Kirkonkello nr 1 2014

Växjön hiippakunnan ruotsinsuomalainen tiedotuslehti Sverigefinskt informationsblad i Växjö stift

Kirkonkello

nr 1 2014

Sisäsivuilta löydät: • Veli-Pekan tervehdys Tampereelta • Suomi - Ruotsi - Tansania, Päivin kolme kotimaata • Helena haluaa auttaa pakolaisia • Viisi sukupolvea koolla Strömsnäsbrukissa

Kirkonkello 1-14

Radio ja Internet Sunnuntaiaamuisin Sveriges Radio Sisuradio lähettää Kulttuurisunnuntai-ohjelman kanavalla P2. Sen aloittaa kello 7.00 Pyhäaamun mietteet. Kuulet siellä smoolantilaisia ääniä: Terttu Brunzell, Eeva Creelman, Harri Holdar Rouhiainen, Hanna Thärnold, Arto ja A-L Kantola. Palautetta niistä voit antaa puhujille tai Eijalle radioon. Eijalle voi lähettää muutakin palautetta radion suomalaisista ohjelmista: eija.bjorstrand@sr.se, puh. 036-215 66 38.

Pyhäaamun mietteet tulevat uusintana digikanavalla sunnuntaisin kello 19. Internetissä pyhäaamun mietteet ovat kuunneltavissa kuukauden ajan: www.sr.se/sisuradio (Valitse: Ohjelmat

Hiippakuntapappi Anna-Liisa Kantola, puhelin 0470-773 883, yhdistyy suoraan kännykkään (huomaa, että siihen ei voi lähettää tekstiviestejä, sitä varten numero 070-399 08 35), kotipuhelin 0371-137 29, sähköposti: anna-liisa. kantola@svenskakyrkan.se. Postiosoite: Gislaveds pastorsexpedition, Box 83, 332 22 Gislaved.

Päivystäjinä toimii yli sata vapaaehtoista. Heidät on tehtävään valittu ja koulutettu ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Puhelu on soittajalle ilmainen.

Kikonkello

Jönköpingin (Kristina pastorat) diakoniaassistentti Raili Partanen on tavoitettavissa arkisin kello 9-12, puhelin 0730703 556, muulloin voi jättää viestin.

Postiosoite: Råslätts kyrka, Sparvhöksgatan 5, 556 11 Jönköping. Sähköposti: raili.partanen@svenskakyrkanjonkoping.se.

2 Railin työstä pääosa on ruotsinkielistä.

Internetin haltijan ulottuvilla on suomenkielistä hengellistäkin ohjelmaa lähes rajattomasti. Sunnuntaiaamuisin, Ruotsin aikaa klo 9, voi kuunnella jumalanpalveluksen Järviradiosta (www. jarviradio.fi) ja samasta osoitteesta Hengellisen illan maanantaisin klo 17. Kristillisen televisiokanavan TV7:n ohjelma-arkistosta saa tietää mitä Siperia on opettanut Yrjö Niemelle tai Ilkka Puhakalle, ja mitä elämän eväitä 103-vuotiaalla Hilja Aaltosella oli annettavana pari vuotta sitten. Ja paljon muuta. (www.tv7.fi)

Ruotsin kirkon suomenkielinen Palveleva puhelin on avoinna iltaisin kello 21.00–24.00.

Voit soittaa, kun haluat puhua luottamuksella ja nimettömänä toisen ihmisen kanssa. Vaikkapa silloin, kun - tunnet itsesi yksinäiseksi - olet menettänyt läheisesi - jokin asia painaa mieltäsi - mietit elämän tarkoitusta - toivot esirukousta.

Yhteystietoja

Hiippakuntapappi Hanna Thärnold, puhelin 0470-773 886 (tekstiviestejä varten 073-655 78 03), sähköposti: hanna.tharnold@svenskakyrkan.se. Postiosoite: Stiftskansliet, Box 527, 351 06 Växjö. Hanna on pääosin ruotsinkielisessä työssä.

A-Ö, Kulttuurisunnuntai, Juttuarkisto, sitä selaamalla ne löytyvät.) Radion kotisivulla on myös tapahtumavihjeet (alueohjelmat, Smoolanti-Hallanti-Öölanti).

© Svenska kyrkan, Växjö stift 2014 Box 527, 351 06 Växjö 0470-77 38 00 vx ANSVARIG UTGIVARE Anna-Liisa Kantola PRENUMERATION/ADRESSÄNDRINGAR anna-liisa.kantola@svenskakyrkan.se, 0470-77 38 83 FORM och TRYCK Löwex Trycksaker AB, Växjö UPPLAGA 1400 OMSLAGSFOTO Bakgrundsbild: Sara Peterson.

TEXT och FOTO (där inget annat anges) Anna-Liisa Kantola

Kirkonkello 1-14

Hei Ystävät Smoolannissa!

Täytin syksyllä 60 vuotta ja ihan hyvältä tuntuu. Kun tulimme Jönköpingiin täytin 26 vuotta elämäni ensimmäisen Smoolannin suomalaisten päivän aikoihin. Kirjoitin piispa Paavo Kortekankaan pyynnöstä artikkelin siirtolaispapin elämästä noin vuoden parin kokemuksen jälkeen. Otsikoin juttuni: "Opissa se on variksenpoika tuulessa."

