HALUATKO YRITYKSESI ILMOITUKSEN TÄHÄN?
Attendo käynnistää muutosneuvottelut Tetrituvassa
Attendo ilmoitti viime viikolla käynnistävänsä muutosneuvottelut usealla paikkakunnalla ympäri Suomen. Neuvottelut koskevat Attendon ikäihmisten hoivakotien henkilöstöä, ja niiden piirissä on yhteensä noin 1 800 työntekijää. Näissä muutosneuvotteluissa vähennystarve on noin 250 henkilötyövuotta. Juuassa muutosneuvottelut koskevat Attendon Tetritupa-hoivakotia.
Tetritupa on 28-paikkainen hoivakoti ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville ikääntyneille monisairaille. Hoivakodissa työskentelee runsaat parikymmentä työn-
tekijää.
Juuan lisäksi Pohjois-Karjalassa muutosneuvottelut alkavat Ilomantsissa ja Lieksassa sijaitsevissa kahdessa hoivakodissa. Jo aiemmin Attendo kertoi aloittaneensa muutosneuvottelut Satakunnassa, Pirkanmaalla, Kaunialan sairaalassa sekä muutamassa muussa ikäihmisten hoivan yksikössä.
Kaikki nyt ilmoitetut muutosneuvottelut voivat johtaa enintään noin 570 henkilötyövuoden vähentämiseen, ja niiden piirissä on yhteensä noin 2 300 attendolaista. Muutosneuvotteluiden taustalla on
alueellisesti vaihteleva palvelutarve, joka on vähentänyt joidenkin hoivakotien asiakasmääriä. – Olemme tilanteessa, jossa meillä on sekä vapaita paikkoja että henkilöstöä vastaamaan ikäihmisten palvelutarpeeseen. Tällä hetkellä osa hyvinvointialueista ei sijoita ikäihmisiä hoivaan samalla tavalla kuin aiemmin. Emme voi pitää henkilöstöä odottamassa, vaan joudumme aloittamaan muutosneuvottelut ja henkilöstömäärää on mahdollisesti vähennettävä tuotannollis-taloudellisista syistä, Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo.
Muutosneuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa. Attendo pyrkii tarjoamaan henkilöstölle töitä muista lähialueen Attendo-kodeista, mikäli vähennyksiä joudutaan toteuttamaan. – Olemme pahoillamme tilanteesta, emmekä olisi halunneet joutua tekemään tällaisia toimenpiteitä. Muutosneuvottelut ovat aina koko työyhteisöä koskettava asia ja moni on nyt oikeutetusti, vihainen, huolissaan tai peloissaan. Tiedämme, että attendolaiset tekevät täydellä sydämellä arvokasta työtä ikäihmisten parissa, toimitusjohtaja toteaa.
Seurakunnat
Juuan seurakunta puh. 013- 470 720
Juuan seurakunta Taipaleen ortod.srkTaipaleen ort.srk
Ke 16.10. klo 15 miestenpiiri srk-keskus.
Pe 18.10. klo 10-12 myyjäiset Lähetyssopessa, hartaus klo 10.30
Su 20.10. klo 10 messu, Huhtala, Paananen, Missiokuoro.
Ma 21.10. klo 18 raamattupiiri, srk-keskus.
Ti 22.10. klo 11-13 näkövammaisten kerho, srk-keskus.
Ke 23.10. klo 13 diakonissa Mielekkäällä, hartaus.
Pe 25.10 klo 9-10 yhteinen aamupuuro Ellinkulmassa.
Su 27.10. klo 10 messu, Huhtala, Korva, lauluryhmä Veräjä Enosta, laulut Lasse Heikkilän Suomalainen messu –lauluvihkosta. Klo 14 Juuan Ellien seurat Seurantalossa, Huhtala, Piironen, Porokka, musiikissa Ellikuoro ja Jari Niva.
Kuorot: Ti 22.10. klo 16 Missiokuoro, to klo 13 Silmu-kuoro, srk-keskus.
Kastettu: Beea Jasmin Julianne Suomalainen
Avioliittoon vihitty: Ari Johannes Toivanen ja Tarja Helena Rautiainen
Kuolleet: Urpo Lauri Tapio Laitinen 68 v.
La 19.10. klo 17 yleinen panihida
Ti 22.10. klo 12 Juuan tiistaiseura
Kuollut: Erkki Muranen
Lieksan srk. – Koli
Su 20.10. klo 13 messu Kolin seurojen talolla, Lea El Bardi, Jouko Martikainen.
Ma 21.10. klo 12 raamattupiiri Kolin seurojen talolla.
www.juuanhelluntaisrk.com Sairaalantie 17, Juuka
16.5. klo 11 Raamattutunti.
Viikon sana
Elämän kyttääjät
Olen muutaman vuoden ajan kantanut ranteessani älykelloa. Se mittaa askelten määrää, kalorien kulutusta ja aktiivisuutta. Se ilmoittaa, milloin olen istunut liian kauan paikallani ja kehuu, kun liikettä on ollut riittävästi. Puhelimen vaihdon myötä pitäisi uusia myös kello. Olen kutenkin alkanut empimään. Onko kellosta minulle enemmän haittaa kuin iloa? Aikamoinen kyttääjähän se on. Elämästä tulee helposti suoritus. Erilaisia ohjeita hyvään elämään tulvii joka puolelta.
Entä Jumala? Kyttääkö hän minua?
Niin ihanaa kuin pyhäkoulussa minusta lapsena olikin, kaikki sieltä mieleen jäänyt ei ehkä ollut parasta evästä iloiseen ja vapaaseen kristityn elämään. ”Älä silmä pieni katso mihin vain, älä käsi pieni koske mihin vain, sillä Isä Taivainen näkee lapsen sydämen.” Oikeastaan ihan luonnoton laulu lapselle. Juuri katsomalla ja koskettamallahan pieni lapsi oppii.
Sanotaan, että lapsi tarvitsee rajoja ja rakkautta. Jokainen kasvattaja kuitenkin tietää, kuinka vaikeaa tasapainoilu niiden kanssa on. Säännöt myös muuttuvat, kun lapsi kasvaa. Iän myötä tulee yhä enemmän vapautta ja toivottavasti myös vastuuta.
Onko kristityn elämällä omat säännöt vai riittääkö,
että pyrimme elämään yleisten hyvän elämän periaatteiden mukaan? Yritystä omiin sääntöihin meiltä ei ole puuttunut. Muutama vuosikymmen sitten kirkossa ei olisi voinut nähdä punaista paitaa tai kuulla haitarin soittoa. Nyt huvittaa, mutta millehän mahdamme nauraa kahdenkymmenen vuoden päästä?
Meillä saattaa olla hyvinkin erilaisia ajatuksia siitä, mikä on kristitylle sopivaa. On liian yksinkertaista sanoa, että Jumalan tahto löytyy Raamatusta. Ei se löydy sieltä jokaiselle samanlaisena. Raamatun lukeminen on aina myös tulkintaa, ja tulkintamme ovat erilaisia. Voinko sietää sitä, että toisen raja menee eri kohdassa kuin omani? Enkä nyt tarkoita, että raja voi mennä missä vain.
Kristityn vapaus on aina sidottua. En ole vapaa tekemään mitään sellaista, mikä vahingoittaa toisen ihmisen elämää, minua itseäni tai luomakuntaa. Se on aina syntiä, ja sitä minussa riittää. Kyttääkö Jumala? Ei hänen tarvitse. Hän tuntee minut. Elän armon varassa. Se on kaikkein suurinta vapautta.
Pia Särkelä Heinolan seurakunnan pappi
Minkälainen merkitys museoilla tai niiden yksittäisillä näyttelyillä on ollut elämässäsi? Mikä museoissa koskettaa ja minkälaisia tunteita ne sinussa herättävät? Vai ovatko museot jostain syystä jääneet sinulle etäisiksi?
Kokoelmien kosketus -hankkeessa kerätään kokemuksia museoiden ja niiden kokoelmien merkityksestä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rakentajana.
19.5. klo 19 Sana ja rukous.
1.8. klo 11 Ehtoollisjuhla, Aki Liimatainen.
16.10. klo 19 Sana ja rukous, Eemola 20.10. klo 11 Raamattutunti, Huttunen
Paalasmaan moottoriveneonnettomuudesta 65 vuotta
7.8. klo 19 Raamattupiiri 11.8. klo 18 Pyhän Hengen ilta, Martti Väyrynen
4.8. klo 19 Raamattupiiri.
23.5. klo 11 Sananäärellä -tilaisuus.
22.10. klo 18 Naistenilta
14.8. klo 19 Sana ja rukous, Ilona Haukka
26.5. klo 19 Sana ja rukous.
23.10. klo 19 Sana ja rukous, Haukka
30.5. klo 11 Raamattutunti.
25.10. klo 19 Pitsaperjantai
2.6. klo 19 Raamattupiiri.
27.10. klo 11 Päiväkokous
6.6. klo 11 Ehtoollisjuhla.
18.8. klo 18 Sanoin ja sävelin, Leo Lehmus & lauluryhmä
30.10. klo 19 Muistetaan vainottuja
21.8. klo 19 Sana ja rukous, Antero Kallinen
8.8. klo 18 Lähetystyön äärellä, Matti Niemelä. 11.8. klo 19 Hengellisten laulujen ilta, Rene Laulajainen.
Rukoushetki puolituntia ennen päiväkokousta.
31.10. klo 18 Valon juhla 3.11. klo 11 Ehtoolliskokous, Kari Dahl
25.8. klo 11 Sanoin ja sävelin Tuopanjoen kylätalolla, Leo Niemelä
Tervetuloa!
25.8. klo 18 Raamattutunti, Leo Niemelä
Korona epidemiaan liittyen noudatamme kokoontumisessa terveysviranomaisten suosituksia ja määräyksiä. Tervetuloa!
Kokoontuessa muistetaan noudattaa epidemiaan liittyviä viranomaisten edellyttämiä varotoimia.
28.8. klo 19 Sana ja rukous, Ilona Haukka
1.9. klo 11 Ehtoollisjuhla, Simo Helenius Tervetuloa!
Ikiliekki ihmisen henki on, se on syttynyt säteistä auringon, ja päivän puoleen se halaa. Vaikk’ kuilussa kulkee ja helmassa yön, tuvat sille on tuttuja tähtien vyön, ja tähtiin se takaisin palaa.
Kokousilmoitukset luettavissa: www.juuanhelluntaisrk.com, Facebook: Juuan helluntaiseurakunta. Tervetuloa!
Tietoja kuolinimoituksen julkaisemisesta: p. 050 390 2689 / ilmoitukset@vaarojensanomat.fi
Vastauksia toivotaan erilaisilta ihmisiltä ympäri Suomea ja kaikenlaisilta museokävijöiltä - ahkerilta ja satunnaisilta - sekä museoammattilaisilta. Myös syyt, joiden vuoksi museot voivat tuntua etäisiltä tai vierailta, kiinnostavat tutkijoita.
Lisätietoja hankkeesta ja linkki löytyy Helsingin yliopiston kotisivuilta. Keruuaikaa on 30.11.2024 asti.
Paalasmaan kylätalolla järjestettiin sunnuntaina 6.10. ekumeeninen muistotilaisuus 65 vuotta sitten hukkuneiden moottoriveneonnettomuuden uhreille. Tilaisuudessa luovutettiin ja siunattiin kylätalolle lahjoitettu votiivi eli muistoikoni. Siunauksen toimitti Nurmeksen ortodoksisen kappeliseurakunnan rovasti, isä Sulo Naakka Juuan evankelisluterilaisen seurakunnan tervehdyksen toi vs. seurakuntapastori Elisa Hietaharju – Koko seutua järkyttäneen tragedian kanssa eläminen on jättänyt jälkensä moniin ihmisiin. Toisaalta tästä tuskasta on vaiettu kauan. On aika muistella ja surra yhdessä, jotta yhteisöön koteloitunut kipu saa lievitystä, Hietaharju totesi. Paalasmaan moottoriveneonnettomuudessa 4.10.1959 hukkui 15 nuorta.
