Kolin seudun matkailu

matkailu KOLIN seudun

Kolin seudun matkailu

Hiihtoloman hulvattomin tapahtuma Kolilla: VILLANSUKKAJUOKSUT 4.3.2023 klo 10-15

Ilmoittaudu www.foresting.fi - tapahtumat

Piski & Poninhäntä

- Eläintarvikkeita

- Koiranruokaa ________________________________

- Aamupala & Kahvio

- Kirppari

- Ihana Sisustusliike

Hedwigin Helmi

Kesäaikana 12.6.-13.8. Talviaikana 14.8.->>>.:

Ark 09.00-17.00 Ark 10.00-17.00

La 09.00-1400 La 10.00-14-00

Su 10.00-14.00 Su 11.00-14.00

Vanhatie 2, Puu-Juuka, hedwig@nevite.fi, 044 - 491 0252

Kysyvä ei tieltä eksy

Matkailija saa neuvoja monen kanavan kautta

Koli–Lieksa–Juuka

Pasi karjalainen

Kolille, Lieksaan tai Juukaan saapuva matkailija ei tieltä eksy, sillä tietoa alueen palveluista ja tapahtumista on tarjolla monen eri kanavan kautta.

Perinteiset matkailuneuvontapisteet toimivat niin Kolilla, Lieksassa kuin Juuassakin.

Kolin kylän keskustassa toimiva matkailuneuvonta on Kolin Matkailu Oy:n ylläpitämä palvelu. Se toimii retkien, karttojen, ohjelmapalvelujen ja majoituksen myyntipisteenä. Matkailuneuvonnan Puoti on matkamuistojen ja paikallisten käsitöiden myymälä.

Lounas arkisin klo 10-14

Koko perheen retki kohde ja elämyspaikka

Kivikylä on koko perheen antoisa retkikohde ja elämyspaikka Kolin kupeessa. Halusitpa sitten

elämysten makeaa mahan täydeltä tai vain pienen kulauksen virkistystä ennen matkan jatkumista – Kivikylän kattaus on valmiina. Lämpimästi tervetuloa!

Tulikivi-studio

puh. 0403 063 065

Kivikylän kanttiini puh. 0500 847 418

Joensuuntie 1226 A, Juuka, ma-pe 9-16

Neuvontapiste ja Puoti ovat avoinna perjantaisin ja lauantaisin. Puhelimitse ja sähköpostitse neuvontaan saa yhteyden myös tiistaista torstaihin.

Kolin luontokeskus Ukossa toimii metsähallituksen ylläpitämä retkeily- ja matkailuneuvonta. Siellä hoituvat myös Kolin kansallispuiston vuokratupien varaukset ja opastukset luontokeskuksen näyttelyihin. Neuvonnan yhteydessä toimii myös luontokeskuksen myymälä ja lisäksi saatavilla on yhteistyötahojen palveluita, kuten opastettuja luonto- ja kalastusretkiä.

Luontokeskus Ukon neuvonta on avoinna 20.2.–26.2.2023 joka päivä. Perusaukioloaikoihin palataan maanantaina 27.2., josta lähtien neuvonta on maanantaisin suljettu.

Lieksassa matkailuneuvonta toimii kaupungintalon palvelupisteen yhteydessä. Neuvonta on auki arkipäivisin kaupungintalon

aukioloaikoina.

Lieksan neuvonnasta saa muun muassa esitteitä sekä ilmaisia että maksullisia karttoja. Neuvonnan yhteydessä toimii lipunmyynti ja kaupungin verkkokauppa. Palvelupisteessä on lisäksi tietokonepääte kävijöiden käytössä.

Lisäksi Lieksassa kirjasto on luonteva paikka matkailuesitteille, samoin Pielisen museo.

Juuassa matkailuneuvontapiste toimii kunnantalon neuvonnan yhteydessä, ja neuvonnan puhelinnumero on myös matkailuneuvonnan numero. Piste on avoinna arkisin kunnantalon aukioloaikoina.

Neuvonnasta saa esitteitä Juuan alueen palveluista ja käyntikohteista ja siitä ohjataan eteenpäin jos on erityisiä kysymyksiä.

Nettisivut tärkein tiedonsaantikanava

Tärkein matkailijan tiedonsaantikanava ovat kuitenkin nettisivut.

Myös sosiaalisella medialla on yhä

suurempi merkitys.

Lieksan kaupungin viestintäsihteeri Heli Turpeinen kertoo, että kuluvan talven aikana julkaistujen lieksa.koli.fi- sivujen kautta matkailija löytää kaikki tarvitsemansa tiedot ja palvelut kuten majoituksen, ruokapaikat ja retkeilyreitit niin Kolilta kuin myös Pielisen itärannalta. Sivut päivittyvät sesongin ja vuodenaikojen mukaan.

Turpeisen mielestä uusien sivujen hyvä puoli on se, että Kolin omat koli.fi -sivut ovat samassa paikassa vain yhden klikkauksen päässä. Sivuilta pääsee helposti vaihtamaan toiselle ja palaamaan tarvittaessa takaisin.

Koli.fi-sivuilla on suora linkki myös Juuan kunnan matkailusivuille. Molemmilta sivuilta matkailija löytää luonto- ja muut käyntikohteet, majoituspaikat, kahvilat ja ruokapaikat sekä ohjelmapalvelut.

Olennainen apu lomaohjelmaa suunnittelevalle on reaaliajassa päivittyvä tapahtumakalenteri.

Paikka Villa Oras, Verkkovaara 1, Koli

Kolin matkailuneuvonta toimii kylän keskeisimmällä paikalla.

Leena Varpiola (oik.) ja Minna Ikonen neuvovat matkailijoita Lieksan kaupungintalon palvelupisteessä.

Kolin seudun matkailu

Kolilla riittää vetovoimaa

KOLI

JUHA-MATTI JUNKKARI

Alle kouluikäiset tenavat ilakoivat Ukko-Kolin lastenrinteen puolella. Pienen rinteen yläpäähän päästään näppärästi ja turvallisesti mattohissillä.

Espoolaisperheen isä Peter Eklund kannustaa poikaansa Emiliä, joka laskee mäen alas pienen empimisen jälkeen. Kuten asiaan kuuluu, pienimmät eivät sauvoja tarvitse.

Äiti Liisa Luukkonen huolehtii, että perheen se aivan pienin, Frida, pääsee myös perheen omaan ”laskettelukouluun”.

Helsingin arvopaperikeskuksessa työskentelevä Peter Eklund sanoo, ettei itse ole mikään innokas mutkamäkitaiteilija, mutta hiihtää siitäkin edestä.

Tätä kirjoittaessa perhe on jo palannut Espooseen, mutta Eklund sanoi tulevansa tänne seuraavan kerran maaliskuussa Helsingin Ladun ja Espoon Ladun yhteiskuljetuksella. Tarkoitus on osallistua toista kertaa Ahmanhiihtoon.

– Hiihdin vuosi sitten täyden 53 kilometrin lenkin kahteen kertaan, muisteli Eklund.

Perhe asui Joensuussa vuosina 2018–2019.

Kolilla Eklund kertoo käyneensä jo pienenä vaarin ja mummin kanssa. Myös Liisa-puolisolle Koli on tuttu aiemmilta vuosilta.

Koli kestää Peter Eklundin mielestä vertailun pohjoisemman Suomen tunturien kanssa. Eikä hän väheksy myöskään vertailua Ruotsin korkeimpaan tunturiin Kebnekaiseen, joka kohoaa 2 097 metrin korkeuteen. Ei, vaikka Kolin korkeus merenpinnasta on ”vain” 347 metriä.

– Ensi kesänä suunnistan mahdollisesti Herajärven kierrokselle, Eklund pohti.

”Kun täällä on niin rauhallista”

Lappeenrantalainen Päivi Sinitalo sanoo mökkeilevänsä puolisonsa kanssa välillä Puumalassa ja välillä Saimaalla. Koli on kuitenkin aivan oma lukunsa.

– Tosi kiva paikka. Silloinkin, kun täällä Kolilla on harmaata ja kylmää, tämä hiljaisuus kiehtoo, Sinitalo virkkaa.

Sinitalon vuonna 2010 pystytetty mökki sijaitsee Käränkävaaralla. Mökin hän kertoo pitävän sisällään kaikki mukavuudet lämmitystä, juoksevaa vettä ja viemäriverkostoa myöten.

