Kirkonkello nr 4 2015

nr 4 2015

Växjön hiippakunnan ruotsinsuomalainen tiedotuslehti Sverigefinskt informationsblad i Växjö stift

Kirkonkello

Olet tervetullut kauneimpiin joululauluihin ja muihin tapahtumiin!

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.

Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus…

Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille.

Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.

(Jes. 9:1-5)

Kirkonkello 4-15

Ruotsin kirkon suomenkielinen Palveleva puhelin on avoinna iltaisin kello 21.00–24.00. Voit soittaa, kun haluat puhua luottamuksella ja nimettömänä toisen ihmisen kanssa. Vaikkapa silloin, kun - tunnet itsesi yksinäiseksi - olet menettänyt läheisesi - jokin asia painaa mieltäsi - mietit elämän tarkoitusta - toivot esirukousta.

Päivystäjinä toimii lähes sata vapaaehtoista. Heidät on tehtävään valittu ja koulutettu ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Puhelu on soittajalle ilmainen.

”Käy, Herra Jeesus, luokseni, tee sydämeeni majasi.

Se täytä, Jeesus armolla ja asu aina minussa.

Taivaaseen minut johdata, luonasi anna riemuita…”

Yhteystietoja Hiippakuntapappi Anna-Liisa Kantola, puhelin 0470-773 883 (tulee suoraan kännykkään), tekstiviestejä varten 070-399 08 35, kotipuhelin 0371-137 29, sähköposti: anna-liisa.kantola@ svenskakyrkan.se. Postiosoite: Gislaveds pastorsexpedition, Box 83, 332 22 Gislaved.

Jönköpingin diakonia-assistentti Raili Partanen, puhelin 0730-703 556. Arkisin 10-12 Raili on useimmiten kuulolla. Postiosoite: Råslätts kyrka, Sparvhöksg. 5, 556 11 Jönköping. Sähköposti: 2 raili.partanen@svenskakyrkanjonkoping.se.

Kikonkello

Hiippakuntapappi Hanna Thärnold, puhelin 0470773 886, sähköposti: hanna.tharnold@svenskakyrkan.se. Postiosoite: Stiftskansliet, Box 527, 351 06 Växjö. Hanna on pääosin ruotsinkielisessä työssä.

Virsi 107:5

© Svenska kyrkan, Växjö stift 2015 Box 527, 351 06 Växjö 0470-77 38 00 vx ANSVARIG UTGIVARE Anna-Liisa Kantola PRENUMERATION/ADRESSÄNDRINGAR anna-liisa.kantola@svenskakyrkan.se, 0470-77 38 83 FORM och TRYCK Löwex Trycksaker AB, Växjö UPPLAGA 1460 OMSLAGSFOTO Eva Spångbergs skulptur Maria och Jesusbarnet, Smålandsstenars kyrka TEXT och FOTO (där inget annat anges) Anna-Liisa / Arto Kantola

Kirkonkello 4-15

Eijan terveiset Tukholmasta Radiotoimittajamme Eija Björstrand kertoo: Tämä reilu vuosi on kulunut nopeasti siitä kun muutin pääkaupunkiin. Myimme Huskvarnan suuren talon ja hankimme kolmen huoneen ja keittiön pienen asunnon aivan Tukholman ydinkeskustasta. Muuton pääsyynä olivat lapset ja neljä lastenlasta. Toinenkin tytär on asettunut tänne asuttuaan Saksassa 8 vuotta. On aivan upeaa tavata poikia, jotka ovat 2-8-vuotiaita ja tarvitsevat yhä paljon isovanhempien huolenpitoa. Muuton jälkeen olemme koko ydinperhe päässeet lähemmäksi toisiamme ja kanssakäyminen on lähes päivittäistä.

Olen ollut Ruotsin Radion suomenkielisenä toimittajana Smoolannissa vuodesta 1977. Siltä ajalta olisi muistoja kerrottavana vaikka miten paljon. Tärkeintä minulle on ollut saada tavata Smoolannin ja viime vuosikymmenten aikana myös Hallannin suomalaisia. Minusta tuntuu kuin haastateltavat olisivat olleet sukulaisia ja tuttavia ja meillä onkin ollut erittäin lämpimät välit molemmin puolin, uskoisin. Kuulijat ovat olleet alusta pitäen rakentamassa radiota ja tunteneet sen omakseen. Jään kaipaamaan eniten sikäläisiä kuulijoita.

