Kirkonkello nr 2 2015

Växjön hiippakunnan ruotsinsuomalainen tiedotuslehti Sverigefinskt informationsblad i Växjö stift

Kirkonkello

nr 2 2015

Sisäsivuilta löydät: • Huumori- ja musiikkimies Ljungbystä • Liisan tervehdys Suomesta • Maijasta tulee sairaanhoitaja • Yrjö Niemen kokemuksia Siperiasta • Tervetuloa Ruotsin kirkon suomalaistoimintaan!

Kirkonkello 2-15

Yhteystietoja

Sinä pystytit vuoret voimallasi, sinun on valta ja väkevyys.

Sinä tyynnytit merten pauhun, aaltojen kuohun ja kansojen kohinan…

Sinä pidät huolta maasta ja annat sille sadetta, sinä teet sen hedelmälliseksi.

Jumala, sinun virtasi on vettä täynnä.

Sinä kasvatat sadon ihmisille, pidät maasta huolen.

Sinä kastelet vaot, tasoitat kynnetyn pellon, pehmität sen sateilla ja siunaat maan kasvun.

Sinä seppelöit vuoden hyvyydelläsi.

Missä vaunusi kulkevat, siellä maa tiukkuu runsautta.

Autio aro viheriöi, kukkulat verhoutuvat juhlapukuun.

Niityt ovat lammaslaumojen peitossa, laaksot lainehtivat viljaa.

Koko maa riemuitsee ja laulaa.

Raamatun psalmista 65 Ruotsin kirkon suomenkielinen Palveleva puhelin on avoinna iltaisin kello 21.00–24.00. Voit soittaa, kun haluat puhua luottamuksella ja nimettömänä toisen ihmisen kanssa.

Vaikkapa silloin, kun - tunnet itsesi yksinäiseksi - olet menettänyt läheisesi - jokin asia painaa mieltäsi - mietit elämän tarkoitusta - toivot esirukousta.

Hiippakuntapappi Anna-Liisa Kantola, puhelin 0470-773 883, yhdistyy suoraan kännykkään (huomaa, että siihen ei voi lähettää tekstiviestejä, sitä varten numero 070-399 08 35), kotipuhelin 0371-137 29, sähköposti: anna-liisa. kantola@svenskakyrkan.se. Postiosoite: Gislaveds pastorsexpedition, Box 83, 332 22 Gislaved. Lomalla alustavasti 6/7 – 5/8.

Päivystäjinä toimii yli sata vapaaehtoista. Heidät on tehtävään valittu ja koulutettu ja heillä on vaitiolovelvollisuus.

Puhelu on soittajalle ilmainen.

Jönköpingin diakonia-assistentti Raili Partanen on tavoitettavissa arkisin kello 9-12, puhelin 0730-703 556, muulloin voi jättää viestin. Postiosoite: Råslätts kyrka, Sparvhöksgatan 5, 556 11 Jönköping. Sähköposti: raili.partanen@svenskakyrkanjonkoping.se.

Railin työstä pääosa on ruotsinkielistä. Lomalla 2 heinäkuun ja surimman osan syyskuuta.

Kikonkello

Hiippakuntapappi Hanna Thärnold, puhelin 0470-773 886 (tekstiviestejä varten 073-655 78 03), sähköposti: hanna.tharnold@svenskakyrkan.se. Postiosoite: Stiftskansliet, Box 527, 351 06 Växjö. Hanna on pääosin ruotsinkielisessä työssä.

© Svenska kyrkan, Växjö stift 2015 Box 527, 351 06 Växjö 0470-77 38 00 vx ANSVARIG UTGIVARE Anna-Liisa Kantola PRENUMERATION/ADRESSÄNDRINGAR anna-liisa.kantola@svenskakyrkan.se, 0470-77 38 83 FORM och TRYCK Löwex Trycksaker AB, Växjö UPPLAGA 1460 OMSLAGSFOTO Gustaf Hellsing, IKON TEXT och FOTO (där inget annat anges) Anna-Liisa / Arto Kantola

Kirkonkello 2-15

”Minä uskon Pyhään Henkeen…”

Pian on edessä helatorstai, ja kohta sen jälkeen helluntai, Pyhän Hengen juhla. Mitä sinulle tulee mieleen, kun kuulet sanat ”Pyhä Henki”? Tuntuuko käsittämättömältä, vieraalta? Ei miltään erityiseltä? Turvalliselta, innostavalta? ”Oppi Jumalan kolminaisuudesta ei ole tarkoitettu kiusaamaan meidän aivojamme vaan lohduttamaan sydämiämme… Me emme voi koskaan inhimillisellä kielellä kokonaan ilmaista, mitä Jumala on. Siihen Jumala on liian suuri. Kun alkukirkossa kysyttiin, uskommeko me yhteen vai kolmeen Jumalaan, saatiin vastaukseksi: Isällä on kaksi kättä, Poika ja Pyhä Henki. Isä ojentaa molemmat kätensä meitä kohti tarttuakseen meihin, ja sulkeakseen meidät isänsyliinsä.” (Innersidan, B. Pleijel)

Eräs ystäväni Suomessa on kertonut tähän tapaan: Kolminaisuuden persoonista Isä ei ole ollut minulle kovin läheinen, ehkä siksi että koin maallisen isäni etäisenä. Kun nuorena löysin uskon, Jeesuksesta tuli minulle ystävä. Kun yllättäen menetin tyttäreni, suutuin Jeesukselle. Mutta sen sijaan aloin vähitellen kokea Pyhän Hengen läheisenä ja turvaa tuovana.

