Kirkonkello nr 4 2013 by Växjö stift

Kirkonkello

Växjön hiippakunnan ruotsinsuomalainen tiedotuslehti Sverigefinskt informationsblad i Växjö stift

Kirkonkello

nr 4 2013

Kuuntele! Tiukuja voit jo kuulla. Joulu on porraspuulla. Katsele! Kirkas tähti hohtaa. Seimelle sinut johtaa. Sytytä kynttilä! Hiljene tovi. Avaa joululle ovi! E.A.

Sisäsivuilta löydät: • Jouluajatuksia eri puolilta Smoolantia ja Öölantia • Puhuminen on auttanut minua - Tuula kertoo surustaan • Olet tervetullut mukaan kauneimmat joululaulut tapahtumiin ja muuhun Ruotsin kirkon suomalaistoimintaan!

Kirkonkello

Ruotsin kirkon suomenkielinen Palveleva puhelin on avoinna iltaisin kello 21.00 - 24.00. Voit soittaa, kun haluat puhua luottamuksella ja nimettömänä toisen ihmisen kanssa. Vaikkapa silloin, kun – tunnet itsesi yksinäiseksi – olet menettänyt läheisesi – haluat jakaa ilosi – olet jäänyt työttömäksi tai tyhjyys on yllättänyt eläkkeelle jäämisen jälkeen – mietit elämän tarkoitusta tai ihmissuhteissa on ongelmia – toivot esirukousta. Päivystäjinä toimii yli sata vapaaehtoista. Heidät on tehtävään valittu ja koulutettu ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Puhelu on soittajalle ilmainen.

Hiippakuntapappi Anna-Liisa Kantola, puhelin 0470-773 883, yhdistyy suoraan kännykkään (huomaa, että siihen ei voi lähettää tekstiviestejä, sitä varten numero 070-399 08 35), kotipuhelin 0371-137 29, sähköposti: anna-liisa. kantola@svenskakyrkan.se. Postiosoite: Gislaveds pastorsexpedition, Box 83, 332 22 Gislaved. Hiippakuntapappi Hanna Thärnold, puhelin 0470-773 886 (tekstiviestejä varten 073-655 78 03), sähköposti: hanna.tharnold@svenskakyrkan.se. Postiosoite: Stiftskansliet, Box 527, 351 06 Växjö. Hanna on pääosin ruotsinkielisessä työssä. Jönköpingin (Kristina pastorat) diakoniaassistentti Raili Partanen on tavoitettavissa arkisin kello 9-12, puhelin 0730703 556, muulloin voi jättää viestin. Postiosoite: Råslätts kyrka, Sparvhöksgatan 5, 556 11 Jönköping. Sähköposti: raili.partanen@svenskakyrkanjonkoping.se. Railin työstä pääosa on ruotsinkielistä. 2

Radio ja Internet Sunnuntaiaamuisin Sveriges Radio Sisuradio lähettää Kulttuurisunnuntaiohjelman kanavalla P2. Sen aloittaa kello 7.00 Pyhäaamun mietteet. Kuulet siellä smoolantilaisia ääniä: Terttu Brunzell, Eeva Creelman, Harri Holdar Rouhiainen, Hanna Thärnold, Arto ja A-L Kantola. Palautetta niistä voit antaa puhujille tai Eijalle radioon. Eijalle voi lähettää muutakin palautetta ja toivomuksia radion suomalaisista ohjelmista: eija.bjorstrand@sr.se, puh. 036-215 66 38. Pyhäaamun mietteet tulevat uusintana digikanavalla sunnuntaisin kello 19. Internetissä pyhäaamun mietteet ovat kuunneltavissa 30 päivän ajan: www.sr.se/sisuradio. Löydät ne näinkin: kirjoita Googlen hakukenttään ”Pyhäaamun mietteet”. Radion kotisivulla on myös tapahtumavihjeet. Internetin haltijan ulottuvilla on suomenkielistä hengellistäkin ohjelmaa lähes rajattomasti, esimerkiksi: www.tv7.fi.

Kikonkello

Yhteystietoja

© Svenska kyrkan, Växjö stift 2013 Box 527, 351 06 Växjö 0470-77 38 00 vx ANSVARIG UTGIVARE Anna-Liisa Kantola PRENUMERATION/ADRESSÄNDRINGAR anna-liisa.kantola@svenskakyrkan.se, 0470-77 38 83 FORM och TRYCK Löwex Trycksaker AB, Växjö UPPLAGA 1380 OMSLAGSFOTO IKON samt relief av Eva Spångberg, Två systrars kapell i Kalmar TEXT och FOTO (där inget annat anges) Anna-Liisa Kantola

Kirkonkello

Jouni K. Kemppainen: "Jotkin joululahjat nyt kerta kaikkiaan ovat parempia kuin jotkin toiset. Minä sain neljä vuotta sitten lahjaksi lehmän, ja siitä on todella ollut paljon iloa." Kuukausiliite