Nyt tuntuu erityisen hyvältä, että pikkuisen paremmin oivaltaa, kuinka rikasta ja ihmeellistä elämä on ja kuinka paljon jää oppimatta. Valmista ei tule ja se on hyvä.

Opiskeluaikanani eli aika kauan sitten sielunhoidon arvostettu uudistaja oli Irja Kilpeläinen. Paras lause, jonka häneltä muistan – en tosin nuoruudesta vaan nyt aikuisena vanhoihin teksteihin palanneena: "Muista aina, kun keskustelet ihmisen kanssa, että et tunne häntä. Hän ei itsekään tunne itseään."

Irja tahtoi viisaalla lauseella muistuttaa kuinka suuri salaisuus ihmisen sisin on. Kuinka nöyrä ja varovainen tulee toisen määrittelemisessä, arvioimisessa ja tuomitsemisessa olla.

Viime kesänä Harjun seurakunnan kappalainen Jukka-Pekka Ruusukallio puhui nuorille. Nuorten tunteista ja ajatuksista en tiedä, mutta minuun jysähti. "Jeesus lupaa, että etsivä löytää. Etsikää siis. Jos tuntuu ettei löydy, niin etsikää vaikka koko ikänne. Jos et ennen löydä, niin perillä ymmärrät."

Vuorisaarnassa Jeesus sanoo ihmeellisesti: ”Autuas on janoinen.”

Jos sinun on jano, etsi vettä ja juo. Jos tahdot tuulettaa, avaa ikkuna. Kuka tahtoo puhdistautua, hänen tulee peseytyä.

Joka tahtoo peseytyä, hänen tulee riisuuntua.

Jeesus sanoo myös: ”Etsikää, niin te saatte löytää.”

Kylläinen, ravittu ja janonsa tyydyttänyt ei etsi. Janoinen etsii, etsivä löytää.

Kristitty on etsijä. Psalmien kirjassa rukoilemme: ”Neuvo minulle tiesi, opeta polkusi.”

Britt G. Hallqvist kirjoitti filosofi Sören Kierkegaadin ajattelun innoittamana runon, jonka Anna- Maija Raittila suomensi: ”Vain sydän auki, tiet löydät kätketyt. Lukkojen suojaan kuihdut ja käperryt. Herrasi kanssa käy ulos vapauteen. Voima on siellä kätketty heikkouteen.”

Kiitollisin mielin Växjön hiippakuntaa ja siellä asuvia ajatellen, muistaen ja kanssanne rukoillen.

Onnellista kevättä ja alkanutta vuotta!

Veli-Pekka Järvinen

Sv

Veli-Pekka Järvinen bodde i Jönköping tillsammans med sin familj under åren 1980–1984, jobbade som finsk kontraktsadjunkt i Växjö stift. Sedan åkte de ut i missionens tjänst till Jordanien. Nu tjänstgör Veli-Pekka som kyrkoherde i Harju församling i Tammerfors. Här har han skickat en hälsning till oss.

3

Kirkonkello 1-14

Suomi, Ruotsi, Tansania - Päivin kolme kotimaata Päivi Karlsson, omaa sukua Lankinen, on kotoisin Kainuusta, Hyrynsalmelta. Hänen Ruotsin kotinsa on Ålemissa, Kalmarin ja Oskarshamnin välillä, ja tämänhetkinen työ ja koti Arushassa, Tansaniassa.

Päivi kertoo, että lapsena pyhäkoulussa hän kuuli monia kertomuksia lähetystyöstä. Ne kiinnostivat häntä kovasti, ja hän sanoi kavereilleen: "Sinne minä menen!" Hän valitsi aikanaan koulutuksen, joka ei ainakaan sulkisi pois lähetystyötä.

Hänestä tuli sairaanhoitaja, ja sitten myös kätilö. Suomen Lähetysseura halusi lähettää Päivin Tansaniaan Mafingan orpokodin johtajaksi vuonna 1981, ja siinä tehtävässä hän olikin kymmenkunta vuotta. (Muistaakohan joku gislavedilainen, miten 80-luvun lopussa pidimme yhteyttä Päivin kanssa, ja lähetimme Mafingan lapsille monta pakettia - lasten vaatteita, vaippoja ja maitojauhetta.)

Tansaniassa Päivi tutustui Peter Karlssoniin, ekonomiin joka oli lähtenyt Ruotsista sinne kirkon

Päivi ja Peter Karlsson

4

työssä auttamaan. Heidät vihittiin 1990 Hyrynsalmen kirkossa. Heille syntyi kaksi lasta; Jonathan on syntynyt Suomessa ja Saara Kalmarissa. Karlssonit asuivat muutaman vuoden Ruotsissa, Ålemissa vuoden 1992 loppupuolelta lähtien, ja olivat välillä perheenä taas kaksi vuotta Tansaniassa. Päivi sanoo, että ne olivat hienoja vuosia, ja sukumakansan parissa oli elämää ja hengellistä herätystä. Lapset kävivät kansainvälistä koulua Mwanzassa, ja viihtyivät siellä valtavan hyvin. Välillä vierähti taas muutamia vuosia Ruotsissa. Lapset kasvoivat aikuisiksi. Nyt Jonathan opiskelee Luulajassa ja vierailee Suomussalmella serkkujensa luona.

