Kirkonkello nr 4

Växjön hiippakunnan ruotsinsuomalainen tiedotuslehti Sverigefinskt informationsblad i Växjö stift

Kirkonkello

nr 4 2014

Sisäsivuilta löydät: • Kalmarissa juhlittiin • Terveiset Ilomantsista • Anteeksiantaminen – tie tulevaisuuteen • Olet tervetullut adventin ja joulun tapahtumiin

Kirkonkello 4-14

Mukaan Ruotsin kirkkoon Sain Kalmarin suunnalta pyynnön kirjoittaa jotain siitä, miten liitytään Ruotsin kirkkoon. Lähes 80% alueemme suomalaisista kuuluu tähän kirkkoon, mutta joukkoon ovat uudetkin tervetulleita. Jos olet epävarma siitä, kuulutko jo vai et, voit tarkistaa veropapereistasi, onko siellä merkitty jotain kohtaan ”Kyrkoavgift till Svenska kyrkan”. Sen voi varmistaa myös soittamalla kirkkoherranvirastoon. Jos haluat liittyä Ruotsin kirkkoon, soita paikallisen seurakunnan virastoon (pastorsexpedition), niin lähettävät sinulle kaavakkeen täytettäväksi. Tai ota yhteyttä minuun (AL Kantola), niin minä lähetän Sinulle sellaisen paperin. Ja kenellä on internet käytettävissä, niin sieltä voi samanlaisen paperin itse tulostaa, www.svenskakyrkan.se (Om oss – Välkommen som medlem).

Foto: Kristina Johansson / IKON

Yhteystietoja

Ruotsin kirkon suomenkielinen Palveleva puhelin on avoinna iltaisin kello 21.00–24.00. Voit soittaa, kun haluat puhua luottamuksella ja nimettömänä toisen ihmisen kanssa.

Vaikkapa silloin, kun - tunnet itsesi yksinäiseksi - olet menettänyt läheisesi - jokin asia painaa mieltäsi - mietit elämän tarkoitusta - toivot esirukousta.

Hiippakuntapappi Anna-Liisa Kantola, puhelin 0470-773 883, yhdistyy suoraan kännykkään (huomaa, että siihen ei voi lähettää tekstiviestejä, sitä varten numero 070-399 08 35), kotipuhelin 0371-137 29, sähköposti: anna-liisa. kantola@svenskakyrkan.se. Postiosoite: Gislaveds pastorsexpedition, Box 83, 332 22 Gislaved.

Jönköpingin (Kristina pastorat) diakoniaassistentti Raili Partanen on tavoitettavissa arkisin kello 9-12, puhelin 0730703 556, muulloin voi jättää viestin.

Postiosoite: Råslätts kyrka, Sparvhöksgatan 5, 556 11 Jönköping. Sähköposti: raili.partanen@svenskakyrkanjonkoping.se.

2 Railin työstä pääosa on ruotsinkielistä.

Päivystäjinä toimii yli sata vapaaehtoista. Heidät on tehtävään valittu ja koulutettu ja heillä on vaitiolovelvollisuus.

Puhelu on soittajalle ilmainen.

Kikonkello

Hiippakuntapappi Hanna Thärnold, puhelin 0470-773 886 (tekstiviestejä varten 073-655 78 03), sähköposti: hanna.tharnold@svenskakyrkan.se. Postiosoite: Stiftskansliet, Box 527, 351 06 Växjö. Hanna on pääosin ruotsinkielisessä työssä.

© Svenska kyrkan, Växjö stift 2014 Box 527, 351 06 Växjö 0470-77 38 00 vx ANSVARIG UTGIVARE Anna-Liisa Kantola PRENUMERATION/ADRESSÄNDRINGAR anna-liisa.kantola@svenskakyrkan.se, 0470-77 38 83 FORM och TRYCK Löwex Trycksaker AB, Växjö UPPLAGA 1470 OMSLAGSFOTO Stjärnan, foto: Linnea Kesti / IKON, små bilderna: 1) adventsfirande i Mariakyrkan, Värnamo, 2013, 2) herdar och får ute vid Värnamo kyrka, 3) adventskaffe i S:t Andreas i Strömsnäsbruk 2012 TEXT och FOTO (där inget annat anges) Anna-Liisa / Arto Kantola

Kirkonkello 4-14

Syksyn varrelta Helena Salmela asuu Holsbybrunnissa (Vetlanda). Juttelin hiljattain Helenan kanssa puhelimessa. Helena kertoi eräästä rukouksestaan, johon Jumala ei vastannut. ”Minä olin perheen pienin ja nukuin samassa huoneessa kahden siskon kanssa, toinen oli minua neljä ja toinen kahdeksan vuotta vanhempi. Iso sisko valitti toisinaan, että tissit ovat arat ja niihin käy usein kipeästi, kun ne kasvaa.

Niinpä minä sitten iltarukouksessa pyysin, että ole Jumala kiltti, äläkä anna minulle tissejä, kun niitten kasvaminen tekee kipeää. En minä itse sellaista muista rukoilleeni, mutta siskot ovat kertoneet minulle, ja laskeneet siitä leikkiä monta kertaa. On se hyvä, kun Jumala ei aina tee niin kuin me pyydetään.

