Kirkonkello nr 1 2015

Växjön hiippakunnan ruotsinsuomalainen tiedotuslehti Sverigefinskt informationsblad i Växjö stift

Kirkonkello

nr 1 2015

Sisäsivuilta löydät: • Usko on Timon elämän perusta • Rauhalan perheen tervehdys • Uusi piispa valittu • Tervetuloa Växjön hiippakunnan suomalaistoimintaan!

Kirkonkello 1-15

Hei Sinulle!

Näin sitä taas tavataan tämän lehden välityksellä. Minusta on kiva tehdä tätä. Mielelläni kuulisin myös Sinun ajatuksiasi ja toivomuksiasi. Lehteä varten voit lähettää valokuvia, terveisiä, pikku juttuja oman elämän tapahtumista tai seurakunnan piiristä. Jos on pitempi juttu tarjolla, niin saanhan tarvittaessa lyhentää. Tai olisiko Sinulla kysymys, johon toivoisit vastausta lehden palstoilla?

Ruotsin kirkon suomenkielinen Palveleva puhelin on avoinna iltaisin kello 21.00–24.00. Voit soittaa, kun haluat puhua luottamuksella ja nimettömänä toisen ihmisen kanssa.

Vaikkapa silloin, kun - tunnet itsesi yksinäiseksi - olet menettänyt läheisesi - jokin asia painaa mieltäsi - mietit elämän tarkoitusta - toivot esirukousta.

Yhteystietoja Hiippakuntapappi Anna-Liisa Kantola, puhelin 0470-773 883, yhdistyy suoraan kännykkään (huomaa, että siihen ei voi lähettää tekstiviestejä, sitä varten numero 070-399 08 35), kotipuhelin 0371-137 29, sähköposti: anna-liisa. kantola@svenskakyrkan.se. Postiosoite: Gislaveds pastorsexpedition, Box 83, 332 22 Gislaved.

Jönköpingin diakonia-assistentti Raili Partanen on tavoitettavissa arkisin kello 9-12, puhelin 0730-703 556, muulloin voi jättää viestin. Postiosoite: Råslätts kyrka, Sparvhöksgatan 5, 556 11 Jönköping. Sähköposti: raili. partanen@svenskakyrkanjonkoping.se.

2 Railin työstä pääosa on ruotsinkielistä.

Päivystäjinä toimii yli sata vapaaehtoista. Heidät on tehtävään valittu ja koulutettu ja heillä on vaitiolovelvollisuus.

Puhelu on soittajalle ilmainen.

Kikonkello

Hiippakuntapappi Hanna Thärnold, puhelin 0470-773 886 (tekstiviestejä varten 073-655 78 03), sähköposti: hanna.tharnold@svenskakyrkan.se. Postiosoite: Stiftskansliet, Box 527, 351 06 Växjö. Hanna on pääosin ruotsinkielisessä työssä.

Tällä kertaa kansikuvassa on viime kevään hiippakuntapäivien osallistujia. Lauantaina väkeä oli enimmillään liki 60, sunnuntaina pienempi joukko. Kohta on edessä tämän vuoden tapaaminen Tallnäsissa. Lähtisitkö Sinä mukaan?

Ehkä ajattelet niin siitä kuin muistakin lehdessä mainituista tapahtumista: eihän minulla ole kyytiä. Voit kuitenkin soittaa, niin tuumitaan yhdessä, järjestyisikö kyyti.

Hyvää kevättä Sinulle! terveisin Anna-Liisa

© Svenska kyrkan, Växjö stift 2015 Box 527, 351 06 Växjö 0470-77 38 00 vx ANSVARIG UTGIVARE Anna-Liisa Kantola PRENUMERATION/ADRESSÄNDRINGAR anna-liisa.kantola@svenskakyrkan.se, 0470-77 38 83 FORM och TRYCK Löwex Trycksaker AB, Växjö UPPLAGA 1460 OMSLAGSFOTO Anna-Liisa Kantola TEXT och FOTO (där inget annat anges) Anna-Liisa / Arto Kantola

Kirkonkello 1-15

Foto: Malin Vrigstad / IKON

Maailman menoa Kun luet tätä, niin julmista terrori-iskuista Pariisissa on reilu kuukausi aikaa.

Ne aiheuttivat paljon surua, pelkoa, vihaakin ihmisten mielissä. Eurooppa tuntuu tulleen turvattomammaksi. Terrorihyökkäys juutalaiseen ruokakauppaan on myös yksi merkki antisemitismin leviämisestä. Mitä pitäisi tehdä terroritekojen estämiseksi? Ja mitä tehdä sen eteen, että nuoret täällä eivät liittyisi terrorijärjestöihin? Miten me voisimme rakentaa rauhaa ja oikeudenmukaisuutta?

Keskustelunaiheeksi nousi myös sananvapaus. Olihan tässä kysymys iskusta, joka oli suunnattu länsimaiden arvomaailmaa vastaan, jossa sananvapaus on oleellinen osa. Pitäisikö sananvapaudellakin olla rajansa? Nämä ovat monimutkaisia asioita. Ei koeta oikeaksi lailla rajoittaa sananvapautta.