Saara on raamattukoulussa Anebyssä ja oli joulun tienoon Tansaniassa. Lapset ymmärtävät suomea ja puhuvatkin arkikieltä.

Matkalaukut pakattiin taas kerran Nyt syksyllä Päivi ja Peter vastasivat vielä kerran myöntävästi, kun EFS halusi lähettää heidät neljäksi vuodeksi Tansaniaan. Marraskuussa heidät siunattiin Ålemin kirkossa, matkalaukut pakattiin ja 22/11 he seisoivat Kalmarin lentokentällä valmiina lähtöön. Kun kone laskeutui Kilimanjaron lentokentälle, ympärillä oli 30 asteen lämpö ja auringonpaiste. "Sadeaika ei ole vielä alkanut. Kaikki odottavat elämää antavia pisaroita", he silloin kirjoittivat blogissaan. (ruotsinkielinen blogi internetissä, osoite: blog.amani.nu) Myöhemmin Päivi kirjoittaa, että on tullut rankkasateita ja ukkosta, ja molemmat vesitankit ovat täyttyneet. "Suurkiitokset taivaan Isälle", sanoo Päivi sateesta. Alkuvaiheeseen uudessa ympäristössä on sisältynyt tutustumista tilanteeseen ja ihmisiin, mahtavia jumalanpalveluksia, taistelua termiittejä vastaan ja vesitankkien puhdistusta. "Kun teimme töitä termiittien ja vesitankin kanssa, saimme vieraiksi apinoita, jotka hyppivät puissa. Uskomatonta, miten yksi apinoista meni pelkkää puhelinjohtoa pitkin noin 20 metriä ennen kuin hyppäsi puuhun pistelemään poskeensa sen hedelmiä."

Tuntuu hyvältä, kun voi todella auttaa Peter on luterilaisen lähetyksen toimistossa ekonomina.

Hänen tehtävänsä on seurata lähetyksen varojen käyttöä.

Työhön sisältyy paljon matkoja - nytkin hänellä on jo takanaan mm. yksi viikon kestänyt matka. Päivin työtä siellä ei

Kirkonkello 1-14

Fakta EFS eli Evangeliska Fosterlandsstiftelsen on itsenäinen järjestö Ruotsin kirkossa. Sen juuret ovat 1800-luvun kansanherätyksissä. Liikkeessä painotetaan lähetystyötä, maallikkovastuuta ja arkipäivän kristillisyyttä.

Meidän hiippakuntamme alueella EFS:n ja Ruotsin kirkon yhteistyökirkkoja ovat Västrabokyrkan Växjössä ja Dalvikskyrkan Jönköpingissä. Vasakyrkan Kalmarissa on EFS:n kirkko.

Tansania on valtio itä-Afrikassa. Siellä asuu 40- 45 miljoonaa ihmistä, ja väestö kasvaa nopeasti. Se on yksi maailman köyhimmistä maista. Väestöstä noin 30 % on kristittyjä.

Maassa puhutaan noin 100 eri kieltä. Viralliset kielet ovat swahili ja englanti.

ole vielä kovin tarkkaan sovittu. Hän tutustuu aluksi Tansanian kokonaiskirkon sairaan- ja terveydenhoitoon. Kirkko haluaa hänen olevan apuna diakoniatyössä ja tekevän myös käytännön työtä orpojen parissa. Tansaniassa on paljon orpoja mm. aidsin seurauksena. Työssä Päivin on helppo päästä alkuun ja saada kontakti ihmisiin, kun hän puhuu sujuvasti swahilia.

Ennen lähtöä tehdyssä haastattelussa Päivi sanoo: - Tuntuu tosi hienolta tietää, että voi olla hyödyksi - että omassa työssä voi todella auttaa ihmisiä.

- Kun meiltä vuosi sitten kysyttiin halukkuutta lähteä vielä yhdelle työkaudelle, sanoimme ensin "ei", mutta kun kysymys tehtiin uudestaan keväällä, koimme sen Jumalan kutsuksi. Kun elämäänsä katsoo peruutuspeilistä, näkee johdatuksen, mutta juuri silloin kun on kaiken keskellä, pitää vain luottaa Jumalan sanaan: "Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa."

