






Mökkitarvikkeet RaksiTuotteelta
• Valmiit sekä räätälöidyt mökkisähköpaketit
• Aurinkosähkökomponentit
• Pöhiskö aurinkoilmalämmittimet
• Wallas ja Safire mökkilämmittimet
• SunWind tuotteiden jälleenmyynti Onninpolku 1, Juuka www.raksituote.fi 050 321 12 77 Liike avoinna: Ma 9–15, ke 11–17, pe 11–17
Mökkisähköpaketin ostajalle aurinkopaneelien kattokiinnikesetti kaupan päälle. Arvo 195–320 €. Kampanja-aika 1.3.–30.4.2025
Ahmovaarantie 727
Ahmovaara
• Kahvia ja pullaa
• Autotarvikkeet
• Pienkonebensat ja -öljyt
• Rautakauppatavaraa
• Kirppari ja paljon muuta
Puu-Juuka on ikkuna 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kauniiseen Suomeen. Ainutlaatuinen matkailukeskus valmistui vuonna 2024. Kyläalueella mm.
Puu-Juuka on ikkuna 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kauniiseen Suomeen. Ainutlaatuinen alue Suomessa valmistuu vuoden 2024 aikana. Kyläalueelle tulee mm.
Puu-Juuka on ikkuna 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kauniiseen Suomeen. Ainutlaa tuinen alue Suomessa valmistuu vuoden 2024 aikana. Kyläalueelle tulee mm.
• Juhla- ja tapahtumatila Seura
• Ravintola Uuni
• Juhla- ja tapahtumatila Seura
• Seikkailugolf
• Juhla- ja tapahtumatila Seura
• Ravintola Uuni
Juuka
Pasi Karjalainen
Juuan Kivenveistofestivaali järjestetään 11.–13.7.2025. Kivenveiston kansainvälisen ja SM-kilpailun teemana on Elämäni sävel. Kivenveistokilpailuun ilmoittautuminen on avautunut, ja kilpailuun ilmoittaudutaan juuankivenveisto.fi-sivujen kautta.
Juuan Nunnanlahdessa järjestettävä kivenveistokilpailu on lajissaan Suomen ainoa, ja se on taidekilpailu. Kilpailuteokset arvioi ja voittajat valitsee vuosittain nimettävä asiantuntijatuomaristo.
nen kilpailu.
Juuan Kivenveistofestivaalin järjestää juukalainen kulttuuriyhdistys Ellin Taitajat ry. Pääyhteistyökumppaneina toimivat Tulikivi, Juuan kunta sekä yli 30 alueellista ja paikallista yritystä ja tahoa. Itse tapahtuman toteuttamiseen osallistuu noin 60 talkoolaista.
Jo toukokuun lopulla reilut kymmenen Ellin taitajaa lähtee Halifaxiin Englantiin seuraamaan European Stone Carving -festivaalia ja kannustamaan suomalaisia kilpailijoita Carmen Bahloa, Lasse Martikaista ja Meri Siitosta.
• Ravintola Uuni
• Seikkailugolf
• Hotelli Puu-Juuka: Useita majoitusrakennuksia
• Historiallisia kohteita Aloita varaaminen jo nyt!
• Hotelli Puu-Juuka: Useita majoitusrakennuksia
• Hotelli Puu-Juuka: Useita majoitusrakennuksia
MAJATALO JUUKA
• Historiallisia kohteita Aloita varaaminen jo nyt!
Puh. 050 351 7490 www.majatalojuuka.fi
• Historiallisia kohteita www.puujuuka.fi Puh. 050 351 7490 info@puujuuka.fi
MAJATALO JUUKA
Puh. 050 351 7490 www.majatalojuuka.fi
* Ostaa *Myy *Välittää *Vuokraa
Meiltä löytyy tilaa asumiseen että varastointiin, sekä mm. erilasia toimitiloja. Alkaen 140 €/huone.
Jouni Porokka • Toimitusjohtaja 0500 373 473 • jouni@porokka.fi www.porokka.fi
Seurojen talolla (Apteekin tie 5) voit järjestää tilaisuuksia lähemmäs 200 hengelle! Kysy lisää!
Salpakatu 12, Joensuu 0500 373 473 / Jouni Porokka
Kai Iiskola 040 556 3642 • Coctio Oy kai.iiskola@coctio.com
Heinäkuussa 2025 Juuassa järjestetään jo viides kivenveiston SM-kilpailu ja neljäs kansainväli-
Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun suomalaisia kivenveistäjiä osallistuu kyseiseen kilpailuun.
Juuan Kivenveistofestivaaleilla käsinveiston SM-kilpailun viime kesänä voittanut Meri Siitonen lähtee toukokuussa Halifaxiin kisaamaan eurooppalaisten veistäjien kanssa. Kuva: Pentti Kallinen
Juuka
Kaija Mattila
Tulevana kesänä esitetään kirjailija Heikki Luoman näytelmän Akkaralli.
Useita Luoman näytelmiä on Vuokonjärvellä esitetty aikaisemminkin. Aikanaan suuren suosion saanut Akkaralli nähdään nyt toistamiseen. Näytelmän ohjaa Joel Jänis ja puvustaa Tuija Holopainen Kansalaisopiston järjestämä näytelmän harjoittelukausi kestää kevään ajan. Ensi-ilta on perinteiseen tapaan juhannuksena, kertoo
Vuokonjärven kesäteatterin ry:n puheenjohtaja Eija Meriläinen Akkaralli on humoristinen runsaasti tilannekomiikkaa sisältävä tarina, joka sopii hyvin kesäteatteriin. Näytelmän päähenkilö on viisissäkymmenissä oleva tilan aikamiespoika Veijo. Käsissään talon ohjaksia tiukasti pitävä vanhaemäntä Bertta on lähdössä poikansa yllyttämänä veteraaniporukan kanssa Viron matkalle. Veijon kielloista huolimatta Bertta on salaa tilannut lomittajan navettaan. Veijo puolestaan soittaa Kontaktipalveluun saadakseen sitä kautta
aviopuolisoehdokkaan taloon äidin poissa ollessa. Veijolle alkaa lappaa naisia ihan riesaksi asti. Tarjolla on naapurin leskiemäntä Ulpu ruokineen, reipas lomittaja ja lopulta myös Kontaktipalvelun työntekijä Suvi. Veijo menee aivan sekaisin äidin porhaltaessa matkoiltaan tupaan naisten kera.
Juuan Vuokonjärven rannan kauniissa maisemassa sijaitseva kesäteatteri on toiminut vuodesta 1987 lähtien. Näytelmiä on ollut joka kesä, kahta koronavuotta lukuun ottamatta.
Puu-Juuka lopun kauniiseen tuinen vuoden Kyläalueelle • Juhla-
Ravintola
Seikkailugolf
Historiallisia
Timo Väänänen haluaa osaltaan olla kehittämässä Kolia, tällä hetkellä Lieksan Kehitys oy:n rekrytoimana matkailupalveluihin keskittyvänä kehittäjänä. Liikenevällä vapaa-ajalla Väänänen muun muassa ajelee sähköpyörällä jäällä.
Koli
Juha-Matti Junkkari
Edellisten eduskuntavaalien ehdokkaana Lieksassa ollut, nykyisin joensuulainen Timo Väänänen, 58, sanoo jättäneensä politiikan. Vaikka äänimäärä vaaleissa puolsikin uutta yritystä. Tuleviin, kevään 2027 vaaleihin Väänänen ei aio uusia yritystään.
– Olen ikäni toiminut liike-elämässä ja yrittäjänä. Koen, että minulla on siellä enemmän vahvuuksia. Uskoisin voivani osallistua yhteiskunnan kehittämiseen paremmin sitä kautta, mies puntaroi. Politiikka, koskien myös alue- ja kuntavaaleja, vaatii kokonaisvaltaista sitoutumista. Yritystoimintaan ei tahdo jäädä aikaa.
– Yritysmaailman edustajia tarvitaan eduskunnassa, mutta koetan jatkossa vaikuttaa siellä jo olevien yrittäjien kautta. Timo Väänänen on investoinut kahteen mökkiin Loma-Kolilla. Toinen on perheen vapaa-ajanviet-
topaikka, ja viereistä mökkiä hän vuokraa.
– Koli on seurannut minua lapsuudesta saakka. Nykyisin minä seuraan Kolia enenevässä määrin, sillä toimin Lieksan Kehitys oy:n palkkaamana selvitysmiehenä, tehtävänä selvittää palveluja tuottavan, aktiivisen yrityksen tarvetta ja toimintaedellytyksiä Kolin alueella. Jos tarvetta ja toimintaedellytyksiä on, myös yrityksen perustaminen ja toiminnan käynnistys kuuluu toimeksiantoon, kertoo Pohjois-Karjalan maakunnan kehittäjäksi vuonna 2021 valittu Väänänen.
Koli elää matkailusta
Kehittämishanke alkoi vuoden alussa ja kestää toukokuun loppuun. Idea on parantaa matkailuun liittyvää infraa Kolilla.