Ja opetti äitikin meitä aina rukoilemaan, että ’Tapahtukoon sinun tahtosi.’”

Sv

Tid att tända adventsljus Advent betyder ankomst. Jesus kommer till Jerusalem som en ödmjuk konung, ridande på en åsna. Han föds som ett fattigt barn i Betlehem. Han skall komma en gång som ärans konung vid tidens slut. Han kommer till oss i dag. I kyrkan sjunger vi: ”Hosianna, Davids Son!” Även hemma kan vi tända adventsljus och säga: ”Hosianna!” Välkommen, Jesus! Jag behöver Dig. Jag vill öppna mitt hjärta för Dig.

Niin Helenalla kuin minulla ja monella muulla on ollut niitäkin tilanteita, että koemme Jumalan vastanneen. Syyskuussa olin kivassa juhlassa Kalmarissa.

Kun olin pois lähdössä, aloin etsiä kameraani. Leena ja Paulakin tulivat mukaan etsimään. Kaikki kolme kassiani käännettiin ylösalaisin ja muualta etsittiin. Sitten ei auttanut muu kuin lähteä kotimatkalle. Oli ajettu jo vähän matkaa. Ääneen sanoi: ”Sinä, rakas taivaan Isä, tiedät, missä se kamera on.

Jos on tarpeen, että se löytyy, niin sinä voit järjestää sen!” Edelleen ääneen mietin: ”Viimeisen kuvan otin ulkona, mutta en minä kameraa ulkona mihinkään laskenut.” Arto kysyi: ”Mennäänkö vielä takaisin?” Ja vastausta odottamatta käänsi auton nokan, ja kysyi sitten: ”Kävitkö vessassa?” ”Joo, kävin minä jossain vaiheessa ennen lähtöä.” Tultiin kappelin pihaan. Onneksi Leena oli vielä sisällä ja ovi auki. Menin suoraan vessaan, ja sinnehän se kamera oli pudonnut vessan lattialle. Jos kamera olisi kadoksiin jäänyt, puuttuisi muutama tämänkin lehden kuvista.

Adventtikynttilöitten aikaan Adventti tarkoittaa tulemista. Jeesus tuli kerran Jerusalemiin nöyränä kuninkaana. Hän tuli maailmaan köyhänä seimen lapsena. Hän tulee aikojen lopussa kunnian Kuninkaana. Hän on nytkin lähellä. Eräs adventin lukukappaleista on kirjeestä Laodikean seurakunnalle: ”Katso, minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.”

Kun me adventtina tulemme yhteen, laulamme juhlallista Hoosianna-hymniä. Voimme myös kotona sytyttää kynttilän ja sanoa: ”Hoosianna!” - vapaasti käännettynä: ”Tervetuloa, Jeesus!”

Anna-Liisa Kantola

3

Kirkonkello 4-14

Viestiä viety 40 vuotta – Kalmarin suomalaistyö vietti juhlaa Aurinkoisena syyskuun päivänä juhlittiin Kalmarissa 40 vuoden toimintakautta paikassa, jonka nimi on Två systrars kapell. Siellä on Eva Spångbergin veistoksia, jotka esittävät sisaruksia Marttaa ja Mariaa. Ja – kuinka ollakaan – sen pyhän aiheena oli juuri Jeesuksen vierailu Martan ja Marian kodissa.

Meitä oli kolmisenkymmentä, ilmapiiri oli lämmin, ja kiitollisina muistimme kaikkia, jotka ovat olleet viestikapulan viejinä, vastuunkantajina vuosien aikana. Ja heitä, jotka nyt pitävät yllä Kalmarin ja ympäristön suomalaista seurakuntapiiriä. Kiitoksen lähetimme myös ylöspäin ja lauloimme: ”Soi kunniaksi Luojan nyt virsi kiitoksen.”

Kalmarin suomalainen seurakuntatoiminta on suurelta osin kaksikielistä, kun mukana on sotalapsena tänne tulleita ja ruotsinkielisiä perheenjäseniä.

Miten kaikki alkoi Risto Sundström, eräs aikaisemmista puheenjohtajista, kertoi juhlassa toiminnan historiasta: Ensimmäisen suomalaisen jumalanpalveluksen tuli Malmöstä pitämään Päivö Tarjamo

vuonna 1970 tai 1971, ja paikalla oli kolme seurakuntalaista, Siiri ja Maire Biborg ja eräs kirkkoneuvoston jäsen. Pieni alku ei Siiriä lannistanut. Pikku kirjeessä Timo Komulaiselle 27/2 -73 hän ilmoitti itsensä ja perheensä Tallnäsin kokoukseen kirjoittaen: ”Kalmarissa ei tosin ole mitään seurakunnallista toimintaa, mutta en ole vielä heittänyt toivoani.” Seurakuntapiiri perustettiin vielä samana vuonna. Siirin ja Ebben lisäksi on vuosien mittaan ollut monta eri ihmistä ”ohjaksissa”. Nyt on Paula Niemelä sihteerinä ja Leena Persson puheenjohtajana – hän varaa tiloja, soittelee, järjestelee retkiä ja muita tapaamisia.

