Kolin seudun matkailu 3/2025 by Vaarojen Sanomat

Kolin seudun matkailu

Seurojen talolla, Apteekintie 5, voit järjestää tilaisuuksia lähemmäs 200 hengelle! Kysy lisää

Kolin seudun matkailu

HOTELLIMAJOITUSTA JUUASSA

Hotelli Puu-Juuka koostuu useista majoitusrakennuksista, ja meillä on nyt jo yli 50 vuodepaikkaa.

TULE JA TUTUSTU!

Hotelli Puu-Juuka 050 351 7490 info@puujuuka.fi www.puujuuka.fi

Hyvärilässä pääsee nauttimaan syksyisestä luonnosta, vaikka maastopyörän selästä käsin. Mukavaa tekemistä syyspäiviin löytyy myös sisätiloista. Kuva: Harri Tarvainen

Hotellimme

Seurojentalolla, Apteekintie 5, voit järjestää kokouksia, juhlia ja ryhmäruokailuja aina 200 hengelle asti!

Pyydä tarjous tai kysy lisää!

SAUMATTOMAT RÄYSTÄSKOURUT

• Kantikkaana tai puolipyöreänä useissa eri väreissä

• Myös kattoturvatuotteet asennettuina

Hyödynnä kotitalousvähennys

• Luotettavaa palvelua omalla paikkakunnalla jo yli 30 vuoden kokemuksella ELLI -tuotteet

Hyvärilästä löytyy monipuolista tekemistä syyspäiviin – säästä riippumatta

Syksy on mitä parhainta aikaa ulkoilla ja nauttia luonnosta. Viilenevän tai vettä vihmovan sään voi selättää aina sopivalla pukeutumisella, syksyn väriloisto hivelee silmiä ja talven tulon voi aistia, kun luonto valmistautuu ottamaan lumipeitteen ylleen.

Nuoriso- ja matkailukeskus Hyvärilä, joka sijaitsee aivan kylpylähotelli Bomban naapurissa, tarjoaa luonnossa liikkumiseen mitä upeimmat puitteet ja sopivat välineet kaikkina vuodenaikoina. Tekemistä löytyy perheille, aktiiviliikkujille, yksinään nautiskelijoille, kaveriporukoille ja työporukoille.

pituisen frisbeegolfradan, jonka parissa vierähtää tovi, jos toinenkin, yksin tai yhdessä kaveriporukan kanssa.

Edes syksyn pimenevät illat eivät ole este padelin pelaamiselle Hyvärilässä, sillä valaistulla padelkentällä näkee pallotella myöhään iltaan saakka. Kentän seinät tarjoavat myös suojaa, vaikka Pieliseltä puhaltaisi kovempikin puhuri.

0400 739 495/Heikki Miettinen 050 303 4351/Jouni Saastamoinen

050 303 4351/Jouni Saastamoinen 0400 739 495/Heikki Miettinen

HALUAMME TARJOTA PAIKKAKUNNAN PARASTA PALVELUA!

Meiltä mm. seuraavat palvelut:

• Ilmalämpöpumput asennettuna

• Lämpö- ja käyttövesiremontit • LVI-huolto

• LVI mittaus- ja säätötyöt • Öljypoltinhuollot Avoinna ma-pe 7–17

TERVETULOA PALVELTAVAKSEMME!

Timolantie 11, 75530 Nurmes I 040 580 7346 I www.hhservice.fi

Metalli M Miettinen Oy

• Hitsaukset, ruostumaton, teräs, alumiini

• Kunnossapitopalvelut

• Levyjen leikkaus, kanttaus

• Rakennuslevyt, ikkunalistat ym.

• Ruostumattoman ja Fe-teräksen myynti, levyt, putket, kierreosat ym.

• Hoitotasot, invaluiskat, kynnysluiskat

Sahateollisuustie 3, 83900 Juuka | Puh. 040 538 4925

MAANRAKENNUSTA • TIENHOITOA

• MAA- JA KIVIAINEKSIA

Kuulaana syysaamuna utuinen ja peilityyni Pielinen saattaa houkutella melontaretkelle. Hyvärilästä voi vuokrata kanootin tai kajakin ja lähteä tutustumaan Nurmekseen järveltä käsin. Hyvärilän piha-alueelta lähtee myös retkeilyreittejä moneen suuntaan ja vaihtelua perinteiselle jalkapatikalle voi hakea maastopyörän tai fatbiken selästä.

Frisbeegolfin harrastajalle Hyvärilä tarjoaa kahdeksantoistareikäisen ja noin kahden kilometrin

Jos ulkoilu ei huvita tai taivaalta sataa märkiä rättejä, löytyy Hyvärilästä mukavaa tekemistä myös sisätiloista. Boulderointi eli kiipeily ilman köysivarmistusta ja valjaita, noin kolme metriä korkealla seinällä, tarjoaa hauskaa haastetta, vaikka koko perheelle. PielisAreenalla voi boulderoinnin lisäksi pelata myös perinteisiä maila- ja pallopelejä sekä vauhdikasta pickleballia.

Tekemisen lomassa tarvittavan tankkauksen tai aktiivisen aamupäivän päätteeksi, tarjoilee Hyvärilän ravintola maistuvan lounaan. Buffetlounas on tarjolla viikon jokaisena päivänä, ja tarjolla on aina myös herkullinen kasvisvaihtoehto.

Joensuuntie 106 A, 83900 JUUKA

Ruskaretkelle Kolille ilman omaa autoa

Tutustu uusiin bussiliikenneyhteyksiin www.koli.fi/miten

Matkailuneuvonta: info@koli.fi | 0451387429 www.koli.fi

Kulttuurielämyksiä syyskuussa

SuperPuu-näyttely Pielisen Museolla 30.9. saakka. Ulkomuseo on avoinna 15.9. asti. Pielisen museon aukioloajat ja tulevat näyttelyt: www.lieksa.fi/museoinfo

Kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taiteilijakoti ja -ateljee Paateri avoinna päivittäin 15.9. saakka. Paaterin aukioloajat: www.lieksa.fi/info1

Tutustu Lieksan luontokohteisiin, majoituksiin ja ravintoloihin: www.lieksatravel.fi

MAINOS

Kolin seudun matkailu

Fiilispyöräilijä Marko Heikkinen ei kerää kilometrejä

Juuka

Pasi Karjalainen

Juukalainen Marko Heikkinen hommasi vajaat kymmenen vuotta sitten itselleen sähköpyörän tavallisen maastopyörän rinnalle, että saisi sillä erilaisia kokemuksia.

– Ajan paljon Pohjois-Suomen mäkisissä maastoissa, ja huomasin, että kun ikää tulee lisää en meinannut enää jaksaa nousta tunturien päälle. Sähköpyörän hankinnasta se oikeastaan lähti. Sitä ennen pyöräilin vähemmän, mutta nyt liikun pyörällä tosi paljon.

Heikkinen viettää töidensä takia syksyisin ja kevättalvisin useita viikkoja pohjoisessa, ja pyörä kulkee aina mukana.

– Talvipyöräily on iso juttu, ja sitä teen paljon. Sieltä tulevat myös suurimmat kilometrit. Se alkaa maaliskuun puolivälistä ja kestää niin kauan kuin lunta riittää.

– Pohjoisessa teen aamulla eväät reppuun, lähden liikkeelle ja yleensä tulen takaisin joskus iltapäivästä tai illasta, vaikka en välttämättä käy monen kilometrin päässä.