– Kolilla on ilman muuta tarve matkailuun liittyvälle ohjelmapalveluyritykselle. Koli elää matkailusta, Väänänen puntaroi. Yhden ohjelmapalveluyrityksen siipien suojaan on tarkoitus rekry-
toida yrityksiä maakunnan alueelta osakkaiksi ja laaja-alaisiksi toimijoiksi, lähimpänä Pielisen altaan ympärillä toimivista kunnista kuten Juuasta. Myös Etelä-Suomesta on ollut kiinnostusta, sellaisia, jotka omistavat mökin Kolilla.
Uuden ohjelmapalveluyrityksen toimintaa mietitään pitkäjänteisesti 5–10 vuotta eteenpäin.
– Kolin turistivirtaa pyrin osaltani parantamaan, mutta siihen tarvitaan uusia palveluja, erityisesti ajattelen lapsiperheitä. Tällä hetkellä tilanne ei siinä suhteessa ole kauhean hyvä.
Väänänen näkee, ettei Kolilla ole lapsille kunnon leikkipaikkoja ja sitä kautta mielekästä tekemistä.
Ensimmäisen kuukauden kartoitus on jo tuottanut ideoita, yhtenä esimerkkinä lasten lumimaailma. Kesäksi hän visioisi seikkailupuistoa. Vähän varttuneemmille voisi kehitellä pelimaailman.
Pitkän linjan yrittäjä
Väänäsen varsinainen yrittäjäura
alkoi vuonna 1986, kun hän seurasi isäänsä leipomoyrittäjänä. Hän itse perusti Lieksaan oman leipomon, Brahean Paakarit, vuonna 1991.
– Ostin vuonna 2006 Nurmeksen Porokylän Leipomon. Viimeksi työskentelin leipomon Lieksan toimipisteessä. Luovuin leipomosta vuonna 2018, luettelee Väänänen.
Timo Väänänen on ollut mukana myös Pielisen Biokaasuhankkeessa.
Nykyisin Väänänen sanoo viettävänsä entistä enemmän aikaa Kolilla. Hyvät ulkoilumahdollisuudet tarjoavat edelleen kortilla olevalle vapaa-ajalle hyvät puitteet.
– Tänä talvena olen hiihtänyt 250 kilometriä. Olen harrastanut jääliikuntaa sähköavusteisella pyörällä. Nastat pitää tietysti olla, Väänänen virkkaa.
Timo Väänäsen perheeseen kuuluu opettajapuoliso Riittaliisa (o.s. Nevalainen). Molemmilla on lapsia edellisestä liitosta.
Viime syksynä Timo Väänänen osti Loma-Kolilta kaksi mökkiä. Entinen leipomoalan yrittäjä tituleeraa itseään nykyisin mökkiyrittäjäksi, sillä tätä toista hän vuokraa turisteille.
Juuka, Koli
Juha-Matti Junkkari
Juuan ja Kolin maastoissa hiihdetään 7.–8.3. yksi seutukunnan näkyvimmistä vuotuisista tapahtumista. Ahman Pojat ry järjesti ensimmäisen Ahmanhiihdon vuonna 1974, josta lähtien tämä koko kansan hiihto on järjestetty joka talvi paria poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Nuo vuodet olivat 2014, jolloin lunta ei ollut tarpeeksi. Vuonna 2021 peruutus tapahtui edellisenä vuonna maailmanlaajuiseksi epidemiaksi yltyneen koronan takia. Ahmanhiihdon vastaava Sauvo Hiltunen sanoo olevansa optimistinen juhlavuoden tapahtuman suhteen, vaikka myös tänä talvena lumitilanne on lähinnä välttävä.
– Meillä on yhteispalaveri 16.2., jolloin tulee lopullinen päätös, järjestetäänkö vai perutaanko tapahtuma. Kyllä minä uskon, että onnistuu. Ja onhan tässä vielä aikaa, puntaroi Hiltunen.
Vanha väistyy uuden tieltä
Ahmanhiihdon lähtöpaikat ja huoltopisteet ovat vanhat tutut, Ahmovaara, Kopravaara, Jero, Ylä-Kolin
Räsävaaralla joskus 1980-luvun alussa. Hiihtäjät lienevät suunnistaneet seuraavaksi laskuvoittoisille osuuksille joko Ahmovaaran koululle tai Kolin kylälle. Ahman Pojat ry:n arkisto
hotelli, Kolikeskus ja Räsävaara sekä pari pienempää mehuasemaa siinä lomassa. Hotellilla on pelkästään sauna.
Reitit ovat myös entiset, matkoja on 10–53 kilometriin.
Isompi muutos liittyy Ahmovaaran lähtöpaikkaan, jossa entinen koulu toimi vielä viime talvena asemapaikkana. Ikään kuin juhlavuoden kunniaksi Ahman Pojat päätti siirtää sen Monikäyttötalolle. Ladun reititykseen se ei kuitenkaan vaikuta. Hiihtäjät lykkivät entiseen
tapaan Ahmovaaran entisen koulun pihan kautta.
Monikäyttötalolla esitetään myös juhlavuodeksi tehtyä digitaalista esitystä, joka kertoo koko Ahmanhiihdon historiasta ja kohokohdista. Lisäksi talolla on esillä valokuvia, hiihtojulisteita ja muuta materiaalia sekä lehtileikkeitä 49 vuoden ajalta.
Tapahtuman Facebook-sivuilla on 17.1. lukien julkaistu joka päivä pieni tarina kuvineen Ahmanhiihdon jokaiselta 49 vuodelta, aina tämänkertaisen tapahtuman aattopäivään
eli 6.3. asti. Fb-sivuille tarinaa jokaiselta Ahmanhiihtotalvelta laatii juhlatoimikunnan viestintävastaava Sirpa-Liisa Pääkkönen Ahmanhiihto sai alkunsa taksi Jaakko Turusen ideasta. Hän oli käynyt Puntarihiihdossa vuonna 1973 ja esitti idean Juuan ja Kolin alueiden omasta hiihtotapahtumasta Ahman Pojat ry:lle sekä Kolin hotellin johdolle. Ensimmäinen hiihtotapahtuma vuonna 1974 oli yksipäiväinen.
Neuvoksen titteleitä jaossa
Monikäyttötalolla hiihtäjille tarjotaan juhlakakkukahvit. Historianäyttely on avoinna yleisölle. Hiihtoon osallistuvat saavat lisäksi yllätyslahjan. Entiseen tapaan jokainen hiihtäjä saa myös kunniakirjan ja tasakymmenet hiihdettyään neuvoksen tittelin, alkaen kymmenen kerran sivakoinnin jälkeen Vaaraneuvoksesta ja jatkuen Ylivaaraneuvokseen (20 vuotta), Vaarojen Valtiaaseen (30 vuotta) ja Vaarojen kuninkaaseen (40 vuotta).
Viimeistään itse hiihtotapahtumassa selviää, mikä onkaan titteli, jos joukossa on joku, joka saapuu hiihtämään 50. kerran.
Maisemahiihdon järjestäminen epävarmaa
Kolin maisemahiihto on tarkoitus järjestää 29. kerran 1.–2.3. Tällä hetkellä lumitilanne on kuitenkin niin huono, ettei järjestäjillä tahdo riittää uskoa tapahtuman toteutumiseen. – Lopullinen päätös tehdään viimeistään 21.2. Voi olla, että järjestetään, mutta supistettuna versiona, kertoo Kolin maisemahiihdon vastaava Matti Ponkilainen
Normaalisti maisemahiihdossa on mahdollista leimata käynti kaikkiaan 15 vaaralla. Nyt tapahtumasta uhkaa tulla tynkä.
– Erittäin harmillista, että tämä talvi on ollut tällainen, välillä sataa vettä ja välillä pakastuu. Pahin asia on kuitenkin lumen puute, valittelee Ponkilainen.
Erityisen harmissaan Ponkilainen on vapaaehtoisten jo syksyllä aloittamista talkootöistä, jotka nyt uhkaavat mennä tärviölle.
Normaalisti toteutuessaan hiihtomatkat ovat 6–69 kilometriin. Huoltopisteet ovat Kolikeskuksessa, Kelkkolassa, Räsävaarassa, Hovissa, Penttilässä, Kolin kylällä sekä Koli Freetimella.
Odotellaanpa vielä tovi, josko säiden herrat olisivat suosiollisia Kolin maisemahiihdolle ja muillekin massahiihtotapahtumille.
Päivitä nykypäivään. Nopea ja varma netti, joka on aina vapaasti kilpailutettavissa.
Heräsikö kysyttävää? Ota yhteyttä: Juha Ikäheimo. p. 040 6619661 juha.ikaheimo@valokuitunen.fi
LASTENPÄIVÄT KOLI KYLÄLLÄ 19.2. & 6.3.
Hauskaa puuhaa koko perheelle ulkona ja sisällä! Keppihevosrata, kasvomaalaukset, lasten tietovisa ja Onni Orava takaavat ilon ja elämykset kaikille. Vapaa pääsy!
AHMANHIIHTOTANSSIT 8.3.
