Page 1

8/2012

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 10

ideat 12

elämykset 14

huvit 15

Oikeusturva uhattuna Esitutkintaan vanhenevat, mutta selvitettävissä olevat rikokset ovat ihmisoikeusloukkaus. s. 4

Annikin uusi henki Kun Simo Ollila palasi evakosta remontoi­ tuun kommuuniin, se ei ollut entisensä. s. 10

”Ne ei tiedä tästä työstä” Timo Konttaniemi tekee työtä, jota ihmiset eivät tule ajatelleeksi. Se sopii hänelle hyvin. s. 8

Metalliratsujen selässä Tamperelainen pyöräpoolo­ joukkio ei hienostele. Omatekoiset välineet ja ruhjotut fillarit kuuluvat lajiin. s. 14


2 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Utain verkossa: http://utain.uta.fi

Vakuutuksenhakija huijaa harvoin Avaus

Tuuli Oikarinen

tuuli.oikarinen@uta.fi

Sandy-myrsky riehuu Atlantin takana, mutta uutisissa sen uhrit eivät ole samanarvoisia. Myrskyn etenemistä Yhdysvalloissa on seurattu tiiviisti. Suomalainen media tuntuu kuitenkin kokonaan unohtaneen, että ennen Yhdysvaltoihin rantautumista myrsky tappoi Karibian saaristossa ainakin 70 ihmistä. Se on enemmän kuin Pohjois-Amerikassa toistaiseksi yhteensä. Karibian tuhoista on ollut Helsingin Sanomien Sandy-uutisissa vain mainintoja ja Ylen tiistain iltauutisissa asia ei edes tullut ilmi. HS:n ulkomaantoimituksen esimies perustelee Yhdysvaltoihin keskittymistä sillä, että kyseessä on maailman supervalta sekä politiikan ja talouden keskus. Myrsky siellä vaikuttaa maailmanlaajuisesti enemmän kuin myrsky Karibialla.

Sairaudet paljastuvat yleensä korvausten hakemisen yhteydessä esimerkiksi lääkärinlausunnosta. Mielenterveyshäiriö voi estää henki-, tapaturma- ja hoitokuluvakuutuksen saamisen tai vaikuttaa henkivakuutuksen hintaan. Mielenterveyshäiriön peittely voi johtaa korvausten menettämiseen. Sairaus voidaan myös rajata jälkikäteen pois vakuutuksen piiristä koko sen voimassaoloajalta. Vakuutusyhtiö voi irtisanoa sopimuksen, jos asiakas on pimittänyt tietoja tahallisesti tai kyse on sairaudesta, jonka vuoksi vakuu-

tusta ei olisi lainkaan myönnetty. – Irtisanominen on erittäin harvinaista ja koskee ainoastaan yksittäistapauksia, kehityspäällikkö Ilkka Ylenius vakuutusyhtiö Mandatum Lifesta sanoo. OP-Henkivakuutuksella eri sairauksien salailu johtaa sopimuksen irtisanomiseen ja hylkäävään korvauspäätökseen arviolta runsaat kymmenkunta kertaa vuodessa. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää jo maksetut vakuutusmaksut, jos asiakas on tavoitellut tietojen pimittämisellä tai väärien tietojen antamisella taloudellista etua. Milla Ikonen

Mitä?

Työelämässä on mukana: ○○78 prosenttia alkoholin suurkuluttajista ○○62 prosenttia alkoholisteista ○○77 prosenttia kohtuukäyttäjistä ○○Tutkimus koskee 30–65 vuotiaita miehiä ja naisia. Lähde: THL

Saara Sivonen

Keskiviikon HS:n Sandy-paketti ei kuitenkaan keskittynyt myrskyn maailmanlaajuisiin vaikutuksiin. Myrskyn vaikutuksista ydinvoimaloihin ja New Yorkin pörssiin oli kyllä jutut, mutta eniten palstatilaa oli annettu tavallisille newyorkilaisille, jotka olivat jumissa liikenteessä tai kotona ilman sähköä. Siitä ei ole kirjoitettu, miten myrsky vaikutti tavallisen haitilaisen elämään. Tällainen uutisointi olisi perusteltua, koska sadattuhannet haitilaiset asuvat edelleen väliaikaisissa asunnoissa vuoden 2010 maanjäristyksen takia. Jos kriisiuutisoinnissa keskitytään joka tapauksessa yksilön kokemuksiin, miksi huomiota ei kiinnitetä myrskyn koko vaikutusalueelle? Medianäkyvyys vaikuttaa suoraan siihen, mistä asioista ihmiset ovat tietoisia. Miten kehittyvät maat voivat saavuttaa maailmanlaajuista vaikuttavuutta, jos ne eivät edes näy mediassa?

Vakuutusyhtiöille paljastuu vuosittain kymmeniä tapauksia, joissa vakuutuksen hakija on jättänyt kertomatta mielenterveysongelmastaan. Vakuutusyhtiö Pohjola arvioi, että tapauksia tulee ilmi vuosittain enintään muutamia kymmeniä. Fenniassa salailuja paljastuu vuodessa toistakymmentä. Vakuutusyhtiöiden mukaan terveystietojen piilottelu on harvinaista vakuutusten määrään verrattuna: esimerkiksi Pohjolalla on 150 000 hoitokuluvakuutussopimusta. – Asiakkaat kertovat yleensä terveydentilastaan asianmukaisesti, kertoo palvelujohtaja Kristiina Stenlund LähiTapiolasta.

Alkoholismista vaietaan työpaikoilla Suurin osa suomalaisista alkoholisteista on työelämässä. Tämä paljastuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Työpaikoilla alkoholismi näkyy työtason laskuna, lisääntyneinä sairaspoissaoloina ja pahoinvointina työpaikoilla. – Suomalaisilla työpaikoilla ei ole työhyvinvoinnista puhumisen kulttuuria. Alkoholiongelmista vaietaan ja niihin puututaan vasta kun tilanne on jo liian pitkällä, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Leena Hirvonen. Alkoholin liikakäytön kustannukset

ovat yrityksille suuret. Alkoholisoitunut työntekijä on usein poissa ja päätyy muita useammin ennenaikaiselle eläkkeelle. Silti monelta työpaikalta puuttuu ehkäisevä päihdeohjelma. Kansallisen Alkoholiohjelman tämän vuoden kärkiteema on päihdeohjelmien tuominen osaksi työpaikkojen työhyvinvointia. Työnantaja voi saada alkoholin haittoja ehkäisevästä toiminnasta jopa 60 prosenttia Kela-korvauksia. Tämä edellyttää työterveyshoidon kanssa laadittua päihdeohjel-

maa, josta tulee käydä ilmi, miten työpaikan käytännöt tukevat ennaltaehkäisevää työtä. Hirvosen mukaan alkoholinkäyttö on itseään ruokkiva noidankehä. – Työstressi voi johtaa masennukseen ja alkoholin liikakäyttöön. Samalla alkoholismi aiheuttaa pahoinvointia työpaikalla. Tämä on kaksipiippuinen juttu. Alkoholi on syöpäsairauksien rinnalla työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy Suomessa. Sanna Simpanen

⋆⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti http://utain.uta.fi ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Toimitus: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin (03) 3551 7349 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, teatterin ja median yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Jaana Hujanen Ohjaavat opettajat: Maarit Jaakkola (1. toimituspäällikkö) Paula Sallinen (2. toimituspäällikkö) Sakari Viista (kuvatoimituksen vastaava) Teemu Helenius (taittovastaava)

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

TaY lisää lasten Uusi City jatkaa terveyden tutkimusta verkossa

Hintojen lasku uhkaa verkkojulkaisuja

Tampereen yliopistoon on perustettu lasten terveyden tutkimuskeskus. Se laajentaa Lastentautien tutkimuskeskuksen toimintaa. Lääketieteellisen tutkimuksen lisäksi tavoitteena on tehdä käytännön sovelluksia. – Esimerkkinä tällaisista sovelluksista on Markku Mäen tutkimusten pohjalta kehitetty keliakian pikatesti, jota nykyään saa ostettua apteekista, sanoo Per Ashorn, kansainvälisen lääketieteen professori. Uusina tutkimusaloina ovat lasten mielenterveys ja yleinen hyvinvointi. Myös lasten terveyden maailmanlaajuisia kysymyksiä, kuten aliravitsemusta, tutkitaan. Tutkimuskeskuksessa pyritään kansainvälisyyteen sekä eri tutkimusalojen ja sukupolvien yhteistyöhön. Ashornin mukaan lääketieteen opiskelijoita otetaan mukaan tutkimukseen ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien.

Suomalaiset verkkosivustot saavat suurimman osan tuloistaan mainosmyynnistä. Tulevaisuudessa yritysten on kehitettävä uusia rahanlähteitä, sillä verkkomainosten hinnat ovat laskussa. Tutkimuskeskus Comet tutki, miten pelkästään verkossa toimivat journalistiset yritykset menestyvät. Tutkimuksen kohteena olivat itsenäiset verkkojulkaisut, jotka eivät olleet osa suurempaa yritystä. Pienet verkkojulkaisut eivät suoraan kilpaile valtamedian kanssa. Tutkija Esa Sirkkusen mukaan pienet julkaisut menestyvät, koska ne pystyvät tarjoamaan mainostajille rajatun kohderyhmän. Tutkimuksessa Sirkkunen havaitsi, että osa yrityksistä on jo kehitellyt vaihtoehtoisia rahanlähteitä esimerkiksi tarjoamalla yrityksille blogipalveluja.

Jecaterina Mantsinen

Ilkka O. Lavaksesta tuli tiistaina City-lehden uusi omistaja. Keravalaisella 33-vuotiaalla IT-yrittäjällä on tarkat suunnitelmat City-lehden tulevaisuutta varten. Uuden City-tiimin jäsenet ovat kokeneita nettiosaajia. – Netti on meille viestintävälineenä omin, ja sen takia City tulee menestymään. Lavas kertoo, että uudessa Cityssä pyritään pääsemään aiempaa lähemmäksi lukijoita, ja uusista harrastusryhmistä tehdään enemmän juttuja. – Kaupunkielämä ei ole pelkkää ravintoloissa käymistä. Haluamme olla mukana tavallisten kaupunkilaisten harrastuselämässä. Cityn omalle Deitti.net-sivustolle Lavas lupaa deittailutapaa, jollaista Suomessa ei ole vielä ennen nähty. Annika Nuotto

Linda Laine

Lue lisää verkossa: utain.uta.fi.


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 3

Nuoret innostuivat valtuustosta vaihtelevasti

Aleksi Tuomola

Kuntavaalit Pirkanmaalla

nuorten valtuusto-osuudet heittelevät muutamasta prosentista yli kahteenkymmeneen.

Kunnanvaltuustoihin pääsi Pirkanmaalla vähemmän nuoria kuin maassa keskimäärin. Näin siitä huolimatta, että paikkakunnilla nähtiin erilaisia yrityksiä saada nuoria innostumaan kuntapolitiikasta. Tampereella nuorten tarmokas kampanjointi tuotti tulosta, ja alle 36-vuotiaat saivat melkein viidesosan valtuustopaikoista. Uusi valtuutettu Jaakko Mustakallio (vihr) pitää tärkeänä, että nuoret ovat edustettuina päätöksenteossa. – Voivatko vanhat valtuutetut todella ajatella asioita nykynuorten kannalta, vai olisiko kuitenkin parempi, että kysytään suoraan nuorilta? Vaikka Tampereella on paljon nuoria ja opiskelijoita, se jää nuorten valtuutettujen määrässä toiseksi Juupajoelle. Pienen kunnan väestöstä alle neljäsosa on nuoria. Silti heitä asettui runsaasti ehdolle, ja moni tuli valituksi puolueen vanhojen ääniharavoiden imussa. Juupajoen valtuustopaikoista 24 prosenttia kuuluu nyt nuorille. Vesilahden valtuustossa aloittaa tänä syksynä vain yksi alle 36-vuotias, vaikka nuoria yritettiin sielläkin houkutella ehdokkaiksi. Kunta on Juupajokea hieman suurempi, mutta nuoria on kunnissa suhteessa saman verran. – Kyselin itse useita nuoria ehdolle, mutta innokkuutta ei löytynyt. Ehdottomasti nuoret pitäisi saada mukaan päätöksentekoon, sanoo Vesilahden valtuuston vaalilautakunnan puheenjohtaja Pentti Uusi-Erkkilä. Valtuustoon ainoana nuorena päässyt Harri Penttilä (kesk) ei pidä Vesilahden tilannetta ongelmallisena. – En minä ikää tässä mieti. Itsekin keskityn koko kunnan asioihin. Minusta on väärin ajatella, että vain nuoret ajavat nuorten asioita.

Vihreiden Jaakko Mustakallio valittiin 2012 vaaleissa uutena Tampereen kaupunginvaltuustoon. Mustakallio opiskelee kauppatieteitä Tampereen Yliopistossa ja valmistunee maisteriksi ensi vuonna.

Vesilahdella nuorten innottomuuden syyksi epäillään kuntarakenneuudistusta. Tulevan kauden valtuutetut joutuvat tekemään vaikeita päätöksiä. Mustakallion mielestä nuoria pitäisi asettaa ehdolle myös siksi, että nuoret innostuisivat äänestämään. Näin

äänestysprosenttikin saataisiin nousuun, sillä juuri nuoret jäävät usein vaalipäivänä kotiin. – On helpompi äänestää sellaista, jonka arvot jakaa, 25-vuotias Mustakallio sanoo. Sara Vainio ja Hanna Hantula

⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN

Rantaväylän tunneli saamassa ensimmäiset miljoonansa Tampereen Rantaväylän tunnelin rakentamiseen on esitetty ensimmäisen kerran rahaa kaupungin budjetista. Pormestari Timo P. Nieminen ehdotti eilen talousarvioesityksessään, että tunneli saa ensi vuonna 6,5 miljoonaa euroa. Kaupungin tilaajapäällikkö Risto Laaksonen mukaan budjetoidut rahat menevät rakennussuunnitelmiin ja muihin käynnistystoimenpiteisiin. Vasta sen jälkeen keskustellaan varsinaisen rakennusvaiheen budjetista. Hankkeen kokonaiskustannusten täytyy sopimusten mukaan jäädä 185 miljoonaan euroon. Summaan täytyy sisältyä myös nyt esityksessä olevat 6,5 miljoonaa. Laaksonen kertoo suunnitteluvaiheen päättyvän noin vuoden päästä. Rakentaminen voi alkaa vasta, kun tiesuunnittelusta ja asemakaavasta tehdyistä valituksista on saatu oikeuden päätös.

Talousarvioesitys menee seuraavaksi hallituksen käsittelyyn. Viimeisen tuomion esityksestä antaa valtuusto. Kaupungin talous- ja stategiajohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan talousarvioesitykset eivät yleensä muutu paljoa valtuuston käsittelyssä. Rakentaminen hyväksyttiin viime toukokuussa niukasti äänin 37–30. Rantaväylä-hankkeella on valtuustossa vahvoja vastustajia. Äskeisten kuntavaalien yhteydessä tunnelin rakentaminen herätti kiivaasta keskustelua. Esimerkiksi SDP on ehdottanut, että hankkeesta vetäydytään kokonaan. Rakennussopimuksen voi purkaa esimerkiksi silloin, jos kustannusarvio ylittää sovitut 185 miljoonaa. Vanessa Valkama

Lisää perheitä kehitysvammaisille

Marjatan elämän luvut ovat arvioita

Kehitysvammaisten perhehoidon

Marjatta Korhonen on nainen, koska naisia on enemmän kuin miehiä. Hän on syntynyt vuonna 1947, koska silloin on syntynyt eniten suomalaisia. Marjatta on Marjatta, koska se on yleisin 40-luvulla syntyneiden naisten nimi. Marjatta Korhosen etsiminen tilastoista opetti sietämään epätäydellisyyttä. Juttua kirjoittaessa varmaa oli se, että huolellisuudesta huolimatta varmaan lopputulokseen ei ollut mahdollista päästä. Silti ”luvut ovat arvioita” on viiltävä päätöslause päivien urakalle. Tarkoituksena oli löytää keskivertosuomalainen. Luulenpa, että mitä tavallisempi elämä, sitä enemmän siinä on tilaa sattumille. Marjatan taivaalliseen tilinpäätökseen sisältyy muuttuja jos toinenkin. Mitenköhän tunnontarkka ja säästäväinen merkonomiMarjatta suhtautuisi mahdollisiin hutilointeihini?

uusi malli laittaa kuntien kirjavat käytännöt ja päällekkäiset kulut kuriin. Tulevaisuudessa Pirkanmaan kuntien perhehoitajien rekrytointi, valmennus ja tuki hoidetaan keskitetysti. Kokeilun tavoite on yhtenäiset säännöt ja palkkaus sekä kustannustehokkuus. – Perheisiin sijoittaminen on laitoshoitoa halvempaa ja parempi vaihtoehto kotona asumiseen tottuneille kehitysvammaisille, kertoo hankkeen koordinaattori Pia Kajander. Perhehoidon toteuttaminen on ollut kuntien harteilla siitä asti, kun sosiaalipalvelujen kuntayhtymä lakkautettiin 2008. Monissa kunnissa uusien perhehoitajien palkkaus on ollut vähäistä eikä vuodesta 2011 edellytettyä valmennusta ole voitu tarjota. Maakunnallinen perhehoitoyksikkö aloittaisi 2014. Maiju Mäkipörhölä

Hanna Hantula


4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Toisen luokan rikokset Oikeus Poliisi joutuu asettamaan tehtäviään tärkeysjärjestykseen. Pahimmassa

tapauksessa rikos vanhenee, ennen kuin esitutkinta kunnolla edes käynnistyy.

MITÄ?

Kun rikos on tapahtunut ○○Esitutkintalain mukaan esitutkinta on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä. ○○Poliisi voi asettaa rikostutkintoja tärkeysjärjestykseen. Ohjeistusta tärkeysjärjestykseen asettamiseen ei ole. ○○Poliisin toimien takia vanhentuneen rikoksen uhri voi tehdä kantelun tai haastaa poliisin oikeuteen. ○○Poliisihallitus valvoo poliisien toimintaa. Poliisihallitusta valvoo sisäasiainministeriön oikeusyksikkö.


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 5

Linda Laine

Aleksi Tuomola

Teemu Laineen päälle ajanut kuljettaja ei koskaan saanut syytettä.

Yliajo jäi selvittämättä Poliisin tehtävien tärkeysjärjestys vaihte-

lee alueellisesti sen mukaan, millaisia rikoksia milläkin alueella tehdään. Lain mukaan kaikista ilmoitetuista tai epäillyistä rikoksista on aloitettava esitutkinta. – Poliisilaissa todetaan, että poliisin tehtävät on olosuhteiden vaatiessa asetettava tärkeysjärjestykseen. Säännös ei kuitenkaan oikeuta esitutkinnan tekemättä jättämistä, sanoo poliisiylitarkastaja Pertti Sihvonen. Hän työskentelee poliisihallituksen laillisuusvalvonnassa. Yleisimpiä esitutkintaan vanhenevia rikoksia ovat liikennerikokset, kunnianloukkaukset sekä mökki- ja asuntomurrot. Poliisi tutkii ensimmäisenä henkeen ja terveyteen vaikuttavat rikokset, kuten murhat, tapot ja pahoinpitelyt. Osa rikoksista vanhenee siksi, että epäilty ei ole tiedossa tai häntä ei etsintäkuulutuksista huolimatta löydetä. Vanhentuneiden rikosten joukossa on myös selvitettävissä olevia rikoksia. Rikosten uhrit ovat kannelleet näistä eduskunnan oikeusasiamiehelle ja nimenneet epäillyn. Lokakuussa 2011 eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin kantelu, koska syrjintäjutun syyteoikeus oli vanhentunut esitutkinnan venymisen vuoksi. Kantelija oli tehnyt Helsingin poliisilaitokselle kesäkuussa 2009 rikosilmoituksen syrjinnästä, koska hänet oli poistettu Jehovan todistajien piirikonventista. Ensimmäinen kuulustelu tehtiin yli vuoden kuluttua rikosilmoituksesta. Asia siirtyi syyteharkintaan vasta, kun syyteoikeutta oli jäljellä vajaa kuukausi. Eduskunnan oikeusasiamies antoi tutkintaa johtaneelle

poliisille huomautuksen. Oikeusasiamies ei pitänyt virheellisenä, että rikos jätettiin alkuvaiheessa odottamaan. Syyteharkinnalle olisi kuitenkin pitänyt jäädä enemmän aikaa. Poliisit saavat kanteluista lähinnä huomautuksia. Uhri voi tehdä poliisista myös rikosilmoituksen. Sihvosen tiedossa ei ole ainoatakaan tuomiota, joka olisi annettu vanhentumisen takia. Poliisin valintojen takia esitutkintaan vanhentuneista rikoksista ei ole kattavia tilastoja, koska vanhentunut rikos poistuu poliisin tietokannasta. Poliisilaitoksilla on velvollisuus selvittää, mikä on vanhentumisen syy. Poliiseja voidaan huomauttaa, jos vanhentuminen on johtunut esitutkinnan laiminlyönnistä. Poliisihallitus ei pysty aukottomasti valvomaan poliisin toimintaa. Valvonta on tehokkainta, kun sitä tekee poliisilaitosten johto. Sihvosen mukaan poliisipula vaikeuttaa sisäistä valvontaa. Kun resurssit eivät riitä kaikkien rikosten tutkimiseen, eivät ne riitä esitutkinnan valvontaankaan. Ihmisoikeuksienliiton tutkimuspäällikön Milla Aaltosen mukaan esitutkintaan vanhentuvat rikokset loukkaavat ihmisoikeuksia. Suomen perustuslaissa lukee, että jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. – Ihmisoikeuksien näkökulmasta on tärkeää, että loukkaukset tuodaan esille. Näin asiat tulevat yleiseen tietoon, ja niihin aletaan vaatia muutosta, Aaltonen sanoo. Linda Laine

Teemu Laine, 19, jäi keväällä 2009 Liedossa kuorma-auton alle. Auto kääntyi liikennevaloristeyksessä vasemmalle ja törmäsi mopolla suoraan ajaneeseen Laineeseen. Hänen ranteensa ja nilkkansa murtuivat ja reisiluunsa meni poikki. Poliisit saapuivat paikalle välittömästi ja puhalluttivat Laineen. Vaikutti ilmeiseltä, että onnettomuus oli kuorma-auton ajajan syytä, ja poliisit saivat tämän tiedot. Laine vietiin onnettomuuspaikalta ambulanssilla sairaalaan. Hän uskoi, että poliisit huolehtisivat tapahtuneen selvittämisestä. Syksyllä 2011 poliisista soitettiin. Poliisi ilmoitti Laineelle, että tapaus oli ”kadonnut tietokoneelle ja unohtunut”. Kyseessä oli niin lievä rikos, että se vanhentuu kahdessa vuodessa. Yliajo oli ehtinyt vanhentua ennen kuin poliisit olivat käynnistäneet esitutkinnan. Syytettä ei enää voinut nostaa. – Se otti päähän. Toivoin, että asia olisi selvitetty. Poliisi oli asiallinen ja pahoitteli tilannetta, mutta ei perustellut sen paremmin, Laine kertoo. Laine ei kannellut poliisin toiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. – En pitänyt sitä tärkeänä, koska rikos ei kuitenkaan ollut kovin vakava. Hän oli saanut jo korvaukset vakuutusyhtiöltään, eikä syytteen nostamisesta olisi tullut hänelle rahallista hyötyä. Laineelle ei jäänyt yliajosta pysyviä vammoja. Hänen liikuntakykynsä on jo palautunut, mutta arvet näkyvät edelleen. Hän uskoo, että poliisin viivyttelyssä oli kyse inhimillisestä virheestä. Silti tapahtuneesta jäi paha maku. – Luotan edelleen poliisiin, mutta tällainen vähentää heidän uskottavuuttaan. Milla Ikonen


6 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Annu Tolonen

Nukkeprofiilien musta pörssi Valevaikuttaminen Barack Obaman Twitter-tilillä on yli neljäsataa kertaa enemmän

valeseuraajia kuin Sauli Niinistöllä on seuraajia yhteensä. Yhdysvalloissa seuraajien ostaminen yrityksen Twitter-tilille ja valeprofiilien suojassa vaikuttaminen on arkipäivää. Siinä missä Yhdysvalloissa ollaan jo ammattilaisia, opetellaan Suomessa vasta perusteita. Astroturffaus tarkoittaa poliittista tai taloudellista vaikuttamista, joka on naamioitu yleisön spontaaniksi reaktioksi. Nykypäivän esimerkki astroturffauksesta on tilanne, jossa järjestö tai yritys luo keksittyjä henkilöllisyyksiä ja puhuu näiden avulla organisaation puolesta sosiaalisessa mediassa. Valevaikuttamista on harjoitettu jo ennen internetin ja sosiaalisen median aikakautta, mutta internetissä astroturffaus on saanut uusia muotoja. – Tällainen kuluttajiin vaikuttaminen on Suomessa vielä aika viatonta, sanoo Hanna Nikkanen, astroturffausta tutkinut toimittaja ja tietokirjailija. Yhdysvalloissa, missä aggressiivinen markkinointikäyttäytyminen on hyväksyt-

tävämpää kuin Suomessa, sosiaalisen median manipuloinnista on tullut liiketoimintaa. Lukuisat nettisivut kauppaavat yhdysvaltalaisille yrityksille tykkäyksiä ja seuraajia. Getnewfans.com-sivustolta voi ostaa 10 000 seuraajaa Twitteriin 155 eurolla. Fan bullet lupaa 50 000 fania yrityksesi Facebook-profiilille pienen henkilöauton hintaan. Tykkäystehtailijat mainostavat myyvänsä ”sataprosenttisen aitoja” seuraajia, mutta jo pikainen tarkastelu paljastaa profiilit tekaistuiksi ja epäaktiivisiksi. Tällaisten nukkeprofiilien huomio ei lisää tilin todellista näkyvyyttä, mutta nostaa sen imagoa muiden käyttäjien silmissä. Markkinoinnin tutkija Elina Närvänen Tampereen yliopistosta arvioi, ettei valetykkääjien ja -seuraajien käyttö Suomen mittakaavassa toimisi. Valevaikuttamisesta saatava hyöty on niin pieni, etteivät suomalaiset yritykset halua ottaa riskiä paljastumisesta.

– Niitäkin yrityksiä varmaan on, joissa on harkittu tai jopa sorruttu käyttämään tällaisia metodeja, sanoo Hanna Nikkanen. Suomen sosiaalinen media on toistaiseksi vielä turvassa laaja-alaiselta valevaikuttamiselta, mutta internetajan ilmiöt leviävät nopeasti. Kukaan tuskin uskoo

Niinistön lähtevän tavoittelemaan Twitterseuraajamarkkinoille Obaman yli 20 miljoonan seuraajan saalista. Kuitenkin myös suomalaisilla on sosiaalisessa mediassa monenlaisia intressejä, joita ajetaan monenlaisin keinoin. Jecaterina Mantsinen

Tapaus Natalya Nieminen Natalya Nieminen alkoi 11.9.2012 puolustaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin uutta potilastietokantaa Facebookissa. Toistuvat ja kärjekkäät kommentit sekä kömpelö profiili kiinnittivät toimittaja Hanna Nikkasen huomion. Hän alkoi seurata kommentointia ja Natalya Nieminen paljastui valeprofiiliksi. Nikkanen kirjoitti tapauksesta artikkelin Tervetuloa Suomeen,

astroturffaus verkkolehti Laitokseen. Artikkelissaan Nikkanen paljasti muun muassa, että osa profiilin kuvista oli lainattu australialaiselta huippumallilta. Laitoksen julkaistua artikkelin ”Natalya” otti yhteyttä Nikkaseen ja myönsi profiilin tekaistuksi. Valeprofiilin suojissa kommentoinnin motiivi ei kuitenkaan selvinnyt. Jecaterina Mantsinen


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 7

Marjatta Korhosen elämä ja tulot RAHA Nettoaako elämästä? Kyllä, jos on tilastojen mukaan peruskorhonen, eli syntyvyyden

ennätysvuonna 1947 syntynyt nainen. Keskivertomarjatta käyttää 3 tuntia päivästään taloustöihin, mutta sen lisäksi hän on ehtinyt tienata sievoisen summan rahaa sihteerinurallaan.