Kotimaa 49/2009 "Joulu on tunnetusti myös aikaa, jolloin ihmisten keskinäiset vanhat riidat usein puhkeavat kukkaan. Stressin keskellä jonkun hermot menevät, katkeruus nostaa päätään. Pia Perkiö suosittelee lääkkeeksi vanhaa kunnon kristinuskon rohtoa: anteeksipyytämistä ja -antamista. Hän näkee, että anteeksiantamattomuus on yksinkertaisesti elämän tuhlaamista... Aikoinaan Perkiöiden kodissa anteeksipyytämistä opetettiin perheen kahdelle pojalle, kun nämä olivat pieniä. Pia nauraa, että opettaminen oli helppoa, kun äiti joutui niin usein pyytämään anteeksi." Tulkoon joulu 2010 Viime minuutin lahjavihjeitä: - Vihollisellesi: anteeksianto. - Vastustajallesi: suvaitsevaisuus. - Ystävälle: sydämesi. - Jokaiselle lapselle: hyvä esikuva. - Kaikille: lähimmäisyys. - Itsellesi: kunnioitus. Det är aldrig kört (Argument)

Foto: Narkilahti

Juristi Liisa Kiianlinnan sydämellä ovat erityisesti kehitysmaiden naiset. – Seimen lapsi hymyilee kohti ja rohkaisee minua tekemään kaikella osaamisellani parempaa huomista ja osallistumaan kaksin käsin oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman rakentamiseen.

”Ja toivon säde kulkee maailman läpi…” – joululaulu kertoo pyhästä yöstä ”Ja tapahtui niinä aikoina...” kertoo jouluevankeliumi. Niinä aikoina on nyt, tänään, tässä maailmassa. Joka ei oikeastaan ole niin paljon erilainen kuin se maailma, johon Jeesuslapsi syntyi, se maailma, joka oli Josefin ja Marian. Sielläkin oli levottomuuksia, väkivaltaa, sotia, raakuuksia, kuninkaita ja hallitsijoita, kapinoitsijoita, taloudellisia vaikeuksia ja rikollisuutta, tavallisten ihmisten suruja ja huolia. Se maailma ei todellakaan ollut joulukorttiemme ihana idylli. Mutta tapahtui niinä aikoina, että toivon säde kulki maailman läpi. Joulun ihme tarkoittaa, että myös me, ihan tavalliset ihmiset, saamme mahdollisuuden kokea Jumalan lapsen syntymän sielun salaisessa maailmassa, ja kuinka uskon siemen kasvaa ja kypsyy sielun syvyyksissä. ”Toivon säde kulkee maailman läpi...” Myös sinun maailmasi läpi. Joulurauhaa ja Siunattua uutta vuotta! Hanna-pappi 3

Kirkonkello

Joulukuusi kertoo

Joulukuusi kuvaa paratiisin elämän puuta - sitä, minkä hedelmät Raamatun alkukertomusten mukaan antavat ikuisen elämän. Pallot ja omenat kuusessa ovat elämän puun hedelmiä, ja samalla vertauskuva kaikista Jumalan hyvistä lahjoista. "Tullessasi toit sä valon, lahjat rikkaat, runsahat, autuuden ja anteeksannon, kaikki taivaan tavarat." Kynttilä kuvaa Jeesusta, joka sanoo: "Minä olen maailman valo. Joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo."(Joh. 8:12) Ja jouluna kirkossa luetaan profeetta Jesajan ennustus, joka on alun perin julistettu runsaat 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää: "Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus... Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on annettu meille... hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas." (Jesaja 9) Kun minä olin lapsi, niin meillä pantiin kuuseen lippunauha. Jossakin se koostui vain Suomen lipuista - sellaisena se ilmaisi kiitollisuutta rauhasta ja hiljattain lunastetusta itsenäisyydestä. Meillä kotona nauhassa oli eri maiden lippuja. Lippujen tarkoitus on muistuttaa siitä, että Jeesus on tullut pelastajaksi kaikille kansoille. Ja että meidän yhteinen tehtävämme on viedä sanomaa Jeesuksesta kaikille ja kantaa vastuuta tästä maapallosta ja toisista ihmisistä, ovat he sitten lähellä tai kauempana. Joitakin vuosia sitten Suomessa käydessäni etsin, vieläkö se kodin vanha lippunauha olisi tallella, mutta en löytänyt. Varmaan se oli tullut risaiseksi ja heitetty pois. Ja nyt ei koko kotitaloakaan ole enää. Tähti kuusen latvassa on se tähti, joka näytti itämaan viisaille tien Jeesuksen luo. Olisihan se näyttänyt tien Herodeksellekin, mutta hän ei sitä ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää, vaan pelkäsi että joku uusi kuningas on tulossa uhkaamaan hänen valtaansa. Tähden voidaan ajatella kuvaavan myös Raamattua, joka näyttää meille tietä. Ruotsin kirkon virsikirjan virressä 133 lauletaan: Kirkas meillä kotitie: Jeesuksen luo tähti vie. Kun on kylmä käydäksemme, loistaa yli huoliemme tähti, sana Jeesuksen.