Muutenkin Heikkinen kertoo olevansa pyöräilijänä sellainen, että kymmenen kilometrin matkassa saattaa mennä kuusi-seitsemän tuntia.

– Jään katselemaan paikkoja. Minulle tulee pyöräillessä harvemmin hiki, vaikka totta kai pyöräily on myös kuntoilua ja välillä sitä haluaa vetää itsensä viimeiseen tappiin asti. Olen enemmän fiilispyöräilijä, joka haluaa nähdä mahdollisimman paljon erilaisia juttuja. Saatan jäädä jonkun muurahaispesän viereen katselemaan tai kannonnokkaan miettimään, mitä sitä on vuoden aikana tullut tehtyä.

Maanteillä Heikkinen ei juurikaan aja, vaan pyrki aina menemään poluille.

– Olen vähän erilainen pyöräilijä. Mulle matka ei ole se juttu, vaan se, mitä matkan varrella näen. Hienoja paikkoja on joka puolella Suomea, niin Juuassakin, joita mielellään pysähtyy katselamaan.

Juuan virkistysreitti tarkoitettu kaikille

Hienoja maisemia ja paikkoja on esimerkiksi Marko Heikkisen ja Olli Hiltusen kumppaneineen vapaaehtoisvoimin Juukaan suunnittelemalla ja merkitsemällä virkistysreitillä. Reitti lähtee Ilvolankosken kentältä, käy Kangas-Valkeisen laavulla ja palaa toista kaut-

Marko Heikkinen pyöräilee fiiliksen mukaan, jolloin maisemat ja paikat ovat kilometrejä tärkeämpiä.

ta takaisin.

Yhteensä reitille kertyy pituutta 18 kilometriä, mutta sen voi kiertää myös lyhennettynä. Lenkin varrella on useita laavuja, nuotiopaikkoja ja uimarantoja.

Heikkisen mukaan reitille tehtiin alustava suunnitelma jo useita vuosia sitten, mutta sen jälkeen se unohtui vuosiksi.

– Kun tiedettiin, ettei Juuan kunnalla ollut resurssia, ruvettiin selvittämään maanomistajia vapaa-ajalla.

Kun maanomistajat saatiin selville, Juuan kunnan tekninen toimi tuli avuksi ja hoiti reitin luvituksen.

– Kun luvat olivat kunnossa, viime keväällä aloitettiin maastotyöt.

Heikkinen korostaa maanomistajien myötämielistä ja suopeaa suhtautumista.

– Heille suuri kiitos, että Juukaan saatiin tällainen reitti.

Heikkisen mukaan suunnitteilla on vielä opastustauluja ja Olet tässä -pisteitä reitin varrella, mutta tärkeintä oli saada reitti jo täksi kesäksi valmiiksi. Opastustauluun tulee QR-koodi, josta saa otettua kartan puhelimeen.

Ilman puhelintakin pärjää, sillä reitti on suunniteltu ja mer-

kattu olemassa olevaa polkuverkostoa hyödyntäen. Maastot ovat sellaisia, että ”kylän mummonkin” on helppo ajaa se läpi tavallisella polkupyörällä. Samoin se on helposti kuljettavissa jalan vaikka perheen pienempien kanssa lastanvaunuja työntäen. Jos kunto kaikesta huolimatta loppuu kesken, reitin lähelle pääsee useassa kohtaa autolla hakemaan väsähtänyt pois.

Samalla hän korostaa, että moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajaminen on reitillä kielletty.

– Lähtökohtana on hyvin opastettu ja turvallinen reitti, jolla on helppo kokemattomankin liikkua.

Miesten tarkoitus on vielä kartoittaa jatko Kangas-Valkeiselta Isolle-Karhulle ja edelleen Juukaharjulle, jolloin reitistö yhdistäisi kirkonkylän ja Juukaharjun.

– Kaikki haluavat reitistöä laajentaa, ja nyt ryhdytään selvittämään mahdollisuuksia ja hyvässä yhteistyössä keskusteleman asiasta maanomistajien kanssa.

Liikuntapaikat matkailijoidenkin käytettävissä Marko Heikkinen on tyytyväinen, että ihmiset ovat löytäneet reitin. Hän toivoo nyt käyttäjiltä palautet-

Juuan uusi virkistysreitistö on merkattu oranssein merkein, Marko Heikkinen esittelee.

ta reitistä, oli se sitten negatiivista tai positiivista.

– Tällaiset pienet kunnat ovat hiipuvia, joten on tärkeää saada kaikkea mahdollista toimintaa pitämään vireyttä yllä.

Heikkinen uskoo, että niin Kolilta kuin laajemminkin matkailijoita kiinnostaa tulla ajelemaan Juukaan, jonka maastot ja reitit ovat täysin vertailukelpoisia pohjoisen reittien kanssa.

– Saadaan Juukaan ihmisiä, jotka käyttävät paikkakunnan palveluja. Kun majoitus-, elintarvike- ja erikoisliikkeet saavat asiakkaita, se hyödyttää kaikkia kuntalaisia. Samalla hän nostaa esiin muutkin Juuan ilmaiset harrastusmahdollisuudet kuten kuntosalin, Tulikivi-areenan ja Ilvolankosken kentän.

– Jos sattuu talvella huonompi laskettelusää, eikun Juukaan liikkumaan. Aikuiset kuntosalille ja lapset luistelemaan Tulikivi-areenalle. Kaikki on sadan metrin säteellä.

Kolin seudun matkailu

Kirjakauppa Sananhelinä | Avoinna: ma-pe 9–17, la 9–14

Porokylänkatu 29, 75530 Nurmes | puh. 045 161 6462 www.sananhelina.fi | sananhelina@sananhelina.fi

Kekri

markkinat & juhla

la 18.10. klo 10-14

Lomatie 12 Nurmes

Ruokaa

Kekrihistoriaa

Ohjelmaa lapsille

Työnäytöksiä

Käsityö- ja elintarvikemyyjiä

Ohjelma täydentyy!

Myyjät ja ohjelmantarjoajat, ilmoittautukaa mukaan! www.hyvarila.fi

Pielisenkatu 1b, 75500 Nurm Kauppakuja 4, 83900 Juuka

www.hautauspalvelulipponen.ﬁ

info@hautauspalvelulipponen.ﬁ 013 450 337

Kolin Loitsurummut esillä Luontokeskus Ukossa

Koli

Hanna Hottola

Mieleenpainuvia illallisia, maistuvia lounaita, elämäniloa hyvän ruoan äärellä!

Torikatu 10, 80100 Joensuu +358400 152 690 • info@ravintolafilipof.fi

Vuosien kokemuksella tarjoamme ammattitaitoista ja kokonaisvaltaista hautauspalvelua Nurmeksessa, Juuassa, Valtimolla ja lähialueilla.

Tehtävämme on toteuttaa vainajan ja omaisten toiveita, mutta samalla myös ylläpitää ja vaalia hyvää hautauskulttuuria.

Hautauksen ennakkosuunnittelu helpottaa omaisia.

Ylikyläntie 64, 75530 Nurmes Retuniementie 20, 83900 Juuka hautaustoimisto.lepisto@hautauslepisto.fi 0500 375376 | 0400 375376 hautauslepisto.fi

Tavoitteena on tehdä asioinnista mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Puhelinsoitto 0400 375376 ja tapaaminen tarvittaessa myös kotona on mahdollista.

Kolin Luontokeskus Ukossa avautuu 3. syyskuuta 2025 Kolin Loitsurummut-näyttely. Näyttelyn seremonialliset avajaiset järjestetään perjantaina 5. syyskuuta.