Ikonin mallin on suunnitellut ikonimaalarimunkki Stefanos Valtimon Rasimäeltä. Hänen maalaamansa alkuperäinen ikoni sijaitsee Paalasmaalla Herman Alaskalaisen tsasounassa.
Lea Saarimaan maalaama ja lahjoittama ikoni on ensimmäinen toisinto alkuperäisestä ikonista. Ikonille on saatu lahjoituksena taidokas kirjailtu käspaikka ikoniliinaksi.
Ikoniliinan on valmistanut Lahja Kirjavainen, yksi Suomen taitavimmista kirkkotekstiilien valmistajista.
Maalatessaan noin 15 vuotta sitten Herman Alaskalaisen tsasounan kaikki ikonit, munkki Stefanos
tutustui Paalasmaan historiaan ja tuli tietämään syksyn 1959 onnettomuudesta. Kirjoitukset ja kuullut tarinat onnettomuudessa menehtyneiden ja heitä surevien sekä pelastuneiden syyllistämisestä ja tuomitsemisesta surettivat ja järkyttivät häntä.
”Ei kukaan saa sanoa sureville niin pahasti”
Paalasmaalaisille hän halusi maalata ikonin, johon hän kätki kaikkien nähtäväksi viestin, joka olisi pitänyt sanoa jo silloin ensimmäisenä syksynä kaikille sureville. Ikoni on Kristus-ikoni.
Ikonin alaosassa on kuvattu kak-
Lokakuun 6. päivänä Paalasmaan veneturman uhreille pidetyssä muistotilaisuudessa kylätalolle luovutettiin Lea Saarimaan maalaama ikoni.
si venettä veden pyörteissä syvyyksiin painumassa. Onnettomuudessa menehtyneet on kuvattu pieninä kasvottomina hahmoina käärinliinoissaan Hänen syliinsä otettuina. He ovat käsivarren ja viitan suojassa, kaikkein arvokkaimmalla paikalla sydämen puolella.
Hänen kätensä on siunaavassa asennossa.
Hän siunaa heidät, jotka menehtyivät, Hän siunaa heitä, jotka pelastuivat ja kaikki meidät, jotka muistavat.
Olkaa iäti muistetut, iäti muistetut, iäti muistetut.
Muistotilaisuudessa puhunut vs. seurakuntapastori Elisa Hietaharju sanoi, että Jumala on kantanut paalasmaalaisia, ja kantaa edelleen.
lea Saarimaa
Kansalaisadressi
ja mielenilmaus lähipalvelujen puolesta eivät auttaneet
Aluevaltuusto hyväksyi palveluverkkosuunnitelman
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi viime viikon kokouksessaan hyvinvointialueen palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman aluehallituksen esityksen mukaisesti, tosin useiden muutosesitysten ja äänestysten jälkeen. Yhdeksän aluevaltuutettua, muun muassa juukalainen Tarja Hyykky (kesk.), jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä.
Päätös merkitsee sitä, että Juuassa on jatkossa soteasema, jossa on lääkäri- ja hoitajavastaanotot arkisin virka-aikaan, tarpeen mukaan 1-5 päivänä viikossa. Tavoitteena on vähintään yksi lääkärivastaanottopäivä viikossa 1 500 asukasta kohden.
Lähin ”täyden palvelun” sotekeskus on Nurmeksessa ja sieltä käsin myös johdetaan Juuan soteaseman toimintaa.
Aluevaltuusto kävi palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta vilkkaan keskustelun, jossa käytettiin noin 40 puheenvuoroa, tehtiin 12 muutos- tai lisäysesitystä asiakirjoihin sekä tehtiin kaksi ponsiesitystä. Äänestyksissä vain yksi muutosesitys meni läpi. Yksi kouluja koskeva tekstilisäys hyväksyttiin yksimielisesti. Aluehallituksen esitystä kannattanut enemmistö korosti aluehallituksen tehneen yksimielisen esityksen. He arvioivat palvelustrategian olevan mahdollistava ja minimitaso, josta palvelutasoa voidaan resurssien niin salliessa myös nostaa. He muistuttivat muun muassa hyvinvointialueen taloudellisesta tilanteesta ja varoittivat valtiovarainministeriön arviointime -
nettelystä tai jopa hyvinvointialueiden yhdistämisestä. He muistuttivat, että tarkemmin palveluista päätetään vasta aluehallituksen hyväksymässä toimeenpanosuunnitelmassa.
Kannattajat uskoivat, että paikallistuntemus parantaa palveluja, kun sotekeskusten johtajalääkäreille annetaan aikaisempaa vapaammat kädet järjestää palvelut myös oman alueensa soteasemilla ja sotepalvelupisteissä.
Aluehallituksen esityksen vastustajat kantoivat huolta lähipalveluista ja totesivat luottamuksen aluehallitukseen ja virkamiesjohtoon men-
Aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen muistutti aluehallituksen olleen palvelustrategiaesityksessään yksimielinen.
neen. Siksi he halusivat jo nyt tarkat ja täsmälliset kirjaukset palvelujen määrästä soteasemilla ja sotepalvelupisteillä, etteivät ne jää aluehallituksen päätettäviksi toimeenpanosuunnitelmassa.
Tarja Hyykky esitti useita muutoksia palveluverkkosuunnitelmaan muun muassa soteasemien ja sotepisteiden vähimmäispalveluihin niin, että epämääräiset ”tarpeelliset” ja ”resurssien mukaan” -ilmaisut jätetään pois.
Petteri Tahvanaisen (vas.) muutosesitykset koskivat samoin soteasemien ja sotepalvelupisteiden tarkkoja palvelujen määriä, mutta palvelustrategiaosiossa.
Kaikki heidän esityksensä kaatuivat äänestyksissä.
Hyykyn mukaan aluehallituksen esitys palveluverkosta merkitsee käytännössä sitä, että pienistä kunnista palveluja supistetaan ja monilta pitäjiltä ne lakkautetaan kokonaan.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta päätettiin aluevaltuustossa ensimmäisen kerran jo kesäkuussa 2023. Itä-Suomen hallinto-oikeus kuitenkin kumosi toukokuussa 2024 aluevaltuuston päätöksen, jonka jälkeen palvelustrategia ja palveluverkkosuunnitelma valmisteltiin uudelleen ja vietiin päätöksentekoon kesän ja syksyn 2024 aikana.
Pasi K arjalainen
Jatkuu s . 5
Henkilöauto suistui tieltä Nurmeksessa Karhunpääntiellä viime keskiviikkona varhain aamulla. Autosta löytyi menehtyneenä vuonna 2003 syntynyt juukalainen mieshenkilö.
Hätäkeskus ilmoitti 9.10. kello 09.55 poliisipartiolle liikenneonnettomuudesta Karhunpääntiellä Nurmeksessa. Ilmoituksen mukaan henkilöauto on mennyt kaiteen yli rotkoon katolleen. Matkalla tehtävälle pelastuslaitoksen yksikkö ilmoitti poliisipartiolle, että autossa on menehtynyt henkilö.
Poliisin suorittamassa paikkatutkinnassa todettiin asvalttipintaisella tiellä näkyvistä luisunta- ja ulosajojäljistä päätellen, että autolla oli ajettu Karhunpääntietä Valtimon suunnasta Nurmeksen suuntaan.
Jyrkästi oikealle kääntyvässä mutkassa auton hallinta oli jäljistä päätellen menetetty ja auto oli suistunut mutkassa kaiteeseen ja siitä edelleen jyrkässä piennarluiskassa olevaan paksuun koivuun. Koivussa oli nähtävillä auton törmäysjäljet.
Poliisi selvittää tapahtunutta kuolemansyyn selvittämisenä sekä tutkimalla epäiltyä törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamista. Juukalainen
Lukija, ilmoita virheistä toimitukselle
Toimitustyötä säätelevät Journalistin ohjeet uudistuivat lokakuun alussa. Yksi Journalistin ohjeiden muutos koskee toimituksen tekemistä virheistä ilmoittamista. Jotta virheiden havaitseminen helpottuisi, Journalistin ohjeet edellyttävät, että toimitukset kertovat yleisölle, miten virheistä voi ilmoitta ja miten toimituksen saa yhteyden.
Vaarojen Sanomien kohdalla varmin tapa on ilmoittaa virheestä sähköpostilla toimituksen osoitteeseen toimitus@vaarojensanomat. f i.
Allekirjoitetun jutun virheestä voi ilmoittaa myös suoraan jutun kirjoittajalla joko soittamalla tai lähettämällä hänelle sähköpostiviesti. Yhteystiedot löytyvät Vaarojen Sanomien toiseksi viimeiseltä sivulta sekä nettisivuilta.
Aluevaltuuston kokous. Tarja Hyykyllä, Matti Kuittisella ja Petteri Tahvanaisella oli hymy herkässä vielä ennen ratkaisevia äänestyksiä.
Nro 42 – 16.10.2024 – 56. vsk.
Pääkirjoitus
Paalasmaan muisto säilyy
Päivälleen 65 vuotta sitten, 16.10.1959 Juuan kirkossa järjestettiin Paalasmaan moottoriveneonnettomuudessa Mikkelinpäivänä hukkuneiden 15 nuoren siunaustilaisuus. Tapahtuma sai luonnollisesti laajan, valtakunnallisen huomion. Tapahtumaa on puitu monet kerrat, ja useimmiten juuri silloin, kun siitä on kulunut tasa-
Vieraskynä
Aktiivisilla maanviljelijöillä on halu kehittää tilojaan, itseään viljelijänä ja viljelytoimien kestävyyttä ja kannattavuutta. Nykyajan maanviljely vaatii moniosaamista, johon olennaisena osana kuuluu muun muassa viljelyn ympäristökestävyys. Riittävällä peltoalalla saadaan järjestettyä tilakohtainen optimaalinen viljelykierto, joka auttaa tilan hiilensidonnassa. Viljelykierto vähentää monokulttuuria, jonka seurauksena ovat useammin esiintyvät kasvitaudit, tuholaiset ja kasvinsuojeluaineresistenssi.
Suomalaisten tilojen kehitystä jarruttaa peltojen vajaakäyttö. Nuoret yrittäjät kasvi- ja kotieläintiloilla tarvitsevat peltoa, mutta usein tarjonta ei kohtaa kysyntää. Peltomaata on kuitenkin ”reservissä” viljelijöillä, joiden tiloilla on joskus tuotettu maataloustuotteita, mutta tilanne on muuttunut esimerkiksi viljelijöiden ikääntymisen ja jatkajien puutteen takia.
Tunnen useita nuoria tai jo keski-ikäisiäkin yrittäjiä, joiden tilojen kehittämisen esteenä on peltopinta-alan pienuus ja lisäalan vaikea saatavuus. Kotieläintilojen kehittymistä hidastaa huoli siitä, voidaanko karjalle korjata riittävästi laadukasta rehua kasvun, kehityksen ja tuotoksen turvaamiseen. Meidän seuduillamme myös valkoposkihanhikannan suuri määrä keväisin ja syksyisin vähentää kotieläintilojen rehusaantoa. Kasvinviljelytiloilla saattaa pullonkaulana olla riittävän suuren viljasatomäärän korjaaminen, jotta viljaeriä olisi kannattavaa myydä elintarvike- tai rehuntuotantoon suurille viljanostajille. Ostetuilla tai vuokratuilla lisähehtaareilla kasvinviljelytilan mahdollisuudet myydä satonsa voivat parantua oleellisesti.
Satelliittiseuranta peltojen hoidossa
Tukibyrokratia tuo tullessaan monia vaatimuksia, joiden täyttämiseksi viljelijöiden on tehtävä entistä enemmän työtä modernien työkalujen parissa. Peltojen hoitoa on seurattu vuodesta 2023 lähtien taivaalta satelliittiseurannalla. Satelliitis-
kymmeniä. Äskettäin Paalasmaan kylätalolla, joka oli silloin koulukäytössä, järjestetyssä ekumeenisessa muistotilaisuudessa puhuivat niin papit kuin kunnanjohtajakin.
Tärkeitä sanoja tragedian kanssa eläneille saarelaisille ja hukkuneiden omaisille.