Mutta eikö jotain ole pielessä, jos sananvapauden ja huumorin varjolla tehdään rasistisia julkaisuja tai tahallisesti loukataan, pilkataan toisten ihmisten vakaumusta ja arvoja, jotka ovat heille tärkeitä. Ja niitä ostetaan ja niille nauretaan.

Myös uskonnollisten yhdyskuntien piirissä on epäkohtia, joitten esiin nostaminen on tarpeellista. Mutta en usko, että pilkkaamalla saadaan aikaan muutosta parempaan. Ja muutenkin kaikissa ihmisten välisissä suhteissa tarvittaisiin enemmän vastuuntuntoa ja lähimmäisenrakkautta.

Paavalin Galatalaiskirjeen kohta on yhä ajankohtainen: ”Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne.”

Saan toisinaan sähköpostiini Heikki Mattilan pohdintoja maailman menosta. Hän tuumi tähän tapaan: ”…Juttu onkin siinä, että me ihmiset olemme menettäneet pyhyyden tunnun. Ei ole enää mitään niin tärkeää, että voisimme sanoa: näpit irti. Kaikki on kaupattavana, kunhan hinnasta sovitaan. Surullista. Jään kyselemään, mikä on kristityn ihmisen rooli tässä tilanteessa… Mikä on meidän vastuumme. Ei mulla ole siihen yleispätevää vastausta. Jään vain miettimään, näkyykö minusta rakkautta, iloa, rauhaa - sitä Hengen hedelmien vaikutusta…”

Niin, ei meillä ole yleispäteviä vastauksia. Jatkukoon keskustelu. Ja pohdinta: mikä on minun tehtäväni, vastuuni – kotona, lähimmäisten keskellä, maailmassa. Jatkukoon työ ja rukous.

Oi Jumalan Henki, tee maailmaan tie, maaparka on henkeä vailla…

Jää maan päälle luoksemme, rauhallasi pois sammuta kosto ja kauna.

Me kaipaamme koittoa autuutesi, kun kansojen kesken on rauha.

Oi, laskeudu taivaasta, Henki!

Tee kotisi tänne, ja sovituksen ja armon tuo sanoma meille.

Ja Kristuksen risti ja pääsiäinen luo toivoksi ihmisten teille.

Oi, laskeudu taivaasta, Henki!

Virsi / psalm 286 Kom, helige Ande

Sv Den senaste tiden har vi haft anledning att fundera över stora frågor: yttrandefrihet och religionsfrihet, rasism och antisemitism och mycket annat. Vad kan vi göra för att hindra terrorattacker och främja rättvisa och fred? Vi har inga färdiga svar. Samtalet, arbetet och bönen skall fortsätta. Herre, visa mig din väg och gör mig villig att vandra den.

Anna-Liisa Kantola 3

Kirkonkello 1-15

Usko on Timon elämän perusta Timo on hankkinut leipänsä pääasiassa metallialalla. Työpaikkoja ovat olleet mm. Petterssons järnförädling Hillerstorpissa ja Hörle Tråd. Hän kehitteli ja korjaili koneita. Usein oli ”tänkapå”-tilanne, mutta hän sanoo, että aina oli hauska mennä töihin. 1990-luvun alussa meni joku vuosi koulun penkillä Värnamossa (peruskoulua vuosi ja tekniska institutet 3 vuotta). Nyt hän on 66-vuotias ja eläkkeellä.

Aikanaan perhe asui muutaman vuoden Törestorpissa.

Nykyiseen kotiin Åkeriin he muuttivat vuonna 1980. Alkuaikoina iso talo oli usein täynnä elämää ja vilskettä, kun siellä touhusivat neljä lasta kavereineen. – Tyhjältä tuntuu nykyään, kun ollaan kaksin, he tuumivat. Lapsista on kolme elossa, ja lapsenlapsiakin on kolme, mutta he eivät asu aivan lähellä. Tytär perheineen asuu Tanskassa.

Timo Aiha asuu yhdessä vaimonsa Ingvorin kanssa isoa keltaista puutaloa Åkerissa, Skillingarydin ja Hillerstorpin välillä. ”Usko on minulle itsestään selvä asia, elämän perusta”, sanoo Timo.

Se perusta on kestänyt myös raskaan surun aikana.

Kun soitin Aihalle kysyäkseni haastattelua, Timo tuumi: ”Tule vaikka keskiviikkona puolen päivän aikaan, äläkä syö ennen sitä. Me tarjotaan hirvipaistia.” Tosi hyvältä se maistuikin.

Harrastuksikseen Timo ilmoittaa metsästyksen, kalastuksen ja vanhojen romujen keräilyn. Hänellä on hyvä ystävä, Moskovassa töissä oleva saksalainen asianajaja ja ateisti, jolla on mökki lähellä Aihan taloa. Mielenkiintoinen mies tämä Timo.