Kirkonkello

Miten vietät joulua? Soittelin joillekin ja kyselin joulunvietosta. Tähän tapaan vastasi Seppo Åström Lessebosta pilke silmäkulmassa: – Minä olen syntynyt joulupäivänä. Mutta eihän sitä enää tässä iässä kannata juhlia. Tulin viime vuonna eläkeikään, ja toisinaan tuntuu että olen jo vanha ukonrohja. En minä mitenkään erityisesti jouluakaan vietä, rauhallisesti vaan. Luultavasti Annelin kanssa ollaan ja laitetaan jotain ja tuijotetaan toisiamme. Maailman kaunein joululaulu on Sylvian joululaulu. Tulee joskus ihan kyynelet silmiin, kun sitä kuuntelee, mutta sitäkään ei usein kuule nykyään. Se laulu vie ajatukset Suomeen. Riitta Paakkinen, Fårbo (Oskarshamn): Joulunvietossa on minulle tärkeintä Jeesuksen syntymä ja usko ja joulurauha sisällä. Rauhallista joulua me on aina vietetty - vanhojen perinteitten mukaan, mihin jo Suomessa on totuttu. Lapset eivät tänä jouluna pääse käymään. Aattona me mennään sytyttämään kynttilä lapsenlapsen haudalle. Joulukuusi kuuluu asiaan. Laatikot ja muut jouluruuat laitetaan. Minun terveyteni on kyllä ollut sellainen, että jostakin joutuu tinkimään. Säryt rasittavat, ja liikkuminen on toisinaan hankalaa. Rollaattoria käytän apuna. Se on ollut vaikea hyväksyä, että ei pysty kaikkea tekemään ja tarvitsen apua toisilta. Olavi Kurttio, Kärda (Värnamo): Siitä on vuosi aikaa, kun vaimoni Anneli yllättäen meni pois. Seurauksena oli tyhjä talo ja yksinäisyys, jonkinlainen turvattomuus. Ei tämän vuoden aikana ole käynyt vieraitakaan niin paljon kuin ennen. Mutta kyllä minäkin olen ollut paljon poissa, kun ei tämä enää tunnu kodilta, ehyeltä kodilta. Viime jouluna oli ne kaikkein kiduttavimmat tunnit. Kai minä olisin voinut mennä lasten luo, mutta niillä oli omat menonsa ja yksi oli töissäkin. Ja ehkä minä en halunnut olla mukana joulun ilossa. Kirkossa kävin useammankin kerran, mutta ei se riitä. Yksinäisiä tunteja jää silti niin paljon. En hankkinut joulukuusta, enkä muuta mikä viittasi jouluun. Ostin etukäteen litran viinapullon ja join sen jouluaattona ja joulupäivänä. Se ei ole tavallista minulle. Mutta nyt se oli minun lohtuni. Tapanina en sitä enää jatkanut. Päätin, etten minä niin avuton ole, että viina ottaa minusta yli. Ehkä nyt alan päästä yli pahimmasta surusta. Elämän pitää jatkua. Mutta miten se jatkuu, siinä kysytään omia valintoja. Sen olen kuitenkin päättänyt, että tulevana jouluna en ole yksin. Voinhan minä mennä vaikka johonkin Spa:han. Mutta sekin olisi kiva, jos järjestettäisiin yksinäisten yhteinen jouluaatto vaikka kirkon tiloissa ja jokainen ottaisi jotain mukaan. Tai kun olisi sovittuna joku, joka tulee käymään tai jolle voi soittaa tai kenen luo voi mennä. Olen alkanut ymmärtää ihmisiä, jotka yksin ollessaan vaipuvat omiin ikäviin ajatuksiinsa. Kaikki eivät jaksa yksin mennä kirkkoonkaan.

Kalmarin joukkoa kevätretkellä, edessä Lauri, kolmas oikealta Paula. Foto: Terttu Honga

Paula Niemelä, Färjestaden (Öölanti): Me on vietetty jo monet joulut Teneriffalla. Siellä on joulua juhlimassa väkeä monesta maasta, varmaan yli sata henkeä. Ruokasalissa suomalaiset ja ruotsalaiset saattavat kokoontua yhden pitkän pöydän ääreen. Kauhean suuri joulukuusi on keskellä suurta salia. Se paikka on oikeastaan kuntoutuskeskus, ja siellä on kaikki tehty liikuntavammaisille soveltuvaksi. Siellä me olemme alkaneet viettää jouluja siksi, että saadaan katkaistua tämä pitkä synkkä talvi. Täällä kotona Laurin on talvisaikaan niin hankala liikkua sähköpyörätuolillaan, mutta siellä hän viihtyy hyvin. Tytär on ollut aina meidän mukana, ja joskus poikakin. Minä käyn jouluaattona ruotsalaisessa kirkossa, ja joulupäivänäkin. Jumalanpalvelus on ruotsiksi tai norjaksi. Joululaulut ovat niin kauniita, ja usein on pieni kuoro laulamassa.