Torsten Mårtensson, joka oli Kalmarin kirkkoherrana 1990-luvun ajan ja vähän ylikin, oli mukana toimittamassa messua. Hän näytti vaaleaa suomalaista virsikirjaa, jonka oli saanut läksiäisissään, ja sanoi, että nyt hän tuli siitä kiittämään. Hän toivotti onnea ja siunausta eteenpäin omasta puolestaan ja nykyisen kirkkoherran Peter Wänehagin puolesta.

Annetaanpa sitten muutamien mukana olleiden kertoa, miksi he osallistuvat toimintaan:

Paula Niemelä: Taivaan Isä on minulle tärkeä Paula katsoo silmät kirkkaina kaiken tarjoiluvastuun keskeltä ja vastaa: Lapsesta asti taivaan Isä on ollut minulle tärkeä. Ja kirkko. Ei sitä ehkä uskoisi, kun minä kaikenlaista hössötän, mutta niin se vain on. Olin 10-vuotias, kun muutimme Sirkasta Kittilän kirkon lähelle. Sain mennä kirkkoon ja pyhäkouluun. Se oli paljon! Jostakin pitää saada voimaa ja turvaa. ”Isä meidän” suomen kielellä - se on tänä päivänäkin paljon! Olen sitten halunnut antaa toisillekin sitä mahdollisuutta. Ja matkat Smoolannin suomalaisten päiville ja muihin tapahtumiin ovat olleet antoisia. En uskonut silloin nuorena mukaan tullessani, kun Siiri ja Torsten Mårtensson, Tore Nilsson, Ebbe aloittivat toimintaa, että vielä 40 Risto Sundström, Leena Persson, Irja Kapli, Paula Niemelä. vuotta myöhemmin olisin tässä.

4

Kirkonkello 4-14

Risto Sundström: Pohja Hattulan poikakerhosta Tykkään olla täällä mukana, kun olen ollut nuoresta pitäen kirkon piirissä. Meitä oli noin 60 poikaa Hattulan seurakunnan poikakerhossa, ja meillä oli hyvä nuorisopappi, Kauko Sainio. Parikymppisenä halusin nähdä, millaista täällä Ruotsissa on. Tulin syksyllä 1960 Påskallavikiin, sitten Rudaan ja Kalmariin. Välillä asuin Nybrossa. Pääasiassa olen ollut tekemässä huonekaluja. Viimeinen työpaikkani oli talonmiehenä Riksbyggenillä. Tässä kirkon suomalaisessa toiminnassa olen ollut mukana 1970-luvulta asti.

Helge Honga: Uusia tuttavuuksia Tämä on sellainen yhteisö ja täällä tapaa tuttuja ja saa tutustua uusiin ihmisiin. Ei me kovin paljon muita ihmisiä tunnetakaan vielä Kalmarissa. Kolme vuotta sitten muutettiin Kokkolasta.

Uimassa minä kyllä käyn, ja siellä olen saanut ruotsalaisia tuttuja. Tänne tullaan yhdessä Tertun kanssa. Kalmar on hyvä paikka asua. Smoolannin kielen kanssa vain oli alkuun vähän ongelmia, kun se eroaa aika paljon suomenruotsista. Olen kasvanut Suomessa kaksikielisessä perheessä. Eskilstunassa asuimme kuusi vuotta 1970-luvulla.

Päivi ja Helge tarinoivat juhlan jälkeen.

Foto: ThomasJeansson

Päivi Grandin: Patikkaretkiä ja ihania virsiä Siitä on pari kolme vuotta aikaa, kun näin Domkyrkassa suomalaisen lehden, Kirkonkellon, ja otin kotiin. Huomasin, että täällä päin on muitakin suomalaisia! Olen Suomessa tottunut käymään kirkossa, ja kun asuin Tukholmassa, kuuluin suomalaiseen seurakuntaan. Tuntuu tutulta tulla tänne. Monet virret ovat ihania. Ja ne pienet patikkareissut Nunnedaliin ja muut retket ovat olleet mukavia. Meillä on kivat vetäjät, ja saa tavata ihmisiä, joilla on vähän samanlaista taustaa.

Finska församlingskretsen i Kalmar Sv med omnejd firade 40-årsjubileum med mässa, smörgåstårta och bakverk, sång och samkväm i Två Systrars kapell. Med tacksamhet tänkte vi på alla dem som under åren har tagit ansvar för finskspråkigt (nuförtiden till stor del tvåspråkigt) församlingsarbete. Några av deltagarna fick svara på frågan: varför vill du vara med i den här verksamheten. Några svar i korthet: ”Trevliga utflykter, härliga psalmer.” ”Gemenskap – vi har flyttat hit från Finland för tre år sedan och här har vi fått bekanta.” ”Jag tycker om att vara med i kyrkan - redan som ung var jag med i kyrkans ungdomsverksamhet i Finland”. ”Den himmelske Fadern har varit så viktig för mig redan som barn. Och kyrkan är viktig. Fader vår på finska – det är stort.”