Timo on syntynyt Pudasjärven Pärjänsuon kylässä. Hän oli 16-vuotias, kun hän tuli isänsä Väinön kanssa Ruotsiin, ensin Halmstadiin - suoraan töihin tietenkin - ja sitten Smoolantiin. Muu perhe tuli vähän myöhemmin perässä. Väinö Aiha oli 1970-luvun lopussa ja seuraavan vuosikymmenen alussa Kulltorpin suomalaisen seurakuntapiirin vastuunkantaja, ja mukana myös hiippakuntakomiteassa, mutta muutti sitten Suomeen.

4

Suuri menetys – Neljä vuotta sitten siskoni kuoli syöpään. Ja kolme viikkoa sen jälkeen yllättäen meidän nuorin poika, 26-vuotias. Se oli sellainen shokki. Sen jälkeisestä kolmesta kuukaudesta en muista oikein mitään. Se oli niin raskasta. Sen muistan, että kerran tein polttopuuta rantteella. Kiitollisia olemme siitä tuesta, mitä saimme. Skillingarydin pappi, Christina Virdung, oli meille suuri tuki. Hän istui paljon täällä meidän luonamme.

Osallistuimme myös sururyhmään. Ehkä suru on vaikuttanut sen, että sitä nykyään osaa olla enemmän kiitollinen ihan arkisesta elämästä ja pienistä asioista. Ja tuntuu, ettei enää pelkää mitään. Mitään pahempaa ei voi enää tapahtua.

Nyt on pahimman yli jo päästy ja huumorikin saa sijansa tarinoinnissa. Yhdessä Ingvor ja Timo myös tuumivat, että surun aikana he ovat tulleet toisilleen entistä läheisemmiksi.

Vaikka muutenkin he ovat ehtineet kasvaa yhteen, kun ovat pitäneet yhtä siitä asti, kun Ingvor oli 15-vuotias ja Timo 18.

Ingvor on vuosien mittaan oppinut myös puhumaan suomea, ja se on ollut hyvä varsinkin Suomen matkoilla ja Timon sukulaisia tavatessa.

Kirkonkello 1-15

Usko on luonnollinen asia – Kasvoin uskoon jo nuorena koulussa ja pyhäkoulussa. Ja meillä päin kaikki kävivät lestadiolaisten seuroissa. Meillä kotona ei otettu kovin jyrkästi kantaa. Ja sitä en ole koskaan hyväksynyt, jos joku saarnamies määrää tarkkaan ihmisten käyttäytymisestä, saako veikata tai katsoa televisiota. Mutta minä koin sen ilmapiirin hyvänä ja turvallisena. Ja viimeksikin, kun olin Suviseuroissa Suomessa, koin siellä olevani kotona. Ne laulut tuntuvat läheisiltä. Ja se on vaikuttavaa, kun koolla on kymmeniä tuhansia ihmisiä.

– Nykyäänkin usko on minulle olemassaolon perusta, itsestäänselvyys. Siinä on turva. Silti en varmasti ole täydellinen ihminen, ja se onkin minusta kokonaan eri asia. Oli pitkä aika, etten ollut kovin aktiivinen kirkossa. Ingvor oli enemmän mukana, lauloi kirkkokuorossa ja piti pyhäkoulua. Kävimme me yhdessäkin toisinaan ruotsalaisessa jumalanpalveluksessa täällä Åkerissa. Ja suomalaisissa kauneimmissa joululauluissa Värnamossa - se on mukava tapahtuma.

Alfa-kurssilla oppimassa ja jakamassa kokemuksia Kun Aihan pariskunta surun aikana etsi, mistä saisi voimaa, Ingvor huomasi lehdessä ilmoituksen Värnamon seurakunnassa pidettävästä Alfa-kurssista. Siellä käsitellään kristinuskon perusasioita.

– Joka kokoontumiskerralla syötiin kirkolla ensin hyvää soppaa. Sitten joku papeista piti luennon. Sen jälkeen jakaannuttiin ryhmiin keskustelemaan. Kurssilla sai oppia paljon uutta kirkosta ja uskosta. Ja sai keskustella elämänkysymyksistä ja ihan kaikesta. Meidän ryhmässä oli muitakin, joilla oli ollut raskaita menetyksiä. Muutenkin meillä oli hirveän hyvä ryhmä. Siellä sai tavata samanmielisiä, joille usko on tärkeä asia. Keskusteluja rikastutti myös se, että meidän ryhmässä ihmisillä oli niin erilaiset taustat. Meitä oli tusinan verran. Jotkut olivat aktiivisia kristittyjä, toiset taas olivat hyvin harvoin jalallaan astuneet kirkkoon ennen kurssille tuloaan. Yhdellä oli kreikkalaisortodoksinen tausta, toinen taisi olla helluntaiseurakunnasta, yksi korkeakirkollinen ja kaksi lestadiolaisesta taustasta. Meitä oli eri puolilta lähteneitä - Hollannista, Kroatiasta, Makedoniasta, Tanskasta, Suomesta.

Sen jälkeen me kävimme vielä katekumenaatin Värnamossa.

Se on vähän samantyyppinen kuin Alfa, ja osittain meillä oli sama ryhmäkin. Muutenkin me viihdymme Värnamon seurakunnassa.

– Alfa-kurssi on todellakin jättänyt jälkensä meidän elämäämme. Suosittelen sitä kaikille, sanoo Timo.