Kokonaisuutta on ollut luomassa pohjoiskarjalaisista naisista koostuva työryhmä. Jaana Louhelainen on tehnyt näyttelyssä nähtävät rummut ja loitsut.

Valokuvaaja Karoliina Gavrilov on kuvannut jokaisen rummun Kolin voimapaikoissa, joiden tunnelma ja kuvissa esiintyvien mallien läsnäolo ovat synnyttäneet jokaiselle valokuvalle oman tarinan. Kuvat ovat syntyneet siinä hetkessä ennalta suunnittelematta. Gavri-

lov on myös toteuttanut näyttelyn visuaalisen ilmeen.

Näyttelyn äänimaisemaa on ollut luomassa Helena Karhu. Sen teknisestä toteutuksesta vastaa Antti Gavrilov – Äänimaisemassa on rumpujen loitsuja, rummutusta ja luonnonääniä, kertoo Jaana Louhelainen.

Näyttelyssä on koettavissa seitsemän suurta loitsurumpua, jotka on valmistettu luonnon materiaaleista. Lisäksi näyttelyssä nähdään kahdeksas rumpu, johon karhuaiheisen kuvan on piirtänyt kuvataiteilija Kaisa Juntunen

Näyttely on moniulotteinen kokonaisuus. Esillä on puupinnalle tulostettuja valokuvateoksia, tunnelmaa luova äänimaisema ja puulle poltettuja loitsuja, joista näytte -

lyssä nähtävät loitsurummut ovat syntyneet.

Rumpujen kuviot ovat syntyneet batiikkivärjäystekniikalla. Louhelaisen mukaan värjäyksen mystisissä kuvioissa voi jokaisella tulla omia mielikuvia siitä, mitä kuvioissa näkee. Nahkassa olevat jäljet ja arvet yhdessä batiikkivärjäyksen kanssa muodostavat ikään kuin loitsun rummun kalvolle. Louhelaisen mukaan näyttelykokonaisuuden luominen on ollut pitkä prosessi. Se on pitänyt sisällään meditatiivista käsillä tekemistä, luonnon äärelle pysähtymistä, hienoja hetkiä Kolin maisemissa sekä mielenkiintoisia oivalluksia yhdessä tekemisen voimasta. Näyttely on esillä lokakuun loppuun saakka.

Ulkoilujärjestö Suomen Latu haastaa jo kymmenennen kerran suomalaiset nukkumaan yön ulkona 30.8. Tarjolla on laaja kattaus monipuolisia ulkoilutapahtumia, joista suuri osa huipentuu tunnelmalliseen yöhön tähtitaivaan alla. Suomen Ladun tiedotteen mukaan tavoitteena on rikkoa 150 000 osallistujan rajapyykki ja lisätä samalla tietoisuutta jokaisen oikeuksista, vastuullisesta retkeilystä sekä perinteisistä erätaidoista. Kymmenettä kertaa järjestettävää Nuku yö

ulkona -kampanjaa vietetään Suomen luonnon päivänä 30.8.2025.

Suuren suosion saavuttanut kampanja on aikaisempina vuosina kerännyt lähes 150 000 osallistujaa, ja tänä vuonna tavoite on tehdä siitä kaikkien aikojen suurin.

Uutena elementtinä mukana on leikkimielinen karttalaskuri, jonka avulla selvitetään miten suomalaiset viettävän yön ulkona Suomen luonnon juhlapäivänä. Kampanjan sivuilla voi merkitä tulevan yöpaikan sijainnin tapahtumapäivänä ja

tavan, jolla osallistut kampanjaan. Helpoimmillaan yöpyminen onnistuu omalla parvekkeella tai takapihalla, mutta kokeneemmat konkarit voivat koetella taitojaan kansallispuistoissa tai jopa erämaa-alueilla.

Kampanja on vuosien varrella houkutellut osallistujiksi kaikenikäisiä - mukana on ollut jopa sylilapsia, sekä yli 80-vuotiaita konkareita. Laskurin tulokset julkaistaan kampanjan jälkeen syyskuun alussa.

Näyttelyssä on esillä rumpuja ja valokuvia rummuista. Kuva: Karoliina Gavrilov

Kolin seudun matkailu

Matkailu jatkuu Kiviniemen retkeilytilalla

Kontiolahti

Juha-Matti Junkkari

Kontiolahden Heraniemessä on taas elämää. Kun tilan päärakennus paloi vuonna 2021, Kontiolahden kunta rakennutti syksyllä 2023 uuden päärakennuksen. Tänä kesänä Kiviniemen retkeily- ja matkailutilan uutena yrittäjänä aloitti kontiolahtelainen Kaisu Kantelinen

Tilan pehtoorina toimii elämänkumppani Pekka Ahlholm

Kunnan tavoitteena oli löytää paikalle ympärivuotiseen toimintaan kykenevä yrittäjä. Yhteistyön alettua kunnan kanssa Kaisu Kantelinen toteaakin, että matkailijoita ja retkeilijöitä tullaan palvelemaan jatkossakin, ja myös muina kuin kesäsesonkeina. Tilauksesta matkailija pääsee myös talvikylmillä lämpimään aittamajoitukseen.

Majoitukseen tilalla on kuusi aittaa ja majoitustilaksi kunnostettu riihi. Aitoissa on yli 20 makuupaikkaa ja saman verran riihessä. Lisäksi majoitustarpeeseen vastaavat karavaanari- ja telttailualueet.

Alueella on myös piha- ja savusauna.

Yrittäjä on vuokrannut kunnalta pihapiirin, jossa on myös vanha, juhlakäyttöön kunnostettu navetta. Matkailutilan läpi kulkee 53 kilometrin pituinen Herajärven retkeilyreitti.

Uudessa päärakennuksessa, joka rakennettiin palaneen rakennuksen paikalle, on noudatettu hyvin luontoon istuvaa hirsirakentamista.

Rakennuksen kahviossa on mahdollista saada makeiden ja suolaisten leivonnaisten ohella tilauksesta myös lounasta. Kahviota pidetään auki lähes päivittäin syyskuun loppuun saakka.

Pitkä historia taustalla

Tilalla on ollut asutusta tiettävästi 1770-luvulta eli Herajärven laskusta saakka. Tuolloin paikalle saatiin lisää viljelymaata. Pysyvää asutusta tuli kuitenkin vasta 1880-luvulla.

Varsinaisesti matkailukäyttöön tila muuntui 1990-luvulla maanvaihdon yhteydessä.

– Kunta sai Herajärven maat maanvaihdossa. Itse asiassa kunnan maaomistus jatkuu vielä Herajärven vastarannoille ja siellä oleville maille, tietää Kaisu Kantelinen.

Perinne- ja yrttipihaa kohti

Pekka Ahlholm (vas.) ja Kaisu Kantelinen Kiviniemen retkeily- ja matkailutilan pihapiirissä, joka on kuin suoraan vanhoista Suomi-filmeistä.

Kaisu Kantelinen aloitti Kiviniemen retkeily- ja matkailutilan uutena yrittäjänä kesäkuussa, nikkaroinnista ja muista rakentamis- ja huoltotöistä vastaa Pekka Ahlholm.

