Kirkonkello nr 4 2012

Kirkonkello

Växjön hiippakunnan ruotsinsuomalainen tiedotuslehti Sverigefinskt informationsblad i Växjö stift

Kirkonkello

nr 4 2012

Sisäsivuilta löydät: •

Jouluajatuksia Värnamosta

•

Anna lapsille tulevaisuus

•

Veli-Pekka Järvisen tervehdys

•

40 vuoden taipaleelta

•

Tervetuloa kauneimpiin joululauluihin ja muihin tapahtumiin!

1

Kirkonkello

Palveleva puhelin 020-26 25 00 Ruotsin kirkon suomenkielinen Palveleva puhelin on avoinna joka ilta kello 21.00 - 24.00. Voit soittaa, kun haluat puhua luottamuksella ja nimettömänä toisen ihmisen kanssa. Vaikkapa silloin, kun - tunnet itsesi yksinäiseksi - olet menettänyt läheisesi - haluat jakaa ilosi - olet jäänyt työttömäksi tai tyhjyys on yllättänyt eläkkeelle jäämisen jälkeen - mietit elämän tarkoitusta tai ihmissuhteissa on ongelmia - toivot esirukousta.

Päivystäjinä toimii yli sata vapaaehtoista. Heidät on tehtävään valittu ja koulutettu ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Puhelu on soittajalle ilmainen.

Hiippakuntapappi Anna-Liisa Kantola asuu Gislavedissa.

Kun soitat numeroon 0470-773 883, puhelu yhdistyy suoraan kännykkään (tekstiviestejä varten 070-399 08 35), kotipuhelin 0371-137 29, sähköposti: anna-liisa. kantola@svenskakyrkan.se. Postisoite: Gislaveds pastorsexpedition, Box 83, 332 22 Gislaved. Gislavedin kirkkoherranviraston faksi 0371-100 44.

Hiippakuntapappi Hanna Thärnold, Puhelin 0470-773 886 (tekstiviestejä varten 073-655 78 03), sähköposti: hanna. tharnold@svenskakyrkan.se. Postiosoite: Stiftskansliet, Box 527, 351 06 Växjö. Hanna asuu Växjössä ja on pääosin ruotsinkielisessä työssä.

Jönköpingin diakonia-assistentti Raili Partanen (75%), parhaiten tavoitettavissa arkisin kello 11-12 numerossa (036) 313 605, muulloin voi matkapuhelimeen ainakin jättää viestin 0730-703 556. Työpaikan osoite: Råslätts kyrka, Sparvhöksg. 5, 556 11 Jönköping. Sähköposti: raili. partanen@svenskakyrkanjonkoping.se. Railin työalueena on varsinainen Jönköpingin alue (Kristina-Sofia), ja pääosa 2 työstä on ruotsinkielistä.

Pyhäaamun mietteet ja illan sana Sunnuntaiaamuisin Sveriges Radio Sisuradio lähettää ”Kulttuurisunnuntai”-ohjelman kanavalla P2. Sen aloittaa kello 7.00 "pyhäaamun mietteet". Kuulet siellä smoolantilaisia ääniä: Eeva Creelman, Terttu Birane, Harri Holdar Rouhiainen, Hanna Thärnold, Arto ja A-L Kantola. Ohjelman tuottaa Eija Björstrand.

Palautetta niistä voit antaa Eijalle tai puhujille.

Uusintana ne tulevat digitaalisella kanavalla sunnuntaisin kello 19.

Internetissä pyhäaamun mietteet ovat kuunneltavissa 30 päivän ajan: www.sr.se/sisuradio (Ohjelmat A-Ö - Kulttuurisunnuntai - Pyhäaamun mietteet). Radion kotisivulta löydät myös tapahtumavihjeet. Tapaamisiin radiossa tai verkossa!

Kirkonkello

Yhteystietoja

© Svenska kyrkan, Växjö stift 2012 Box 527, 351 06 Växjö 0470-77 38 00 vx ANSVARIG UTGIVARE Anna-Liisa Kantola PRENUMERATION/ADRESSÄNDRINGAR anna-liisa.kantola@svenskakyrkan.se, 0470-77 38 83 FORM Växjö stift, Sara Peterson TRYCK Löwex Trycksaker AB, Växjö UPPLAGA 1350 OMSLAGSFOTO Änglabild av Marja Ilmavalta, Foto: Arto Kantola TEXT OCH FOTO (där inget annat anges) Anna-Liisa Kantola

Kirkonkello

Hyvää adventin aikaa!