Ahmanhiihtojen (7.–8.3.) päätöspäivänä iltatanssit Break Sokos Hotel Koli Kylällä. Esiintymässä Jouni Laasonen & Oscu. Vapaa pääsy! Mahdollisuus ruokailuun ravintolatervaskanto.fi
KATSO KAIKKI AKTIVITEETIT PÖYTÄVARAUKSET RUOKAILUUN
PILKKIKISAT PIELISELLÄ 15.3. KLO 11–14
Kisakeskuksena Ukko-Kolin rinteet. Upeita palkintoja ja aurinkoista tunnelmaa! Osallistu pilkkikisaan kisahengellä tai nauti rennosta päivästä Pielisen jäällä.
LUMILOMA -PAKETTI KOLIN KYLÄHOTELLISSA
Täydellinen talven miniloma: kaksi yötä uudessa Break Sokos Hotel Koli Kylässä, herkullinen ruokailu ravintola Tervaskannossa ja Kolin talviaktiviteetit lähietäisyydellä.
LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU VARAA LUMILOMA -PAKETTI
Ravintola Tervaskanto - Kolin Kylän tunnelmallinen ja kodikas ravintola, jossa tarjoillaan kotimaisista raakaaineista herkullista ruokaa ja juomaa. Meiltä myös pitsat ja muut annokset mukaan!
Lisätiedot ja varaukset: Sokos Hotel Koli Kylä puh. 020 1234 664 | koli.kyla@sok.fi www.sokoshotels.fi/koli www.ravintolatervaskanto.fi
Koli
Ritva VÄyrynen
Käränkälammen rannassa Loma-Kolilla sijaitseva Loma-Kolin
Saunaranta on kehittyvä toiminnallinen päivämatkakohde. Loma-Kolilla toimivien yrittäjien ylläpitämänä se on lomakylän asukkaille ja muillekin turisteille suunnattu. Loma-Kolin Saunarannan helmi on 1830-luvulta peräisin oleva 20 hengen savusauna Savukka. Karjalassa torpaksi veistetyn ja 1989 vuorineuvos S.A. Tervon Loma-Kolille siirtämän savusaunan ympärille on suunnitteilla erikoisten saunojen toiminnallinen kokonaisuus. Siellä kiireetön päivä seisahtuu rentouttavan saunaterapian parissa ja päättyy tulilla Käränkälammen ääniä kuunnellen.
Talvisin Saunarannassa pidetään avantoa. Syvyytensä ja runsaiden pohjalähteidensä ansiosta Käränkälammen kristallinkirkas vesi on kesäisinkin tavallista kylmempää.
Savukan saunatonttuna toimii
Jari Pekka Kinnunen. Hän läm-
Savukka kutsuu tutustumaan savusaunan lempeisiin löylyihin.
mittää saunan ja hoitaa aluetta muutenkin. – Koko ajan tässä tehdään pienimuotoista parantelua. Ensi kesänä laadimme terassin yhteyteen hii-
ligrillin. Se mahdollistaa ryhmien pientarjoilut, tukien hyvin saunomiskokemusta. Pukeutumistiloja parannetaan ja kunnostetaan myös, kertoo Kinnunen.
Loma-Kolin Saunaranta on kahden joensuulaisen perheen yritys. Heillä on halua vaikuttaa Loma-Kolin alueen palveluihin. Samalla pian 200 vuotta vanha hirsi-
Mitä tehdä ja minne mennä lomalla?
Kurkkaa parhaat tärpit osoitteessa: www.lieksa.fi
rakennus saa olla omassakin käytössä ja myös vieraiden ihasteltavana.
Otsikossa osa saunaloitsua Suomen kansan vanhoista runoista.
Koli
Kaija Mattila
Tammikuussa järjestetyt matkamessut kokosivat yhteen matkailun ammattilaiset ja matkailijat. Messut järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa, ammattilaispäivinä keskityttiin myyntiin ja markkinointiin matkanjärjestäjille ja viikonloppu oli suunnattu suurelle yleisölle.
Pohjois-Karjala ja Kolin seutu Juuka mukaan lukien esittäytyivät messuilla omalla osastolla. Osastoilla oli ohjelmaa, esittelyä ja tuotteita. Yleisöä viihdyttivät musiikkiesitykset. Muusikko Ilja Teppo esitti omia ja isänsä Jaakko Tepon ralleja.
Kolin seutua markkinoivat julkisuudesta tutut yrittäjä Kaisa Mäkäräinen, taitelija Paola Suhonen ja tuottaja Marko Röhr
Juukalaisista yrittäjistä ammattilaisille tarkoitettuihin päiviin osallistui Sami Kaikkonen Samimatkoista.
– Olemme olleet täällä useampana vuonna, tosin viime vuosi jäi väliin. Meillä oli useita tapaamisia, saimme uusia kontakteja. Tärkeää on tavata oman alan toimijoita. Täällä saa myös uusia ideoita oman toiminnan kehittämiseen.
Juuan Yrittäjien puheenjohtaja Jouni Porokka osallistui Matkamessuille yleisöpäivinä.
– Olimme markkinoimassa Puu -Juuan kylähotellia. Jaoimme yleisölle Vaarojen Sanomien Kolin matkailulehteä. Paljon oli ihmisillä kiinnostusta Juukaa kohtaan.
– Ensi vuonna pitää ehdottomasti lähteä mukaan ammattilaispäiviin markkinoimaan matkanjärjestäjille, pohti Porokka.
Kolin Matkailun toimitusjohtaja Jason Koukku piti erittäin tärkeänä matkamessuille osallistumista.
– Pohjois-Karjalan matkailun ke-
Luka Teppo jakoi Utran teatterin esitteitä ja välillä Kolin seudun matkailulehteä.
esiteltiin matkamessuilla
hittämisessä paljon olisi potentiaalia. Matkanjärjestäjiltä saadun palautteen perusteella tarvitsemme enemmän valmiiksi paketoituja mielenkiintoisia matkailupalveluja.
Kaisan vinkit
Kolin kävijälle
Koli on Kaisa Mäkäräisen lempipaikka. Kolin jyrkät rinteet ovat riittävän haasteellisia urheilijallekin treenaamiseen.
– Talvella Kolilla on hienot hiihtoladut, joissa on myös korkeuseroja. Silloin kun on tykkylunta, niin poluille tai metsään kannattaa lähteä kävelemään. Erityisesti iltahämärässä saa erilaisen fiiliksen, on kuin olisi jossain satumetsässä, kehuu Kaisa Mäkäräinen.
– Pielisen jäällä voi hiihtää, luistella, kelkkailla tai vaikkapa pyöräillä ja jäätien aikaan ajaa autolla. Hienoa, että jää on otettu matkailukäyttöön. Kolin maisema näyttää ihan erilaiselta, kun sitä katsoo järveltä päin.
– Kannattaa mennä vähän kauemmas Kolin huipulta. Suosikkini on Mäkrävaara, sieltä avautuu avoin upea näkymä. Maisemat palkitsevat enemmän, kun sen eteen on joutunut näkemään vaivaa.
– Viime kesänä olin kaverini kanssa Kolilla ensin vaeltamassa ja sitten iltapäivällä, kun oli hieno sää, sup-lautailtiin Kolin edustalla oleville Hiekkasaarille. Se tuntui paljon hienommalta, kun sinne oli tunnin vääntänyt sup-laudalla kuin jos olisi menty moottoriveneellä. Vaikka sinällään ihan sama asia, mutta se on makeampi tunne, kun on joutunut fyysisesti ponnistelemaan.
Karjalaisten herkkujen makupaloja maistatettiin messuvieraille.
hotellihanketta.
Koli
Anni Keränen
Koulupäivä on päättynyt Kolin koulussa. Myrsky Määttänen (7) on käynyt syömässä kotona ja rientänyt heti sen jälkeen laskettelemaan Ukko Kolin rinteille isänsä Mika Määttäsen kanssa.
– Sisarusteni Peppiinan ja Viljamin kanssa en vielä voi lasketella, vaikka he olisivat rinteessä samaan aikaan, koska he menevät isossa mäessä.
Myrsky on todella innostunut laskettelusta.
– Joskus viikonloppuna haluaisin lasketella aamusta iltaan, mutta isä väsyy eikä jaksa. Se on hyvä, että täällä on kahvila, jossa voi käydä syömässä, kun tulee nälkä. Myrsky kertoi, että hänellä ja muilla perheenjäsenillä on kausiliput, joten hän pääsee mukavan harrastuksensa pariin aina, kun mieli tekee sillä edellytyksellä, että isä tai äiti joutaa käyttämään.
Mika Määttäsestä on hienoa, kun Kolin Ipatti tukee kolilaisten lasten lasketteluharrastusta maksamalla osan kausilipusta.
Vauhdin hurmaa
Lasketellessa koko keho saa liikuntaa ja raitista ilmaa. Vauhdikkuus on Myrskyn mielestä kuitenkin se, mikä laskettelusta tekee hauskan harrastuksen. Alas mennään vinhaa vauhtia ja ylös mennessä saa levätä ja katsella Kolin upeita maisemia
– Se on kaikkein kivointa, kun pääsee oikein vauhtiin. Minä uskon, että laskettelussa tulee samanlainen vauhdin hurma kuin jos vaikka vesiskootterilla menisi.