5

Kirkonkello 4-14

Foto: Kristina Johansson / IKON

Jouluvirren voima Monta kertaa olen ihmetellen kuunnellut, kun vähän isompi suomalaisten joukko jouluna on ollut koolla ja yhdessä laulanut ”Enkeli taivaan lausui näin…” Virressä on voimaa. Se osataan, se puhuttelee.

Kun Martti Lutherin perhe Saksassa vuonna 1535 valmistautui joulunviettoon, oli perheenpää tehnyt sitä varten uuden, 15-säkeistöisen joululaulun. Luther oli kirjoittanut sen lapsia ajatellen, ja niin että sitä voitiin esittää kuvaelmana. Virsi alkoi enkelin puheella, jota alkutekstissä on viiden säkeistön verran. Sen jälkeen jatkoivat paimenet. Elias Lönnrotin suomennoksessa vuodelta 1867 kuuluu yksi säkeistö näin: Samettina ja silkkinä sull’ on nyt tukko heiniä, mut niissä loistat kuitenkin kuin taivahassa ainakin.

Suomen kirkon virsikirjassa sen numero on 21, säkeistöjä 10 ja käännös Julius Krohnin vuodelta 1880. Ruotsin kirkon virsikirjassa on 15 säkeistöä (numero 125). Niilo Rauhalan suomentamana kuuluu 12. säkeistö: Niin näytät köyhyydelläsi maan vallan, loiston tyhjäksi.

Ei rikkaus, ei mahtikaan vie kirkkauden maailmaan.

6

Piispa Eero Huovinen sanoo: ”Kun Luther kirjoitti virtensä, hän tiesi, että sielun silmillä voi nähdä sellaisia salaisuuksia, joita ruumiin silmillä on vaikea tajuta. Virressään Luther on meille kohtelias ja pukee sanat kuin jännityskertomuksen muotoon. Askel askelelta, vähitellen, arkaillen sielu lähestyy joulun salaisuutta. Tuntuu, kuin Luther olisi ollut tietoinen siitä, että seimen lapsen merkitystä on vaikea ymmärtää.

Yksi nimikään ei hänelle riitä, vaan on etsittävä monia: Herra… Kristus (Messias, Vapauttaja)… Jumalan Poika, Jeesus.

Kaikkiin näihin seimen lapsen nimiin on liitetty omistusliite.

Kristus ei ole vain Kristus yleensä tai toisia varten, vaan hän on jokaisen oma Kristus, ’Kristukses’. Jokainen meistä voi siis laulaa omalle sielulleen: ’Jo riennä, katso, sieluni, ken seimessä nyt makaapi, hän on sun Herras, Kristukses, Jumalan Poika, Jeesukses.’ Enkeli taivaan -virsi on myös sillä tavalla rikas, että se ymmärtää ihmistä myös silloin, kun sielun tuskat ja ahdistukset tuntuvat kasvavan ylivoimaisiksi. Tuntuu kuin vastasyntynyt olisi valmis kulkemaan kanssamme kaikki elämän mutkat ja laaksot. Ajattele, miten hyvä Jumala on sinua ja minua kohtaan. Vaikka joulu ja elämä ovat joskus surua ja kipua täynnä, kaiken keskellä voi veisata: ’Ah, Herrani, mun Jeesuksein, tee asunnokses sydämein.

Mua älä hylkää tuskassa, vaan vahvista ain uskossa.’”

Jouluvirressä on voimaa! Lähde kokeilemaan, tule kirkkoon.

Ja entä jos siinä olisi voimaa yksinkin laulettuna tai luettuna.

Ellei Sinulla ole virsikirjaa, niin ilmoita minulle (AL Kantola).

Lupaan lähettää ainakin virren sanat, ehkä joululauluvihkon tai jopa Suomen kirkon virsikirjankin ilmaiseksi.

Sv Det finns kraft, det finns tröst i Luthers julpsalm 125. Prova! Kom till kyrkan för att sjunga tillsammans med andra, eller sjung eller läs psalmen hemma, ensam eller tillsammans med andra.

Kirkonkello 4-14

Terveiset Ilomantsista Kesä oli kuuma ja toi tullessaan ongelman: vesijohtokaivosta loppui vesi ja jouduttiin kantamaan vettä vanhaan tapaan toisesta kaivosta. Kahdessa kuukaudessa oppii tulemaan toimeen vähälläkin vedellä. Nyt tilanne on korjaantunut. On kiitollinen mieli. Miten helposti otamme elämäämme helpottavat asiat itsestäänselvyyksinä, emmekä muista olla niistä kiitollisia.

Kesän iloinen yllätys oli, kun Anna-Liisa ja Arto malttoivat lomamatkallaan poiketa näin kaukana. Pieni osa Smoolantia tuli heidän mukanaan. Tuntui hyvältä!

Maalla kun asutaan, joutuu puita pilkkomaan. Mutta on mukava lämmittää leivinuunia ja valmistaa ruoat siellä näin syksyisin ja talvisin.

Joulua kohti kuljettaessa rukoilkaamme yhdessä:

Tilastot kertovat Olemme saaneet uudet tilastot Suomesta tulleitten määrästä SCB:ltä (Statistiska centralbyrån). Växjön hiippakunnan alueella asui kymmenen vuotta sitten (vuoden 2003 lopussa) ensimmäisen polven suomalaisia 6 104. Ja viime vuoden lopussa 5 301. Eli vähennystä 803. Toisen polven suomalaisia (joiden vanhemmista ainakin toinen on syntynyt Suomessa), on lähes 10 000; siinäkin on tapahtunut pikkuisen vähenemistä.