Raamattu sanookin, että Pyhä Henki on lohduttaja, puolustaja.

Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumissa: ”Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja on Totuuden Henki… En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne.” ”Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha.

Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina. Minä olen voittanut maailman.” Ja Paavali kirjoittaa siitä, mitä Pyhä Henki pyrkii vaikuttamaan ihmisessä: ”Hengen hedelmää ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.”

Foto: Gustaf Hellsing, IKON

Katekismuksessa sanotaan: ”Ennen kuolemaansa Jeesus lupasi lähettää Pyhän Hengen omiensa puolustajaksi ja opastajaksi. Ylösnousemuksen jälkeen, helluntaina, Jumala vuodatti Henkensä opetuslasten päälle ja täytti heidät armollaan ja lahjoillaan… Pyhä Henki tekee syntisistä ihmisistä pyhiä. Hän avaa sydämemme kuulemaan Jumalan sanan, tuntemaan Kristuksen ja turvautumaan Jumalan lupauksiin. Pyhän Hengen vaikutuksesta ihminen tulee Jumalan armolahjoista osalliseksi.”

Sv Vi tror ock på den helige Ande… ”På Kristi himmelsfärds dag lämnade Jesus sina lärjungar. Men pingsten är helgen som berättar om hur Gud ändå finns mitt ibland oss och inom oss. Det sker genom den heliga Anden som är Guds osynliga närvaro.” (Svenska kyrkans hemsida) ”Rör vid mig, helige Ande, rör vid mitt dolda jag.

Lär mig tro att Jesus leder mig varje dag.” (ps. 646)

Toivon Sinulle siunattua helluntaita ja hyvää kesää!

Anna-Liisa Kantola 3

Kirkonkello 2-15

Huumori - ja musiikkimies Ljungbystä Suomalaisia koolla Alvestassa.

”Äiti oli pohjalainen, isä hämäläinen, ja minä sekarotuinen”, lohkaisee Heikki Lehtinen, kun kysyy, mistä hän on kotoisin.

Ja lisää: ”Syntynyt Jyväskylässä, sota-ajan tuote vuosimallia 1941”.

Meitä on joukko suomalaisia koolla Alvestan seurakunnan tiloissa. Heikki on tullut sinne Ljungbystä vaimonsa Eiran kanssa. Heikki on kiinnostunut historiasta ja maailman menosta. Ja tarinoita on muistissa monenlaisia. Vaikka tällainen: ”Mies, jonka sukunimi oli Kauppinen, muutti Savoon. Siellä ihmiset kutsuivat häntä Kaappiseksi. Niinpä hän päätti muuttaa nimensä virallisestikin Kaappiseksi. Mutta sen jälkeen häntä alettiinkin sanoa Kuappiseksi.” Heikki tuumaa itsestään: ”Minun pitäisi seurassa vähän hillitä tätä tarinamyllyn veivaamista.” Mutta emme me Alvestan tapaamisessa vielä

kyllästyneet kuuntelemaan Heikin ajatuksia. Ja kyllä muutkin saivat suunvuoroa.

Heikki kertoilee elämänvaiheistaan: - Rovaniemellä olin autonkuljettajana. Lapin talveen sai siinä työssä tottua, ennätys oli -46 astetta. Puolen vuoden ajan sieltä lähti kirjeitä Orivedelle. Ja kirjeitä tuli. Kun kesäloma alkoi, lähdin tapaamaan kirjeystävääni ja löysin sen, johon sitten takerruin. Siitä on aikaa 51 vuotta ja 4 kuukautta, kun mentiin naimisiin, ja vaikealta tuntuisi ajatella elämää ilman häntä. Nuorempi sisareni asui Malmössä, ja tuli käymään vanhempiemme luona Suomessa. Hän sanoi meille: ”Siellä olisi töitä, lähtekää tekin.”

Ei me sitä otettu tosissamme. Mutta sitten tuli kirje, missä kysyttiin: ”Joko olette pakanneet veskanne?” Niin me sitten lähdimme, ja Malmössä olin telakalla töissä monta vuotta.

Vuodesta 1981 asti on asuttu Ljungbyssä.

Musiikki Reijo Pantsar ja Heikki Lehtinen.