– Kesällä vietämme enemmän aikaa Koisaaressa Saimaalla, mutta talvella sitten Kolilla.

sauvakävelemästä tavatulle Päivi Sinitalolle Koli on erityisen mieluinen vapaa-ajanviettopaikka talvella.

Peter Eklund vietti viime viikolla muutamia lomapäiviä Kolilla perheensä kanssa. Kolin rinteisiin totuttelivat lapset Emil ja Frida. Puoliso Liisa jäi kuvan ulkopuolelle.

Kolin seudun matkailu

Juuassa pääsee kokemaan vanhanajan mummolatunnelmaa

Juuka

Kaija Mattila

Virpi Matilaisen lapsuuden unelman täyttymys oli, kun hän viisi vuotta sitten palasi perheensä kanssa asumaan Juukaan lapsuuden kotiinsa, Leskelän sukutilalle.

– Perinteet ja vanhat rakennukset ja esineet ovat meille tärkeitä. Olemme kunnostaneet paikkoja vanhaa kunnioittaen ja tekemistä riittää.

– Kaikilla ei ole tällaista mummolaa. Monellakaan ei ole mahdollisuutta vierailla perinteisellä maatilalla ja päästä rapsutelemaan kotieläimiä.

– Perustin yrityksen Leskelän mummon hevospiha ja mummolan. Tilavierailuja voi tehdä ympäri vuoden ennakkoon varaamalla. Vierailulla pääsee tutustumaan maatilan eläimiin ja ruokkimaan niitä. Mummon tallipäivä-perhepakettiin kuuluu, että lapset pääsevät hoitamaan ponia ja kokeilemaan talutusratsastusta tai kärryajelua.

– Laskiaissunnuntaina järjestämme avoimien ovien päivän rekiajeluineen.

– Kesäaikaan piha-aitassa on avoinna mummon kesäkahvila.

– Lisäksi pidän ratsastustunteja ja -leirejä ja heppakerhoa.

– Esikoululaisena minua on haastateltu Vaarojen Sanomiin. Olin ilmoittanut, että minusta tulee ratsastuksen opettaja. Oikeasti minusta ei pitänyt tulla, eikä tullutkaan, Virpi naurahtaa.

– Ratsastuksen opettaja en ole koulutukseltani, mutta olen ratsastanut koko ikäni ja hakenut oppia ja neuvoja viisaammilta.

– Pitkä kokemus lasten kanssa työskentelyssä on auttanut ymmärtämään, että kannustavalla ja positiivisella asenteella uuden opettamisessa lapsille on suuri merkitys.

– Olin täältä pois parikymmentä vuotta, asuimme viimeksi Siilinjärvellä ja Kuopiossa. Kun mahdollisuus palata tuli, minä muutin edellä ja mies perässä. Mukava, että hänelle järjestyi Juuasta työpaikka.

Tilan historia

Leskelän tila sijaitsee Juuan kirkonkylän tuntumassa.

– Tilalla on ollut asukkaat jo 1600-luvulla. Minun sukuani paikalla on asunut 1800-luvulta saakka. Aikanaan Leskelän tilaan kuului Puu-Juuassa Juuanjoen Herralan koskella sijaitseva Leskelän mylly, nykyinen Myllymuseo.

– Ukkini ja mummoni rakennuttivat tilani nykyisen päärakennuksen. Mummoni, isäni Martin äiti, Aino on idolini. Hän oli aivan ihana meille lapsille, joten hänestä juontuu yrityksen idea ja nimi.

Talon vanhimman aitan katolla on vellikello. Muutettuaan tilalle Virpi ja hänen puolisonsa kunnostivat sen ensitöikseen.

– Laitoimme siihen uuden pärekaton. Ohjeen katsoimme YouTubesta.

– Vellikelloon liittyy mielenkiintoinen tarina. Eräänä päivänä, kun väkeä kutsuttiin vellikelloa soittamalla syömään, isoisäni äidin isä Aleksanteri Karjalainen ei palannutkaan pellolta kotiin, vaan katosi.

– Sukututkimusta tehnyt sukulaiseni on saanut selville, että Alek-

santeri Karjalainen matkusti Amerikkaan ja perusti siellä uuden perheen.

– Asiakirjojen mukaan tila myytin Aleksanterin tyttären Liinan miehelle Heikki Nykyrille vuonna 1904.

Eläinten ehdoilla Tilalla on kahdeksan hevosta. Suomenhevoset ovat Virpin rakkaus. Vanhin suomenhevonen on oma

kasvatti 25-vuotias Suvelema. Lisäksi on lampaita, vuohia, minipossuja, pupuja, maatiaiskanoja ja kukko, koiria ja kissoja. Kaikkia eläimiä voi rapsutella.

– Kesällä meillä on kyyttöjä vasikoineen. Nautakarjan kasvatuksella on tilalla pitkät perinteet. Isoisoäitini Liina Nykyri kävi karjanäyttelyssä Viipurissa asti.

Leskelän mummon hevostilalla eletään eläinten ehdoilla.

– Ihmiset ovat meillä eläimiä varten. Eläimet tekevät työtä oman kykynsä, vointinsa ja halunsa mukaan. Osa eläimistä on omia kasvatteja, jotkut ovat adoptoituja rescue-eläimiä, jotkut taas ovat tulleet viettämään meille vanhuuttaan.

– Monta eläintä on pelastettu ennenaikaiselta lopettamiselta. Meillä eläimet saavat hyvän hoidon ja saavat kuolla vanhuuttaan, kertoo Virpi Matilainen.

Seuraava Vaarojen Sanomat &

10.5.

Riveriassa on tarjolla tutkintoja mm.

seuraavilla aloilla:

// luontoala

// matkailupalveluala

// puhtaus- ja kiinteistöpalveluala // ravintola- ja catering-ala

VARAA PAIKKA

ILMOITUKSELLESI:

15PAINOS

> riveria.fi/jatkuvahaku

Muista myös yhteishaku 21.2.–21.3.2023

> riveria.fi/yhteishaku

ilmoitukset@vaarojensanomat.fi

läsnä oppijalle ja avoinna työelämälle.

RIVERIA.FI Aina

Leskelän mummon pihaan kuuluvat suomenhevoset.

Meillä on jatkuva haku!

Kolin seudun matkailu

Kolilta löytyy kattavasti talviliikuntareittejä

Koli

Elina Aittamaa

Kolilta vaaramaisemien kupeesta löytää aktiivinen ulkoilija monenlaista tekemistä vapaa-ajalleen. Talvisin ulkoilureittejä löytyy niin hiihtoon, lumikenkäilyyn, retkiluisteluun kuin pyöräilyynkin. Kolmen kilometrin mittainen kävelypolku Kolin kylältä vie retkeilijän huipulle lumisiin kansallismaisemiin. Huomionarvoista on, että Kolin hiihtoladuille myös koirat ovat tervetulleita.

Parhaillaan käynnissä olevassa Kolin Matkailu oy:n hallinnoimassa ja Lapin ely-keskuksen rahoittamassa Kolin ja Ruunaa–Jongunjoki-alueen matkailuhanke 2023:ssa kartoitetaan mahdollisuuksia myös uusille talvireiteille, joista hyötyisivät niin paikalliset kuin matkailijatkin.

Kolin kansallispuiston ulkopuoliset reitit:

Hiihtoladut

Kolin päälatu, valaistu latu, on 25 kilometriä pitkä, ja sen varrelta löytyy kauniiden maisemien lisäksi korkeuseroja ja vaihtelevaa maastoa.

Kolin kylältä Sutkan laavulle oleva osuus ja jääladut Pielisellä ovat helppoja. Vaativimmat latuosuudet löytyvät Räsävaaran ja Mäkrän lenkeiltä. Valaistu latu kulkee ai-

na Koli Freetimelta Kopravaarasta Kolin kylän kautta Loma-Kolille. Lisäksi Koli Freetimella, Niinilah-

dessa ja Hattusaaressa sekä Käränkälammella on vapaaehtoisten ylläpitämiä latuja, joilla on pääsääntöi-

sesti vain perinteisen urat. Ahmanhiihdon ja Kolin maisemahiihdon lähestyessä kunnoste -

taan myös Räsävaaran kierrosta. Kaikki alueen ladut sekä ajantasainen kunnossapitoseuranta on saatavilla diginä osoitteessa: www. koli.fi/latuseuranta.

Alueen latujen kunnossapitoa voi tukea ostamalla vapaaehtoisen latupassin tai painetun latukartan. Retkiluistelu

Koli–Vuonislahti-jäätien varrella kulkeva retkiluistelurata tarjoaa loistavat puitteet talvipäivän viettoon Pielisellä. Radalla on mittaa seitsemän kilometriä, ja matkan puolessa välissä retkeilijä voi pysähtyä nautiskelemaan keväisestä talvikelistä ja kellahtaa riippumattoon lukaisemaan vaikkapa päivän paikallislehden.

Pielisen molemmilla rannoilla on myös nuotiopaikat, joissa voi evästellä retken lomassa.

Pyöräily

Talvipyöräilyä voi Kolilla harrastaa parhaiten Koli–Vuonislahti-jääradalla sekä 18.2. aukeavalla uudella jääreitillä satamaravintolasta rinteille.

Reitillä on mittaa noin kaksi kilometriä suuntaansa, ja pyöräreitin vieressä rannan puolella kulkee myös latu, joka yhdistyy pistolla valaistuun latuun.

Kirjoittaja on Kolin Matkailu oy:n hanketyöntekijä

Talviaktiviteetteja Kolin kansallispuistossa

KOLI

Juha-Matti Junkkari

Helmikuu on otettu Kolilla vastaan aurinkoisissa tunnelmissa ja väkeä on riittänyt niin rinteillä kuin reitistöillä, erityisesti viikonloppuisin.

Kolin kansallispuiston kohdalla suurimmalla osalla reiteistä ei ole erillistä talvikunnossapitoa, mutta Kolin luontokeskus Ukkoa lähimmät polut tallautuvat usein avoimiksi ja niillä pääsee kulkemaan tukevilla talvikengillä. Tallautuneille reiteille suositellaan sään mukaista varautumista, liukuesteillä tai nastakengillä, sillä mäkisissä maastoissa ja kallioilla kulkevat polut muuttuvat helposti liukkaiksi.

Jyrkänteen päällä olevien lumilippojen takia retkeilijää kehotetaan varovaisuuteen. Kolin kansallispuistoon on merkit-

ty myös kaksi erillistä reittiä talviretkeilijöille. Sinisin kuitunauhoin merkitty Kylän polun talvireitti (3,3 km/suunta) kulkee Kolin kylältä luontokeskukselle. Matkan varrelta löytyy puuhuollettu Vaaralanahon tulentekopaikka. Talvella reitti pohjustetaan ja ajetaan tarvittaessa kelkalla auki arkisin. Siellä voi kävellä nastakengillä ja lumikengillä.

Lumikenkäily erityisen suosittua

Toinen maastoon merkitty talvireitti on suosittu Huippujen lumikenkäilyreitti, joka avattiin tammikuussa. Reitti on noin kahden kilometrin pituinen vaativa ympyräreitti, joka kulkee Kolin komeimpien maisemien kautta. Se on tarkoitettu kuljettavaksi vain perinteisillä lumikengillä.

– Moni retkeilijä on suunnannut Kolille myös liukulumikengillä. Sitä ei suositella aivan luontokeskuksen lähimaastoissa, sillä maasto on erittäin jyrkkäpiirteistä. Yksi hyvä kohde tarkoitukseen on esimerkiksi kansallispuiston pohjoispuolelle jäävä Räsävaaran alue, opastaa Metsähallituksen Luontopalvelujen asiakasneuvoja Sonja Nyrönen Talvipyöräilijät voivat halutessaan hyödyntää alueen aurattuja ajoteitä muu liikenne huomioiden. Muuten kansallispuiston reitistöllä pyöräily on kielletty.

– Edelleen suosituimpia ovat kävely- ja lumikenkäilyreitit, niitä kysytään selvästi eniten, Nyrönen sanoo.

Lisätietoa kaikista Kolin kansallispuiston talviretkeilyreiteistä karttoineen löytyy sivuilta www. luontoon.fi/koli/reitit/talviretkeily.

Kolilla on hyvät mahdollisuudet harrastaa myös talvipyöräilyä. KUVA: LIEKE OY

Yksi Kolin suosituimmista talvireiteistä on Huippujen lumikenkäily, jolla on pituutta yhteensä pari kilometriä. KUVA: SAARA LAVI

Kolin seudun matkailu

Laulurinteen lumipuisto

Maksuton ulkoilukeidas Joensuun keskustan kupeessa!

Maagisesta iltavalaistuksesta voit nauttia kävellen, hiihtäen tai vaikka tanssien.

Valotaiteilija Kari Kolan valaisemaan ulkoiluelämykseen yhdistät helposti myös ruokailun ja kulttuurin!

Laulurinteen lumipuisto (Linnunlahdentie 1) päivittäin 20.2.–12.3. taianomainen iltavalaistus klo 17–22.

Tutustu lumipuiston palveluihin osoitteessa visitjoensuu.fi/lumipuisto

Pingviini palaa

talvilomaviikoiksi Pieliselle

Koli

Pasi Karjalainen

Keskellä Pielistä, Koli-Vuonislahti -jäätien ja Pielisen jääladun risteyksessä voi talvilomaviikoilla bongata näillä leveysasteilla harvinaisemman linnun, pingviinin. Risteyksessä pingviinillä on kaksi tuolia ja riippumatto, joilla jäällä kulkevat voivat levähtää.

Pingviini-puvun sisällä on lieksalainen monitoimimies Taisto Lehikoinen, joka tarjoilee kulkijoille myös jäätelöpuikkoja ja suklaata. Levähdyspaikalla olevasta postilaatikosta saa lisäksi mukaansa Kolin ja Pielisen alueella ilmestyviä talvimatkailulehtiä.

Pingviini -hahmo syntyi Lehikoisen päässä puolenkymmentä vuotta sitten, kun hän oli mukana jäädyttämässä Koli-Vuonislahti -retkiluistelurataa.

– Olin pumppaamassa vettä, kun ahma kulki jäällä. Samaan aikaan

ennusteltiin, että kohta jäät sulavat ja vitsailtiin, että pian pingviinit pääsevät uimaan Pieliselle.

Lehikoinen tiesi, että pitkäikäisin pingviineistä on Etelämantereella elävä keisaripingviini. Ne elävät tuulessa ja tuiskussa, ja pärjäävät ennen kaikkea keskenään, eivät kiistele eivätkä tappele.

Hän oli tuolloin mukana yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä, ja ajatus sopuisasta pingviinistä alkoi miellyttää yhä enemmän.

Hän kertoi ajatuksestaan silloiselle Lieksan Naisyrittäjien puheenjohtaja Taina Kiiskiselle ja pohti, mistähän saisi hommattua pingviinin asun. Kiiskinen lupasi sellaisen Lehikoiselle tehdä.

Kun puku oli valmis, Lehikoinen meni Lieksan kaupungintalolle esittelemään ideaansa, jossa ehdoteltiin mieluummin karhua tai sutta, jotka sopisivat paremmin Lieksaan.

– Sanoin, että ei, niitä on täällä ihan riittävästi ja ne aiheuttavat

vain kiistelyä. Se on pingviini!

Nyt Pielisen Pingviini on hämmästyttänyt ja ilahduttanut jääladun kulkijoita jo useana talvena. Rekvisiitaksi Pingviini ottaa mukaansa tuolit, riippukeinun ja postilaatikon.

– Nyt vien vihkon ja kynän, jotta Pingviinille saa kirjoittaa terveisiä. Palaute on ollutkin kivaa.

Jos Pingviini tuo iloa ohikulkijoille, palaute ja vastaanotto antaa sitä Lehikoisellekin. Kerran hän oli kokouksessa toisella puolella Suomea ja kertoi olevansa Lieksasta. ”Vai Lieksasta, siellähän on se pingviini”, hänelle vastattiin. – Kuljin jäätietä, kun kovalla pakkasella riippukeinussa otti aurinkoa mies pelkissä pikkuhousuissa. Toisen kerran tapasin Kolilta lähteneen luistelevan pariskunnan. Vuonislahden puolella kahvila ei ollutkaan auki, ja he tulivat riippumatolle. Kyllä he hämmästyivät, kun kysyin, otatteko jäätelöä!

Ratkiriemukas villasukkajuoksu

Koli

Kaija Mattila

Maaliskuun ensimmäisenä lauantaina Kolin Verkkovaaran rinteitä kirmataan pitkin hankia sukkasillaan. Villansukkajuoksun lähtöpaikka on Majatalo Villa ORA’s eli Jeron entinen kansakoulu. Tapahtuman toteutuksesta vastaa FoResting -tiimin mehtärelapeutit Susanna Manninen, Satu Ketonen, Marjut Räty ja Tytti Alastalo – Villasukkajuoksu on tarkoitettu kaiken ikäisille ja kaiken kuntoisille. Se on leikkimielinen iloa tuottava tapahtuma, kaamosta karkuun.

– Leikkimielisyyteen kuuluu hassu pukeutuminen, hullutella voi kukin miten haluaa. Villa on teemana, mutta ainoa pakollinen on villasukat. Hassuttelu ja rento yhdessäolo tuo iloa ja hyvää mieltä elämään.

– Villasukkia laitetaan useammat päällekkäin, ainakin kahdet tai kolmet, joten mukaan kannattaa ottaa omatkin sukat. Olemme saaneet lahjoituksina käytettyjä villasukkia, ne on pesty ja niitä voi lainata, ellei ole omia.

– Yhdet villasukat sisältyvät osallistumismaksuun, ja ne saa mukaansa. Olemme hankkineet

tekijöiltä käsin neulottuja sukkia. – Maisemareitti on majatalolta Verkkovaaran päälle. Sieltä avautuu upea näköala Kolille ja Pieliselle. Mäen päällä on kukkasin ja perhosin koristeltu Tahiti baari, josta saa kuumaa ja kylmää juotavaa. Lisäksi uutena on Sanavapaa -esiintymislava, jossa voi esittää runon, laulaa tai vaikkapa tanssia. – Lenkin pituus on yksi kilometri ja sen voi kiertää niin monta kertaa kuin haluaa.

Tapahtuma järjestetään nyt toista kertaa. Viime vuonna villasukkajuoksuun osallistui viitisenkymmentä henkeä.

Pielisen Pingviini, Taisto Lehikoinen, tuo talvilomaviikoilla iloa Pielisen jäällä liikkuville. KUVA: JUHA-MATTI JUNKKARI

Talvimatkailun ja tapahtumatuotantojen uusi kasvusuunta -hanketta rahoitetaan osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Kolin seudun matkailu

Ahmanhiihto hiihdetään jo 48. kerran

Koli–juuka

Juha-Matti Junkkari

Perinteisen, 10.–11.3. järjestettävän Ahmanhiihdon järjestelyt ovat sujuneet suotuissa merkeissä. Hiihtotapahtuman päällikkö Sauvo Hiltunen kertoo, että vaihtelevasta talvesta on ollut vain hyötyä.

– Latupohjat ovat hyvässä kunnossa, eikä tykkylumiongelmia ole ollut vaaroilla, kuten niin monesti aiemmin. Suojasäiden ansiosta puut ovat pudottaneet latvuksistaan lumikuormat.

Myös talkoolaisia on riittänyt kiitettävästi, tälläkin kerralla. Hiltunen laskeskelee heitä olevan noin 80.

Ahmanhiihto on monien muiden massatapahtumien tapaan kärsinyt hiihtäjäkadosta, jos vertailukohdaksi otetaan aika 20–30 vuotta sitten. Tuolloin Juuan ja Kolin alueen laduilla saattoi lykkiä parhaimmillaan yli 2 000 hiihtäjää.

Nyt 48. kerran järjestettävä tapahtuma on jouduttu perumaan kahdesti, yhtenä talvena lumen puutteen vuoksi ja toisen kerran koronan takia.

Vuosi sitten Ahmanhiihdossa kävi noin 650 hiihtäjää. Sauvo Hiltusen mukaan ennakkoilmoittautumisia enemmän suunnistetaan paikalle enemmän keliolosuhteiden mukaan. Aurinko ja pikku pakkanen ovat parhaat houkuttimet.

Viime vuosina naisten osuus hiihtäjistä on kasvanut. Hiltunen tietää syynkin, karvapohjasukset.

– Ne ovat helppohoitoiset, kun niitä ei tarvitse voidella. Luistoa

niihin voi lisätä parafiinilla, sanoo Hiltunen.

Vaikeita ja helppoja maastoja

Ahmanhiihto kulkee tutusti Kolin ja Ahmovaaran lähivaaroilla, koivikkoahoilla ja lehtinotkoissa.

Reittejä on myös räätälöity vaikeiden ja helpompien vaihtoehtojen

mukaisesti. Esimerkiksi haasteellisin reitti, Ahman Valloitus, käsittää koko reitin, 53 kilometriä, kaikkine vaaroineen. Helpoimmallakin lenkillä Ahmovaarasta Kopravaaraan pääsee hiihdon makuun, kun edestakainen matka on 23 kilometriä.

Hiihtäjille on tarjolla entiseen tapaan osallistumismaksua vastaan

suksihuoltoa ja tarjoilua asemilla. Huoltopisteet ovat Ahmovaaran vanhalla koululla, Koli Freetimessa Kopravaarassa, Jeron risteyksessä, Kolikeskuksessa Loma-Kolilla sekä hotellilla Ylä-Kolilla.

Saunomismahdollisuus on hiihdon päätteeksi joko Kopravaarassa, jossa voi pulahtaa myös avantoon, tai hotellin saunassa Ylä-Kolilla.

Kolin maisemahiihto kutsuu jälleen

Koli-juuka

Juha-Matti Junkkari

Kolin maisemahiihto lykitään kolmipäiväisenä, 24.–26.2., tällä kertaa 27. kerran. Hiihtomatkat ovat 6–65 kilometriä, joihin sisältyy kymmenen eri reittivaihtoehtoa.

Pienet muutokset reitillä käsittävät Seurojentalolle saapuvaa osuutta. Seurojentalolle saavutaan tällä kertaa valaistulta ladulta kirkon parkkipaikalle johtavan reitin ja ns. Ryynäsen tontin kautta.

Vastaavasti toinen muutos liittyy Kolin kylältä muun muassa Loma-Kolille lähtevään reittiin, joka kulkee rakenteilla olevan lämpölaitoksen ja paloaseman yläpuolel-

ta valaistulle ladulle. Siltä haarautuvaa reittiä pääsee Räsävaaralle.

Ahkerin hiihtäjä saa Kolin maisemissa taivaltaa 14 vaaraa. Huoltopisteet löytyvät Loma-Kolilta, Kelkkolasta, Räsävaaralta, Hovista, Penttilästä, hotellilta Ylä-Kolilla, Kolin kylältä sekä Koli Freetimesta.

Hiihdon järjestävän Kolin Ipatin puheenjohtaja Sulo Eskelinen kertoo, että yksi muutos koskee myös Jerontien risteyksestä sata metriä alempana sijaitsevaa Hovin asemaa, josta on tehty pelkän nuotioaseman sijasta täyden palvelun asema.

Yksi tapahtuman perinteitä ovat Kitkan viisaat, eli pienikokoiset

Hiihtää voi niin perinteisellä kuin vapaalla tavalla. Reittivaihtoehtoja on 10–53 kilometrin väliltä.

Poikkeuksellisesti Ahmanhiihtoa edeltävänä viikonloppuna järjestetään nykyisin yksipäiväiseksi kutistunut Pogostan hiihto. Pogosta on hiihdetty yleensä maaliskuun jälkipuoliskolla.

suolamuikut Kuusamon suunnalta. Tänäkin vuonna niitä tilataan 40 kiloa. Muikkuja on tarjolla neljässä huoltopisteessä, muun muassa Kelkkolassa ja Hovissa. Sulo Eskelinen ynnäilee, että tapahtuma järjestettäisiin tänä vuonna jo 30. kerran, ellei korona ja pari huonoa talvea olisi sekoittanut pakkaa.

– Lumitilanne on oikein hyvä, ja pari kertaa on ollut suojasäätä, ja aivan toivotusti, Eskelinen mainitsee.

Edelleen Eskelinen korostaa, ettei tapahtuman järjestäminen olisi mahdollista ilman päteviä talkoolaisia, joita on tänä vuonna noin 60. Nuorta väkeä kaivataan lisää.

Kolin Ipatin puheenjohtaja Sulo Eskelinen silmäilee maisemahiihdon toista uudesta reittilinjauksesta, joka kulkee Ryynäsen talon ohi. Tien ylityksen jälkeen ollaan Seurojentalon pihassa.

Ahmanhiihdon päällikkö Sauvo Hiltunen (vas.) ja Ahman Pojat ry:n puheenjohtaja Sami Pakarinen hehkuttavat tänäkin talvena oman kylän ja lähialueiden ykköstapahtumaa.

Kolin seudun matkailu

48. AHMANHIIHTO 10.–11.3.2023

Hyvän mielen laturetki Kolin kansallismaisemissa.

Ma–pe 9–17, la 9–14

Tervetuloa!

Seikkailuyhtiö Vaaran liukulumikenkäretket vievät Räsävaaralle ihailemaan Kolin maisemia hieman toisenlaisesta kulmasta. KUVAT: SEIKKAILUYHTIÖ VAARA

parturi

VUORENTIE 11, 83900 JUUKA Pielisen Kaluste 050 557 1058 Piipahdus 050 395 5888 Team Sportia 045 800 3000 Ajanvaraukseton

TAPAHTUMAKALENTERI

JUUKA

19.2. 11–15 avoimet ovet, laskiaistapahtuma, Leskelän mummon hevospiha, Juuka

19.2. 11–15 laskiaistapahtuma, Ahmovaaran monikäyttötalo

19.2. klo 14–16 Juuan kansalaisopiston oppilaskonsertti, Polvelan kylätalo

20.2. klo 9.05–9.40 pöytänukketeatteria, Juuan kirjasto

23.2. klo 18 lukupiiri, Juuan kirjaston kahvihuone

5.3. klo 14 Harmonikkamusiikkia

Arto ja Mika Tarkkonen, Juuan kirjasto

29.3. klo 18–19 Kaanon, ukrainalainen kirkkolauluyhtye, Juuan kirjasto

2.4. klo 13–15 Elämme korvessa karaokerevyy, liikunta- kulttuuritalo

Helmikuun ajan ”Pois mustasta” Sini Ropposen akryylimaalauksia Juuan kirjastossa.

KOLI

Helmi-maaliskuun Mariana Nordgrenin näyttely

Pohjois-Karjalan linnustosta, Kolin luontokeskus

Ukon galleria

LIEKSA

6.3.–14.4. ma–pe klo 12–17 Itä on itä! Kimmo Kirveksen matkakuvia maailman eri kohteista, Lieksan kulttuurikeskus

VUONISLAHTI

19.2. klo 10–15 Jäätie tutuksi -ulkoilutapahtuma, Vuonislahden satama

4.3. klo 9–10 Pielisen jäähiihto, Koli-Vuonislahti-Paateri

9.3. klo 10–15 Jäätie tutuksi -ulkoilutapahtuma, Vuonislahden satama

Tapahtumakalenteri netissä www.koli.fi/fi/tapahtumat

Seikkailuyhtiö Vaara

Liukulumikenkäretkiä ja suklaamaistiaisia

koli

Pasi Karjalainen

Kolin kylän keskustassa Kulmakiven kiinteistössä toimiva Seikkailuyhtiö Vaara vuokraa muun muassa suureen suosioon nousseita liukulumikenkiä ja järjestää liukulumikenkäretkiä Räsävaaralle.

Seikkailuyhtiö Vaaran yrittäjä Katariina Rantalaiho huomauttaa, että liukulumikengät ovat nimenä hieman harhaanjohtava, sillä välineet ovat itse asiassa leveät karvapohjasukset. Niillä käytettävä tekniikka on siten lähempänä hiihtoa kuin perinteistä lumikenkäkävelyä. Leveytensä ansiosta liukulumikengät kantavat hyvin myös pehmeässä lumessa, ja sellaisiin olosuhteisiin Rantalaiho ja Vaaran opas Venla Kolehmainen asiakkaansa vievät.

He vakuuttavat, että liukulumikengät ovat suhteellisen helppo väline vähäiselläkin kokemuksella. Esimerkkinä Kolehmainen kertoo asiakkaasta, jolla ainoa ja huono hiihtokokemus oli lapsuudesta.

– Hän pärjäsi oikein hyvin. Kiivettiin ylös Räsävaaralle ja tultiin alas.

Räsävaara on valikoitunut retkikohteeksi, jotta asiakkaat kävisivät muuallakin kuin Kolin huipuilla. Rantalaihon mukaan Räsävaaralta aukeavat Pielisen maisemat Juuan ja Paalasmaan suuntaan. Maisemien ohella retkellä ihaillaan jääputouksia sekä nautitaan nuotiokahvit laavulla paikallisen kahvi-

lan eväiden kera.

Venla Kolehmaisen mukaan retki räätälöidään aina asiakkaiden tason, fiiliksen ja jaksamisen mukaan.

– Kun ollaan retkellä, matkaa ei tehdä hikipäässä, vaan rauhallisesti maisemista nauttien.

Vaikka kohde on sama, joka kerta kuljetaan uutta polkua ja etsitään umpihankea.

Jos sää on sellainen, etteivät maisemat näy, kierretään alempana rinteissä. Vaihtoehtona ovat myös Pielinen ja käynti lähisaarissa, kun jäällä pystyy turvallisesti liikkumaan. Loma-Kolilla taas on tarjolla lampia ja metsää. Opastetut tilausretket lähtevät liikkeelle keskiviikkoisin ja torstaisin. Ryhmän minimikoko on kaksi henkeä.

Artesaanisuklaita

kodassa

Seikkailuyhtiö Vaaran uusin tuote on suklaamaistiaisretki lumikengillä Lahnalammen alueella sijaitsevalle kodalle.

Idean suklaatastingiin Katariina Rantalaiho sai Juuassa järjestetyn matkailutoimijoiden koulutushankkeen aikana. Hankkeeseen sisältyi tutustumismatka Perniön Mathildedahliin, jossa paikallinen suklaantekijä esitteli, maistatti ja kertoi suklaistaan.

Rantalaiho keksi tuoda elämystuotteet Kolille ja alkoi tarjota asiakkailleen pientä luksusta loman oheen.

Lumikenkäretken kruunaavat kahvi ja neljä erimakuista suklaata.

Nimikkosuklaiden tekijäksi löytyi Choco Delin suklaamestari Jouko Rajanen, joka tekee artesaanisuklaita Rovaniemellä. Neljä erimakuista suklaata, jotka on nimetty Kolin lakaksi, Mustarintaseksi, Akka-Koliksi ja Ukko-Koliksi, ovat kuin pieniä taideteoksia.

Suklaita maistellaan eri tilauksesta lumikenkäretkellä ja nautitaan kodan lämmössä kahvin tai mehun kera.

Rantalaiho vertailee, että ulkona nautittavien suklaiden pitää olla melko voimakkaita ja suklaan pitää pysyä pehmeänä myös kylmässä.

– Suklaa ei ole ihan helpoin raaka-aine, mutta jos joku tekee suklaata Pohjois-Karjalassa, kannattaa ottaa yhteyttä, hän kannustaa.

Kolin seudun matkailu

Koli ja Joensuu – Kaksi lomaa kerralla

Koli–Joensuu

Kaija Mattila

Joensuun kaupunki ja Kolin matkailu oy tekevät yhteistyötä matkailun markkinoinnissa. Koli on kaikkien tuntema maakunnan matkailun ykköskohde. Joensuu on tunnettu kesäkaupunkina.

– Joensuun kaupunki haluaa profiloitua talvimatkailukaupungiksi. Parhaillaan on käynnissä Talvimatkailun ja tapahtumatuotantojen uusi kasvusuunta -hanke. Tavoitteena on matkailijoiden pidempi viipymä. Tämä edellyttää yhteistyötä yli kuntarajojen, toteaa projektipäällikkö Mari Karjalainen

– Hiihtolomaviikoille valmistuu Laulurinteen Lumipuisto. Lumipuistoon on ilmainen sisäänpääsy. Kyseessä on ulkoilutapahtuma, jossa pääsee hiihtämään, kävelemään tai laskemaan pulkkamäkeä.

– Lumipuistossa on useita eri toimijoita, jotka tarjoavat palveluja. Aktiviteetteihin osallistumiseen on matala kynnys. Tarjolla on aikuisten hiihtokoulu, joogaa ja lumitanssiteos. Kodassa voi maistaa maakunnan makuja tai osallistua kulttuurityöpajoihin.

– Puistossa on kokemuksia kaikille aisteille. Sinne on tuotu oma äänimaailmansa, josta vastaa Sähkökehdon Julius Jämsen. Valotaide alueella on valotaiteilija Kari Kolan tekemä. Lähellä sijaitsevassa Botaniassa on myös nähtävää, muun muassa Pääsiäissaaren pat-

saat lumiveistoksina, kertoo Karjalainen.

– Parhaillaan on käynnissä Etelä-Suomeen suunnattu markkinointikampanja, Kaksi lomaa kerralla. Se on kohdistettu viikoilla 8 ja 9 lomaileville eteläsuomalaisille. Joensuusta on lyhyt matka Kolille kansallismaisemiin. Kaupungissa lomailevalle tai sukuloivalle

Koli rinteineen tarjoaa elämyksiä, toteaa Kolin Matkailu oy:n toimitusjohtaja Tiina Kanninen

– Kolilla lomailevat tekevät retkiä ympäristöön. Joensuu ja Lumipuisto on suhteellisen lähellä.

– Matkailijamäärien kasvaessa tarvitaan palveluja ja tuotteita. Haasteena on palvelujen tuotteistaminen myytäviksi tuotteiksi. Ky-

Uusia ohjelmapalveluja Kolilla

Koli

Kaija Mattila

Metsähallitus valitsi seuraaviksi viideksi vuodeksi Retkipaikan Kolin luontokeskus Ukon palvelutoiminnan kumppaniksi. Kolin luontokeskus Ukon retkeilyneuvontaja asiakaspalvelu, myymälä, näyttelyopastustoiminta sekä kokoustoiminta siirtyvät Retkipaikan hoidettavaksi.

Retkipaikalla on kokemusta kansallispuiston yhteydessä toimimisesta, sillä se on ollut jo vuosia Metsähallituksen palvelutoiminnan tuottaja Espoon Nuuksion Haltiassa.

– Retkipaikan piti aloittaa toimintansa Kolilla maaliskuussa, mutta se aloittaakin aikaistetulla aikataululla jo hiihtolomakaudella viikolla 8, kertoo kehitysjohtaja

Karoliina Särö

– Esitimme toivomuksen aikaisemmasta aloittamisesta. Nyt on

alkamassa hiihtolomaviikot ja kävijöitä on enemmän, kertoo Metsähallituksen vieraskäytön asiantuntija

Satu Naumanen

– Luontoarvot ja suojelu ovat tärkeitä vastuullisessa luontomatkailussa, kun retkiä ja palveluja järjestetään kansallispuistossa.

– Koli kutsuu ja sen kulttuuri kiehtoo. Aloitamme toiminnan avoimin mielin ja otamme vastaan uusia ideoita. Kehitämme tuotteita, joissa ollaan sekä sisällä että ulkona. Toimintoja toteutetaan Kolin huippua laajemmalla alueella, se on luonnon kestämisen kannalta välttämätöntä, toteaa toimitusjohtaja

Antti Huttunen

Yhteistyötä kehitetään

Kolin palvelupäällikkönä aloittaa

Retkipaikan pitkäaikainen yhteistyökumppani Markku Janhunen

– Olen paluumuuttaja, syntyisin

Ilomantsin Tyrjästä. Äitini asuu Enossa. Olen ollut eteläisessä Suo -

messa 23 vuotta ohjelmapalveluyrittäjänä.

– Tämä on todella mieluinen tehtävä. Sanoinkin, että jos Nuuksio saa Kolin, tulen teille töihin ja niinhän siinä sitten kävi.

– Haluamme tehdä vankkaa yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kokoamme opaspooliin paikallisia freelancer oppaita ja yrittäjiä. Lisäksi hankimme oppaita muualta, Janhunen kertoo.

– Kokouspalvelujen järjestämisessä tarvitaan majoitus- ja ravitsemuspalveluja. Teemme yhteistyötä Kolin alueen muiden toimijoiden kanssa. Nyt on jo sovittu yhteislipusta Ukkoon ja maisemahissiin.

– Uusia ohjelmapalveluja kehitetään entisten lisäksi. Uutena on tulossa luontomobiiliseikkailu, kanootteja ja teemaopastuksia. Kolin mytologia ja geologia ovat kiinnostavia aiheita, niiden pohjalle rakennetaan ohjelmapalveluja. Jär-

se ei ole niinkään siitä mitä halutaan tehdä, vaan siitä mitä asiakas haluaa.

– Tärkeää on myös oikea hinnoittelu, asiakkaiden ostovoimaa ei pidä aliarvioida. Laadukkaista tuotteista ollaan valmiit maksamaan.

– Esimerkiksi välinevuokraus on järkevää vastuullisen matkailun näkökulmasta. Vastuullisuus

ja kestävyys ovat arvostettuja ominaisuuksia palveluissa ja tuotteissa, Kanninen toteaa.

– Pohjois-Karjalan maakunta tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa. Yhteistyössä on voimaa. Se on menestymisen kannalta olennaisen tärkeää. Saadaan isompaa näkyvyyttä, kun toimitaan yhdessä, korostaa Mari Karjalainen.

Tykkylumiset puut ja lumivarmuus ovat Kolin tärkeitä vetovoimatekijöitä, toteavat Karoliina Särö, Antti Huttunen ja Markku Janhunen.

jestämme myös työhyvinvointi- ja virkistyspäiviä. – Metsien kätkemä on yksi uusi tuote. Televisiossa esitetyn dokumenttisarjan tekijänä ja oppaana

toimi Retkipaikan perustaja ja toimitusjohtaja Antti Huttunen. Koli jaksoa esitettään auditoriossa ja siihen yhdistetään retki luontoon, kertoo Särö.

Kaksi lomaa kerralla, talvimatkailun markkinointikampanjan avainhenkilöt Mari Karjalainen (vas) ja Tiina Kanninen.

Kolin seudun matkailu

Kolilta Paateriin Pielisen yli

Lieksa

Pasi Karjalainen

Talviaikaan Vuonisjärven Paaterissa sijaitseviin kuvanveistäjä Eva Ryynäsen ateljeehen, kirkkoon ja galleriakahvilaan pääsee Kolilta kätevästi jäätietä pitkin. Tulevina talvilomaviikkoina Paateri on auki jokaisena päivänä.

Pielisen museon johtaja Mikko Kero odottikin viime viikolla malttamattomasti tietoa jäätien avautumisesta. Maanantaina avautunut suora yhteys vaikuttaa ratkaisevasti Paaterin kävijämääriin.

Hän vinkkaa, että Paateri on hyvä retkikohde ja taukopaikka myös Kolilta hiihtäen saapuville. Jääladun jälkeen Vuonislahden laivalaiturilta Paateriin voi jatkaa kyläseuran ylläpitämää latua pitkin.

Talvilomaviikoilla Paaterin galleriakahvilassa on tarjolla muun muassa kahvion pitäjän Tanja Rissasen joka aamu leipomia tuoreita leivonnaisia.

– Paateri on talvella aivan erinäköinen kuin kesällä ja talvellakin joka päivä luonto näyttäytyy erilaisena, Kero muistuttaa.

Eva Ryynänen (1915-2001) oli yksi sotien jälkeisen kauden tunnetuimpia suomalaisia kuvanveistäjiä. Hän käytti materiaalinaan erityisesti puuta. Vuosien varrella Paaterissa valmistui noin 500 veistosta. Evan ja Paavon tarina esittelee taiteilijapariskunnan elämäntarinaa aidossa ympäristössä, heidän kotitilallaan.

Eva Ryynäsen suurin työ, ainutlaatuinen Paaterin kirkko, valmistui kesällä 1991. Kaksi vuotta myöhemmin alueelle valmistui galleriakahvila.

Mikko Kero kertoo, että Paaterista kertova dokumenttielokuva julkaistaan Evan ja Paavon päivänä 15.6. pääsymaksuttomassa näytöksessä. Dokumentti sisältää niin

Eva Ryynäsen elinaikana kuvattua filmimateriaalia kuin dramatisoituja jaksoja. Dokumentin käsikirjoituksesta vastaa Sirpa Sulopuisto, musiikista Tellu Turkka sekä kuvauksesta ja äänityksestä Raimo Salo.

Uusi päärakennus

Pielisen museolle

Pielisen museolla Lieksassa on vie -

lä talven ja alkukevään ajan mahdollisuus nähdä nykyinen perusnäyttely. Toukokuussa näyttely suljetaan, kun alkaa noin 100 000 esineen ja 100 000 valokuvan muutto syksyllä alkavien purkutöiden ja uuden museorakennuksen rakentamisen tieltä.

Museon ulkoalueet ovat kesällä normaalisti käytössä. Ulkomuseossa on muun muassa kolme pihapiiriä rakennuksineen eri vuosisadoilta, Myllytermä, metsä- ja uittotöitä esittelevä Savotaranta, jyvämakasiini, vankitupa, partiomaja ja maatalousosasto.

Mikko Kero, amanuenssi Laura Mulari ja museotyöntekijä Irja Ratilainen kertovat, että perinnepäivää Pielisen museolla vietetään 7.6. osana Lieksan kaupungin 50-vuotisjuhlallisuuksia. Ohjelmassa on muun muassa Loimolan Voiman konsertti, ja esillä on muutenkin karjalainen kulttuuri.

Lasten päivä on vuorossa 14.7. muun muassa lasten seikkailuratoineen. Elokuussa Rajapäivä yhteistyössä Rajavartiolaitoksen ja Rajakillan kanssa.

Lieksan kaupungin järjestämät päätapahtumat juhlavuonna:

• 1.7. Mökkiläistapahtuma

• 28.7. Vaskiviikon päätöskonsertti

• 6.12. Itsenäisyyspäivän juhla

Lisäksi useita muita tapahtumiaseuraa ilmoittelua: www.lieksa.fi/tapahtumakalenteri

Paateri ateljeineen, kirkkoineen ja galleriakahviloineen on oiva talviretken kohde.

Hiihtäen Kolilta Paateriin pääsee jäälatua ja kyläseuran latua pitkin. ©VUONIS-KYLÄMATKAILU

Kolin seudun matkailu

Piilon mökit somia kuin linnunpöntöt

Kontiolahti

KAIJA MATTILA

Venejoen Piilo on nimensä mukaisesti piilossa metsän siimeksessä. Mökit on rakennettu metsän kupeessa olevalle aholle, Venejoen tuntumaan.

Yrittäjä Terhi Holopainen asuu miehensä Villen ja perheen tyttärien kanssa läheisellä Myllylän tilalla.

– Olen Tampereella syntynyt. Olemme käyneet täällä mökkeilemässä 25 vuotta. Olin 16-vuotias, kun olin täällä ensimmäisen kerran, kertoo Terhi Holopainen.

– Olemme asuneet Tampereella ja kahteen otteeseen Thaimaassa. Tulimme sieltä pois koronan alkaessa. Muutimme asumaan mökille tänne Venejoelle, ja pidin lapsille kotikoulua. Mieheni on ammatiltaan graafikko, hän voi tehdä töitä kotona.

– Korona-aikana kypsyi päätös jäädä tänne asumaan. Olemme asuneet mieheni Villen isän syntymäkodissa pian kolme vuotta. Paikka on ollut suvulla 1800-luvun alkupuolelta asti. Tilalla on vanha mylly, josta tekniikka on purettu pois 1990-luvulla.

Elämyksiä luonnosta

– Olen ammatiltani bioanalyytikko ja opiskellut myös museologiaa. Aloin miettiä työtä itselleni. Meille tärkeitä asioita ovat: Pohjois-Kar-

jalan luonto, metsät, marjat ja sienet. Sieltä kumpuaa yrityksen liikeidea.

– Haluan, että myös toiset voivat kokea vahvan luontoelämyksen. Rakennettiin ekologinen majoittumismahdollisuus, josta käsin voi liikkua luonnossa, tarkkailla sitä ja nauttia luonnon rauhasta.

– Jokaisessa mökissä on lähes seinän kokoinen ikkuna, joka avautuu metsään päin. Suoraan sängystä voi nähdä metsämaiseman. Ikkunasta voi tarkkailla lintuja, nähdä jäniksiä, kettuja, hirviä tai vaikkapa ilveksen. Lähellä on Venejoki, metsää ja tulipaikka sekä Höytiäisen uimaranta.

– Tässä on sama idea kuin leirintäalueella. Mökeillä on yhteinen sauna, ekokäymälä, sekä huolto- ja oleskelutila, jossa on keittomahdollisuus.

– Asiakkaamme ovat aikuisia luontoihmisiä, muun muassa Kolilla patikoijia. Heiltä olemme, saaneet hyvää palautetta. Kotimaan matkailijat ovat yön tai kaksi, ulkomaalaiset yleensä 3–4 yötä.

– Arvomme on luontoa säästävä ekologisuus ja kierrättäminen. Mökit ovat pieniä ja puusta rakennettuja.

– Perinteet ja perinteiset työtavat ja niiden oppiminen kiinnostavat. Yhteistuvan seinillä on Kaustisen kirkon kattopaanut uusiokäytössä.

Yksi mökeistä on vuorattu päreillä. Naapurista löytyi vanha pärehöylä,

Leijonakiinteistöjen Jani Halonen:

se kunnostettiin ja oltiin itse mukana tekemässä päreitä.

– Mökit on rakennettu oppilaitoisyhteistyönä Riverian kanssa. Mökkien seinäelementit rakennet-

tiin oppilaitoksessa ja pystytettiin täällä paikan päällä, Terhi Holopainen kertoo.

– Yritys tarjoaa oheispalveluina eväspaketteja, ohjelmapalve -

”Varaus- ja vierailuajat lyhentyneet”

Juuka–Koli

PASI KARJALAINEN

Vuokrattavien loma-asuntojen varaukset tehdään entistä myöhemmin ja samalla vierailuajat ovat lyhentyneet aikaisemmasta, vertailee

Leijonakiinteistöjen toimitusjohtaja Jani Halonen.

– Olisiko syynä hektinen elämä, hän pohtii.

Leijonakiinteistöt oy omistaa Loma-Kolilla kolme lomakiinteistöä ja Juuan Kannaksenkylällä kaksi. Lisäksi yritys hallinnoi Koli24-sivustoa.

Jani Halosen mukaan loma-asunto vuokrataan tyypillisesti 3–4 vuorokaudeksi eli pitk äksi viikonlopuksi, kun ennen tavallinen vuokrausjakso oli viikko.

Positiivista hänen mukaansa on se, että kyselyjä tulee ja varauksia tehdään.

– Hiihtolomaviikot Kolin kohteissa ovat menneet ja kesääkin on jo myyty.

Mökkibisneksessä Leijonakiinteistöt on ollut mukana Kolin loma-asuntomessuista lähtien, jolloin Käränkälammen rantaan rakennettiin Tunnelmatupa. Samoin messujen aikaan rakennetut Kaskilinnan ja Pielusrinteen kiinteistöt siirtyivät yrityksen omistukseen myöhemmin.

Kannaksen kaksi kohdetta valmistuivat vuonna 2020. Niissä on maalampö, ja se on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Halosen mukaan energian ja muiden kustannusten nousua pystyy siirtämän asiakashintoihin aika nihkeästi.

– Mutta pakko on pikkuisen siirtää, että saa edes pikkuisen energiakustannuksia kompensoitua. Haaste on se, ettei kustannusten nousua pysty mitenkään siir-

t ämään täysimääräisenä. Onneksi talvi on ollut lauha. Jos olisi ollut 30 astetta pakkasta, energialasku olisi ollut monikertainen.

Leijonakiinteistöt hallinnoi Koli24-sivusta, joka perustettiin loma-asuntomessujen aikaan varausjärjestelmäksi.

Halonen kertoo, että yritys lähti ensin sivustolle asiakkaana. Kun perustaja halusi luopua, Leijonakiinteistöt hankki domain-osoitteen ja lähti uudistamaan sivustoa.

– Sen jälkeen sivustoa on pikku hiljaa kehitetty ja viritetty.

Pari viikkoa sitten täysin uudistetut ja aikaisempaa helppokäyttöisemmät varaussivut otettiin käyttöön ja niitä Leijonakiinteistöt tarjoaa myös ulkopuolisille.

Samoin sivuilla on mahdollista esitellä ja tarjota muita palveluita.

– Kolillahan ohjelmapalvelun tarjoajia on.

luna talvella lumikenkäilyä ja kesällä melontaa. Tulevaisuudessa on tarkoitus järjestää elämyspalveluja yhteistyössä alueen muiden yrittäjien kanssa.

Piilon yhteisten tilojen seinät on vuorattu Kaustisen kirkon kattopaanuilla. Terhi Huttunen tekemässä lumitöitä.

Jani Halonen valmistautui talvilomasesonkiin linkoamalla Kannaksen lomakiinteistöjen pihat puhtaiksi.

Kolin seudun matkailu

Jussi Makkonen jatkaa nuorten kuulijoiden kalastamista

Kulttuurikodissa Nurmeksessa soi kamarimusiikki

Nurmes

Juha-Matti Junkkari

Pielisjärven seutu on aina kuulunut

Jussi Makkosen elämään, asuipa tai kiertelipä hän missä päin maailmaa tahansa. Nurmeksessa asuva, nyt 44-vuotias Makkonen on tehnyt klassista musiikkia tunnetuksi niin Pielisen Karjalassa kuin laajemminkin Suomessa, kansainvälisiä kiertueita unohtamatta.

Jussi Makkonen asuu kulttuurikodiksi tituleeraamassaan omakotitalossa järvimaisemassa, missä on järjestetty konsertteja keväästä 2019 lukien. Kun säännöllinen konserttitoiminta seuraavana syksynä alkoi, se keskeytyi vain koronan takia.

Sittemmin konsertteja on alettu striimaamaan niin, että niistä pääsevät osallisiksi myös ovien ulkopuolelle jäävät. Kulttuurikodin konserttistriimauksia katsotaan Suomen lisäksi erityisesti myös Yhdysvalloissa.

Makkosen koululaiskonsertit kuuluvat hänen näkyvimpiin aikaansaannoksiinsa. Ensimmäiset koululaisille suunnatut konsertit järjestettiin vuonna 2007.

– Olen pyrkinyt rakentamaan konsertit niin, että niihin tulisi uuttakin yleisöä, esimerkiksi juuri lapsia ja kouluikäisiä nuoria, hän virkkaa.

Makkonen kertoo huomanneensa myös nuorten taiteen nälän, ja myös näiden ohuen tiedollisen yhteyden Suomen taidehistoriaan.

– Kysymyshän on meidän juuristamme, kuten Kalevalasta, ja siitä, mitä suomalaisuus on.

Sibeliuksen juhlavuonna 2015

Makkonen soitti kaikkiaan 485 koulukonserttia. Koululais- ja muita konsertteja hän pitää muuten keskimäärin vajaat sata vuodessa.

Makkonen esiintyy useimmissa

Kolin seudun matkailu

Yhteistyössä Vaarojen Sanomat ja Kolin Matkailu oy

tapauksissa pianisti Nazig Azezianin kanssa. He ovat myös vuonna 2015 aloittaneen Monola-seura ry:n perustajajäseniä. Seura on kunnostanut Monolanniemessä sijaitsevan Jean ja Aino Sibeliuksen häämatka-aitan kulttuuri- ja matkailukohteeksi.

Makkonen ja Azezian myös tuottavat vuonna 2017 alkanutta, vuosittain järjestettävää Monola-juhlaviikkoa.

Rumpujakin tuli

soitettua

Jussi Makkonen syntyi Lieksassa 22.3.1979. Muusikon urasta merkkejä oli jo varhain, kun hän meni 4-vuotiaana Pohjois-Karjalan musiikkiopiston muskariin.

– Aloitin 5-vuotiaana pianonsoiton ja siirryin 6-vuotiaana rumpuihin. Mutta kun sain 7-vuotiaana käsiini sellon, se istui heti, muistelee Makkonen.

Vakavia merkkejä alan- ja uranvalinnasta oli, kun Makkonen 13-vuotiaana pääsi Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Siinä vaiheessa hänellä oli takana pari vuotta intensiivistä sellonsoiton harjoittelua.

– Yläkouluaika menikin Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa. Yliopisto-opiskelijaksi akatemiaan pääsin poikkeusluvalla 17-vuotiaana.

Samoihin aikoihin Makkonen valittiin Suomen edustajaksi Lissaboniin Eurovision Nuorten solistien kilpailuun. Varsinaista menestystä ei tullut, näkyvyyttä siitäkin edestä. Näkyvyys loi myös kontakteja uralla etenemisen kannalta.

Vaikuttavimpia

hetkiä

Makkonen pääsi 17-vuotiaana

esiintymään EU:n nuoriso-orkesterissa Suomessa järjestettyjen

ILMESTYMISPÄIVÄT JA

AINEISTOAIKATAULU 2023:

Keskiviikko 15.2.

Keskiviikko 10.5.

Keskiviikko 30.8.

Keskiviikko 29.11.

Aineistot edellisen viikon torstaina klo 15 mennessä.

PAINOSMÄÄRÄ:

7 000–15 000 kpl

telinejakelu ja Vaarojen Sanomien tilaajat

koesoittojen jälkeen. Hänet valittiin jäseneksi kansainväliseen Gustav Mahler -nuoriso-orkesteriin, joita johtivat monet kuuluisat kapellimestarit, Sir Colin Davis muiden muassa.

– Olihan se melkoinen juttu 17-vuotiaalle lieksalaispojalle, soittaa kansainvälisen tason huippuorkestereissa. Esiintymisiä oli muun muassa Lontoon Royal Albert Hallissa ja vanhassa kuninkaanlinnassa Varsovassa, Makkonen kertoo.

Kaikesta huolimatta orkesterisoitto ei tuntunut omimmalta alueelta.

– Sain kuitenkin tärkeää kokemusta ja näkemykseni kansainvä-

TEKNISET TIEDOT:

Painopinta-ala:

Sivun leveys 254 mm

Sivun korkeus 332,5 mm

Palstaluku: 5

Palstan leveys: 47 mm

Painomenetelmä: 4-värioffsetrotaatio

Palstaleveydet:

1 palsta 47 mm

2 palstaa 98.75 mm

3 palstaa 150.5 mm

4 palstaa 202.25 mm

5 palstaa 254 mm

lisistä ympyröistä syveni havaittuani, miten siellä toimitaan. Hyvät soittimet, oikeat opettajat

Jussi Makkonen painottaa, miten tärkeässä roolissa taidekasvatuksessa oikeanlaiset opettajat ovat, juuri itselleen sopivammalta tuntuvasta soittimesta puhumattakaan.

– Olen saanut elämäni aikana soittaa todella laadukkaita selloja, erityisen mieleen jääneenä Sibelius-Akatemian omistama, 1800-luvulta peräisin oleva Forster-arvosello, jossa on todella mahtava sointi. Sain soittaa sillä muutaman vuoden 1990-luvulla.

ILMOITUSHINNAT: Tekstisivu 1,59 €/pmm

Koko sivu

Puoli sivua

Nykyisin Makkosella on oma, 1700-luvulta peräisin oleva Henry Jay -sello, jonka hän sai vuonna 2012.

Omiksi esikuvikseen Makkonen mainitsee englantilaisen, 42-vuotiaana kuolleen sellistin Jacqueline du Prén sekä viime vuonna 80 vuotta täyttäneen sellistin Arto Noraksen +++

Koronakevät 2020 tyrehdytti kansainvälisen konsertti- ja kiertuetoiminnan. Makkonen onnistui kuitenkin saamaan sellonsoiton lehtorin viran Joensuun konservatoriosta, joka on ainoa laatuaan Itä-Suomessa.

2 000,00 €

1 000,00 €

3x185 650,00 €

2x185 500,00 €

Toistoalennus -20 %

Sisältömarkkinoinnin tuotantohinnat ovat tapauskohtaisia, mainosartikkelit alk. 350 €

Hintoihin lisätään alv. 24 %

Pyydä tarjous!

JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: Juuka-seura ry Vaarojen Sanomat Juuantie 9 A 83900 Juuka

PAINOPAIKKA: Savon Paino Oy

Varkaus

YHTEYSTIEDOT:

Toimitus 050 342 4203 toimitus@vaarojensanomat.fi

Ilmoitukset 050 390 2689

ilmoitukset@vaarojensanomat.fi

Jussi Makkonen on soittanut samalla, 1700-luvulta peräisin olevalla sellolla jo runsaat kymmenen vuotta. Kotona on myös flyygeli.