Sv Timo Aiha, 66 år, bor tillsammans med frun Ingvor i Åker, mellan Skillingaryd och Hillerstorp. Timo har vuxit upp i Pudasjärvi i Uleåborgs län. Den laestadianska fromheten var rådande i byn. För Timo har den kristna tron varit en självklarhet sedan barnsben, fast han inte alltid varit så aktiv i kyrkans liv. ”Tron är fundamentet i tillvaron.” För fyra år sedan drabbades paret av en stor sorg. Deras yngste son dog plötsligt som 26-årig. De är tacksamma för det stöd som de har fått under den svåraste tiden. Prästen Christina Virdung var ett mycket stort stöd för dem. De kom även med i en sorgegrupp i Skillingaryd. Sedan såg de en annons om Alphakurs i Värnamo. – Jag rekommenderar Alpha till alla. Där får man lära sig mycket, och diskutera alla livs- och trosfrågor. Den har verkligen satt spår i våra liv, säger Timo.

5

Kirkonkello 1-15

Minä uskon Jeesukseen Kristukseen…

Kun haluamme tutustua Jeesukseen, paras opas on luonnollisesti Raamattu, ja sen evankeliumit. Jos et koskaan ole lukenut mitään evankeliumia kokonaan, tai siitä on jo aikaa, entäpä jos tekisit sen nyt! Siihen ei välttämättä tarvita kuin yksi ilta. Tai jos luet yhden luvun päivässä, niin hyvissä ajoin ennen pääsiäistä olet valmis. Markuksen evankeliumi on lyhin, ja luultavasti vanhin. Se keskittyy suurelta osin Jeesuksen kärsimyshistoriaan. Luukkaan evankeliumissa on tuttuja kertomuksia: Jeesuksen syntymä sekä vertaus tuhlaajapojasta ja laupiaasta samarialaisesta, ja kertomuksia siitä, miten Jeesus paransi sairaita ja armahti syntisiä. Matteuksen evankeliumissa on vuorisaarna. Johanneksen evankeliumi on syvällisempää pohdintaa. Minulle siellä ovat rakkaita mm. Jeesuksen ”jäähyväispuhe”, Ylösnousseen ilmestykset ja ”minä olen”-opetukset: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” ”Minä olen maailman valo.” ”Minä olen viinipuu, te olette oksat.” ”Minä olen hyvä paimen.”

Hyltebrukin kirkon alttaritaulu.

Monet meistä vanhemman polven suomalaisista ovat koulussa tai rippikoulussa lukeneet Vähää katekismusta – käskyjä ja niitten selityksiä, uskontunnustusta ja sen selitystä. Kun pohdimme Kristuksen ristin työn merkitystä, Lutherin selitys toiseen uskonkappaleeseen voi olla avuksi. Siitä on ajan mittaan tehty uusia suomennoksia. Minun rippikouluaikanani siinä puhuttiin ”totisesta Jumalasta”. Totinen tarkoitti samaa kuin tosi, todellinen. Kun nykyään sana totinen ymmärretään toisella tavalla, niin toivottavasti tämä uudempi sanamuoto on selkeämpi.

Sv

Jag tror på Jesus Kristus…

När vi vill lära känna Jesus, är Bibeln och dess evangelier vårt viktigaste hjälpmedel. Om Du aldrig har läst något av evangelierna i dess helhet, vill Du göra det nu? Du hinner ännu läsa färdigt innan påsk, om Du läser ett kapitel per dag, även om Du skulle välja Matteus, som har 28 kapitel. Även Luthers lilla katekes och många av psalmerna kan hjälpa oss att tro på Jesus och vandra med honom.

6

”Uskon, että Jeesus Kristus, Isästä iankaikkisuudessa syntynyt tosi Jumala ja neitsyt Mariasta syntynyt tosi ihminen, on minun Herrani. Hän on lunastanut minut, kadotetun ja tuomitun ihmisen, ostanut omakseen ja voitollaan vapauttanut kaikista synneistä, kuolemasta ja Perkeleen vallasta, ei kullalla eikä hopealla, vaan pyhällä, kalliilla verellään ja syyttömällä kärsimisellään ja kuolemallaan. Hän lunasti minut, jotta tulisin hänen omakseen, eläisin kuuliaisena hänen valtakunnassaan ja palvelisin häntä ikuisessa vanhurskaudessa, viattomuu-

dessa ja autuudessa, niin kuin hän itsekin kuolleista nousseena elää ja hallitsee iankaikkisesti. Tämä on varmasti totta.”

Syvemmälle Jeesuksen tuntemiseen, syvemmälle sovituksen sanomaan, ohjaavat meitä myös monet virret.

”Kirkasta, oi Kristus, meille ristinuhri Golgatan, josta meille langenneille loistaa sydän Jumalan.

Uskon silmä kiinnitä aina kohti ristiä.” (virsi 731)

Kun pääsiäisaamu koittaa, voimme ylistää yhdessä Hippolytos Roomalaisen kanssa. Hän oli varhaisen kirkon kirkkoisiä ja eli noin vuosina 170-235 jKr..