4

- Pikkupojasta lähtien olen soittanut. Ensin soitin ”kurttua” parikymmentä vuotta. Sitten muutuin niin paljon kapitalistiksi, että hankin sähköurut. Unelmani oli opiskella urkuriksi, mutta siihen ei ollut varaa. Myöhemmin, kun olisi ollut varaa,

Kirkonkello 2-15

oli alkanut rasituksen takia tulla käsiin liikaa ongelmia. Ja sitten tuli kuulovamma. Mutta on minulla kotona vieläkin elektroniset urut. Kun saan tiedon, että joku tuttava on kuollut, menen soittamaan ”Titanic-hymnin”, ”Sua kohti, Herrani”.

- Virsi, minkä koulussa ensimmäiseksi opin, oli ”Mä silmät luon ylös taivaaseen”. Ja toinen oli ”Enkeli taivaan”. Kolmannen luokan kävin Vaasassa. Siellä valittiin joka ainoa aamu joku oppilas tai ryhmä koulun radioon laulamaan. Kerran minut pantiin laulamaan, ja virsi oli ”Joutukaa, sielut, on aikamme kallis”. Niinpä voin kehua, että olen minä ollut radiossakin laulamassa.

Uskoa ja etsintää - Merkkejäkin olen ylhäältä saanut. Silloin, kun tyttäreni oli neljän päivän ikäinen, sanottiin, ettei ole varmaa, elääkö hän vielä huomenna. Lähetin toivomuksen ylöspäin: säästä hänet.

Vastauksena oli kompromissi. Hän pysyi elossa 25-vuotiaaksi, mutta ei oppinut esimerkiksi kävelemään. Sitähän minä vain olin pyytänytkin, että hän jäisi henkiin.

- Jotkut sanovat uskosta puhuessaan, että ovat pelastuneet.

Minulla se tie on vielä sumun peitossa. Olen minä pyyntöjä lähettänyt yläkertaan, että tie selviäisi, ja toivottavasti selviää vielä. Jätän kohtaloni sen haltuun, joka siitä päättää. Illalla teen usein tiliä päivän kulusta, mitä olen tehnyt ja tekemättä jättänyt. Ja se virsi, mitä Vaasassa lauloin koulun radiossa, on tullut viime vuosina entistä läheisemmäksi.

”Joutukaa, sielut, on aikamme kallis.

Vuotemme virtana vierivät pois.

Jeesus ei syntisen sortua sallis, kaikille armosta autuuden sois…”

Sv Heikki Lehtinen bor tillsammans med sin fru Eira i Ljungby. I mars var de med i finska samlingen i Alvesta.

Heikki berättade flera roliga historier. Och han berättade om sitt liv, sitt musikintresse. Och även om sina funderingar kring tron: ”Jag ser inte vägen så tydligt. Dimman ligger kvar, men jag hoppas att den snart lättar. Jag lämnar mitt öde i hans händer som bestämmer över det. Några av de psalmer som jag lärt mig i skolan har blivit ännu viktigare för mig nu på äldre dar.”

Äitini …Mut teillä maailman liukkahilla hän seuraa lastansa aatoksilla.

Ja eksyksissä kun harhailemme, hän huutaa taivasta turvaksemme.

Ja onnen polkuja ikuisen valaisee uskolla Kristuksen.

Oi äiti, siunattu on sun virkas!

Se murheen yössä on tähti kirkas ja lohtu aikojen vaihteluissa, kun itsekkäiss´ elon taisteluissa sun sydämehesi saa liittyä, sen rakkaudesta saa lämmintä!

Sä, Herra, palkitse äidin vaivat, sun taimes hoitoa hältä saivat; sun suuren lempesi kirkkaudesta nään säteen äitini katsehesta.

Siks´ tuntuu, päivä kuin maillaan ois, tään silmän loiste kun sammuu pois.

Z. Topelius, suom. Alpo Noponen

Suvivirsi Ylistys, Isä, nimellesi, sinä pyhä ja ihmeellisin!

Sinun kunniaa kaikuvi maa, Sulle metsät ja puut humajaa.

Miksen kiittäisi myös minäkin?

Suvi taas meillä on suloisin.

Sinä niitylle kukkaset tuot, kesän kauneuden lapsilles suot.

Tahdon kiittää mä Vapahtajaa, suven suloisen lahjoittajaa.

Olen, Herra, sun hoidossasi, kuten linnut ja kukkasesi.

Talvi kylmä jo mennyt on pois.

Kuinka sydän ei riemuita vois?

Sulaa hyvyyttäs kaikki on tää, kesän vehreys kun hymyää.

Isä taivainen, yksin sun on kiitos, kunnia loppumaton.

Olet hellästi mua hoitanut, käsin rakkahin ain kantanut.

Ilman sua täällä oon koditon, mutta luonasi rauhani on.