Sv Julgranen berättar Julgranen symboliserar livets träd, vars frukter ger evigt liv. Brinnande ljus är en symbol för Jesus, som säger: "Jag är världens ljus." Stjärnan i toppen på julgranen är den stjärna som visade vägen till Jesus i Betlehem. När jag var liten, brukade vi ha olika länders flaggor i granen, vilket påminner oss om att julens budskap skall förkunnas för alla folk. Hur firar du jul? Seppo firar jul i lugn och ro hemma i Lessebo, och även Riitta i Fårbo nära Oskarshamn. Olavi förlorade sin hustru för ett år sedan, och det känns alltför ensamt hemma - han vill åka nånstans eller hitta vänner för att fira jul med. Paula och Lauri brukar åka till Teneriffa. 5

Kirkonkello

Puhuminen on auttanut minua Tuula Kuukasjärvi Gislavedista on yksi Jönköpingin läänin yhdyshenkilöistä SPES-yhdistyksen toiminnassa. Sen tavoitteena on ehkäistä itsemurhia ja tukea omaisia. Tuula kertoo tässä omasta surustaan. Ja siitä, miten hän nyt koettaa olla tukemassa toisia.

Tuula Tornionjoen rannalla.

Suru iski yllättäen

Miksi?

– Meidän Antti oli 30-vuotias, kun hän kesällä 2010 lähti tyttökaverin kanssa Arvikaan festivaaleille. Minä olin silloin nuoremman poikamme kanssa Suomessa, ja isäni oli juuri kuollut. Sunnuntaina Arvikasta tuli tieto, että Antti on hukassa. Vielä kuitenkin uskottiin, että kyllä hän löytyy. Mutta kun hän ei maanantaina ollut palannut työpaikalleen, häntä alettiin toden teolla etsiä. Keskiviikkoiltana hänet löydettiin. Ja me saimme yöllä Suomeen viestin, että Antti on ottanut itseltään hengen. Se oli niin käsittämätön asia ja hirveä isku, ettei sitä alkuun tajunnut juuri mitään. Onneksi oli niin paljon ihania ihmisiä ympärillä, sukulaiset Suomessa ja sitten ystävät täällä, kun tulimme kotiin. Ystävät tulivat käymään, toivat ruokaa, auttoivat käytännön asioissa.

– Kysymys MIKSI on ratkaisematon ongelma ja siihenhän emme saa vastausta ainakaan tässä elämässä. Alussa se pyöri ajatuksissa jatkuvasti. Tuntui, että Antilla oli ollut kaikki asiat kunnossa. Hän viihtyi työssään, oli ostanut asunnon ja saanut sen juuri maksettuakin, eikä hänellä ollut mitään psyykkistä sairautta. Me emme ymmärrä, mitä on tapahtunut. Eihän sitä äidille kaikkea kerrota, jos jotain ongelmia olisikin. Mutta hänen kaverinsakin olivat aivan ymmällä. Siitä minulla on kuitenkin hyvä mieli, että meillä oli hyvät suhteet. Ei mikään jäänyt sillä tavalla vaivaamaan. Antti oli kiltti ja toiset huomioonottava. Muistelen viimeistä tapaamistamme. Istuimme kauniina kesäpäivänä Växjön keskustassa syömässä jäätelöä ja seurasimme naakkoja siinä pöydän vieressä.

Kirkonkello

Viimeinen puhelu oli se, kun ilmoitin Antille Arvikan festivaaleille isäni kuolemasta. – Sitäkin olen kysynyt, miksi Jumala salli, että meille tapahtuu tällaista. On ollut vihan tunteita ja kaikenlaisia tunteita. Olen yrittänyt eri tavoin hakea apua suruuni ja kyllä puhuminen on auttanut. Monet kyynelet olen keskusteluissa vuodattanut, mutta ovat varmaan parantavia kyyneleitä. On myös aina ollut joku, jolle on voinut soittaa silloin kun on oikein ahdistunut. Kuinka mahtavaa, että on ollut Väinön tai Aten kainalo, johon on saanut päänsä kallistaa ja surra yhdessä.

SPES – toivo Latinan sana spes tarkoittaa toivoa. Ja se on nimenä valtakunnallisella yhdistyksellä, joka tekee työtä itsemurhien ehkäisemiseksi ja omaisten tukemiseksi. Yksi tavoite on sekin, että tällaisista asioista uskallettaisiin enemmän puhua. Tuula kertoo, että hän psykologin luona käydessään näki SPES:n esitteen ja soitti yhdyshenkilölle, jonka puhelinnumero esitteessä oli. – Menimme syksyllä Väinön kanssa mukaan SPES:n keskustelutapaamiseen. Se pidettiin Jönköpingin Ryhovissa. Meitä oli kaikkiaan noin 15 henkeä. Osa oli ollut mukana jo useita vuosiakin, mutta meidän lisäksi sillä kerralla oli joku muukin uusi. Kaikki saivat kertoa, mitä oli tapahtunut ja miksi he ovat mukana. Oli sitä alussa vaikea kertoa, mutta tuntui kuitenkin, että kai ne parhaiten ymmärtävät, jotka ovat jotain samaa kokeneet. Tämä ryhmä kokoontuu viisi kertaa vuodessa, ja me on oltu mukana koko ajan. Jollakin kerralla on aloitettu niin, että oltiin ensin tunti Ryhovin lämpimässä altaassa, sitten katkarapuvoileipä ja kahvit ja sen jälkeen keskustelu. Tämän toiminnan kautta olen saanut tukea ja uusia ystäviä.