Nyt työni on olla juontamassa Sisutarinoita joka toinen lauantai kello 14-16 kanavalla P2. Karlavagnenin tuottajana olen joka toinen maanantai ja sekin on mielenkiintoista. Muuten teen uutislähetyksiä. Karjalan kielen kurssilla käyn joka toinen viikko ja olen jo melkoinen mestari vuoden opiskelujen jälkeen.

Siunattua adventin ja joulun aikaa Smoolannin ja Hallannin suomalaisille! tv. Eija

Sv Eija Björstrand, journalist och producent på Sveriges Radio, har för ett drygt år sedan flyttat från Jönköping till Stockholm och fått gradvis nya uppgifter. Hon hälsar till oss och berättar att hon saknar de sverigefinnar som hon lärde känna i Småland under de knappa 40 åren hon bodde och jobbade här.

Joulukortit tuovat iloa

Minusta on ilo saada ja lähettää joulukortteja ja -kirjeitä. Nytkin aloin selata vanhoja kortteja. Välillä tulee ihan tippa silmään. Miten ihmeessä tuokin ihminen hiippakunnan toiselta laidalta vielä haluaa minua muistaa! Ja tässä kirje Suomesta opiskeluajan ystävältä, jonka kanssa ei ole ollut yhteyttä ainakaan 30 vuoteen! Ja tässä kortti, jossa lukee tärkeä kehotus Anna-Mari Kaskisen runon sanoin: ”Lähde, etsi seimen lasta, jätä kaikki muu. Hämäryyden keskelle jo ihme avautuu. Lapsi asuu sydämessä. Hän ei seimeen jää.

Milloinkaan et enää kulje ilman ystävää.”

Onko Sinulla terveyttä ja voimia lähettää joulukortteja tänä vuonna? Niin, ja tarvitaan siihen vähän rahaakin, jos postin kautta lähettää.

Jos mietit, kenelle lähettäisit, niin tässä ehdotuksia: Entäpä jos toivotat hyvää joulua jollekin, joka ei osaa odottaa sitä. Jollekin, joka on kovin yksin. Jollekin, jolla on surua. Entä joulukortti tai kukka hänelle, joka on hiljattain muuttanut lähellesi ja jota et vielä oikein tunne. Tai lähetätkö erityisen lämpimät ajatukset ja toivotukset hänelle, jonka kanssa sinulla ei oikein ole välit kunnossa jostain syystä. Jospa tänä jouluna tapahtuisi ihmeitä. ”Tule rakkaus ihmisrintaan, tule lahjana joulun tään, niin laulua laatuisintaan sydän laulavi sykkäissään.”

Martti Korpilahti Lämpimät ajatukset ja hyvän joulunajan toivotus Sinulle Anna-Liisalta

3

Kirkonkello 4-15

Joululahja vähäosaiselle Ruotsin kirkon joulukeräys antaa meille mahdollisuuden lähettää apua ja osoittaa välittämistä hädässä oleville lähimmäisille. Tavoitteena on erityisesti lapsikuolleisuuden vähentäminen ja lasten elämän turvaaminen kehitysmaissa.

Vielä yksi tapa tukea lähetys- ja kehitysaputyötä – niin helppo tapa että se ei välttämättä maksa yhtään mitään. Ota talteen käytetyt postimerkit. Voit antaa ne vaikka minulle (AL Kantola), kun tavataan, ja minä vien tai lähetän ne Helsinkiin Suomen Lähetysseuralle. Ne myydään keräilijöille ja tulot menevät lähetys- ja kehitysaputyön hyväksi. Kirjekuorista leikataan postimerkit niin, että noin yksi sentti jää paperia merkin joka puolelle.

Postikortit voi mielellään lähettää kokonaisina.

4

Yksi kiva tapa muistaa omia ystäviä ja tukea puutteenalaisia on ostaa symbolisia lahjoja netistä: gavoshop.svenskakyrkan.se. Sieltä voi valita esimerkiksi puhdasta vettä (60 kr), koulukirjoja (100 kr), vuohen (250 kr) tai aurinkoenergialampun (310 kr). Aurinkoenergialamppu on tärkeä apu monelle koululaiselle, joka tekee läksyjä pimeässä illassa, eikä sähköä ole. Ja toiseksi kauppaa tehdessä saa valita, haluaako digitaalisen kortin vai tavallisen painetun kortin. Sen voi sitten lähettää ystävälle, jolle haluaa vaikkapa toivottaa hyvää joulua. foto: eric miller/ikon

Käytetyt postimerkit palvelemaan hyvää asiaa!