Sanas ikuinen, katoomaton, ilon, riemun se antava on…

Rebekka Jylhä

5

Kirkonkello 2-15

Maijasta tulee sairaanhoitaja Maija Liimatainen on 22-vuotias, kotoisin Boråsista, opiskelee Jönköpingissä (Hälsohögskolan) ja asuu Råslättissa. Sairaanhoitajan opinnoista on pian kaksi vuotta takana ja runsas vuosi edessä.

Miksi valitsit sairaanhoitotyön opinnot?

- Olen kiinnostunut ihmisistä ja haluan auttaa. Työ on vaihtelevaa, ja töitä on hyvin tarjolla. Ruotsissa on 40 000 sairaanhoitajan vajaus. Muitakin kiinnostavia mahdollisuuksia olisi kyllä ollut. Tykkään myös kielistä ja taideaineista.

Mistä sujuva suomen kielen taitosi tulee?

- Meillä kotona on aina puhuttu suomea. Ja äiti on vaatinut, että koulussa saan suomen kielen opetusta. Muutenkin olen kiinnostunut kielistä.

Onko työssä ollut käyttöä suomen kielen taidolle?

- Boråsissa olen ollut monena kesänä töissä vanhusten palvelutalon dementiaosastolla. Siellä olen saanut auttaa suomenkielisiä asukkaita.

Mitä muuta olet ehtinyt tehdä?

- Lukion jälkeen olin vuoden Suomessa, Kansanlähetysopiston musiikkiteatterilinjalla. Siellä sain teatteri-, tanssi-, raamattu- ja lauluopetusta sekä uusia ystäviä. Oli hyvä muutenkin olla vähän kauempana kotoa ja aikuistua. Samalla mietin omaa identiteettiäni. Se oli löytö, että minulla voi olla kaksi kotimaata. Sen jälkeen olin Etu-Aasiassa yhdeksän kuukautta hoitamassa lapsia kahdessa eri perheessä.

6

Mitä usko sinulle merkitsee?

- Lapsenusko minulla on ollut aina. Kotona olen saanut opetusta. Usko tuli henkilökohtaiseksi, kun olin 12-vuotias. Uskon, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös puolestani ja että olen Jumalan lapsi. On etuoikeus, että saa uskoa Jumalaan, ja uskon lahjasta haluan kertoa muillekin. Täällä Jönköpingissä en ole oikein vakituista seurakuntayhteyttä löytänyt, ja viikonloput olenkin useimmiten Boråsissa tällä hetkellä. Siellä olen mukana pääasiassa ”Amazing life” –seurakunnassa. Joskus autan kahvilassa, ja olen ollut vetäjänä lastenleireillä.

Entä tulevaisuuden suunnitelmat?

- Opiskelut pitäisi viedä päätökseen. Ensi kesänä aion lähteä lähetysmatkalle Eurooppaan. Todennäköisesti olen koulun kautta lähdössä opiskelijavaihtoon Tansaniaan lokakuusta 2015 tammikuuhun 2016. Opimme siellä teoriaa ja käytäntöä Mwanzassa korkeakoulussa, joka on katolinen sisäoppilaitos.

Sv Maija Liimatainen är en 22-årig tjej, som studerar på Hälsohögskolan i Jönköping för att bli sjuksköterska.

Hon är född i Sverige, men pratar även flytande finska, och har haft användning för kunskaper i finska när hon har sommarjobbat på ett serviceboende för äldre i Borås. Hon säger att det är en förmån att få tro på Gud. Hon vill gärna berätta om det även för andra, och hon kan tänka sig som ett alternativ att efter examen jobba utomlands, eventuellt i missionens tjänst.

Kirkonkello 2-15

Foto: Liisa H

Ruotsin ystävät!

Muistelen Ruotsin vuosiani ja teitä, joihin siellä tutustuin, suurella ilolla ja kiitollisuudella. Alkuaikojen kielivaikeudet tuntuivat usein ahdistavilta ja jopa työtä rajoittavilta.

Kantaväestö näytti kuitenkin sietävän uutta tulokasta ihan mukavasti ja suhtautui suustani pääseviin hullunkurisiin lausahduksiin ihailtavalla tyyneydellä.

Neljässä vuodessa kieliongelmat jo vähän helpottivat. Ja olihan minulla ”turvapaikat” toisten suomalaisten joukossa, kun liikuin työtehtävissä eri puolilla Smoolantia. Kiitos teille jokaiselle, olitte (ehkä tietämättänne) monella tavalla korvaamattomia!

Anna-Liisa kysyi, tulisinko vielä käymään siellä. Ihan mielelläni tulisin, jos kunto vielä kohenisi. Tällä hetkellä tarvitsen nimittäin kahden kyynärsauvan tukea, että pystyn kotona liikkumaan huoneesta toiseen. Kaadun helposti, kun tasapaino on usein hukassa. Jaloissa ei aina ole myöskään riittävästi tuntoa, ne voivat olla jäykät ja turvoksissa. Autolla ajo sujuu huonommin, jos oikeita polkimia ei tahdo löytyä.