Jälkikäteen on luonnollisesti haettu syyllisiä,
ja useimmiten sellaisista, joilla ei ollut onnettomuuteen osaa eikä arpaa. Kuten sotiinkin liittyen, on tärkeää muistaa, ettei vastaavanlaisia tragedioita enää tapahtuisi. Kohtalo tosin on määrännyt toisin vielä myöhemminkin, kuten esimerkiksi 30 vuotta sitten uponneen Estonian tapauksessa.
ta tarkkaillaan, tehdäänkö pelloilla viljelytoimia annettuihin määräpäiviin mennessä.
Jokainen maataloustukia hakeva viljelijä on velvoitettu samana vuonna ottamaan käyttöön Vipu-mobiilin eli sovelluksen, jonka kautta kommunikoidaan maataloustukiviranomaisten kanssa. Älypuhelimella käytettävään Vipu-mobiiliin tupsahtaa selvityspyyntöjä esimerkiksi peltojen kylvöistä ja niitoista. Selvityspyyntöihin on vastattava valokuvilla. Mikäli pyyntöihin ei vastata, seuraa tukimenetyksiä.
Tämä moderni teknologia tuottaa haasteita jäähdytteleville viljelijöille, jolloin tukibyrokratian kasvavien vaatimusten täyttäminen on jatkuvasti haastavampaa. Myös peltojen kasvustojen laatuvaatimukset ovat kiristyneet. Tukivalvonnassa rikkakasveihin puututaan aiempaa rankemmalla kädellä. Siirtämällä pellot aktiivisille viljelijöille, jäähdyttelevät voivat vähentää stressiä tukibyrokratiasta ja peltojen riittävästä hoidon tasosta.
Joskus voi käydä niin, että korkean iän tai alentuneen toimintakunnon vuoksi peltoja jää hoitamatta tukiehdoissa määritellyillä tavoilla. Nykyisellä satelliittivalvonnalla niittämättömät pellot havaitaan jo saman kasvukauden aikana, jolloin tekemättä jättämisestä seuraa sanktioita ja tukileikkauksia. Joissakin tapauksessa pelto voi
ja
Kansalaisopiston vaalipaneelit jatkuivat. Torstaina kokoonnuttiin politikoimaan Länsi-Vuokkoon ja perjantaina oli vastaava ilta Kajoossa. Mukana näissä tilaisuuksissa oli kuusi puoluetta.
Kajoonpään yksityistien muuttamista paikallistieksi ja näin saattamista valtion huostaan vauhditettiin lauantaina esittelemällä tä-
Kaikki puolueet ovat löytäneet uuden aiheen: sivukylät. Niiden kehittämiseen jokainen puolue haluaa uhrata voimia ja varoja. Rahaa toivotaan
mä kahdeksan kilometrin pätkä liikenneministeri Matti Puhakalle. Ministeri suhtautui myönteisesti esitykseen ja toivoi jo ensi vuoden
menettää kelpoisuuden maataloustukiin, jolloin peltomaan arvo heikkenee euroissa olennaisesti. Tällaisille arvonsa menettäneille peltolohkoille on myös vaikeampaa löytää seuraavaa viljelijää, sillä aktiiviviljelijöitä tukikelvottomat pellot eivät todennäköisesti houkuttele. Näiden aiheuttama rahallinen menetys ja stressi jäävät pois, kun peltoja hoitaa viljelijä, joka todella tarvitsee sadon ja korjaa sen pois. Lisäksi tukirahat kohdistuvat suoraan ruoantuotantoon.
Laajaperäisen viljelyn haasteet
Laajaperäisessä viljelyssä on se hyvä puoli, että pellot pysyvät avonaisina ja ovat otettavissa viljelykäyttöön. Pitkään laajaperäisessä viljelyssä ollut peltolohko on kuitenkin haastava ottaa uudelleen aktiiviseen viljelyyn. Rikkakasvit ovat monesti päässeet runsastumaan, ojat ja pellonlaidat vesakoitumaan. Ojissa vesi ei kulje toivotulla tavalla, ja pelto voi olla märkä eikä kanna koneita.
Pellon uudelleen hyvään viljelykuntoon saattaminen vaatii runsaasti konekalustoa, ihmistyövoimaa ja euroja. Runsas rikkakasvillisuus lisää tarvetta voimakkaammalle kasvinsuojeluaineiden käytölle, jotta lohkosta voidaan saada tuottava pelto.
Riittävän pitkät vuokrasopimukset antavat aktiiviviljelijälle mahdollisuuden saada hyötyä panostamistaan euroista. Aina kannattaa miettiä myös pellon myyntiä.
Hyvin hoidetut ja satoa tuottavat pellot ovat meidän maamme kansallista huoltovarmuutta. Äkillisten kriisien hetkellä ne voivat nousta arvoon arvaamattomaan. Myös tasaisempina hetkinä kansallinen omavaraisuus on paremmalla tolalla. Jotta maaseutu säilyy elävänä ja kotimainen ruoantuotanto turvattuna, tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia ja elinvoimaisia maatiloja.
Suvi Myller
Kirjoittaja on kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Itä-Suomi ry
Nimipäivät
tietenkin valtiolta. Kylien elinvoimaa pyritään lisäämään mm. lisämaan hankinnalla tilojen koon suuretamiseksi, liitännäiselinkeinoja lisäämällä, esillä oli mm. lammastalous ja erikoisviljelmät.
budjettiin määrärahaa tätä varten. 16.10.1984
Mitä kuuluu?
Keskiviikko 16.10. Sirkka, Sirkku, Luna ja Stella Torstai 17.10. Saana, Saini ja Saaga Perjantai 18.10. Satu, Säde, Luukas ja Luka Lauantai 19.10. Uljas Sunnuntai 20.10. Kasperi, Kauno, Jasper, Jesper ja Kasper Maanantai 21.10. Ursula Tiistai 22.10. Anja, Anita, Anniina, Nita, Anitta ja Anette – Olen toiminut eläinlääkärinä Juuassa lokakuun alusta lähtien, näillä näkymin vuoden loppuun asti. Olen hirveän tykästynyt täällä oloon sekä työn että vapaa-ajan puolesta.
– Valmistuin eläinlääkäriksi viime keväänä, mutta olen tehnyt eläinlääkärin sijaisuuksia puolentoista vuoden ajan. Ennen Juukaa olin Kotkassa, missä työ painottui pieneläimiin. –Tänne tulin lehmiä katsomaan, sillä niitä hoidan mieluiten, vaikka ne tulivat tutuiksi vasta opiskeluaikana. Hevosia ei vielä ole potilaina Juuassa ollut. Työssäni noin puolet on pieneläinten hoitoa.
– Vapaa-ajalla liikumme mieheni kanssa paljon luonnossa, viime viikonloppuna kävimme Iso-Karhulla ja Porttilouhessa, Koli on seuraavana vuorossa. – Elämä pyörii eläinten ympärillä vapaa-aikanakin, kun meillä on kaksi koiraa ja kaksi kissaa.
Muut lehdet
Pogostan sanomat Koitajoki-Koitere -foorumissa viime vuonnakin kalastajat olivat kärkkäimpiä kommentoijia. Erityisesti Koitajoella monet kalastajat ovat huomanneet kiintoaineksen määrän lisääntyneen vesistöissä. Tänä vuonna keskustelua herätti myös keväällä voimaan astuneet kalastuksen turvarajat alueella. Elohopean korkean määrän vuoksi monien kalojen kalastamista on rajoitettu. – Turvetuotannon tiedetään jonkin verran lisäävän elohopean määrää, mutta asiaa ei ole tutkittu paljon. Tähän asti pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan, (ympäristökeskuksen asiantuntija Mirkka) Visuri kertoi. Petri Uusitalo 3.10.
Vaarojen Sanomat 40 vuotta sitten
Sanni Ahdeoja
Tarja Hyykky pettyi aluevaltuuston päätökseen
Juukalainen aluevaltuutettu Tarja Hyykky (kesk.) toteaa päällimmäisenä ajatuksenaan olevan suuren pettymyksen ja surun aluevaltuuston enemmistön viime torstaina tekemään palveluverkkopäätökseen.
– Vaikka olen yleensä hyvin ponnekas ja en ihan hevillä lannistu, niin torstaina se pettymys ja suru oli kyllä niin suuri, että se lamautti minut, hän kuvailee.
Hänen mukaansa olo tuntuu voimattomalta, kun hän jäi pieneen vähemmistöön pienten kuntien ja pitäjien palvelujen puolustamisessa.
– Tuntuu erittäin epäoikeudenmukaiselle, että meidän tämän hyvinvoinnin luoneita ikäihmisiä kohdellaan näin epäoikeudenmukaisesti ja suoraan sanottuna jätetään heitteille. Kaikilla ei ole paksua lompakkoa, joka takaisi sen, että terveyshuolien kanssa voi kääntyä yksityisen terveydenhuollon puoleen. Matkakustannuksetkaan eivät varakkaimmille ole esteenä hoitoon pääsylle.
Hyykky kyselee, mitä käy valtaväestölle ikäihmisiä ja nuorempiakin, joilla ei ole sitä paksua lompakkoa.
– Näillä ihmisillä ei yksinkertaisesti ole jatkossa mahdollisuuksia hakeutua hoitoon kuin viime hädässä. Se on erittäin kyseenalaista hyvinvointiyhteiskun-
Nuorille
nassamme, jossa julkiset toimijat ovat kantaneet vastuun kansalaisten sosiaalisesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista.
Hyykky pelkää, että ikäihmiset ja etenkin syrjemmässä asuvat, jotka nyt tarvitsisivat kipeästi hoitoa, unohdetaan ja jätetään yksin.
– Kaikilla ei valitettavasti ole edes läheisiä, jotka pystyisivät auttamaan esimerkiksi hoitoon pääsemisessä.
Hän kuitenkin toteaa, että nyt pitää myöntää tosiasiat.
– Demokratian nimissä on tehty päätös, josta en halua ottaa vastuuta, minkä vuoksi ilmoitin päätökseen eriävän mielipiteenkin. Se on vain pakko huomata, että aluevaltuutetuilta puuttuu yhteisvastuu eli aluevaltuutetut näyttivät tässä päätöksessään, etteivät he kykene jakamaan omastaan toiselle.
Hän kertoo kuunnelleensa radiosta strategiajohtaja Ilkka Pirskasen haastattelun, joka oli tehty aluevaltuustonkokouksen välissä. Pirskasen vastaus kysymykseen, mikä paranee ja mikä vastaavasti huononee, oli aika selvä: ”Sotekeskukset vahvistuvat ja siellä palvelut paranevat ja vastaavasti pienemmiltä paikkakunnilta ne huononevat ja vähenevät.”
– Eipä siis ihme, että sotekeskuksensa saaneet aluevaltuutetut olivat aluehallituksen esitykseen tyyty-
Tarja Hyykky tutkii äänestyspöytäkirjoja masentuneena laskeskellen, että jos Keskusta olisi pysynyt yhtenäisenä lähipalveluita puolustava ryhmänä, aluehallituksen esitys olisi kaatunut. Kuva: Henri Hyykky
väisiä. Tämän jälkeen heidän lienee kuitenkin aika turha puhua lähipalveluiden puolustamisesta tai niiden merkityksestä ihmisille. Hyykky jatkaa, että kokouksessa vakuuteltiin, kuinka nämä sotekeskukset ”turvaavat” vahvoina ja voimakkaina soteasemien ja sotepalvelupisteiden palvelut.
suunnattu ilmastopilotti käyntiin Juuassa
Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 -hanke toteuttaa nuorten osallisuuden pilottikokeilun Juuassa ja Kiteellä. Pilotin avulla etsitään hyviä käytänteitä nuorten osallisuuden lisäämiseksi kuntien ilmastotyössä sekä lisätään nuorten ymmärrystä ilmastonmuutoksesta. Pilotin toimia kohdennetaan nuorten ilmastokyselyn tulosten pohjalta, ja ilmastokasvatuksessa pyritään muun muassa tuomaan esille ilmastonmuutoksen jo nyt aiheuttamia vaikutuksia maakunnassa. Maakuntaliiton ilmastokoordinaattori Heidi Tiainen kertoo, että pilotin käytännön toteutusta ollaan jo käynnistämässä kuntien kanssa, ja se koostuu useammasta osasta. – Toteutusta tehdään muun muassa koulun, nuorisotalon ja nuorisovaltuuston kanssa, ja työtä linkitetään kunnan ilmastotyön kehittämiseen. Tarkoituksena on edistää nuorten osallisuutta ilmastopäätöksenteossa.