Nolizwi Mlewane on eräs Kapkaupungin slummien köyhistä äideistä. Hänelle on järjestynyt työ Philani-projektin tekstiilipajassa, jota Ruotsin kirkko tukee. Hän tekee siellä käsitöitä, joista osa myydään paikan päällä ja osa tuodaan mm. Ruotsiin. Ruotsin kirkon nettikaupasta voit ostaa hänen ja hänen ystäviensä tekemiä värikkäitä esiliinoja, T-paitoja ja patalappuja (svenskakyrkansunga.se/webbutik tai tel. 018-640 640). Siellä Kapkaupungissa Nolizwin itseluottamus ja taidot kasvavat ja niiden myötä mahdollisuus päästä yleisille työmarkkinoille. Ja hänen viisivuotias poikansa saa terveellistä ruokaa ja mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä. Keräykseen voi myös antaa rahalahjan tilille BG 900-1223.

Tai voi lähettää sms-viestin LJUS numeroon 72905, ja näin antaa 50 kruunua.

LÅT FLER FÅ FYLLA FEM!

Var femte sekund dör ett barn som inte hunnit fylla fem år. Sisipho Sakawula är tre år och bor i ett av Kapstadens fattigaste områden. De första fem åren är de sköraste, då är mat, rent vatten och hälsa avgörande. Ge en gåva för alla barns rätt till ett tryggt liv!

Swisha till 9001223 pg 90 01 22-3 | bg 900-1223 Läs mer: svenskakyrkan.se/internationelltarbete

Kirkonkello 4-15

Oskar.

Isabella ja Natalie.

Lasten mietteitä Olemme Råslättin kirkolla Jönköpingissä syömässä Markus Florinin kasteen jälkeen. Tämä kirkko on perheelle tuttu paikka. Isä Pauli on täällä aikanaan käynyt pyhäkoulua ja rippikoulua. Paulin ja Miretten kaikki viisi lasta on kastettu täällä. Lapset löytävät heti lastenhuoneen, paperia, kyniä ja leluja.

Natalie (9v.) tykkää piirtämisestä: ”Minä piirrän hevosen.”

Oskar (7v.): ”Minä teen lentokoneen.” Samuel (3,5v.) istuu potkuauton selkään ja alkaa huristella. Kyselen lasten ajatuksia pikkuveljestä. Onko Markus kiva? ”On!” ”Minä tykkään siitä paljon”, sanoo Isabella (6v.) ”Me voidaan auttaa, kun sitä laitetaan nukkumaan.” ”Minä leikin sen kanssa”, kertoo Oskar.

Lokakuun puoliväli on vasta ohitettu, mutta kysyn: ”Millaista on jouluna?” Oskar: ”Sataa lunta. Tuodaan se … julgran. Joululahjaksi toivon auton. Oikean.” Natalie: ”Minä toivon frostlaukun. Sellaisen, mitä voi maalata.” Isabella: ”Minä haluaisin Elsa-mekon.” Serkkupoika Santeri (8v.) asuu Skillingarydissä.

Hänen joululahjatoiveensa on ”semmoinen hammasharja, mikä pyörii itse; hampaitten harjaaminen on raskasta muuten.” Entä kenen syntymää jouluna juhlitaan? ”Jeesuksen”, tietää Natalie. Nuoremmilta en ehtinyt kysyä.

Santeri.

Lapset osaavat hyvin suomea. Harvoin he tarvitsevat ruotsin sanaa avuksi. Mirette kertoo toisinaan lukevansa suomenkielistä lasten Raamattua lapsille iltaisin, milloin Pauli ehtii katsoa Markuksen perään. Työtä ja puuhaa riittää äidillä ja isällä, vaikka isommat lapset jo auttavatkin pienempien hoitamisessa. Lähetämmekö yhdessä perheen vanhemmille toivotuksen: Rauhallista joulua!

Sv Vi har samlats till dopkalas i Råslätts kyrka efter dopet av Markus Florin. Familjens alla fem barn är döpta i Råslätts kyrka. Och här har pappa Pauli gått i söndagsskola och konfirmandundervisning. Barnen hittar papper och pennor och leksaker. Jag frågar, vad de tycker om lillebror och vad de önskar i julklapp. Barnen pratar bra finska. Mamma Mirette berättar att hon ibland läser Barnens Bibel för barnen, när Pauli har tid att ta hand om Markus på kvällen.

Samuel.