Kauppareissut Loviisassa olen vielä ”nippa nappa” uskaltanut tehdä.

Terveyskeskuksessa olen käynyt muutamia kertoja tämän vuoden puolella. Laboratoriokokeita on otettu, mutta mitään diagnoosia en ole vielä saanut. Tohtori sanoi heti kättelyssä, että budjetti on hyvin tiukka, joten hän ei nyt kirjoita lähetteitä erikoislääkärille. Ehkä joudun vielä etsimään valoa tähän pimeyteen yksityispuolelta. (Hiukan merkkejä on kyllä jo siitä että apua saattaisin saada.)

Näin mennään ”päivä kerrallaan”. Iloa päiviini tuovat monet asiat: Helsingissä asuvat kaksi poikaani käyvät auttamassa polttopuiden teossa ja monessa muussa asiassa. Pihapiirin lintusia seurailen ja ruokin talvikaudet. Loistavaa tähtitaivasta saan ihailla kirkkaina öinä omalta rapulta. Nyt kiitän auringonpaisteesta ja odotan scillojen sinisilmien kohta täyttävän pihan. Loviisan suomalaisessa seurakunnassa vedän kerran kuussa ”Naiset Raamatussa” -piiriä. Se porukka onkin ottanut minut oikein sydämellisesti joukkoonsa.

Katselin Marianpäivänä ruotsinkielistä TV-jumalanpalvelusta Tammisaaren kirkosta. Se ravitsi sieluani monella tavalla: Christer Åbergin taideteokset, runot, musiikki, saarna. Päivän rukouksessa pyydettiin tähän tapaan: ”Jumala,

Katselen tässä keittiön ikkunasta Valkon satamaan päin.

sinä joka olet luonut koko universumin. On ihmeellistä olla ihminen. --- Auta meitä, että sinun tahtosi voisi tapahtua meidän elämässämme. Tulkoon ilo tai suru, terveys tai sairaus, jätämme elämämme ja ikuisuutemme sinun käsiisi, Jeesuksen Kristuksen, meidän auttajamme ja veljemme kautta.”

Tässä luottamuksessa saamme vaeltaa eteenpäin Jumalan valtakunnassa. Taivaan Isä siunatkoon meitä jokaista matkallamme!

Rakkain terveisin Liisa

Sv Liisa Hopeavuori jobbade som präst för finskspråkiga i Växjö stift från sommaren 2001 till sommaren 2002 samt från maj 2003 till juni 2005.

Däremellan hade hon en svenskspråkig vikariat i Barnarp-Ödestugu kyrkliga samfällighet. Sedan flyttade hon tillbaka till Finland och jobbade i Virolahti församling. Nu har hon varit pensionär några år och bor i Lovisa, Södra Finland. Hon berättar om sitt nuvarande liv och problem med hälsan, men även om sina glädjeämnen: hennes pojkar som hjälper henne, stjärnhimlen, vårblommor, fåglar som hon matar på vintern. Och en kvinnogrupp i församlingen som hon samlar en gång i månaden.

7

Kirkonkello 2-15

Siperia sydämellä Yrjö Niemi oli vieraanamme hiippakuntapäivillä. Hän on eläkkeellä Hämeenlinnan kappalaisen virasta. Lokoisat eläkepäivät eivät houkuttele tätä ”Siperian karhua”. Sydän vetää yhä Siperiaan, tapaamaan vielä jäljellä olevia inkeriläisiä ja vankiloiden asukkaita ja seuduille, missä ei Jumalan sanaa ole kuultu. Viime kuukausina ovat terveysongelmat rajoittaneet Yrjön menemisiä. Hän tuumaakin, että alkaa olla kuin vanha auto: ei päivää ilman uutta vikaa.

- Siperian työn aloitin 21 vuotta sitten. Päätoimisesti olen sitä tehnyt neljä vuotta ja muuna aikana aina välillä käynyt.

Viime vuonna olin yhteensä kolme kuukautta. Olen ollut perustamassa uusia Inkerin kirkon seurakuntia ja etsinyt inkeriläisiä pitkin suurta Siperiaa. Olen julistanut evankeliumia kouluissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa ja katulasten kokoamiskeskuksissa. Olen ensimmäisenä päässyt tekemään työtä Venäjän suurimmalla vankila-alueella Kraslagissa. Alkuaikoina sain tehdä ohjelmia televisioon, mm. Jakutian (nyk. Sahan tasavalta) valtion televisioon. Ensimmäisessä tunnin pituisessa ohjelmassa opetin kymmenen käskyä. Toinen käsitteli lähimmäisenrakkautta ja avioliittoa ja kolmas Jeesuksen vertauksia ja vuorisaarnaa.