(Fil. 4:6,7)

Päivi, Peter ja Saara sekä Peterin työtoverit perheineen, kuva on otettu ennen joulua pidetyssä retriitissä

Sv

Finland, Sverige, Tanzania - Päivis tre hemländer Päivi Lankinen föddes i norra Finland. När hon gick i söndagsskolan, fick hon höra berättelser om missionsarbetet. Hon sade då till sina kompisar: "Dit ska jag!" Senare valde hon en utbildning som i alla fall inte skulle utesluta missionärstjänst. Hon blev sjuksköterska och barnmorska och kände stark kallelse att jobba i missionens tjänst. Finska Missionssällskapet behövde en föreståndare på barnhemmet i Mafinga, Tanzania. Där jobbade Päivi tio år. Under åren där träffade hon en svensk ekonom, Peter Karlsson. De gifte sig och fick två barn. De bodde även en period i Sverige, från slutet av 1992 i Ålem. Nu är deras barn vuxna. EFS ville skicka Päivi och Peter igen till Tanzania. De packade sina resväskor och flög i november till Arusha. De säger: När man ser sitt liv i backspegeln så ser man hur Gud leder men när man står mitt uppe i det så får man lita på Guds ord: "Gör er inga bekymmer för något utan låt Gud i allt få veta era önskningar genom åkallan och bön i tacksägelse. Då skall Guds frid, som övergår allt förstånd, bevara era hjärtan och tankar i Kristus Jesus."

5

Kirkonkello 1-14

Helena haluaa auttaa pakolaisia Alvestalaisella Helena Antbackella on seikkailijan mieltä. Monessa paikassa hän on ehtinyt asua ja tehdä monenlaista työtä. Mutta hän on myös halunnut kysellä Jumalan antamien tehtävien perään.

Helena syntyi maalaistalon tyttönä Oulaisissa. Ensimmäinen paikka kotoa lähdön jälkeen oli harjoittelijana Kempeleen puutarhakoulussa. Sitten oli vuorossa kansankorkeakoulu Lahdessa, puoli vuotta Tanskassa, puutarhakoulu Turussa, töitä Borlängessä, sitten Tranåsissa (kunnan puistot ja kuusi hautausmaata). Jäätyään siellä työttämäksi hän jatkoi opiskelua Komvuxissa ja sitten Alnarpin yliopistossa Skoonessa.

Helena avioitui Kaukon kanssa, lapsia syntyi kolme ja siinä ohessa hän toimi Borlängen kunnan perhepäivähoitajana.

Muutto Alvestaan tuli, kun rautatehtaalta lopetettiin 1500 työpaikkaa ja Kauko jäi työttämäksi. Alvestassa Helena sai ottaa, mitä töitä löytyi. Kaksi kesää meni puutarhurina Husebyn linnassa. Sitten hän oli tuntityöläisenä toipilaskodissa ja kävi suurkeittiö- ja ravintolakoulun. Luvassa oli vakituinen paikka toipilaskodin keittiössä.

Ennen kuin hän oli valmis, oli toipilaskoti laukkautettu. "Mutta kiva oli, että sain oppia vähän enemmän ruuanlaitosta", sanoo Helena. Seuraava työpaikka löytyi postista. Vuonna 2003 Helenassa todettiin sen laatuinen lihasreuma, joka aiheutti särkyjen lisäksi näköongelmia, ja niin hän joutui sairaseläkkeelle.

6

Ihmeitä ja kysymyksiä Helenalla oli synnynnäinen, perinnöllinen von Willebrandin verenvuototauti. Se aiheutti väsymystä ja anemiaa.

Hänellä on lapsesta asti ollut usko siihen, että Jumala kuulee rukouksia. Vuonna 2003 hän lähti ystävänsä kanssa Jeesus-konferenssiin. Siellä oli afrikkalainen puhujavieras, joka "tiedon sanojen" perusteella kutsui esille ihmisiä, joilla on erilaisia sairauksia. Hän osoitti sormellaan myös Helenan suuntaan ja kutsui esille henkilöä, jolla on verenvuototauti.

Kohta sen jälkeen Helena huomasikin itsessään parantumista. Kesti tosin viisi vuotta ennen kuin hän sai kirjallisen laboratoriovastauksen, että hänellä ei enää ole sitä veritautia.

Lihasreuma ei ole parantunut, vaikka ajan myötä onkin helpottanut. Ja toki muitakin vaivoja on iän myötä tullut. Kyllä hän sanoo joskus miettivänsä, miksei Jumala noita muitakin sairauksia paranna, kun hän sen voisi tehdä.

Helena leikittää lapsia Rönnemyrin puistossa, foto: Kauko Antbacke

Kirkonkello 1-14

Toimintaa pakolaisten kanssa Alvestassa on pakolaisten vastaanottokeskus. Vuodesta 1987 Helena on ollut mukana helluntaikirkon pakolaistyössä.

Heillä on käytössään kellarihuoneisto ja siellä on joka perjantai treffit pakolaisryhmälle. Lasten kanssa lauletaan ja leikitään.

Joskus pidetään raamattuhetkiä ja käytetään apuna flanellokuvia, että on helpompi ymmärtää. Sitten juodaan teetä yhdessä.

Monet pakolaiset tarvitsevat erilaista käytännön apua ja apua puuttellisen ruotsin kielen takia. Monella on kova hermopaine.

Jotkut ovat henkensä edestä joutuneet pakenemaan, joko sen takia että ovat kristittyjä tai muusta syystä. Raskasta täällä on epätietoisuus, saako jäädä vai ei.