Ankkurihissillä kulkeminen on hänestä myös hauskaa.
– Olen mennyt jo monta kertaa ylös asti. Ylhäältä näkyy ihan älyttömän hienot maisemat.
Hän on kokenut mäessä monia unohtumattomia hetkiä.
– Eka kerta suksilla on jäänyt parhaiten mieleeni. Senkin muistan oikein hyvin, kun kerran sukset menivät ristiin ja kaaduin.
Lumilaudalla aloitettiin
Myrsky oli vasta kaksivuotias, kun meni ensimmäisen kerran mäkeen. Hän aloitti harrastuksen lu-
Myrsky Määttäsen ei tarvitse Lappiin asti lähteä. Hän pääsee kotikylällä kokemaan vauhdin hurmaan kauniissa maisemassa Ukko Kolin rinteillä.
milaudalla, mutta siirtyi myöhemmin suksiin.
– Suksilla on paljon helpompi ja hauskempi lasketella. Kun tämän kerran oppii, taito säilyy ikuisesti. Aluksi vanhemmat opettivat Myrskyä. Tämän laskettelukauden hän aloitti lasketteluopettajan kanssa laskettelukoulussa. Siellä hän oppi laskettelutekniikkaa. Vähitellen, kun taitoa kertyi, hän siirtyi pikkuhiljaa laskettelemaan keskisuureen mäkeen isän tai äidin kanssa.
– Alussa on pikkasen vaikeaa,
jos on pitkä aika edellisestä kerrasta. Mulla se tuntuu käsissä ja vatsan kohdalla.
Mika-isä pitää tärkeänä, että lapset löytävät mieleisensä harrastuksen. Myrsky on kokeillut monta liikuntalajia kuten muun muassa uintia. Laskettelun lisäksi hän harrastaa tällä hetkellä karatea, jota varten matkustetaan Joensuuhun asti.
– Nyt lasketellaan niin kauan, kun rinteet menevät kiinni, Myrsky tuumasi isälleen haastattelun päätteeksi.
Lieksa
Taiteilija Paola Suhosen elokuva Keskiyön auringosta ikuisuuteen saa ensi-iltansa toukokuussa. Kyseessä on kahden ihmisen rakkaustarina, tarina petoksesta ja matkaamisesta autolla pitkin Suomea.
– Kuvauksia tehtiin viime kesänä eri puolilla, muun muassa Varsinais-Suomen Mäntyluodossa, Helsingissä ja Savonrannassa. Sieltä ajeltiin ylöspäin Pohjois-Karjalaan Lieksaan, josta matka jatkui Suomussalmelle asti.
Lieksassa filmauksia tehtiin Mätäsvaaran autioituneessa kaivoskylässä, jonka kylänraitilla on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia taloja. Vanha hylätty kaivos on tosi isossa roolissa. Yksi keskeinen kohtaus tapahtuu louhoksella ja hiekkakasoilla, jossa on niin sanottua ”Mätäsvaaran pölyä” eli molybdeenikaivoksen toiminnassa syntynyttä jätettä.
– Paikalliset asukkaat olivat todella avuliaita ja auttoivat meitä kuvausjärjestelyissä ja kuvauspaikoilla, kiittelee Suhonen.
– Elokuva on kuvattu 16-milliselle filmille, jonka kuva on mielestäni kauneinta. Tykkään filmin analogisuudesta. Kohtausten kuvaaminen tapahtui kronologisessa järjes-
Elokuvassa ajellaan vanhalla traktorilla Mätäsvaaran kaivostoiminnassa syntyneillä hiekkakasoilla.
tyksessä autenttisissa ympäristöissä, ilman enempiä lavastamisia. Elokuvassa kuullaan paljon Suomi musaa ja klassikoita.
– Pääosassa nähdään Alina Tomnikov ja sitten siinä on paljon ihan paikallisia ihmisiä. Hakiessani kuvauspaikkoja etsin myös avustajia. Halusin elokuvaan uusia kasvoja.
Osa näyttelijöistä on pitkän linjan tekijöitä, mutta idea oli se, että siihen sekoitetaan hahmoja, joita ei voi
sanoa edes amatöörinäyttelijöiksi. Rakenteiden ravistelua
Paola Suhonen tunnetaan erityisesti Ivana Helsinki -vaatemerkistään: Hän on monipuolinen taiteilija ja tuottaa, ohjaa ja kuvaa itse elokuvan.
Yhteiskunnan tämänhetkinen taloudellinen tilanne on vaikea. Julkisuudessa on esitetty kritiikkiä taiteilijoiden apurahoista.
– Itse ajattelen, että meillä on paljon ikäihmisiä ja rahaa tarvitaan terveydenhuoltoon. Taiteilijat eivät ole välttämättä tarpeineen nyt ihan ykkösiä.
– Olen puhunut sen puolesta, että taiteilijoiden pitää katsoa vähän peiliin ja lähteä esimerkiksi yrittäjiksi. Ymmärrän, että on paljon taiteilijoita, jotka ei voi lähteä pelkästään yrittäjyyden kautta.
– Tämän ajattelumallin mukaan en halua olla hakemassa yhteiskunnan rahoitusta. Elokuva on omarahoitteinen, jonka lisäksi teemme oheistuotteita, muun muassa kirjan, jonka avulla voi palata elokuvan tunnelmiin ja maisemiin. Elisa -viihde on nyt ostanut elokuvan, mutta he eivät olleet siinä mukana alusta asti.
– Asioita voi tehdä myös uudella tavalla. Tekeminen vaatii säästöjä ja sen miettimistä, että kokonaisbudjetti saadaan pidettyä kasassa. Kyllä yksi vanhuuden turvaksi hankittu asunto lähti myyntiin, naurahtaa Paola Suhonen.
– Kyseessä on elämäntapavalinta. Ajattelen, että täytyy myös itse sijoittaa omaan tekemiseensä. Toisaalta olen saanut paljon yhteiskunnalta, minut on koulutettu täällä ja nyt on minun vuoroni maksaa takaisin.
– Ei tämä ole mustavalkoista. Tai-
Koli
Juha-Matti Junkkari
Kolin historiaa tallentava kotiseutumuseotoiminta jatkuu uusissa tiloissa Kolin Kulmakivessä, samassa kiinteistössä kyläkahvila Sipannieukun kanssa. Uusissa tiloissa museo on toiminut kuluvan vuoden alusta lukien.
Museossa on esillä pysyvinä näyttelyteemoina kolilaisen Ari Koistisen (1917–1997) museoesinekokoelma sekä Kolin kyläkuvaajana tunnetun Einar A. Saarelaisen (1896–1966) valokuvia ja kuvausvälineistöä. Saarelainen kuvasi lasinegatiivitekniikalla ihmisiä ja Kolin rakennuksia ja luontoa. Uutta ovat muun muassa vanhat lehtileikkeet, joissa on Saarelaisen ottamia kuvia. Yhdessä vitriinissä on myös kuvaajan ensimmäinen kamera, jonka tämä oli itse valmistanut.
Kolin Kotiseutumuseon uusissa tiloissa Kolin Kulmakivessä voi tutustua muun muassa yli sata vuotta vanhaan limonadikoneeseen. Seinällä näkyy suunnitelma Kasino-kylpylähotellista Kolille vuodelta 1918.
Koistisen keräämä esineistö käsittää vanhoja kotitaloustavaroita ja työkaluja.
Yksi teema on luonnollisesti Kolin matkailun historia ja siihen liittyvä aineisto. Muuton yhteydessä
siihen lisättiin aineistoa. Museotiloista löytyy myös limonadikone vuodelta 1912, joka oli käytössä Kolin Ylämajalla, sekä limonadipullojen korkituslaite. Vitriinissä olevassa vieraskirjassa on nimilista Kolilla vuonna 1954 käyneistä SHL:n lasketteluleiriläisistä. Oslon talviolympialaisiin vuonna 1952 valittu edustusjoukkue kävi puolestaan harjoittelemassa Kolilla ennen kisoja. Lisäksi yläkerrassa on kolilaisen Martta Kukkosen (1912–2009) luontoaiheisia maalauksia. Kukkonen oli alakoulunopettaja ja monipuolinen kulttuuritoimija.
Jatkossa useammin auki
Kolin Kotiseutumuseo toimi aiemmin tien toisella puolella, Kolin Ryynäsen kiinteistössä. Tarve muutolle syntyi, kun Metsähallitus ilmoitti kiinteistön myynnistä. Samalla päättyi vuokrasopimus Met-
detta pitää tukea, mutta se ei voi olla aina itsestäänselvyys, että muiden täytyy maksaa taiteilijoiden tekemiset. Ehkä tässä on myös sitä, että itse haluan ravistella rakenteita ja toimintamalleja.
Elokuvan levittäminen
– Elokuvan ensi-illan jälkeen lähdetään kiertämään Suomea puoleksitoista vuodeksi. Meillä on uudenlainen, perinteestä ideansa saanut tapa levittää elokuvaa. Tähän liittyy lapsuuden muisto. Isäni on kotoisin Savonrannalta, siellä ei ollut omaa elokuvateatteria. Kun elokuvakoneenkäyttäjä tuli pitäjän johonkin paikalliseen kylätaloon näyttämään elokuvia, se oli aina iso tapahtuma.