- Aikaisemmin lähetimme sinne erityisesti vaatteita junavaunuittain. Vieläkin vien mukanani villasukkia. Kauniit,

värikkäät, käsin kudotut villasukat ovat rakkauden lahja monelle Siperian pakkasissa metsätöitä tekevälle vangille. Ja ihmiselle, joka kokee että hänet on hylätty, kukaan ei välitä.

Ne voivat auttaa oivaltamaan jotain myös Jumalan armosta.

Maaliskuun kirjeessään Yrjö kertoo: Viime perjantaina sain ensi kuussa 95 vuotta täyttävältä Taimilta Valkealasta 60 sukkaparia.

Muutamia tapahtumia 1990-luvulta, poimittu kirjasta ”Mies, Siperiaan lähetetty” (Olli Karhi, Päivä Oy): ”Kartuskoin kylä oli erityisen vaikean taipaleen takana. Kylän kulttuuritalossa oli juuri alkamassa sotaveteraanien perinteinen vuosijuhla.

Yrjön toivottiin esiintyvän juhlan alussa. …Onkohan se oikein hyvä ajatus, Yrjö epäröi…. Mutta vaikka tilanne oli outo, yhteys alkoi löytyä yllättävän nopeasti. Hän puhui Raamatusta, käskyistä ja omastatunnosta. Puheensa lopussa hän kysyi: - Minkälaisia terveisiä haluaisitte lähettää Suomen sotaveteraaneille? Salissa oli aivan hiljaista. Taisi tulla tehdyksi virhe, Yrjö harmitteli… Salin puolivälissä istui harmaatukkainen, parrakas mies. Kun mies nousi seisomaan, Yrjö näki, että hänen takkinsa oikea hiha oli taitettu kyynärpään kohdalta ylöspäin. - Me haluamme toivottaa heille terveyttä, toivoa, rauhaa ja rakkautta, mies sanoi kuuluvalla äänellä.” ”Krasnojarskin seurakunnassa oli jumalanpalvelus kerran kuussa. Seurakunnassa oli pidetty ensimmäinen rippikoulu, jonka vanhin osanottaja oli 80-vuotias Anna Makara. Anna oli myös ahkerimpia jumalanpalvelusvieraita. Hän asui 350 kilometrin päässä Krasnojarskista, joten hän lähti lauantaiiltana samassa kylässä asuvan ystävänsä Hilja Kiurun kanssa jumalanpalvelukseen junalla, ja sunnuntaina taas sama matka

8

Kirkonkello 2-15

Kuvia Yrjö Niemen albumista: 1.Naisvangit iloitsevat sukkalahjoista 2. Yrjö piti rippikoulua ja alfa-kurssia lautalla Siperian Mana-joella 3. Täpäriä tilanteita: Yrjön pitää kiireessä vaihtaa junaa ja kontata sukkasäkkien kanssa tavaravaunun ali oikealle raiteelle 4. Kaste naisvankilassa Siperiassa

takaisin. Anna oli niin iloinen siitä, kun jumalanpalveluksia saatiin vihdoin pitää, että mikään matka ei olisi tuntunut liian pitkältä. Ikä ei Annaa haitannut. Hän lähti käymään Suomessakin sukulaisten luona. Suomessa ihmeteltiin hänen virkeyttään ja kysyttiin, mitä hän oikein Siperiassa söi. ”Hapankaalia ja sian läskiä, joita kumpaakaan ei saa Suomessa”, oli Anna vastannut. ”Juna oli jo odottamassa. Kun suomalaiset olivat nousemassa kyytiin, heidän peräänsä juoksi itkien alun toisella kymmenellä oleva poika. Poika oli ollut kulttuuritalolla ja nähnyt, miten aikuiset olivat tunnustaneet syntejään ja vapautuneet saatuaan ne anteeksi Jeesuksen nimessä. - Eivätkö lapset saa tunnustaa syntejään? poika sopersi. Yrjö oli hämillään.

Mitä nyt pitäisi tehdä, junakin oli juuri lähdössä. – Totta kai saa, hän vastasi. Lähes 30 asteen pakkasesta piittaamatta poika sieppasi karvalakin päästään ja tunnusti ratapenkalla rikkomuksensa. Yrjökin riisui lakkinsa. Hän julisti pojan synnit anteeksiannetuiksi. Hän selitti pojalle lyhyesti, mitä Jeesuksen seuraaminen tarkoittaa ja rukoili tämän puolesta. Toisten jo hoputtaessa Yrjöä kiirehtimään junaan, hän laittoi paljaat kätensä pojan pään päälle ja siunasi hänet.”

Sv Vid finska stiftsdagar hade vi Yrjö Niemi från Finland som föredragshållare. Han berättade om sitt liv och sitt arbete framför allt i Sibirien, och visade bilder.

Under 20 års tid har han tillbringat sammanlagt flera år i Sibirien, jobbat som präst i lutherska kyrkan i Ingermanland. I Jakutiens (Sacha) rikstelevision har han fått undervisa om tio budorden och nästankärlek.