Näiden vuosien aikana Helena on tavannut ihmisiä Etelä-Amerikasta, Etiopiasta, Eritreasta, Kongosta, Nigeriasta, Ugandasta, Jugoslaviasta, entisen Neuvostoliiton alueelta, Iranista ja Afganistanista. Runsaat 10 vuotta sitten Alvestan helluntaiseurakunnan jäsenistä puolet oli muista maista tulleita, nykyään ei niin paljon. Seurakunta on saanut kiitosta työstään siirtolaisten ja pakolaisten parissa yhteiskunnaltakin, Alvestan kunnan ja Växjön maakäräjien taholta.

Eräs afrikkalainen poika asui Antbackella vuoden ajan ja toisella kertaa nelihenkinen perhe puoli vuotta. Perheen piti löytää turvapaikka, koska muutamat fanaattiset muslimit uhkailivat miestä siksi, että tämä oli kristitty. Helenan mielestä on ollut mielenkiintoista tutustua varsinkin sellaisiin, jotka ovat jo tullessaan olleet aktiivisia kristittyjä, ja nähdä miten he täälläkin ovat heti valmiita ottamaan vastuuta seurakunnassa.

– Olen kokenut tämän pakolaistyön Jumalan tahdoksi omalla kohdallani, kertoo Helena. Ja kehottaahan Jeesuskin meitä kantamaan vastuuta heikommista: "Kaiken, minkä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle."

Helenan pasuunakukka kertoo hänen puutarhaharrastuksestaan

Helena vill hjälpa flyktingar

Sv

Helena Antbacke, Alvesta, är född nära Uleåborg i Finland.

Sedan har hon bott på många olika orter och jobbat i flera olika yrken. Hon har haft tron på Jesus från barnsben. Och även tron på att Gud kan hela genom förbön. Hon har själv i en kristen konferens blivit fri från en ärftlig blodsjukdom, von Willebrands sjukdom. Under 25 års tid har Helena varit med i Pingstkyrkans flyktingarbete. Hon har lärt känna flyktingar från många olika länder. En ung afrikansk man bodde hos paret Antbacke under ett års tid och senare en familj på fyra personer under ett halvt år.

– Jag känner att det är Guds vilja att jag är med i detta arbete. Och Jesus säger ju i Bibeln: "Vad ni har gjort för någon av dessa minsta som är mina bröder, det har ni gjort för mig."

7

Kirkonkello 1-14

Laskiaisesta paaston kautta pääsiäisen iloon Kohta on edessä laskiainen. Mitä se sana tuo sinulle mieleen? Mäenlaskun, laskiaispullat? Tänä vuonna laskiaissunnuntai on 2/3. Suomen sana laskiainen tulee paastoon laskeutumisesta. Laskiaistiistaina on pohjoismaissa perinteisesti syöty rasvaisia perinneruokia, hernekeittoa ja laskiaispullia. Laskiaistiistain jälkeen tulee tuhkakeskiviikko ja siitä alkaa 40 päivää kestävä paastonaika. Pääsiäiseen on tästä vielä 46 päivää, mutta kun sunnuntaipäiviä ei lasketa paastonaikaan kuuluviksi, niin jää 40 päivää. Tänä aikana me seuraamme Jeesusta hänen kärsimystiellään, kohti Golgataa ja pääsiäistä.

Paastosta eri kirkoissa annetaan erilaisia ohjeita. Esimerkiksi, että paastonaikana jätämme omasta ruokavaliosta pois lihan ja herkut.

Tai että pyrimme luopumaan joistakin nautinnoista ja ajanvietteistä, että voisimme käyttää enemmän aikaa hiljaisuuteen ja rukoukseen.

Ja että meillä olisi mahdollisuus pysähtyä huomaamaan puutetta kärsivät lähimmäiset ja lahjoittaisimme omastamme. Tällaiseen paastoon kehottaa Jumala jo profeetta Jesajan kautta noin 700 vuotta ennen Jeesuksen aikaa: "Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi."

Paastonaika kehottaa meitä arvioimaan omaa elämäämme Juma-

lan sanan valossa. Onko meillä tarvetta katua joitakin tekojamme, valintojamme tai vääriä asenteita toisia ihmisiä kohtaan? Paastonajan aloittavan tuhkakeskiviikon nimi tulee siitä, että tuhkan sirotteleminen ylleen on Raamatussa katumuksen vertauskuva. Joissakin seurakunnissa on alettu viettää tuhkamessua - siihen osallistujat saavat alttarin ääressä tuhkamerkin otsaansa saatesanoilla: "Ota vastaan katumuksen merkki."

Katumuksesta meillä on hyvänä esimerkkinä Raamatun Pietari.

Hän oli kolme vuotta kulkenut Jeesuksen seurassa. Hän oli paljon kuullut Jeesuksen opetuksia ja nähnyt ihmeitä. Hän oli Jeesuksen lähimpiä ja luotetuimpia ystäviä ja oppilaita. Hän oli ollut Jeesuksen kanssa järvellä, kun Jeesus tyynnytti myrskyn. Hän oli ollut kirkastusvuorella ja Getsemanessa. Mutta kun Jeesus pidätettiin ja vietiin kuulusteltavaksi, pelko iski Pietariin. Kolme kertaa hän vakuutti, ettei hän ole Jeesuksen oppilaita eikä edes tunne koko miestä. Kun Pietari tajusi, mitä oli tehnyt, hän katui syvästi ja purskahti itkuun.