Kantelinen kertoo kehittävänsä Kiviniemestä perinnepihan, jossa keskiössä ovat tilalla historian saatossa kasvatetut perinnekasvit sekä villiyrtit. – Opiskelen luonnontuotejalostajaksi Riveriassa. On jo hyödynnetty ei-niin-tunnettuja kasveja, luonnonyrteistä muun muassa piharatamoa, nokkosta ja voikukkaa. Niitähän voi lisätä esimerkiksi viljellyn salaatin joukkoon. Villiyrtit tulevatkin valtaamaan

alaa merkittävästi lähitulevaisuudessa. Yrtit kerätään ja käsitellään kevään, kesän ja syksyn mittaan. – Niitä markkinoidaan muun muassa ravintoloille siinä muodossa, kuin niitä toivotaan. Itse valmistamme tietysti myös omia jalosteita myyntiin täällä Kiviniemessä.

Tilan savusaunaan saatiin uudet kivet tänä kesänä. Pekka Ahlholm ja Kaisu Kantelinen ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

mia. Tateista löytyy useita hyviä ruokasieniä, sellaisia, joita moni ei arvaa poimia. Niitä voi käyttää myös värjäykseen.

Myös sienet ovat yksi Kantelisen intohimo. Hän kertoo, että metsään jää paljon hyviä ruokasieniä.

– Esimerkiksi lampaankääpä ja erilaiset haperot kannattaa poi-

Kantelinen mainitsee muun muassa villiyrttipeston ja yrteistä valmistettavat kosmeettiset tuotteet. Kantelinen alkaa itsekin kouluttaa yrttiaiheesta kiinnostuneita vielä syksyn aikana. Koulutus tapahtuu lähiopetuksena muun muassa Kiviniemen tilalla.

Perennat eli monivuotiset koristekasvit ovat näkyneet Kiviniemen tilalla viimeksi ehkä 100 vuotta sitten. Kantelisen tarkoitus onkin luoda perinneperennapenkkejä, joita hän luonnehtii paitsi vanhakantaisiksi, myös kestäviksi lajikkeiksi.

Kolin seudun matkailu

Matkailukeskus Puu-Juukaan lisää yksilöllisiä huoneita

Juuka

Pasi Karjalainen

Matkailukeskus Puu-Juualla on ruska-ajan majoittujille tarjolla historiallisen kyläkeskuksen alueella yli 50 vuodepaikkaa, kun Arolan ja Kallisen talot valmistuvat ja lisäksi Petrasta löytyy 12 vuodepaikkaa. Hotelli Puu-Juuan erilaisiin huonetyyppeihin voi tutustua lauantaina 6.9., kun matkailukeskuksessa vietetään avoimien ovien päivää.

Matkailukeskuksen yrittäjistä Kai Iiskola ja yhtiön hotellipäällikkö Anton Sutinen kertovat, että Vanhantien varrella sijaitsevat Arolan talo on jo valmistunut ja Kallisen talo valmistuu syyskuun alkuun mennessä. Arolassa on yhdeksän ja Kallisessa viisi huonetta.

Sen jälkeen Puu-Juuassa on myynnisä 50 vuodepaikka. Arolan ja Kallisen lisäksi valmiita huoneita on Sentraalin ja Jukolan taloissa. Kolmannen työn alla olevan entisen kauppakiinteistön, Parviaisen talon, valmistumiseen menee vielä kaksi-kolme kuukautta.

– Lopputyöt ovat osoittautuneet yllättävän hitaiksi, Iiskola perus-

telee.

Lisäksi matkailukeskuksella on huoneita hotelli Petrassa ja virastotalon putkahuoneissa. Viimeksi mainitut ovat löytäneet tänä kesänä retkeilijät ja pyöräilijät.

Tule ja anna ammattilaisemme arvioida korusi ja arvoesineesi sekä muuta ne helposti ja turvallisesti rahaksi Ostamme myös:

31.8 sunnuntai

10.00-11.00 Jns Lehmo, K-Supermarket

11.10-12.10 Joensuu, Tori

12.20-13.20 Jns Noljakka, K-Market

13.30-14.30 Jns Marjala, ABC

15 00-16 00 Outokumpu, Tokmanni

16 25-17 00 Polvijärvi, K-Market

17 40-18 30 Koli, Sale

19.00-20.00 Juuka, Tokmanni

Rakennustöiden ja myynnin lisäksi syksyn ohjelmassa on majoituspakettien suunnittelu.

– Aluksi palvelemme ryhmäruokailuin yli kymmenen hengen ryhmiä, jotka ovat meillä majoit-

tumassa, kokoustamassa tai juhlimassa, Iiskola ja Sutinen selvittävät.

Ainakaan alussa ravintola ei olisi avoinna päivittäin, vaan toimisi enemmän tilauspohjalta. Kun Par-

viaisen talo valmistuu, ruokaravintola avataan, ja se on kysynnän mukaan avoinna myös yksittäisille majoittujille. Samalla aamiaiset siirtyvät Jukolasta Seuralle.

– Iltaisin avoinna oleva ruokaravintola kylälle tarvitaan, miehet toteavat.

Kun Arola on nyt avattu ja Sentraalista on jo pitempi kokemus, huoneiden sisustus on saanut kiitosta.

– Yksi musiikkijuhlien taitelijoista vertasi Sentraalin huoneita Hotelli Kämpiin, Iiskola kertoo.

– Muitakin ohjelmapalveluja tarvitaan ja toivotaan, että toimijoita paikkakunnalle saadaan, Sutinen huomauttaa.

Samalla hän muistuttaa, että Juuan kirkonkylällä on paljon ilmaisia palveluja, kuten kotiseutupolku, joenvarret maisemineen ja koulun ympäristön liikuntapaikat.

– Kun meillä ei vielä ole oheispalvelujen tuottajia, yritetään viestiä Eurooppaan, että meillä on upeat retkeily- ja käyntikohdemahdollisuudet. Kun ensin saadaan matkailijat tänne, palvelutuottajatkin saavat töitä ja voivat elää, Iiskola laskee.

1.9 maanantai

10.00-11.00 Valtimo, S-Market

11.20-12.20 Nurmes, Tokmanni

12.30-13.30 Nurmes, K-Market Evästori

13.40-14.40 Nurmes, Kauppatori

15 20-16 20 Lieksa, Tokmanni

16 30-17 30 Lieksa, K-Market Muskotti

18 10-19 00 Uimaharju, K-Market

19.15-20.00 Eno, Kirjasto

Osallistu arvontaan ja voita lasitukset!

Haaveissa terassi- tai parvekelasitus?

Haaveiletko lasituksesta? Nyt on hyvä hetki edistää omaa lasitusprojektiasi. Pyydä tarjous tai varaa ilmainen suunnittelukäynti, niin osallistut lasitusten arvontaan, kun käynti myös toteutuu.

Soita ja varaa maksuton suunnittelukäynti

Joona Sahinjoki 050 572 8771

Kai Iiskola ja Anton Sutinen kertovat, että Arolan taloon on valmistunut yhdeksän uutta hotellihuonetta.

LEIPOMO, LOUNASKAHVIL A & PITOPALVELU

AVOINNA ma-pe klo 9–15 LOUNAS ma-pe klo 10.30–14.30 Lounaat, kukot, leipomotuotteet myös kotiinkuljetuksella. Tilaus edellisenä arkipäivänä puh. 040 5097 457 Järjestämme muistotilaisuudet, kokoukset ja juhlat K arkussa tai asiakkaan tiloissa. Tilaukset puh. 040 5097 347 tai karku@karhisenkukot ﬁ.

Seuraa viikonloppujen aukioloja F acebook- ja nettisivuiltamme sekä Vaarojen S anomista!