”… Sinä, Jeesus, olet säästänyt meidät rajattomalta tuholta, olet levittänyt isänkätesi, olet antanut meille siipiesi suojan, olet vuodattanut maan päälle Jumalan veren vahvistaaksesi liittosi niiden kanssa, joita rakastat.

Olet kääntänyt vihan pois ja antanut meille sovituksen Jumalan sydämeltä saakka…

Oi taivaan ilotanssi! Oi Hengen juhla!

Oi Jumalan pääsiäinen…

Ei kenenkään enää tarvitse surra köyhyyttään, taivasten valtakunta on kaikille avoin… ei kenenkään enää tarvitse pelätä kuolemaa, Herran kuolema on tehnyt kaikista vapaat.”

(Rukouksia varhaiskirkon ajoilta)

Ellan luona Nässjössä Ella Nykänen on 88-vuotias nässjöläinen – iloinen, puhelias, tyytyväinen vanhus, joka on ollut mukana suomalaisten joukossa monia vuosia. Hän on mielellään lähtenyt Tallnäsiin, Jönköpingiin, Vetlandaan ja tietysti Nässjön kirkossa ja seurakuntakodissa järjestettyihin tilaisuuksiin.

Ellan tekemät leivät ja kakut ovat maistuneet kirkkokahveilla.

Foto: Riita Johansson

Kirkonkello 1-15

Ellaa on ilo tavata, ja aina jää hyvä mieli, kun on saanut viettää hetken hänen luonaan. Kukat ja puutarha ovat olleet hänelle tärkeitä, ja nytkin hän iloitsee huoneessaan olevista kukkasista. Tuttavien ja ystävien nimet ovat kadonneet Ellan muistista, mutta iloisena hän ottaa vastaan vieraansa ja haluaa tarjota kahvia. Juttelemme Suomesta, lapsuuden kodista, sota-ajoista, evakosta, muutosta Ruotsiin. (Kotoisin Ella on Pasmajärveltä, Lapista.) Ella miettii ja kyselee paljon. Välillä hän laskee leikkiä, ja iloinen nauru on herkässä.

Viimeksi kirkkokahvilla Nässjössä Kauno kysyi Ellalta: ”Saako kysyä, miten vanha sinä olet… Oletko kuudenkymmenen?” Ella taputti Kaunoa käsivarrelle ja sanoi hymyillen: ”Kyllä olen!” Sitten Ella lisäsi: ”Olisit sanonut viisikymmentä, niin olisin taputtanut kaksi kertaa!”

Seinällä, Ellan sängyn yläpuolella, on taulu, jossa lukee: ”Herra on elämäni turva. Ps. 27:1”. Kun luen sen hänelle, saan kuulla Ellan kertovan hänelle tärkeästä asiasta: ”Niin se on! Keneltä muulta minä pyytäisin apua, kun on hätä? Lapsena sain oppia luottamaan Jumalan apuun. Pyhänä kuunneltiin jumalanpalvelus radiosta. Silloin piti olla hiljaa". Ella on kiitollinen siitä, mitä sai lapsena oppia.

Kerran lähtiessäni Ellan luota, hän oli väsynyt ja sanoi: ”Menen sänkyyn, panen silmät kiinni ja kädet ristiin.” Herra on minun elämäni turva.

Muistiin merkitsivät Riitta J ja ALK

Sv Ella Nykänen är 88 år gammal och bor i Nässjö.

Hon är glad, positiv och pratsam, och har under så många år gärna deltagit i kyrkans finska samlingar. Hemma har Ella en tavla på väggen, där det står på finska: ”Herren är mitt ljus och min räddning. Ps. 27:1”

7

Kirkonkello 1-15

Uusi piispa Toisena pääsiäispäivänä laskee Jan-Olof Johansson piispansauvan ja jää eläkkeelle. Hänen seuraajakseen valittu Fredrik Modéus vihitään piispaksi Uppsalassa 12. huhtikuuta, ja seuraavana sunnuntaina on uuden piispan tervetulojumalanpalvelus Växjön tuomiokirkossa.

Fredrik Modéus on systemaattisen teologian tohtori, ja paimenena Lundin tuomiokirkkoseurakunnassa. Jumalanpalveluselämän kehittäminen on hänelle sydämen asia. Siitä hän on pitänyt luentoja ja konferensseja kaikissa Pohjoismaissa ja kirjoittanut kirjat ”Mod att vara kyrka” ja ”Längta efter liv: församlingsväxt i Svenska kyrkan”.

Modéus on syntynyt vuonna 1964 Jönköpingissä, missä hänen vanhempansa edelleen asuvat. Hänen vaimonsa Carina on kotoisin Lenhovdasta. Heillä on kolme lasta, jotka ovat 15-20-vuotiaita.

Nuorena hän on ollut monena kesänä seurakunnan vahtimestarina Jönköpingissä. Hän on opiskellut Lundissa, ja ensimmäinen työpaikka pappisvihkimyksen jälkeen oli Värnamossa. Hän on ollut myös koulupapin sijaisena Oskarshamnin kansankorkeakoululla. Joten hän tuntee jo meidän hiippakuntaamme monelta puolelta. Vapaa-aikaansa hän sanoo viettävänsä perheen kanssa, ja mielellään hän myös lukee, kuuntelee musiikkia, soittaa pianoa, lenkkeilee ja matkustelee.

