Page 1

Kirkonkello

Växjön hiippakunnan ruotsinsuomalainen tiedotuslehti Sverigefinskt informationsblad i Växjö stift

Kirkonkello

nr 3 2013

Sisäsivuilta löydät: • Hedelmien aika • Millaista on olla isä? • Kalevin mielivirsi • Aika äänestää • Tervetuloa Ruotsin kirkon suomalaistoimintaan

1


Kirkonkello

Ruotsin kirkon suomenkielinen Palveleva puhelin on avoinna iltaisin kello 21.00 - 24.00. Voit soittaa, kun haluat puhua luottamuksella ja nimettömänä toisen ihmisen kanssa. Vaikkapa silloin, kun – tunnet itsesi yksinäiseksi – olet menettänyt läheisesi – haluat jakaa ilosi – olet jäänyt työttömäksi tai tyhjyys on yllättänyt eläkkeelle jäämisen jälkeen – mietit elämän tarkoitusta tai ihmissuhteissa on ongelmia – toivot esirukousta. Päivystäjinä toimii yli sata vapaaehtoista. Heidät on tehtävään valittu ja koulutettu ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Puhelu on soittajalle ilmainen.

Hiippakuntapappi Anna-Liisa Kantola, puhelin 0470-773 883, yhdistyy suoraan kännykkään (huomaa, että siihen ei voi lähettää tekstiviestejä, sitä varten numero 070-399 08 35), kotipuhelin 0371-137 29, sähköposti: anna-liisa. kantola@svenskakyrkan.se. Postiosoite: Gislaveds pastorsexpedition, Box 83, 332 22 Gislaved. Hiippakuntapappi Hanna Thärnold, puhelin 0470-773 886 (tekstiviestejä varten 073-655 78 03), sähköposti: hanna.tharnold@svenskakyrkan.se. Postiosoite: Stiftskansliet, Box 527, 351 06 Växjö. Hanna on pääosin ruotsinkielisessä työssä. Jönköpingin diakonia-assistentti Raili Partanen, parhaiten tavoitettavissa arkisin kello 11-12, puhelin 0730-703 556, muulloin voi ainakin jättää viestin. Postiosoite: Råslätts kyrka, Sparvhöksg. 5, 556 11 Jönköping. Sähköposti: raili. partanen@svenskakyrkanjonkoping.se. Railin työalueena on varsinainen Jönköpingin alue (Kristina-Sofia), pääosa 2 työstä on ruotsinkielistä.

Radio ja Internet Sunnuntaiaamuisin Sveriges Radio Sisuradio lähettää Kulttuurisunnuntaiohjelman kanavalla P2. Sen aloittaa kello 7.00 Pyhäaamun mietteet. Kuulet siellä smoolantilaisia ääniä: Terttu Brunzell, Eeva Creelman, Harri Holdar Rouhiainen, Hanna Thärnold, Arto ja A-L Kantola. Palautetta niistä voit antaa puhujille tai Eijalle radioon. Eijalle voi lähettää muutakin palautetta ja toivomuksia radion suomalaisista ohjelmista: eija.bjorstrand@sr.se, puh. 036-215 66 38. Pyhäaamun mietteet tulevat uusintana digikanavalla sunnuntaisin kello 19. Internetissä pyhäaamun mietteet ovat kuunneltavissa 30 päivän ajan: www.sr.se/sisuradio. Löydät ne näinkin: kirjoita Googlen hakukenttään ”Pyhäaamun mietteet”. Radion kotisivulla on myös tapahtumavihjeet. Internetin haltijan ulottuvilla on suomenkielistä hengellistäkin ohjelmaa lähes rajattomasti, esimerkiksi: www.tv7.fi.

Kikonkello

Yhteystietoja

© Svenska kyrkan, Växjö stift 2013 Box 527, 351 06 Växjö 0470-77 38 00 vx ANSVARIG UTGIVARE Anna-Liisa Kantola PRENUMERATION/ADRESSÄNDRINGAR anna-liisa.kantola@svenskakyrkan.se, 0470-77 38 83 FORM och TRYCK Löwex Trycksaker AB, Växjö UPPLAGA 1380 OMSLAGSFOTO Kirkkoväkeä Markarydissä. Jarmo Karlsson ja Birgitta Kylmäniemi musisoivat äitienpäivillä Huskvarnassa TEXT och FOTO (där inget annat anges) Anna-Liisa Kantola


Kirkonkello

Hedelmien aika

Foto: A Kantola

Minulla on monena keväänä ollut ajatus, yrittäisinkö kasvattaa tomaatteja. Menestyisivätkö ne meillä, vaikkei meillä ole kasvihuonetta ja osaisinko hoitaa niitä? Ehkä tomaatit eivät ehdi kypsyä. Entä jos ne halkeilevat tai tulee jotain tauteja. Mutta tykkään tomaateista, ja kun minun vatsani ei muita tuoreita kasviksia siedäkään, niin on ollut haave, jos niitä onnistuisin kasvattamaan. Tänä keväänä naapuri tarjosi meille muutamaa eri sorttista tomaatin tainta, jotka häneltä olivat jääneet yli. Niinpä päätimme kokeilla. Istutimme ne isoihin purkkeihin. Olen antanut niille vettä ja ravintoa. Lomareissumme aikana ystävät auttoivat. Onneksi tänä vuonna keskikesä oli täällä harvinaisen aurinkoinen. Yksi tomaateista, pieni pensastomaatti Tiny Tim, on ollut erityisesti huolenpitoni kohteena. Olen usein kantanut sen "pikku Timin" sisään, kun on näyttänyt tulevan viileä yö, ja olen puolustanut sitä kirvoja vastaan. Ja se on vastannut rakkauteeni antamalla monta pientä punaista tomaattia.

Frukternas tid

Sv

Jag har under många år haft en tanke inför sommaren: skulle jag kunna lyckas odla tomater. Fast vi inte har något växthus. I våras fick vi fyra olika överblivna tomatplantor av vår granne och ville prova. Speciellt en liten busktomat "Tiny Tim" var min skyddsling. Och den gav oss många små röda tomater. Hur är det med mig då? Den stora Trädgårdsmästaren ger mig så många gåvor varje dag – näring, kärlek, skydd och förlåtelse. Bär jag någon frukt? Jesus säger: "Om någon är kvar i mig och jag i honom bär han rik frukt: utan mig kan ni ingenting göra." (Joh. 15) Tack, min Frälsare, att jag får tillhöra Dig. Du vet, vad jag behöver för att kunna bära frukt.

Entä minä? Olen saanut paljon hyvää hoitoa tänäkin kesänä. Olen saanut ruumiin ja sielun ravintoa. Suuri Puutarhuri on ohjannut, varjellut ja antanut aina uudestaan syntini anteeksi. Vastaanko minä omistajani ja hoitajani rakkauteen? Tuotanko hyvää hedelmää hänen kunniakseen? Ja mitä se hedelmä voisi olla? Siitä sanoo Raamattu: "Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä." (Gal. 5:22-23) Miten minä voisin sellaista hedelmää tuottaa? Eivät siihen riitä minun ponnisteluni. Mutta olenhan minä taitavan Puutarhurin hoidossa. Voima tulee häneltä. Jeesus sanoo: "Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään... Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne opetuslapsiani... Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minun iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi." (Joh.15) Kiitos, Vapahtajani, että saan olla sinun omasi. Hoida minua Hengelläsi, ravitse sanallasi. Sinä tiedät, mitä minä tarvitsen, että voisin tuottaa hyvää hedelmää. Sinä tiedät, mitä tehtäviä olet tarkoittanut minulle. Tahdon rakastaa ja palvella sinua. "Pidä minusta kiinni, kunnes kasvosi nään." 3


Kirkonkello

Millaista on olla isä? Viime Kirkonkellossa tuumittiin, millaista on olla äiti. Nyt sitten: millaista on olla isä? Mitä iloja, huolia, haasteita isillä on? Foto: A Kantola

Ensin nuoren isän ajatuksia Joni Kallunki tuli isäksi viime marraskuussa. Hän asuu Hillerstorpissa Susannan ja Leah-tytön kanssa. Tähän tapaan vastaili Joni kysymyksiini toukokuussa: - Vähän epävarmaksi vielä tunnen itseni, vaikka 6 kuukautta on kulunut. Ja koko ajanhan sitä voi oppia uutta ennen kuin lapsi on aikuinen. Synnytysvalmennuksessa olin mukana. Hieno kokemus oli olla mukana synnytyksessä, vaikka tuskaa se oli minunkin puolestani. Tuntui vaikealta, kun ei voinut tehdä paljon mitään muuta kuin olla vieressä, kun Susannalla oli kovat kivut. Heti lapsen syntymän jälkeen olin 10 päivää isyyslomalla. Sitten olen ottanut isyyslomapäiviä silloin tällöin, kun on ollut tarpeen. - Lapsen syntymä oli iso muutos elämään, mutta hyvä muutos. Olen niin onnellinen siitä, että meillä on Leah. On hienoa saada nähdä oman lapsen kasvavan ja kehittyvän. Huolta kannan siitä, jos lapsi kaatuu ja loukkaa itsensä sitten kun alkaa kävellä. Tai jos joudutaan vaikka autokolariin. - Haluamme, että Leah oppii suomen kieltä. Me molemmat puhumme suomea hänelle, vaikka keskenämme puhummekin yleensä ruotsia. Kysyn myös Susannalta, millainen isä Joni on. Susanna vastaa: "Ihan hyvä isä. Alusta alkaen hänelle oli luonnollista sekin, että alkoi vaihtaa kakkavaippoja. Ja viikonloppuisin voi Joni nousta yöllä ylös hoitamaan lasta. Arkiyöt hänen pitää saada nukkua, että jaksaa lähteä töihin aamulla." 4

... ja sitten vähän vanhempien Nämä tuumailut on kuultu muutaman isän suusta eri puolilta Smoolantia: – Oli kiva seurata lasten kasvamista ja ihmetellä varsinkin ensimmäistä. Kivalta tuntui se, että lapset hyppivät kimpussa kun ehdin töistä kotiin. Mukava kuljettaa harrastuksissa. Lapsenlapset on rakkaita. – Lapset tuovat mukanaan huolia ja työtä toimeentulon eteen. Huoli on siitä, jos kasvatus epäonnistuu ja alkavat käyttää alkoholia ja huumeita. – Toivoo, että saisi lapset innostumaan jostain työnteosta. Minä aikanaan keräsin pulloja pojan kanssa. Hän sai viedä ne kauppaan ja sai vähän omaa rahaa ja oppi säästämään. – Isänä oleminen on hienoa ja vaativaa. On niin hienoa, että on lapset. Mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän koen sen vaativuuden. On näkymätön vastuu elämän loppuun asti. Se pienentää ihmistä, kun kokee vastuuta, ja panee etsimään Jumalalta apua. Jos lapsilla ei ole töitä, niin se on rukousaihe, että töitä löytyisi. Jos joku lapsista voi huonosti, miettii, voisiko auttaa jotenkin tai kuka voisi auttaa.


Kirkonkello

Katkennut yhteys voi löytyä uudelleen

Isän syliin

Terapeutti Seppo Jokinen kertoo: "Tiesin, etten ollut osannut rakastaa lapsiani siinä taudin kurimuksessa, kun sairastuin alkoholismiin. Vaikka itku silmässä halusin rakastaa, kyky puuttui usein. Kun viimein paranin alkoholismista, lapset olivat jo aikuisia. Olen sitten yrittänyt hyvittää. Kerrankin kutsuin lapset luokseni. Laitoin aterian, tarjoilin sen ja sen jälkeen pyysin heitä kertomaan kaikki pettymyksensä. Viisi tuntia näitä pettymyksiä käsiteltiin. He kertoivat kokeneensa minut ahdistavana ja pelänneensä minua. Pyysin heiltä anteeksi. Yhdessäolo loppui itkuun ja halauksiin. Silloin lähenimme toisiamme aimo harppauksen. Tyttäreni oli 27-vuotias, kun sanoin hänelle: Isi rakastaa sinua." Seppo jatkaa: "Me voimme sanoa lapsellemme, joka on aikuinen, sen mikä jäi sanomatta silloin kun hän oli pieni. Tämä vaatii nöyryyttä. Mutta vain nöyryyden kautta löytyy armollinen Jumala. Ja Jumalan armo kuuluu yhtä hyvin isille kuin lapsillekin." (Ja kaikille muillekin.)

Kaikki me koemme pettymyksiä ja aiheutamme pettymyksiä toisille. Mutta aina on toivoa. Aina on mahdollisuus kasvaa ja löytää uutta. Ja miten hyvä, että meillä on Jumala, joka tahtoo auttaa ja parantaa. Voimme nytkin rukoilla: Rakas taivaallinen Isä. Sinä näet jokaisen, joka kärsii siitä, että on kasvanut ilman isän rakkautta. Sinä näet jokaisen, joka tuntee olevansa ulkopuolinen, turvaton tai rikkinäinen. Sinä näet jokaisen, joka tuntee syyllisyyttä. Ota sinä meidät läheisyyteesi, ota syliisi ja ala hoitaa meitä terveiksi. Auta meitä jättämään taakkamme sinulle, auta meitä rakastamaan, antamaan anteeksi ja kantamaan vastuumme ihmisinä ja lähimmäisinä. Kiitos, että me kaikki olemme sinulle tärkeitä.

Millaisena muistat isäsi? Millaiset muistot Sinulla on omasta isästäsi? Meidän suomalaisten joukossa on monia, jotka sanovat, että isä oli huolehtiva ja turvallinen, ja teki vähintäänkin parhaansa perheen hyväksi. Jotkut isät ehtivät leikkiäkin lastensa kanssa ja viedä retkille. Kaikki se on antanut hyvää pohjaa elämälle. Mutta paljon on toisenlaisiakin kokemuksia. Jollakin ei lapsena ollut isää ollenkaan, kun menetti isänsä sodassa tai muulla tavoin ollessaan pieni. Monen isä vammautui sodassa fyysisesti tai henkisesti. Tai oli pitkät ajat kaukana poissa. Tai oli muuten etäinen, ehkä väkivaltainenkin. Jos näin oli, toivottavasti aika ja muilta ihmisiltä saatu rakkaus on parantanut haavoja. Ehkä asiat on käsitelty ja annettu anteeksi puolin ja toisin. Mutta entä jos sinusta tuntuu, että jotain on jäänyt käsittelemättä, ja vanhat asiat edelleen painavat? Tai jos haluaisit sanoa isällesi jonkun kiitoksen ja rakkauden sanan? Mitä jos kirjoittaisit kirjeen isälle? Ei sillä ole väliä, vaikka isäsi ei enää olisi tässä maailmassa. Vaikka hän olisi elossakin, ei sitä kirjettä sellaisenaan ole tarkoitus lähettää. Mutta kirjoittaminen voi auttaa sinua. Ja jos tuntuu tarpeelliselta, voi koettaa etsiä ymmärtävän lähimmäisen, jonka kanssa kirjeen asiat puhutaan läpi.

Sv Hur är det att vara pappa? – Här berättar först Joni Kallunki (Hillerstorp), hur han har upplevt sin roll som pappa. Hans dotter Leah fyller ett år i november. Leah har fört med sig stor lycka för sin pappa. Och blöjbyten och annat arbete naturligtvis. Några äldre pappor berättar om sina erfarenheter. Hur fint det var att få följa sina barns uppväxt och ta emot deras kärlek. Ibland fick man slita hårt för att betala hyran och få mat på bordet. Några pappor har känt sig små inför ansvaret för familjen och fått ofta be Gud om hjälp. – Terapeuten Seppo Jokinen led under en period av sitt liv av alkoholberoende. Han orsakade många besvikelser för sina barn. Efteråt fick han börja bygga relationerna på nytt, be om ursäkt och börja visa kärlek. Han uppmuntrar: Det är aldrig för sent att säga till sitt barn: Jag älskar dig. – Vilka minnen har du av din pappa? Många känner att de har fått ta emot trygghet och kärlek. Men det finns också många som på grund av kriget eller av annan orsak fått växa upp utan pappa eller utan pappas kärlek. Om man har gamla minnen som fortfarande gör ont, kan det vara bra att prata med någon om det. Vi kan även be till vår himmelske Fader att han helar våra minnen. 5


Kirkonkello

Kalevin mielivirsi Viime Kirkonkellossa kyselin lukijoitten mielivirsiä. Vastauksena sain oikein kirjeen Kalevi Vilpulta. Kalevi on sairaseläkkeellä ja asuu Hisingessä, Värnamon ja Vrigstadin välillä. Tässä Kalevin ajatuksia - osa poimittu kirjeestä ja osa sen jälkeisestä keskustelusta: – Olen lukenut tuon Kirkonkello-lehden moneen kertaan. Minun ihannevirsi on Suomen virsikirjasta numero 2 (Avaja porttis, ovesi). Osaan sen ulkoa. Silloin, kun äitini kuoli, sain valita virret hautajaisiin. Toinen niistä oli tämä virsi 2 ja toinen oli "Oi Herra, jos mä matkamies maan". Siskoni sanoi, että hän ei tiennyt noita puolia minussa (että tunnen niin paljon virsiä). Rukoilen joka päivä. Mutta en ole saanut vastausta!! En oikein tiedä, mitä odotan, mutta jotain muutosta elämääni. Jotain uskoontuloa, tai miten sen sanoisin. Elän elämääni aika yksinäisesti. Poikani on minulle kaikki kaikessa (20-vuotias). Olen ollut yksinhuoltaja siitä asti kun hän oli kolmivuotias. Itse olen sairas ihminen. Kun täytin 60 vuotta, sain perintönä syövän kurkkuuni ja diabeteksen. Otan insuliinia aika lailla. Jalkani menivät huonoiksi selkäleikkauksessa. Olisin niin mielelläni tullut teidän tilaisuuksiin, mutta en ole päässyt. Toivon teille kaikille Herran apua nyt ja eteenpäin. "Avaja porttis, ovesi" on virsikirjassa adventtivirsien osastossa, mutta kyllähän sitä voi käyttää virtenä ja rukouksena ihan

Riitan uni

Riitta Johansson Nässjöstä kertoo: Näin unta, että olin junassa tulossa mieheni kanssa kotiinpäin. Konduktööri tuli kysymään lippuja. Kurtilla oli lippu, mutta minä en löytänyt omaani mistään. Tyhjensin laukun syliini. Siinä oli mahdottoman paljon tavaraa, mutta lippua ei löytynyt. Konduktööri sanoi: "Tästä tulee nyt poliisiasia." Heräsin ja olin iloinen siitä, että se oli vain unta. Nukahdin kohta uudestaan. Olin taas siinä junassa. Kun nostin katseen omista tavaroistani, näin miehen, jolla oli pitkä valkoinen vaate. Kasvoja en nähnyt, mutta näin kädet ja niissä oli arvet - naulojen jäljet - ja kuulin hänen sanovan: "Minä olen maksanut tämän matkan." 6

Kalevi Vilppu kotinsa rappusilla

milloin tahansa. Se on myös Ruotsin kirkon virsikirjassa. Siellä sen numero on 107. Virren viimeinen säkeistö kuuluu: "Käy, Herra Jeesus, luokseni, tee sydämeeni majasi. Se täytä, Jeesus, armolla ja asu aina minussa.

Taivaaseen minut johdata, luonasi anna riemuita. Jo kohta Herra saapuukin. Niin, aamen, Jeesus rakkahin."

Sv I förra Kirkonkello ställde jag frågan: Vilken är din favoritpsalm. Kalevi Vilppu skrev till mig ett brev, där han svarade på min fråga och berättade att hans favoritpsalm är 107, "Gör porten hög, gör dörren bred." Kalevi är sjukpensionär och bor mellan Värnamo och Vrigstad, tillsammans med sin 20-årige son. Riitta Johansson från Nässjö berättar om en dröm som hon såg en natt i maj. Hon var på väg hem och satt på tåget. När konduktören kom, hade hon ingen biljett att visa, och konduktören sa: "Det här blir ett polisärende." Men sedan såg Riitta vid sin sida en ljus gestalt. Han bar lång vit klädsel och hade ärr i händerna. Hon hörde orden: "Jag har betalat den här resan."


Kirkonkello

Hyvä paimen? Tarvitsemmeko me ihmiset "paimenta"? Voisin kysyä näinkin: kaipaammeko me jotakuta, joka näyttää meille tietä, antaa suojaa ja voimaa, auttaa löytämään elämän tarkoituksen ja yksinäisyyden tilalle yhteyden? Paimen ja lampaat - monin paikoin itämailla se oli ja on vieläkin aika tuttu näky. Paimenen työ on vaativaa. Siinä tarvitaan hyvää kuntoa, kylmän ja helteen kestämistä ja huolehtivaa mielenlaatua. Laumasta saattaa yksi lammas joutua erilleen. Se voi olla vanhus joka ei jaksa muiden tahdissa kulkea. Tai nuori villikko, joka säntäilee sinne tänne ja loukkaa jalkansa tai jää kiinni piikkipensaaseen. Kun lammas huomaa olevansa yksin, sille tulee hätä. Se pelkää. Se tietää, että pedot käyvät helposti yksinäisen lampaan kimppuun. Se ei osaa tehdä mitään muuta kuin voimattomana täristen painua maahan ja huutaa, että mää-mää!! Eli apua, apua! Lampaan ainoa mahdollisuus selviytyä on se, että paimen tulee, nostaa sen hartioilleen ja vie sen laumaan, turvaan toisten luo. Hyvä paimen jaksaa kantaa isonkin pässin tai emolampaan. Kristinuskon alkuaikoina ei risti ollut uskon tavallisin tunnus. Oli muita sen sijaan. Yksi oli kala. Ja toinen oli lammasta kantava paimen. Rooman katakombeista ja muualta on löydetty hyvin vanhoja maalauksia, joissa paimen kantaa lammasta. Eikä se kannettava ole mikään pieni karitsa vaan voi olla aikamoinen vonkale.

Jeesus kertoi aikanaan tällaisen vertauksen fariseuksille ja lainopettajille: "Jos jollakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen. Kun hän löytää lampaansa, hän nostaa sen iloiten hartioilleen, ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: 'Iloitkaa kanssani! Minä löysin lampaani, joka oli kadoksissa.' Minä sanon teille: näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa."

Niin saamme ymmärtää tämän, että kun ihminen huomaa olevansa yksin ja eksyksissä, ei tarvitse muuta kuin huutaa Jeesusta apuun: Mää-mää! Täällä minä olen! Tule ja auta! Paimen tulee, kantaa ja pelastaa. Ja taivaassa iloitaan – Jumala itse iloitsee – kun eksynyt löydetään.

Sv

"Jag är den gode herden... Mina får lyssnar till min röst, och jag känner dem, och de följer mig. Jag ger dem evigt liv, och de skall alrig någonsin gå under, och ingen skall rycka dem ur min hand." (Joh. 10)

Saksalaisen taiteilijan veistos Hyvä paimen Bosebon kirkossa

7


Kirkonkello

menkielistä työtä. Tässä asiassa on paljon sananvaltaa myös kirkkoherralla ja kirkkoneuvostolla. Hiippakunnan vastuulla meillä Växjön hiippakunnassa ovat papin virat suomalaistyötä varten ja vaikkapa tämän Kirkonkello-lehden kustantaminen. Valtakunnantason kirkolliskokous vaikuttaa siihen, millainen asema yleensä vähemmistökielillä on Ruotsin kirkossa. Siellä aikanaan tehtiin päätös virsikirjan kääntämisestä suomeksi. Suomenkielinen Palveleva Puhelin on osittain hiippakunnan ja osittain valtakunnantason vastuulla.

Kuka saa äänestää ja miten se tapahtuu?

Aika äänestää Kirkollisvaalien ennakkoäänestys on alkanut. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 15/9. Vaaleissa valitaan jäsenet seurakunnan tai pastoraatin kirkkovaltuustoon (valkoinen vaalilippu), hiippakuntavaltuustoon (vaaleanpunainen vaalilippu) sekä kirkolliskokoukseen, joka on Ruotsin kirkon korkein päättävä elin (keltainen lippu). - Kirkkovaltuusto päättää seurakunnan kirkollisen toiminnan raamit (millaista lapsi- ja nuorisotyötä, diakoniaa, kuoroja, jumalanpalveluksia ja muuta voidaan järjestää). - Hiippakunta tukee seurakuntia niiden työssä (esim. järjestää kursseja kirkon työntekijöille ja vapaaehtoisille ja myöntää avustuksia kirkkojen korjauksiin). - Kirkolliskokous sopii kirkon yhteisistä asioista - esim. mitä virsiä otetaan virsikirjaan ja millaista järjestystä käytetään jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa. Usein esityslistalla ovat Raamatun tulkintaan liittyvät asiat, ympäristökysymykset ja työ rauhan ja oikeudenmukaisuuden hyväksi maailmalla.