Tähän ei voi panna seurakuntakohtaista listaa suomalaisten määrästä, mutta niitä voi kysyä Hannalta tai Anna-Liisalta.

Tuskinpa meidän alueelle kovin paljon on uusia muuttanut Suomesta viime vuosina, ainakaan pysyvästi, mutta sisäistä muuttoliikettä paikkakunnalta toiselle tapahtuu. Tilastojen

Sinä, joulun Herra, Jeesus Kristus, joka niin rakastit meitä, että jätit taivaan kirkkauden ja synnyit pieneksi lapseksi halpaan seimeen, tule luoksemme, siunaa joulumme. Suo meidän loistaa Sinun valoasi tähän pimeään maailman aikaan.

Joulurauhan toivotuksin Seppo ja Eeva-Maija Myyry

Sv

Eeva-Maija och Seppo Myyry kom tillsammans med dottern Hanna-Talvikki till Jönköping i januari 1990.

Seppo jobbade som finsk stiftsadjunkt under drygt två års tid och blev sedan stiftsadjunkt i Göteborg. Eeva-Maija jobbade som arbetsterapibiträde. På fritiden tog hon mycket ansvar för kyrkans finskspråkiga arbete, sånggruppen, bibelgruppen, stiftets familjeläger och annat. År 2003 flyttade paret till östra Finland och bor nu i Eeva-Maijas barndomshem som pensionärer. De önskar oss fridfull jul. pikaselauksella löysin kolme seurakuntaa, joissa suomalaisten määrä oli hiukan lisääntynyt: Gnosjö, Borgholm ja Döderhult (kuuluu Oskarshamniin). Tilastot eivät kerro siitä, mitä kieltä ihmiset puhuvat. Joukossa on myös kokonaan ruotsinkielisiä.

Hannan hankkima tilasto kertoo myös, että Saksasta muuttaneita on lähes yhtä paljon kuin Suomesta: 5 127, Tanskasta 3 184 ja entisen Neuvostoliiton alueelta yli 1 112.

Sv Statistiken berättar: i slutet av förra året bodde i Växjö stift 5 301 personer som är födda i Finland. Antalet andra generationens finländare var lite under 10 000. Om Du önskar få veta hur många med finsk (eller tysk, dansk, rysk, nederländsk) bakgrund bor i din församling, kan Du fråga Hanna Thärnold eller A-L Kantola.

7

Foto: Magnus Aronson / IKON

Kirkonkello 4-14

Anteeksiantaminen – tie tulevaisuuteen

Arkkipiispa Desmond Tutu oli hiljattain vieraana Göteborgin kirjamessuilla. Miten paljon onkaan Tutun olemuksessa huumoria ja viisasta ymmärrystä! Miten paljon hänellä ja monilla muilla Etelä-Afrikan paljon kärsineillä ihmisillä onkaan ollut halua anteeksiantoon ja sovintoon!

Tutu on tullut tunnetuksi rotusorron vastaisesta taistelustaan Etelä-Afrikassa ja työstä kaikkien ihmisten samanarvoisuuden puolesta. Hän on 83-vuotias ja yhä hän kiertää maailmalla puhumassa. Kun Tutu vuonna 1984 sai Nobelin rauhanpalkinnon, hänellä ei mustaihoisena vielä ollut edes äänioikeutta omassa maassaan. Mutta hän uskoi muutoksen mahdollisuuteen ja siihen, että vapaus ja tasa-arvoisuus ovat Jumalankin suunnitelmissa. Monien vaikeiden vuosien jälkeen 1994 pidettiin ensimmäiset vapaat, demokraattiset vaalit, Nelson Mandela valittiin presidentiksi ja apartheid lakkautettiin. Seuraavana vuonna Mandela nimitti Tutun Totuus- ja Sovintokomission puheenjohtajaksi. Tutun johdolla seuraavan kahden vuoden ajan käsiteltiin apartheidin aikakaudella tapahtuneita monia raskaita ihmisoikeusrikkomuksia. Uhrit saivat perusteellisesti kertoa järkyttävät kokemuksensa. He saivat kokea ihmisarvonsa palautuksen sillä, että heitä kuunneltiin. Syyllisten piti avoimesti tv-kameroiden ja puolueettoman komission edessä tehdä selkoa rikoksistaan, katua ja anoa armahdusta. Totuuskomissiosta sanoo Tutu: ”Luulen, että ilman sitä maamme olisi räjähtänyt. Niin paljon haavoja, syviä haavoja, oli monilla sekä mustilla että valkoisilla kaiken sen jälkeen, mitä maamme historiassa on tapahtunut.” Ratkaisevaa oli, että Mandela ja muut johtajat eivät halunneet kostaa. Tutu sanoo, että Mandela oli ollut vihainen nuori mies joutuessaan vankilaan, mutta kun hän pääsi vankilasta 27 vuotta myöhemmin, sieltä tuli ulos jalomielinen ja toisia ihmisiä ymmärtävä mies. Jos hän olisi vaatinut kostoa, olisi seurauksena ollut rasistinen verilöyly. Mandelan oli kyllä vai8

Desmond Tutu ja Mpho Tutu arkkipiispa Antje Jackelénin kanssa.

kea antaa anteeksi esimerkiksi vanginvartijoilleen. Lopulta hän kutsui heidät presidentin valanvannomisjuhlaansa.