SPES on tukiyhdistys itsemurhan tehneiden omaisille.

Vastuuta kantamaan Kun pari vuotta oli kulunut, Tuula lähti mukaan vastuutehtäviin. Hän on yksi Jönköpingin läänin yhdyshenkilöistä ja johtokunnan sihteeri. Toisessakin asiassa Tuula on ottanut vastuuta. On käynnissä projekti "Första hjälpen vid psykisk ohälsa". Tavoitteena on, että psyykkiset ongelmat huomattaisiin ajoissa ja ohjattaisiin ihmiset saamaan apua. Karolinska insitutet koulutti ensin 23 ihmistä Jönköpingin läänissä ohjaajan tehtäviin. Tuula on yksi heistä. Heidän tehtävänsä on järjestää kursseja etupäässä sellaisille aikuisille, jotka tapaavat paljon nuoria. Tuula on pitänyt useita tällaista kahden päivän kursseja yhdessä toisen ohjaajan kanssa - yhden Värnamossa ja useita Gislavedissa. "Toivon, että edes jotain ihmistä voisin auttaa tai ohjata saamaan apua", Tuula sanoo. Leipätyö hänellä on Gislavedin kirjastossa.

Aallot Kirjasta "Tröstebok" Tuula on kääntänyt suomeksi runon, josta tässä osa: Aallot - se tulee niin kuin aallot - suru korkeat, valtavat, seitsemän metrin aallot. Ne kuluttavat, repivät ja muokkaavat suuria mustia aukkoja sieluuni. Joskus aallot ovat kuin kaakattavia valkoisia hanhia, ne kuluttavat ja hiovat aukkojaan ihan kuin jään eroosio kivissä ja kallioissa.... Kaipaus, joka täyttää mieleni, on joskus kestämätöntä. Mutta näen myös ilon ja onnen, jonka olet antanut minulle. Sillä ilolla haluan täyttää ne mustat aukot, jotka syövyttävät sieluani. Sillä ilolla haluan välittää toisille ihmisille sinun pehmeän hienon säteilysi. Silloin tunnen sinun olemassaolosi. Sinun rakkautesi elää minussa, sinä olet arkipäivässäni, ajatuksissani ja keskusteluissani. Minun elämässäni.

Kirkonkello

Muuta apua ja vertaistukea Meillä kaikilla tulee elämässä vastaan vaikeita asioita, ja joskus sellaisia, että ulkopuolinenkin tuki on tarpeen. Terveyskeskusten kautta voi etsiä apua niin ruumiin kuin sielun ongelmiin. Kunnissa on perheneuvojia (familjerådgivning). RIA / Hela Människan toimii kolmasosassa Ruotsin kuntia ja tukee päihde- ja sosiaalisten ongelmien kanssa kamppailevia. Seurakunnissa on sururyhmiä. Puhelinpäivystyksiä on esimerkiksi rikosten ja liikenneonnettomuuksien uhreille. Jos ei ruotsin kielen kanssa tunne selviävänsä riittävän hyvin, kannattaa pyytää tulkkiapua. Mainitaanpa kaksi esimerkkiä palveluista, joissa saa tukea suomeksi: Göteborgissa naispäivystys ja turvakoti PiiloPirtti väkivallan uhriksi joutuneille naisille. Esitteessä sanotaan: "Nainen, et ole yksin. Älä anna lyödä itseäsi. Haluamme auttaa sinua. Tervetuloa meille!" - puhelin: 031-330 25 56; soittaa voi mihin aikaan tahansa. Ja toinen - AA - Nimettömät Alkoholisit - vastaa suomeksi esimerkiksi numerossa 0737-891 859. Någon att tala med

Tuula Kuukasjärvi, Gislaved, berättar om den svåra sorgen som hon drabbades av när hon helt oväntat fick beskedet att deras son tagit sitt liv. Det har hjälpt mig, att jag har fått prata, säger hon. Hon har fått mycket hjälp av släkt och vänner. Hon har pratat med en kurator, och ganska snart tog hon även kontakt med SPES - Riksförbundet för suicidprevention och efterlevandes stöd. Hon har tillsammans med sin man gått på samtalsträffar i Jönköping och fått nya vänner. Och hon har även själv börjat ta ansvar - dels i SPES och dels i pilotprojektet "Första hjälpen vid psykisk ohälsa". Det kan löna sig att söka hjälp när man drabbas av sorg, sjukdom, eller problem i familjerelationer. Eller har t.ex. blivit offer för våld. Eller när man själv eller någon i närheten har missbruksproblem. Det finns de som i sitt arbete lyssnar och ger stöd. Och det finns olika självhjälpsgrupper där man kan byta erfarenheter med andra som upplevt något likadant. Man kan upptäcka: jag är inte ensam!