Taas alkaa olla aika sytyttää kynttilöitä, laulaa Hoosiannaa ja valmistautua jouluun. Monin paikoin on mahdollisuus kokoontua suomeksikin laulamaan rakkaita joululauluja. Taas adventin kuningas tulee luoksemme nöyränä, aasilla ratsastaen. Ja köyhänä seimen lapsena. Hän ei pakota, hän ei vaadi tottelemista. Mutta hän kutsuu. Hengellisessä laulussa sanotaan: "Niin alhaalla ei kukaan kulje, ettei siellä Jeesus ois.

Hän ei ketään luotansa sulje, eikä karkoita yhtään pois."

Jeesus kutsuu meitä saamaan häneltä elämää, armoa, anteeksiantoa. Löytämään yhteyden ja elämän tarkoituksen. Ja hän kutsuu meitä seuraamaan itseään. Kulkemaan samaa tietä hänen kanssaan. Ei etsimään tavaraa tai kunniaa tai ihmisten suosiota, vaan kuulostelemaan Jumalan tahtoa ja palvelemaan lähimmäisiämme.

Vietimme juhlaa Huskvarnassa Vetter Kipinän ryhmä laulaa Maija-Liisa Vakkurin johdolla

:

Lokakuussa kokoonnuttiin Huskvarnaan viettämään Smoolannin suomalaisten päivää. Ja samalla hiippakunnallisen suomalaistyön 40-vuotisjuhlaa. Oli ilo kokea yhteyttä messussa ja seurakuntakodissa. Vieraiksi olimme saaneet Sirkka ja Veli-Pekka Järvisen Tampereelta.

Vetter Kipinän ryhmä toi tapahtumaan laulua, soittoa, lausuntaa. Gislavedin ja Jönköpingin laulajat esiintyivät John Erik Wilsonin johdolla. Aili Hytti oli keittänyt makoisat sopat ja muu emäntäjoukko hoiti kattauksen ja tiskit. KIITOS Sinulle, joka olit mukana. KIITOS Sinulle, joka toit oman kortesi kekoon juhlan ohjelmassa ja järjestelyissä. Tarvikkeet ruokailuun saatiin lahjoituksina, joten ruokatulot 2 955 kruunua menivät kokonaisuudessaan Ruotsin kirkon kansainvälisen työn kautta kehitysmaiden köyhille. Samaan tarkoitukseen meni lisäksi kirkossa kerätty kolehti. KIITOS niistäkin.

Aili Hytti

3

Kirkonkello

Jouluajatuksia Värnamosta Joulu on ovella. Joulu? Perheyhteyttä - ja yksinoloa. Juhlaa, iloa ja monella suruakin. Lapsuusmuistoja. Ja tämän hetken odotuksia.

Muutamat Värnamon suomalaiset kertovat meille ajatuksiaan.

Unohtumaton joulu – Oli sota-aika ja olin suunnilleen kymmenen ikäinen.

Asuimme Kuopion ja Iisalmen välillä. Isosiskoni oli Tampereelta lähettänyt paketin. Minä lähdin jouluaattona hiihtäen hakemaan sitä. Matkaa postipaikkaan oli 3 - 4 kilometriä.

Kun lähdin paluumatkalle, oli kirkas kuutamo. Paketti oli iso ja hankala kuljettaa suksien päällä. Tasalykkyä menin ja alamäet sujuivat, mutta ylämäki oli hikistä puuhaa. Pitkän suoran päässä näin jotain liikkuvan. Pelkäsin, kun meillä päin oli ilveksiä liikkeellä. Ja venäläisiä desantteja. Mutta sitten muistin kuulleeni, että eiväthän jouluna ihmiset eivätkä eläimet tee pahaa. Ja niinhän se edellä näkyvä olikin siskoni, jonka äiti oli lähettänyt minua vastaan.

– Se oli mukavaa, kun sai paketin: flanellihousut, villasukat ja pullapojan.

– Olin jo kouluikäinen. Pukkia odotellessa ajattelin, että nyt minä katson, millainen se pukin poro on. Mutta minua jännitti niin paljon, etten muistanut katsoa. Sitten kun minulle kerrottiin, ettei joulupukkia ole, se oli sellainen pettymys, että itkin.

– Elettiin 1960-luvun alkua. Olin 6 - 8-vuotias. Tätini tuli miehensä kanssa Tukholmasta meille jouluksi. He tekivät karkkipöydän. Siinä oli monenlaisia karamelleja ja hedelmiä ja pähkinöitä, mitä me ei oltu koskaan nähtykään. Sitten kun annettiin lupa, jokainen sai valita pöydältä jotain. Ja oli pitkä joulupöytä katettuna. Meitä oli seitsemän lasta, vanhemmat, ukki, kaksi enoa ja täti miehensä kanssa. Oli iso kattila puuroa ja soppaa ja kinkku keskellä pöytää. Ruisleivän kanssa kinkkua syötiin ja muistan sen ihanan maun vieläkin.