– Samoin me näytämme elokuvaa kylätaloissa, vankiloissa, vanhainkodeissa ja palvelutaloissa, jopa vanhoilla hylätyillä bensa-asemilla tai liiketiloissa. Ohjelmassa on myös joitain festivaaleja.
– Esityksissä yleisömäärän volyymi ei ole tärkeintä. Yleisönä voi olla vaikka viisi ihmistä ja se voi olla heille merkityksellinen hetki.
– Esityspaikan tekniikan puute ei ole ongelma. Meillä on mukana kaikki tarvittava, oma valkokangas, videotykki ja äänentoisto. Tarvittaessa striimataan, vaikka seinään, toteaa Paola Suhonen.
sähallituksen kanssa.
Kolin kotiseutuyhdistyksen sihteeri–rahastonhoitaja Merja Tolvanen mainitsee, että johtokunnan kokouksessa kesällä 2024 tehtiin päätös siirtää museotoiminta Kolin Kulmakiveen.
– Tiedossahan oli jo silloin, että siellä on vapaata tilaa kahvilan ohessa. Samalla saatiin museo auki ympärivuotisesti, kun se oli aiemmin avoinna vain kesäisin, Tolvanen kertoo.
Museon esineistön kokosi näyttelyyn yhdistyksen johtokunnan jäsen Milla Tolvanen. Lisäksi apuna oli joukko talkoolaisia, joukossa myös Pohjois-Karjalan museon amanuenssi Terhi Rautiainen Kaikkia esineitä ei uusiin tiloihin ole mahtunut, siksikin se on luonteeltaan vaihtuva. Kolin eMuseo-mobiilioppaaseen sisältyy virtuaalisia museonäyttelyitä ja reittioppaita.
Lieksa
Juha-Matti Junkkari
Lieksan Kehitys oy LieKe:llä on alkanut vuoden alussa kaksi hanketta, joissa kehitetään digikeskusta ja luodaan edellytyksiä alueen tapahtumille. Vuoden 2027 loppuun kestävässä Digihankkeessa on tarkoitus luoda edellytykset digikeskukselle, jossa eri taustoista tulevat ihmiset pääsevät oppimaan digitaalisia taitoja ja nykyaikaista teknologiaa.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Nurmeksen ja Juuan vastaavien hankkeiden kanssa.
Hankkeiden tarkoitus on vahvistaa alueen houkuttelevuutta ja edistää alueen elinvoimaa tarjoamalla digikeskuksen kaikki palvelut, kuten vaikkapa etätyötilat yrittäjille tai yrittäjiksi aikoville, tai vaikka lomalaisille.
Lieksan Digikeskushankkeen projektipäällikkö Ari Kainulainen kertoo, että yksi tavoite on luoda ns. Älykäs kylä -toimintamalli, joka on ollut käytössä jo pitempään monissa Euroopan maissa.
– Siinä mukana olevat olisivat osallisena hyödyntämässä digitalisaatiota pohtien, miten digitalisaatiota voitaisiin viedä eteenpäin. Hankkeessa huomioitaisiin myös yli 70-vuotiaat erilaisten digitaalisten laitteiden ja sovellusten käyttäjinä, esimerkkinä turvallinen nettipankkiasiointi, kertoo Kainulainen.
Koulut ja tekoäly mukaan
Myös koululaisryhmät voisivat olla Digikeskuksen käyttäjiä, jolloin kuvaan tulisi mediakasvatuksen näkökulma. Hankkeen yritysasiantuntija Pietu Eronen puhuukin vastuullisesta yhteisöllisyydestä.
Lukisitpa paperilehteä sitten kotisohvallasi tai digilehteä liikkeellä ollessasi, Vaarojen Sanomat takaa vaivattoman ikkunan paikallisiin menoihin.
– Voidaan puhua esimerkiksi pelikasvatuksesta ja niihin liittyvien uusien tekniikoiden omaksumisesta.
Monissa ammateissa on jo kyse pitkälle viedystä teknologiasta, eikä vähiten uuden tekoälytekniikan myötä. Tekoäly tulee olemaan yksi merkittävä teema myös Digikeskusten koulutuksissa.
KESTOTILAUS 12KK
niikka voi esimerkiksi madaltaa pienyrittämisen kynnystä.
Kestävän kehityksen yhteistyötä
Toinen suurempi avaus liittyy Kasvua tapahtumista -hankkeeseen, joka sekin kestää vuoden 2027 loppuun. Projektipäällikkö, yritysasiantuntija Milka Oksman kertoo, että tarkoitus on lisätä kiinnostusta alueisiin laadukkaiden tapahtumien kautta ja sitä kautta kasvattaa kävijämääriä, ja myös vahvistaa matkailu- ja tapahtumatoimijoiden välistä yhteistyötä.
Käytännön toteutuksena ovat työpajat, koulutukset ja pilottihankkeet. Niillä on tarkoitus kehittää tapahtumien järjestämiseen liittyvää osaamista.
– Erityistä huomiota halutaan kiinnittää kestävän kehityksen periaatteisiin kuten ympäristön huomioiviin toimintatapoihin ja paikallisten resurssien hyödyntämiseen. Mukana hankkeessa on Lieksan lisäksi osatoteuttajana Kontioloikka oy Kontiolahdelta.
– Olemme toteuttaneet yhteistyössä Juuan ja Nurmeksen hankkeiden kanssa kyselyn siitä, mitä asiakkaat ja osallistujat haluavat ja minkälaista laitteistoa toivotaan. Esimerkiksi nyt jo osittain käytössä olevaan omaan toimipisteeseemme Kotilaisen taloon tulee 3D-tulostimia 1–3 kappaletta, Eronen sanoo. Erosen mukaan 3D-tulostintek-
TILAAN VAAROJEN SANOMAT Hinnat koskevat vain kotimaantilauksia.
kahdessa kolmessa erässä yhdessä MÄÄRÄAIKAINEN 12KK
kahdessa kolmessa erässä yhdessä DIGILEHTI kestotilaus 12KK
Lieksan Kehitys oy:n kahden uuden hankkeen asiantuntijatiimissä mukana olevat Ari Kainulainen (vas.), Milka Oksman ja Pietu Eronen odottavat yhteydenottoja hankkeista kiinnostuvilta. Taustakuvassa viisi vuotta sitten saneerattu, yli 100-vuotias Kotilaisen talo, jossa Lieksan Digikeskus aloittaa kevään aikana. TÄYTÄ JA POSTITA
TILAUSKUPONKI, JA VARMISTA TULEVAT LUKUHETKESI PAIKALLISTEN UUTISTEN PARISSA!
tai soittamalla numeroon 050 390 2689.
149,00 €
169,00 € 109,00 € Maksu yhdessä erässä.
Tilaaja Lähiosoite
Posti:nro ja -toimipaikka
Maksajan nimi (ellei sama kuin tilaajan)
Lähiosoite
Posti:nro ja -toimipaikka
Yhteistyötä pohditaan myös Joensuun, Nurmeksen ja Juuan suuntaan.
– Yhteistyötahot voivat esittää toiveita, minkälaisia tapahtumia halutaan. Yhteyttä onkin jo otettu ja tehty mielenkiintoisia avauksia, tietää Oksman.
Molempia hankkeita rahoittaa Pohjois-Karjalan ely-keskus sekä Euroopan Maaseuturahasto.
Vastauslähetys Tunnus 5004499 83900 JUUKA
Nurmes
Ritva Väyrynen
Karjalankielinen musiikki saa oman kotipesän Nurmeksen Bomban talolta, kun Tohakka-klubit käynnistyivät vuonna 2025. Kuutena iltana Bomban talolla soi folk, rock sekä perinteisempi karjalainen kansanmusiikki. Tohakka-klubin isäntänä ja tuottajana toimii karjalahipsteri Mika ”Levoin Miša” Saatsi yhteistyössä Break Sokos Hotel Bomban kanssa. Hän kertoo, että toivoo klubien jatkuvan tämän vuoden jälkeenkin. Toinen haave on saada tarjottua karjalankieliselle musiikille esiintymispaikka, että uudetkin bändit löytäi-
sivät esiintymispaikan.
Tohakka-klubit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla kotoperäistä ja uhanalaista karjalan kieltä Nurmeksen Bomban talon inspiroivassa miljöössä. Kuudessa klubi-illassa esiintyvät karjala-folkin palkittu Loimolan Voima, perinteitä ja uutta folkia yhdistelevä Sattuma, uutta karjalan kielistä rockia soittava Tulenlendo -yhtye sekä perinteisempää karjalaista musiikkia esittävä Pajojoukko Bratanat.
Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye
Ensimmäisellä Tohakka-klubilla esiintyi Loimolan Voima. Folk-
rock-musiikkia karjalan kielellä soittava yhtye tuo karjalaisen kulttuuriperinnön ylpeästi osaksi nykypäivää. Yhtye on myös onnistunut tuomaan karjalan kielen ja kulttuurin suuremman yleisön tietoisuuteen, erityisesti nuorempien sukupolvien keskuuteen.