I små byar har han letat efter deporterade ingermanländare och deras ättlingar, haft bönestunder och firat nattvard i deras hem, ordnat konfirmandundervisning och alphakurser. Yrjös hjärta brinner även för fångar i Sibiriens fängelser. Där har han förkunnat evangelium och blivit biktfader för många. Centrum för verksamheten är staden Krasnojarsk (cirka en miljon invånare).

9

Tarjoilua Kalmarin juhlassa syyskuussa.

Vihjeitä

Miestenpäivät

Tässä vihjeitä Sinulle, jolla on mahdollisuus päästä internetiin. Ellei kotona, niin vaikkapa lasten luona vieraillessa. Lavrenchukin musiikkiperhe on meilläkin päin käynyt monta kertaa.

Internetin kautta voit kuunnella, kun Anastasia laulaa kappaleen ”Suomen joutsen” (kirjoita googlen hakukenttään sanat Anastasia Suomen joutsen) ja Igor soittaa hanurilla ”Hava Nagila”. Internetistä voit kuulla ja nähdä Yrjö Niemen kertomuksia. Tai Veli-Pekka Järvisen tervehdyksen. Ja katsoa filmin pätkän, jossa haastatellaan lähetysveteraani Päivö Parviaista hänen 102-vuotispäivänsä kynnyksellä. Ja musiikkia löytyy joka makuun.

Voit kuunnella Joel Hallikaista tai Kari Tapiota. Kuka mahtaakaan olla sinun suosikkilaulajasi? Tai onko joku tietty rakas kappale, jota et ole kuullut kymmeniin vuosiin. Ehkä sekin löytyisi internetistä.

4-5 (6) syyskuuta, paikka: Björkhultet (Gislavedin kunnan eteläosassa).

Mukana Arto ja Jorma Kantola ja muita. Osallistumismaksu koko ajalta 250 kr (max), ilmoittautuminen mikäli mahdollista 24/8 mennessä Kantolalle.

Kotipuh. 0371-137 29, AL 0470-773 883, anna-liisa.kantola@svenskakyrkan. se. Lisätietoa ja ajo-ohje kiinnostuneille.

Järviradiosta voi kuunnella sunnuntain jumalanpalveluksen Suomesta (www. jarviradio.fi). Voit myös kokeilla, mitä löytyy vaikka seuraavista osoitteista: www.radiodei.fi ja www.t7.fi.

10

Smoolannin suomalaisten päivä Gislavedissa sunnuntaina 27/9: Alkaa messulla kirkossa kello 13. Ohjelmassa lauluryhmä, musiikkia, toivottavasti Finnvedin Katrillin tanhuja, mielenkiintoisia vieraita, tervehdyksiä ym. Ruokailun vuoksi ilmoittautumiset viikkoa etukäteen Kantolalle. Ruoka ja kahvi enintään 80 kruunua.

Kulorastas, foto: Sven Johansson.

Jönköping - Huskvarna Iltahetki Huskvarnan seurakuntakodissa (alakerrassa) maanantaina 4/5 kello 18, Kantola, syyspuolella 7/9 ja 5/10.

Lähetyspiiri Råslättin kirkolla keskiviikkona 6/5 ja 20/5 klo 13, Partanen.

Syyspuolella alkaa alustavasti 23/9.

Jumalanpalvelus Råslättin kirkossa sunnuntaina 10/5 kello 13, Kantola, äitienpäivän vietto srk-salissa Jumalanpalvelus sunnuntaina 7/6 kello 13 Suomi-seuran saunalla Norrahammarissa, Kantola Messu sunnuntaina 23/8 kello 13 Huskvarnan kirkossa Suruadresseja myytävänä Raili Partasella Råslättin kirkolla (yhteystiedot s. 2) ja Kaisa Uusitalolla Huskvarnassa puh. 036-144 279

Tuuli Ekenberg esitti ”Vienankarjalaisen äidin” iloja ja suruja hiippakuntapäivillä Tallnäsissa.

Hiippakuntapäivillä vietettiin messua kappelissa.

Nässjö

Värnamo

Keskusteluryhmän kokoontumisista tietoa Riitta Johanssonilta, 0380-136 96, 0733-523 506.

Raamattupiiri tiistaina 5/5, 19/5 ja 2/6 kello 14, Mariakyrkan

Oskarshamn Äitienpäivähartaus sunnuntaina 10/5 klo 13 keskustan seurakuntakodissa, Thärnold

Kalmar Kevätretki sunnuntaina 10/5, kohteena Örarevet, luonnonsuojelualue, Söderåkra. Kokoontuminen Ljungbyholm köpcentrum ICA Stinsen kello 11. Omat eväät mukaan, mahdollisuus grillata makkaraa, kimppakyyti. Yhdyshenkilö: Leena Persson, 0480-505 18, 073255 59 28

Nybro Suomalainen ryhmä Ansgarsgårdenissa sunnuntaina 17/5 kello 13, Creelman Kaksikielinen musiikkijumalanpalvelus Madesjön kirkossa lauantaina 23/5 kello 15, Thärnold, Creelman, lauluryhmä, kahvit pappilassa Lisätietoa toiminnasta: diakoni Eeva Creelman, 0481-435 10 tai kirkkoherranvirasto, 0481-435 00

Äitienpäivä- ja kevätjuhla sunnuntaina 10/5 kello 13 keskustan seurakuntakodissa (Kyrkog. 17, Vita salen) yhdessä Värnamon Suomi-seuran kanssa Väinöltä saat tietoa miesten ryhmästä (puh.070-520 01 41). Hänellä on myös suruadresseja myytävänä.