Ennen piispan vaalia ehdokkaat saivat vastata moniin kysymyksiin. Yhdessä pyydettiin kertomaan jostakin asiasta, joka on heitä muokannut ihmisinä. Fredrik Modéus kertoi paikasta, joka on vaikuttanut häneen: Taizen ekumeeninen yhteisö Ranskassa, ja jumalanpalvelukset Sovituksen kirkossa. Hän oli siellä ensimmäistä kertaa 17-vuotiaana, ja häneen vaikuttivat syvästi jumalanpalveluksen hiljaisuus, kynttilöitten leviävä valo ja laulut, joita laulettiin niin monta kertaa, että ne muotoutuivat sisäiseksi rukoukseksi.

Piispalla on suuri vastuu, ja on hyvä, jos jo nyt otamme tulevan piispan mukaan esirukouksiimme.

8

Sv Fredrik Modéus, teol.dr. och församlingsherde i Lunds domkyrkoförsamling, blev vald till vår nya biskop. Biskopsvigningen sker i Uppsala domkyrka den 12 april. Inför biskopsvalet fick kandidaterna svara på flera frågor. En av frågorna löd: Hur skulle du beskriva den Gud som du tror på? I sitt svar citerade Modéus psalm 766:

”Jag tror på en Gud som är helig och varm, som ger kampglöd och identitet.

En helande Gud som gör trasigt till helt, som stärker till medvetenhet….

Jag tror på en Gud som gråter med mig, när jag gråter så allting är gråt.

En tröstande Gud som kan trösta likt den som väntar tills gråten gått åt…

Jag tror på en Gud som bor inom mig och som bor i allt utanför.

En skrattande Gud som vill skratta med mig, som lever med mig när jag dör…” (text: Ch. Lövestam)

Kirkonkello 1-15

Rauhaloitten tervehdys Tervehdys meiltä, Juhalta ja Kaarinalta sekä lapsilta. Aikaa on kulunut siitä, kun asuimme Jönköpingissä ja Juha työskenteli Växjön hiippakunnan suomenkielisessä työssä. Perheessämme oli noina vuosina kaksi lasta, Elias ja Kristiina, joista jälkimmäinen syntyikin Jönköpingissä. Kristiina sai toiseksi nimeksi Kirsikka, koska hänen syntymänsä aikaan kerrostalon pihalla kasvanut kirsikkapuu kukki.

Ruotsin vuosien jälkeen muutimme Ahvenanmaalle, josta jatkoimme lähetystyöhön Botswanaan. Myös Kaarina valmistui ja vihittiin papiksi. Vuodet Afrikassa olivat monella tapaa puhuttelevia. Teimme töitä slummialueen ihmisten parissa. Tämä kokemus laittoi elämässä monia asioita uuteen järjestykseen. Lähetyskentiltä palattuamme muutimme ruotsinkieliselle Pohjanmaalle ja jatkoimme molemmat papinviroissa.

Joukon muistolle Jouko Perttunen kuoli joulukuussa 66-vuotiaana.

Jouko oli tiiviisti mukana Gislavedin suomalaisen seurakuntapiirin toiminnassa, Anderstorpin seurakunnassa kahdessakin kuorossa, ja joitakin vuosia myös Växjön hiippakunnan suomalaisessa työryhmässä. Miestenpäivillä ja

Vuodesta 2005 lähtien perheemme on asunut Koillismaalla.

Tällä hetkellä Juha toimii Pudasjärven kirkkoherrana ja Kaarina Taivalkosken seurakuntapastorina. Juha on myös lääninrovasti ja tuomiokapitulin asessori. Vuosien myötä perheemme on kasvanut melkoisesti. Perheeseen kuuluu kuusi poikaa ja kolme tyttöä, joista kaksi vanhinta on jo muuttanut kotoa pois.

Aina silloin tällöin perheemme muistelee myös vuosiamme Ruotsissa. Niihin liittyy monia hyviä muistoja. Kivoja muistoja on mm. yhteisiltä matkoilta hiippakuntakartanoon Tallnäsiin.

Hauska muisto liittyy myös Suomen voittamaan ensimmäiseen jääkiekon MM-mestaruuteen. Naapurimme, joka oli ruotsalainen, ja johon meillä oli oikein hyvät välit, ei tervehtinyt pariin viikkoon mestaruuden ratkettua Suomelle. Onneksi samana keväänä HV71 voitti Ruotsin mestaruuden ja sitä voittoa juhlittaessa ystävyys naapuriin palautui.

Paljon terveisiä kaikille ja Jumalan siunausta elämään!

Sv Juha Rauhala En hälsning från Juha och Kaarina Rauhala. Juha jobbade som kontraktsadjunkt för sverigefinskt arbete i vårt stift ett par år under 1990-talet. Efter det har de varit bl.a. i missionens tjänst i Botswana. Nu har de båda en prästtjänst i Finland. Familjen har vuxit efter åren i Sverige. Nu har de sex pojkar och tre flickor. De två äldsta har redan flyttat hemifrån.