Tutulta kysyttiin myös, onko hän itse kokenut asioita, joita on ollut vaikea antaa anteeksi. Tutu mainitsi kaksi asiaa.

Toinen se, että kun hän oli vielä poikanen, hänen isänsä oli usein väkivaltainen hänen rakasta äitiään kohtaan. ”Olen antanut isälleni anteeksi. Mutta tunnen yhä tuskaa siitä, että en voinut auttaa äitiäni.” Toinen asia: Niinä vuosina, kun Tutu oli aktiivinen rotusorron vastustaja, hänen kotiinsa tuli usein tappouhkauksia. Itse hän olisi ne kestänyt, mutta lähes anteeksiantamattomalta tuntui se, että niitä uhkauksia sateli myös silloin, kun joku hänen lapsistaan vastasi puhelimeen.

Desmond Tutu on hiljattain kirjoittanut yhdessä tyttärensä Mpho Tutun kanssa kirjan, joka käsittelee anteeksiantamista.

He sanovat: ”Anteeksiantaminen on yleensä aina vaikeaa. Ja siihen ei voi kuulua pakkoa. Mutta ellei pysty sitä tekemään, jää toisen ihmisen vangiksi. Anteeksi antamalla annat itsellesi lahjan, jolla armahdat itsesi muuttumasta pahantekijäsi uhriksi.”

Tutu sanoo myös: ”En tiedä, miten paljon olen velassa sille vanhalle naiselle, joka sanoo joka päivä: ’Siunaa, Jumala, Afrikkaa ja Etelä-Afrikkaa’. Kiitokset teille kaikille, että autoitte meitä voittamaan apartheidin. Jumala siunatkoon teitä.”

Lähteet / källor: tv-program ”Min sanning” (Desmond Tutu, Anna Hedenmo), Kotimaa, Kyrkans Tidning.

Kirkonkello 4-14

Viiden vuoden ikään Ruotsin kirkon joulukeräyksellä tuetaan kehitysmaitten köyhiä äitejä ja lapsia. Niin monet kuolevat ennen viidettä ikävuottaan.

Syitä ovat ravinnon ja puhtaan veden puute, äitiyshuollon ja sairaanhoidon puute ja sekin, ettei äideillä aina ole tietoa hygieniasta ja terveellisestä ravinnosta, sekä naisten alisteinen asema.

Ruotsin kirkon lähettämä lastenlääkäri, Ingrid Le Roux, näki työssään 1980-luvulla, kuinka Kapkaupungin slummeissa tarvittiin äitiysneuvoloita. Hän sai idean mentoriäititoiminnasta. Etsitään luonteeltaan sopivia vanhempia äitejä, jotka itse ovat selvinneet lastensa kanssa vaikeissa oloissa.

Heille annetaan koulutusta ja työksi olla tukihenkilöitä ja rohkaisevia esikuvia nuorille äideille. Nämä tukiäidit kulkevat ovelta ovelle, etsivät eniten apua tarvitsevia, ja alkavat tehdä kotikäyntejä heidän luonaan. Repussa heillä on vaaka ja mittanauha lasten kasvun seuraamista varten, muistikirja, desinfiointiainetta, monivitamiinivalmistetta ja muovikäsineitä. He neuvovat lastenhoidossa, ravitsemuksessa ja hygieniassa, ja tuovat ystävyydellä toivoa toivottomalta tuntuviin

elämäntilanteisiin. Nosiphelo Luthuli on eräs, joka on saanut apua. Hän sanoo: ”Nyt tunnen itseni taas ihmiseksi. Mentoriäitini auttoi minua saamaan id-kortin, niin että voin nostaa lapsilisät. Nyt voin ostaa välttämättömimmän. Minulla ja lapsilla on ruokaa. Kasvatan vihanneksia ja olen saanut tietoa terveellisestä ravinnosta.”

Idea on sitten otettu käyttöön myös Etiopiassa ja Swazimaassa.

Swazimaassa sitä johtaa Ruotsin kirkon lähettämä lääkäri Mats Målqvist. Työtä tehdään yhdessä paikallisten kirkkojen kanssa.

Edellä mainittu Ingrid on ollut myös Desmond Tutun omalääkäri, ja hoiti myös Nelson Mandelaa heti, kun tämä oli päässyt vapaaksi pitkän vankeuden jälkeen.

Sv Julkampanj 2014 handlar om att fler barn ska få fylla fem.

Svenska kyrkans internationella arbete stödjer projekt med mentormammor i Swaziland, Etiopien och Sydafrika. Mentormammor är en svensk idé, skapad av barnläkaren Ingrid Le Roux. Mentormammor är erfarna mammor, som gör hembesök hos unga mammor, väger och mäter barnen, ger stöd i amning och barnavård.