Gislaved Lauluharjoitukset keskiviikkona 6/5 kello 18 Gyllenforsin seurakuntakodissa, Blåberg Äitienpäivä- ja kevätjuhla sunnuntaina 10/5 kello 14 Suomi-seuralla, Åbjörnsg. 2. Järjestäjinä Suomi-seura, suomalainen eläkeläisyhdistys ja seurakunta. Kaksi lauluryhmää, yhteislaulua, kakkukahvit, jotain suolaista ja ruusut äideille.

Kevätretki Skenen suunnalle lauantaina 16/5. Osallistumme Skenen seurakuntakodissa Tuuli Ekenbergin vetämään kevätlaulutilaisuuteen. Sään

mukaan voimme tutustua seudun luontoon tai nähtävyyksiin, lisätietoa ja ilmoittautumiset: Kantolat.

Pikku retki (tai kokoontuminen Gislavedissa) lauant. 22/8, ehdotuksia saa kertoa.

Tarinatuokio sunnuntaina 6/9 kello 14 seurakuntakodissa, vieraita Suomesta.

Smoolannin suomalaisten päivä sunnuntaina 27/9 Raamattuilloista ja miesten treffeistä ym. tietoa Kantolalta.

■ Kahvit ja ”seurustelun sakramenttia” tarjolla kaikkien jumalanpalvelusten jälkeen. Muutokset toiminnassa ovat mahdollisia – varmistaa voit meiltä, joiden yhteystiedot ovat sivulla 2, tai oman paikkakunnan yhdyshenkilöltä.

Yleensä tapahtumat ilmoitetaan myös lehtien kirkollisissa ilmoituksissa.

■ Otahan yhteyttä, jos toivot kotikäyntiä, kotiehtoollista, esirukousta, tai haluat pohtia elämäsi kysymyksiä vaikka puhelimessa. Ja jos Sinulla on ajatuksia, toivomuksia suomalaisesta seurakuntatyöstä. Pidetään yhteyttä!

11

avsändare

A-L Kantola Gislaveds pastorat Box 83 332 22 Gislaved

Bästa mottagare!

Sv

– Kirkonkello betyder Kyrkklockan. Det är ett informationsblad för sverigefinsk verksamhet i Växjö stift.

Hyvä vastaanottaja!

– I detta nummer hittar Du på sida 2 kontaktuppgifter till sverigefinska medarbetare samt info om Svenska kyrkans finska telefonjour.

Sidorna 10-11 innehåller evenemangskalendern för sverigefinska verksamheten. Heikki Lehtinen som bor i Ljungby, berättar om sitt liv. Maija Liimatainen läser till sjuksköterska i Jönköping. Liisa Hopeavuori, som tidigare jobbat i stiftet, har skickat en hälsning från Finland.

Löydät Kirkonkellon ja tapahtumakalenterin myös internetistä: www.svenskakyrkan.se/växjöstift (verksamhet – sverigefinsk verksamhet)

Kirkonkellon osoiterekisteri sisältää noin 1300 vastaanottajaa, ja se on tietokoneistettu.

Anna-Liisa Kantola toivoo apua sen ajan tasalla pitämiseen. Otathan yhteyttä (yhteystiedot sivulla 2) esimerkiksi,

– Här och där hittar Du korta sammanfattningar på svenska. De är markerade med Sv .

– Du hittar Kirkonkello även på internet: www.svenskakyrkan.se/vaxjostift (verksamhet – sverigefinsk verksamhet). Där finns evenemangskalendern även på svenska.

– Adressregistret omfattar cirka 1300 adressater och är datoriserat. Vänligen kontakta Anna-Liisa (se sida 2), om Du har flyttat eller om Du vet någon ny som gärna vill ha Kirkonkello eller om Du önskar att jag tar Dig bort från registret.

pimästi m ä l t e l O n ut Växjö l l u t e v r te n suoma a n n u k a hiipp intaan. m i o t s i a l e Sinulle m m o v i To esää! hyvää k

www.svenskakyrkan.se/växjöstift

– jos olet muuttanut – jos tiedät jonkun, joka haluaisi Kirkonkellon, mutta ei sitä vielä saa – tai ellet enää halua tätä lehteä.