Tallnäsin hiippakuntapäivillä hän oli vakioväkeä. Vuonna 2006 tein hänestä haastattelun Kirkonkelloon. Sen otsikoksi kiteytyivät sanat: ”Olen löytänyt kodin – olen matkalla kotiin”.

Jutun yhteydessä hän kertoi, että hänelle läheisin virsi on Ruotsin kirkon virsikirjan 303: ”Nyt kutsuu meitä taivaan tie, Jumalan kaupunkiin se vie. Se alkaa täältä alhaalta, sen määränpää on Jumala.” Kaipaamme Joukon lämmintä ja vaatimatonta olemusta.

Pyydämme voimia ja siunausta Pirkolle, lapsille ja muille läheisille.

9

Pojat laulavat isomummin muistolle Smålandsstenarissa. Yrjö Niemi vauhdissa. Foto: Ari Suomi.

Hiippakuntapäivät Tallnäsissa (Skillingaryd) 7-8/3. Rovasti, ”Siperian karhu” Yrjö Niemi on vieraanamme. Hän on toiminut pappina Hämeenlinnassa 40 vuotta, ja sen ohessa tehnyt viikkojen ja kuukausienkin matkoja Siperiaan, julistanut sanaa vankiloissa ja vienyt villasukkia. Hän kertoo omasta elämänkokemuksestaan ja näyttää kuvia. Teemoja ovat myös ”Kristittynä nykyajassa”, ”Yhdessä olemme vahvempia” ja ”Seurakunta – rakkauteni”.

Aloitamme lauantaina klo 11.00 (kuppi kahvia tarjolla ennen sitä), päätämme sunn. noin klo 13. Messu, musiikkia, runsas ruokapöytä, mahdollisuus saunomiseen sekä henkilökohtaiseen keskusteluun ja esirukoukseen. Majoitus 1-2 hengen huoneissa. Osallistumismaksu la-su 270 kr. (Lisäksi seurakuntien odotetaan osallistuvan kustannuksiin 300 kr / henkilö.) Pelkkä lauantai 100 kr. Jos kiinnostaa, etkä vielä ole ilmoittautunut, otapa pikaisesti yhteyttä AL Kantolaan (muistathan kertoa myös erityisruokavaliot).

10

Smoolannin päivän väkeä Vetlandassa.

Jönköping - Huskvarna

Vetlanda

Lähetyspiiri Råslättin kirkolla parittoman viikon keskiv. klo 13: 25/2, 11/3, 25/3… Partanen.

Laulu- ja keskusteluhetki maanantaina 30/3 kello 14 seurakuntatalossa, Kantola

Messu Huskvarnan kirkossa sunnuntaina 1/3 kello 13, Kantola, Lönn Iltahetki Huskvarnan seurakuntakodissa maan. 16/3 klo 18, Kantola, Lönn, 13/4 Lönn, 4/5 Kantola Messu Huskvarnan kirkossa pääsiäispäivänä 5/4 kello 13, Kantola Jumalanpalvelus Råslättin kirkossa sunn. 10/5 kello 13, Kantola, äitienpäivän vietto srk-salissa Jumalanpalvelus sunn. 7/6 kello 13 Suomi-seuran saunalla Norrahammarissa Suruadresseja myytävänä Raili Partasella Råslättin kirkolla (yhteystiedot s. 2) ja Kaisa Uusitalolla Huskvarnassa puh. 036-144 279

Nässjö Kokoontumisia suunnitteilla - tietoa Riitta Johanssonilta, 0380-136 96, 0733-523 506. Riitalta saat myös tietoa kyydistä Tallnäsiin ja muihin lähiseudun tapahtumiin.

Oskarshamn Messu sunnuntaina 29/3 kello 13 Oskarshamnin kirkossa, Kantola Äitienpäivähartaus sunnuntaina 10/5 klo 13 keskustan seurakuntakodissa, Thärnold

Kalmar Jumalanpalvelus lauantaina 28/3 klo 13 Två Systrars kapell, Norrlidens centrum, Kantola, Nilsson, sen jälkeen Kalmarin ja ympäristön seurakuntapiirin vuosikokous; keskustellaan tulevasta toiminnasta.

Keväälle suunnitellaan retkiä: Örarevet, luonnonsuojelualue Söderåkran pohjoispuolella, ja Nunnedalen Öölannissa; muitakin paikkoja voi ehdottaa.

Yhdyshenkilö: Leena Persson, 0480505 18, 073-255 59 28

Nybro Suomalainen ryhmä Ansgarsgårdenissa (Kyrkog. 5) torstaina 19/2, 5/3, 19/3, 16/4 klo 16.00.

Matti kastettiin Strömsnäsbrukissa.

Thea Viitala laulaa Nybrossa, ViviAnne Ronnehed säestää. Foto: Hanna Thärnold.

Musiikkijumalanpalvelus Madesjön kirkossa lauantaina 23/5 kello 15, Thärnold, Creelman, lauluryhmä.