5

Kirkonkello 4-15

Topelius, Sibelius ja joulu Suomalaisesta joulunvietosta puuttuisi paljon, jos meillä ei olisi säveltäjä Sibeliusta ja runoilija, satusetä Topeliusta.

Sakari (Zacharias) Topeliuksen syntymästä on pian 200 vuotta aikaa - hän eli vuosina 1818 – 1898 ja oli kirjailija, toimittaja ja Helsingin yliopiston rehtori. Topeliuksen suomen kielen taito oli puutteellinen, mutta hän suhtautui suomen kieleen myönteisesti. Hän halusi vahvistaa suomalaista identiteettiä ja edistää suomalaisen kansallisvaltion perustamista. Hän on kirjoittanut historiallisen romaanisarjan ”Välskärin kertomuksia”. Hän oli Suomen kansan ”satusetä”, joka kirjoitti suosittuja lasten satuja: ”Koivu ja tähti”, ”Adalminan helmi”, Tuhkimo ja useita joulutarinoita. Hänen kirjojaan ”Lukemisia lapsille”, ”Luonnon kirja” ja Maamme käytettiin vuosikymmenien ajan oppikirjoina kansakouluissa. Topeliuksen sanotaan olleen tavattoman sympaattinen ihminen, avaramielinen kristitty, luonnon ja eläinten suojelija. Hän halusi myös uudistaa yhteiskuntaa ja parantaa köyhien tilannetta.

Perintöryijy ”Koivu ja tähti”

Huskvarnassa, Galleri Smedbyn, Sibelius-juhlavuoden konsertti (laulut ruotsiksi) 5/12 kello 16, Noora Karhuluoma, Marianne Rönkkönen. Pääsylippuja, 120 kr, voi ostaa ovelta tai Huskvarnan kirjastosta. Järjestäjinä ovat Musiken i Huskvarna ja Föreningen Norden.

6

Topeliuksen runoon tehdyistä joululauluista tunnetuimpia ovat ”En etsi valtaa, loistoa”, ”Sylvian joululaulu” ja ”Varpunen jouluaamuna”. 1800-luvun puoliväli oli monella tavalla raskasta aikaa Suomessa. Oli katovuosia, kulkutauteja ja levottomuuksia. Topeliuksella ja hänen vaimollaan Emiliellä oli paljon henkilökohtaisia menetyksiä.

Kolme heidän lapsistaan kuoli pienenä. Rafael kuoli vuoden ikäisenä, ja ”Varpunen jouluaamuna” heijastaa isän surua. Taivas, enkelit, kristillinen

Kirkonkello 4-15

usko olivat tärkeitä asioita perheen ja suvun piirissä. Emilie kirjoitti eräässä kirjeessä, että pienet tyttäret eivät oikein osanneet surra Rafael-veljensä kuolemaa. Päinvastoin he kyselivät äidiltään, milloin hekin pääsisivät taivaaseen.

Vuonna 1867 Topelius kutsuttiin mukaan virsikirjakomiteaan.

Hän muokkasi vanhoja virsiä ja kirjoitti uusia. Kirjailija itse on sanonut, että työ virsien parissa oli hänelle toinen rukouskoulu. Tänä aikana Topelius kirjoitti sanat virteen ”Totuuden Henki, johda sinä meitä, etsiessämme valkeuden teitä”.

Jo joutuu ilta ”…Vaan tähdet lempeän hohteen luo syvyyksiin synkkiin asti.

Ja jouluvalkeat loistavat joka paikassa kirkkahasti.

Oi Luojamme, sä tule meille johtajaksi!

Nyt valkeus voittaa ja synkkyyskin jo murtuu maisilta teiltä.

Majassa halvimmassakin on sijansa enkeleillä.

Ja silloin on myös joulurauha parhain meillä.”

Sanat: Z. Topelius, suom. A. Suonio, sävel: J. Sibelius Jean Sibeliuksen syntymästä tulee juuri kuluneeksi 150 vuotta. Hänen syntymäpäivänsä, joulukuun 8., on nykyään Suomessa liputuspäivä ja suomalaisen musiikin päivä.

Sibeliuksen tuotannossa on isänmaallista musiikkia, mm. Finlandia ja Uusmaalaisten laulu, seitsemän sinfoniaa, näyttämömusiikkia ja paljon muuta. Joululauluja on viisi. Niistä tunnetuimmat sävellykset ovat lauluihin ”On hanget korkeat nietokset”, ”En etsi valtaa, loistoa” ja ”Jo joutuu ilta”. ”En etsi valtaa, loistoa” -laulun Sibelius on säveltänyt vuoden 1905 paikkeilla. Silloin olivat Suomen historiassa raskaat katovuodet jääneet taakse, teollistuminen alkanut ja väestön määrä nousussa. Joulukuusen tuominen koteihin oli vähitellen yleistynyt 1800-luvun loppupuolella. Mahdollisesti innoitus joululaulun säveltämiseen tuli siitä, että Sibeliuksen perhe sai 1904 muuttaa uuteen kotiin, Järvenpään Ainolaan.