Vaikuttamista kuntien ilmastosuunnitelmiin
Pilottiin kuuluu muun muas -
sa ilmastokasvatuksen oppitunteja yläkoulussa ja lukiossa sekä varhaiskasvatuksessa esikouluryhmille luontokasvatuksen tuokio.
– Lisäksi nuorisovaltuustot saavat edustajan kunnan ilmastotyötä edistäviin ns. Hinku-työryhmiin sekä laativat hankkeen tukemina lausunnot kuntien ilmastosuunnitelmiin. Suunnitelmia ollaan nyt valmistelemassa sekä Juuassa että Kiteellä.
Pilotissa toteutetaan myös ilmastoaiheinen valokuvanäyttely, jota varten nuoret kuvaavat ilmastonmuutoksen näkymistä arjessaan. Valokuvanäyttely tulee kuntalaisten ja kunnan päätöksentekijöiden nähtäville Juuassa alkuvuonna 2025.
– Tuon valokuvanäyttelyn käytännön toteutus alkaa nuorten kanssa Juuassa jo marraskuussa, ja kaikille avoin näyttely on tammikuussa liikunta-/kulttuuritalon aulassa. Näyttelyn tarkoituksena on tuoda esille nuorten näkökulmaa ilmastotyöhön, edistää tietoisuutta ilmastonmuutoksen paikallisista vaikutuksista ja ratkai-
suista sekä välittää nuorten näkemyksiä kuntapäättäjille, joita kutsutaan näyttelyn avajaistilaisuuteen.
Ilmastonmuutos huolettaa nuoria
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toteuttaman ilmastokyselyn mukaan ilmastonmuutos huolettaa nuoria ja vaikutuksista halutaan tietää enemmän.
Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 -hankkeen toteuttamaan ilmastokyselyyn vastasi 692 pohjoiskarjalaista nuorta. Kyselyssä kartoitettiin yläkouluissa ja toisella asteella opiskelevien pohjoiskarjalaisten nuorten näkemyksiä ja ajatuksia ilmastonmuutoksesta sekä omista vaikutusmahdollisuuksistaan kuntien ilmastotyöhön.
Joka toinen pohjoiskarjalainen nuori on huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista tulevaisuudessa. Nuoret toivovat kotikuntiensa panostavan muun muassa liikenneolosuhteiden parantamiseen, uusiutuvan energian käyttöön ja energiankulu-
Digita tekee huoltotöitä
Kolin
Huoltotöiden vuoksi joudutaan katkaisemaan tv-lähetykset tiistaina 22.10. noin kahden tunnin ajaksi ja radiolähetyksiin tulee noin viiden minuutin mittaiset katkokset töiden alkaessa ja loppuessa. Lisäksi radiopalveluja lähetetään alennetulla lähetysteholla huoltotöiden aikana, minkä vuoksi peittoalueen reunamilla voi aiheutua häiriöitä palveluiden vastaanotossa.
Huoltotöiden vaikutusalueen voi katsoa digita.fi:n karttapalvelusta.
– Valitettavasti tähän minulla ei kyllä uskoa riitä. Toki tämä heidän vakuuttelunsa kannattaa laittaa mieleen, kun näitä päätöksiä aletaan laittaa täytäntöön ja ruvetaan tyhjentämaan pienten paikkakuntien soteasemia ja -pisteitä.
Pasi K arjalainen
tuksen vähentämiseen.
Nuoret haluavat tekoja kotikunnaltaan
Yli puolet (52 %) nuorista oli huolissaan siitä, mitä ilmastonmuutos aiheuttaa tulevaisuudessa. Kuntien rooli ilmastonmuutoksessa koettiin keskeiseksi, ja 57 prosenttia vastaajista piti tärkeänä, että heidän kotipaikkakuntansa tekee toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Toisaalta ilmastonmuutokseen sopeutuminen näyttäytyy nuorten elämässä vielä kaukaisena. Vain 22 prosenttia nuorista koki, että ilmastonmuutos vaikuttaa heidän kotipaikkakuntaansa ja elämäänsä tällä hetkellä.
Nuoret kaipaavat lisätietoa erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomessa sekä positiivista uutisointia ilmastoasioista.
Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia pitää tärkeänä nuorten mielipiteen kuulemista ilmastoasioista päätettäessä.
A ijA Poikonen
Kolin Matkailu on suunnitellut matkailijoita varten syyslomien ajaksi Koli -bingon, joka antaa ideoita erilaisiin tekemisiin, käyntikohteisiin ja retkikohteisiin. Bingon ideana on tutustuttaa matkailijoita matkailualueen tarjontaan. Se on pyritty suunnittelemaan niin, että sitä voi pelata esimerkiksi Juuasta tai Ruunaalta käsin.
Peli toimii siten, että asiakas ruksii bingokortista tekemiset, joita on ehtinyt kokea ja kokonaisen rivin saaneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja.
Peliä voi pelata sosiaalisessa mediassa, josta sen voi ottaa talteen tai ihan perinteisesti kynällä ja paperilla. Tulostettuja pelipohjia saa muun muassa Kolin matkailuneuvonnasta.
Kolin sataman kävelysilta työn alle
Lieksan kaupungin kuntatekniikkaliikelaitos on aloittanut uuden kävelysillan rakentamisen Kolin satamaan 7.10.2024. Kävelysillan rakentaminen aiheuttaa muutoksia alueella liikkumiseen ja tällä hetkellä käynti kotivenelaiturille sekä venevajoille tapahtuu murskekäytävän kautta. Lieksan kaupungin tiedotteen mukaan kävelysillan uusiminen on osa Pielisen vesistöinfran kehittämishanketta. Valmistuttuaan uusi kävelysilta parantaa liikkumismahdollisuuksia satama-alueella ja tavoitteena on, että se valmistuu toukokuun 2025 loppuun mennessä. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on myöntänyt rahoituksen hankkeelle alueellisen ja paikallisen saavutettavuuden kehittämiseen.
Löytökissoja
hoidetaan
nyt Kankaan tilalla
Kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavatuista ja talteen otetuista löytöeläimistä kuten kissoista. Lokakuun alusta lähtien löytökissat on ottanut hoitoon Sannamari Kangas, joka miehensä Aleksi Kankaan kanssa omistaa Kankaan tilan lähellä kunnan keskustaa. Aiemmin löytökissoista huolehti Arja Oksman Petrovaarassa.
– Meillä on oma lemmikkihoitola, joten tuntui järkevältä yhdistää siihen myös löytökissoista huoleh-
timinen, Sannamari Kangas kertoo. Asiaa viriteltiin vuoden ajan sen jälkeen, kun Arja Oksman ilmoitti halustaan luopua toiminnasta terveydellisistä syistä. Löytökissoista huolehtiminen on Siun soten ympäristöterveydenhuollon alaisuudessa tapahtuvaa, lakisääteistä toimintaa, joten byrokratiaan meni oma aikansa.
– Hyvältä tuntuu, että saatiin tämä asia vihdoin maaliin, Sannamari Kangas sanoo.
Petrovaarasta muutti Tinka-kissa, joka nyt asustaa Kankaan tilan saunatiloissa, kunnes pihalla oleva kontti saadaan varustettua kissoille sopivaksi.
– Se sähköistetään, joten sinne saadaan lämpimät tilat noin kymmenelle kissalle, Kangas kertoo. Löytökoirista huolehtii Juuassa edelleen Lauri Vaakanainen Yhteystiedot molemmille löytyvät kunnan ja Siun soten nettisivuilta.
A ijA Poikonen
Tinka-kissa ujosteli, kun Arja Oksman (oik.) kävi sitä tervehtimässä Kankaan tilalla. Tinka muutti Petrovaarasta kuun vaihteessa, kun Sannamari Kangas (vas.) otti löytökissat hoitaakseen.
”Eläinten pitoon pitäisi saada tiukempi laki”
Arja Oksman huolehti kunnan löytökissoista 15 vuoden ajan. Hoidokit eivät ole rajoittuneet pelkästään löytökissoihin, vaan hoitoon on otettu muitakin kodittomia eläimiä. Samalla hän on nähnyt, miten huonoissa olosuhteissa eläimiä välillä pidetään. Lain pitäisikin hänen mielestään olla tiukempi, jotta lemmikkieläimen hyvinvointi voitaisiin taata.
Juuassa syntynyt, mutta jo vauvana Etelä-Suomeen muuttanut Arja Oksman asui perheen perustamisen jälkeen Helsingissä, Vartiokylässä. Eläinrakkaus oli alkanut jo pienenä tyttönä ja jatkui aikuisiällä. Vihreä omakotitalo oli kuuluisa siitä, että se toimi eläinten sijaiskotina.
– Ihmiset tiesivät, että eläimen voi tuoda sinne. Jopa niin, että joskus yön aikana saattoi ilmestyä pihalle koppa, jossa oli joku hoitoa tarvitseva eläin.
Kun omat hevoset tulivat mukaan kuvioon, muutti Arja maalle Siuntioon. Asuminen siellä ei kestänyt kauan, kun yllättävä kohtaaminen Mikko Oksmanin kanssa heitti Arjan takaisin synnyinseudulleen Juukaan.
– Pienenä vietin kaikki kesälomat mummon luona Petrovaarassa, ja tapasin jo silloin Mikon. Se oli sellaista maitolavarakkautta, joka sitten jäi, kun elämä vei molempia eri suuntiin, Arja kertoo.
Kuinka ollakaan, parikymmentä vuotta sitten he tapasivat sattumalta Joensuussa, ja se oli menoa.
– Ennen juhannusta tavattiin ja muutin Mikon kanssa yhteen marraskuussa. Seuraavana vuonna mentiin naimisiin.
Pariskunta muutti Petrovaaraan, Mikon entiseen lapsuudenkotiin, ja tila rupesi täyttymään eläimistä. Arjan hevoset muuttivat Juukaan,
Luopumisen aika. Arjan hoidettavat vähenevät, mutta sylissä olevan Sohvi-kissan lisäksi Oksmanneilla asuvat Pörri- ja Vilma-kissa, koirat Pimu ja Lyyti, Marko-vuohi ja kanoja sekä kukko.
mutta tilalle ilmestyi myös kissoja, koiria sekä vuohia ja kanoja. Valtava Severi-sika oli Arjan lemmikki ja kuuluisuus, josta tehtiin juttuja lehtiin.
– Melkein kaikki tänne tuodut eläimet ovat olleet pelastettuja jostain niin kuin Severikin teuraaksi joutumiselta.
Suurimmalle
osalle uusi koti Eläinten ylläpitokuluihin saatiin ka-
tetta, kun pariskunta piti eläinhoitolaa viitisen vuotta. Koiria tuotiin hoitoon esimerkiksi silloin, kun omistaja läksi lomareissulle. Hoitolatoiminnasta oli kuitenkin luovuttava, kun Arjan terveys alkoi horjua. Kunnan löytökissat olivat siinä vaiheessa Arjan hoteissa, ja sitä toimintaa hän jaksoi pyörittää kaikkiaan 15 vuotta, lokakuun alkuun asti. Löytöeläintä pitää lain mukaan säilyttää vähintään kahden viikon ajan, minkä jälkeen kunnalla on oi-
keus myydä, luovuttaa tai lopettaa eläin.
– Meille tulleista kissoista ainoastaan sairaat tai muutoin vaivaiset kissat on lopetettu. Muille hoitoon tulleille on yritetty löytää uusi koti. Kaikkiaan yli 400 kissaa on tänä aikana lähtenyt meiltä uusiin koteihin, Arja kertoo hoidokeistaan. Kissat tulivat eri syistä: omistaja oli menehtynyt tai ei pystynyt eläimestä huolehtimaan mutta oli myös
villiintyneitä, loukulla kiinni saatuja kissoja. Monet niistä olivat hyvin arkoja.