Pääsiäisaamuna Pietari näki tyhjän haudan. Ja kohta sen jälkeen hän kohtasi ylösnousseen Kristuksen Gennesaretin järven rannalla.

Hän koki täydellisen rakkauden ja anteeksiantamuksen. Siitä alkoi uusi elämä ja tehtävä. Mekin voimme rukoilla: "Oi, sinä kaikkein armollisin, ristiinnaulittu Herra Jeesus Kristus.

Armahda minua, vaivaista syntistä, ja katso puoleeni laupeutesi silmin, niin kuin sinä katsoit Pietariin, kun hän oli kieltänyt sinut, ja niin kuin sinä katsoit syntiseen naiseen fariseuksen kodissa

Viisi sukupolvea koolla Strömsnäsbrukissä Viime kesänä vietti Hilkka Huttunen 85-vuotisjuhliaan. Ne olivatkin aikamoiset juhlat, kun koolla oli viisi sukupolvea.

Hilkka asuu maaseudulla vähän Strömsnäsbrukin ulkopuolella omakotitalon yläkerrassa ja puuhailee monenlaista. Alakerrassa asuu tytär Terttu miehensä kanssa. Viime adventin kauneimmissa joululauluissa Hilkka ja Terttu olivat ahkerina ja iloisina laittamassa kahvitarjoilua kirkolla, niin kuin ovat olleet jo monena vuonna tätä ennen.

Kyselin Hilkan historiasta, ja tähän tapaan hän kertoili: – Kerimäeltä olen kotoisin ja siellä kasvanut. Kun olin mennyt 8

Kirkonkello 1-14

ja ryöväriin ristinpuulla.

Anna minulle pyhä armosi, että minä niin kuin Pietari itkisin syntejäni, niin kuin syntinen nainen sinua sydämestäni rakastaisin ja ryövärin kanssa saisin katsella pyhiä kasvojasi taivaassa iankaikkisesti."

Jos paastonajan vietolle on tunnusomaista yksinkertaiset elämäntavat, vaatimattomampi ruoka ja myös oman elämän arviointi ja ehkä joittenkin asioitten katuminen ja anteeksipyyntö Jumalalta ja ihmisiltä, sitä suurempana voimme kokea pääsiäisen ilon.

"Jeesus on kuollut puolestamme, hän elämän toi maailmaamme.

Ristille suostui hän uhriksi, myös minut silloin hän vapahti.

Rakkaus Herran ihmeellinen!

Ei mikään yllä rinnalle sen.

Hän antoi rauhan, hän pelasti, Herralle kuulun nyt, iäti.

Varjele, Herra, lapsenasi, kiusaajan aikeet tee turhaksi.

Vie minut työhön palvelevaan.

Rakkaudessa myös ilon saan."

(Ruotsin kirkon virsi nr 45)

Sv

Fastetiden varar från askonsdagen till påskafton.

Under fastetiden följer vi vägen Jesus går, genom lidandet, döden, mot uppståndelse och nytt liv.

"Jesus för världen givit sitt liv: öppnade ögon, Herre, mig giv.

Mig att förlossa offrar han sig, då han på korset dör ock för mig.

O, vilken kärlek, underbar, sann!

Aldrig har någon älskat som han.

Frälst genom honom, lycklig och fri, vill jag hans egen evigt nu bli." (psalm 45)

naimisiin ja meillä oli jo neljä lastakin, muutimme 1950-luvun puolivälissä Sodankylän pohjoisosiin. Asuimme lyhyen aikaa monessa eri paikassa, sitten pitempään Vuotsossa. Siellä Lapissa syntyi kolme lasta lisää. Olihan siinä työtä, kun ei ollut pyykkikonetta ja muita koneita, mutta ei sitä silloin ajatellut, kun oli nuori. Sähköä siellä ei ollut koko meidän aikana, ja alkuaikoina piti vesi hakea joesta parinsadan metrin päästä. Ensin olin matkailumajalla keittäjänä ja kun se loppui, niin sitten koululla. Sadalle oppilaalle piti yksin laittaa aamuyhdeksäksi puurot ja voileivät siihen aikaan, kun odotin nuorimmaista, Arjaa (Jantunen, monen tuntema laulajatyttö). Välillä minut pantiin opettajaakin tuuraamaan.

– Isäntä alkoi rakentaa taloa. Kun hän muurasi ja piti saada hiekkaa, niin ei seulaa lähdetty 90 kilometrin päästä kirkon-

kylältä hakemaan. Käytettiin hetekaa seulana. Talo piti sitten myydä Kemijoki-yhtiölle kun sinne alettiin rakentaa niitä altaita – Porttipahtaa ja Lokan tekojärveä. Vuonna 1971 muutettiin Trarydiin. Osa perheestä oli tullut jo aikaisemmin. Olin täällä vanhainkoti Eklidenin keittiöllä töissä 20 vuotta ennen kuin jäin eläkkeelle.