Sibeliuksen tytär, näyttelijä Ruth Snellman kertoo muistojaan: ”Omasta metsästä noudettu kuusi on levittänyt jouluisen tuoksunsa Ainolan valkeaan saliin. Äiti ja isä koristelevat kuusta… Lapset on suljettu lastenkamariin, josta valot on sammutettu. He odottavat kärsimättöminä tilapäisessä vankilassaan… Isä Jean sytyttää kynttilöitä ja Aino-äiti kohentelee vielä kukkasia suuressa salissa. Sitten isä istahtaa flyygelin eteen ja alkaa soittaa. On hanget korkeat nietokset –laulun sävelet kiirivät lastenkamariin ja silloin koko lapsiparvi pelmahtaa saliin. Laulu on vanha tuttu merkki siitä, että kaikki on valmista ja juhla voi alkaa. Tällä hetkellä lapsista tuntuu kuin sali kylpisi valomeressä, sillä lastenkamarin pimeyteen tottuneissa silmissä kynttilät näyttävät tavallistakin kirkkaammilta. Ja kuinka paljon niitä onkaan…”

Lähteet / källor: Reijo Pajamo: Taas kaikki kauniit muistot, Joulun sana 2000 + 2015.

Sv Det skulle fattas mycket i finska julfirandet, om vi inte hade Jean Sibelius och Zacharias Topelius. Sibelius föddes den 8. december 1865, alltså för 150 år sedan. Han har skapat bl.a. Finlandia, sju symfonier och fem julmelodier.

De mest kända av dem är ”Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt” och ”Sylvias julvisa”.

Texten till ”Giv mig ej glans” är skriven av Z. Topelius. Han föddes för nästan 200 år sedan. Han var professor i Helsingfors universitet, men även författare av historiska romaner, sagor, pjäser och dikter. Han skrev åtskilliga psalmer, bl.a. ”Sanningens Ande, himmelskt ljus du tänder”, svenska psalmboken 293. ”Giv mig ett hem på fosterjord, en gran med barn i ring, en kväll i ljus med Herrens ord och mörker däromkring.

Giv mig ett bo med samvetsro, med glad förtröstan, hopp och tro.

Giv mig ett hem på fosterjord och ljus av Herrens ord.” (Psalm 645)

7

Kirkonkello 4-15

Alli Jalonen, tyttärentytär Sofie ja lapset Emilia ja Casper.

vielä niin käytettykään. Se on minulla tallella ja hyvä kun sain siihen taas uusia lamppuja ostettua. Kuuden vuoden kuluttua tulimme Alstermoon. Sitten meille tuli surua, kun toinen poikamme kuoli työtapaturmassa kaapelitehtaalla kohta kun oli päässyt armeijasta. Miehenikin kuolemasta on jo yli 20 vuotta.

Eläkepäivillään Alli on mielellään lähtenyt mukaan reissuille, Tallnäsiin ja muualle, kun Paula on soitellut, että olisi tilaa autossa. Tai kun on järjestynyt kyyti Nybron kevätjumalanpalvelukseen tai joululauluihin.

Viime joulu sairaalassa

Alli Alstermosta Alli Jalonen asuu Alstermossa (Nybron suunnalla). Hänellä on liki 80 vuoden taipaleella ehtinyt olla surua ja sairautta, mutta valoisan luonteen ja rollaattorin avulla mennään eteenpäin.

- Olin yli kahdeksan kuukautta melkein sokea. Toisessa silmässä oli kaihi, toiseen tuli verenvuoto. Sitten tuli munuaiseen veritulppa. Sen takia olin viime jouluaattona leikkauksessa ja sairaalassa kolme viikkoa. Välillä jo tuntui, että kun saisi nukkua pois. Vähitellen aloin toipua. Sairaala-aikana menivät jalat huonoon kuntoon. Olen koettanut niitä kuntopyörällä vahvistaa. Silmäleikkaukseen mennessä tuumin, että jos vielä saan näköni, panen kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja kiitän. Kun olin toipunut ja pääsin itse kauppaan, niin muistan kuinka pysähdyin maustehyllyn eteen. Minulla tuli kyynelet silmiin, kun ajattelin: voi hyvä Jumala, minä näen! Näen noitten mausteitten nimet! On ollut Jumalan johdatus ja hyvät kirurgit. Molemmat silmät ovat nyt hyvät. Vain lukulaseja tarvitsen, kun luen pienempää tekstiä.