Palkinnon perusteluissa todettiin muun muassa näin: yhtye jatkaa kansanmusiikin perinteiden uudistamista. Kaustinen Folk Music Festival myös halusi huomioida yhtyeen soveltuvuuden festivaalin siirtolaisuus -teemaan, johon yhtye sopii erinomaisesti, kun otetaan huomioon rajan takaa Karjalasta tulleiden evakkojen jälkeläiset ja Suomessa asuvien karjalankielisten kulttuuriperintö.
Klubi veti sankan joukon monen ikäisiä kuulijoita. Loimolan Voiman Mika Saatsi kertoi karjalaksi ja myös suomeksi kappaleiden synnystä ja sukunsa historiasta. Loimolan Voima tekee myös parhaillaan uutta levyä. Laulut kertovat tarinoita, rytmit niissä tarttuvat mieleen ja soivat päässä vielä huomennakin. Toki keikoilla saa tanssiakin. Lauluissa soi elämän kirjo, niin lasten kuin vanhustenkin kokemuksia on laulujen aiheina. Laulujen sanat kirjoittaa suoraan karjalaksi Niko ”Miikkula” Saatsi, sävellyksistä huolehtii toinen veljeksistä eli Mika Saatsi.
0500 543 334
AUTOKORJAAMO
ARI LEHIKOINEN OY Luikonlahdentie 271 A, 83900 Juuka
SAUMATTOMAT RÄYSTÄSKOURUT
• Kantikkaana tai puolipyöreänä useissa eri väreissä
• Myös kattoturvatuotteet asennettuina
Hyödynnä kotitalousvähennys
• Luotettavaa palvelua omalla paikkakunnalla jo yli 30 vuoden kokemuksella ELLI -tuotteet
0400 739 495/Heikki Miettinen 050 303 4351/Jouni Saastamoinen
Hei Juukalaiset yrittäjät, kädentaitajat, matkailutoimijat ja muuten asiasta kiinnostuneet!
• Haluatko hankkia lisätuloja matkailusta? Onko sinulla ideoita uusiksi tuotteiksi tai palveluiksi?
• Haluaisitko toimia oppaana lyhyillä 1–5 tunnin pituisilla retkillä alueen luonto- ja nähtävyyskohteisiin tai oppaana Puu-Juuan ja lähikylien alueella?
• Voisitko toimia marja-, sieni- tai kalastusoppaana?
• Olisitko halukas järjestämään kurssitoimintaa hyvinvointiin, mielenhallintaan tai käsityö- ja taideaineisiin?
• Haluaisitko toimia hääsuunnittelijana ja tilaisuuksien organisoijana?
Tervetuloa työpajaan la 22.2.2025 klo 10–14 Seurojentalolle, Apteekintie 5 Työpajan tavoitteena on pohtia toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia, innovoida uusia palveluja ja tuotteita matkailijoille sekä nostaa esille jo olemassa olevia. Tarjoamme salaattilounaan ja päiväkahvit.
Olet tervetullut ilman ilmoittautumista, mutta tarjoilun takia pyydämme ilmoittautumaan ma 17.2.2025 mennessä marjo.paaskyvuori@puujuuka.fi / puh. 045 350 7292.
Juuan yrittäjät ja matkailutoimijat
Lounas arkisin klo 10-14
Tulikivi-studio Kivikylä puh. 0403 063 065
Kivikylän Kanttiini puh. 0207 656 030
Elämyskeskus vain hetken matkan päässä Kolilta, Valtatie 6:n varrella.
Nauti herkullisesta keittiömestarin valmistamasta lounaasta takkatulen äärellä.
Koe unohtumattomia hetkiä Kivikylän kauniissa ja satumaisessa ympäristössä.
Joensuuntie 1226 A, Juuka ma-pe 9-16
Vuonislahden rannalla jaloittelemassa olleet lieksalaiset Raili ja Hannu Jalovaara ajelevat vähintään kerran talvessa jäätiellä. Mukana ovat uskolliset ystävät Selma ja Santra.
Lieksa, Koli
Juha-Matti Junkkari
Kolin ja Vuonislahden välinen jäätie avattiin tänä vuonna 25.1. Yhtä, noin vuorokauden pituista sulkemista lukuun ottamatta jäätiellä on voitu liikennöidä katkotta. Tällä hetkellä se on erinomaisessa kunnossa, mikä näkyy myös liikennemäärissä.
Talvilomaviikoilla ohjelmassa:
• Lumikenkäretkiä Ukko-Kolin huipuille
• Vauhdin huumaa laskettelurinteissä
• Maastovaelluksia islanninhevosilla
• Virkistymistä ja rentoutumista avannossa ja kylpylässä
• Pielisen ylitys jäätietä pitkin autolla tai suksilla
Majoitukset, aktiviteetit ja ravintolat
koli.fi/hiihtolomalle-kolille
Jäätien kylkeen on aurattu myös retkiluistelurataa mahdollisuuksien mukaan. Tänä talvena se on tarkoitus avata tulevana viikonloppuna.
Lieksan kaupungin hyvinvointijohtaja Arto Sihvonen ei lupaa mitään, mutta kertoo, että rata pyritään avaamaan suunnitellusti.
– Reitti merkitään joka tapauksessa aurausviitoilla, ja toivotaan, että saadaan kuntoon ilman, että tarvitsee vettä pumpata jäälle.
Tällä hetkellä näyttäisi, että riittää, kun siivotaan se lumi siitä pinnalta, Sihvonen kertoi.
Retkiluistelurata olisi toiveissa saada erityisesti nyt, kun alkamassa ovat talvilomaviikot.
muutenkin, sillä tuuli on puhaltanut pahimmat lumikerrokset jäältä. Jalovaarat eivät luistele
Lieksalaisilla Raili ja Hannu Jalovaaralla on jokatalvinen perinne. He tulevat ajelemaan Kolin jäätielle ja ulkoiluttamaan koiriaan Selmaa ja Santraa.
Perjantaina 7. päivä helmikuuta jäätiellä kelpasikin olla, kun aurinko paistoi täydeltä terältä.
– Hyvä juttu tämä jäätie, ja jos sen luisteluradankin saavat, vaikka emme itse harrastakkaan sen paremmin hiihtämistä kuin luistelemista, totesi Hannu Jalovaara. Vuonislahden rannalta pariskunta sanoi patikoivansa aluksi koirien kanssa lähimpään saareen tai sen liepeille. Autolle palattua paistatellaan vielä hetki auringossa ja ajellaan jäätien toiseen päähän ja Kolille.
– Käydään yleensä laskettelurinteen ala-asemalla kahvilla ja syömässä jotain. Tietysti käydään Kolin kylällä.
Matkailuneuvonta | info@koli.fi | www.koli.fi
Osallistu Kolin reitistöjen hoitoon maksamalla kävijän reittimaksu Maksa itsellesi sopiva summa helposti MobilePaylla numeroon 20996 tai katso muut maksutavat ja tiedot www.koli.fi/reittimaksu
OTAMME VASTAAN myyntikuntoiset huonekalut ja irtaimistot, noudamme myös ne maksutta. Myynnissä hyväkuntoisia huonekaluja, vaatteita, astioita, kirjoja, leluja jne. Tervetuloa tutustumaan!
Muuten viime aikoina on Pielisellä voinut luistella monin paikoin
OTAMME VASTAAN myyntikuntoiset huonekalut ja irtaimistot, noudamme myös ne maksutta. Myynnissä hyväkuntoisia huonekaluja, vaatteita, astioita, kirjoja, leluja jne. Tervetuloa tutustumaan!
– Kyllähän tää on aivan mahtava juttu. Kun eläkkeellä ollaan, niin se on tällaista kiireetöntä tekemistä, Jalovaara mainitsi.
K i e r r ä t y s k e s k u s
K i e r r ä t y s k e s k u s
Kirkkotie 1, Juuka Avoinna ma-pe klo 10-17 (pe 25.11. poikkeuksellisesti klo 10-19) 013-476 552 Tervetuloa Juukaan ostoksille ja tekemään löytöjä, monipuoliseen Kierrätyskeskus Kieppiin! Kannattaa tulla kauempaakin!
Kirkkotie 1, Juuka Avoinna ma-pe klo 10-17 013-476552
Kirkkotie 1, Juuka Avoinna ma-pe klo 10-17 013-476552
Käymme hakemassa tavaraa sovitusti kauempaakin! Otamme vastaan lahjoituksia; ehjää ja myyntikuntoista tavaraa.
Liity varsinais- tai kannattajajäseneksi, saat etuja! Voit liittyä myös sähköpostilla.
Kieppi tarjoaa työtä työttömille.
Työttömät
Nurmes
Kaija Mattila
Elokuvaohjaaja Antti J. Jokisen Kalevalaista Kullervon tarina -elokuvaa on kuvattu Nurmeksessa. Kullervon tarina on melkoinen eepos, suurelokuva, joka sijoittuu 1100-luvulle.
– Tehtäväni tässä elokuvaprojektissa on kaikki mikä liittyy elokuvan taustoihin, rahoituksesta rakentamiseen. Nyt kun elokuva on jo lähes kokonaan kuvattu, on aika rakentaa Kalevala-brändiä yhteistyössä Pohjois-Karjalan osuuskaupan, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Pielisen Karjalan kehittämisyhtiö Pikesin kanssa, kertoo tuottaja Marko Röhr.
– Kullervon tarinaa ovat taiteilijat käsitelleet kukin omalla tavallaan kuvataiteissa, näytelmissä ja musiikissa. Kukin tekee siitä omaa tulkintaa. Nyt meillä on nykyaikaisen elokuvan tekemisen keinot käytössä, vaikka kaikki tapahtumat sijoittuvat 1100-luvulle.
– Elokuvaan ei sotketa nykyaikaa. Toivottavasti kaikilla on semmoinen tunne, että tuollainen oli maailma silloin. Tietty osa siitä maailmasta, nimenomaan luonto on edelleen - luojan kiitos, toteaa Röhr.
Luonto merkittävässä roolissa
Kuvauspaikkoina on upeita luontokohteita Karjalan koskematonta luontoa ja maisemaa, johon kuuluu metsiä, soita ja rahkalouhikoita.
– Kuvauksia on tehty aivan uskomattomissa paikoissa. Varmasti katsojat ympäri maailman pystyvät uskomaan, että tällainen oli Karjala 1100-luvulla.
– Kyllähän siinä aika jumppa tehtiin, kun kuvausryhmä ja kuvauskalusto saatiin jonnekin erämaan keskelle polun päähän. Lopputuloksesta voidaan todeta, että eihän tällaista Karjalan maisemaa ole missään muualla kuin Pohjois-Karjalassa. Itärajan tuntumassa luontokohteita on poikkeuksellisen paljon.
– Elokuvaa on kuvattu kymmenissä kohteissa, ja käytetään myös ilmakuvia ja ne on yhdistetty elokuvan keinoin.
Tavoitteena oli myös pysyvän kalevalaisen kylän rakentaminen, jota Bomba voi jatkossa hyödyntää mat-
puh. 0400 184 267 info@feelkoli.fi www.feelkoli.fi
Matkamessuilla tuottaja Marko Röhr kertoi elokuvan Kullervon tarina -elokuvan tekemisestä.
kailussa.
– Usein elokuvissa rakennetaan lavasteita. Me rakensimme ihan oikeita 1100-luvun karjalaisia taloja, joiden on tarkoitus säilyä.
– Elokuva on iso ja kunnianhimoinen, ja tärkein tavoite on elokuva ja se miten voimme hyödyntää elokuvaa yhteistyössä Pohjois-Karjalan alueen kanssa.
Suomessa, mutta myös ulkomailla luontoteemat ovat ajankohtaisia ja kiinnostavia. Tiedetään, että Keski-Euroopassa monissa maissa on ollut metsiä. Nykyiset metsät ovat lähinnä teollisia metsiä, eikä niitä ole paljon jäljellä. Pohjois-Karjalassa on merkittävästi vielä tallella koskematonta luontoa ja metsää, mikä varmasti kiinnostaa myös ulkomaalaisia.
Osaamista ja yhteishenkeä
Paikalliset osaajat saavat kiitosta. Kuvauspaikkojen etsijöiden osaaminen oli huippua. Monilla on kokemusta eräoppaana toimimisesta, he ymmärsivät elokuvan haasteet.
Rakentamisessa tarvittiin hirsirakentamisen erikoistaitoja. Meilläkin oli sellaisia jo 70 ikävuoden paikkeilla olevia kavereita ja niin menivät kuin oravat hirsirungoilla. Se on sellaista rakennustaitoa, jota ei tahdo enää löytyä.
Oltiin kuin yhtä perhettä, oli hyvä yhteishenki. Kun jotakin tarpeita tuli tai tarvittiin apua, sitä saatiin.
Ensi-iltaan vuoden 2026 alussa tulevan elokuvan Kullervona nähdään Elias Salonen Eero Aho näyttelee Untamoa. Muissa rooleissa nähdään Ilkka Koivula, Olli Rahkonen, Krista Kosonen, Johannes Holopainen ja Seela Sella
Elokuvaa on tarkoitus levittää laajasti. Kalevala on tunnettu, sitä on käännetty kymmenille kielille. – Meillä on kansainväliset kumppanit myyntipuolella. Painopisteenä on Eurooppa etenkin Saksa, Ranska ja Iso-Britanniaa. Tiedetään, että Aasiassa muun muassa Japanissa, tämmöiset historialliset niin kutsutut miekka-ajan tarinat kiinnostavat.
Opastetut retket tilauksesta Kolin kansallispuistossa vuodesta 1995 lähtien. Ryhmän koko alkaen 1 henkilö. Tilaa oma retki vaikka auringonlaskun tai -nousun aikaan. puh. 0400 184 267 info@feelkoli.fi www.feelkoli.fi
Mieleenpainuvia illallisia, maistuvia lounaita, elämäniloa hyvän ruoan äärellä!
Torikatu 10, 80100 Joensuu +358400 152 690 • info@ravintolafilipof.fi
•Kahvio
•Kirpputori
•Ihana sisustusliike
Avoinna ark klo 10.00-17.00, La klo 10.00-14.00
Su klo 11.00-14.00, Juhlapyhinä suljettu.
Drinks, Beers , Wines, Coctails and Snacks
Avoinna
Perjantaina klo 20.00 - 02.00
Lauantaina klo 20.00 - 02.00
Pop-Up päivistä ilmoitamme somekanavillamme!
Vanhatie 2 ja 3
Hedwigin Helmi, 044-491 0252
Helmer H, 044-901 5568
INSPIROIVIA MAKUMUISTOJA JA VAHVOJA ELÄMYKSIÄ AIDOISTA RAAKA-AINEISTA.
Ravintola Kielo tarjoaa yhdeksän ruokalajin maistelumenun, joka vaihtuu kuusi kertaa vuodessa.
Keittiömme ei noudata tiettyä ruokalajityyliä, vaan suunnittelemme ja valmistamme annoksia vapaasti inspiroituen eri ideoista ja raaka-aineista.
Haluamme tarjota vaihtuvia elämyksiä ja luoda hyvää ruokaa juuri sillä hetkellä kiinnostavista aiheista ja makumaailmoista.
013 227 874 | ravintolakielo.fi
Kirkkokatu 16, 80100 Joensuu | info@ravintolakielo.fi
Pielisen museon uusi näyttelytila tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia vaihtuville teemanäyttelyille, museonjohtaja Laura Mulari esittelee.
Lieksa
Pasi Karjalainen
Lieksassa sijaitseva Pielisen museo uusine päärakennuksineen avautuu yleisölle keskiviikkona 19.2. Samana päivänä museossa avautuu Tiedekeskus Heurekasta vieraileva SuperPUU-näyttely.
Museonjohtaja Laura Mulari kertoo, että SuperPUU-näyttely kertoo puun erilaisista ominaisuuksista ja puun monipuolisista käyttömahdollisuuksista. Näyttely nostaa esille myös metsien ja pitkäikäisten puutuotteiden merkityksen ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Mularin mukaan syyskuun loppuun asti auki oleva näyttely on sovitettu Pielisen museon uuden näyttelyhallin kokoon ja se hyödyntää uuden museon mahdollisuuksia. Näyttelyssä on muun muassa erilaisia interaktiivisia pisteitä, joissa kävijät pääsevät itse tekemään ja kokemaan puun monipuolisuuden.
SuperPUU-näyttelyyn Pielisen museon väki tutustui Heurekaan suuntautuneella opintomatkallaan.
– Haluttiin näyttely Pielisen museoon, koska se esittelee myös puurakentamista. Meillähän puurakentaminen on hyvin vahva teema, joten se sopii loistavasti Pielisen museon ensimmäiseksi näyttelyksi,
Mulari perustelee. Vaihtuvia näyttelyitä
Laura Mulari selvittää, että uuden päärakennuksen myötä Pielisen museolla ei ole suunnitteilla entiseen tapaan pysyvämpää perusnäyttelyä, vaan jatkossa näyttelyillä on entistä enemmän vaihtuvia teemoja. Entisen perusnäyttelyn esineistö on hyvässä tallessa, ja jatkossa myös niitä on tarkoitus esitellä eri teemojen alla.
SuperPUU-näyttelyn jälkeen loppuvuodeksi Pielisen museossa avautuu lieksalaislähtöisen, nykyisin Kotkassa asuvan kuvataitelija
Tuuli Meriläisen Modern Fairytales -taidenäyttely. Meriläinen on kerännyt luontotarinoita ja -kokemuksia ja tehnyt niiden pohjalta tauluja.
Uudessa päärakennuksessa on varsinaisen näyttelytilan lisäksi pienempi monitoimitila, johon avautuu museokauppa ja jossa voi pitää vaikka kokouksia. Tilan voi tarvittaessa ottaa myös näyttelykäyttöön.
Näyttelytilojen lisäksi rakennuksessa on asiakaspalvelutila kahvioineen ja lipunmyyntipisteineen. Samassa tilassa avautuu myös Lieksan matkailuneuvonta 1.3. alkaen.