– Ihmisiin tottumattoman kissan kesyttämiseen saattoi mennä aikaa puoli vuotta tai pidempikin aika. Alkuaikoina Arjan eläinlääkäriystävä kävi sterilisoimassa kissoja ennen uuteen kotiin luovutusta, mutta viime aikoina kissan leikkuuttaminen on jäänyt uuden omistajan vastuulle.
– Löytökissojen huolehtimisesta saa korvausta nykyään 350 euroa kuuakudessa, mikä ei riitä siihen, että kissat leikkautettaisiin meillä ollessa, Arja sanoo.
Kissa ei ole
lainsuojaton
Vastaan on tänä aikana tullut monenlaisia olosuhteita, joissa eläimiä pidetään. Eläimen hyvä hoito ei Arja Oksmanin mielestä nykyisellä lainsäädännöllä aina toteudu.
– Kyllä lain pitäisi olla kireämpi. Onko hyvää elämää, jos eläimelle on tarjolla joku pömpeli, kuivamuonaa ja vettä? Pentutehtailua niin kissoilla kuin koirillakin esiintyy aivan liikaa, ja sitä on vaikea saada kuriin.
Keskustelua Juuassakin herättävät taajamassa irti kulkevat kissat. Arja painottaa, että kissa ei ole lainsuojaton ulkona kulkiessaan. – Laki kieltää ampumasta vapaana kulkevaa kissaa. On sitten omistajan vastuulla, minkälainen riski kissalla on paikoissa, missä on paljon liikennettä tai jos se esimerkiksi joutuu kiusaamisen kohteeksi vapaana liikkuessaan. Maaseutumaisessa ympäristössä riskejä on vähempi.
Syöpäyhdistyksen Juuan osasto juhli 40-vuotista taivaltaan
Juhlassa yleisön toivotti tervetulleeksi Jorma Lehtojuuri , Juuan osaston puheenjohtaja. Pohjois-Karjalan syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Suvi Jolkkonen toi emoyhdistyksen terveiset ja onnittelut Juukaan sitkeän työn tekijöille. Edelliset juhlansa Juuan osasto on järjestänyt 20 vuotta sitten. Siitä ajasta tähän päivään kertoi puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri. Monet toiminnot ovat säilyneet kautta vuosien. Uuttakin on tullut esimerkiksi tietotekniikan kehittyessä ja koronan aikana. Ihmisen kohtaaminen on säilynyt keskiössä aina.
Juhlassa yleisöä viihdytti Kaari-yhtye. Heidän kansanlaulujen säveliin uudelleen sanoittamat laulut keski-ikäisen naisen elämästä nostivat hymyn huulille. Vapaassa sanassa kunnanjohtaja Henri Tanskanen toi kunnan tervehdyksen juhlaan. Loppulauluna oli perinteisesti Karjalaisten laulu
Hyvä elämä syövästä huolimatta
Juukalaissyntyinen Maria Tengström (os. Mulari), syöpätauteihin erikoistunut lääketieteen tohtori Kuopiosta, piti juhlapuheen aiheesta Hyvä elämä syövästä huolimatta. Hän kertoi puheessaan, että vähintäänkin joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään elämänsä aikana. Syöpä on jo sanana usein pelottava, sillä syöpä voi johtaa fyysisiin muutoksiin, aiheuttaa henkistä ahdistusta, aiheuttaa taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia ja uhkaa henkeä.
Onneksi syövän hoito kehittyy jatkuvasti, ja suurin osa syöpään sairastuneista paranee. Myös levinnyttä syöpää sairastavat potilaat elävät yhä pidempään ja oireenmukaisen hoidon toteutusta ja saatavuutta on pyritty parantamaan. Syöpä ja sen hoidot voivat aiheuttaa monenlaisia haittoja mutta useimpiin pystytään löytämään apua.
Kuinka sitten voisi elää hyvää elämää syövän kanssa? Keskity asioihin, joihin voit vaikut-
Maria
taa. Ajantasainen tieto tilanteesta ja luottamuksellinen suhde hoitotahoon helpottavat asioiden ymmärtämistä. Tärkeää on osallistuminen oman hoitosuunnitelman tekemiseen, ja sen selvittämiseen, että mitä ja miten hoidetaan, sekä selvittää myös mitä haittoja hoidosta on odotettavissa. Kannattaa kysyä myös, voinko jotenkin itse vaikuttaa hoitojen sujumiseen? Aina ovat tärkeitä lepo, terveellinen ruokavalio, uni ja liikunta. Tuen etsiminen auttaa usein. Monet tahot auttavat sairastunutta ja läheisiä. Syöpäjärjestöt tarjoavat neuvontaa, kursseja, tapaamisia ja virkistystoimintaa. On mahdollista saada tukihenkilö ja taloudellista tukea. KELA järjestää kuntoutuskursseja. Psykososiaalista tukea voi saada esimerkiksi sosiaalityöntekijältä tai sairaalapapilta ja omasta seurakunnasta. Monelle ovat tarpeen myös apuvälineet, kuten peruukki, rintaproteesi, erektiolääkkeet, rollaattori tai sairaalasänky kotiin. Oman hyvinvoinnin asettaminen etusijalle on nyt tarpeen. Pyri ylläpitämään sosiaalisia suhteita. Tilanteesta kannattaa kommunikoida läheistesi kanssa. Myös taloudellisten asioiden järjestäminen voi tuoda mielenrauhaa.
karjalanpiirakoita.
toi valoa ja iloa juhlaan.
Ulkopuolisilla voi olla tapa käsitellä sairastumista toksisen positiivisuuden kautta. Toksinen eli myrkyllinen positiivisuus tarkoittaa uskomusta, jonka mukaan yksilön pitäisi ylläpitää positiivista ajattelua riippumatta siitä, miten vaikeassa ja haastavassa tilanteessa hän elää. Esimerkiksi, että ihmiselle ei anneta enempää kuin hän voi kestää tai muilla on paljon vaikeampaa. Positiivisella asenteella voi olla hyötynsä, mutta toksinen positiivisuus kieltää kaikki hankalat ja negatiiviset tunteet ja pitää sen sijaan yllä valheellista kuvaa siitä, että kaikki on hyvin.
Kuinka voisin ystävänä tai läheisenä tukea syöpää sairastavaa?
Suhtautumalla avoimesti ja tarjou-
Rajaseutu tarvitsee tehohoitoa
Muuttunut turvallisuuspoliittinen ympäristömme ja sulkeutunut itäraja ovat tosiasioita, joilla on vaikutusta elämisen laatuun ja mahdollisuuteen erityisesti itäisessä Suomessa. Suunnitelmien ja strategioiden lisäksi on saatu liikkeelle myös konkreettisia toimenpiteitä. Näistä kiitos Tasavaltamme hallitukselle.
Itärajan yli tapahtuvalla elinkeinotoiminnalla on hyvin kauas ulottuva historia. Se on ollut rajaseutujen hyvinvoinnin perusta pois sulkien sotienaikaiset tilanteet. Jopa Neuvostoliitoksi kutsutun kehitys-
häiriön aikana rajan yli kuljettiin ja tehtiin kauppaa valtiollisella ohjauksella ja hyväksynnällä.
Myönteiset itäsuhteet loivat merkittävää hyvinvointia koko maahan.
Neuvostoliiton kaatuessa avautuivat uudet ja entistäkin houkuttelevammat mahdollisuudet. Erityisesti rajaseutu heräsi kaupalliseen kukoistukseen rajan ylitysten helpottuessa. Satamat ja logistiikan sektori loistivat valtavista ruuhkista huolimatta. Ponnistelimme onnistuneesti raja-asemien ja tiestön kehittämisessä vastaamaan kasvavia liiken-
nevirtoja. Syntyi kokonaan uusi rajakauppiaiden sukupolvi korvaamaan entisiä valtiollisia sopimuksia. Itä oli se suunta, josta aurinko ja hyvinvointi nousivat lamasta toipuvalle Suomelle. Rajaseutu on nyt syvässä kriisissä, jonka syntymiseen seutukunta itse on syytön. Historia ja kansallinen toiveikkuus ohjasivat uusien itäsuhteiden kehittämistä ja panostuksia yhteistyöhön suuren itäisen naapurimme kanssa. Nyt koko Suomi kärsii, Itä-Suomi enemmän, mutta rajaseutu kaikkein pahiten. Jos muu
Ostatko vaatteet uutena vai kelpaako käytetty?
Helena Soikkeli. Kirpputorilta ostan ensisijaisesti. Joskus voi olla vaikea löytää oikeaa kokoa. Uusia vaatteita ostan joskus, jos on tarjouksessa. Kengät ja alusvaatteet aina uutena.
tumalla kuuntelemaan. Voit kysyä, voitko auttaa käytännön askareissa ja jakakaa asioita, joista nautitte.
Toivo on tärkeä elämänhalua ylläpitävä voima. Toivo voi olla myös sen hyväksymistä, että nyt on näin.
Syöpä ei ole taistelu, vaan sairaus, joka on usein parannettavissa. Eikä se ole peli, jonka voi voittaa tai hävitä. Syövän parantumattomuus tai syöpään menehtyminen ei ole ihmisen omaa heikkoutta tai huonoutta.
Loppusanoina hän muistutti, että jonakin päivänä me kuolemme mutta kaikkina muina päivinä me elämme.
Ritva väyRynen
Veikka Vainikka. Lähinnä käytettynä kirppareilta, harvemmin uutena. On ekologisempaa ja joskus halvempaa. Hankin vaatteita vain silloin kun jotain tarvitsen. Juuassa olen tehnyt kirppiksiltä edullisia löytöjä.
Heidi Tanskanen. Enimmäkseen käytettyinä, kirppareilta tai esimerkiksi Facebookin Juuan ostaa, myy, vaihtaa -sivustolta. Kierrätyksen takia ja onhan se ekologisempaa. Juuassa on kirppiksillä hyvät valikoimat ja löydän hyvin kokoani olevia vaatteita.
Itäinen Suomi tarvitsee kuntoutusta, niin rajaseutu tarvitsee akuuttia tehohoitoa pysyäkseen hengissä. Rajaseutu on myös EU:lle tunnustetusti tärkeä yksityiskohta. Tämän takia EU on myös valmis kuuntelemaan rajaseutujen erityistarpeita. Tunnistettu ongelma on puoliksi ratkaistu – rajaseudun ongelma on tunnistettu, joten kaivetaan se ratkaisukin nyt esille.
Jaakko kilpeläinen
Rajaseudun yrittäjä, Pohjois-Karjalan Yrittäjien hallituksen jäsen.
Kari Korhonen. Minun ei ole tarvinnut hankkia vuosiin uusia vaatteita, pärjään vähällä. En jaksaisi shoppailla, siinä menee hermot. Viimeksi kun jotain tarvitsin, niin hankin uutena netin kautta.
Kaari-yhtye
Tengström (oik), Jorma Lehtojuuri ja Suvi Jolkkonen kukitettiin juhlan päätteeksi. Maria Tengström sai lisäksi kotiin viemisiksi uunituoreita
Muistitestiin menoa
ei tarvitse hävetä
Monta keinoa harjoittaa muistia
Joensuun Areenalla vietettiin Suomen Seniorikotien ja Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n järjestämää Ikäihmisten terveyspäivää 8. lokakuuta. Väkeä saapui ympäri maakuntaa. Myös Ellinkulmasta tultiin yhteiskuljetuksella Areenalle. Tämän vuoden teemana oli muisti.
Muistihoitaja Siru Siimes Siun sotelta luennoi muun muassa aivoterveydestä ja siitä, milloin hakeutua muistitutkimuksiin.
– Oireet on tärkeä tunnistaa ja muistitestiin kannattaa hakeutua hyvissä ajoin. Testissä selviää, onko kysymys hyvänlaatuisesta muistamattomuudesta vai onko merkkejä alkavasta muistisairaudesta.
Hän painotti sitä, että tutkimuksiin menemistä ei tarvitse hävetä, koska muistin huononemista ja taudin etenemistä voidaan hidastaa elintavoilla ja ravinnolla.
Jos oma tai läheisen muisti askarruttaa, muistitutkimuksen voi käynnistää terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai yksityisellä lääkäriasemalla. Neuvoa voi kysyä myös muistiliiton muistineuvontapuhelimesta 09-8766550.