Sv

Lapsuuskoti Lempäälässä

- Meidän perheessä oli seitsemän lasta. Isästä en paljon muista.

Hän kuoli sodassa saamiinsa sairauksiin noin 40-vuotiaana. Äiti meistä huolehti ja opetti meitä rukoilemaan. Hän kävi kirkossa, vaikka matkaa oli 20 kilometriä, ja minä olin usein mukana. Joulukirkkoon pääsin usein naapurin hevoskyydillä.

Sanoivat, että ”kyllä yks pieni plikka mukaan mahtuu”.

Työn perässä Ruotsiin

- Suomessa menin naimisiin ja saimme kolme lasta. Elämä oli ankeaa työttömyyden takia. Tulimme Göteborgiin. Tarkoitus oli olla Ruotsissa vain väliaikaisesti. Kun ensimmäinen joulu oli tulossa, ostimme sähkökynttelikön. Tytärkin muistaa sen, vaikka oli silloin vasta kaksivuotias. Niitä ei Suomessa silloin 8

Alli Jalonen bor i Alstermo. Hon fyller snart 80 år. Under livets gång har hon haft både glädje och sorg och sjukdom. Hon går framåt med hjälp av positivt sinnelag och rollatorn. Mamma lärde henne att be och tog henne med till kyrkan. Nu tackar Alli Gud speciellt för att hon kan se. Hon var nästan blind under åtta månader, men efter operationen ser hon bra med båda ögonen, och behöver glasögon bara när hon skall läsa mindre text.

Kirkonkello 4-15

Matkalla

Matkalla turistina, paluu kotiin kahden viikon päästä. Matkalla siirtolaisena / pakolaisena, paluu kotiin ehkä joskus tai ei koskaan. Monilla on kokemuksia näistäkin matkoista. Mutta myös meidän jokaisen elämä on suuri matka ensimmäisestä hetkestä viimeiseen. Tässä vain yhteen suuntaan kulkevassa matkassa kohtaamme monia tilanteita ja vaiheita. Usein (pyhän Birgitan sanoin) ”on pelottavaa jäädä paikoilleen ja vaarallista jatkaa matkaa”. Mutta tämän elämän pyhiinvaeltaja kulkee myös ikuista valoa kohti. Vanha fransiskaaninen rukous sanoo: ”kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään”.

Ja Jeesus lupaa: ”Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa.”

Tällä elämän pituisella matkalla jokainen meistä myös kasvaa, kehittyy, oppiikin ehkä.

virrassa, kypsyvät kenties ”helmiksi”.

Niin laitan muistot helminä rukousnauhaani ja teen niistä kiitosrukouksen aiheita.

Kerran nuori mies Gislavedista matkasi Smoolannin teillä, katse enimmäkseen eteenpäin, tulevaan suuntautuneena.

Matkaa oli paljon edessä ja paljon vielä opittavaa. Oi noita aikoja! Nyt tämä sama vanha mies - katse enemmän taaksepäin suuntautuneena, sillä matkaakin on edessä enää vähän jäljellä - tarkastelee noita nuoruuden aikoja uudesta näkökulmasta. Ajat, ihmiset, mielen maisemat, ulkoiset olosuhteet muuttuvat monestakin syystä. Myös muistot hioutuvat ajan

Heikki Suominen jobbade som kontraktsadjunkt för finskspråkiga under åren 1977 – 1984. Han bodde i Gislaved och hade halva stiftet som sitt arbetsområde.

Det är många barn som han döpt, många gudstjänster, husförhör och annat han lett. Nuförtiden bor han i Åbo och är nybliven pensionär. I sin hälsning funderar han över livets gång. Han tackar Gud för många fina minnen och tackar även de människor som hjälpte och stöttade honom i arbetet under åren i Småland.

Kiitos teillekin monille Smoolannissa ja muualla, jotka autoitte ja tuitte minua siellä seurakuntatyössä menneinä vuosina.

Yhteisöni (OFS – fransiskaanimaallikot) perinteisin sanoin toivotan teille PAX et BONUM! (rauhaa ja kaikkea hyvää).