Mukavasti kotikulmilta

*10.-14.10. Itä-Viro ruska-aikaan, Narva, Rakvere, Sillamäe, Toila Oru, Valaste, hyvä ohjelma, kylpylähotellit 618€

*14.-16.11. Kädentaidot-messut 2 pv. messuilla / Tampere vkl 338€

*15.-21.11. Pärnu Viiking Spa 474€ 13.-14.12. Loviisan Wanhojen Talojen joulu ja Porvoon joulumarkkinat 29.-30.11. Dolly Parton 9 to 5 -musikaali Lappeenranta, avoin pikkujoulu

*10.-14.12 tunnelmalliset joulutorit Tallinna ja Riika, keskustahotellit, rento risteily Tallinnaan 449€ 23.-26.12 Valmis joulu Spa Hotel Runni

2.-11.3. Kanaria & Madeira-risteily, Koe 6 saarta,vuoria: kuumaisemia, trooppisia metsiä / 6 upeaa satamakaupunkia, täysihoito 6 päivää, 2289€ Ota yhteyttä: 050 4700 787

*Vielä ehtii syysreissuun, varaa nyt! Hinnat alk. 2 hh.

Kiinteistötiimi Malja oy

• ISÄNNÖINTI

• KIINTEISTÖNHUOLTO

• RAKENTAMINEN

JA SANEERAUS

050 597 7847 / Markus kiinteistotiimi@ktmalja.fi

OTAMME VASTAAN myyntikuntoiset huonekalut ja irtaimistot, noudamme myös ne maksutta.

MYYNNISSÄ

mm. hyväkuntoisia huonekaluja, vaatteita, astioita, kirjoja ja leluja. Tervetuloa tutustumaan!

Avoinna ma–pe klo 10–17 (013) 476 552 | Kirkkotie 1, Juuka

www.vaarojensanomat.fi

Kolin seudun matkailu

Nevalan tilalla mennään elämän pyhille alkujuurille

Kontiolahti

Juha-Matti Junkkari

Heraniemellä yrittäjä Sonja Linnala, 37, emännöi Nevalan luontotilaa nyt viidettä vuotta. Vaaran laella olevan vanhan hirsitalon pihapiiristä aukeaa näkymä aina Uimaharjua myöten.

Sonja Linnala tarjoaa tilallaan saunahoitoja sekä opastettuja luontoretkiä, villiyrttipäiviä ja perinnekäsityökursseja. Kesällä on myös lammaspaimenviikkoja, jonne voi ilmoittautua alkuvuodesta. Lampaat ovat omia ja niistä saadaan villaa ja luomulihaa perheen omaan pöytään.

Nevalan luontotila tarjoaa myös erilaisia, pääasiassa kesäaikaisia majoitusvaihtoehtoja alkaen mongolialaisesta jurtasta perinteiseen aittaan.

Sauna on tunnetusti pyhä paikka. Linnala sanookin, että saunaan sisältyy monta tärkeää elementtiä ihmisen hyvinvoinnin kannalta.

Sonja Linnala kertoo saunottavansa perinteiseen tapaan hieroen ja vastoen. Saunassa käy erilaisia ryhmiä kuten morsiussaunojia. Linnala lyö löylyä, levittää lämpöä erilaisilla vastoilla haudutellen, painellen ja vastoen, samal-

Sonja Linnala on emäntänä Heraniemellä Nevalan tilalla, jossa hän tarjoaa erilaisia saunahoitoja ja opastettuja retkiä. Portailla rapsuteltavana niityllä lampaat kurissa pitävä Rauha-koira.

la lempeitä saunalauluja hyräillen.

– Vastoina käytän perinteisen koivuvastan lisäksi myös katajaa, pihlajaa, pajua, leppää, lehmusta, vaahteraa ja jopa mustaherukkaa, Linnala luettelee.

Saunaelämyksessä Linnala hyödyntää myös tilalla kasvatettavia yrttejä, joita käytetään esimerkiksi jalkakylvyissä. Yrteistä voi tehdä myös lauteille levitettävän patjan.

Linnala on suorittanut saunaterapia- ja perinnesaunottajakurssin.

Tänä syksynä hän kurssittaa itsekin ensimmäisen kerran saunottajia Nevalan tilalla.

Meren rannalta

Pielisen rantamaille

Alun perin Kaakkois-Suomesta Pohjois-Karjalaan rantautunut, nuoruuttaan paljon meren rannalla itäisellä Suomenlahdella viettänyt Sonja Linnala liputtaa nyt Pielistä, joka on lumonnut nuoren yrittäjän. – Olin toki aiemmin retkeillyt

Kolilla ja muualla Pohjois-Karjalassa, eli siinä mielessä tämä oli tuttua seutua.

Nevalan tilalle hän eksyi ystävän vihjeestä. Naapurissa, joskaan ei näköyhteyden päässä mökkeilevä Tuuli Sarastus kertoi, että nyt olisi tila tulossa myyntiin. – Meni jonkin aikaa ennen kuin kävin katsastamassa paikan, mutta silloin se olikin juuri tullut myyntiin. Ihastuin heti, ja tein pian kaupat, kertoo tuolloin kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti.

Tukea ja käytännön apua läheisiltä

Vuosien varrella tilan töissä ovat talkoilleet monet ystävät sekä Linnalan vanhemmat. Elämänkumppani Mihai Rusu tekee polttopuut ja on myös innokas kalastaja. Nevalan tilan päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 2007 Lieksan Pesonvaarasta. Saariselällä nykyisin asuva Jyrki Suikkanen etsi tuolloin paikkaa vaaran laelta ja siihen hyvin istuvaa taloa. Rakennuksen vanhimmat osat lienevät 1800-luvulta.

Omasta elämänfilosofiastaan Linnala toteaa, että luonto on paras parantumisen paikka.

Uudet yrittäjät kotiutuivat hyvin Paateriin

Lieksa

Juha-Matti Junkkari

Vuonisjärven Paaterissa Galleria-kahvilan kesä on mennyt vähintäänkin odotusten mukaisesti, ja samalla uudessa komennossa. Keväällä kahvilan uusiksi yrittäjiksi tulleet Janka Mojzer ja Iain Mather avasivat kahvilan luottavaisin odotuksin.

– Tämä on ollut hyvä kesä, viileästä alusta huolimatta. Kävijöitä on ollut noin 8 000, eli saman verran kuin vuosi sitten, kertoo Janka Mojzer.

Kun kirkko valmistui 1991, vieraili seuraavana vuonna Paaterissa peräti 80 000 henkeä. Yleisöryntäys lienee vauhdittanut myös vuonna 1993 avatun Galleria-kahvilan rakentamista, joka on taiteilijakodin ja kirkon tapaan kuvanveistäjä Eva Ryynäsen (1915–2001) suunnittelema.

Yrittäjäpariskunta muutti vuonna 2023 Nurmekseen pohjoisesta Luostolta, josta käsin he toimivat eräoppaina eri puolilla Suomea.

Janka Mojzer on kotoisin Lapista, mutta juuret ovat Unkaris-

sa. Sieltä muusikkovanhemmat aikoinaan tulivat työn perässä Suomeen. Puoliso Iain Mather on hänkin tullut työn perässä Suomeen. Englannin Newcastlessa syntynyt Mather kertoo, että pari tapasi vuonna 2021 eräillä festivaaleilla Lapissa.