Juukalainen Sirpa Räsänen kertoi, että hän ei häpeä muistitestiin menoa, mutta häntä hiukan pelottaa se, tuleeko hänelle joskus muistisairaus.
– Työssä ollessani kävin testauttamassa muistiani, koska äidilläni oli Alzheimerin tauti, mutta mitään hälyttävää ei onneksi löytynyt. Tulos oli, että unohtelut kuuluvat normaaliin ikääntymiseen.
Hän harjoittaa muistiaan liikunnalla, ristikoita ja käsitöitä tekemällä ja lukemalla. Hän huomauttaa, että häntä ei pidä sotkea juukalaiseen muistihoitajaan, jolla on sama nimi kuin hänellä.
Hyvä uni tärkeää
Myös Liisa Kortelainen on sitä
mieltä, että muistitestiin menemistä ei tarvitse hävetä. Hän oli käynyt muistitestissä muutama vuosi sitten, kun oli huomannut, että ihmisten nimet unohtuvat joskus.
– Testin tulos oli, että se on normaalia ikäihmisillä, Kortelainen sanoi.
Hän kertoi eräästä lukemastaan tutkimuksesta, jossa sanottiin, että hyvä uni on ykkössijalla muistin hyvänä pysymisessä.
Hänestä on aina mukava käydä Ikäihmisten terveyspäivässä, koska siellä oppii aina jotakin uutta ja tapaa muistakin kunnista tulleita tuttuja, sillä onhan aivoille tärkeää myös sosiaaliset suhteet.
Leena Kakkinen oli kolmatta kertaa Ikäihmisten terveyspäivässä.
– Olen tykännyt käydä täällä. Täällä on paljon ohjelmaa, ja aina saan jotain uutta tietoa.
Hän ei ole vielä huomannut oireita omassa muistissaan.
Hänen keinonsa torjua muistin huononemista on muun muassa liikunta, metsässä kulkeminen ja ristikoiden täyttäminen.
Tapahtumassa oli myös mahdollisuus kuunnella muitakin terveyteen liittyviä luentoja, muun muassa miten alkoholi vaikuttaa aivoterveyteen ja muistiin. Yhdistyksillä oli omia pisteitä, joissa sai tietoa ja materiaalia mukaan.
Päivän aikana sai osallistua kuntotestiin, päivätansseihin ja liikuntaan sekä saatiin tietoa edunvalvonnasta ja testamentin laadinnasta. Heille, jotka eivät osanneet vielä kunnolla tanssia, oli järjestetty tanssikurssi. Itä-Suomen Liikuntakoulun oppilaat antoivat halukkaille kymmenen minuutin hartiahieronnan.
A nni K eränen
Puurobaari porisi
Ellinkulmassa
Juuan Martat saapuivat Ellinkulmaan esitelläkseen erilaisia puuroja sekä niiden lisukkeita. Maisteltavana oli naurispuuroa, mustikkaohrapuuroa, puolukkaista vispipuuroa, uuniohrapuuroa, puolukkaista kauralesepuuroa ja tummasta riisijauhosta tehtyä puolukkapuuroa. Näistä kaksi viimeistä olivat gluteenittomia. Puuroa saattoi maustaa oivariinilla tai puolukka-aroniahillolla. Lopuksi oli tarjolla pannukakkua vadelmahillolla ja marjapiirakkaa kahvin kera.
Puurotapahtumat ovat kuuluneet Marttojen syksyyn jo vuosia, lokakuu on Puurokuu. Näin kerätään ympäri Suomea varoja Marttojen kehitysyhteistyöprojekteihin esimerkiksi Etiopiassa ja Sambiassa yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa. Yhdistykset toteuttavat tapahtumaa useilla eri tavoilla. Jossakin se järjestetään osana Martta-iltaa, jossakin vaikkapa kauppakeskuksessa. Tavoitteena on myös muistuttaa puurojen tärkeydestä ruokavaliossamme. Niistä saa hyviä kuitu-
Ikäihmisten terveyspäivä alkoi venyttelyllä.
Muistista kannattaa pitää huolta. Muistihoitajat Reetta Kiviranta ja Outi Turunen Siun Sotesta jakoivat tietoa ja materiaalia aivoterveydestä ja muistista.
ja ja puuro on vähäkalorinen, riippuen tietenkin lisukkeista.
Jaakko Väyrynen oli tullut maistiaisille ja ilahtui kovasti, kun tarjolla oli naurispuuroa.
– En ole saanut naurispuuroa varmaan kymmeniin vuosiin. Kyllä sitä ennen syötiin, kun aikanaan Matarassa viljeltiin nauristakin. Ja äitinikin jo keitti sitä. Herkkua se oli silloinkin, muisteli 91-vuotias Väyrynen.
ritvA väyrynen
Monenlaiset puurot maistuivat noin 40:lle kävijälle. Etualalla Helmi Turunen, Reetta Toivanen ja Valma Nykänen.
Erasmus+ – Jobshadowing keväällä
Huhtikuussa 2024 kaksi opettajaa Juuan lukiosta sattui matkustamaan yhtä aikaa Euroopan Unionin rahoittaman Erasmus+-ohjelman kautta jobshadowingiin eri puolille Eurooppaa.
Tätä jobshadowing tarkoittaa: mennään 3–7 päiväksi yksin toisen Euroopan maan kouluun seuraamaan ja oppimaan, miten siellä tehdään samanlaista työtä, ja mitä itse tekee omassa koulussaan. Euroopan Unionilta saamamme Erasmus+ -rahoitus kattaa osallistujien matkakulut, ja EU vaatii samalla tarkat suunnitelmat sekä raportit toimista.
Etukäteen oli järjestetty majoitus ja paikallisen koulun työntekijä ohjaamaan englanniksi, minne mennä, milloin ja miten toimia. Yksin pärjääminen sujui hyvin, kun molemmat otettiin kohdekouluissaan tosi ystävällisesti vastaan ja saatiin tutustua moniin ammattilaisiin, mahdollisesti tuleviin yhteistyökumppaneihin.
Äidinkielen ja suomi toisena kielenä -oppiaineen opettaja Marja Sirviö tutustui Reykjavikissa Vogaskólissa erityisesti islanti toisena kielenä -opetukseen. Siinä muun muassa vietnamilaiset, ranskalaiset ja ukrainalaiset 7–15-vuo -
tiaat eri kouluista olivat innokkaita oppimaan. Marja oppi, että he opiskelevat tehostetusti yhden vuoden islantia toisena kielenä aamupäivisin. Iltapäivisin he ryhmäytyivät omaan kouluunsa käsityö-, liikunta- ym. taitoaineiden tunneille. Opettajat käyttivät koko ajan islantia (ei englantia), pelejä ja itseaskarreltuja materiaaleja. Puhelimien sijasta käytössä olivat luokan iPadit. Islannin kielessä on saavutettava tietty taso, että voi siirtyä kokonaan oman koulun oppilaaksi.
Opinto-ohjaaja ja erityisopettaja
Kristiina Tallgrén pääsi pienessä
Islanti toisena kielenä -oppilaat aloittivat jokaisen koulupäivän keskustelemalla kuvien avulla muun muassa päivän säästä. Kuvat: Marja Sirviö
Selma lähtee kisaamaan Norjaan
Selma Heikkinen on harrastanut rytmistä voimistelua kaksi ja puoli vuotta Joensuun Katajan voimistelujaostossa. Nyt Selman on aika suunnata kisaamaan ulkomaille Norjaan, jossa järjestetään soveltavan rytmisen voimistelun kilpailut marraskuun alussa. Selma on jo aiemminkin todennut haluavansa olla lajissaan paras!
Joensuussa järjestetään erityisille mahdollisuus harrastaa ja kilpailla. Joensuun ryhmässä on jopa kolme kilpailevaa voimistelijaa. Selma harjoittelee kerran viikossa kaksi tuntia ohjatusti ja itse lähes joka päivä tunnin.
– Hyvin on mennyt, enkä uskaltanut ajatella, että Selma lähtisi tähän tällä tavalla. Selma on todella innokas harjoittelija, ja tämä on selvästi niin hänen juttunsa, iloitsee Selman äiti Ritva Väyrynen
Selma on käynyt neljät kisat Suomessa, ja jo ensimmäisistä kisoista Vantaalla hän voitti hopeaa, Joka vuosi jossakin päin Eurooppaa järjestetään tällaiset suuremmat kisat kuten nyt Norjassa. Halukkuuten-
sa sai ilmoittaa valmentajalle ja voimisteluliiton Special Olympics-valmentajat valitsivat kilpailuihin lähtijät.
Norjaan on tulossa 300 urheilijaa 19 eri maasta. Selma lähtee matkaan yhdessä valmentajansa ja toisen Joensuun Katajassa voimistelevan tytön kanssa. Suomesta lähtee kahdeksan urheilijaa ja kolme valmentajaa. – Jännittää mutta olen myös todella innoissani, toteaa Selma.
– Kilpailu on tietenkin oma juttunsa ja kovasti täytyy Selman töitä tehdä. Tosi iso juttu on ne kaverit toisista ryhmistä niin kisoissa kuin leireilläkin, kertoo Väyrynen.
Kisaohjelmassa
vanne ja pallo
Selmalla on tällä hetkellä vanneja pallo-ohjelmat, joissa hän kisaa myös Norjassa. Tänä syksynä Selma rupeaa aloittelemaan nauhaohjelmaa. Myöhemmin tulee vielä keilat.
– Selma harjoittelee paljon nurmikolla, kun meillä sisällä ei oikein vanteen kanssa mahdu. Talvella pi-
lounaissaksalaisessa Daunin kaupungissa seuraamaan eri tapoja tukea kouluikäisiä nuoria. Samoin kuin Suomessa, myös Saksassa koulunkäyntiä vaikeuttavat muun muassa laajalle levinneet opiskelijoiden huono itsetunto, ahdistuneisuus, keskittymisongelmat ja epävarmuus tulevaisuudesta.
Päävierailukohteessa Thomas-Morus-lukiossa (TMG) tarjottiin esimerkiksi teknisiin ammatteihin tutustumista ”tyttöjen päivänä”, ja kasvatus- ja hoiva-ammatteihin tutustumista ”poikien päivänä”. Keskeiseksi anniksi muodostui huomio siitä, että koululla on run-
saasti syitä ja tapoja tehdä yhteistyötä hyvin monien tahojen kanssa. Niin koulu voi osaltaan ohjata lapsia ja nuoria löytämään, kehittämään ja käyttämään voimavarojaan muuttuvilla urilla.
Jobshadowingista saatiin paljon ammattivirikettä. Iloa tuotti myös tutustuminen ”veistoksellisiin” Islannin ja ”romanttisiin” jokilaaksojen Saksan maisemiin.
Reykjavikissa talot ovat värikkäitä ja koristeellisia. Seinämaalauksia on paljon.
tää ruveta käymään vaikka juoksusuoralla, jotta Selma mahtuu harjoittelemaan. Ruvetaan yhdessä vielä käymään punttisalilla, jotta saadaan kehitettyä lihaksia. Selma on hyvin notkea, kertoo Väyrynen.
Väyrysen mukaan valmentajat ovat ammattitaitoisia, muun muassa erityisluokanopettajaksi opiskelevia, ja heillä on voimistelutausta. Harjoituksissa käytetään erilaisia kommunikointimenetelmiä kuten kuvia ja viittomia, joten ne on oltava valmentajallakin hallussa.
Soveltavan rytmisen voimistelun harrastajille järjestetään lajileiri kerran vuodessa. Selma osallistui lajileirille toista kertaa elokuussa. Päivän aikana leirillä harjoitellaan jopa viisi tuntia. Harjoitusten ulkopuolella on muuta yhteistä tekemistä ja lepoa.
– Luottavaisin mielin lähetän Selman matkalle. Meillä on älyttömän hyvä valmentaja, ja hän tulee toimeen näitten nuorten naisten kanssa, toteaa Väyrynen iloisena.
tiuhti halonen Vanne
kisalajit.