4

Kirkonkello

– Hevosella mentiin joulukirkkoon Kiimingissä ja vettä satoi niin kamalasti.

– Minä olin viimeisilläni raskaana kerran joulun alla. Tunsin, ettei kaikki ole kohdallaan. Rukoilin: älä ota minua vielä pois.

Jouluaattona kun lahjat oli jaettu, alkoi tuntua, että nyt lapsi on tulossa. Taksissa minulta meni välillä taju. Heräsin sairaalassa. Lapsi, pieni tyttö, syntyi kuolleena. Veivät minua jonnekin ja luulin, että jo ruumishuoneelle vievät. En pystynyt edes huutamaan. Kuulin jonkun sanovan, etteivät tiedä, pystyvätkö minua pelastamaan. Sairaalasta ottivat yhteyttä omaisiin kertoen, että tilanne on kriittinen ja kehottivat tulemaan. Joulupäivän ja välipäivät olin sairaalassa intensiivillä.

Toivat minulle sinne tontun, ettei minun tarvitsisi olla yksin.

Joulunpyhien jälkeen aloin vähitellen toipua.

Mitä toivot tulevalta joululta?

– Lunta ja pakkasta.

– Terveyttä. Ja että saa olla omaisten kanssa. Vaikka olen mielelläni yksinkin.

– Että lapset ympäri maailmaa tulisivat koolle.

– Rauhaa ihmisten kesken. Että sodat jo loppuisivat.

– Paranemista vävypojalle. Hänellä on syntymäpäiväkin jouluaattona. Ja että olisi "lämpöinen joulu" ja lapsilla ja heidän perheillään hyvä olla.

– Ettei kenenkään tarvitsisi olla yksin, ellei sitä itse halua. Ja että se, jos joku haluaa olla yksin, hyväksytään ilman loukkaantumista. Toivon aattoillan rauhaa, jotta herää joulukirkkoon. Nykyään keskiyön messu on hyvin suosittu ja täyttää kirkon, mutta aamujumalanpalvelus on mielestäni onnistuneempi vaihtoehto. Siinä on sitä nostalgiaa meille vanhemmalle väelle.

Mitä joulu merkitsee Sinulle?

– Toivoa ja rauhaa. Juhla-aikaa.

– Elämää se merkitsee. Jeesuksen syntymä teki sen, että on iankaikkisen elämän toivo. Se on lahja meille, että Jumala antoi Poikansa syntyä.

– Jeesus toi elämän. Pitäisi siitä saada voimaa, mutta en minä aina pysty saamaan siitä voimaa. On ollut niin paljon sairautta ja muita vaikeuksia.

Rakkain joululaulu?

Rakkaimmiksi tässä haastattelussa äänestettiin selvästi "Enkeli taivaan" ja "Sydämeeni joulun teen". Kannatusta saivat myös "Sylvian joululaulu" ja "Varpunen jouluaamuna". Eli muutaman hyvin perinteisen joukossa yksi vähän tuoreempi, joka on lyhyessä ajassa tullut niin suosituksi. Vaikka onhan silläkin jo ikää reilut 20 vuotta, tuolla Vexi Salmen ja Kalervo Halosen laululla "Sydämeeni joulun teen".

On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen ja sanaton on sydämeni kieli.

Vai tähdet öistä avaruutta pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.

Näin sydämeeni joulun teen, ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.

Hannan joulutervehdys Anna-Mari Kaskinen kirjoittaa: Joku on kulkenut tästä, tunnen ja aavistan.

Joku on kuiskannut sanan, lempeän, hoitavan.

Joku on avannut portin, jonka kadotin.

Jossakin lähellä aivan on siipi enkelin.

Joulu lähestyy. Jollekin se on onnellinen aika, jollekin ahdistava. Joulutunnelmiin ja -tunteisiin toivon Sinulle rauhaa ja lempeitä, hoitavia sanoja! Jeesus-lapsi syntyi keskelle maailman todellisuutta ja ihmisten tavallista elämää. Niin tänäkin jouluna! Toivon, että suot itsellesi hiljaisia hetkiä ja mahdollisuutta pysähtyä joulutouhujen keskellä.

Joulurauhaa ja Siunattua Uutta Vuotta!