Vahvista lähimmäistäsi "Meidän on jokaisen otettava huomioon lähimmäisemme, ajateltava, mikä on hänelle hyväksi ja vahvistaa häntä", kehottaa Paavali. Ja Jeesus sanoi kerran Pietarille, ennen kuin tämä oli kieltänyt Mestarinsa: "Kun olet palannut takaisin, vahvista veljiäsi." Edellisessä raamatunkäännöksessä käytettiin enemmänkin tuota sanaa "vahvistaa". Uudemmassa sen paikalla on usein sana "rohkaista". Olen miettinyt tuota sanaa "vahvistaa". Se tuntuu mielenkiintoiselta. Mitä se tarkoittaa, miten se tapahtuu? Huomaatko sinä lähelläsi jonkun ihmisen, ja saattaisi tarvita vahvistamista? Onko ehkä niin, että useimmat meistä kaipaisivat vahvistamista. Ja jokainen joskus. Toisinaan voi olla niin, että joku kyllä näyttää vahvalta mutta syvemmällä, kuoren alla, onkin epävarmuutta ja pohdintaa: kelpaanko minä, hyväksytäänkö minut, välittääkö joku minusta? Nykyään kuulee käytettävän sellaistakin sanontaa, että joku on "sairastunut vahvuuteen", niin että kokee: minun on pakko jaksaa, kukaan ei kuitenkaan auta minua, en saa näyttää heikkouttani, epävarmuuttani. Miten me voimme vahvistaa toista ihmistä? Se voi olla yksinkertaistakin. Joskus siihen voi riittää hymy, hyvä sana, kiitos, anteeksipyyntö. Ja kysymys "Miten voit?", kunhan ottaa todella aikaa siihen että myös kuuntelee vastauksen. Ja se, että jotenkin ilmaisee toiselle: olet tärkeä minulle. Voisiko oikeaa vahvistamista olla joskus sekin, että kerromme jollekin: olikohan tuo, mitä teit tai sanoit, oikein ja viisasta? - kunhan sen tekee todella häntä kunnioittaen ja haluten auttaa. Mutta se taitaa olla harvinainen taito. Voimaa, vahvistusta saamme myös Jumalalta. Paavali kirjoittaa: "Lisätköön Herra runsain määrin teidän rakkauttanne toisianne ja kaikkia ihmisiä kohtaan... ja vahvistakoon näin sydämenne, että ne olisivat pyhät ja moitteettomat Jumalamme ja Isämme edessä, kun Herramme Jeesus saapuu kaikkien pyhiensä kanssa." Toisessa paikassa Paavali on kertonut kirjeessä Filippin seurakunnalle, millaista puutetta ja köyhyyttä hän on kokenut, mutta jatkaa: "Kaiken kestän

Kirkonkello

hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa." Ja Efeson seurakuntalaisten puolesta hän rukoilee näin: "Rukoilen, että hän sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne. Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja."

Unelma ja rohkeus toimia Hiljattain tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun tohtori, baptistipastori Martin Luther King piti kuuluisan puheensa "Minulla on unelma". Tässä otteita siitä suomeksi:

"Kiitos on lintu. Se lentää vapain siivin, eikä se hyydy

katkeruuden lammikkoon, eilisen pohjamutiin." Anna-Mari Kaskinen

Edellisenä päivänä hän oli sanonut puheessaan Memphisin lakkolaisten juhlassa: "Herra on sallinut minun nousta vuorelle. Katsoin sieltä alas ja näin Luvatun maan. Ehkä minä en koskaan pääse sinne teidän kanssanne. Mutta tahdon teidän tänä yönä tietävän, että me kansana pääsemme Luvattuun maahan. Siksi olen tänä iltana onnellinen. En huolehdi mistään. En pelkää ketään. Silmäni ovat nähneet Herran tulemisen kunnian." Kingin lausumaksi sanotaan myös tätä: "Elämän tarkoituksena ei ole onnellisena oleminen eikä nautintojen saavuttaminen tai tuskan välttäminen, vaan Jumalan tahdon toteuttaminen, tapahtukoon mitä tahansa."

"Minulla on unelma, että jonain päivänä tämä kansakunta nousee ja elää todeksi perustuslakinsa vakuutuksen: ´Me pidämme totuutena ja luonnollisena, että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi.´ Minulla on unelma, että jonain päivänä Georgian punaisilla kukkuloilla entisten orjien lapset ja entisten orjanomistajien lapset voivat istua yhdessä samaan veljeyden pöytään. Minulla on unelma, että jonain päivänä neljä pientä lastani voivat elää maassa, jossa heitä ei arvioida heidän ihonvärinsä perusteella, vaan sen perusteella, mitä he ovat. Minulla on unelma tänään."

Meidän maailmamme tarvitsee ihmisiä, joilla on selkeitä päämääriä, tavoitteita. Onko minulla rohkeutta toimia niiden asioiden hyväksi, mitä pidän oikeina? Miten minä osaisin edes ilmaista protestini köyhien kansojen riistolle, lapsityövoiman käytölle, vanhusten huonolle hoidolle täällä meillä, tai luonnon saastuttamiselle? Tuskin minusta on johonkin suurtekoihin. Mutta uskon, että me tavallisetkin ihmiset voimme jotain vaikuttaa. Pienistä puroista syntyy suuri joki.