Marja S irviö ja K riStiina tallgrén
ja pallo ovat Selma Heikkisen
Erasmus+ -hanke yhdistää eri maiden kulttuureja
Tänä syksynä syyskuussa 16–22.9. lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoita opettajineen meni vaihtoon Slovakian pääkaupunkiin Bratislavaan. Tämän opiskelijavaihdon kustansi Euroopan Unionin rahoittama Erasmus+ -hanke. Juuan kunta on saanut seitsemäksi vuodeksi Euroopan Unionin rahoituksen, Erasmus+ - akkreditoinnin.
Bratislavassa Juuan lukiolaiset työskentelivät yhdessä paikallisen lukion opiskelijoiden kanssa. Hankkeen teemana oli YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteet, ja niistä erityisesti tavoite 15 Life on Land. Hanketyöskentelyä tehtiin koulupäivien aikana, ja viimeisenä koulupäivänä työskentelyn tuotokset esiteltiin koulussa. Vapaa-ajan aktiviteeteissä opiskelijat kävivät muun muassa keilaamassa ja pelaamassa laser-sotaa yhdessä paikallisten nuorten kanssa.
Erasmus+ -hankkeen opiskelijaryhmäliikkuvuuksissa periaatteena on se, että opiskelija menee viikoksi vaihtoon toiseen maahan ja majoittuu siellä isäntäperheessä. Vastaavasti isäntäperheestä tulee opiskelija vastavierailulle Suo -
meen. Tämän isäntäperheessä majoittumisen koki erityisen tärkeäksi lukion ensimmäisellä luokalla oleva Hertta Hiltunen. Hertan mukaan ”Isäntäperheessä majoittuessa pääsee näkemään enemmän tavallisten ihmisten elämää kuin hotellissa”.
Lukion toisen luokka-asteen opiskelijaa Sami Hyykky on kiinnostanut jo monen vuoden ajan Erasmus+ -hankkeeseen osallistuminen. Erityisesti uusiin ihmisiin tutustuminen, englannin kielen parantaminen ja erilaisten maiden kulttuurikokemukset ovat houkutelleet Hyykkyä osallistumaan hankkeeseen. Puolestaan ensimmäisen luokan opiskelija Nitta Romppanen sanoo, että hänen suurin syynsä lähteä mukaan tähän hankkeeseen oli uusien kokemuksien saaminen.
Muutamilla opiskelijoilla oli muodostunut tietynlaisia ennakkoluuloja Slovakiaa kohtaan ennen vierailua, mikä muuttui vierailun myötä. Zhen Youzhe ajatteli, että Slovakia on köyhä maa, jossa elintaso on heikompaa kuin täällä Suomessa. Jo pian maahan saavuttaessa Zhen huomasi ennakkoluulonsa kokonaan virheellisiksi
huomatessaan kaduilla liikennöivät hienot autot ja kaupungin suuret talot.
Hienoimmaksi kokemukseksi opiskelijavaihdossa Hertta Hiltunen koki uusien ennalta tuntemattomien ihmisten kanssa vietetyn ajan ja erityisesti yhteiset vapaa-ajan hetket. Myös Nitta Romppanen korosti sitä, kuinka vapaa-ajan aktiviteetit ja toiminta olivat vaihdon parasta antia.
Harmillisesti loppuviikosta Bratislavassa sää ei suosinut opiskelijavaihdossa olevia. Alkoi satamaan paljon vettä, ja Euroopassa liikkuneen Boris-nimisen myrskyn seurauksena sää oli hyvin sateinen. Sunnuntaina 22.9. Bratislavassa oli syntynyt jopa tulvia Boris-myrskyn vuoksi ja kaupunkiin julistettiin hätätila, mutta opiskelijoiden ja opettajien onneksi he välttivät tämän tulvan.
Nämä vaihdot antavat Juuan lukiolaisille sekä Poikolan koulun oppilaille mahdollisuuden tutustua eri maiden kulttuureihin ja maihin. Vaihtojen aikana opiskelijoilla on myös loistava tilaisuus harjoitella oppimiaan englannin kielen taitoja käytännössä.
Henri Hyykky
Terkkari-Ella on lähellä
Juuassa aloitti tänä syksynä uusi Poikolan koulun ja Juuan lukion kouluterveydenhoitaja. Hän on pian 29 vuotta täyttävä juukalaislähtöinen Ella Möttönen. Ella on itsekin käynyt peruskoulun ja lukion Juuassa, eli hän palasi tuttuun ympäristöön. Vapaa-ajallaan hän mökkeilee, sähköpyöräilee, lenkkeilee ja hiihtää. Lukion jälkeen Ella muutti Joensuuhun ja opiskeli sairaanhoitajaksi Karelian ammattikorkeakoulussa. Valmistumisen jälkeen hän toimi sairaanhoitajana ikäihmisten parissa kuusi vuotta. Töiden ohessa Ella opiskeli terveydenhoitajaksi. – Täällä Juuassa oli kiva vastaan-
otto, osa opettajistakin tunnisti minut. Olen pitkään jo haaveillut tästä työstä, Ella kertoo. Hän pyrkii olemaan helposti lähestyttävä. Terveydenhoitajan luokse pääsee avoimen vastaanoton aikoina niinä neljänä päivänä viikossa, kun Ella on koululla. Lisäksi asioista keskustellaan laajasti terveystarkastuksien yhteydessä. Ajan Ellan luokse voi varata myös Siun soten verkkoajanvarauspalvelun kautta. Mikäli nuorella ei itsellään ole ajanvaraukseen tarvittavia verkkopankkitunnuksia, huoltaja voi varata ajan.
– Ja sitten toki Wilman kautta saa
laittaa viestiä aina kun siltä tuntuu, Ella muistuttaa.
Etenkin syksyn pimeydessä monilla nuorilla saattaa olla vaikeuksia jaksamisen kanssa. Ella huomauttaa arkirutiinien tärkeydestä.
– Kaikille tutut perusjutut, kuten ruokailuasiat, liikunta-asiat ja uni ovat hyvin tärkeitä. Myös ruutuaika on nykyisin suuressa roolissa vaikuttamassa nuorten hyvinvointiin, etenkin sosiaalinen media, Ella muistuttaa.
Sosiaalisella medialla on toki hyviäkin puolia, mutta myös erilaisia haittoja.
– Esimerkiksi voi tulla monenlai-
sia paineita, ja muutenkin siellä voi tulla vastaan ikäviä asioita. Täytyy myös olla tarkkana, jos joku tuntematon ottaa siellä yhteyttä, Ella sanoo ja naurahtaa, ettei hän kuitenkaan halua pelotella ketään.
– Jos sosiaalisessa mediassa kuitenkin kohtaa jotakin, joka jää mieleen painamaan, siitä voi ja täytyy aina puhua aikuiselle. Kouluterveydenhoitajan lisäksi myös kuraattori on tavoitettavissa koululla.
Siun sotella on myös uusi digipalvelu, Nuoren mieli -chat, jossa voi jutella huolistaan.
k arla Tolvanen
Tänä syksynä kouluterveydenhoitajana aloittanut Ella Möttönen keskustelee nuorten kanssa luottamuksellisesti kaikista hyvinvointiin liittyvistä asioista.
Paikallisessa luonnonpuistossa tutustuttiin Slovakian luontoon.
Kumppanikoulu Gymnázium Jura Hronkassa oli lämmin vastaanotto Juuasta tulleille vieraille. Kuvat: Zuzana Pinterova
Kolinportti
Korttikampanja tuo iloa sotiemme
naisten ja veteraanien itsenäisyyspäivään
Posti, veteraaniliitot ja Lotta Svärd Säätiö järjestävät kymmenettä kertaa kampanjan, jossa veteraaneille ja sotiemme naisille toimitetaan postikortteja itsenäisyyspäiväksi.
”Korttikampanja päättyy tähän vuoteen, joten jokaisella on vielä kerran mahdollisuus ilahduttaa elossa olevia veteraaneja, lottia ja sotiemme naisia korttitervehdyksin. Haluamme näin välittää arvostuksen ja kiitoksen heille työstä, mitä he ovat tehneet itsenäisen Suomen hyväksi”, sanoo kotimaan kuluttajakirjepalveluista vastaava joh-
taja Sami Määttä Postista.
Kortteja voi lähettää 10.11. asti. Posti toimittaa kortit veteraaneille, lotille ja sotiemme naisille itsenäisyyspäiväksi.
Veteraaneja on keskuudessamme vielä noin 1 500. Sotiemme naisia on noin 4 500, lottia noin 430 ja pikkulottia noin 2 700.
Kampanjan tarkoituksena on tuoda helpotusta sotiemme miesten ja naisten yksinäisyyteen, iloa itsenäisyyspäivään ja lämmintä mieltä joulun odotukseen.
Kortteja voivat lähettää niin yksityishenkilöt kuin koululuokat, yh-
teisöt ja yrityksetkin.
Kampanjaan osallistutaan kirjoittamalla tervehdys korttiin. Kiinnitä postimerkki ja lähetä kampanjaosoitteeseen. Voit lähettää myös useampia kortteja kerralla. Laita silloin kortit kirjekuoreen ja kiinnitä kuoreen painon vaatima määrä postimerkkejä. Kuoren sisällä oleviin kortteihin ei tarvita postimerkkiä. Lähetä kortit viimeistään 10.11. osoitteella:
Posti Oy
Kortti veteraanille PL 7230
00002 HELSINKI
P-K:n Syöpäyhdistys
Järjestöpalsta
Juuan paikallisosasto
Ti 5.11. klo 14–16 hiljattain syöpään sairastuneiden vertaistapaaminen (alle kaksi vuotta sairastumisesta), Ellinkulman pieni huone, Väyryläntie 1. Tule keskustelemaan luottamuksellisesti sairastumiseen liittyvistä asioista ja ajatuksista. Tapaamisessa mukana Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 1.11. klo 13 mennessä 013 227 600.
Vuokrataan
Saunallinen kerrostalokaksio lasitetulla parvekkeella. P. 050 466 1552
Sekalaista
Saagan kansan Idän Marian ortodoksinen kirkolliskommunio on profeetallis-karismaattinen Mariaaninen liike ja on aloittanut karismaattisen liikehdinnän nimeltä Pax Fetace Holy Ghost! Profetia: Minä teidän Marianne annan pitäjään etsikkoajan joka kestää 7 vuotta, sinä aikana minä visusti etsin jokaista pitäjäläistä herätykseen. Jaakko Tuononen Puh. 040 8387 846. OmaisOiva kahvila ti 22.10. klo 12–13.30. Visailu ja aivojumppatuokio omaishoitajille ja heidän läheisilleen sekä läheistään hoivanneille. Juuan kirjasto. Tervetuloa!
TUORETTA MUIKKUA
Vko 45 6.11. Isänpäivälehti + Vaarojen Sanomien käsityöteema
Vko 48 27.11. Kolin seudun matkailu
Vko 48 Juuan Joulumessut la 30.11.–su 1.12
Vko 51 Joululehti siirtyy ilmestyväksi pe 20.12.
Vko 52 Lehti ei ilmesty
Vko 1 Lehti siirtyy ilmestyväksi tiistaille 31.12.
Vko 3 Matkamessut Tre
Vko 17–18 Vappulehti
Vko 19 7.5. Äitienpäiväteema
Vko 21 21.5. Kolin seudun matkailu
Vko 25 18.6. Kesälehti
Ehdota tarpeisiisi ja toiveisiisi sopivaa ajankohtaa:
• Kevään metsäteemalle
• Piha ja puutarha -teemalle, toukokuu
• Luontoteemoille
Kiitokset
Auta lasta, auta perhettä -keräys Kiitos avusta Tero Piiroiselle ja Pielisherkun asiakkaille sekä lahjoitukset jakaneille päivähoidon henkilöille kunnassa ja seurakunnassa. Yhdessä ilahdutimme 67 perhettä. LC Juuka
Kokoukset
Rakennusliiton Osasto 490 SYYSKOKOUS su 20.10.2024 klo 15 Juuan Työväentalolla. Esillä sääntöjen 8§ määräämmät asiat (toimihenkilövalinnat, toimintasuunnitelma ja talousarvio v. 2025), päätetään pikkujoulun/jouluruokailun järjestämisestä. Lisäksi muut esille tulevat asiat. Tervetuloa! Hallitus
Palloilukerho: To 17.10. klo 16.30 tekonurmi.