Kaikki valmistetaan itse

Janka Mojzer on biologi ja kertoo, että ruoka ja sen valmistaminen on aina ollut hänen intohimonsa. Paaterissa Janka on voinut myös to -

Kirvesmiestaustan omaava Mather oli rakentamassa festivaalille tulevia rakennelmia, Janka teki töitä festivaalin kahvilassa. – Ensimmäisen kerran kävin Suomessa kuitenkin jo vuonna 2018, ja päädyin tontuksi Korvatunturille, Mather naurahtaa.

Janka Mojzer (vas.) ja Iain Mather ovat olleet ensimmäistä kesää Paaterin Galleria-kahvilan yrittäjinä. Tämänkin rakennuksen on suunnitellut Eva Ryynänen, jonka taidokas veistotaide tulee esille jo kahvilan massiiviovissa.

teuttaa tuota intohimoaan. Siellä on satsattu muun muassa juuripohjaisiin tuotteisiin, ruisleipään ja korvapuusteihin.

Eettisyyttä korostaen suositaan paikallisia ja maakunnallisia tuottajia.

– Tämä on artesaanityötä, eli kaikki, mitä tarjoamme, on itse tehtyä, niin suolaiset kuin makeatkin. Meillä on myös sopimus muutaman pientuottajan kanssa, joilta tulevat karjalanpiirakat, jäätelö ja kuplajuomat. Vehnäjauhot tulevat muualta Suomesta, sanoo Moijzer. Paikallisilta tuottajilta ostetaan myös kalaa, joista valmistetaan muun muassa savukalapiirakkaa. Lihatuotteita ei toistaiseksi ole listalla, mutta niitäkin lienee tulossa valikoimiin.

Aterioissa, erityisesti keitoissa hyödynnetään myös villiyrttejä, kuten nokkosta ja voikukkaa. Niistä Mather ja Mojzer valmistavat myös meheviä piirakoita. Galleria-kahvila Paateri on avoinna vielä syyskuun puoliväliin saakka. Syksyllä alkaa ensi talven suunnittelu, sillä Paateri on auki talvilomien aikaan kolme viikkoa.

Kolin seudun matkailu

Tuija ja Markku Tanskanen toteuttivat unelmansa

Jo kolmas liikkuva matkakoti valmistumassa

Koli

Anni Keränen

Kolintien varressa vaaran päällä olevan Tuija ja Markku Tanskasen talon pihassa seisoo vanha Vaasan kirjaston kirjastoauto, jonka kyljessä lukee Rölli. Kirjastoautoksi sen tunnistaa vain takana olevasta tekstistä, mutta sekin menee kohta piiloon. Sisältä se ei enää muistuta yhtään kirjastoautoa, koska siellä on menossa täysremontti.

– Rölli nimeä auto kantaa tästä eteenkin päin, Markku Tanskanen sanoo.

Ajoneuvon sisällä on menossa iso projekti. Pariskunta arvioi, että auto olisi valmis matkailuauto marraskuussa ja he pääsevät suuntaamaan talveksi Etelä-Eurooppaan.

– Tarkkaa lähtöpäivää ei lyödä lukkoon. Lähdetään sitten kun hirvet on saatu kaadettua, mies tuumaa.

Kolilaiset Markku ja Tuija Tanskanen ostivat kirjastoauton toukokuussa ja siitä on tulossa omiin tarpeisiinsa sopiva matkailuauto. Liikkuvaan kotiin tulee kaikki arjen mukavuudet ja makuupaikat kahdelle. Saunakin autoon tulee.

– Enempää vuodepaikkoja ei tarvita, sillä kahdestaanhan me matkustetaan. Rekisteröity on kuitenkin kolmelle, Tuija tuumaa.

Rölli haastavin projekti

Tanskaset eivät ole auton rakennuspuuhissa vasta-alkajia, sillä tämä oli jo kolmas heidän rakentama matkailuauto.

– Kaksi edellistä olivat linja-auton korilla ja kaikki suunnilleen saman kokoisia Volvon tekemiä alustoja.

Tanskasten mukaan viimeisin projekti on haastava ja hankalampi kuin edelliset autot. Haastavaksi sen tekee kirjastoauton kaarevat seinät ja erilainen runkorakenne kuin aikaisemmissa autoissa.

– Linja-autossa koko alusta on käytettävissä säiliöille, sähkölaitteille, pumpuille ja muille tarpeellisille. Tässä autossa kaikki on laitettava yläpuolelle. Vesisäiliölle ja sähkölle ostettiin kaapit, Markku selittää.

Markku kertoo, että ensimmäistä matkakotia tehdessä oli mennyt toista vuotta. Toisen auton he rakensivat yhden kesän aikana. Rölli valmistuu syksyyn mennessä.

Tuijalta löytyy luovuutta ja kädentaitoja ja hän tekee projektin

Helppoa matkustamista. Moni haaveilee tekevänsä itse matkailuauton. Tuija ja Markku Tanskasella asia ei jäänyt vain haaveeksi. He ovat rakentamassa kolmatta matkailuautoa.

eteen paljon Markun apuna. Markku kuitenkin ajaa matkan aikana autoa, sillä Tuijalla ei ole C-ajokorttia.

Aluksi vain

Markun haave

Markulla oli ajatus tehdä oma matkailuauto jo parikymppisenä. Hän olikin Juuan kirjastoautosta jättänyt tarjouksen, mutta silloinen kunnanjohtaja ei hyväksynyt tarjousta, vaikka Markun tarjous oli ollut paras.

– Hän piti sitä liian halpana eikä myynyt vaikka tuplasin tarjouksen. Joltakin helsinkiläiseltä olivat saaneet neljä tonnia enemmän. Toisen kerran kunnanjohtaja oli torpannut huudon, kun hän oli tehnyt parhaan huudon Rääkkylässä.

Tuija ei alkuaikoina haaveillut matkailuautosta, mutta oppi haaveilemaan matkailuautolla matkustamisesta Markun mukana.

– Tuija on nyt niin aktiivinen auton rakentaja, että välillä joudun hätistelemään pois, Markku vitsailee.

Viimeinkin he pääsivät rakentamaan matkailuautoa, kun ostivat Kolibussin, jonka kylkeen oli maalattu kesä- ja talvimaisema Kolilta. Kun he kiertelivät Euroo -

Haastava remontti. Markku Tanskanen rakentamassa keittiötä ja koettaa löytää viemäriputken pään.

passa, maisema mainosti samalla Kolia.

Edellisellä autolla he ajelivat Etelä- Eurooppaan ja viettivät siellä koko talven muun muassa Marokossa.

Autoihin Markku laittaa aggregaatin ja aurinkopaneelit, joten yhdessä paikassa pystyy oleskelemaan pitempiäkin aikoja.

– Matka sujui ihan hyvin. Tal-

vi etelässä olisi saanut olla vähän lämpimämpi. Espanjassa tammikuussa lämpötila oli nollassa. Hyvä ettei lunta tullut. Marokossa oli kaikkein lämpimintä.

Eläkeläispariskunnalla on aikaa rakentaa autoja ja matkustella. He ovat kokeneet yhdessä monissa eri maissa hauskoja hetkiä, nähneet kauniita maisemia ja päässeet näkemään erilaisia kulttuureita.

Markun ja Tuijan edellinen keltainen bussi pysäköitynä Fuengirolan Sohalin linnan parkkipaikalla. Kuva: Markku Tanskanen

– Minusta on ollut mukava päästä laulamaan karaokea eri maissa, Tuija sanoi.

Pariskunta kertoo, että he saivat paljon ystäviä reissunsa aikana. – Ihmiset tulivat juttelemaan, kun näkivät bussista tehdyn matkailuauton. Monet heistä tulivat myöhemmin käymään meillä Kolilla ja me olemme käyneet kylässä uusien ystävien luona.