Ingrid on ollut lääkärinä Afrikassa jo yli 40 vuotta, Mats lähti vaimonsa Elisabetin kanssa runsas vuosi sitten.

Foton: Ulrika Lagerlöf, Magnus Aronson / IKON

Sv Desmond Tutu kämpade i decennier mot apartheidsystemet i Sydafrika. År 1984 fick han Nobels fredspris.

Nyligen besökte Tutu tillsammans med sin dotter Mpho Tutu bokmässan i Göteborg. De har skrivit en bok ”Förlåtelse – Den fyrfaldiga vägen till helande för oss och vår värld”.

Enligt dem har förlåtelseprocessen fyra steg. Mpho Tutu förklarade i en snabbversion att det rör sig om att sätta namn på plågan, att beskriva exakt vad tortyren inneburit för offret, och gå vidare från det (antingen släppa helt loss från den människan eller fortsätta resan tillsammans).

9

Vetlandassa laulettiin joululauluja vuosi sitten

Kalmarin joulutorttuja

Smoolannin suomalaisten päivän kuoro

Foto: Björn Solatie

Foto: Hanna Thärnold

Hiippakuntapäivät Tallnäsissa (Skillingaryd) 7-8/3 v.

2015. Yrjö Niemi Hämeenlinnasta on lupautunut kertomaan elämänkokemuksestaan. Aiheita saattavat olla mm: Poika ilman isää, Miehen surut ja ilot, Usko tai älä, Armoa ja villasukkia Siperian vankiloihin. Tarjolla myös messu, musiikkia, saunat, runsas ruokapöytä.

Osallistumismaksu koko ajalta 270 kr. (Lisäksi seurakuntien odotetaan osallistuvan kustannuksiin 300 kr:lla / henkilö.) Ilmoittautumiset, mikäli mahdollista, 15/2 mennessä AL Kantolalle.

10

Jönköping - Huskvarna

Vetlanda

Hoosianna ja kauneimmat joululaulut lauant. 29/11 kello 13 Råslättin kirkossa, Kantola, Partanen, Franksson Lähetyspiiri keskiv. 19/11 ja 3/12 kello 13 Råslättin kirkolla, Partanen.

Kevätpuolella joka toinen keskiviikko 14/1 alkaen Joulukirkko sunnunt. 21/12 kello 13 Råslättin kirkossa, Kantola Messu sunnunt. 25/1 kello 13 Råslättin kirkossa, Kantola, kahvin jälkeen vuosikatsaus Iltahetki maanantaina 2/2 kello 18 Huskvarnan seurakuntakodissa (laulua, keskustelua, kahvit) Messu sunnunt. 1/3 kello 13 Huskvarnan kirkossa, Kantola Suruadresseja myytävänä Raili Partasella Råslättin kirkolla (yhteystiedot s. 2) ja Kaisa Uusitalolla Huskvarnassa puh. 036-144 279

Kauneimmat joululaulut lauantaina 6/12 (Suomen itsenäisyyspäivänä) kello 14 Vetlandan seurakuntatalossa, Kantola, Dahl

Nässjö Raamattupiiristä ja kyydistä Vetlandan kauneimpiin joululauluihin tietoa Riitta Johanssonilta, 0380-136 96, 0733523 506

Oskarshamn Kauneimmat joululaulut sunnuntaina 7/12 kello 13 keskustan seurakuntakodissa, Thärnold Messu alustavasti sunnuntaina 29/3, kellonaika ilmoitetaan myöhemmin.

Kalmar Adventtijumalanpalvelus ja joululauluja lauantaina 29/11 kello 13 S:t Olofs kyrka, Trekanten (Kristvallavägen 4) Thärnold, Nilsson, joulukahvit.

Joulutorttujen leipomista perjantaina 28/11 Jumalanpalvelus ja vuosikokous lauantaina 28/3, alustava paikka Två Systrars kapell Keväälle suunnitellaan retkiä: Örarevet, luonnonsuojelualue Söderåkran pohjoispuolella, ja Nunnedalen Öölannissa, mutta muitakin paikkoja voi ehdottaa.

Yhdyshenkilö: Leena Persson, 0480505 18, 073-255 59 28

Kirkonkello 4-14

Kerttu Rantonen emäntänä miestenpäivillä…

… ja nälkäisiä miehiä syömässä

Foto: Alex&Martin, IKON

Smoolannin päivän papit, Runo, Anna-Liisa, Mikko Foto: Väinö Borälv

Nybro Suomalainen ryhmä Ansgarsgårdenissa (Kyrkog. 5) torstaina 27/11 klo 16, ja 22/1 lähtien joka toinen viikko.

Kauneimmat joululaulut ja Suomen itsenäisyyden juhla (kaksikielinen) lauant. 6/12 klo 14 Nybron kirkossa, Thärnold, Creelman, Ronnehed, lauluryhmä, kahvit Ansgarsgårdenissa

Alvesta Kauneimmat joululaulut sunnuntaina 7/12 klo 14 seurakuntakodissa, Kantola, Mörck

Markaryd - Traryd Kauneimmat joululaulut lauantaina 13/12 kello 13, S:t Andreas kyrka, Norra vägen 4, Strömsnäsbruk, Jantunen, Kantola

Värnamo Raamattupiiri tiist. 18/11, 2/12 kello 14, Mariakyrkan, kevätpuolen kokoontumisista tietoa Väinöltä Miesten ryhmä noin kerran kuussa, lisätietoa: Väinö Borälv, 070-520 01 41 Kauneimmat joululaulut perjant.