Lisätietoa toiminnasta: diakoni Eeva Creelman, 0481-435 10 tai kirkkoherranvirasto, 0481-435 00

Alvesta Jumalanpalvelus lauantaina 21/3 klo 14 seurakuntakodissa, Kantola

Markaryd - Traryd Messu sunnuntaina 26/4 kello 15, Timsfors kapell (Diligensv. 2, Markaryd), Thärnold, Jantunen

Värnamo Raamattupiiri tiistaina 24/2, 10/3, 24/3, 7/4, 21/4 klo 14, Mariakyrkan.

Miesten ryhmän kokoontumisesta tietoa: Väinö Borälv, 070-520 01 41 Äitienpäivä- ja kevätjuhla sunnuntaina 10/5 kello 13 isossa seurakuntakodissa (Kyrkog. 17) yhdessä Värnamon Suomi-seuran kanssa Väinöllä on suruadresseja myytävänä.

Kauneimpien joululaulujen tuotto ebolatyöhön 3 173 kr, kiitokset kaikille!

Svetlana, Igor, Alona ja Anastasia Lavrenchuk.

Arpajaiset Värnamossa: Helena, Väinö ja Olavi.

Gislaved Lauluharjoitukset alustavasti tiist.

24/2, 10/3, 17/3, 31/3, 7/4, 21/4, 5/5 kello 18 Gyllenforsin seurakuntakodissa, Blåberg, varmista Kantolalta Messu sunnuntaina 15/3 kello 14 kirkossa, lauluryhmä, Blåberg, Kantola Keskusteluhetki sunnuntaina 22/3 kello 14 seurakuntakodissa, Kuukasjärvi, Kantola. Ajatuksia ja kokemuksia surusta ja siitä, miten kohtaamme toisen, jolla on surua Konsertti keskiviikkona 1/4 kello 16.30 kirkossa, Lavrenchukin perhe Suomesta Äitienpäiväjuhla sunnunt. 10/5 kello 14 Suomi-seuralla, Åbjörnsg. 2.

Järjestäjinä Suomi-seura, suomalainen eläkeläisyhdistys ja seurakunta Raamattuilloista ja miesten treffeistä ym. tietoa Kantolalta.

■ Kahvit on tarkoitus tarjota kaikkien yllämainittujen tapahtumien yhteydessä. Muutokset toiminnassa mahdollisia – varmistaa voit meiltä, joiden yhteystiedot ovat sivulla 2, tai oman paikkakunnan yhdyshenkilöltä. Yleensä tapahtumat ilmoitetaan myös lehtien kirkollisissa ilmoituksissa.

■ Otahan yhteyttä, jos toivot kotikäyntiä, kotiehtoollista, esirukousta, tai haluat pohtia elämäsi kysymyksiä vaikka puhelimessa.

Ja jos Sinulla on ajatuksia, toivomuksia suomalaisesta seurakuntatyöstä.

11

avsändare

A-L Kantola Gislaveds pastorat Box 83 332 22 Gislaved

Bästa mottagare!

Sv

– Kirkonkello betyder Kyrkklockan. Det är ett informationsblad för sverigefinsk verksamhet i Växjö stift.

Hyvä vastaanottaja!

– I detta nummer hittar Du på sida 2 kontaktuppgifter till sverigefinska medarbetare samt info om Svenska kyrkans finska telefonjour. Sidorna 10-11 innehåller evenemangskalendern för sverigefinska verksamheten i Växjö stift.

I detta nummer kan man även läsa om Timo Aiha, Skillingaryd, som berättar om sitt liv och sin tro, om Ella Nykänen i Nässjö, om vår kommande biskop Fredrik Modéus och annat.

Löydät Kirkonkellon ja tapahtumakalenterin myös internetistä: www.svenskakyrkan.se/växjöstift (verksamhet – sverigefinsk verksamhet)

– Du hittar Kirkonkello även på internet: www.svenskakyrkan.se/vaxjostift (verksamhet – sverigefinsk verksamhet). Där finns evenemangskalendern även på svenska.

– Adressregistret omfattar cirka 1300 adressater och är datoriserat. Vänligen kontakta Anna-Liisa (se sida 2), om Du har flyttat eller om Du vet någon ny som gärna vill ha Kirkonkello eller om Du önskar att jag tar Dig bort från registret.

pimästi m ä l t e l O n ut Växjö l l u t e v r te n suoma a n n u k a hiipp intaan. m i o t s i a l e Sinulle m m o v i To evättä! k ä ä v y h

www.svenskakyrkan.se/växjöstift

– jos olet muuttanut – jos tiedät jonkun, joka haluaisi Kirkonkellon, mutta ei sitä vielä saa – tai ellet enää halua tätä lehteä.

Foto: Ashley Jansson

– Här och där hittar Du korta sammanfattningar på svenska. De är markerade med Sv .

Kirkonkellon osoiterekisteri sisältää noin 1300 vastaanottajaa, ja se on tietokoneistettu.

Anna-Liisa Kantola toivoo apua sen ajan tasalla pitämiseen. Otathan yhteyttä (yhteystiedot sivulla 2) esimerkiksi,