Kolin seudun matkailu

Nevalan luontotila ja Hoitosauna

www.luontotila.com juolavehna@gmail.com | 044 9330 388

Saunahoidot, hoitavat luonnonyrtit, retket ja opastukset luonnossa

Perinnesaunottajakoulutus 2025–2026

LAILLISTETTU ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

HAMMASPROTEESIEN ASIANTUNTIJA

VEIJO FILANDER

Toimintamme jatkuu Juuan terveysaseman hammashoitolan tiloissa. Ajanvaraukset: 050 357 1111

Hammaspalvelu

Kahvibaari Piiukka palvelee ”metsän keskellä”

Lieksa

Pasi Karjalainen

Lieksan Nurmijärvellä sijaitsevaa Jongunjoen baaria, Kahvibaari Piiukkaa, on viime keväästä lähtien pyörittänyt lieksalainen Pia Kokkonen. Kahvibaarin nimi ei kerro paikasta koko totuutta, sillä samassa yhteydessä toimii myös muun muassa kyläkauppa ja käsikauppatuotteiden apteekki.

Jongunjoen kahvila-baari oli Pia Kokkoselle ennestään tuttu, sillä hän on miehineen ollut kylällä mökkiläisenä vajaat kymmenen vuotta.

– Jo silloin oli ajatus, että olisi aika hauskaa pyörittää baaria metsässä.

Kokkonen työskenteli aikaisemmin hoiva-alalla, tiimivastaavana mielenterveyspuolella, ja tykkäsi työstään. Kun toisessa vaakakupissa oli säännöllinen palkka ja vakaa elämä, hän hylkäsi ajatuksen baarista haihatteluna. Ajatus jäi kuitenkin takaraivoon. Kun sitten viime syksynä työpaikalla alkoivat yt-neuvottelut, Kokkonen päätti hypätä pois hoiva-alalta, kävi neuvotteluissa miten tahansa. Vuoden vaihteessa hän teki kaupat baarista ja avasi maaliskuussa sen uudella Piiukan nimellä.

kettä ja vilinää, kun uutuudenviehätys ja kesäaika ovat houkutelleet porukkaa. On ollut superhauskaa ja vastaanotto on ollut aivan ihanaa! Uuden omistajan myötä baariin on tullut oluthana ja apteekkikaappi käsikauppatuotteille. Kyläkaupan puolella myynnissä on yli 500 tuotetta. Valikoimassa on paikallisia tuotteita kuten artisaani-leipää sekä viekiläisen kotikanalan munia ja viekiläisen karjatilan lihaa sekä Palviaisen tilan hunajaa ja ”viimeiset karjalanpaistilihat”.

0500 543 334 HINAUSPALVELUA

AUTOKORJAAMO

ARI LEHIKOINEN OY

Luikonlahdentie 271 A, 83900 Juuka

VUOKRATTAVANA SÄILYTYSTILAA (autot, veneet ym.) +

Turvallisuus syntyy välittämisestä, arjen ymmärryksestä ja läsnäolosta.

Palvelemme pohjoiskarjalaisia omistajaasiakkaitamme toimistoillamme, puhelimessa ja verkossa - kuten sinulle sopii.

p. 017 684 3800 www.lahitapiola.fi

Ilomantsi, Joensuu, Kitee, Lieksa, Nurmes, Polvijärvi

– Ihastuin tähän paikkaan suuresti jo asiakkaan roolissa, hän muistelee.

Viime kesänä hän sai tiedon, että baarin 18 vuotta omistanut Annukka Kaltiainen lopettaa.

Kokkonen tiedostaa, ettei puoli vuotta kerro vielä kaikkea yrittäjän arjesta, mutta on elämänmuutokseensa erittäin tyytyväinen.

– Varsinkin kesällä on ollut vils-

Kahvibaari Piiukka. Leppävirtalaiset Merja Salminen ja Risto Gråsten poikkesivat Pia Kokkosen luona kahvilla.

– Lisäpalvelua kylälle, mutta myös retkeilijöille ja mökkeilijöille. Kahvilassa on aina tarjolla Pia Kokkosen itsensä leipomia makeita kahvileipiä ja pizzapaloja.

– Totta kai teen myös tilauksia, jos joku haluaa pullaa tai pizzaa. Lisäksi baarin tilaa voi vuokrata aukioloaikojen ulkopuolella.

– Kannattaa kysyä mitä vain, vaikka näin syksyllä metsästäjien lounasta.

Suurempien ryhmien Kokkonen toivoo ilmoittavan tulostaan etukäteen.

Kokkonen järjestää Piiukassa myös tapahtumia. Uusia juttuja ovat karaokeillat, pubivisat, vappubrunssi sekä tempauksia. Niistä seuraava on perjantaina 6.9. polkupyöräily-hyväntekeväisyystapahtuma Lieksan etsivän nuorisotyön hyväksi.

Ammattikorkeakoulu ja matkailutoimijat kehittämään yhdessä Kolin aluetta

Koli

Pasi Karjalainen

Kolin alueen matkailutoimijat ja Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat kokoontuvat ensi vuoden huhtikuussa kuuntelemaan toisiaan ja lisäämään keskinäistä ymmärrystä. Kysymyksessä on niin sanottu Living Lab -työtapa, jossa opiskelijat ja työelämän edustajat törmäytetään toisiinsa aidossa työssäoppimisympäristössä.

Karelia-ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Harri Mielonen ja lehtori Mikko Lahti kertovat, että tapaamisen ja työtavan taustalla on oppilaitoksen ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan pitkäaikainen yhteistyö.

– Sen tiimoilta noin 1,5 vuotta sitten mietittiin yhdessä jotain uutta, jolloin esiin nousi Kolin alue. Mietittiin, mitä opiskelijat voisivat tehdä ei pelkästään PKO:n, vaan myös muiden Kolin alueen toimijoiden kanssa, Mielonen taustoittaa.

Matkailualueen toimijoiden kokoajaksi mukaan lähti Kolin Mat-

kailu oy osakehittäjänä.

Karelia-ammattikoulusta mukaan tulee kolmen koulutusalan opiskelijoita; restonomit, medianomit ja liiketalouden tradenomit. Monialaisuus on yksi työtavan teemoista, ja tulevaisuudessa aloja voi olla enemmänkin.

Mielosen ja Lahden mukaan ero perinteisiin työpajoihin verrattuna on siinä, ettei nyt anneta puolin eikä toisin valmiita konsepteja tai listoja, mitä pitäisi olla ja mitä pitäisi tehdä. Niitä pohditaan yhdessä ja asetetaan työlle tavoitteet keskinäisen vuoropuhelun tuloksena.

– Ennakkoon ei aseteta ajatuksia, vaan kaikki pidetään mahdollisimman avoimena. Ainoa teema on alueen ja koulutuksen kehittäminen, Lahti linjaa.

Mielonen summaa, että alkuvaiheessa lähdetään rakentamaan arvostavaa vuoropuhelua eri toimijoiden välille ja sitä kautta synnytetään yhdessä se, mitä Koli Living lab lopulta tulee olemaan.

– Kun yhdessä synnytellään, muodostaa se merkityksen alueen

toimijoille ja samalla sitoudutaan mukaan.

Huhtikuun tapaamisen jälkeen on tarkoitus jatkaa ”säännöllisen epäsäännöllisesti”.

– Mukaan toivotaan muitakin oppilaitoksia ja yrityksiä laajemmaltakin alueelta.