Martin Luther Kingistä tuli jo nuorena rotuerottelua vastustavan liikkeen johtohahmo, liikkeen joka ajoi asiaansa ilman väkivaltaa. Hän teki työtä sen eteen, että kansalaisoikeudet voisivat toteutua Yhdysvalloissa. Ja eräs hänen tavoitteensa oli se että Vietnamin sota lopetettaisiin. Vuonna 1964 hän sai Nobelin rauhanpalkinnon ollessaan vasta 35 vuoden ikäinen. Ja vuonna 1968 hänet murhattiin.

För 50 år sedan höll Martin Luther King sitt berömda tal om drömmen att en gång skall alla människor verkligen vara jämnlika, och ingen blir dömd pga sin hudfärg. Han fick Nobels fredspris för sitt arbete att avsluta rasdiskriminering genom civil olydnad och andra fredliga metoder. Vår värld behöver människor som drömmer och även vågar göra något för att förverkliga sina drömmar om en bättre värld.

Jag har en dröm

Iltavalaistus miestenpäivillä. Foto: Ilkka Kiviniemi

Finnkööri Olofströmistä Smoolannin suomalaisten päivässä Nybrossa. Foto: Arto Kantola

Hiippakuntapäivät Tallnäsissa (Skillingaryd) 15-16/3 v 2014. Heikki Hilvo Helsingistä - oli viime vuonnakin - on lupautunut tarinoimaan ja johdattelemaan keskustelujamme. Tarjolla myös messu, musiikkia, saunat, runsas ruokapöytä ja hyvää seuraa (kun sinäkin tulet mukaan). Osallistumismaksu koko ajalta 280 kr. (Lisäksi seurakuntien odotetaan osallistuvan kustannuksiin 300 kr:lla/ henkilö.) Ilmoittautumiset 23/2 mennessä AL Kantolalle (muistathan myös erityisruokavaliot).

Sunnunt. 23/2 kello 13 messu Huskvarnan kirkossa, Kantola

Muut tapahtumat:

Lähetyspiiri Råslättin kirkolla keskiv. 20/11 ja 4/12 kello 13, Partanen. Kevätpuolella joka toinen viikko alkaen 15/1

Kalmar Kauneimmat joululaulut lauantaina 30/11 kello 13 S:t Olofs kyrka, Trekanten (Kristvallavägen 4) Thärnold, Nilsson, Nybron lauluryhmä, joulukahvit, kinkkuvoileivät.

Iltahetki maanantaina 3/2 kello 18 Huskvarnan seurakuntakodissa

Jumalanpalvelus ja vuosikokous lauantaina 1/3, paikka ja kellonaika ilmoitetaan myöhemmin

Suruadresseja myytävänä Raili Partasella Råslättin kirkolla (yhteystiedot s. 2) ja Kaisa Uusitalolla Huskvarnassa puh. 036-144 279

Lisätietoja: Leena Persson, 0480-505 18, 073-255 59 28

Nässjö

Jönköping - Huskvarna

Raamattupiiristä tietoa Riitta Johanssonilta, 0380-136 96

Jumalanpalvelukset ja joululaulut: Lauant. 30/11 kello 13 Hoosianna ja

Vetlanda

kauneimmat joululaulut Råslättin kirkossa, Kantola, Partanen. Myyjäisiin otetaan vastaan lahjoituksia.

Kauneimmat joululaulut sunnuntaina 8/12 kello 13 Vetlandan seurakuntatalossa, Kantola, Albertsson

Sunnunt. 22/12 kello 13 joulukirkko Huskvarnan kirkossa, Kantola

Oskarshamn

Sunnunt. 26/1 kello 13 messu Råslättin kirkossa, Kantola, kahvin jälkeen vuosikatsaus

Messu Oskarshamnin kirkossa. Foto: Arto Kantola

Kauneimmat joululaulut sunnuntaina 15/12 kello 13 keskustan seurakuntakodissa, Thärnold Jumalanpalvelus sunnuntaina 2/3, kellonaika varmistuu myöhemmin.

Nybro Suomalainen ryhmä Ansgarsgårdenissa (Kyrkog. 5) keskiv. 27/11 klo 16.30, ja 22/1 lähtien joka toinen viikko. Kauneimmat joululaulut ja Suomen itsenäisyyspäivän vietto (kaksikielinen) lauant. 7/12 klo 14 Nybron kirkossa, Thärnold, Creelman, lauluryhmä, Petersson: Finlandia; sen jälkeen joulukahvit Ansgarsgårdenissa

Lessebo Harri Holdar Rouhiainen järjestää Lessebosta kyytiä Kalmarin (Trekanten) kauneimpiin joululauluihin 30/11, ota yhteyttä 25/11 mennessä, puh. 0478-344 18

Kirkonkello

Väkeä Vetlandan seurakuntatalolla.

Tehtäviä miestenpäivillä, foto: Ilkka Kiviniemi. Nybron lauluryhmä.

