Page 1

9/2012

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

elämykset 14

huvit 15

Pubivisat pelastavat tylsän illan Tampereella riittää pubivisailuita jokaiselle arkipäivälle. Toimittaja tiesi metsäsian mäyräksi, mutta se ei riittänyt ammattilaisia vastaan. s. 15

Sirkus leikkii painovoimalla Sirkuksessa ei tarvitse olla jalat maassa. Harrastajia kannustetaan hyppimään seinille. s. 8

Joonalla on tulevaisuus Kehitysvammaiset haluavat normaaliksi osaksi yhteiskuntaa. Ennakkoluuloja on kaikkialla, ja niiden murskaaminen vaatii sisua. s. 6

Perinteisiin vannova puolustaja Santeri Valkamo valitsi yhden maailman vanhimmista ammateista. Upseerin ura vaatii uhrauksia jo opiskeluaikana. s. 4


2 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

8.11.2012

Avaus

Minea Koskinen

minea.koskinen@uta.fi

Amerikassa äänet satelevat ehdokkaalle, joka ei esitä besserwisseriä. Presidentin pitää osata nöyrtyä ja kuunnella kansan murheita. Vuonna 1998 presidentti Bill Clinton ravisteli amerikkalaisten moraalia seksiskandaalilla. Clinton ei ainoastaan pettänyt Hillarya, vaan valehteli toistuvasti todisteiden vielä puuttuessa. Republikaanit ryhtyivät innoissaan ajojahtiin presidentin kaatamiseksi. Republikaanien jahti epäonnistui. Clintonista tuli kansan silmissä katuva syntinen, inhimillisyydessään erehtyväinen. Virkasyytteen kaatuminen ei mahtunut useimpien republikaanien oikeustajuun. Amerikassa presidenttiä ympäröi magneettinen henkilökultti. Presidentin on oltava vahva ja kyettävä ihmeisiin. Silti kansan myöntämä synninpäästö Clintonille osoittaa, ettei julkisuuden hallinnassa ole kyse vain tiukasta PR-kontrollista. Tärkeämpää on välittää muista, myöntää virheensä ja pyrkiä parempaan. Mitt Romneyn huonosta pelisilmästä kertoo esimerkiksi se, että hänen vaalisloganinsa ”Pidetään Amerikka amerikkalaisena” kuului vuonna 1922 Ku Klux Klanille. Kampanjan aikana hän kompastui usein suureen egoonsa ja käsikirjoitettuun empatiaan. Kun Romney keskittyi talouslukuihin, hän vahvisti kuvaa sydämettömästä johtajasta. Romneysta ei tullut pahista vahingossa. Historian kalleimmassa vaalitaistossa budjetti venyi sekä imagon rakentamiseen että nujertamiseen. Mielipidemittaukset paljastavat useimpien amerikkalaisten valinneen tiistaina presidentin, joka ymmärtää heidän huoliaan.

Yliopisto jättää lukihäiriöisen ilman apuvälineitä Yksikään Suomen yliopistoista ei tarjoa lukihäiriöisille opiskelijoilleen apuvälineitä. Tampereen yliopistossa ainoa apuväline on tietokone, jonka saa käyttöön, jos käsin kirjoittaminen on vaikeaa. Lukihäiriöisiä varten kehitettyjä välineitä ei yliopistolla ole. – Opiskelijat eivät ole kyselleet apuvälineitä, eikä yliopisto ole tarjonnut niitä, sanoo Tampereen yliopiston opintoneuvoja Elisa Tervanen. Edellisiin vuosiin verrattuna Tampereen yliopiston lukihäiriöisten hakijamäärä on kasvanut melkein 50 prosenttia. Viime keväänä valintakokeeseen haki erityisjärjestelyjä 37 lukihäiriöistä. Erityisjärjestelyt tarkoittavat noin tunnin lisäaikaa ja häiriötöntä huonetta. Samat järjestelyt on mahdollista tehdä tenteissä. Jos lukihäiriöinen haluaa erityisjärjestelyjä tentteihin tai apua opiskeluun, hänen pitää itsenäisesti hakea niitä. Tieto ei välttämättä saavuta opiskelijaa. Viime lukuvuoden aikana apua haki vain kaksi opiskelijaa. Apua saa opintoneuvojalta ja opintopsykologilta.

– Tunnen opiskelijan, joka käyttää korvatulppia. Ne ovat vähän kuin köyhän miehen häiriötön huone, kertoo Erilaisten oppijoiden hallituksen puheenjohtaja Airi Valkama.

lukihäiriöstä kärsivä voi saada apua opetuksessa. – Jos opettaja on tietoinen opiskelijan oppimishäiriöstä, hän varmasti auttaa, Elisa Tervanen kertoo.

Lukihäiriöisille on kehitetty monenlaisia apuvälineitä, esimerkiksi skannaava kynä, puhuva oikoluku, lukikalvo ja lukiviivain. Opiskelijan on hankittava ne itsenäisesti. Skannaava kynä auttaa esimerkiksi tutkielman tekemisessä. Sen avulla voi kopioida kirjoista kohtia, jotka siirtyvät suoraan tietokoneelle. Puhuva oikoluku lukee ääneen kirjoitetun tekstin, jolloin lukihäiriöinen kuulee virheensä ja voi korjata ne. Belgiassa on kehitetty apuväline, joka kirjoittaa puhetta suoraan tietokoneelle. – Sen piti opetella ääntäni hetken, mutta sen jälkeen se toimi loistavasti, kertoo Riitta Hämäläinen Erilaisten oppijoiden liiton hallituksesta. Opiskelijalla täytyy olla vaikea tai keskivaikea lukihäiriö, jotta hän saa erityisjärjestelyjä tentteihin ja pääsykokeisiin. Lievästä

Karla Kempas ja Elina Kirvesniemi

http://utain.uta.fi ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: (03) 3551 7349 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Maarit Jaakkola (1. toimituspäällikkö) Paula Sallinen (2. toimituspäällikkö) Sakari Viista (kuvatoimituksen vastaava) Teemu Helenius (taittovastaava)

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

Korkeakoulujen järjestämää tukea lukihäiriöiselle ○○Jos opiskelijalla on vaikea tai keskivaikea lukihäiriö, hänellä on mahdollisuus erityisjärjestelyihin pääsykokeessa ja tenteissä. ○○Tampereella ja Helsingissä lukihäiriöisen pitää hakea oma-aloitteisesti apua. ○○Turun yliopistossa työskentelee esteettömyysasioita hoitava henkilö. ○○Yliopistot eivät tarjoa äänikirjoja, mutta Celia-verkkokirjastosta korkeakouluopiskelijat voivat hankkia niitä ilmaiseksi, jos heillä on lausunto lukuesteestä.

Tamperelaiset voivat päästä pian valitsemaan pormestarinsa Valtiovarainministeriö uudistaa parhaillaan kuntalakia. Yksi pohdinnan alla olevista kysymyksistä on, voivatko kuntalaiset jatkossa äänestää pormestarinsa itse. – Mikään voima ei voi estää, etteikö pormestarin valinta suoralla kansanvaalilla tulisi arvioitavaksi, sanoo Kuntaliiton lakiasianjohtaja Arto Sulonen. Tampereen valtuustoryhmien puheenjohtajat kannattavat lähes yksimielisesti kansanvaalia. Nykyinen kuntalaki kuitenkin estää sen. – Kuntalaki tunnistaa vain valtuuston keskuudestaan valitseman pormestarin, sanoo Auli Valli-Lintu valtiovarainministeriöstä.

Suoran pormestarinvaalin takana ovat lähes kaikki Tampereen valtuustoryhmät. Utaimen tekemän soittokierroksen mukaan sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto, vihreät, keskusta ja Suomen kommunistinen puolue (skp) kannattavat kansanäänestystä. Kokoomuksella, perussuomalaisilla, ruotsalaisella kansanpuolueella ja sitoutumattomilla ei ole ryhmän yhteistä kantaa. Silti esimerkiksi kokoomuksen valtuustoryhmästä suurin osa kannattaa suoraa pormestarinvaalia. Puolueet kannattavat kansalaisten valitsemaa pormestaria, koska kansanvaalin

⋆⋆UUTISPUTKI

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti

Mitä?

järjestäminen saa kuntalaiset mukaan päätöksentekoon. – Nykyisellään tämä on naurettavaa kabinettipeliä, sanoo skp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Jari Heinonen. Pormestarin valinta on herättänyt paljon keskustelua. Tampereen kaupunki esitti tämän vuoden tammikuussa muutosta kuntalakiin, jotta pormestarin valinta kansanvaalilla onnistuisi. Muutos on mahdollinen kuitenkin aikaisintaan vuonna 2015, jolloin uusi kuntalaki astuu voimaan. Helena Korpela ja Elina Venttola

Varusmiesliitto pitää verohelpotusta huonona ratkaisuna

Sairas sydän kärsii talvesta

Varusmiesliiton mielestä puolustusvoimien komentaja Ari Puheloisen ehdottama verovähennys asepalveluksen suorittaneille kohtelee täysin epäreilusti korkeakouluopiskelijoita ja suoraan työhön meneviä. Opiskelija saattaa käyttää korkeakoulussa kuusi vuotta. Tämän aikana varusmiespalveluksen suorittanut ja töissä työskentelevä on saanut jo huomattavan verran veroetua. – Verohelpotus ei ole ollenkaan hyvä ratkaisu. Helpotuksen kestolla ei ole merkitystä, sillä veroetu on palkkio suoritetusta palveluksesta, sanoo Varusmiesliiton pääsihteeri Ville Aula.

Talvi tekee pahaa sydänsairaille. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan sydän- ja verisuonisairauksiin kuoleminen on talvella todennäköisempää kuin kesällä. Tutkimusryhmä vertaili eri ilmastoalueilla sijaitsevien yhdysvaltalaiskaupunkien kuolintodistuksia vuosien 2005–2008 väliltä. Sydänsairauksista johtuvista kuolemista 26 prosenttia sattuu kesällä ja 36 prosenttia talvella ilmastosta riippumatta. Kardiologi Pasi Lehto Tampereen yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksesta on huomannut talven vaikutuksen sydänpotilaisiin. Lehdon mukaan varsinkin sepelvaltimopotilaiden ja sydämen vajaatoiminnasta kärsivien oireet lisääntyvät talvella. Kylmyydellä ei ole suurta vaikutusta talviaikana sattuneisiin kuolemiin. Talveen liittyvien kuolemien taustalla ovat todennäköisemmin influenssakausi, masentuneisuus ja epäterveelliset elämäntavat.

Jos verohelpotuksia aletaan tulevaisuudessa suunnitella, Aulan mielestä niiden tulisi olla samat armeijan ja siviilipalveluksen käyneille. – Jos lainsäädännössä palvelukset ovat yhtä arvokkaita, tukien tulee olla yhtäläiset.

Varusmiesliiton tavoite on tiivistää yhteistyötä siviilipalveluksen kanssa, jotta molemminpuolisilta kotiuttamisongelmilta vältytään. Siviilipalvelukseen hakeutuu joka kuukausi uusi palveluserä. Tämä vaikeuttaa siviilipalveluksesta kotiutuvien henkilöiden toimeentulon tutkimista armeijasta kotiutuviin verrattuna. Myös Varusmiesliiton tiedot siviilipalveluksen suorittaneista ovat Aulan mielestä tällä hetkellä liian pienet yhteisen kotiuttamisongelman parantamiseksi. – Mahdollisuudet hakea tietoja siviilipalveluksesta päässeistä ovat varsin suppeat. Olemme aika lailla muiden tutkimusten varassa. Tuomas Ahola

Pieta Parkkinen


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 3

Utain verkossa: http://utain.uta.fi

Ulkomaalaisen kanssa avioidutaan harkiten Avioliitot Monikulttuuriset avioparit ovat vähintään yhtä tyytyväisiä parisuhteeseensa kuin

suomalaisparit. Ulkomaalaisten puolisoiden määrä on kasvanut tasaisesti.

Aleksi Tuomola

Yhdessä kymmenestä viime vuosina

Suomessa solmitusta avioliitosta toinen puolisoista oli vieraskielinen. Väestöntutkimuslaitoksen perhetutkija Lassi Lainiala kertoo, että ulkomaalaisten puolisoiden määrä on kasvanut tasaisesti. Suurin osa ulkomaalaisen ja suomalaisen välisistä avioliitoista solmitaan pitkän seurustelun jälkeen. Vain 3 prosenttia pareista on ennen häitä seurustellut alle 3 kuukautta. Pikaliitot ovat Väestöliiton tutkimuksen mukaan yhtä kestäviä kuin muutkin. Tianyun Jin ja Jussi Kuusirinne puhuvat maanantaisin kiinaa ja muina päivinä suomea. Pari tutustui keväällä 2011 yliopiston opiskelijavaihtoinfossa. Jin oli kertomassa kiinalaisyliopistosta, johon Kuusirinne oli lähdössä vaihtoon. Ensi kesänä he menevät naimisiin Suomessa. Vuotta myöhemmin häitä juhlitaan Kiinassa. – Suunnitelma on, että jäämme asumaan Suomeen. Perhetutkija Lainiala kertoo, että pikaisesti avioituvat puolisot tulevat usein Euroopan unionin ulkopuolelta. Kaikkiin kulttuureihin ei kuulu yhtä pitkä seurusteluaika kuin Suomessa. Joskus häiden ajoittamiseen vaikuttaa byrokratia. Jinin ja Kuusirinteen seurustelua säädökset eivät ole haitanneet, mutta jos häät olisivat myöhemmin, voisi tulla ongelmia. – Oleskeluluvat ovat Suomessa määräaikaisia. Jos oleskelulupa päättyy ennen naimisiinmenoa, voi joutua asumaan eri maissa, Kuusirinne kertoo. On väärä kuvitelma, että ulkomaalaistaustaiset puolisot olisivat erityisen nuoria tai vähän koulutettuja. Lainiala arvelee, että mielikuva ulkomaalaisten puolisoiden nuoruudesta johtuu esimerkiksi siitä, että varsinkin aasialaiset ovat ruumiinrakenteeltaan pienempiä kuin suomalaiset. – Siro aasialainen vaimo näyttää nelikymppisen suomalaismiehen rinnalla tyttöseltä.

Jussi Kuusirinne vietti viime lukuvuoden vaihto-oppilaana Tianyun Jinin kotimaassa Kiinassa.

Suurin osa ulkomailta Suomeen avioituvista puolisoista on länsimaalaisia. Vaimoja tulee eniten Venäjältä, Virosta ja Thaimaasta. Miehet löytävät ulkomaalaisen vaimon usein työ- tai lomamatkalla. Venäjälle tehdään paljon työmatkoja, Aasiassa taas lomaillaan. Naiset tapaavat ulkomaalaisen miehen useimmin opiskelun kautta. Miehiä tulee useista eri maista, viime vuosina eniten Turkista, Yhdysvalloista, Ruotsista ja IsostaBritanniasta. Korkeasti koulutettuja naisia

muuttaa naimisiin varsinkin Keski- ja EteläEurooppaan sekä Yhdysvaltoihin. Lainiala sanoo , että ulkomaalaiset puolisot ovat työllistyneet Suomessa yllättävän hyvin. Alle 10 prosenttia on työttömänä. Ulkomailta puolisoiden mukana tulevat lapset edellisestä liitosta ovat sopeutuneet Suomeen yleensä hyvin. Tutkimuksen mukaan monikulttuuriset parit riitelevät samoista asioista kuin suomalaiset, mutta useammin. He ovat kuitenkin

vähintään yhtä tyytyväisiä parisuhteeseensa kuin muut suomalaiset. Tyypillisiä riidanaiheita ovat kotityöt, vapaa-ajan käyttö ja raha. Sen sijaan lasten kasvatus ei aiheuta monikulttuurisille pareille enempää riitoja kuin suomalaisillekaan. Asiasta on usein keskusteltu jo ennen lasten syntymää. Jin ja Kuusirinne eivät vielä ole miettineet lasten kasvatusta. Lasten sukunimen valinta voi kuitenkin olla vaikeaa. Maarit Alkula

⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN

Teinikin haluaa turkin

Opettaminen vaarantaa terveyden

Raskaana olevat äidit Kuuden keikan hyötyvät ohjauksesta kilpajuoksu

Suomalaisella turkisalalla menee hyvin, vaikka nahkojen hinnat ovat korkealla. Saga Fursin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Päivi Mononen-Mikkilä sanoo, että yhtiön kokonaismyynti on ollut parempi kuin koskaan aikaisemmin. Pasi Mäki-Nevala Sammon Turkiksesta kertoo, että turkiksia kysellään huomattavasti aikaisempia vuosia enemmän. Erityisesti kasvavana joukkona liikkeen asiakaskunnassa näkyvät teini-ikäiset ja nuoret aikuiset. Aitoja turkiksia halutaan erityisesti toppatakkien kauluksiin. Samaan aikaan yli 60 000 ihmistä on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, joka vaatii turkistuotannon lopettamista. Aloite käsitellään eduskunnassa lähiaikoina. Turkistuottajat eivät näytä pelkäävän alansa tulevaisuuden puolesta, koska useat heistä ovat Mononen-Mikkilän mukaan laajentaneet toimintaansa.

Opettajien pitkät sairauspoissaolot lisääntyvät, jos oppilaat eivät pidä koulunkäynnistä. Kouluvastaisia oppilaita opettavat sairastuvat muita useammin vaikeaan stressiin tai neuroottisiin häiriöihin. Heillä on pelkoja, ahdistusta ja pakko-oireita sekä sopeutumisongelmia. Asia selviää kasvatustieteen maisteri Jenni Ervastin väitöstutkimuksesta. Tutkimus pohjautuu peruskouluissa tehtyihin oppilas- ja opettajakyselyihin sekä rekistereihin. Varsinkin erityisopettajana työskenteleminen on haitallista. Erityisopettajat kohtaavat selvästi enemmän henkistä ja fyysistä väkivaltaa kuin yleisopetuksessa työtä tekevät. Tämä lisää heidän lyhyitä ja pitkiä poissaolojaan. Sairaslomien määrä kohosi myös kouluissa, joissa oli vähän opettajia oppilaita kohden. Ervastin väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa marraskuun lopussa.

Neuvolassa annettava elintapojen ohjaus saa äidit syömään ja liikkumaan terveellisesti. UKK-instituutin tekemässä tutkimuksessa selviää, että neuvoloiden antama ohjaus kannustaa äitejä hyviin elintapoihin. Tutkimuksessa äidit kiinnittivät yhdessä terveydenhoitajan kanssa huomiota terveelliseen ruokavalioon ja saivat samalla liikuntaohjausta. Esimerkiksi liikunnan jatkaminen myös raskausaikana oli tutkimusryhmässä yleisempää kuin vertailuryhmässä. Äidin raskaudenaikainen liiallinen painonnousu aiheuttaa monia erilaisia terveydellisiä haittoja sekä äidille että lapselle. Kiinnittämällä huomiota ruokavalioon ja liikuntatottumuksiin äiti esimerkiksi palautuu raskaudesta ja synnytyksestä on nopeammin. Tutkimuksissa on osoitettu myös vauvan hyötyvän äidin terveellisistä elintavoista.

Lehtikuvaajan homma vaikuttaa nopealta ja yksinkertaiselta. Raahaa itsesi kuvauspaikalle ja paina pari kertaa laukaisinta. Tuo kuvat toimitukseen ja mene tilaamaan ylihintainen erikoiskahvi. Toista tarvittavan monta kertaa, kunnes voit valehdella itsellesi tehneesi töitä.

Karoliina Laikio

Talvi Rouvinen

Liisa Leinonen

Aleksi Tuomola

Tätä lehteä varten kuvasin 13 tuntia. Matkoihin kuvauspaikkojen ja toimituksen kulutin 2 tuntia. Kuvankäsittelyyn ja arkistointiin käytin 6 tuntia. Yhteensä vietin 21 tuntia kuvien parissa. Kuvasin 947 kuvaa, joista käsittelin valmiiksi 47. Lehteen kuvista päätyi 17. Se nopeudesta ja yksinkertaisuudesta. Kaiken tämän jälkeen toimitussihteeri käski minun vielä kirjoittaa tällaisen tyhjänpäiväisen merkinnän, jossa saisin kehuskella ahkeruudellani.


4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Ella Kiviniemi

Ella Kiviniemi

Ammatiltaan sotilas

Lupaus Santeri Valkamo vaihtoi insinöörin opinnot sotatieteisiin. Kadettina hän sitoutuu

jäämään puolustusvoimien palvelukseen ja rajoittamaan yksityisyyttään jo opiskeluaikana. Valkamo on vakuuttunut kouluttautuvansa työhön, jolla on tarkoitus. Kadetin palveluspuku herättää ihastusta Kalevankankaan hautausmaalla. – Katso, tuossa on oikea sotilas, äiti kuiskaa lapselleen. Baretti kiristää päätä, mutta kadetti Santeri Valkamo noudattaa saumattomasti kuvaajan ohjeita. Kadetti tietää, että käsky on käsky eikä neuvottelun lähtökohta. Valkamo on ensimmäisen vuoden opiskelija Maanpuolustuskorkeakoulussa Helsingin Santahaminassa. Hän on valinnut sotilasuran, vaikka Suomessa lakkautetaan varuskuntia ja vähennetään puolustusvoimien henkilöstöä. Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuville kadeteille työpaikka on taattu, mutta sen sijaintiin pystyy vaikuttamaan vain koulumenestyksellä ja linjavalinnalla. Tällä hetkellä Valkamoa kiinnostaa ilmatorjuntalinja. Hän pääsee valitsemaan linjansa vuoden päästä. Entinen materiaalitekniikan opis-

kelija ei ole varma siitä, miksi vaihtoi teekkarin akateemisen vapauden säntilliseen sotilaselämään. Erityisen isänmaallinen hän ei ole. – En viihtynyt armeijassa ensimmäisen puolen vuoden aikana. Vasta aliupseerikoulun ja oman johtajakauden jälkeen huomasin, että tätä voisi tehdä työkseen, Valkamo kertoo. Opiskelu Maanpuolustuskorkeakoulussa ei sovi kaikille. Luennoilla on läsnäolovelvollisuus, päivät ovat pitkiä ja yksityisyys

rajoitettua. Santahaminan saarella yöpyvät kadetit jakavat kahden hengen tuvat, joissa jokaiselle on vain sänky, vaatekaappi ja kirjoituspöytä. Yhteisiä koulu- ja ryhmätöitä on paljon, joten kaikkien kanssa on tultava toimeen ja itsekeskeisyys karsittava pois. Kilpailu varjostaa yhteistyötä. Koulumenestykseltään parhaat pääsevät valitsemaan palveluspaikkansa ensin. Valkamo ei ole huolissaan kandidaatintutkinnon jälkeisen palveluspaikkansa sijainnista. Hän toivoo päätyvänsä Etelä-Suomeen. – Kaikkia kilpailu mietityttää. En silti pelkää menettäneeni toivomaani palveluspaikkaa huonosti menneen tentin jälkeen.

Mikä?

Puolustusvoimauudistus ○○Tavoitteena säästää noin 115–135 miljoonaa euroa vuodessa. ○○Sodan ajan vahvuus laskee noin 350 000 sotilaasta 230 000 sotilaaseen. ○○6 joukko-osastoa lakkautetaan ja 4 yhdistetään suuremmiksi joukko-osastoiksi. ○○Varusmiespalvelusaika lyhenee 15 vuorokaudella. ○○Puolustusvoimat vähentää noin 2200 työntekijää vuoteen 2015 mennessä. ○○Tarkoituksena säilyttää sotilaallinen liittoutumattomuus ja koko maan puolustuskyky.

Valkamo on tottunut siihen, että kaverit ihmettelevät hänen ammatinvalintaansa. Opiskelu Maanpuolustuskorkeakoulussa on sitovampaa kuin korkeakouluissa yleensä. Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan kadetit allekirjoittavat sopimuksen, jossa he sitoutuvat työskentelemään puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen palveluksessa valmistumisensa jälkeen. Pakollisia palvelusvuosia on tutkinnosta riippuen yhtä monta kuin niitä edeltäneitä opiskeluvuosia. Opiskeluun Maanpuolustuskorkeakoulussa kuuluu paljon ulkopuolisilta salattuja perinteitä. Kouluvuosi sisältää juhlallisuuksia, mutta arkena kadetti opiskelee sotatieteitä ja harjoittelee käytännön taitoja maastossa säännöllisesti. Yhtenä päivänä Valkamo istuu luennolla ja toisena harjoittelee ampumaan. – Meillä on paljon sellaista ”hauki on kala” -opiskelua, koska esimerkiksi turvallisuusmääräykset täytyy osata ulkoa, Valkamo kertoo. Upseerin ammatti vaatii sitoutumista ja ymmärrystä lähipiiriltä. Palveluspaikat saattavat vaihtua muutaman vuoden välein, joten perheen perustaminen ja juurtuminen yhdelle paikkakunnalle on vaikeaa. Valkamo uskoo maakuntamatkailun lisääntyvän puolustusvoimauudistuksen myötä. – Tyttöystäväni ei suhtautunut ammatinvalintaani kovin hyvin. Hän sanoi, että Tamperetta pohjoisemmaksi ei sitten mennä.

Valkamo myöntää miettineensä myös ammatin eettistä puolta. Sotilaan täytyy tarvittaessa tappaa. Tappamisen eettisyydestä on luennoitu kadeteille. Valkamo toivoo, että asiaa olisi käsitelty jo varusmiespalveluksen aikana. – Eihän väkivalta ole oikeutettua, mutta sotilas tekee mitä käsketään. Jos oma maa, perhe ja ystävät ovat vaarassa, meidän tehtävämme on puolustaa heitä. Valkamo ei pidä Suomen ajautumista sotaan mahdottomana ajatuksena. Sotien luonne on kuitenkin muuttunut talvi- ja jatkosodan ajoista. Enää ei ole kyse perinteisestä sodankäynnistä, vaan nykyisiä uhkia ovat esimerkiksi valtioiden tietokantoihin kohdistuvat kyberhyökkäykset. Valkamon mukaan muutamassa vuosikymmenessä voi tapahtua mitä vain. Moni hänen lähipiiristään ei usko samaan. – Viimeisestä sodasta on jo kauan. Minun sukupolvellani ei ole siihen kosketuspintaa eikä nykypäivän nuori ei usko sellaista enää tapahtuvan, Valkamo sanoo. Aurinko laskee. Kevyessä palveluspuvussa on varmasti kylmä, mutta kadetti ei valita. Kun kaikki on valmista, Valkamo kiittää ja kävelee pois. Pieni lapsi tien toisella puolella tarttuu äitiään hihasta ja hihkaisee: – Äiti katso, tuossa on sotilas! Pieta Parkkinen


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 5

Aleksi Tuomola

Suutariopiskelijat saavat kenkää Ammatti Perinteet kiehtovat

suutariopiskelijoita, mutta eivät Tampereen kaupunkia. Kengänkorjaajille riittää yhä töitä, vaikka alan koulutus vähenee.

Tamperelaiset suutariopiskelijat tekevät ammattiopiston viimeisiä kenkiä. Jalkinealan opetus loppuu keväällä 2013. Koneiden täyttämässä hallissa kuuluu tasaista hurinaa ja puhetta. Puolivalmiita kenkiä lojuu pöydillä, ja joillakin tasoilla komeilee jo valmiita kenkäparejakin. Hallissa on voimakas tekemisen tuntu, kun Tampereen ammattiopiston opiskelijat liimaavat kengänpohjia, sovittavat kenkää lestiin ja pujottelevat kengännauhoja jo valmiisiin kenkiin. Tampereen ammattikouluun perustettiin jalkinelinja vuonna 1930. Tampereen kaupunki päätti jalkinealan lopettamisesta kesällä 2010. Syyksi nimettiin ryhmäkokojen pienentyminen ja se, ettei alalla riitä töitä. Työpöydän ääressä istuu kaksi opiskelijaa kenkiensä parissa. Toinen tekee maihareita, kun taas toinen työstää parhaillaan rusetilla koristettuja kenkiä. – Olen odottanut maiharien tekoa. Tämä on opiskelujeni kohokohta, Mervi Viitajylhä kertoo. Pöydän toisella puolella Mari Rupponen kertoo hakeneensa suutarikoulutukseen, koska pitää sen perinteikkyydestä. Myös käsityöt ja kenkien tekeminen nahasta kiehtovat Rupposta. Hakiessaan Rupponen ei tiennyt jalkinealan lopettamisesta, mutta pitää itseään onnekkaana päästyään vielä sisään. Koulutuksen loppuminen ei anna varaa venyttää opintoja, vaan kaikki oppilaat on tarkoitus saada valmistumaan ensi vuonna. – Olemme tsempanneet tosi paljon. On harmi, ettei ole enää aikaa tehdä täällä töitä, Rupponen sanoo. Kun suutarikoulutus loppuu Tampereella, jäljellä on vain kolme jalkinealan oppilaitosta. Kaikki jäljelle jäävät keskittyvät aikuiskoulutukseen. Peruskoulusta ei siis enää pääse suoraan yhteishaulla suutariksi. Koulutus jatkuu ensi syksynä Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun ja koulutuskeskus Tavastian yhteistyönä sekä aikuiskoulutuksena Kankaanpäässä. Satakunnan koulutuskuntayhtymän koulutusalavastaava Pertti Stolt kertoo, ettei jalkinealalle hakeneiden määrä kasvanut sen jälkeen, kun Tampereen ammat-

Laura Pihkakoski lämmittää nahkasaappaan välipohjaa kiinnitystä varten.

tiopisto lopetti suutariopiskelijoiden ottamisen. Hän uskoo silti, että korjaavilla suutareilla on yhä töitä. Samaan uskoo Tampereen ammattiopiston opettaja Pia Mäki-Turja. Hän arvelee monien Tampereelta valmistuvien suutareiden perustavan oman yrityksen. – Jalkineala ei ole kuollut, Mäki-Turja toteaa. Suutariopiskelijoiden tulevaisuus näyttää valoisalta, vaikka varmaa työpaikkaa ei useimmilla olekaan. Mari Rupposta kiinnostaa ortopedisten kenkien valmistaminen, ja jotkut suutarialan opiskelijat ovat löytäneet tulevan työpaikkansa harjoittelusta. Ajat ovat muuttumassa jalkinealalla, mutta yksi asia pysyy vuodesta toiseen samana: suutariopiskelijoiden mielestä paras kenkä on ennen kaikkea hyvä jalkaan. Elina Venttola

Aleksi Tuomola

Suutariopiskelijat uskovat, että käsintehdyille kengille on yhä tilausta.


6 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Erityisen normaalia Ennakkoluulot Kehitysvammaisista huolehditaan niin paljon, että heitä ei tavallisessa

elämässä juuri näe. Joonan vanhempien sitkeä työ tekee vammaisuudesta tavallista. Joona Korpinen lähtee kohta kouluun. Bussilippu on taskussa. Hän ei ole käyttänyt koskaan vammaiskuljetusta koulumatkoillaan. Äiti on laittanut takaisin reppuun kotona nähtävänä olleen matematiikan jakolaskukokeen. Joona pärjäsi kokeessa hyvin. Lempiaineet koulussa ovat matematiikan lisäksi historia ja kotitalous. Isona Joonasta tulee kokki. Isä laski ensimmäiseksi vastasyntyneen poikansa sormet ja varpaat. Molempia oli kymmenen. Poika on terve, isä ajatteli. Äiti katsoi lastaan, eikä nähnyt muuta kuin tavallisen vauvan. Aluksi sairaalan henkilökunta puhui hyvin epämääräisesti, kukaan ei halunnut sanoa suoraan ennen kuin tiedettiin varmasti. Syntymän jälkeisenä päivänä kokenut lastenlääkäri sanoi, että mahdollisuudet ovat tasan. Kolmantena päivänä Joonalta löydettiin Downin oireyhtymälle tyypillinen sydänvika. Sen jälkeen tulivat verikokeen tulokset ja diagnoosi kehitysvammaisuudesta. Joona on yhtä kromosomia rikkaampi. – Diagnoosi pelotti, ja itkin paljon. Lapsi näytti tavalliselta. Tunteet vaihtelivat laidasta laitaan. Pian alkoi tuntua siltä, että eiköhän tästä selvitä, Joonan äiti Johanna Korpinen sanoo. Viikon päästä Joonan isä Tapio Korpinen ilmoitti perheen Kehitysvammaisten tukiyhdistykseen. Vanhemmat hakivat tietoa kaikkialta. Sairaalasta sai kirjoja jotka kertoivat, ettei heidän poikansa oppisi kävelemään portaissa. – Käänsin mielessäni kirjojen tiedot niin, että mitä down-ihmiset osaavat ja voivat tehdä. Jos sydänvikaa ei leikata, ei lapsi jaksa oppia, vaikka edellytyksiä olisi vaikka mihin, isä sanoo. Kuukauden ikäisen Joonan sydän leikattiin, ja nykyään sitä auttaa tahdistin. Kolmetoista vuotta myöhemmin

olohuoneessa istuu poika, joka soittaa sujuvasti pianolla kaksikätisesti Tuiki tuiki tähtösen. Hänen intohimonsa on kuitenkin koripallo. Takana on viikonlopun mittainen turnaus, josta Joona on innoissaan. Joona pelaa toista kauttaan BC Nokiassa, erityislapsille tarkoitetussa joukkueessa. Ilman erityisjoukkuetta Joona ei voisi pelata ikäistensä joukossa. Liikunnassa Joona ei enää pärjää ikäistensä seurassa, mutta alakoulun hän suoritti samassa luokassa tavallisten lasten kanssa. Samoja kirjoja lukien. – Tutustuimme Kalevanpuiston erityiskouluun, mutta olimme varmoja, että haluamme Joonan tavalliselle luokalle, isä sanoo. Ajatus vammaisen lapsen laittamisesta normaalille luokalle oli uusi. Asiantuntijat olivat sitä mieltä, että Joonan läsnäolo tavallisessa koulussa stressaisi samassa koulussa olevia pikkusisaruksia. Päätöksentekijät yksi toisensa jälkeen tyrmäsivät ajatuksen mahdottomana. Vain Kalevanpuiston koulun rehtori Tuila Saarentaus tuki ajatusta. Kahden vuoden järkähtämättömän työn tuloksena Joonalle lopulta järjestyi

Tapio ja Johanna Korpisen mielestä myös Joonalle kuuluu mahdollisuus itsenäisyyteen ja omaan elämään.

koulupaikka bussimatkan päästä. Joonan opettaja sai ammatillista tukea käytävän toisella puolella omaa luokkaansa opettavalta Kalevanpuiston koulun erityisopettajalta. Joona sai oman henkilökohtaisen avustajan. – Haluamme saada Joonan normaaliksi osaksi yhteiskuntaa. Se onnistuu luomalla olosuhteet sellaisiksi, että myös kehitysvammaisen on mahdollista toimia, isä sanoo.

Joonan luokkakaverit ottivat Joonan vastaan hyvin. He oppivat, ettei kehitysvammaisuus ole pelottava tai kummallinen asia. Joonan tunnollinen suhtautuminen läksyihin oli esimerkkinä koko luokalle. – Ehkäpä joskus joku heistä olisi valmis tarjoamaan Joonalle työpaikkaa, isä sanoo. Jälkeenpäin Joonan vanhempien sitkeys sai tunnustusta myös heiltä, jotka aluksi vastustivat ajatusta. Ratkaisusta hyötyivät

lopulta kaikki. Joonan esimerkki on herättänyt myös muita kouluja päästämään kehitysvammaiset oppilaat osaksi tavallista koulumaailmaa. Yhdeksänruutuisia sudokuja on ratkottu selvällä käsialalla. Joona pitää matematiikasta. Rahan arvon ymmärtäminen on Joonalle silti vaikeaa. Isä sanoo, että sitä pitää harjoitella. – Joona pystyy mihin vain. Hänellä on


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 7

elämää

Äitiys ei ole älystä kiinni Erityisperheet eivät saa tukea, sillä he ovat kateissa viranomaisilta. Aleksi Tuomola

Suomessa syntyy vuosittain jopa 700 lasta perheisiin, joissa ainakin toisella vanhemmista on ymmärrykseen vaikuttava kehitysvamma tai merkittäviä vaikeuksia oppimisessa. Iso osa perheistä on avun ulottumattomissa, sillä niiden erityistarpeita ei ole huomattu tai yksinkertaisesti uskallettu ottaa puheeksi. – On myös osa-alueita, joilla vanhemmat pärjäävät hyvin, eikä oppimisen vaikeuksia siksi huomata, kertoo projektipäällikkö Pia Mölsä.

neet nuoreen ja epävarmaan naiseen kuin lapseen. – Pitivätkö he minua aivan höhlänä, oli äiti ihmetellyt kokouksen jälkeen. Vanhemmat, joilla on vaikeuksia ymmärtämisessä ja oppimisessa, tarvitsevat erityistä apua kodin puhtaanapidossa ja ruoanlaitossa, erilaisten hakemusten täyttämisessä sekä lastenkasvatuksessa. Kaikki vanhemmat eivät tiedä, millaista on varhainen vuorovaikutus lapsen kanssa. He eivät esimerkiksi osaa leperrellä vauvoille.

Mölsä johtaa Kehitysvammaisten Tukiliiton hanketta Äiti ei pysy kärryillä. Se auttaa päiväkodeissa, neuvoloissa ja kouluissa työskenteleviä tunnistamaan vanhemmat, joilla on suuria oppimisen tai ymmärtämisen vaikeuksia. Koska aihe on perheille äärimmäisen arka, ei toimittaja päässyt haastattelemaan tukea tarvitsevien perheiden vanhempia. Projektityöntekijä Marjukka Suurpään mielestä vanhemmuudessa tärkeintä on halu olla lapsen kanssa. – Maailmassa on muitakin taitoja kuin älykkyys. Vanhemmuus ei ole älykkyystesti. Tätä eivät kaikki viranomaiset ymmärrä. Suurpää kertoo esimerkin neuvottelusta, jossa hän oli ollut äidin tukena. Viranomaiset olivat suhtautu-

Arjen pyörittäminen on erityisperheille hankalaa, mutta suurimmat vaikeudet odottavat kodin ulkopuolella. Mölsän mukaan Suomessa otetaan huostaan lapsia edelleen vanhemman kehitysvammaisuuden takia. – Se on ehdottomasti väärin. Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista muistuttaa jokaisen oikeudesta perustaa perhe. Eteenpäin on joka tapauksessa menty. – Kun työ kymmenen vuotta sitten kehitysvammaisten ja oppimisvaikeuksisten vanhempien kanssa aloitettiin, jouduttiin keskustelemaan, onko tällaisia perheitä ylipäätänsä olemassa, sanoo Mölsä. Talvi Rouvinen

Aleksi Tuomola

kova halu oppia, isä sanoo. Isä uskoo Joonan vielä ajavan ajokortin. Sitä ennen pitää opetella mummolamatka bussilla kaupungin toiselle laidalle. – Emme kauheasti mieti tulevaisuutta. Sen aika tulee myöhemmin, äiti sanoo. Kesällä Joonan sydämen tahdistin vaihdettiin uuteen, ja se jännitti Joonaa. Ennen leikkausta hän kysyi äidiltään, että mitä jos hän kuolee, kun on niin paljon suunnitelmia.

– Joona on opettanut elämästä paljon. On elettävä tätä hetkeä, äiti sanoo. Joonan huoneen seinällä on taulu, jonka keskelle on liimattu kuva hänestä. Viimeisenä yhteisenä kouluviikkona luokkakaverit kirjoittivat kuvan ympärille ajatuksiaan Joonasta. Siinä lukee puuväreillä hauska kaveri, yritteliäs, todella kova yrittämään ja periksiantamaton. Liisa Leinonen

Joona on valinnut harrastuksensa omien kiinnostustensa mukaan.


8 ajassa kartalla luotain n채kym채 media ideat el채mykset huvit

Korkealla kuin kotonaan Kuvat: Aleksi Tuomola Teksti: Karla Kempas


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 9

Sirkus Näyttää siltä, kuin painovoima olisi menettänyt merkityksensä. Ihmishahmot

tanssivat seinillä, kaksi tyttöä keinuu trapetsilla ylösalaisin, ja yksi kieppuu viininpunaisen kankaan varassa kohti maata, kunnes pysähtyy viime hetkellä. Katso kuvagalleria Utaimen verkkosivuilta: utain.uta.fi

Vannetaiteilija Liina Leppänen korjailee harjoitusmeikkiä harjoitusten jälkeen. Peilissä lukee tervehdyksiä esiintyjille.

Sirkustaiteilijan tossut ovat aina yksilölliset. Monet käyttävät jalkineitaan pitkään, vaikka ne ovat jo nähneet parhaat päivänsä.

Ihmisneliö sortuu. Charlotta Ingraeus, Saana Leppänen, Anniina Peltovako ja Nelli Kujansivu innostuivat uudesta tempusta.


10 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Opettaja ohjaa tiukasti trampoliinilla hyppimistä. Esimerkiksi purkan syöminen on hyppiessä ehdottomasti kiellettyä. Sorin sirkuksen ilma-akrobatiaharjoituksissa taustalla kuuluu rytmikäs musiikki, jonka välillä katkaisevat akrobaattien huudahdukset ja tirehtöörin käskyt. – Yy kaa koo nee vii kuu see, ei, ei ei, mitä te oikein teette, sirkustirehtööri Taina Kopra huutaa musiikin yli. Saana Leppänen putoaa köydeltä. Hän näyttää hetken tuskaiselta, mutta alkaakin solmia uutta solmua ja kiipeää takaisin köydelle. – Tulin sirkukseen siskoni perässä. Äidin mielestä hypimme seinille, Leppänen kertoo.

tarkoituksena on siirtää Saana Leppänen kaikkien ryhmän jäsenten käsien kautta maahan. Leppästä nostetaan, hänelle annetaan vauhtia ja hänet lasketaan lopulta turvallisesti maahan.

Ensimmäiset neljä opiskeluvuotta Sorin sirkuksessa harrastaja kokeilee kaikkia sirkuslajeja. Muun muassa jonglöörausta, nuoraa ja ilma-akrobatian eri lajeja. Sen jälkeen harrastaja erikoistuu alaan, joka häntä kiinnostaa eniten. Juho Yrjölä on erikoistunut vertikaaliköyteen, joka on ilma-akrobatian alalaji. – Akrobatia on paljon hienompaa kuin yksipyöräinen, sanoo Juho Yrjölä. Yrjölä ei ole tyypillinen ilma-akrobaatti sukupuolensa takia, mutta se ei häiritse häntä. Hän arvostaa ammattilaisia, ja tekee samoja temppuja kuin he. Halu tulla paremmaksi tuntuu kuuluvan sirkusharrastukseen. – Teen köydellä nopeita ja siistejä juttuja, en notkisteluja, kuten tytöt, Yrjölä kertoo. Tirehtööri Kopra kuvaa videokameralla Yrjölän sivuttaisvolttia. Heti tempun jälkeen Yrjölä tulee katsomaan, miltä se näyttää. Tirehtööri ja akrobaatti väittelevät voltin onnistumisesta hetken. Sen jälkeen harjoitukset jatkuvat. – Mielessäni kilpailen muita vastaan. Se ajaa eteenpäin, Yrjölä sanoo.

Annika Pohjola pyörittää Anniina Peltovakoa jalkojensa päällä. Näyttää siltä kuin Peltovako olisi särkymätön, niin vaivattomasti ja keveästi Pohjola häntä kieputtaa. Harjoitukset loppuvat etuajassa ja osa ryhmästä on lähtenyt jo kotiin. Kyytiä odottelevat ovat jääneet saliin. Tunnelma on riehakas, kun tytöt vertailevat mustelmiaan, puhuvat joulushown aiheuttamasta stressistä ja kiipeilevät toistensa päällä. – Katso! Mustelma on taivaansininen, Malla Tallgren sanoo. – Sattuuko siihen, kysyy Peltovako ja töytäisee mustelmaa. Tytöt nauravat hysteerisesti. Tekemisessä on kikatuksesta huolimatta johdonmukaisuutta. Pohjola ja Peltovako harjoittelevat liikettä ja Tallgren ohjaa heitä. – Taivuta selkää vähän enemmän. Vähän alemmaksi, Tallgren sanoo. Tytöt noudattavat neuvoa ja pyytävät lisää apua. Välillä liike menee pieleen ja tytöt kaatuvat kikattaen lattialle. Ensi näkemältä luulisi, että he vain riehuvat, mutta kikatuksen ja kiljumisen lomassa he kehittävät taitojaan. Puhdas tekemisen riemu ja luova hulluus kunnianhimon ja päämäärätietoisuuden yhdistyvät sirkuksessa. Esityksissäkin joka puolella tapahtuu. Silmänruokaa on enemmän kuin aivot voivat käsitellä. Silti kaikki tapahtuu kurinalaisesti ja tavoite horisontissa.

Keilat ja renkaat lentävät ilmassa. Välillä ne lentävät harhaan ja joku kiroaa. Tytöt muodostavat yhdessä neliön ja aina välillä romahtavat maahan ja remahtavat nauruun. Keilat leviävät lattialle pehmeästi tömähtäen. Sirkuslaisten yhteistyötä on hieno seurata. Ryhmän

Takahuoneen peiliin on kirjoitettu huulipunalla. Sanat Ay Caramba, next level ja enjoy ovat kannustaneet ja rohkaisseet sirkuslaisia ennen esiintymistä. Joihinkin tervehdyksiin on lisätty muovitimantteja. Jään miettimään, mitä huulipuna piirtää peiliin ennen seuraavaa esitystä.


ajassa kartalla luotain n채kym채 media ideat el채mykset huvit 11

Anniina Peltovako innostui harjoittelun j채lkeen vapaamuotoiseen irrotteluun.


12 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Aleksi Tuomola

Mainosmusiikin säveltäjän Jari Huhtalan mielestä muusikon täytyy olla sitkeä pärjätäkseen mainosalalla. Hänen mielestään alan uudet tekijät eivät osaa tehdä musiikkia laaja-alaisesti kaikista tyylilajeista.

Kuka?

Jari Huhtala ○○Muusikko, tuottaja ja mainoslaulujen säveltäjä ○○Mainostoimisto Mediabeat Oy:n toimitusjohtaja ○○Musiikin lisäksi tehnyt paljon juontokeikkoja ja spiikkausta ○○Kuuntelee vapaaajalla vanhempaa jazzia, 50-60-luvun klassikoita ja viihdemusiikkia ○○Ei pidä ylitaiteellisista tv-mainoksista

Täydellisen riimin etsijä Mainosmusiikki Päiviksi mieleen jäävien rallatusten kirjoittaminen on muusikko Jari Huhtalan

työtä. Hän ei vaihtaisi sävellysalaansa mihinkään muuhun. Taustalla on humppamainen poljento, ja ekologinen autonostaja aloittaa laulun. ”Kun mä koskin Opeliin, en harkinnut ees muita. Siin on vähän päästöjä, ja näin syntyy säästöjä. Riittää rahat pankissa, ja bensaa tankissa.” Tamperelaista mainossäveltäjää Jari Huhtalaa hymyilyttää, kun hän alkaa kertoa autokaupan mainossarjasta, jonka hän teki yhdessä Kummelien Heikki Silvennoisen kanssa. – Olin alusta asti erikoistunut huumorilauluosastoon. Sitä ei juuri kukaan muu tehnyt. Huhtala on säveltänyt jo monta vuosikymmentä jinglejä, eli lyhyitä mainoksissa käytettäviä laulusävelmiä. Hän aloitti musiikinteon nuorena. Huhtala soitti jo 15-vuotiaana hääbändin kitaristina, ja musiikki vei keikoille ympäri Suomea sekä

ulkomaille. Kiertämisen jälkeen Huhtala päätyi radioalalle. Radiotekniikan huoltoa ja mainoksia tekevän yhtiön kautta Huhtala siirtyi yrittäjäksi Mediabeat-mainostoimistoon. – Radiossa tutustuin mainosalan ihmisiin. Luotin siihen, että saan sieltä asiakkaita mukaani, Huhtala kertoo. Vuonna 1995 Huhtala oli tehnyt 12 000

mainosta. Sen jälkeen hän lopetti laskemisen. Mainokset syntyvät hänen käsissään hyvin nopeasti, usein yhden päivän aikana. Valmis sävelmä hyväksytetään asiakkaalla, minkä jälkeen siitä varioidaan erilaisia versioita. Asiakkaita Huhtalalla on laidasta laitaan, eikä ketään käännytetä. Erotiikkasivustoille ja puhelinmyyntifirmoillekin Mediabeat on tehnyt mainoksia. Huhtalan tekstit ovat tarkkaa käsialaa.

Hän pitää riimittelyä nokkeluustehtävänä. – Yritän tehdä täydellistä riimiä. Olen ikäni kuunnellut ja ihaillut Junnu Vainiota. Huhtalan mielestä Junnu Vainion tuotannosta ei löydy huonoa riimiä. Hän vertaa riimittelyä ristisanojen ratkomiseen, kuten Vainiokin on tehnyt. Monet muusikot karttavat mainosalaa sen kaupallisuuden vuoksi. Mainosmusiikin tekoa paheksutaan, koska joku maksaa siitä. Huhtalan mielestä muusikkopiirien mainosvastaisuus on vain stereotypia. – Näyttelijöillä on sama tilanne. Aiemmin osa heistä kieltäytyi ehdottomasti mainoksista. Nyt ei juuri kukaan kieltäydy. Kaikki ymmärtävät, että se on osa työtä. Huhtalan mielestä hyvä mainoslaulu on tiivis, siinä on tunnelmaa ja se on sopivan

yksinkertainen, jotta se jää mieleen. Helppoa mainosten säveltäminen ei ole. Hän kertoo, että ihmiset usein kuvittelevat lyhyen mainospätkän säveltämisen vaivattomaksi. Vaikeaa siitä tekee rajoitettu aika. Normaalimittaisessa kolmen minuutin kappaleessa on kolmekymmentä sekuntia introa, mutta Huhtalalla sekunteja introon on vain kolme. Huhtala ei miellä yritystään ja mainosmusiikin säveltämistä bisnekseksi, vaan elämäntavaksi. Millaista musiikkia Huhtala säveltäisi, jos hän ei olisi taloudellisesti riippuvainen musiikista ja saisi tehdä mitä vain? – Kyllä se olisi aivan samanlaista, hän sanoo ja naurahtaa. Huhtala ei häpeä. Elina Kirvesniemi

⋆⋆Katukriitikot

Mediassa julkaistiin viime viikolla kansalaisten tulotietoja. Tilastokeskuksen mukaan yhden hengen taloudessa köyhyysraja on 1150 euroa kuukaudessa. Summa muodostuu henkilön tienaamista bruttotuloista. Utain selvitti, mikä on haastateltavien käsitys ja mielipide köyhyysrajan suuruudesta.

kuvat Ella Kiviniemi

Marko Honkanen, 43

Oma veikkaus: 1500 euroa kuussa Köyhyysraja ei ole kohtuullinen, vaan aivan liian pieni. Varsinkin sairaudet ja muu hankala asema elämässä vaikeuttaa heikosti toimeentulevien tilannetta entisestään. Olisi mielenkiintoista nähdä, paljonko köyhyysraja on muualla Euroopassa.

Ulla Eräsuo, 65

Oma veikkaus: 2000 euroa kuussa Nykyinen köyhyysraja ei ole kohtuullinen. Summa tuntuu vähäiseltä varsinkin nuorelle ihmiselle, jonka pitäisi saada elämää eteenpäin. Asiaa on erilaista katsoa vanhempana, kun kaikki välttämättömyys on jo hankittu. Opiskelijat eivät pääse tuollaisiin tuloihin millään.

Matti Kinnunen, 24

Oma veikkaus: 1200 euroa kuussa Suomessa on sen verran kallista, että noilla tienesteillä olisi niukkaa. Pystyisin itse elämään tuolla rahasummalla, mutta elämä ei olisi luksusta. Opintotuki ja Kela kyllä auttavat, mutta täytyy katsoa tarkkaan, mitä hankkii ja milloin ostaa oluen.


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 13

⋆⋆Mitä ihmettä?

Laatu muuttuu maksulliseksi lehti kerrallaan Elias Lahtinen ja Laura Hakalisto

Laatulehdet, jotka luottavat sisältönsä

Maarit Alkula

vetovoimaan, saattavat siirtyä Helsingin Sanomien ja Taloussanomien tavoin osin maksulliseen verkkolehtimalliin. Ulkomailla monet laatulehdet ovat siirtyneet samaan malliin. HS:n verkkolehti muuttuu osin maksulliseksi loppuvuoden aikana. Vastaisuudessa ilmaiseksi voi lukea viisi uutista viikossa. Taloussanomat siirtyivät osin maksulliseen verkkojulkaisuun jo aiemmin. Iltapäivälehtien ei tarvitse siirtyä maksullisuuteen, koska niiden verkkomainokset kannattavat. Sanomalehtien liiton liittojohtaja Jukka Holmberg uskoo, että Helsingin Sanomien uudistus vaikuttaa suomalaisiin verkkojulkaisuihin. – Lehdet seuraavat varmasti mielenkiinnolla, miten uudistus toimii, Holmberg sanoo. Jos uudistus onnistuu, verkkolehdistö lähtee mukaan maksulliseen malliin.

maarit.alkula@uta.fi

Äiti Venäjä on marraskuun alusta alkaen saanut valvoa kansalaistensa elämää aiempaa tarkemmin. Suomen päämedioissa lain voimaantulo ei ylittänyt uutiskynnystä.

Karla Kempas

⋆⋆Miksi näin?

Yleisö haluaa valkokankaan Suomen elokuvateattereihin odotetaan ennätysvuotta, vaikka kolmannes ihmisistä lataa elokuvia kotonaan. Lukuun ei ole laskettu elokuvan laitonta lataamista. Tulokset tulevat ilmi Ylen kahden vuoden takaisesta julkaisusta. Suomen Filmikamari ry:n ennusteiden mukaan vuodesta 2012 on tulossa paras elokuvavuosi sitten vuoden 1983.

Kuinka elokuvateattereissa käyminen on onnistunut kohentamaan suosiotaan digitaalisen jakelun aikakautena, Turun yliopiston mediahistorian dosentti Kimmo Laine? – Lataaminen on näkynyt vähän elokuvateatterikäynneissä. Audiovisuaalisten aineistojen nauttiminen ei ole nollasummapeliä. Ilmiöt tukevat toisiaan ja elävät rinnakkain. Elokuvat tarjoavat spektaakkeleita, joita tietokoneella ei voi saada aikaiseksi. Menestyäkseen elokuvateatterit tarvitsevat vain kourallisen uusia kiinnostavia elokuvia.

Ovatko yhteiskunnallinen ilmapiiri ja media vaikuttaneet elokuvakäynteihin? – Kotimaisella elokuvalla meni todella huonosti 1990-luvun alussa, mutta sen jälkeen on onnistuttu luomaan myönteinen ilmapiiiri, jonka avulla katsojamäärä on vakiinnutettu. Viime vuosina kotimaisten elokuvien markkinaosuus on ollut korkea. Median luoma piratismivastainen ilmapiiri on vaikuttanut elokuvissa käymisen suosion nousuun. Onko tuoreissa elokuvissa sanomaa, joka herättelee katsojaa eri aikakausina? – Kantaaottavat ja puhuttelevat elokuvat vetoavat aina tiettyyn määrään katsojia. Viime vuoden elokuvista Le Havre oli teos, joka otti kantaa Euroopan työttömyystilanteeseen ja vetosi tällä tapaa katsojiin.

⋆⋆Gradu paketissa

Mira Jaakkola: Väylän etsimistä ja uppoavan laivan kannattelua matematiikassa – heikosti suoriutuvat oppilaat ja opettajan pedagogiset mahdollisuudet. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden yksikkö, 2012.

Mediapeliä

Tuomas Ahola

Marraskuussa kasvatetaan viiksiä eturauhassyöpätietoisuuden lisäämiseksi. Keskustelupalstoilla vertaillaan movember-kokemuksia ja etsitään vertaistukea. ”Muistakaa käydä pesemässä naama, kun syötte voileipää. Viiksiin jäänyt voi haisee todella härskille.” Ei nimimerkkiä, iltalehti.fi ”Viime vuonna meidän firmassa kuvattiin uudet henkilökortit marraskuun vikalla viikolla. Itselläni ja parilla mo bro kollegalla on vieläkin melko komeat henkilökortit tämän johdosta.” golgamech, pakkotoisto.com ”Mukana, pitää kyllä tämän illan aikana ratkaista että otanko varaslähdön vai en. Tyttöystävä ei tosin ajatuksesta pitänyt, mutta onpahan enemmän aikaa olla olusella.” taikuriluttinen, veikkausklubi.com ”Pari päivää ennätin ylpeänä viiksiä kasvattaa ja takaraivossa kyti ajatus sellaisesta 70-luvun saksalainen himoköyrijä -luukista. Esittelin sitten naiselle saavutuksiani ja sain vastaukseksi toteamuksen: ’Näytät ihan Seppo Hovilta.’” kuparikatto, pakkotoisto.fi Maarit Alkula

⋆ ⋆Lämpenee

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

Jaakkolan mukaan matematiikan oppimisongelmat ovat yleisiä, mutta hoidettavissa tukiopetuksella. Ongelmiin ei puututa yhtä usein kuin lukuvaikeuksiin. Tutkimuksen mukaan heikko menestys ei johdu kielteisestä asenteesta. Kaksi viidesosaa opettajista kokivat, etteivät oppilaat osaa peruslaskutaitoja.

Mitä yhteistä on Saul Schubakilla, Erkki Tuomiojalla, Mitt Romneyllä ja Amon Rautiaisella? Möläytykset. Kokoomuksen nuorisojärjestön varapuheenjohtaja Saul Schubak ei halua tukea alemman aineksen lisääntymistä, ulkoministeri Erkki Tuomioja rinnasti Israelin apartheid-valtioon. Presidenttiehdokas Mitt Romney ei välitä amerikkalaisista, jotka tarvitsevat valtion tukea. Kotkan kuntavaaliehdokas Amon Rautiainen taas haluaa keittää muslimit. Näyttää siltä, että sammakko on yleisempi vieras poliitikon suussa kuin järkevä hyvin perusteltu argumentti. Toivotaan, että ilmojen viilentyessä sammakotkin pysyisivät horroksessa. Karla Kempas

Venäjällä tuli 1. marraskuuta voimaan laki, jonka perusteella viranomaiset voivat estää pääsyn haitallisiksi määrittelemilleen internetsivuille. Luin uutisen saksalaislehti Der Spiegelin nettisivuilta ja yllätyin, sillä Suomessa lain voimaantulo ei ole noussut esiin. Heinäkuussa lain käsittelystä uutisoitiin Suomessa, mutta sen hyväksymisen jälkeen on ollut hiljaista. Suomen Media-arkiston sisältämissä lehdissä tai Helsingin Sanomissa lain voimaantuloa ei noteerattu. Googlaamalla löysin kaksi aihetta käsittelevää tuoretta uutista. Uusi Suomi ja Tietokone-lehti kertoivat lyhyesti, että laki on nyt voimassa. Der Spiegelin artikkelin tapaiseen laajaan käsittelyyn eivät suomalaiset tiedotusvälineet olleet vaivautuneet. Suomalaisten pitäisi tietää asiasta. Ei ole pikkujuttu, että Kremlillä on nyt mahdollisuus valvoa koko Venäjän internetliikennettä. Laki antaa viranomaisille luvan poistaa internetistä sisältöä ilman, että asiaa tarvitsee käsitellä oikeudessa. Lakia perustellaan lastensuojelulla. Hieno tarkoitus, mutta Venäjän tapauksessa sitä voidaan, kuten hyvin tiedämme, tulkita varsin laajasti. Viime vuonna maan silloinen sisäministeri Rašid Nurgalijev sanoi, että internetiä pitäisi sensuroida, jotteivät nuoret löytäisi sieltä ”yksipuolisia” ideoita. Nurgalijevin mielestä turmiollista sisältöä on esimerkiksi musiikki, joka syrjäyttää hänen sukupolveaan yhdistäneet klassikot. Toivon, etteivät ex-ministerin lausunnon kaltaiset näkemykset ohjaa uuden lain tulkintaa. En kuitenkaan ole ainoa, joka pelkää, että kiellettyjen sivujen lista ennemmin rajoittaa sananvapautta kuin pelastaa lapsia maailman pahuudelta. Esimerkiksi venäjänkielinen Wikipedia on ollut suljettuna protestiksi lakia vastaan. Nettiä on Venäjällä sensuroitu aiemminkin, muttei yhtenäisesti koko maan mittakaavassa. Lisäksi huolestuttava muutos on uusi teknologia, jota internetin valvonnassa käytetään. Se mahdollistaa kaikkien venäläisten netinkäytön automaattisen valvonnan ja jopa manipuloinnin. Der Spiegelin artikkelin mukaan Deep Packet Inspection (DPI) -teknologia pääsee esimerkiksi yksittäisten sähköpostiviestien sisään. Saksalaisille DPI:n tarjoamista valvontamahdollisuuksista kerrotaan tarkasti. Suomeksi DPI:stä ei ole kirjoitettu mitään. Ei uutista, eikä edes Wikipediaartikkelia.


14 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Minea Koskinen

Saara Savolainen kuuntelee käännöstä kirjeestä, jonka Diego Cruz Martinez kirjoitti kuolleelle sedälleen.

Ystäviä, mutta vieraita Juurtuminen Espanjalainen insinööri korostaa uuteen maahan sopeutumisessa

yritteliäisyyttä. Meksikon zapoteekki kaipaa vieraan ihannoinnin sijaan aitoja ystävyyssuhteita. Sedän kuoltua Diego Cruz Martinez kirjoittaa kirjeen. Se on osoitettu vainajalle ja lähetetty Suomesta Oaxacan kylään, Meksikoon. Kylässä sukulaiset lukevat kirjeen ääneen sedälle, sillä he uskovat, että ihmisen sielu ja mieli elää ruumiin kuoltua. Pyhäinpäivän iltana Pispalan Hirvitalossa yleisö on kerääntynyt kuulemaan käännöstä kirjeestä. Martinez kertoo, että vainajalle osoitettu kirje auttaa käsittelemään menetystä ja helpottaa ikävää. Meksikon kuolleiden päivän kunniaksi Martinez on rakentanut Hirvitaloon kuolleiden alttarin. Yläkerrassa vierailijoille maalataan meksikolaiseen perinteeseen kuuluvia kasvonaamioita. Martinez kuluu Meksikon alkuperäisväestöön, zapoteekkeihin. Kotikylänsä Oaxacan lisäksi hän on asunut vain Suomessa. Tänne hän päätyi Suomen sosiaalifoorumin ystävyysprojektin kautta vuonna 2007. Martinez kävi tuolloin Suomessa puhumassa alkuperäisväestön vainosta. Monet suomalaiset vierailivat Oaxacassa. – Meksikossa kaikki olivat kiinnostuneita kulttuuristani ja elämästäni, Martinez kertoo. Suomalaisten kiinnostus muuttui yllättäen, kun Martinez kertoi muuttavansa Suomeen. Hän sai kuulla

varoituksia rasismista ja huonoista työmahdollisuuksista. Ystäviksi tekeytyneet kieltäytyivät tapaamisista kiireisiin vedoten. Martinez majaili tuttavien luona ja teki etätöitä Meksikoon. Hän pysytteli sisätiloissa, eikä etsiytynyt ihmisten seuraan. – Ruumiini muutti tänne tammikuussa, mutta sielu ja mieli vasta loppukeväästä, Martizez sanoo. Toukokuussa ystävät saivat Martinezin houkuteltua salsafestivaaleille. Sen jälkeen hän muutti asumaan tuttavaperheen maatilalle. Korven keskellä Martinez ajoi traktoria ja opetteli suomen kieltä. – Kuulin, että jos Suomessa selviää metsästä, selviää mistä vaan. Espanjalainen Oscar Fresán Landíbar tutustui Suomeen vuonna 2004 Erasmus-vaihdon kautta. Alkuun hän liikkui vain muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa ja puhui espanjaa tai englantia. Hän päätti jäädä Suomeen ja aloitti toisena vuonna suomen kielen opiskelun. – Kahden vuoden jälkeen puhuin pelkästään suomea, Landíbar kertoo. Landíbarin mielestä urheiluseurat, yhdistykset ja paikallispolitiikka tarjoavat kansainvälisiä tilaisuuksia parempia

areenoita osallistua suomalaiseen arkeen. Hän uskoo, että itse tekemällä sopeutuminen on helpompaa kuin sivusta seuraaminen. – Kulttuurien kahvilaan tulee ihmisiä, jotka ovat jo luoneet sosiaalisen verkoston Suomessa. Suomalaisille muiden kulttuurien esittely on vieraan ihannointia. Kulttuurien kahvilan järjestäjän Stina Riikosen mukaan tapahtumaan kuuluu, että vieraat esittelevät kulttuureista kiinnostavia, jopa eksoottisia asioita. – Jos tapahtuma olisi tehty toisin, yleisöä olisi ehkä tullut vähemmän. Riikonen uskoo, että Kulttuurien kahvila kertoo vieraille muiden kulttuurien arvostamisesta. Tarkoituksena on lisätä vuoropuhelua, ei sopeuttaa suomalaisuuteen. Martinez on oppinut kotimaassaan, ettei hallitukseen tai viranomaisiin voi luottaa. Siksi hän ei Suomessakaan odota viranomaisilta mitään, vaan pyytää mielummin apua ystäviltään. – Täällä aito ystävyys ei ole kevyttä. Se yhdistää suomalaisia ja zapoteekkeja. Minea Koskinen


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 15

Rikkiviisaiden juomapeli Illanvietto Tampereella järjestetään viikoittain kymmeniä pubivisoja.

Joukkueemme lähti mittauttamaan tietämystään baarien hämyyn. Maanantaina kello lähestyy puoli kahdeksaa Ravintola Domarissa Kalevan ytimessä. Hetki sitten autio baari täyttyy nyt nopeasti. Vastauslaput jaetaan pöytiin ja triviaalimittelöt voivat alkaa. Kilpailevat joukkueet ovat lähes yksinomaan iäkkäämpää väkeä ja ilmeisen tosissaan. Haukansilmät vahtivat naapuripöytiä ja joukkuetovereita kehotetaan kuiskuttelemaan hiljempaa. Ensimmäisestä kierroksesta kaksihenkinen joukkueemme raapii hieman pisteitä, mutta vielä kahdenkin kierroksen jälkeen moni joukkue porskuttaa puhtaalla tuloksella. Pubin edessä elämää nähneen oloinen mies nojaa aitaan ja tietää Rudolf Dasslerin perustaneen kenkäyhtiö Puman. Visan lopussa kaksi joukkuetta ovat tasoissa. Ratkaisukysymyksessä toinen seurue tietää Tero Pitkämäen Osakan voittoheiton pituuden muutaman sentin tark-

kuudella. Naapuripöydän Suvi ja Jukka kiroavat visa-ammattilaisia, tietokilpailuja kiertäviä ilonpilaajia. Takkiin tuli neljä pistettä, ja palkintojuomat jäivät haaveeksi. Tiistaina Satamakadun Kerhon viihdevisa on houkutellut pubin täyteen. Visaisäntä näyttää kolmihenkiseksi vahvistuneelle joukkueellemme tyhjän pöydän. – Tuosta pöydästä on yleensä voitettu, kuuluvat isännän rohkaisevat saatesanat. Ensimmäisen kierroksen kysymyksissä pärjäävät parhaiten juoru- ja iltapäivälehtien suurkuluttajat. Meille säälittävät irtopisteet lohkeavat metsäsian tunnistamisesta sekä Dallasin JR:n toisesta etunimestä. Vielä heikompi suoritus on videokierroksen tosi-tv-ohjelmien arvailu. Viimeinen kierros on onneksi kunnon yleistriviaa ja kirimme reilusti. Tuloksia lukiessa alkaa pubivisoihin kuuluva huutelu.

– Mitäs köyhät? Mä voin tarjota, ivaa nainen naapuripöydästä tietäessämme Suomen tarkan köyhyysrajan. Kiri riittää kuitenkin vasta kolmanteen sijaan. Loppuillaksi on riennettävä Kultaiseen Apinaan. Hervannan keskustan brittipubissa on juuri viimeinen visailukierros käynnissä. Kysymykset kuulostavat helpohkoilta. Harmittaa, ettei paikalle ehditty aikaisemmin. Tunnelma on keskittynyt, mutta kämmenin peitettyjä kuiskauksia ja muuta salamyhkäistä kyräilyä ei näy. Tulosten julkistusta seuraa yllätys. Voittaja jää vain kaksi pistettä täydestä potista. Ammattilaiset ovat jälleen asialla. Aapo Laakso

Näin koin

Helena Korpela

helena.korpela@uta.fi

Cirque de merde -näytelmä todistaa, että teatterissa sydän on budjettia tärkeämpi. Miimikolla on valkoiseksi maalattu naama ja surulliset silmät. Suu on suljettu teipillä. Se ei ole sanonut sanaakaan neljään vuoteen. Miimikko rakastuu Rosaan, sirkuksen uuteen työntekijään. Heidän hiljainen rakkaustarinansa kuplii sirkuksen sydämessä. Minä rakastuin sirkuksen tunnelmaan. Cirque de merde on Tampereen yhteiskoulun lukion opiskelijoiden tekemä näytelmä. Se on estradiesitys. Se tarkoittaa, että opiskelijat ovat itse ideoineet, käsikirjoittaneet, näytelleet ja ohjanneet näytelmän. Myös tekninen puoli, kuten valot, musiikki ja näytelmän tallentaminen, tehdään itse. Cirque de merde on tekijöidensä näköinen. Minulla on periaate. Jokaista isolla rahalla tehtyä kulttuurielämystä vastaan käyn jossain pienessä tuotannossa. Joskus on ihanaa istahtaa elokuvateatterin pehmeään pimeyteen ja hukuttaa ajatuksensa liian isoon karkkipussiin. Siitä huolimatta pienen budjetin näytöksissä on usein ihan oma tunnelmansa. Cirque de merdessä se oli intiimi.

Itsekin visaemäntänä toiminut Suvi ihmetteli nuorison visailu- ja bingoinnostusta.

Aleksi Tuomola

Muistilista 8.–14.11.: Pubivisailuita viikoksi

8.

9.

10. 11. 12. 13. 14. Lauantai

Sunnuntai

Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

Salhojankadun Pub

Pub Vinyyli

Semafori

Ohranjyvä

Domari

Kerho

Bar Passion

Suomen vanhimman brittipubin tietovisallakin on jo kunnioitettavasti ikää. Juomapalkinnot ja viimeisille suolapähkinöitä, jotta tiedonjano ei sammu.

Suomen ainoan pelkästään vinyyleitä soittavan ravintolan perjantaivisailussa Ykä arvuuttelee musiikkinäytteitä. Juomapalkinnot kolmelle parhaalle.

Klubivisassa kilpaillaan yleistiedossa ja tunnistellaan musiikki-, elokuva- sekä musiikkivideonäytteitä. Palkinnot vaihtelevat leffalipuista risteilylahjakortteihin.

Kristan ja Lauran sunnuntai-illan tietovisa on kilpailu, jossa yleistiedon ja ajankohtaisaiheiden lisäksi esitetään huumorikysymyksiä. Kolme parasta palkitaan juomin.

Perinteinen ja kovatasoinen yleistietokilpa, jossa paikallistuntemuksesta on apua. Juomapalkintoja kolmelle parhaalle joukkueelle.

Kerhon viihdevisassa on apua julkkisjuorujen tuntemisesta. Ensi viikon visassa tunnistellaan mainospätkiä videolta. Juomapalkinnot kahdelle parhaalle.

Visassa mitataan yleistietoa ja arvuutellaan rytmimusiikkinäytteitä. Kolme parasta palkitaan juomin ja voittajat saavat ruokaliput viereiseen lounaskahvilaan.

Alkaa 21.12

20.00

22.30

18.00

19.30

20.00

21.30

Salhojankatu 29

Lapinniemenranta 6

Rautatieasema

Näsilinnankatu 15

Pellervonkatu 9

Satamakatu 7

Tullinaukio 1

Torstai

Perjantai

On ärsyttävää, että kulttuurin ajatellaan olevan jotain suurta ja ylihienoa. Ooppera on kulttuuria, mutta niin on myös asematunnelin viulunsoittaja. Oikeastaan koko kulttuuri-sanan voisi ampua. Luokittelujen sijaan pitäisi keskittyä olennaiseen, katsomiskokemuksesta nauttimiseen. Kaikkien pitäisi ymmärtää, että suuruus ei takaa laatua. Se vain kertoo, että tuotannolla on ollut käytettävissään rahaa ja hyvä mainoskampanja. Minua harmittaa, että paljon hyvää teatteria jää näkemättä. Usein syynä on, että ihmiset eivät jaksa tai uskalla kiinnostua mistään uudesta. Tampere on teatterikaupunki. Tarjontaa on, ja ilmapiiri on salliva. Olen yrittänyt vakuuttaa tätä vanhemmilleni. He käyvät teatterissa kerran vuodessa. Viimeisten kuuden vuoden aikana he ovat nähneet Vuonna 85 -näytelmän viisi kertaa. Ihan kiva, mutta ehkä jo riittää. Joskus katsojan täytyy nähdä vaivaa ja aktiivisesti etsiä vaihtoehtoja jo nähdylle. Palataan yhteiskoulun saliin. Näyttelijät ovat raikkaita, energisiä - ja nuoria. Cirque de merdestä näkee, että esitys on tehty suurella sydämellä. Minua hymyilytti, mutta tajusin vasta jälkikäteen, miksi. Cirque de merde sai minut hetkeksi hengittämään sirkusmaailmaa. En kaivannut muualle, enkä ajatellut tekemättömiä töitä. Olin läsnä.


juliste: Saara Sivonen

Syksyll채 2012 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin toisen vuosikurssin opiskelijoiden julisteita.

Utain 9/2012  

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti