Kirkonkello nr 1 2013

Kirkonkello

Växjön hiippakunnan ruotsinsuomalainen tiedotuslehti Sverigefinskt informationsblad i Växjö stift

Kirkonkello

nr 1 2013

Sisäsivuilta löydät: • Tervehdys Emmabodasta • Assyrialainen Eetu puhuu suomea • Pirkko sai kutsun rukoustyöhön • Kevään tapahtumakalenteri Olet tervetullut mukaan!

1

Kirkonkello

Palveleva puhelin Ruotsin kirkon suomenkielinen Palveleva puhelin on avoinna iltaisin kello 21.00 - 24.00. Voit soittaa, kun haluat puhua luottamuksella ja nimettömänä toisen ihmisen kanssa. Vaikkapa silloin, kun – tunnet itsesi yksinäiseksi – olet menettänyt läheisesi – haluat jakaa ilosi – olet jäänyt työttömäksi tai tyhjyys on yllättänyt eläkkeelle jäämisen jälkeen – mietit elämän tarkoitusta tai ihmissuhteissa on ongelmia – toivot esirukousta.

Päivystäjinä toimii yli sata vapaaehtoista. Heidät on tehtävään valittu ja koulutettu ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Puhelu on soittajalle ilmainen.

Hiippakuntapappi Anna-Liisa Kantola, puhelin 0470-773 883, yhdistyy suoraan kännykkään (tekstiviestejä varten 070-399 08 35), kotipuhelin 0371-137 29, sähköposti: anna-liisa.kantola@svenskakyrkan.se. Postiosoite: Gislaveds pastorsexpedition, Box 83, 332 22 Gislaved.

Hiippakuntapappi Hanna Thärnold, puhelin 0470-773 886 (tekstiviestejä varten 073655 78 03), sähköposti: hanna.tharnold@ svenskakyrkan.se. Postiosoite: Stiftskansliet, Box 527, 351 06 Växjö. Hanna on pääosin ruotsinkielisessä työssä.

Jönköpingin diakonia-assistentti Raili Partanen, parhaiten tavoitettavissa arkisin kello 11-12, puhelin 036-313 605, muulloin voi matkapuhelimeen 0730-703 556 ainakin jättää viestin. Postiosoite: Råslätts kyrka, Sparvhöksg. 5, 556 11 Jönköping. Sähköposti: raili.partanen@svenskakyrkanjonkoping.se.

Railin työalueena on varsinainen Jönköpingin alue (Kristina-Sofia), pääosa työstä on ruotsinkielistä.

2

Radio ja internet Sunnuntaiaamuisin Sveriges Radio Sisuradio lähettää ”Kulttuurisunnuntai”-ohjelman kanavalla P2. Sen aloittaa kello 7.00 "pyhäaamun mietteet". Kuulet siellä smoolantilaisia ääniä: Eeva Creelman, Terttu Brunzell, Harri Holdar Rouhiainen, Hanna Thärnold, Arto ja A-L Kantola. Ohjelman tuottaa Eija Björstrand. Palautetta niistä voit antaa Eijalle tai puhujille.

Uusintana ne tulevat digitaalisella kanavalla sunnuntaisin kello 19.

Internetissä pyhäaamun mietteet ovat kuunneltavissa 30 päivän ajan: www.sr.se/sisuradio (Ohjelmat A-Ö - Kulttuurisunnuntai - Pyhäaamun mietteet). Pienen tervehdyksen saatat kuulla myös aluelähetyksessä torstai-iltaisin. Radion kotisivulta löydät tapahtumavihjeet. Tapaamisiin radiossa tai verkossa!

Internetin haltijan ulottuvilla on suomenkielistä hengellistäkin ohjelmaa lähes rajattomasti, esimerkiksi: www.tv7.fi

Kikonkello

Yhteystietoja

© Svenska kyrkan, Växjö stift 2013 Box 527, 351 06 Växjö 0470-77 38 00 vx ANSVARIG UTGIVARE Anna-Liisa Kantola PRENUMERATION/ADRESSÄNDRINGAR anna-liisa.kantola@svenskakyrkan.se, 0470-77 38 83 FORM och TRYCK Löwex Trycksaker AB, Växjö UPPLAGA 1400 OMSLAGSFOTO Magnus Aronsson TEXT OCH FOTO (där inget annat anges) Anna-Liisa Kantola

Kirkonkello

Ihmeiden aika "Pieniä ihmeitä täynnä on elämä, pieniä ihmeitä pullollaan", lauletaan eräässä laulussa. Ehkä juuri keväällä niitä ihmeitä helpoimmin huomaa. Tuntuuko Sinusta ihmeeltä, kun ensimmäiset lumikellot ja krookukset pistävät esiin maasta? Tai vaikka ensimmäinen voikukka! Ja tulevat ensimmäiset peipot ja kottaraiset.

Minä muistan nuoruudesta pari kevättä, jotka olivat minulle erityistä ihmeiden aikaa. Sinä keväänä, kun täytin 19 vuotta, ei tarvinnut enää mennä säännöllisesti kouluun, vaan saatiin lukea kotona. Oli ihana kevät. Aurinko sai hanget kimaltamaan. Usein aamuisin panin sukset jalkaan ja lähdin hiihtämään. Sinä keväänä olin saanut lahjan. Jostakin se tuli - en tiedä, miten. Se lahja, että pitkän kyselykauden jälkeen sain turvallisen uskon: minäkin kelpaan Jumalalle, saan olla hänen lapsensa tällaisena, Jeesuksen tähden. Hiihtämään lähtiessä panin taskuun virsikirjan tai Uuden testamentin. Auringon lämmittämässä metsän reunassa istuin kannon päähän ja aloin laulaa: "Jo joudu, mun sieluni, heräämähän, ja Jumalan Karitsaa kiittämähän.

Hän pelastusarmonsa sullekin suo, ja tien avas elävän Jumalan luo..." Tai luin Paavalin kirjeestä efesolaisille: "Armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi... Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä."

Pari kevättä myöhemmin asuin Turussa. Oli varmaan toukokuu, kun lähdin kävelemään luontoon. Asuntoni lähellä kasvoi villiä pientä koivikkoa. Koivujen lehdet olivat juuri hiirenkorvalla ja alkaneet vihertää. Minä ihan kyynelsilmin katselin ja kyselin: rakastatko sinä, Jumala, minua ja meitä ihmisiä niin paljon, että olet jotain näin kaunista luonut meitä varten!?

Kevään iloa, ihmeitä, voimia Sinulle toivoen Anna-Liisa

Tervehdys Emmabodasta Terttu Emmabodasta lähettää terveisiä Kirkonkellon lukijoille! Sellaisia uutisia on kerrottavana, että olen vaihtanut sukunimeä. Birane vaihtui Brunzelliksi, kun menin naimisiin 12. joulukuuta viime vuonna, siis 12. 12. 2012, ja vielä kello 12! Aviomieheni, Bo Harald, asuu Vissefjärdassa, joten kesäkuussa muutan Emmabodasta Vissefjärdaan, joka sekin kuuluu Emmabodan kuntaan. Kaksitoista kilometriä muutan tällä kertaa. Viime muutosta onkin kulunut 12 vuotta! Silloin muutin Tukholmasta Emmabodaan. Ja sitä ennen oli se suuri muutto, Suomesta Ruotsiin vuonna 1978.

Käyn vielä tämän lukukauden koulutuksessa Härnösandissa, sitten olen valmis diakoni Ruotsin kirkossa. Koulutus on kaksivuotinen, 50% opintovauhdilla. Minulla on nyt diakonia-assistentin virka Södermören pastoraatissa (Kalmarin lähettyvillä). Jatkan siellä sitten diakonina, kunhan valmistun.

Haluan toivottaa teille kaikille Kirkonkellon lukijoille hyvää ja valoisaa kevään alkua!

Lämpimin terveisin Terttu Brunzell Oletko kuunnellut Sisu-radion Pyhäaamun mietteitä tai Iltiksiä?

Ehkä sitä kautta on Tertun ääni tullut Sinulle tutuksi. Nyt me yhdessä saamme toivottaa Tertulle ja Bo Haraldille onnea ja siunausta!

3

Kirkonkello

Assyrialainen "Eetu" korjaa autoja ja puhuu suomea Edvin (Eetu) Gego on tullut Iranista Turkin ja Suomen kautta Huskvarnaan. Hän asui Jyväskylässä 20 vuotta, ja kaipaa edelleen Suomeen jääneitä ystäviä, saunaa, ruisleipää ja suomalaista makkaraa.

Hyvä, kun on mahdollisuus käydä Suomi-seuran saunassa Norrahammarissa.

Edvinin äidinkieli on assyria, ja hän puhuu myös suomea, turkkia, farsin kieltä ja jonkin verran englantia. Ruotsissa hän on asunut vasta 3 vuotta, eikä ruotsin kieli vielä kovin hyvin suju.

Iranissa kristitty vähemmistö kokee monenlaista sortoa.

Työn haussa, sairaaloissa ja joka paikassa kristittyjä kohdellaan huonosti. Edvininkin lähipiirissä koettiin ikäviä asioita.

Kun Edvin oli 15-vuotias, hän lähti pakomatkalle vuotta nuoremman veljensä kanssa. He päättivät, etteivät halua sotia sellaisen maan puolesta, missä heitä sorretaan. He pääsivät Turkkiin, mutta jäivät kiinni ja joutuivat vähäksi aikaa vankilaan, kun olivat tulleet rajan yli ilman passia. Turkissa he olivat 3 vuotta, mutta sinne eivät saaneet lupaa jäädä. Suomen viranomaiset hakivat sieltä pakolaisia Suomeen, ja veljekset lähtivät mukaan.

Jyväskylään... ja Huskvarnaan Suomessa tuntui kovin kylmältä, elämä alkuun oli outoa ja kielen oppiminen vei aikansa. Mutta pian Edvin alkoi viihtyä Suomessa. Hän kävi hitsaajakurssin, oli töissä ilmastointialalla ja korjaili autoja vapaa-ajallaan. Sitten hän perusti oman autokorjaamon. Asiakkaita tuli mukavasti ja kielikin alkoi sujua.

Sosiaalisena ja ystävällisenä nuorena miehenä hän sai paljon ystäviä. Myöhemmin myös Edvinin vanhemmat ja pikkuveli pääsivät Suomeen. Mutta vielä ei kaikki ollut kohdallaan.

- Siitä on nyt yli 5 vuotta aikaa, kun kerran illalla olin tulossa pubista kotiin. Olin kyllästynyt kaikkeen. Miksi minun elämäni on tällaista tyhjää ja yksinäistä, mietin. Pysähdyin kirkon eteen ja puhuin siinä Jumalalle, että tähän pitäisi tulla muutos.

4

Pari viikkoa sen jälkeen alkoi asioita tapahtua. Löytyi Ruotsissa asuva assyrialainen tyttöystäväksi. Heidät vihittiin ja yhteinen koti perustettiin Jyväskylään. Mutta kun vaimo ei osannut suomea ja kaipasi omaisiaan Ruotsissa, niin kolme vuotta sitten perhe muutti Huskvarnaan. Nyt heillä on nelivuotias tytär ja 7 kuukauden ikäinen poika. Assyrian kieli on perheen kotikielenä. Kaksi vuotta sitten Edvin osti tilat omalle autoverstaalle. Koko ajan on toimeentulo parantunut ja asiakkaita tullut lisää.

- Kun on rehellinen ja pitää kiinni sovituista hinnoista, niin kyllä asiakkaita tulee, sanoo Edvin.

Mutta sitä hän tuntuu surevan, että työpäivät käyvät kovin pitkiksi, eikä ole paljon aikaa olla perheen kanssa. Hyvä kuitenkin, kun vaimo on kotona ja huolehtii lapsista. Ja siitäkin Edvin on iloinen, että vaimo opettaa lapsia rukoilemaan.

Kirkossa juhlittiin Edvin ja hänen perheensä ovat ortodoksikristittyjä. Näin hän muistelee lapsuusaikojensa juhlia: - Olihan se erilaista siellä kotiseudulla. Pääsiäisen pyhät vietettiin kirkolla. Lauantaina oltiin koko päivä siellä. Muistan sen, kun ristin päällä oli musta liina. Kun kello tuli 12 yöllä, musta liina otettiin pois ja silloin alkoi juhla. Muutamaksi tunniksi välillä ehdittiin kotiin nukkumaan, ja tultiin taas takaisin. Oli mukavaa olla siellä kavereitten kanssa. Myös jouluna vietettiin paljon aikaa kirkolla. Ja loppiainenkin oli iso juhla, Kristuksen kasteen juhla. Kun meidät vihittiin avioliittoon Jyväskylässä, sekin vihkitilaisuus kesti puolitoista tuntia.

Kirkonkello

- Jönköpingissäkin on assyrialaisilla oma kirkko.

Minä en täällä käy usein kirkossa. Nykyään ei tunnu olevan aikaa. Ihmiset kai juoksevat rahan perässä, ja se elämäntapa tarttuu huomaamattakin.

Mutta toisinaan autan vaimoni vanhempia kirkon siivouksessa. Siellä siivotessa voin jutella Jumalalle.

Ajatuksia tulevaisuudesta - Olen monta kertaa ajatellut, että jos lähtisin takaisin Suomeen. Mutta ei sitä tiedä. Eihän kukaan tiedä tulevista päivistä. Tuo "Yläkerta" tietää.

Mutta jos perheellä on hyvä olla täällä, niin se on tärkeintä minullekin. Ollaan sitten täällä.

Lisää Edvin Gegon elämästä voit kuunnella internetin kautta: www.sr.se/sisuradio. Etsi "kesäpuhujat" hakemistosta a-ö, tai kirjoita hakuruutuun ylös oikealle "Edvin Gego" tai "kesäpuhujat".

Foto: Arto Kantola

Sv

Edvin Gego är en 42-årig man som har en bilverkstad i Huskvarna. Han är en kristen assyrier, som är född i Iran, flydde som 15-årig till Turkiet pga det förtryck som den kristna minoriteten utsätts för. Från Turkiet kom han som flykting till Finland. Där bodde han under 20 års tid, lärde sig finska, jobbade och trivdes bra. Sedan förde kärleken honom till Sverige. Tillsammans med sin fru har han två små barn. Edvin äter gärna finsk korv och rågbröd och älskar att bada bastu.

Assyrialaiset ovat kristitty vähemmistökansa, jonka alkuperä on Lähi-idässä, Kaksoisvirtainmaassa eli Mesopotamiassa. Assyrialaisten kotiseutu koostuu osista Turkkia, Syyriaa, Irania ja Irakia. Heitä pidetään armenialaisten ohella maailman ensimmäisinä kristittyinä kansoina. He ovat vuosisatojen aikana joutuneet kokemaan sortoa monien eri kansojen taholta. Vaikea vaino oli mm. 1914–1920 ottomaanien valtakunnassa - puhutaan suorastaan assyrialaisten kansanmurhasta. Nykyään hyvin suuri osa assyrialaisista elää hajallaan eri puolilla maailmaa. Osa tästä kansasta toivoo edelleen, että saisivat joskus oman kotimaan tai oman itsemääräämisalueen. Ruotsiin on assyrialaisia pakolaisia tullut vuodesta 1967 lähtien, ja lukumääräksi arvioidaan 80 000–100 000. (lähteet: wikipedia, www.yari.nu) Iranista kuuluu jatkuvasti uutisia kristittyjen sorrosta. Joulukuun lopussa poliisin ja turvallisuusagentin ryhmä keskeytti kristittyjen kotikokouksen Teheranissa. Kaikkien läsnäolijoitten piti täyttää yksityiskohtainen lomake ja ilmoittaa mm. yhteystiedot, sähköpostiosoite, sosiaalisten medioiden käyttäjätunnukset ja salasanat ja tietoja suhteestaan kristinuskoon. Iranilainen pastori Yousef Nadarkhani tuomittiin kolme vuotta sitten kuolemaan, mutta nyt hänet on vapautettu kolmen vuoden vankila-ajan jälkeen. Asia ei ole vielä loppuunkäsitelty. Alkuperäiseksi syyksi ilmoitettiin islamista luopuminen, vaikka hän itse sanoo, ettei ole koskaan ollut muslimi. Hänet pidätettiin sen jälkeen, kun hän oli arvostellut hallituksen päätöstä, että kaikille lapsille opetetaan islamin uskoa välittämättä lasten omasta uskonnosta. (www.marttyyrikirkonystavat.fi) 5

Kirkonkello

Sain kutsun rukoustyöhön

keästi pinnistelemällä kului 14 vuotta, ja sinä aikana Pirkko söi tuskallisten kipujen takia valtavat määrät särkylääkkeitä.

Pirkko Jalovaara kärsi lapsuus- ja nuoruusvuosiensa ajan vaikeasta arkuudesta ja ihmispelosta.

Hän alkoi tosissaan etsiä apua rukouksesta jo murrosikäisenä. Ja saikin aina vahvistusta sen verran, että päivän kerrallaan selvisi koulu- ja opiskeluvuosien paineista ja valmistui ekonomiksi. Työelämässä hän hakeutui kansainvälisiin tehtäviin, vaikka jännittäminen edelleen pahasti vaivasi.

Kerran keskellä yötä Pirkko kuuli selkeän äänen sanovan: "Rukoile enemmän!"

"Se oli Jumalan puhetta ja Jumala näytti tuntevan hyvin ongelmani. Rukoileminen oli minulle vaikeaa.

Tiesin kyllä, että rukous Pirkko Jalovaara välittää Jumalan läsnäoloa, ja että rukouksessa voi keskustella kuin hyvän ystävän kanssa. Tiesin rukouksesta paljon enemmän kuin koskaan itse rukoilin... Pyhä Jumala neuvoi, mitä on tehtävä. Hän halusi minun pitävän yhteyttä itseensä. Ja todella innostuin! En sittenkään ole nurkkaan heitetty virheellinen selkävammainen, vaan Jumala tuntuu tarjoavan jonkinlaista uudelleen alkamisen armoa. Voisinko rukoilemalla saavuttaa uutta terveyttä, innoitusta - ja uutta iloa sydämeeni?"

Pysyvä vammautuminen Pirkko oli 24-vuotias ja hiljattain mennyt naimisiin, kun hän joutui auto-onnettomuuteen. Selkäranka murtui kolmesta kohdasta. Halvaantuminenkin oli "millimetrin päässä". Muutaman viikon ajan hänen piti maata sairaalassa, liikkumattomana, selkä kipsissä. Siitä hänelle tuli uusi rukouskoulu.

"Tuossa hikisessä sängyssä alkoi keskustelu Jumalan kanssa.

Olin niin haavoittunut, syntinen, murtunut, niin kipeä - ihmisraunio. Olin tehnyt paljon virhearviointeja, hävetti lähestyä Jumalaa. Voisiko Jumala mitenkään olla minun puolellani? Kestääkö tuo millimetrin alue, kun muutaman viikon kuluttua saan yrittää nousta seisomaan? Tuleeko minusta mukana raahattava halvaantunut riesa miehelleni Jussille?"

Nuorena eläkkeelle?

Kun Pirkko oli lähdössä sairaalasta ambulanssilla kotiin, lääkäri kyseli häneltä, ajatteleeko hän jaksavansa työssä vai joko hänelle kirjoitetaan eläkepaperit. Vammat olivat lääketieteellisesti parantumattomia ja eläke tulisi varmasti tämän ylilääkärin lausunnolla. Pirkko halusi kuitenkin koettaa selviytymistä työelämässä ja muutenkin kaiken uhalla palata "normaaliin" elämään. Jokapäiväisten lääkkeiden avulla sit6

Rukous on lääke

Elämäni tärkein rukous Pirkko lähti suomalaisen ryhmän mukana Englantiin hengelliseen konferenssiin. Yhtenä iltapäivänä, kun hän selkäkipujensa takia oli lähdössä kesken ohjelman hotelliin lepäämään, tapahtui jotain. Puhuja ja samalla rukoilija John Wimber pyysi kaikkia niitä, joilla on jokin sairaus, nousemaan ylös. Jokaisen sairaan ympärille tuli pieni ryhmä rukoilemaan. Myös tuo vetäjänä ollut pappi rukoili: "Tule, Pyhä Henki!" Siinä Pirkko kertoo kokeneensa valtavan Jumalan voiman ja rakkauden.

Hetkessä kaikki kipu oli poissa selästä ja jalasta ja samalla hän sai tehtävän: "Kun menet kotiisi, ala rukoilla ihmisten puolesta." Suomeen palattuaan Pirkko teki jonkin aikaa tavallaan kahta työtä. Mutta se alkoi käydä liian raskaaksi. Oli aika tehdä päätös, ja hän jätti työn, johon oli saanut koulutuksen, ja lähti noudattamaan Jumalan kutsua rukoustyöhön.

Kirkonkello

Esirukoilijana Nyt Pirkko on tehnyt vain hengellistä työtä jo yli 26 vuoden ajan. Hän käyttää paljon aikaa rukoilemiseen yksinäisyydessä, ottaa vastaan suuret määrät rukouspyyntöjä postin ja internetin kautta, kuuntelee rakkaudella ihmisten murheita myös sairaaloissa, opettaa rukouksesta televisiossa, radiossa, kirkoissa Suomessa ja muuallakin, kirjoittaa kirjoja ja tekee Rukousystävä-lehteä. Pirkolla on aikuinen poika, miniä ja lapsenlapsi. Miehensä Jussin hän menetti lyhyen sairauden jälkeen runsaat kaksi vuotta sitten. Mutta työ on jatkunut.

"Nyt elämäni sisältö on vain rukousta - ei mitään muuta kuin rukousta", Pirkko hymyilee.

. taas kierrokselle Ruotsiin Huhtikuussa Pirkko tulee Nässjön seurakuntako.

Rukoustapahtumia on mm 11 ja Boråsissa, Sjöbon llo ke /4 13 na dissa lauantai /4 kello 18. kirkossa perjantaina 12 Tervetuloa mukaan!

Pirkolle voit lähettää rukouspyyntöjä osoitteeseen: Rukousystävät, PL 29, FI-004 31 Helsinki Finland, tai internetin kautta: www.rukousystavat.fi, sieltä voit lukea myös eri ihmisten kertomuksia siitä, mitä apua ovat saaneet rukouksen kautta.

Internetistä voi kuunnella Pirkon opetusta ja haastatteluja Suomen kristilliseltä TV-kanavalta: www.TV7.fi (ohjelma-arkisto, hakuruutuun: Pirkko Jalovaara). Tämän jutun lainaukset on otettu Pirkon kirjasta "Rukous on elämäni".

Sv

Pirkko Jalovaara bor i Helsingfors. Hon är ekonom till sin utbildning. För 40 år sedan blev hon svårt skadad i en bilolycka och var nära att bli förlamad. Hon klarade sig efter en tid tillbaka till arbetslivet, men fick äta väldiga mängder mediciner under 14 år.

I en kristen konferens i England fick Pirkko förbön och blev på en gång fri från smärtorna. Nu har hon under 26 års tid ägnat sig åt att be för andra, undervisa och skriva böcker om bönen. Hon kommer till Sverige och leder en förbönsgudstjänst i Nässjö församlingshem på lördag den 13 april kl 11. Välkomna med!

Taivaallinen Isä en oikeastaan tiedä mitä minun pitäisi rukoilla.

Haluaisin vain olla sinua lähellä, katsoa sinuun, kuunnella sinua, olla edessäsi kuin lapsi laupeuteesi käärittynä.

Minähän elän sinussa, olen olemassa sinussa.

Sinussa on minun turvani elämässä ja kuolemassa, ajassa ja iankaikkisuudessa.

Ei mikään voi erottaa minua sinusta, ei edes syntini, koska sinä olet aina valmis antamaan anteeksi.

Sinähän rakastat minua enemmän kuin voin koskaan ymmärtää.

Mutta ei minun tarvitsekaan ymmärtää.

Tahdon vain kiittää.

Ota vastaan minun iloni siitä että saan olla lapsi jota rakastat.

Hiljaisuuden rukouksia St. Davidsgårdenista

7

Kirkonkello

Kirkollisvaalit oven edessä Sunnuntaina, syyskuun 15. päivänä on kirkollisvaalit. No, syksyynhän on vielä aikaa, voidaan ajatella. Juuri nyt on kuitenkin korkea aika etsiä sopivia ihmisiä, jotka voivat asettua ehdolle. Ja miettiä, mitkä ovat ne asiat mitä haluamme edistää. Olisiko tarpeen löytää ehdokkaiksi suomea puhuvia?

Tai ainakin joku, joka olisi halukas pitämään esillä sitä, että Ruotsin kirkossa annetaan hyvät mahdollisuudet kokoontua myös muille kuin ruotsin kieltä puhuville. Ja että kirkollista toimintaa tarvitaan eri kielillä.

Onko Sinulle tärkeää musiikki, kuorot, jumalanpalvelukset?

Tai lähetystyö ja muu kansainvälinen työ? Haluatko, että kirkko olisi enemmän vaikuttamassa yhteiskuntaan? Satsaisi kenties enemmän diakoniaan, vaikkapa vanhusten ja vammaisten asiaan? Pidätkö tärkeänä että kirkkorakennus pysyy pystyssä? Vai mitä pidät tärkeänä....?

Mitä vaaleissa valitaan?

kuntaelämän tärkeäksi kokevia. Jos katsotaan tarpeelliseksi perustaa oma ryhmä, sen rekisteröimiseen tarvitaan tietty määrä ihmisiä, jotka allekirjoituksellaan kannattavat ryhmää (seurakuntatasolla riittää 10 nimeä). Nimeämisryhmän perustamispaperien ja ehdokaslistan pitää olla toimitettu hiippakuntaan viimeistään 15 huhtikuuta, mutta mielellään aikaisemmin, joten sellaisen perustamisessa ei enää ole aikaa hukattavana.

Lisätietoa?

Yhteyttä voit ottaa oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon ja työntekijöihin, tai hiippakuntaan (Växjö stift 047077 38 00). Tietoa voit hakea myös internetosoitteesta www.svenskakyrkan.se/kyrkoval ja lähettää kysymyksiä sähköpostilla: info@svenskakyrkan.se (varmaan saat vastauksen, vaikka lähettäisit kysymyksesi suomen kielellä).

Kirkollisvaaleissa valitaan henkilöt, jotka ovat vaikuttamassa tulevaisuuden kirkkoon. Valitaan edustajat oman seurakunnan tai pastoraatin kirkkovaltuustoon (kyrkofullmäktige), Växjön hiippakunnan hiippakuntavaltuustoon (stiftsfullmäktige) ja valtakunnantason kirkolliskokoukseen (kyrkomötet).

Kuka voi asettua ehdolle?

Nimeämisryhmä Kirkollisvaaleissa on erilaisia ryhmittymiä. Osalla näistä on taustalla jokin poliittinen puolue, toisilla muu oleelliseksi katsottu asia. Joku ryhmä kokoaa vain yleisemmin seura8

Foto: Sara Peterson

Ehdokkaan pitää kuulua Ruotsin kirkkoon. Viimeistään vaalipäivänä pitää olla täyttänyt 18 vuotta. Ja olla kirjoilla sillä alueella, jota vaali koskee. Kastekin on tärkeä. Lisäksi pitää olla joku nimeämisryhmä (nomineringsgrupp), joka ilmoittaa ehdokkaan listalle.

Kirkonkello

Uutta ja vanhaa hautausasiaa Muutoksia hatutauslakiin Viime toukokuun alussa tuli voimaan eduskunnan päättämä muutos hautauksen järjestämisen takarajasta: vainaja on haudattava mahdollisimman pian ja viimeistään kuukauden kuluttua kuolinpäivästä. (Aikaisemmin oli takaraja kaksi kuukautta.)

Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos ruumis tuhkataan, ruumiin siunaamisen pitää tapahtua kolmen tai kolmen ja puolen viikon sisällä, että riittävä aika jää krematoriota varten.

Omaiset voivat anoa lykkäystä verovirastosta, jos on erityisen painavia syitä. Erityisenä syynä ei pidetä esimerkiksi sitä, että kaikki omaiset eivät aikaisemmin pääse paikalle.

Vuodenvaihteessa tuli voimaan muita muutoksia. Yksi niistä on se, että veropapereissa on kirkkoon kuuluvien kirkollismaksu selvästi erillään kaikkien maksamasta hautausmaksusta.

Hautaustestamentti "Livsarkivet" on nyt myös suomeksi (hautaustestamentti).

Se on kaavake, joka on tehty meille avuksi helpottamaan toiveittemme kirjaamista. Sellaisen löytää internetistä, ja sen voi myös tallettaa digitaalisesti. Tai sen voi pitää tallella paperimuodossa vaikkapa kotona (kunhan omaiset tietävät, mistä se tarvittaessa löytyy). Sen löytää kirjoittamalla osoitekenttään Livsarkivet.se tai Googleen: Livsarkivet på finska.

Myös hautaustoimistosta sellaisia kaavakkeita saa. (Asiathan voi kirjoittaa vapaastikin paperille, mutta silloin voi joku tärkeä asia unohtua.)

Ensiksi siinä kehotetaan keräämään tärkeät asiakirjat, kuten mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus tai avoparin sopimus ja vakuutusasiakirjat.

Toiseksi siihen voi täyttää toivomuksiaan sitä silmälläpitäen, jos loukkaantuu tai sairastuu sillä tavalla, ettei itse enää pysty kertomaan toivomuksiaan. Siihen osaan voi sisällyttää käytännöllisiä tietoja vaikkapa siitä, millaisesta ruuasta tai musiikista pitää ja myös periaatteellisempia kannanottoja suhtautumisesta elinluovutukseen ja ruumiinavaukseen.

Kolmantena osana on toivomuksia hautajaisista: arkkuhautaus vai tuhkaus ja hautapaikka ja mahdollisia toivomuksia musiikista ja muusta. Näitä toivomuksia voi milloin tahansa muuttaa tai täydentää. Toki jotkut asiat voi jättää omaisten päätettäviksi. Mutta jälkeen jääville on suureksi avuksi, jos tärkeimmät asiat on kirjattuna. Tällä suunnittelulla osoitamme huolenpitoa ja rakkautta omaisiamme kohtaan.

Erikseen tärkeää on suunnitella etukäteen toivomuksensa hautauksesta, jos ei kuulu Ruotsin kirkkoon tai muuhun kirkkoon, jonka piirissä hautaan siunaamisia toimitetaan. Siviilihautauksia varten on joka kunnassa valittu henkilö ja paikaksi nimetty tila, esimerkiksi seurakuntakoti, ellei paikkakunnalla ole nimeomaista hautauskappelia. Ja onhan omaisilla mahdollisuus järjestää hautaustilaisuus ilman ketään viranomaista. Se saattaa olla mahdollista, että kirkkoon kuulumaton siunataan kirkollisesti, jos sen katsotaan olevan sopusoinnussa vainajan vakaumuksen kanssa, ja ainakin jos siitä on kyseinen henkilö itse etukäteen kirjannut toivomuksen. Mutta siitä voi tulla isot kustannukset, ja se voi olla hankala yllätys omaisille.

Hyvällä suunnittelulla voidaan yllätykset ja ongelmat välttää.

Info om kyrkoval och begravningar - Söndagen den 15. september är det kyrkoval. Det är redan hög tid att fundera, vilka skulle vara lämpliga kandidater. Och hur vi vill att Svenska kyrkan skall fungera och utvecklas i framtiden.

Sv

- Viktigt när det gäller begravningar: Det har blivit ändringar i begravningslagen (bl.a. att den avlidne måste begravas eller kremeras inom en månad efter dödsfallet). Och det är bra om vi alla kunde skriva ned våra tankar och önskemål som kan bli aktuella vid plötsligt insjuknande eller dödsfall. För detta ändamål finns det färdiga blanketter, sk. livsarkiv.

Sådan formulär finns nuförtiden även på finska.

9

Lavrenchukin musiikkiperhe. Heikki Hilvo.

Hiippakuntapäivät Tallnäsin hiippakuntakartanossa (Skillingaryd) 9-10/3. Aloitamme lauant. kello 11 ja päätämme sunnunt. kello 14-15. Ohjelmassa alustuksia, keskustelua, suunnittelua, messu, ruokailut, kaksikin saunaa käytössä. Vieraina ovat Lavrenchukin musiikkiperhe Suomesta (soittavat pianoa, haitaria, trumpettia ja tytöt laulavat) ja Heikki Hilvo. Heikki on ollut mm. pappina Pelkosenniemellä ja Suomen Lähetysseuran työssä Taiwanilla. Hänen teemojaan ovat rohkaisu kristittynä elämiseen, luottamus, kuunteleva rukous ja rukous sairaan puolesta. Osallistumismaksu 320 kr. Lisäksi seurakunnat osallistuvat kustannuksiin samansuuruisella summalla. Jos osallistumismaksu on esteenä, otathan kuitenkin yhteyttä, niin katsotaan, mistä rahat löytyvät. Lisätietoa: A-L Kantola, 0470-773 883, anna-liisa.kantola@svenskakyrkan.se.

Tilaa varmaan on vielä ainakin päiväkävijöille, ilmoittautuminen mahdollisimman pian. Järjestää Växjön hiippakunta ja opintoliitto Sensus.

10

Smoolannin suomalaisten päivää Huskvarnassa.

Jönköping - Huskvarna Jumalanpalvelukset: Pääsiäispäivänä 31/3 kello 13 messu Råslättin kirkossa, Kantola Sunnuntaina 12/5 kello 12 jumalanpalvelus Huskvarnan kirkossa, Kantola, äitienpäivän vietto seurakuntakodissa

Foto: Magnus Aronson

Nässjö

Lauantaina 13/4 kello 11 rukoustapahtuma Nässjön seurakuntakodissa, Pirkko Jalovaara Suomesta, AL Kantola.

Sanaa, musiikkia ja mahdollisuus henkilökohtaiseen esirukoukseen (juttu Pirkosta toisaalla tässä lehdessä)

Sunnuntaina 2/6 kello 13 jumalanpalvelus Suomi-seuran saunalla Norrahammarissa

Lisäksi rukous- ja raamattupiiri (lisätietoja Riitta Johansson, 0380-136 96) ja kotiseuroja (Laila Tammi Bondefalk, puh. 070-53 47 008).

Muut tapahtumat:

Oskarshamn

Lähetyspiiri joka toinen keskiviikko kello 13 Råslättin kirkolla, Partanen,

Messu sunnuntaina 24/2 kello 13 keskustan seurakuntakodissa, Kantola

kodissa

Hartaus ja äitienpäiväkahvit sunnuntaina 12/5 kello 13 tai 14 keskustan seurakuntakodissa (varmista kellonaika paikallislehden kirkolliselta palstalta), Thärnold

27/2, 13/3, 27/3, 10/4, 24/4, 8/5 Iltahetki maanantaina 4/3, 8/4 ja 6/5 kello 18 Huskvarnan seurakuntaSuruadresseja on myytävänä Raili Partasella Råslättin kirkolla (yhteystiedot sivulla 2) ja Kaisa Uusitalolla Huskvarnassa puh. 036-144 279

Kirkonkello

Eva Spångbergin krusifiksiTallnäsissa. Arja ja Timo Nevala esiintyivät Värnamossa.

Kalmar

Jumalanpalvelus lauantaina 23/2 kello 13 Två systrars kapell (Norrliden), Kantola, Nilsson, sekä seurakuntapiirin vuosikokous. Lisätietoja: Leena Persson, 0480-505 18, 073-255 59 28

Nybro Suomalainen ryhmä Ansgarsgårdenissa (Kyrkog. 5) keskiviikkona 6/3, 20/3, 3/4, 17/4 ja 15/5 kello 16.30.

Musiikkijumalanpalvelus lauantaina 25/5 kirkossa tai ulkona, Thärnold, Creelman. Lisätietoja toiminnasta: Eeva Creelman, 0481-435 10

Alvesta

Jumalanpalvelus lauantaina 6/4 kello 15 Alvestan seurakuntakodissa, Kantola, Mörck

Markaryd - Traryd

Messu ja kahvit sunnuntaina 28/4 kello 15 Timsfors kapell

Hyltebrukin kirkko

Foto: Ilkka Kiviniemi

Foto: Sara Peterson

Värnamo

Jumalanpalvelus 2. pääsiäispäivänä 1/4 kello 14 Gislavedin kirkossa

6/3, 20/3, 3/4, 17/4, 15/5

Sanan ja rukouksen ilta Boråsissa, Julsånger i Alvesta Sjöbon kirkossa, perjantaina 12/4 klo 18, Pirkko Jalovaara, kyytiä tarjolla, ota yhteyttä Kantolaan

Raamattupiiri keskiviikkona 20/2, kello 14 St. Johannes kyrka Miesten ilta kerran kuussa Äitienpäivälle 12/5 suunnitellaan retkeä Huskvarnaan Lisätietoa miesten illoista ja äitienpäivästä Väinö Borälviltä, 070-520 01 41. Väinöllä on myös suruadresseja myytävänä.

Gislaved

Jumalanpalvelus sunnuntaina 21/4 kello 14 seurakuntakodissa Äitienpäiväjuhla Suomi-seuralla 12/5 kello 15 Suruadresseja, virsikirjoja, raamattuja myytävänä Kantolalla.

Lauluharjoitukset tiistaina 19/2, 5/3, 19/3 kello 18 Gyllenforsin seurakuntakodissa, Blåberg.

Miesten treffit perjantaina 22/2 kello 15 Kantolalla, Liljegränd 5 Jumalanpalvelus sunnuntaina 3/3 kello 14 Gislavedin seurakuntakodissa, lauluryhmä, Blåberg, Kantola.

Raamattuilta perjantaina 15/3 paikka vielä avoin

Muutokset ovat mahdollisia. Lisätietoja saat sivulla 2 mainituilta, tai oman paikkakunnan yhdyshenkilöltä. Tapahtumia voi tulla lisääkin, mahdollisesti Vetlanda, Vaggeryd, Värnamo, Emmaboda, Hillerstorp? Kerro ehdotuksiasi. Ja ota yhteyttä myös, jos toivot kotikäyntiä tai koti- tai sairaalaehtoollista. Tai haluat puhelimessa jutella huolistasi ja kysymyksistäsi. Pidetään yhteyttä!

11

avsändare

A-L Kantola Gislaveds pastorat Box 83 332 22 Gislaved

Hyvä vastaanottaja!

Löydät Kirkonkellon ja tapahtumakalenterin myös internetistä: www.svenskakyrkan.se/växjöstift (verksamhet – sverigefinska arbetet) Kirkonkellon osoiterekisteri sisältää noin 1200 vastaanottajaa, ja se on tietokoneistettu.

Anna-Liisa Kantola toivoo apua sen ajan tasalla pitämiseen. Otathan yhteyttä (yhteystiedot sivulla 2) esimerkiksi, – jos olet muuttanut – jos tiedät jonkun, joka haluaisi Kirkonkellon, mutta ei sitä vielä saa – tai ellet enää halua tätä lehteä.

Bästa mottagare!

Sv

Kort om innehållet i detta nummer av Kirkonkello:

– Du hittar kontaktuppgifter till medarbetare i stiftets sverigefinska verksamhet på sidan 2.

pimästi Olet läm jön llut Väx u t e v r e t nnan hiippaku intaan. m i o t s i a l suoma e Sinulle m m o v i o T evättä! hyvää k

Du hittar Kirkonkello/Kyrkklockan även på internet: www.svenskakyrkan.se/växjöstift (verksamhet – sverigefinska arbetet). Där finns evenemangskalendern även på svenska

Sv

– "Undrens tid" heter rubriken på s. 3 – om vårens under och trons under. På samma sida berättar Terttu Brunzell, diakoniassistent i Södermöre pastorat, att hon gift sig den tolfte i tolfte kl 12, och blir snart färdig diakon.

– Här och där i tidningen hittar Du sedan korta sammanfattningar på svenska, de är alltid markerade med Sv .

– Evenemangskalendern för stiftets finska verksamhet på sidorna 10-11.

– om Du har flyttat – om Du vet någon som gärna vill ha Kirkonkello, och ännu inte får – eller om Du inte längre önskar få detta infoblad.

www.svenskakyrkan.se/växjöstift

Foto: IKON

Adressregistret för Kirkonkello omfattar cirka 1200 adressater och är datoriserat. Vänligen kontakta Anna-Liisa Kantola (se sida 2)