5/12 klo 17, Mariakyrkan, Kantola,

Johansson, kahvia + jotain makeaa ja suolaista Messu sunnunt. 8/2 kello 14, Mariakyrkan, Kantola, Johansson. Kahvit ja vuosikatsaus Väinöllä on suruadresseja myytävänä.

Gislaved Raamattuilta perjant. 21/11 klo 18 Perttusella, Ågatan 56 E, Anderstorp Lauluharjoitukset tiist. 25/11, 2/12, 16/12, klo 18 Gyllenforsin seurakuntakodissa, Blåberg, lisätietoa Arto Kantolalta Messu 30/11 kello 14 kirkossa, lauluryhmä, Blåberg, Kantola. Joululauluja seurakuntakodissa Morganin johdolla Joulukirkko 25/12 kello 10 Gislavedin kirkossa, lauluryhmä, Blåberg, Kantola Kotiseurat loppiaisena 6/1 kello 15 Kantolalla, Liljegränd 5 Jumalanpalvelus sunnunt. 1/2 kello 14 Gislavedin seurakuntakodissa, kahvit ja vuosikokous kello 15 Suruadresseja, virsikirjoja, raamattuja myytävänä Kantolalla.

Hyltebruk Jouluhartaus Hyltebrukin kirkossa lauant. 20/12 kello 14, Kantola (Smålandsstenarista otan mielelläni kyytiläisiä.)

Toiveena sisäinen paraneminen Voisimme taas aloittaa ns. Kritoryhmän, jos on riittävästi halukkaita. Lähinnä ajattelen Jönköpingiä ja Gislavedia, mutta ehkä muuallakin, jos riittävästi osallistujia ilmoittautuu. Krito-ryhmä, Kristus-keskeinen toipumisryhmä, kokoontuu yleensä kymmenkunta kertaa. Ryhmässä on mahdollisuus kertoa omista tunteista ja elämän kipukohdista – kriiseistä, suruista, pettymyksistä, ihmissuhteiden ongelmista. Ryhmässä opetellaan kuuntelemaan toisia, luottamaan ja olemaan luottamuksen arvoisia (sitoudutaan vaitiolovelvollisuuteen). Rukouksessa pyydetään Jumalan parantavaa kosketusta ja ohjausta. Keskustelujen pohjana käytetään kirjaa ”Toiveena sisäinen paraneminen” tai vastaavaa. Jos kiinnostaa, niin ilmoitapa siitä AL Kantolalle jouluun mennessä.

11

avsändare

A-L Kantola Gislaveds pastorat Box 83 332 22 Gislaved

Bästa mottagare!

Sv

– Kirkonkello betyder Kyrkklockan. Det är ett informationsblad för sverigefinsk verksamhet i Växjö stift.

– Här och där hittar Du korta sammanfattningar på svenska. De är markerade med Sv .

– Du hittar Kirkonkello även på internet: www.svenskakyrkan.se/vaxjostift (verksamhet - sverigefinsk verksamhet). Där finns evenemangskalendern även på svenska.

– Adressregistret omfattar cirka 1300 adressater och är datoriserat. Vänligen kontakta Anna-Liisa (se sida 2), om Du har flyttat eller om Du vet någon ny som gärna vill ha Kirkonkello eller om Du önskar att jag tar Dig bort från registret.

Hyvä vastaanottaja!

pimästi m ä l t e l O t Växjön u l l u t e v ter malaiso u s n a nn e hiippaku oivomm T . n a a t n toimi n ää joulu v y h e l l Sinu uutta aikaa ja vuotta!

www.svenskakyrkan.se/växjöstift

Löydät Kirkonkellon ja tapahtumakalenterin myös internetistä: www.svenskakyrkan.se/växjöstift (verksamhet – sverigefinska arbetet) Kirkonkellon osoiterekisteri sisältää noin 1300 vastaanottajaa, ja se on tietokoneistettu.

Anna-Liisa Kantola toivoo apua sen ajan tasalla pitämiseen. Otathan yhteyttä (yhteystiedot sivulla 2) esimerkiksi, – jos olet muuttanut – jos tiedät jonkun, joka haluaisi Kirkonkellon, mutta ei sitä vielä saa – tai ellet enää halua tätä lehteä.

Foto: Charlotta Bäckström, IKON

– I detta nummer hittar Du på sida 2 kontaktuppgifter till stiftsadjunkterna Anna-Liisa och Hanna samt diakoniassistenten Raili i Jönköping. Sidorna 10-11 innehåller evenemangskalendern för sverigefinska verksamheten i Växjö stift. Däremellan blandad läsning om Desmond Tutu, Svenska kyrkans julkampanj, Luthers julpsalm, kyrkans finska verksamhet i Kalmar mm.