Sv

Hilkka Huttunen firade i somras sin 85-årsdag i Strömsnäsbruk. Det var en fin fest - vackert väder, mycket folk och glad stämning. Hilkka har 7 barn, 13 barnbarn, 13 barnbarnsbarn. Den femte generationen består av en flicka som heter Alicia som snart fyller ett år.

9

Annie Onnela soittaa saksofonia.

Kirkkokahvilla Oskarshamnissa.

Hiippakuntapäivät Tallnäsissa (Skillingaryd) 15-16/3. Heikki Hilvo Helsingistä on lupautunut puhelemaan ja johdattelemaan keskustelujamme armo-teemasta: "Armotonta menoa", "Armo yllättää", "Armossa on voimaa".

Heikki oli viime vuonnakin hiippakuntapäivillä, on ollut mm. kirkkoherrana Pelkosenniemellä ja lähetystyössä Taiwanilla.

Aloitamme lauantaina kello 11.15, päätämme sunnuntaina noin kello 13. Lauantai-iltana messu, musiikkia: Gislavedin lauluryhmä ja John Erik Wilson. Mahdollisuus saunomiseen sekä henkilökohtaiseen keskusteluun ja esirukoukseen. Majoitus 1-2 hengen huoneissa. Osallistumismaksu la-su 280 kr. Lisäksi seurakuntien odotetaan osallistuvan kustannuksiin 300 kr:lla / henkilö. Mukaan voi tulla myös osaksi aikaa, la 100 kr. Ilmoittautumiset AL Kantolalle 23/2 mennessä, mikäli mahdollista. Muistathan ilmoittaa myös erityisruokavaliot.

10

Myyjäiset Jönköpingissä.

Jönköping - Huskvarna

Nässjö

Messu Huskvarnan kirkossa sunnuntaina 23/2 kello 13, Kantola, Lönn

Messu sunn. 16/2 klo 14 seurakuntakodissa, Kantola

Lähetyspiiri Råslättin kirkolla joka toinen keskiv.: 26/2, 12/3, 26/3, 9/4, 23/4 kello 13, Partanen.

Keskustelu- ja kahvihetki kerran kuussa, tietoa paikasta ja ajasta ja myös kyydistä Tallnäsiin ym Riitta Johanssonilta, 0380-136 96, 0733-523 506.

Iltahetki Huskvarnan seurakuntakodissa maanantaina 3/3 klo 18, Kantola Musiikkijumalanpalvelus Råslättin kirkossa sunnuntaina 6/4 kello 13, Suomesta vieraina Marja-Liisa Oikari, Kari Hiekkavirta ja Saara Mörsky, mukana Kantola Messu Huskvarnan kirkossa pääsiäispäivänä 20/4 kello 13 Jumalanpalvelus Råslättin kirkossa sunnuntaina 11/5 kello 13, äitienpäivän viettoa srk-salissa Suruadresseja myytävänä Raili Partasella Råslättin kirkolla (yhteystiedot s. 2) ja Kaisa Uusitalolla Huskvarnassa puh. 036-144 279 Kokonaistulot kauneimmista joululauluista noin 5000 kr Ruotsin kirkon kansainväliselle työlle, kiitos kaikille!

Vetlanda Maanantaina 3/3 kello 14 keskusteluhetki + laulua, filmiä seurakuntatalossa, Kantola Lauantaina 5/4 kello 15 musiikkijumalanpalvelus seurakuntatalossa, vieraita Suomesta: Marja-Liisa Oikari, Kari Hiekkavirta, Saara Mörsky

Oskarshamn Messu sunnuntaina 2/3 kello 13 Oskarshamnin kirkossa, Kantola Hartaus ja äitienpäiväkahvit lauantaina 10/5 klo 14 keskustan seurakuntakodissa, Thärnold

Kalmar Jumalanpalvelus lauantaina 1/3 klo 13 Två Systrars kapell (Norrliden), Kantola, ja vuosikokous sen jälkeen. Lisätietoja: Leena Persson, 0480-505 18, 073-255 59 28

Kirkonkello 1-14

Harry Franksson lauloi suomeksi adventtina Råslättissa.

Smoolanninpäivän messu Nybrossa.

Nybro

Gislaved

Suomalainen ryhmä Ansgarsgårdenissa (Kyrkog. 5) torstaina 20/2, 6/3, 20/3, 3/4 klo 16.00. Lisätietoa toiminnasta ja varmistuksia: diakoni Eeva Creelman, 0481-435 10 tai kirkkoherranvirasto, 0481-435 00

Lauantaitreffit 22/2 kello 14 seurakuntakodissa – keskustelua, filmiä, kahvit

Alvesta

Syntymäpäiväseurat sunnuntaina 23/3 kello 14 seurakuntakodissa.