Alvesta

Gislaved

Kauneimmat joululaulut sunnuntaina 8/12 klo 14 seurakuntakodissa, Thärnold, Mörck

Lauluharjoitukset tiist. 26/11, 3/12, 17/12 kello 18 Gyllenforsin seurakunta-

Markaryd - Traryd Kauneimmat joululaulut lauantaina 14/12 kello 13, St. Andreas kyrka, Strömsnäsbruk, Jantunen, Kantola

Värnamo Raamattupiiri maanant. 2/12 kello 14, St. Johannes kyrka, kevätpuolella jatkuu joka toinen maanantai alkaen 13/1 (aikoja voi varmistaa Väinöltä tai Anna-Liisalta) Miesten ryhmä kerran kuussa, lisätietoa: Väinö Borälv, 070-520 01 41 Kauneimmat joululaulut lauant. 7/12 klo 15, Mariakyrkan, Reijo Niska, Tina Helin, Leena Niskanen, Sinikka Niskanen, AL Kantola, puuro ja kahvi. Tämä on 40. kerta, kun Värnamossa kokoonnutaan laulamaan "kauneimpia joululauluja"! Messu sunnunt. 2/2 kello 13.30, Mariakyrkan, Kantola, Johansson. Kahvit ja vuosikatsaus Väinöllä on suruadresseja myytävänä.

kodissa, lisätietoa Arto Kantolalta Messu 1/12 kello 14 kirkossa, lauluryhmä, Bolmvall, Kantola. Joululauluja seurakuntakodissa Raamattuilloista ja miesten treffeistä tietoa Kantolalta. Kyytiä Värnamon kauneimpiin joululauluihin tarjolla. Joulukirkko 25/12 kello 10 Gislavedin kirkossa, lauluryhmä, Bolmvall, Kantola

Kotiseurat sunnunt. 5/1 kello 14 Kantolalla, Liljegränd 5 Jumalanpalvelus lauant. 1/2 kello 14 Gislavedin seurakuntakodissa, kahvit ja vuosikokous kello 15 Suruadresseja, virsikirjoja, raamattuja myytävänä Kantolalla.

Hyltebruk Joulukirkko Hyltebrukin kirkossa sunnunt. 22/12 kello 17, Kantola, Lindstén

Irma Karbackan muistolle Irma muutti tästä maailmasta uuteen lokakuun lopussa. Kohta hänellä olisi tullut täyteen 78 vuotta. Irma toimi virka-apulaisena Växjön hiippakunnassa vuoden 1988, ja myöhemmin jonkin aikaa Jönköpingin diakoniatyöntekijän viransijaisena. Eläkkeellä ollessaan hän vielä oli vetämässä lähetyspiiriä, järjestämässä myyjäisiä, kotikäyntityössä ja muissa tehtävissä. Lukemattomat pullat, kakut, hillot ja laatikkoruuat hän on laittanut kirkkokahveille ja myyjäisiin. Seurakuntatyö ja lähetystyö olivat hänelle sydämen asioita, ja suuri asia oli se, kun hän pääsi matkalle Namibiaan pari vuotta sitten. Irma oli kotoisin Haapajärveltä. Häntä jäivät kaipaamaan kuusi sisarusta perheineen Ruotsissa ja Suomessa, ja täkäläiset seurakuntalaiset. 11

avsändare

A-L Kantola Gislaveds pastorat Box 83 332 22 Gislaved

– På sida 2 hittar Du bl a kontaktuppgifter till stiftsadjunkterna Anna-Liisa och Hanna samt diakoniassistenten Raili i Jönköping. – Sedan kommer artiklar som handlar om glädjen och utmaningen i att vara pappa, info om kyrkoval och svenska kyrkans internationella arbete.

n s ut Växjö l l u t e v r s Olet lämpninmaänsstui otemalaistoiminntatatian., e hiippaku vää adv y h e l l u e Sin Toivomm vuotta! a t t u u joulua ja

– Här och där hittar Du korta sammanfattningar på svenska. De är alltid markerade med Sv . Bästa mottagare! Du hittar Kirkonkello/Kyrkklockan även på internet: www.svenskakyrkan.se/växjöstift (verksamhet – sverigefinska arbetet). Där finns evenemangskalendern även på svenska Adressregistret för Kirkonkello omfattar cirka 1200 adressater och är datoriserat. Vänligen kontakta Anna-Liisa Kantola (se sida 2) – om Du har flyttat – om Du vet någon som gärna vill ha Kirkonkello, och ännu inte får – eller om Du inte längre önskar få detta infoblad.

www.svenskakyrkan.se/växjöstift

Hyvä vastaanottaja! Löydät Kirkonkellon ja tapahtumakalenterin myös internetistä: www.svenskakyrkan.se/växjöstift (verksamhet – sverigefinska arbetet) Kirkonkellon osoiterekisteri sisältää noin 1200 vastaanottajaa, ja se on tietokoneistettu. Anna-Liisa Kantola toivoo apua sen ajan tasalla pitämiseen. Otathan yhteyttä (yhteystiedot sivulla 2) esimerkiksi, – jos olet muuttanut – jos tiedät jonkun, joka haluaisi Kirkonkellon, mutta ei sitä vielä saa – tai ellet enää halua tätä lehteä.

Foto: IKON

Kort om innehållet i detta nummer av Kirkonkello: