ajassa 5 ajassa kartalla kartalla luotain luotain näkymä näkymä media media 3
Liikunnanopettajat lokeroivat yhä poikia ja tyttöjä tunneillaan KOULUTUS Sukupuolten tasa-arvo ei ulotu vielä koululiikuntaan. Opettajat toteuttavat
yhä takavuosien opettamismetodeja, vaikka opetussuunnitelma muuttui sukupuolineutraaliksi syksyllä 2016. TYTÖT PELAAVAT ringetteä, pojat jääkiekkoa. Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan lehtori Marja Kokkonen tyrmää nykyiset liikuntatunnit vanhentuneina. – On elämästä vieraantunutta, että tehdään asioita vain tyttö- tai poikaporukan kesken. Eihän työelämässäkään ole vain naisten ja miesten ammatteja. Jos tytöt jäävät poikien jalkoihin, on opettajan taidoissa vikaa. Kokkonen on tutkinut muun muassa liikunnanopettajien tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Liikunnan opetussuunnitelman mukaan koululiikunnan tehtävä on opettaa sosiaalisia taitoja, ei keskittyä pelkkään fysiikkaan. – Ajattelutapa, jonka mukaan pojat olisivat automaattisesti tyttöjä isompia, on stereotyyppinen. Jos fysiologia tai turvallisuus olisi peruste, erottelu pitäisi tehdä oppilaiden painon ja pituuden mukaan. VIIME SYKSYNÄ julkaistiin uusi opetussuunnitelma, joka pyrkii lisäämään tasa-arvoa kouluissa. Opetussuunnitelma ei velvoita kouluja järjestämään erikseen tyttöjen ja poikien liikuntatunteja, mutta Suomessa liikunnanopetus toteutetaan yleensä eri ryhmissä.
MIKÄ?
Liikunnan opetussuunnitelma ○ Vuoden 2016 päivitetystä opetussuunnitelmasta on poistettu sukupuolia erottelevia lauseita. ○ Suunnitelman yleiseen osaan on sen sijaan lisätty asiaa yhdenvertaisuuskasvatuksesta. ○ Suunnitelmia tehdään myös koulukohtaisesti, joten yksittäisillä kouluilla on suuri valta.
Aiemmassa, vuonna 2004 julkaistussa opetussuunnitelmassa sanottiin, että sukupuolten väliset erot ja mieltymykset tulee ottaa huomioon. Uudessa opetussuunnitelmassa nämä kohdat on poistettu, mutta se ei yllä vielä käytäntöön. KALEVAN LUKION liikunnanopettaja Merja Kaunisto sanoo sukupuolten erottelun olevan edelleen hyvin tarpeellista. – Liikuntatuntien erottelu on perusteltua esimerkiksi jääliikunnassa. Kovinkaan
moni tytöistä ei tahdo pelata. Poikien luistelu taas perustuu mailaan, eivätkä he innostuisi muodostelmaluistelusta. Kaunisto on toiminut liikunnanopettajana Kalevan lukiossa nyt 12 vuotta. Sitä ennen hän opetti 22 vuotta peruskoulun ja lukion liikuntaa Akaassa, Toijalassa. – Erottelu on peruskoulussa vieläkin perustellumpaa, koska yläkoulussa moni on vielä epävarma itsestään. Oma keho voi tuntua vieraalta ja sitä jopa häpeillään. Järjestely ajaa myös ei-niin-hyvien liikkujien etua. VESILAHDEN kirkonkylän koulussa liikuntaa opettava Janne Joensivu ja Juhannuskylän koulussa toimiva Hannu-Jussi Järvinen sanovat erottelussa olevan paljon hyviä puolia. Joensivu on työskennellyt alalla 14 vuotta, Järvinen parikymmentä. – Ala-asteluokilla tytöt ja pojat ovat samalla tunnilla. Yläkoulussa taas ollaan jo erikseen, koska fyysiset erot alkavat olla niin suuria. Tuntemani yläkoulun opettajat aika lailla allekirjoittavat sen, että erikseen ollaan, Joensivu toteaa. Järvinen sanoo erottelun olevan järkevää
tyttöjen ja poikien erilaisten mielenkiinnon kohteiden vuoksi. – Tytöt eivät ole yhtä kiinnostuneita peleistä ja pelaamisesta. NELJÄTTÄ VUOTTA liikuntapedagogiikkaa Jyväskylässä opiskeleva Robert Juvonen kertoo pitävänsä sekaryhmien opettamisesta, koska niissä otetaan toiset enemmän huomioon. – Opinnoissa on aiheesta puhuttu sen verran, että liikunnanopettajan on hyvä rohkaista vaikkapa poikaa kokeilemaan balettia, jos näkee motivaatiota. Kokkosen mukaan Jyväskylän yliopistolla on liikunnanopettajien kouluttajana suuri vastuu siitä, millaisia pätevät opettajat ovat. – Täällä hoetaan, että turvallisuus on kiinni ihmisten koosta. Henkilökuntamme ei ole opetuksesta yksimielinen ja ristiriitojakin on. Julia Ylä-Outinen
Miten muissa maissa toimitaan koululiikunnassa? Lue lisää utain.uta.fi/blogit LEEVI VÄHÄLÄ
Kalevan lukion liikuntatunnilla kiidetään jäällä lähinnä kaunoluistimilla. Merja Kaunisto ohjaa tyttöjen ryhmää.