Malli on tässä muodossa käytössä ensimmäistä kertaa. Samankaltaisia yhteistyökuvioita on ollut, mutta nyt katsotaan pitemmälle. Kysymys onkin ennemmin pitempikestoisesta ja säännöllisestä työelämäyhteyksien kehittämisestä kuin mistään yksittäisestä hankkeesta.

Mikko Lahti korostaa, että Kolin alueen ja koulutuksen lisäksi avaus liittyy laajemmin siihen, että matkailu on yksi toimialoista, joilla ItäSuomen elinvoimaa pyritään parantamaan.

– Siinä on ammattikorkeakoulun oltava mukana jo ihan määriteltyjen perustehtävien mukaisesti. Matkailun vaikutukset leviävät laajemminkin palvelusektorille ja esimerkiksi elintarviketuotantoon. Työtä, palveluja ja uutta kysyntää, hän listaa.

Kolin seudun matkailu

Mitä evääksi vaellukselle?

Hottola

Kokeneet vaeltajat kertovat, millaiset eväät he pakkaavat rinkkaansa vaellukselle.

Juukalaissyntyinen Niina Miettinen on tehnyt vaellusretkiä itsekseen 25 vuotta.

Hän pisin vaelluksensa on kestänyt kaksi viikkoa. Usein hän tekee viikonlopun kestäviä retkiä. Hän on käynyt useissa kansallispuistoissa. Hänen merkittävimpiä reissuja ovat olleet esimerkiksi Kalottireittiä pitkin Lossujärvi ja Pitsus-Meekojärvi, Kilpisjärvi. Miettisen mukaan vaelluseväät riippuvat vuodenajan lisäksi siitä, kuinka paljon vaellukseen on aikaa valmistautua.

Talvella hänellä on mukanaan ahkio, jolloin mukaan voi painavampaa tavaraa. Lisäksi talvella ruuat säilyvät paremmin, joten mukana voi olla vaikkapa voita ja kermaa.

Kesällä hänellä on rinkassa erilaisia jauhoja. Hän kuivaa jauhelihaa, kanaa, kasviksia ja papuja. Kuivatut ruuat vievät vähemmän tilaa.

Herkuttelua varten on mukana lettujauhetta tai keksipaketti.

Joskus hän ostaa valmiita retkieväitä ja valmispusseja, mutta yleensä hän tykkään tehdä retkieväänsä itse. Esimerkiksi puurohiutaleet hän kuljettaa minigrip-pusseissa.

– Minulla on mukana myös pähkinöitä, suklaata ja energiajuomajauhetta, Miettinen kertoo.

Aamuisin hän syö puuroa, marjoja ja juo kahvia. Aamupuuro on iso. Ennen lounasta hän laittaa ruokatermokseen sopan ainekset ennallistumaan. Mukana on usein valmiskeittoaineksia.

– Iltaruoka on iso ja siihen on usein vielä letut kylkeen.

Yksi epäonnistuneimpia ruokia oli Hammastunturilla valmistetut sämpylät.

– Meillä oli seikkailukasvatuksen koulutuksessa tehtävänä valmistaa sämpylöitä trangialla. Kyllähän niistä hieman jämäköitä tuli, ihan kaikilla.

Välillä kaikki ruuan kuivauskokeilut eivät ole maistuneet hyvälle.

– Kuivattu peruna ei toimi. Hänellä on vaelluksella aina yhden ylimääräisen päivän ruuat varalta mukana.

Miettisen mukaan talvella pitää olla paksu ruoka, muuten tule yöllä kylmä.

Yksin vaeltaessa hänellä ei ole trangiaa mukana. Ruokatermos

Marketta Kirjavaisen retkieväisiin kuuluu muun muassa leipää. Kuva: Marketta Kirjavainen

on kätevä, koska siitä saa myös kattilan. Ruokatermoksen lisäksi mukana on polttimo. Talvella hän käyttää bensakeitintä.

– Se on varma ja ruoka tulee äkkiä. Pakkasilla en luota kaasukeittimeen.

Miettisestä parasta on ollut vaeltaminen omien lasten kanssa Ounastunturin erämaassa ja Norjassa Lyngenissä viimeisimpinä kahtena kesänä.

”Mukana on myös pähkinöitä, joista saa hyvin energiaa. Kun viikon reissulla syö pähkinöitä, niitä ei halua kotiin tullessa nähdä.

Marketta Kirjavaisen ensimmäisestä vaelluksesta on aikaa reilut 20 vuotta.

Kirjavainen aloitti vaeltamisen kiertämällä ystävän kanssa Karhun kierroksen.

Hän on mukana Tunturikerho Kumpessa, jonka kanssa hän on tehnyt usean päivän vaelluksia, joista pisin 100 kilometrin mittainen.

Kirjavainen on käynyt yhteensä 15 kansallispuistossa vaeltamas -

sa ja muilla retkeilyreiteillä ympäri Suomea.

Hän on tehnyt muun muassa Kaldoaivin (Tenojoen) vaelluksen, Sevettijärven vaelluksen ja Lemmenjoen vaelluksen.

Hänen viimeisin vaelluksensa oli Lieksan Karhunpolku, jonka hän kiersi kolmessa osassa.

Kirjavainen on vaeltanut eri kokoisissa kaveriporukoissa. Yksin hän tekee yhden yön reissuja. Hänen pisin vaelluksensa on ollut yhden viikon mittainen.

Vaelluksella Kirjavainen syö aamupalaksi puuroa. Pikapuurohiutaleet ovat kevyitä kantaa. Puuron sekaan hän laittaa marjasoppajauhetta ja marjoja. Aamiaisella Kirjavainen syö myös leipää.

Jos hän on reissussa syksyn aikoihin, mukana on myös juustoa ja meetvurstia. Lisäksi hänellä on mukana kahvi-kaakaojauheseos, jonka hän tekee valmiiksi kotona.

Hän ostaa kaupasta kuivamuonaa, esimerkiksi nuudelia, perunamuusijauhetta ja kuivalihaa.

Pidemmällä reissulla mukana saattaa olla parmesaania perunamuusijauheen päälle laitettavaksi.

Vaelluseväisiin kuuluvat myös proteiinipatukat ja kylmällä säällä suklaapatukat.

– Mukana on myös pähkinöitä, joista saa hyvin energiaa. Kun viikon reissulla syö pähkinöitä, niitä ei halua kotiin tullessa nähdä.

Veden hän ottaa luonnosta. Hänellä on mukana suodatinjuomapullo. Näin ei tarvitse keittää vettä niin usein.

Kirjavaisen mukaan vaeltaessa juominen helposti unohtuu.

Kuppiateriat hän pakkaa minigrip-pusseihin. Hän on lisännyt niihin sipulijauhetta perunamuussijauheeseen makua tuomaan.

Hänellä voi olla myös pieni purkki voita mukana.

– Voi säilyy yllättävän hyvin, varsinkin jos sen pakkaa keskelle rinkkaa.

Hänellä on aina yhden ylimääräisen päivän ruuat mukana vaelluksella.

Vaelluksella hänellä on mukana kaasukeitin, jossa on kevyt kaasupoltin. Joskus mukana on myös kattila tai pieni pannu. Hän on käyttänyt vaelluksilla myös trangiaa.

Kirjavaisen piti lähteä kesälomansa aikana Vätsäriin vaeltamaan, mutta reissu peruuntui, koska pohjoisessa satoi paljon vettä. Lomaa on vielä jäljellä, joten vielä olisi aikaa lähteä jonnekin vaeltamaan.