Heikki Suominen tuore eläkeläinen

Sv

Smoolannin suomalaisten päivästä Riitta Johansson lähetti sähköpostia: ”Kiitos todella antoisasta pyhäpäivästä Anderstorpissa. Sekä henki että ruumis saivat hyvää ravintoa.

Nautin ajomatkasta kauniissa luonnossa, auringonpaisteessa, ystävien seurasta, kuoron mahtavista lauluista, yhteisestä messusta. Saarnan sanoma kosketti ja antoi uusia voimia. Seurakuntakodin sali oli kaunis ja juhlava. Kiitos teille kaikille, jotka järjestitte tämän juhlan meille.”

9

Huskvarnan kirkko

Hiippakuntapäivät Tallnäsissa (Skillingaryd) 5-6/3 v.

2016. Heikki Hilvo Helsingistä alustaa keskusteluja, laulua: Marja-Liisa Oikari, Kari Hiekkavirta. Tarjolla myös messu, saunat, runsas ruokapöytä. Osallistumismaksu koko ajalta 270 kr. (Lisäksi seurakuntien odotetaan osallistuvan kustannuksiin 300 kr:lla / henkilö.)

Ilmoittautumiset, mikäli mahdollista, 14/2 mennessä AL Kantolalle.

Muistathan myös kertoa mahdolliset erityisruokavaliot ja muut vastaavat.

Smoolannin suomalaisten päivän kuoro

Ryhmäporinoita miestenpäivillä

Jönköping – Huskvarna

Vetlanda

Lähetyspiiri keskiv. 18/11 ja 2/12 kello 13 Råslättin kirkolla, Partanen.

Kevätpuolen aloitus 20/1

Kauneimmat joululaulut sunn. 6/12 kello 14 Vetlandan seurakuntatalossa, Kantola, Nilsson

Hoosianna ja kauneimmat joululaulut la 28/11 kello 13 Råslättin kirkossa, Kantola, Partanen, Erkama

Oskarshamn

Joulukirkko su 20/12 kello 13 Huskvarnan kirkossa, Kantola, Lönn Messu su 24/1 kello 13 Råslättin kirkossa, Kantola, kahvin jälkeen vuosikatsaus Iltahetki maanant. 1/2 kello 18 Huskvarnan seurakuntakodissa (laulua, keskustelua, kahvit), Kantola, Vaadre Messu sunn. 28/2 kello 13 Kyrkvillan, Hovslätt, Kantola Suruadresseja myytävänä Raili Partasella Råslättin kirkolla (yhteystiedot s. 2) ja Kaisa Uusitalolla Huskvarnassa puh. 036-144 279

Nässjö Kauneimmat joululaulut Vetlandassa, Riitta Johansson järjestää kyytiä, 0380136 96, 076-341 86 63

10

Raili Partanen

Kauneimmat joululaulut sunn. 6/12 kello 13 keskustan seurakuntakodissa, Thärnold

Kalmar Kauneimmat joululaulut lauant.

28/11 kello 13 S:t Olofs kyrka, Trekanten (Kristvallav. 4) Thärnold, Nilsson Yhdyshenkilö: Leena Persson, 0480505 18, 073-255 59 28

Nybro Suomalainen ryhmä torst. 19/11 ja 3/12 kello 16 Ansgarsgårdenissa (Kyrkog. 5), Creelman. Jatkuu helmikuussa.

Kauneimmat joululaulut ja Suomen itsenäisyyden juhla (kaksikielinen) lauant.

5/12 klo 14 Nybron kirkossa, Thärnold, Creelman, lauluryhmä

Alvesta Kauneimmat joululaulut lauant. 12/12 klo 14 seurakuntakodissa, Thärnold, Mörck

Kirkosta lähdössä; Kyrkvillan Hovslätt

Markaryd - Traryd Kauneimmat joululaulut lauant. 12/12 kello 14, S:t Andreas kyrka, Norra vägen 4, Strömsnäsbruk, Jantunen, Kantola

Värnamo Raamattupiiri tiist. 17/11, 1/12 kello 14, Mariakyrkan (Vråens centrum), kevätpuolen kokoontumisista tietoa Väinö Borälv, puh. 073-982 37 81.

Samoin tietoa miesten ryhmästä.

Kauneimmat joululaulut lauant. 5/12 klo 15, Mariakyrkan, Tina Helin, Reijo Niska, ALKantola, joulupuuro, arpajaiset Väinöllä on suruadresseja myytävänä.