Pipolätkä 10-15 -vuotiaat: Ma 21.10. klo 16.30 koulun monitoimikaukalo. Ensimmäinen kokoontuminen. Ota jääkiekkomaila mukaan, jos on. JuPSillakin on mailoja. Futsal: Su 27.10. klo 13.30 vanha sali. Juuan Palloseura
Juuan Sydänyhdistys
Ellinkulmassa kaikille avoimia Sydänliiton verkkoluentoja: to 17.10. klo 10 Eteisvärinän hoito, to 31.10. klo 11 Voiko eteisvärinää ehkäistä elintavoilla. Kahvit tarjotaan. Tervetuloa.
Juuan Urheilijat
Huomenna to LETE-kerhoissa temppurata. Pallero- ja Perhe-LETE ikäiset (alle 5v) klo 17.15–18.15 sekä Leikki- ja Sportti-LETE ikäiset (512v) klo 18.15–19.15. Myös lomalaiset tervetulleita. Kaikkiin ryhmiin tarvitaan vanhempia avuksi valvomaan. Tervetuloa!
Miesten lentisvuoro torstaisin klo 19.15–21 ja tiistaisin klo 18–19.30. Ma 21.10. mennään vielä pelaamaan Tulikivi-Areenalle mölkkyä klo 17 edellyttäen, ettei kentän jäädytys vielä ala.
Jaostojen tulee kokoontua pikaisesti suunnittelemaan ensi vuoden toimintoja ja talousarviota, sillä seuran syyskokous lähestyy.
Perjantaina 18.10. Juuan tori 7.30–8.15
LAKIASIAINTOIMISTO
RAIMO KETTUNEN
VT, kaupanvahvistaja, p. 0405618034 -oikeudenkäynnit ja hallintovalitukset (myös julkinen oikeusapu) -perunkirjoitukset, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot -testamentit, edunvalvontavaltakirjat, avioehdot -kauppakirjat ja muut sopimukset Vanhatie 10, 83900 Juuka●lakipaikka.fi
perjantaina 28.5. tori 7.30–8.30 15€/2kg, 20€/3kg
Vko 4–5 levikkitapahtumat S-Market ja K-Market
Vko 7 12.2. Kolin seudun matkailu
Vko 9 Laskiaisviikko
Vko 12 19.3. Talviliikunta ja hyvinvointiteema
Vko 15 9.4. Vaalilehti
Vko 16 16.4. Autoilu- ja rakentamisteema, pääsiäisviikko
Suunnitelmallisuus helpottaa!
Ota yhteyttä: ilmoitukset@vaarojensanomat.fi / 050 390 2689 tai tuija.brax@vaarojensanomati.fi / 050 362 2875
Juttuvinkit: toimitus@vaarojensanomat.fi
Juuan ja Kolin talousalueen puolueeton paikallislehti • ISSN 1236-7796 • Uutismedian liiton jäsen
Postiosoite: Juuantie 9 A, 83900 Juuka
Palvelemme: puhelimitse sekä sähköpostilla ma-pe klo 9-15, toimisto avoinna ke klo 9-15.
Ilmestymispäivä: keskiviikko
Julkaisija: Vaarojen Sanomat Oy Y-tunnus 3439442-3
Juuantie 9 A, 83900 Juuka
Painovalmistelut: Vaarojen Sanomat
Painopaikka: Savon Paino Oy - Varkaus
TOIMITUS toimitus@vaarojensanomat.fi
Toimitusjohtaja
Tuija Brax • 050 362 2875 tuija.brax@vaarojensanomat.fi
Päätoimittaja Pasi Karjalainen • 050 342 4203 pasi.karjalainen@vaarojensanomat.fi
Toimittaja
Juha-Matti Junkkari • 050 390 4378 juhamatti.junkkari@vaarojensanomat.fi
Monimediaosaaja Piia Juntunen (vanhempainvapaalla)
SANNA JUNTUNEN
Ajanvaraus soittaen ja Whatsapp-viestein
Suun hoidon tarpeen arviot Hammaskiven poistot, myös implanttien puhdistus Paikkaukset
Karies- ja limakalvokontrollit Purentafysiologiset käsittelyt (puremalihasten hieronta) Vihlovien hammaskaulojen suojaukset Fluoraukset
Värjäymien poisto Hammaskorut ja kiinnitys Hampaiden valkaisut Ompeleiden poistot Akuutit oikomishoidolliset toimenpiteet Tuotteiden ja välineiden myynti Luennointi Lahjakortit
Asematie 1, 75530 Nurmes|www.hammashoito-suuhygienistisannajuntunen.fi 010 517 4060
Olemme sitoutuneet noudattamaan Julkisen sanan neuvoston journalistin ohjeita
TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUS, ILMOITUKSET
ilmoitukset@vaarojensanomat.fi • 050 390 2689 tai 050 362 2875 • tuija.brax@vaarojensanomat.fi
Ilmoitusten jättö: pe klo 12:een mennessä. Puhelimitse annettujen ilmoitusten mahdollisista virheistä emme vastaa!
VERKKOLEHTI vaarojensanomat.fi
ILMOITUSHINNAT
Laskutuslisä alle 84.09 €:n
ilmoituksista 2.52 € + alv.
Ilmoitushinnat 1.9.2024 alkaen: (hintoihin lisätään 25,5 % arvonlisävero)
Paikka Hinta €
Etusivu 1,97 €/pmm
Takasivu 1,69 €/pmm
Teksti 1,59 €/pmm
Tekstin jälkeen 1,54 €/pmm
Kuolin- ja omaisten kiitosilmoitukset 1,50 €/pmm
Onnitteluilmoitus 36,00 €
Rivi-ilmoitukset 11,90 € /3 riviä, lisärivit 1,70 €/rivi
Seuratoiminta 6,00 €/5 riviä, lisärivit 1,70 €/rivi
Palvelutori 0,92 €/pmm
TILAUSHINNAT 2024
Kestotilaus 12kk/119,00 € Määräaikainen 12 kk/125,00 € Verkkolehti 12 kk/79,00 €
JAKELUHÄIRIÖT
Pohjois-Karjalassa: ma-su klo 6-12, puh. 0200 71400 (Suomen Posti oy) Muualla: puh. 0100 5445/Aikakausilehdet
Vektorigrafiikka: Freepik
Keskiviikon lukuhetket teille toimittaa
Kirjastokirppikseltä mielenkiintoisia löytöjä
Kirjastolla kirppisteltiin syyslauantaina 12.10. Kirpputorilla myyjät möivät erilaisia tuotteita laidasta laitaan, ja kahvion antimista sai nauttia lukion toisen vuosikurssin opiskelijoiden pisteellä. Tapahtumaa täydensivät auki olleet kirjaston palvelut sekä poistokirjamyynti.
Yksi kirjastolle saapunut myyjä, Mari Hyttinen, möi myyntipöydällään erilaisia itsetehtyjä käsitöitä, kuten koruja ja vaateklipsejä. Hän tekee tuotteita kierrätysajatuksella. Esimerkiksi korvakoruista löytyi vanhoja kolikoita ja shampoopullon osia uudelleen muotoiltuna. Vanhoista pitsiliinoista hän puolestaan tekee koristetyynyliinoja ja vaatteiden taskuja.
– Tavarat saa näin uuden elämän. Pieni tavara kerrallaan maailma pelastuu, Hyttinen tuumaa.
Kirjasto- ja kulttuuritoimen laadukkaille tapahtumille, mukaan lukien kirjastokirppikselle, Hyttinen antaa paljon kiitosta ja arvostusta. Hyttinen tykkää käydä kirpputoreilla itsekin. Hän on löytänyt muun muassa tuotteiden osia, joita voi edelleen käyttää omissa käsitöissä. Kirpputoreilta voi löytää erilaisia aarteita, jotka eivät ole massaliikkeistä jokaisen saatavilla.
– Se on sellaista löytämisen riemua, vanhan ajan sekatavarameininkiä, Hyttinen iloitsee.
Ostosten lomassa kävijät sai-
vat ostaa kahvitteluherkkuja lukion kakkosten kahviosta. Tarjolla oli muun muassa kahvia, kakkua ja suolaista piirakkaa. Tuotteita myymässä ollut toisen vuosikurssin opiskelija Santtu Leppänen kertoo kahvion tuoton menevän luokkaretkirahastoon. Reissu on edessä ensi keväänä, mutta kohde ei ole vielä varma. Rahankeruun puitteissa kakkoset ovat pääs-
seet muun muassa tekemään talkoohommia, inventaariota ja haravointia. Rahankeruu on sujunut kaiken kaikkiaan hyvin. – Onhan tämä niin kivaa kuin tämmöisellä lukiolaisella vaan voi olla, Leppänen toteaa.
Uusi perinne alkamassa
Juuan kirjasto- ja kulttuuritoimen järjestämät kirppikset antavat hy-
vät puitteet myyjille ja mukavan tapahtuman kävijöille.
– Hauska huomata, että kirjasto taipuu kirpputoriksi, kirjastoja kulttuurivastaava Iina Aaltonen pohtii. Asiakkaan toiveesta toteutuneesta kirjaston kirppiksestä aiotaan tehdä kuukausittainen perinne, ja jatkossakin jokaisen kuun toisena lauantaina. Näin ollen seuraa-
va kirjaston kirppis tulee olemaan isänpäivänaattona 9.11.
Tuleviin kirppiksiin sulautuu mukavasti erilaisia teemoja kalenterivuoden tapahtumien mukaan, kuten joulu, pääsiäinen ja kirjastojen Lainan päivä. Maksuttoman myyntipaikan voi varata ottamalla kirjastoon yhteyttä.
Syksyn edetessä Juuassa saadaan nauttia tuttuun tapaan kulttuuritoimen ja kirjaston erilaisista tapahtumista, kuten perinteisistä kansalaisopiston konserteista ja uutena Nota Neo –ukrainalaisen naislauluryhmän esityksestä. Suositussa lukupiirissä käsitellään lokakuun lopulla Nobel-palkitun Han Kangin Vegetaristi -teosta.
– Ollaan aivan aallon harjalla, Maarit Sorjonen toteaa.
Toiveikkaasti suhtaudutaan myös tulevaan, uuteen vuoteen ja uusiin ideoihin.
– Tunnetusti tartumme toimeen. Sen, minkä vaan pystymme toteuttamaan, sen me teemme, Aaltonen toteaa hymyillen.
Kirjaston väki toivoo saavuttavansa kuntalaisia niin perinteisellä kirjastotoiminnalla, e-kirjaston palveluilla kuin monipuolisilla tapahtumillakin.
– Kulttuuri tekee hyvää ja lukeminen kannattaa, Aaltonen ja Sorjonen iloitsevat.
Lukisitpa paperilehteä sitten kotisohvallasi tai digilehteä liikkeellä ollessasi, Vaarojen Sanomat takaavat vaivattoman ikkunan paikallisiin menoihin, niin syksyisissä sadepäivissä kuin talven paukkuvissa pakkasissa.
TEE TILAUS
TARJOUS!
Paperilehti 4KK/50 €
Digilehti 6KK/30 €
Tarjous voimassa vuoden 2024 loppuun saakka.
83900 JUUKA Hinnat koskevat vain kotimaantilauksia.
PAPERILEHDEN TARJOUS 4KK
Maksu yhdessä erässä. Voimassa vuoden 2024 loppuun.
KESTOTILAUS 12KK
kahdessa kolmessa erässä yhdessä
MÄÄRÄAIKAINEN 12KK
kahdessa kolmessa erässä yhdessä
DIGILEHDEN TARJOUS 6KK
Maksu yhdessä erässä. Voimassa vuoden 2024 loppuun.
DIGILEHTI kestotilaus 12KK
Maksu yhdessä erässä.
Tilaaja Lähiosoite
Posti:nro ja -toimipaikka
Maksajan nimi (ellei sama kuin tilaajan)
Lähiosoite
Posti:nro ja -toimipaikka
Vastauslähetys
Tunnus 5004499
Vaarojen Sanomat maksaa postimaksun
Pihla KuKKonen
Mari Hyttinen möi kirppiksellä kierrätysmateriaaleista itsetehtyjä käsitöitä.