Rakennuksen matalammassa osassa ovat henkilökunnan tilat, toimisto ja sosiaalitilat.
Talvikaudella 14.5. saakka Pielisen museo on avoinna maanantaisin ja tiistaisin sekä torstaisin ja perjantaisin kello 10–15. Keskiviikkoisin museo on avoinna kello 12–18 ja joka kuukauden toinen lauantaina kello 10–15, jotta myös päivätöissä käyvät ehtivät vierailla museossa. Paateri auki hiihtolomaviikot Hiihtolomalaisia varten myös Paateri Vuonislahdessa on avoinna 17.2.–7.3. joka päivä kello 10–16. Paaterin kahvio palvelee samoin joka päivä hiihtolomaviikoilla. Kesäkauteen Pielisen museon ulkoalue ja Paateri avautuvat 15.5. Molemmat ovat avoinna joka päivä juhannusaattoa lukuun ottamatta 15.9. saakka. Entiseen tapaan Pielisen museolla on erilaisia tapahtumia, teemapäiviä ja myös ilmaispäiviä. Ilmaispäivinä ei kuitenkaan ole vapaata pääsyä SuperPUU-näyttelyyn. Alle 18-vuotiaat pääsevät SuperPUU -näyttelyynkin maksutta. Lapsille suunnattu ensimmäinen tapahtuma museon avautumisen jälkeen on Lasten lumipäivä 5.3. Lumipäivä on museon, nuoristoimen, kirjaston, Lieksan kaupunkikeskusyhdistyksen, MTK-Lieksan, 4H-yhdistyksen sekä Siun soten yhdessä järjestämä tapahtuma koulujen hiihtolomaviikolla.
PALVELEMME POROKYLÄSSÄ
PALVELEMME POROKYLÄSSÄ
PALVELEMME
Tuoreet ja edulliset
Tuoreet ja edulliset
Tuoreet ja edulliset LEIPOMOTUOT TEET my ymälästämme Ter vetuloa ostok sille!
Porokylänkatu 23, Nurmes
KUUMAT
KUUMAT
KUUMAT KUKOT keskiviikkoisin aamusta alkaen
Avoinna ma–pe klo 8–16
Porokylänkatu 25 • NURMES
Porokylänkatu 25 • NURMES
Porokylänkatu 25 • NURMES
Viiht yisä K AHVI - ja LOUNASPAIKK A Terv etu loa !
AVOINNA: ma-pe klo 7-15 puh 050 407 8905
puh. 050 407 8905
puh. 050 407 8905
AVOINNA: ma-pe klo 7-15
AVOINNA: ma-pe klo 7-15
Vellu +358 45 2770 888
Mirva +358 50 4688 287
Tuoreet LEIPOMO myymälästämme.
Pielisenkatu 1b, 75500 Nurmes hautauspalvelulipponen@gmail.com
Porokylänkatu
Porokylänkatu 25 • NURMES
AVOINNA: ma-pe 407 8905
Hyvä metsänomistaja, Stora Enso on täyden palvelun metsäyhtiö. Kauttamme hoituu kaikki puukauppa- ja metsänhoitopalvelut. Lisäksi meiltä saat myös metsäneuvontaa, jos esimerkiksi metsätilasi on aika siirtää seuraavalle sukupolvelle.
Palveluksessasi on yli 200 metsäasiantuntijaa. Löydät minut ja kollegani osoitteesta storaensometsa.fi. Sovitaanko tapaaminen metsääsi tai etänä eMetsä-sovelluksessa?
Metsäasioiden kanssa et ole yksin – Stora Enso
Jaakko Korhonen p. 040 532 3438
Juuka (etelä)
Lieksa (Kolin alue)
Kuhmon toteuttama tarkka katkonta voi tuoda myyjälle päätehakkuussa jopa 10–15 % paremman tuoton. Lisäksi enemmän puuraaka-ainetta ohjautuu pitkäkestoisiin puutuotteisiin, mikä on hiilitaseen kannalta aina positiivista.
Valitse puukaupoille aidosti kainuulainen kumppani. Kysy tarjous metsäammattilaisiltamme, nyt –jos koskaan – se kannattaa!
Käy puukaupoille tästä: kuhmo.eu/puunhankinta
Aktiiviselle omistajajäsenelle mittavat taloudelliset edut
Tähtitilillä puukaupparahalle 4 % korko
Tee puukauppa Metsä Groupin kanssa ja hyödy jäseneduistamme Omistajajäsenemme ovat aina puukaupoissa etusijalla ja heille on tarjolla kattavat edut. Ostamme vuosittain 14–18 miljoonaa kuutiometriä puuta Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä. Vuonna 2024 maksoimme heille ennätyksellisen 101 miljoonan euron voitonjaon, sekä lisäksi puukaupan bonuksia ja hintatakuita yhteensä noin 28 miljoonaa euroa*. Mitä aktiivisempi jäsen olet, sitä paremmat taloudelliset edut saat.
Lue lisää metsagroup.com/jasenedut
Palveluistamme mm.
• Kolarikorjaukset
• Kaikki ruiskumaalaustyöt
• Tuulilasien vaihdot
• Ohjauskulmien säädöt
• Sijaisautopalvelut
LEIPOMO • LOUNASKAHVILA
Avoinna ma–pe klo 9–16
Lounas ma–pe klo 10.30–14.30 Lounaat, kukot, leipomotuotteet myös kotiinkuljetuksella tilaus edellisenä arkipäivänä p. 040 5097 457.
Järjestämme muistotilaisuudet, kokoukset ja juhlat Karkussa tai asiakkaan tiloissa, tilaukset p. 040 5097 347 tai karku@karhisenkukot.fi
Seuraa viikonloppujen aukioloja Facebook- ja nettisivuiltamme sekä Vaarojen Sanomista!
Aina edulliset Hyvä ostos-tuotteet
Esim. Nauvokulmadivaanisohva
1390 €
Leveys 244 cm, Sparr-verhoilukangas
Samat edut www.Stemma.fi saat myös verkosta!
LAADUKASTA JA RENTOUTTAVAA
HIERONTAPALVELUA
tarjoavat koulutetut hierojamme:
MARTTI JAATINEN
Erikoisosaamisalueena selkäterapeuttikoulutus ja Kalevalaisen jäsenkorjauksen opintoja.
Ajanvaraukset: 040 5692149
TUIJA GRÖHN
Erikoisosaamisalueena intialainen päähieronta ja purentalihashieronta.
Esim. Stemma-senkki
Stemma-kalustesarja -20% 295 € (369 €) Leveys 134 cm, korkeus 78 cm.
Stemma Joensuu Pilkontie 7 042 4896 500
Ma-pe 10–18, la 10–14
Verkkokauppa palvelee 24/7 www.stemma.fi
Mukavasti kotikulmilta:
*22.2. Retki Vuokattiin 29€ varaa viimeistään 16.2.!
*10.-16.3. Pärnu-kylpyläviikko Viiking Spa alk. 498€
*29.3.-4.4. Saariselkä 696€ Viimeiset paikat: Pärnuun ja Saariselälle, tee varaus! 19.-24.5. Haapsalu ph 569€ 2.-5.6. Ahvenanmaa-kierto 598 € 2.-5.7. Tallinna-kaupunkilomaa Laulujuhlien aikaan 364 € 2.-9.7. Jurmala-Pärnu-kiireetön rantalomakierto, Riika 798 € 28.6. Kesäteatteri Yhtenä iltana ja lounasristeily/Päijänne 189€ 28.7.-4.8. Lofootit ja valaiden valtakunta kiertomatka 1193€ 11.-15.8. Visby-Kultaranta 689€ *19.-27.9. Kroatia juhlaristeily, vain pari hyttiä jäljellä! 2498€ Ota yhteyttä: 050 4700 787 *Tutustu ohjelmaan ja varaa nyt. Hinnat alk. 2 hh.
Ajanvaraukset: 045 6390862 tai sähköisesti osoitteesta https://booksalon.fi/ apteekkihoitola-alku
Alk. 16,43 € yhdeltä korvalta (sis. rei´tyskorvakorun)
Ajanvaraus: Puh. 013 225813
Myynnissä Blomdahl ihoystävälliset korvakorut.
Mm. siivous, ruuanlaitto, pyykinpesu, silitys, asiointiapu ja pihatyöt. Kuulumme (Medi Hyykky Oy) Siun Soten rekisteröimiin tukipalvelutuottajiin, eli voimme tarjota palvelua ilman arvonlisäveroa henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt esim. iän tai sairauden vuoksi. Hinta alk. 34 €/t (0 % alv) Jos matkaa kohteeseen on Juuan keskustasta yli 4 km, matkakulu 0,60€/km.
Ajanvaraukset: Puh. 0400 167260 tai 045 2336 566
Tuomo Mattila, p. 040 531 9633 Vanhatie 14, 83900 Juuka www.etuovi.com
Kirjakauppa Sananhelinä | Avoinna: ma-pe 9–17, la 9–14 Porokylänkatu 29, 75530 Nurmes | puh. 045 161 6462 www.sananhelina.fi | sananhelina@sananhelina.fi