Kaikki tervetulleita. Arton toivomus: ei lahjoja tai kukkia, mutta mielellään runoa, musiikkia, ja jos joku haluaa jotain antaa, niin lähetämmepä yhdessä lehmän tai vuohen köyhälle perheelle Tansaniaan

Jumalanpalvelus sunnuntaina 13/4 klo 14 seurakuntakodissa, Kantola, Mörck

Markaryd - Traryd Messu sunnuntaina 4/5 kello 15, Germundsgården (Storg. 19, Markaryd), Jantunen, Thärnold

Värnamo Miesten ryhmä kerran kuussa, lisätietoa: Väinö Borälv, 070-520 01 41 Filmihetki, kahvit ja keskustelua tiistaina 11/3 klo 14, Mariakyrkan, Kantola. Muista tapahtumista tietoa myöhemmin.

Väinöllä on suruadresseja myytävänä.

Kauneimpien joululaulujen tuotto Filippiinien auttamistyöhön 4782 kr – kiitokset kaikille!

Lauluharjoitukset tiist. 25/2, 11/3, 25/3, 1/4, 15/4, 6/5 kello 18 Gyllenforsin seurakuntakodissa, Blåberg, lisätietoa Arto Kantolalta

Musiikkijumalanpalvelus sunnuntaina 6/4 kello 16.30 seurakuntakodissa.

Vieraita Suomesta: Marja-Liisa Oikari, Kari Hiekkavirta, Saara Mörsky Messu toisena pääsiäipäivänä 21/4 kello 14 kirkossa, oma lauluryhmä, Blåberg, Kantola Äitienpäiväjuhla sunnuntaina 11/5 Suomi-seuralla.

Raamattuilloista ja miesten treffeistä tietoa Kantolalta.

Suruadresseja, virsikirjoja, raamattuja myytävänä Kantolalla.

Kiuas lämpiää miestenpäivillä, foto: I Kiviniemi.

■ Muutokset mahdollisia – lisätietoja sivulla 2 mainituilta, tai oman paikkakunnan yhdyshenkilöltä. Yleensä tapahtumat ilmoitetaan myös lehtien kirkollisissa ilmoituksissa.

■ Ota yhteyttä, jos toivot kotikäyntiä, kotiehtoollista, esirukousta, haluat ripittäytyä tai pohtia elämäsi kysymyksiä. Toisinaan puhelinkeskustelukin voi auttaa selvittämään ajatuksia. Ota yhteyttä myös, jos Sinulla on ajatuksia, toivomuksia suomalaisesta seurakuntatyöstä. Kyytikin voi järjestyä suomalaiseen jumalanpalvelukseen.

Kokemuksia laihtumisesta Laihduin ja aloin odottaa hurraa-huutoja ja arvostusta ääneen sanottiin kuihtunut olet takana pohdittiin taitaa olla sairas kuolemaa se tekee potee anoreksiaa sääliksi käy vaimoa Heikki Hilvo kirjassa Miehen maraton

11

avsändare

A-L Kantola Gislaveds pastorat Box 83 332 22 Gislaved

Bästa mottagare!

Sv

– Kirkonkello betyder Kyrkklockan på svenska. Det är ett informationsblad för sverigefinskt arbete i Växjö stift.

– Här och där hittar Du korta sammanfattningar på svenska. De är alltid markerade med Sv .

– Du hittar Kirkonkello även på internet: www.svenskakyrkan.se/vaxjostift (verksamhet – sverigefinska arbetet). Där finns evenemangskalendern även på svenska.

pimästi m ä l t e l O n ut Växjö l l u t e v r te omalaisu s n a n n hiippaku me . Toivom n a a t n i toim yvää Sinulle h aa! kevätaik

– Adressregistret för Kirkonkello omfattar cirka 1 200 adressater och är datoriserat.

Vänligen kontakta Anna-Liisa (se sida 2) om Du har flyttat, eller om Du vet någon "ny" som gärna vill ha detta informationsblad eller om Du önskar att jag tar bort Dig från registret.

www.svenskakyrkan.se/växjöstift

Hyvä vastaanottaja!

Löydät Kirkonkellon ja tapahtumakalenterin myös internetistä: www.svenskakyrkan.se/växjöstift (verksamhet – sverigefinska arbetet) Kirkonkellon osoiterekisteri sisältää noin 1200 vastaanottajaa, ja se on tietokoneistettu.

Anna-Liisa Kantola toivoo apua sen ajan tasalla pitämiseen. Otathan yhteyttä (yhteystiedot sivulla 2) esimerkiksi, – jos olet muuttanut – jos tiedät jonkun, joka haluaisi Kirkonkellon, mutta ei sitä vielä saa – tai ellet enää halua tätä lehteä.

Foto: IKON

– Något om innehållet i detta nummer: På sida 2 hittar du kontaktuppgifter till stiftsadjunkterna Anna-Liisa och Hanna samt diakoniassistenten Raili i Jönköping.

Veli-Pekka har skickat en hälsning från Tammerfors. Päivi berättar om sin väg från Finland och Sverige till Tanzania. Helena hjälper flyktingar i Alvesta. Sidorna 10-11: evenemangskalendern för sverigefinska arbetet, våren 2014.