Gislaved Lauluharjoitukset keskiv. 25/11, 2/12, 16/12 kello 18 Gyllenforsin seurak.kodissa, Blåberg Messu 29/11 kello 14 kirkossa, lauluryhmä, Blåberg, Kantola, joululauluja seurakuntakodissa Värnamon kauneimpiin joululauluihin voit kysyä kyytiä Kantolalta.

Raamattuilta perjant. 18/12 klo 18 Pakkalalla, Ågatan 56 E, Anderstorp

Smoolannin päivän keittiöväkeä

Joulukirkko 25/12 kello 10 Gislavedin kirkossa, lauluryhmä, Blåberg, Kantola Kotiseurat loppiaisena 6/1 kello 15 Kantolalla, Liljegränd 5 Jumalanpalvelus sunn. 31/1 kello 14 kirkossa, vuosikokous kello 15 seurakuntakodissa Lauantaitreffit 20/2 kello 14 seurakuntakodissa; filmiä, keskustelua Suruadresseja, virsikirjoja, raamattuja myytävänä Kantolalla.

Hyltebruk

Joululauluja ja kahvit Vetlandassa 2014

■ Ota yhteyttä, jos Sinulla on toivomuksia suomalaisesta seurakuntatyöstä tai toivot kotikäyntiä, kotiehtoollista, esirukousta tai haluat pohtia elämän kysymyksiä.

■ Jos et pääse mukaan joululauluta-

pahtumiin, voin lähettää Sinulle postissa lauluvihkon, kunhan otat yhteyttä ja kerrot toiveesi.

Jouluhartaus Hyltebrukin kirkossa lauant. 19/12 kello 14, Kantola.

Smålandsstenarista / Skeppshultista otan mielelläni kyytiläisiä.

”Joka vuoden, oi Herrani, lahjana saan, kulje kanssani siunaten tie.

Joka päivän tuon hoivaasi varjelevaan, minut uudista, määrääni vie.

Näin lapsesi suo minun olla.

■ Kahvit tarjotaan kaikkien jumalanpalvelusten ja joululaulujen yhteydessä.

Tahdon kulkea kanssasi, oi Herrani, nimi Jeesuksen vain pelastaa.

Syli lämmin suo matkalle turvakseni, siinä uupunut rauhasi saa, kun maailma rauhaton kuohuu.”

■ Tapahtumat voit varmistaa ja kysellä lisätietoja sivulla 2 mainituilta, tai oman paikkakunnan yhdyshenkilöltä. Yleensä tapahtumat ilmoitetaan myös lehtien kirkollisten ilmoitusten palstalla.

(virsi 196)

11

avsändare

A-L Kantola Gislaveds pastorat Box 83 332 22 Gislaved

Bästa mottagare!

Sv

– Kirkonkello betyder Kyrkklockan och är ett informationsblad för sverigefinsk verksamhet i Växjö stift.

– Här och där hittar Du korta sammanfattningar på svenska. De är markerade med Sv – Tidningen Kirkonkello finns även på internet: www.svenskakyrkan.se/vaxjostift (verksamhet – sverigefinsk verksamhet). Där finns evenemangskalendern även på svenska.

– Adressregistret omfattar cirka 1350 adressater och är datoriserat. Vänligen kontakta Anna-Liisa (se sida 2) angående adressändringar och annat.

Tuomaanristi on 1600-luvulta Turun saaristosta peräisin oleva joulukoriste. Vanha kansa laski joulun alkavan Tuomaan päivästä, 21. joulukuuta.

Tuomaanristin veistäminen vaatii todella taitoa.

Foto: Jyrki Markkanen/SLS

Hyvä vastaanottaja!

Löydät Kirkonkellon ja tapahtumakalenterin myös internetistä: www.svenskakyrkan.se/växjöstift (verksamhet – sverigefinsk verksamhet) Kirkonkellon osoiterekisteri sisältää noin 1350 vastaanottajaa, ja se on tietokoneistettu.

Anna-Liisa Kantola toivoo apua sen ajan tasalla pitämiseen. Otathan yhteyttä (yhteystiedot sivulla 2) esimerkiksi, – jos olet muuttanut – jos tiedät jonkun, joka haluaisi Kirkonkellon, mutta ei sitä vielä saa – tai ellet enää halua tätä lehteä.

www.svenskakyrkan.se/växjöstift

pimästi Olet läm paäxjön hiip V t u ll u t n. terve oimintaa t is la a m uo kunnan s yvää Sinulle h e m m o Toiv utta ulua ja u jo , ia t t n adve vuotta!