläkkeelle juuri jääneille tai vuoden sisällä jääville
Tule tapaamaan vanhoja kavereita!
Kesäteatteri klo 18
Sitä saa mitä tilaa – Yölintu
Paikalla muun muassa Rauma Golf, PalloIirot, Rauman Naisvoimistelijat, Rauman
Lukko ja Rauma Festivo esittelemässä vapaa-ajan harrastuksia
Liput 10 euroa (sisältää esityksen, kahvin ja pullan).
Liput tulevat myyntiin toukokuussa palvelupiste Pyyrmanissa.
Järjestää: Rauman kaupunki, hyvinvointi
LIPPUMYYMÄLÄ
Alfredinkatu 2, Rauma p. (02) 8376 9900
Avoinna ma-pe klo 11-17 sekä esityspäivinä 2 h ennen esitystä raumanteatteri.fi