/Hanna-pappi

5

Kirkonkello

Nuori kolumbialainen äiti lapsensa kanssa Foto: Magnus Aronson/IKON

Poikia Etelä-Sudanin Jongleissa Foto: Claire Grant/IKON

Anna lapsille tulevaisuus "Anna lapsille väkivallaton tulevaisuus." Tämä on Ruotsin kirkon kansainvälisen työn joulukeräyksen teema. Miljoonat lapset kärsivät sodasta ja mo- Joulukeräykseen voit lahjoittaa suomenkielisen työn Kaunenlaisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä. Jokai- neimmat joululaulut -tilaisuuksissa ja joulukirkoissa. Tai panen avustustyöhön annettu kruunu on arvokas. nemalla rahaa tilille plusgiro 90 01 22-3. Tai kännykän smsEtelä-Sudan on eräs maa, jossa kipeästi tarvitaan apua.

Puolitoista vuotta sitten Etelä-Sudan julistautui itsenäiseksi. Se on yksi Afrikan köyhimpiä maita. Keräyksen tuloja käytetään toisaalta huopiin, telttoihin, lääkkeisiin ja muuhun hätäapuun. Ja toisaalta pitkäjänteisempään työhön, koulujen rakentamiseen, opettajien koulutukseen, psykologiseen apuun sodan traumoista kärsiville. Kansanryhmien välisiä vihamielisyyksiä pyritään vähentämään esimerkiksi järjestämällä nuorille urheiluharrastuksia, joitten parissa eri ryhmiin kuuluvat oppivat tuntemaan toisiaan ja tulemaan toimeen keskenään.

Myös Kolumbia on maa, jossa niin monet kärsivät väkivallasta. Siellä Ruotsin kirkon kansainvälisen työn kautta tuetaan maan sisäisiä pakolaisia. Ohjataan lapsia ja nuoria turvaan huumeitten ja väkivallan vaaroista. Luodaan mahdollisuuksia koulunkäyntiin ja ammattiin.

6

viestillä: kun kirjoitat HOPP ja lähetät sen numeroon 729 50, lahjoitat yhdellä viestillä 50 kruunua.

Toisenlainen lahja Kehitysmaiden köyhiä voit auttaa myös ostamalla lahjat internetosoitteesta webbshop.svenskakyrkan.se. Silloin varsinainen lahja menee kehitysmaitten ihmisille, ja sinä saat joko postikortin tai sähköisen kortin. Sen kortin voit sitten lähettää hänelle, jolle haluat toivottaa hyvää joulua tai jota muuten haluat ilahduttaa. Tässä lahjaesimerkkejä: ruokakassi 100 kr, kalastusvälineet 100 kr, puhdasta vettä 60 kr, koulukirjat 100 kr, porsas 300 kr.

Myös Kirkon Ulkomaanavulla Suomessa on tarjolla samantapaisia lahjoja. Internet-osoite on: www.toisenlainenlahja.fi. Sieltä voit tilata lahjasi myös puhelimella +358-20-787 1201.

Kirkonkello

Terveiset Kirkonkellon lukijoille!

Kiitos ensiksi kutsusta ja mahdollisuudesta olla Huskvarnassa Smoolannin suomalaisten päivillä 21.10.2012. Oli ihmeellistä tavata tuttuja 30 vuoden takaa. Asuimme Jönköpingin Råslättissa 1980–1984. Ilo oli sekin, että kaikki eivät olleet tuttuja. Vuodet ovat tuoneet myös uusia suomalaisia mukaan samalla kun monet rakkaat ovat nukkuneet pois ja toiset eivät enää jaksa tulla tapahtumiin.

Sanoin juhlassa, että Kirkonkello on kaikista meille tulevista lehdistä ainoa, jonka luen kannesta kanteen. Tätä tietysti helpottaa, että lehti ei ole paksu. Toinen syy on, että minun on ollut tärkeä tietää, mitä teille kuuluu. Kun tulin siirtolaispapiksi oli minulla elämänkokemusta 26 vuotta. Sirkka odotti Hiljaa, kolmatta lastamme. Anni oli neljä ja Aino kaksi vuotta.

Koimme, että meidät otettiin rakkaasti vastaan. Elämästä voi sanoa, että se oli runsasta! Sekä iloa että vaikeuskerrointa riitti. Suomalaiset olivat valtaosin nuorta joukkoa. Inkeriläisissä oli myös vanhuksia. Oli osa suomalaisistakin ehtinyt olla Ruotsissa jo 50-luvulta. Käytännössä suomalaisia eläkeläisiä ei vielä ollut. Kasteita oli paljon ja häitäkin vietettiin aikalailla. Sirkan pyhäkouluun Råslättin kirkolla osallistui 20-30 lasta. Lasten leireillä lapsia oli saman verran. Se oli mahtavaa, mutta ei aivan helppoa. Apuna oli vanhempia ja vähän varttuneempia nuoria. Nyt suurin osa silloisista tytöistä ja pojista on itse äitejä ja isiä.

Siirtolainen ei tietenkään lähde nuorena vieraalle maalle epäonnistumaan vaan onnistumaan ja saadakseen paremman elämän. Suomessa ei ollut töitä kaikille ja sekä palkat että asunto-olot olivat 60-luvulla huonot. Ruotsi tarvitsi työvoimaa ja suomalaiset tunnettiin ahkeriksi ja värväys oli aktiivista. Kun omalta kylältä tai sukulaisista oli joku jo läh-

Sirkka ja Veli-Pekka Järvinen

tenyt edellä, moni tarttui mahdollisuuteen. Suurin osa myös onnistui, mutta kyllä hintakin oli monelle aika kova. Pappina tulin tuntemaan myös raskaan puolen. Toimin valvojana monelle ikätoverille tai muutamaa vuotta vanhemmalle veljelle. Aivan liian moni lopetti oman käden kautta elämänsä.

Poliisi pyysi joskus viemään kuolinviestiä läheisille: ”Se on kyllä poliisin työtä, mutta on parempi jos sinä menet, kun osaat suomea ja olet pappi.” Muutkin nuorten ihmisten kuolinsyyt olivat keskimääräistä vaikeampia vakavia sairauksia ja onnettomuuksia.

Jälkeenpäin olen ajatellut: Voi, kunpa olisin ollut vähän kokeneempi. Olisitte ansainneet syvempää ja parempaa kokemusta ja tukea sielunhoitajalta. Minulle vuodet Jönköpingissä olivat Jumalan minulle ja Sirkalle antamaa elämänkoulua.

On vaikea sanoa, mitkä ovat elämämme tärkeimmät vuodet lapsuuden jälkeen. Kun asiaa pohdimme, ajatus lentää teidän luoksenne. Teidän kanssanne ja teidän kauttanne olemme saaneet oppia elämää.

Lopetan siunaukseen, jonka luin Huskvarnan juhlassa: "Suojelkoon Jumala kotisi hellimmin.

Suojelkoon sinua, missä nyt kuljetkin.

Suojelkoon sinua hetkellä pimeyden, suojelkoon sinua voimalla rakkauden.

Suojelkoon Jumala, kun kärsit tappion, suojelkoon kadulla, kun siellä ruuhka on.

Suojelkoon sinua kaikissa vaiheissa, murheissa, toivossa ja ilon aiheissa.

Suojelkoon Jumala päiväsi jokaisen ja antakoon sinulle ilon ja rohkeuden. Aamen."

(Arjen sydänääniä, David Adam).

/Veli-Pekka Järvinen

7

Kirkonkello

Neljänkymmenen vuoden taipaleelta Ensimmäinen Smoolannin suomalaisten päivä pidettiin 4/11 vuonna 1972 Jönköpingissä. Mutta oli toki suomenkielistä hengellistä toimintaa ollut paljon ennen sitä. Jo 1950-luvulla pitivät Inkerinmaalta tulleet maallikot säännöllisiä hartaushetkiä Jönköpingissä. Silloin tällöin tuli pappikin käymään, vuodesta 1959 lähtien useimmiten Juhani Rantanen Boråsista. Mitä lukemia mahtoikaan olla hänen matkamittarissaan, kun hän monen hiippakunnan alueella kiersi pitämässä jumalanpalveluksia, kastamassa lapsia ja vihkimässä pareja avioliittoon.

Vuonna 1972 saatiin myös se, mitä jo jonkin aikaa oli toivottu ja rukoiltu ja minkä eteen tehty työtä: oma suomalainen pappi, Timo Komulainen, jonka asuinpaikaksi tuli Jönköping. Kaksi ja puoli vuotta hän perheineen viipyi. Häntä on seurannut pitkä rivi muita pappeja ja diakoniatyöntekijöitä. Lukemattomat seurakuntalaiset ovat tehneet vapaaehtoistyötä näitten vuosien aikana. Voimme myös sanoa: Tärkeintä, että Jumala on ollut uskollinen ja armollinen. Hän on meitä kantanut ja antanut meille voimaa. Hän käyttää työssään meitä puutteellisia ja syntisiä ihmisiä.

Ensimmäinen Kirkonkello-lehti ilmestyi kesän 1978 lopulla.

Siinä kirjoittaa hiippakunnan suomenkielisen seurakuntakomitean puheenjohtaja, Onni Junttila: "Kirkonkellot ovat kautta aikojen kutsuneet väkeä koolle mitä erilaisimpiin tilaisuuksiin. Toivon, että tämä "KIRKONKELLO" samalla tavalla kutsuisi meitä siirtolaisia yhteen. Olemme iloisia, jos joskus tapaamme myös Sinut tilaisuuksissamme. Olet aina sydämellisesti tervetullut mukaan."

8

Hiippakunnan suomenkielisen työryhmän kokous marraskuussa 1990

Tapio Kortesluoma kirjoittaa Kirkonkelloon otsikolla "Lähtötunnelmia" kevään lopulla 1980. Tässä kirjoitus lyhennettynä: "Neljä vuotta on toisaalta pitkä, toisaalta lyhyt aika.

Paljon on ehtinyt tapahtua, monia ihmisiä saanut tavata, yrityksiä seurakuntatyön kehittämiseksi tehdä. Toisaalta on monta asiaa jäänyt tekemättä, useita suomalaisia en ehtinyt koskaan tavata, ja usein tutustuminen ja yhteys jäi pintapuoliseksi. Päällimmäiseksi tunteeksi jää kiitollisuus ja ilo.

Erityisen kiitollinen olen ollut siitä, että ruotsinsuomalaiset täällä Växjön hiippakunnassa ovat "suostuneet" pappiinsa.

Olen saanut olla monen suomalaisen perhepappi. Toivonpa totisesti, että otatte uuden työntekijän aikanaan vastaan yhtä hyvin kuin minut. Pappi ei jaksa, ellei seurakunta hyväksy häntä ja rukoile hänen puolestaan.

Jokainen suomalainen tarvitsee Jumalaa ja hänen seurakuntaansa. Pelkkä ulkonainen hyvinvointi ei riitä. Tarvitsemme sekä henkistä että hengellistä ravintoa. Siksi Suomi-Seuroil-

Kirkonkello

la ja seurakuntatyöllä on paljon tehtävää, tärkeä vastuualue hoidettavanaan. Mikään toiminta ei menesty, ellei jäsenistö ole aktiivista. Sinulla, joka et koskaan vielä ole tullut mukaan, on myös oikeus tuoda oma panoksesi yhteisen hyvän edistämiseksi. Muut suomalaiset tarvitsevat sinun tukeasi.

Teemme tyhmästi, jos annamme erimielisyyden ja perisuomalaisen kateuden hajottaa voimiamme.

Lasten suusta

Olen itse pyrkinyt olemaan siirtolainen siirtolaisten joukossa. Kokemukseni on, että mielenterveys joutuu koville, passiiviseen välinpitämättömyyteen vajoaminen on helppoa, eristäytyminen muista, omaan itseensä käpertyminen vaanii aina ovella. Kuitenkin vähällä vaivalla voimme saada vaihtelua, elämän rikkautta, kokemuksia lähimmäisen rakastamisesta, mielekkyyttä elämään. Seurakunta tarjoaa oman tukensa ja vaihtoehdon. Uskaltaudu sinäkin mukaan - pappi ei pure!"

– No, miksi et?

Veli-Pekka Järvinen kirjoittaa vuoden 1981 joulunumerossa: "Kenen luona ja lähellä on jouluna joulun lapsi? Ainakin täällä vaeltaessaan hän etsi tiensä sinne, missä suru, epäonnistuminen ja ihmisten hylkäämät asuivat. Hän on lähellä yksinäistä joulun viettäjää, häntä jonka toverina on viinapullo, perhettä joka on rikki, ihmistä joka on lyöty. Hänelle olivat tuhlaajapoika ja langennut nainen ihmisiä, joille hän tarjosi ystävyyttään ja apuaan. Hän ei halveksinut halveksittujen seuraa.

Joulupukki kysyi lapsilta tullessaan lahjoja jakamaan:

Viisivuotias Leon tuumi vanhemmilleen: – Mä en ainakaan isona halua rakastua!

– No, kun se Amor ampuu niillä nuolilla, niin se käy varmaan kipeästi.

Kertonut Anja Soinilehto, Haaparanta

(asunut aikaisemmin Anderstorpissa) ------------

– Onkos lapset olleet kiltisti?

Erika vastasi: – Kaikki riidat on sovittu.

(Kotimaa 50/2010)

Suuri ilo ilmoitettiin kaikelle kansalle, myös siirtolaiskansalle.

Jeesuksessa on ehdoton armahdus, täydellinen hyväksyminen, syyllisyyden ja synnin sovitus. Jouluna iloitsemme armon syntymisestä armottomaan maailmaan."

Ruotsin kirkon suomenkielinen toiminta on jatkunut tänne asti, vaikkei ole yhtä runsasta kuin vilkkaimpina vuosina.

Jatkuuko se tai miten jatkuu hiippakunnassa ja Sinun asuinpaikallasi, siihen me jokainen vaikutamme. Kun tulet mukaan tai otat muuten yhteyttä ja kerrot omia ajatuksiasi, osoitat, että suomalaistoimintaa edelleen tarvitaan. Ja hyvä, jos voit muistaa rukouksessa yhteisiä asioita, lähimmäisiäsi ja seurakunnan työntekijöitä. Pyydetään ylhäältä apua, viisautta ja hengellistä uudistumista.

Nils ja Ella perheleirillä kesällä 2009 (foto: Anneli Uusitalo)

9

Kirkonkello

Kirkkoväkeä Kalmarissa adventin aattona 2011

Hiippakuntapäivät Tallnäsissa (Skillingaryd) 9-10 maaliskuuta 2013. Alkaa la klo 11, päättyy su klo 14-15. Keskustelua, suunnittelua, laulua, messu, saunat, vierailija. Osallistumismaksun henkilökohtainen osuus koko ajalta 320 kr (koko maksu 650 kr). Jos maksun suuruus on esteenä, ota kuitenkin yhteyttä ja katsotaan, mistä rahat löytyvät.

Lisätietoja Kantolalta, ilmoitt. 17/2 mennessä.

-----

Jönköping - Huskvarna Jumalanpalvelukset: Lauantaina 8/12 kello 13 kauneimmat joululaulut Råslättin kirkossa, Kantola. Koetetaanhan yhteisvoimin saada myyjäisetkin aikaan.

Sunnuntaina 23/12 kello 12 (huom. aika) joulukirkko Huskvarnan kirkossa, Kantola Sunnuntaina 20/1 kello 13 messu Råslättin kirkossa Sunnuntaina 17/2 kello 12 messu Huskvarnan kirkossa 10

Foto Magnus Aronson

Värnamossa laulettiin joululauluja 10.12.2011

Muut tapahtumat:

Vetlanda

Lähetyspiiri keskiviikkona 21/11 ja 5/12 kello 13 Råslättin kirkolla, Partanen. Kevätpuolella 16/1, 30/1,

Kauneimmat joululaulut perjantaina 7/12 kello 14.30 Vetlandan seurakuntatalossa, Kantola.

Iltahetki maanantaina 3/12, 7/1, 4/2 kello 18 Huskvarnan seurakuntakodissa

Oskarshamn

13/2, 27/2.

Suruadresseja on myytävänä Raili Partasella Råslättin kirkolla (yhteystiedot sivulla 2) ja Kaisa Uusitalolla Huskvarnassa puh. 036-144 279

Nässjö Nässjön suomalaisen ryhmän joulujuhla (kaksikielinen) lauantaina 24/11 kello 11, Ormaryds bygdegård, vieraina Veikko Anttila vaimonsa kanssa.

Ruokailuun ilmoitt. Riitta Johanssonille, 0380-136 96, 0733-523 506.

Kevätpuolella kokoontuminen lauantaina 9/2 Ruotsin kirkon seurakuntasalissa (Norråsag.): kello 11-11.30 ruotsinkielinen laulu- ja rukoushetki diakoni-kanttori Erik Fröjmarkin johdolla, sitten kahvit ja suomenkielinen osuus. Lisätietoja: Laila Tammi Bondefalk, puh. 070-53 47 008.

Kauneimmat joululaulut sunnuntaina 23/12 kello 14 keskustan seurakuntakodissa, Thärnold

Kalmar Leipomistalkoot perjantaina 30/11 kello 17 Johanneksen kirkossa Kauneimmat joululaulut ja joulukahvit lauantaina 1/12 kello 13 Johanneksen kirkossa (Hanellsg. 5), Thärnold. Lisätietoja: Leena Persson, 0480-505 18, 073-255 59 28

Nybro Suomalainen ryhmä Ansgarsgårdenissa (Kyrkog. 5) 5/12 kello 16.30. Jatkuu 9/1 lähtien parillisen viikon keskiviikkona klo 16.30. Kokoontumiset päätetään ilta-ateriaan ja hartauteen muitten ryhmien kanssa.

Kirkonkello

Arja Jantunen, Strömsnäsbruk

Foto Magnus Aronson

Miestenpäivillä kuultiin Sulosointuja Boråsista

Kaksikielinen musiikkijumalanpalvelus itsenäisyyspäivän ja kauneimpien joululaulujen merkeissä lauantaina 8/12 kello 14 Nybron kirkossa, Thärnold. Lisätietoja toiminnasta: Eeva Creelman, 0481-435 10

Lessebo Kaksikielinen joululauluilta seurakuntasalissa keskiviikkona 12/12 kello 19, Holdar Rouhiainen

Alvesta Kauneimmat joululaulut sunnuntaina 9/12 kello 14 Alvestan seurakuntakodissa, Kantola, Mörck

Markaryd - Traryd Kauneimmat joululaulut sunnuntaina 16/12 kello 13 S:t Andreas kyrka, Strömsnäsbruk, Jantunen, Kantola

Värnamo Raamattupiiri keskiviikkona 28/11, 23/1, 6/2, 20/2 kello 14 St. Johannes kyrka.

Kauneimmat

joululaulut

lauantaina

15/12 kello 14, Mariakyrkan. Arja ja Timo Nevala Landskronasta, AL Kantola. Riisipuuro, soppa ja kahvit (maksu vapaaehtoinen) Miesten ilta kerran kuussa, lisätietoa Väinö Borälviltä, 070-520 01 41 Messu sunnuntaina 10/2 kello 14, Mariakyrkan, Kantola, Johansson. Kahvit ja vuosikatsaus.

Suruadresseja Borälvillä.

myytävänä

Värnamon kauneimpiin joululauluihin 15/12 kyytimahdollisuus, ota yhteyttä Kantolaan perj. mennessä.

Smålandsstenarista ja Skeppshultista voimme ottaa kyytiin 23/12 Hylteen mennessä.

Joulukirkko joulupäivänä 25/12 kello 10 kirkossa, Julsångerlauluryhmä, i Alvesta Kantola Kotiseurat loppiaisena 6/1 kello 15 Kantolalla, Liljegränd 5

Väinö Jumalanpalvelus lauantaina 26/1 kello 14 seurakuntakodissa, kahvit ja vuosikokous kello 15

Hyltebruk Joulukirkko sunnuntaina 23/12 kello 16 Hyltebrukin kirkossa, Kantola, Hirell

Suruadresseja, virsikirjoja, Raamattuja myytävänä Kantolalla.

Gislaved Lauluharjoitukset tiistaina 27/11 kello 18 Gyllenforsin seurakuntakodissa, Blåberg. Joulukuun ja kevätpuolen harjoituksista saat tietoa Kantolalta Messu sunnuntaina 2/12 kello 14 Gislavedin kirkossa, lauluryhmä, Blåberg, Kantola. Kahvit ja joululauluja seurakuntakodissa

Muutokset tapahtumiin mahdollisia.

Lisätietoja saat sivulla 2 mainituilta, tai oman paikkakunnan yhdyshenkilöltä.

11

avsändare

A-L Kantola Gislaveds pastorat Box 83 332 22 Gislaved

Hyvä vastaanottaja!

Löydät Kirkonkellon ja tapahtumakalenterin myös internetistä: www.svenskakyrkan.se/växjöstift (verksamhet – sverigefinska arbetet) Kirkonkellon osoiterekisteri sisältää noin 1 200 vastaanottajaa, ja se on tietokoneistettu.

Anna-Liisa Kantola toivoo apua sen ajan tasalla pitämiseen. Otathan yhteyttä (yhteystiedot sivulla 2) esimerkiksi, – jos olet muuttanut – jos tiedät jonkun, joka haluaisi Kirkonkellon, mutta ei sitä vielä saa – tai ellet enää halua tätä lehteä.

Sv

Bästa mottagare!

Du hittar Kirkonkello/Kyrkklockan även på internet: www.svenskakyrkan.se/växjöstift (verksamhet – sverigefinska arbetet). Där finns evenemangskalendern även på svenska Adressregistret för Kirkonkello omfattar cirka 1 200 adressater och är datoriserat. Vänligen kontakta Anna-Liisa Kantola (se sida 2) – om Du har flyttat – om Du vet någon som gärna vill ha Kirkonkello, och ännu inte får – eller om Du inte längre önskar få detta infoblad.

Sv

Kort om innehållet i detta nummer av Kirkonkello: • Kontaktuppgifter till kyrkans finska medarbetare (s 2).

• I Huskvarna firades Smålandsfinnarnas dag samt 40 år av stiftets finska verksamhet (s 3).

• Några värnamobor berättar sina julminnen och önskemål inför julen som står för dörren (s 4).

• "Ge alla barn en framtid utan våld" är temat för Svenska kyrkans internationella arbetes julkampanj (s 6).

• Veli-Pekka Järvinen berättar minnen från 1980-talet, då han jobbade som präst för finsktalande i stiftet och bodde i Jönköping (s 7).

• Om finska verksamhetens historia och valda bitar ur tidningen Kirkonkello från åren 1978-1981 (s 8) • Evenemangskalendern för stiftets finska verksamhet december 2012 - februari 2013.

Olet lämpimästi tervetullut Växjön hiippakunnan suomalaistoimintaan.

Toivomme Sinulle hyvää joulua ja Uutta Vuotta!

Foto: IKON

www.svenskakyrkan.se/växjöstift