Suomalaistyön kannalta Paikallinen kirkkovaltuusto voi vaikuttaa siihen, pidetäänkö suomalaisia jumalanpalveluksia ja tuetaanko muuten suo8

Äänioikeutettu on se, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 16 vuotta, kuuluu Ruotsin kirkkoon, on Ruotsissa kirjoilla sekä on merkitty väestörekisteriin 1. elokuuta 2013 (jolloin vaaliluettelo vahvistetaan). Äänioikeutetut ovat elokuun lopussa saaneet postissa äänestyskortin. Ennakkoäänestyksessä oma äänestyskortti on välttämätön, mutta vaalipäivänäkin se on hyvä olla mukana. Kortista käy ilmi äänestyspaikat ja aukioloajat. Vaalipäivänä ovat vaalihuoneistot avoinna ainakin kello 18-20 välisenä aikana. Ennakkoon voi äänestää arkipäivinä 2-11/9 useimmissa kirkkoherranvirastoissa. Myös kirjeäänestys ja asiamiehen välityksellä äänestäminen on mahdollista.

Onko kirkollisvaaleissa henkilövaalia? Vaaleissa äänestetään nimeämisryhmiä, mutta myös henkilöitä voi äänestää - vaalilippuun voi rastilla merkitä kolme henkilöä. Suomalaisia ehdokkaita ei minun tiedossani ole toistaiseksi kuin yksi, mutta varmaan muitakin on. Jos tiedät suomea puhuvia ehdokkaita, niin voisitko kertoa minullekin (A-L Kantola). Lisätietoja saat oman seurakunnan kirkkoherranvirastosta ja kirkon työntekijöiltä. Kysyvä ei tieltä eksy!


Kirkonkello

Ester Tuhkion muistolle

Apu on tarpeen Monet kirkot yhdessä auttavat kuivuuden, tulvien, ja aseellisten konfliktien takia kärsiviä ihmisiä. Me saamme olla mukana työssä. Katastrofiapua toimitetaan juuri nyt esimerkiksi seuraaville alueille: Jordania – Syyrian pakolaiset: Syyrian tilanne on vaikuttanut sen, että puolitoista miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja pakenemaan naapurimaihin. Ruotsin kirkko on paikalla Jordaniassa. Pakolaisille annetaan telttoja, ruokaa, vaatteita, lääkkeitä. Mutta tärkeää on myös auttaa ihmisiä paranemaan raskaista kokemuksista ja tukea ihmisten itsetuntoa. Heidän pitää saada olla mukana päättämässä yhteisistä asioista ja tekemässä jotain oman tilanteensa hyväksi.

Etelä-Sudan: Kun pitkän sisällissodan päätteeksi Etelä-Sudan itsenäistyi kesällä 2011, pakeni suuret joukot ihmisiä Sudanista Etelä-Sudaniin pakoon Sudanissa koettavaa kristittyihin ja muihin vähemmistöryhmiin kohdistuvaa vainoa. Pakolaisleireissä Ruotsin kirkon vastuulla on mm. auttaa lapsia ja nuoria toipumaan henkisesti ja löytämään iloa leikkien ja urheilun avulla. Kun nuoret vaikkapa jalkapallopelin kautta oppivat tuntemaan toisia, eri kansanryhmiin kuuluvia nuoria, se auttaa myös pitemmän päälle rauhan rakentamisessa. Intia: Pohjois-Intian tämän kesän tulvat ja maanvyörymät saivat aikaan suurta vahinkoa. Pahimmin kärsineille jaetaan pressuja, hyttysverkkoja, ruokatavaroita ja saippuaa. Erityisesti otetaan huomioon yksinhuoltajaäidit, lapset, vammaiset ja syrjittyihin ihmisryhmiin kuuluvat. "Inhimillisten tarpeiden jatkuva kohtaaminen ja omien auttamismahdollisuuksien rajallisuuden hyväksyminen on välillä raskasta. Mutta pienikin apu on tärkeää ja pienestä voi kasvaa suurta. On hienoa nähdä, mitä oikein kohdennettu apu voi saada aikaan. Esimerkiksi puhdas juomavesi voi muuttaa kokonaisen kylän elämän. Mutta vielä ihmeellisempi on evankeliumin uutta luova voima." Eläkkeelle jäänyt Kemiran pääjohtaja Tauno Pihlava, joka löysi uuden työn Etiopiasta, Askel 4/ 2008

Ester Tuhkio laski matkasauvansa elokuussa 85-vuotiaana. Hän oli 1970- ja 1980-luvuilla Växjön hiippakunnan ja Alvestan seurakunnan suomenkielisen työn keskeisiä vastuunkantajia. Kirkon suomalaistyö oli hänelle sydämen asia. Suomalaiset virret olivat hänelle kovin rakkaita. Sitten kun hän ei enää usein päässyt kirkkoon, hän iloitsi siitä että saattoi olla mukana suomen- ja ruotsinkielisissä radio- ja TV-kirkoissa. Uskosta hän sai voimaa elämään ja vastoinkäymisiin. Kiitämme hänestä Jumalaa, kaipaamme hänen valoisaa olemustaan ja kaunista lauluaan, ja siunaamme hänen lapsiaan ja lastenlapsiaan heidän surussaan. Vi får vara med och hjälpa de värst utsatta människorna ute i världen, dem som lider under krig och naturkatastrofer, dem som har förlorat sina hem, sina familjemedlemmar, sitt självförtroende. Kyrkornas gemensamma katastrofinsatser hjälper just nu människor i bl a här jämte nämnda länder. Ytterligare info: www.svenskakyrkan.se/internationelltarbete. Där hittar du även olika alternativ hur du kan ge din gåva.

Sv

9


Raamattupiiriläisiä Anderstorpissa.

Kirkkokahvit Suomi-seuran saunalla Norrahammarissa.

Miestenpäivät 13-14/9 Björkhultet (Gislavedin kunnan eteläosassa). "Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan...", Mikko Ollilainen, Reijo Oivaeus. Mahdollisuus jatkaa vielä sunnuntaiaamupäivä. Lisätietoja: Arto Kantola, puh. 0371-137 29, kännykkä 076-91 69 465 (ei ääniviestiä), sähköposti: arto.kantola@tele2.se. Ilmoittautumiset mahdollisimman pian.

Jumalanpalvelukset:

Sunnunt. 22/9 kello 13 messu Huskvarnan kirkossa, Thärnold Sunnunt. 20/10 kello 13 messu Råslättin kirkossa, Kantola. Saarna ja puhe kahvilla: Ilmari Mustonen Suomesta (eläkkeellä Oriveden kirkkoherran virasta) Sunnunt. 10/11 kello 13 messu Huskvarnan kirkossa, Kantola

Nässjö

Messu Nässjön kirkossa sunnunt. 3/11 kello 14, Kantola. Raamattupiiristä tiedustelut: Riitta Johansson, 0380-136 96

Vetlanda

Suomalainen ryhmä perjant. 11/10 kello 14 Vetlandan seurakuntatalossa, Kantola Joululaulut lauletaan adventtiaikana.

Smoolannin suomalaisten päivä

Lauant. 30/11 kello 13 Hoosianna ja kauneimmat joululaulut Råslättin kirkossa. Myyjäisiin otetaan vastaan lahjoituksia.

Oskarshamn

Nybrossa lauantaina 5/10, alkaa messulla kirkossa kello 11, lounas seurakuntakodissa (Ansgarsgården), ja päiväjuhla. Mukana Olofstömin kuoro, Mervi Juutilainen, Nybron lauluryhmä, Sten-Inge Petersson, Eeva Creelman, A-L Kantola. Lounas 50 kr, ilmoittautuminen 27/9 mennessä: Nybro pastorsexpedition, tel. 0481-435 00 tai Anna-Liisa Kantola

Sunnunt. 22/12 kello 13 joulukirkko Huskvarnan kirkossa

Kalmar

Hiippakuntapäivät

Suruadresseja myytävänä Raili Partasella Råslättin kirkolla (yhteystiedot s. 2) ja Kaisa Uusitalolla Huskvarnassa puh. 036-144 279

Tallnäsissa (Skillingaryd) 15-16/3 v. 2014 10

Jönköping - Huskvarna

Merjan koti siunattiin Värnamossa.

Muut tapahtumat:

Lähetyspiiri Råslättin kirkolla keskiv. 11/9, 25/9, 9/10 kello 13, jatkuu joka toinen viikko, Partanen Iltahetki maanant. 7/10 (Kantolat) ja 4/11 kello 18 Huskvarnan seurakuntakodissa

Kauneimmat joululaulut 8/12 tai 15/12

Kauneimmat joululaulut alustavasti lauantaina 30/11 Lisätietoja: Leena Persson, 0480-505 18, 073-255 59 28

Nybro Suomalainen ryhmä Ansgarsgårdenissa (Kyrkog. 5) keskiv. 4/9, 18/9, 2/10 kello 16.30, jatkuu joka toinen viikko, Creelman


Kirkonkello

Gislavedin seurakuntapiirin johtokuntaa.

Miestenpäivien telttasauna 2012. Foto: Tauno Kivikangas

Miesryhmä koolla Värnamossa. Foto: Väinö Borälv

Foto: A-L/A Kantola

Smoolannin suomalaisten päivä lauant. 5/10 Nybrossa, katso lähemmin edeltä.

Gislaved

Kauneimmat joululaulut 7/12 klo 14 kirkossa

Raamattuilta perj. 6/9 klo 18 Perttusella, Ågatan 56 E, Anderstorp, ja torst. 19/9 klo 18 Lepistöllä, Paradisg. 21 B, Gislaved

Alvesta

Lauluharjoitukset tiist. 10/9, 24/9, 8/10, 22/10, 29/10, 12/11 kello

Kauneimmat joululaulut 8/12 klo 14 seurakuntakodissa

Värnamo

Raamattupiiri maanant. 9/9, 23/9 kello 14, jatkuu joka toinen viikko, St. Johannes kyrka Messu sunnunt. 13/10 klo 13.30, Mariakyrkan, Kantola, Johansson Miesten ryhmä noin kerran kuussa, lisätietoa: Väinö Borälv, 070-520 01 41 Kauneimmat joululaulut 7/12 klo 15, puuro ja kahvi, Mariakyrkan Väinöllä suruadresseja myytävänä

Markaryd - Traryd Kauneimmat joululaulut 14/12 kello 13, St. Andreas kyrka, Strömsnäsbruk

18 Gyllenforsin seurakuntakodissa. Uudet laulajat tervetulleita, lisätietoa Arto Kantolalta Miesten treffit lauant. 28/9 klo 14 Tallnäsin rantasaunalla, iltaruoka 50 kr, ilmoittautumiset Kantolalle 23/9 mennessä.

Muutokset mahdollisia - lisätietoja sivulla 2 mainituilta, tai oman paikkakunnan yhdyshenkilöltä. Yleensä tapahtumat ilmoitetaan Julsånger i Alvesta myös lehtien "Predikoturer"-palstalla tai vastaavalla. Toivomuksia tapahtumista saa kertoa. Ota yhteyttä myös, jos toivot kotikäyntiä tai koti- tai sairaalaehtoollista. Tai haluat puhelimessa jutella huolistasi tai toivot esirukousta.

Jumalanpalvelus sunnunt. 29/9 kello 14 kirkossa, lauluryhmä, Blåberg, Kantola Lauantaitapaaminen, filmiä ym, 12/10 klo 14 seurakuntakodissa

Rukous oman seurakunnan puolesta

Ruotsalais-suomalainen jumalanpalvelus sunnunt. 27/10 kello 11 kirkossa, lauluryhmä, Kantola, Widermark

Jumala. Tee seurakunnastamme avara koti, jossa jokainen huomataan, yksinäinen löytää ystävän, sureva kanssakulkijan, onnellinen ilon jakajan.

Lauantaitapaaminen 9/11 klo 14 seurakuntakodissa Messu 1/12 kello 14 kirkossa, joululauluja seurakuntakodissa Suruadresseja, virsikirjoja, raamattuja myytävänä Kantolalla.

Auta, ettei katkeruus, kateus ja arvostelunhalu saisi sijaa meissä ja myrkyttäisi yhteyttä toisiin ja sinuun. Suo, että ilo ja vapaus sinussa välittyisi elämänuskona seurakuntamme arjessa ja juhlassa.

Virsikirjan rukousliite 11


avsändare

A-L Kantola Gislaveds pastorat Box 83 332 22 Gislaved

Sv

Kort om innehållet i detta nummer av Kirkonkello:

Hyvä vastaanottaja!

– På sida 2 hittar Du bl a kontaktuppgifter till stiftsadjunkterna Anna-Liisa och Hanna samt diakoniassistenten Raili i Jönköping.

Löydät Kirkonkellon ja tapahtumakalenterin myös internetistä: www.svenskakyrkan.se/växjöstift (verksamhet – sverigefinska arbetet)

– Sedan kommer artiklar som handlar om glädjen och utmaningen i att vara pappa, info om kyrkoval och svenska kyrkans internationella arbete.

Kirkonkellon osoiterekisteri sisältää noin 1200 vastaanottajaa, ja se on tietokoneistettu. Anna-Liisa Kantola toivoo apua sen ajan tasalla pitämiseen. Otathan yhteyttä (yhteystiedot sivulla 2) esimerkiksi,

– Här och där hittar Du korta sammanfattningar på svenska. De är alltid markerade med Sv .

– jos olet muuttanut – jos tiedät jonkun, joka haluaisi Kirkonkellon, mutta ei sitä vielä saa – tai ellet enää halua tätä lehteä.

Bästa mottagare! Du hittar Kirkonkello/Kyrkklockan även på internet: www.svenskakyrkan.se/växjöstift (verksamhet – sverigefinska arbetet). Där finns evenemangskalendern även på svenska Adressregistret för Kirkonkello omfattar cirka 1200 adressater och är datoriserat. Vänligen kontakta Anna-Liisa Kantola (se sida 2) – om Du har flyttat – om Du vet någon som gärna vill ha Kirkonkello, och ännu inte får – eller om Du inte längre önskar få detta infoblad.

www.svenskakyrkan.se/växjöstift

imästi p m ä l t Ole Växjön t u l l u t e terv nnan hiippaku intaan. m i o t s i a l suoma e Sinulle Toivomm ksyä! hyvää sy

Kirkonkello 3 2013  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you