SEN ORHO K A ATT MARJ

LMA ASKE L S O TUL

024 47-2 9 1 ELTA KAUD I L I T

R ä 0 EU mäll 61,5 ä 7 t . n 8 a + 8 lyhe anss taan hensä k t u u mie tä. llis vara oliksi jänmäes t u u n ä utta istaa p ion Pit TO kart m s ASUN tta on . Hän o talokak ikäi n a ä s a j d o a e r i e rr in it n Ma in h ssa. En syy tola uron ke u n k u s e e a an py EUR 523 vuod verr sku 3,00 177 8 man 6 euroa Ruokala on maka 3 a . s - 11 vat ka n. 2 76 ks a a TUS kulutta , eli 2 ruokaa empiruo atta ma U L U n a l K j ääri oset an j r j a t a n a a n M a r Korh keskim energia a t M s a m ä ä nee o s ta sens sill EUR a me s e n a , i k e s t a a h eh ,00 a i t 1 r a l 0 K l 7 n . uu 9. än o inä koht aatikko a. + 60 i. H Viimeis  m o l o r i n e n o . äv ro EUR merk kkaa nen. nlis ,00 aan kituloi ausipal 0 t arvo 0 l 0 e 0. kes an kuuk tuks - 17 n os oulu , ja on euron A a k K m K m n L a i 6 o t PA suur 3 06  vuot atta lut enttia. l Marj öitä 33 hän sai o n s o o t n r nyt osinaa ntti 30 p u rose n alle ja p o työv r UR e i t a en k love n hiema k u 00 E a t d , s i 5 o a n i 2 a a n 3 , . st at 22 osa eita + 12 Marj työura a p e r Suurin arvo on p n o e v n r hä stä. iä a iden t e i s ron ede stä, jo h y T n i TÖ . eu SÄÄS silla o 24 650 perinnö velkaa o e h t l a r o liny si Ko siaa ta etuk n kerty illa ei o l s l a s o t sia rjat EUR orho sta ilai inä. Ma eensä r e 0,00 arvo uroa. K 1 a e t 8 n k h . e 9 aika ee eläk ertyy y tomak270 + 31 s l k nsä A a u ä V h ä t k R a t i U a r i T s e elin ja s in o AALI eläk SOSI tta saa ta suur n ajan, ksanut sta. a e s i a Marj ja, joi 16 vuod ta on m eroraho u t v ä s a t k j e t a r l e m a EUR i tu a. M eläk imo6,00 saa 00 euro aikki e t 3 l 8 a . k v 1 6 a ten 225 + 94 epel ut j , jo 24 s ienann a 0 j 2 u s na n t EUR vuon a hän o ,00 0 e 5 e 7 l n . o A 0 aika a. n ku KELM sie- 84 ULAS Korhone vuotensa on raha nut P a P t O t L ulu EUR palj elin atta ja k ,00 6 Marj in. 77 laisen a 8 j 0 o . r a i 1 t ve tään taut yt koht = 10 sanu n ämäs k i l a r e m e p yös nkin on m  uite k a t . ä t n ä a ta j Marj n summa e rjat s a i M o v iaan aikk le.  k n l e Kaik n puole o t i o v Luvut ovat arvioita. Lähteet: Aktia, Helsingin kaupungin tietokeskus, Kela, Suomen Pankin rahamuseo, Tilastokeskus, Veronmaksajien keskusliitto, Väestörekisterikeskus Hanna Hantula,teksti ja Ella Kiviniemi, kuvitus


8 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Timo Konttaniemelle yötyöskentely sopii hyvin. Päivällä ympärillä on liikaa ihmisiä.


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 9

Katseilta piilossa

Näkymätön Tampereen nysset tuodaan Nekalan varikolle päivän päätteeksi, mutta ennen

lepoon pääsyä autot on siivottava ja tankattava seuraavaa päivää varten. Hallien suojassa bussit siistii yksinäinen puurtaja. Partaveikko hakee bussit yksi kerrallaan puunattavaksi. Yhdessä yössä on ehdittävä siivota toista sataa autoa. Työssä auttaa onneksi työpari ja arkisin siivoojia on jopa kolme. Oranssiharmaaseen haalariin pukeutunut mies tankkaa bussin ja siivoaa sen harjalla.Hän tyhjentää roskikset ja tarkistaa nesteet. Lopuksi bussi viedään vielä harjapylväiden väliin pesuun. Yhden bussin siivoaminen kestää normaalisti alle 10 minuuttia. Saman siivouskuvion Timo Konttaniemi toistaa joka ikinen yö. Timo Konttaniemi huolehtii siitä, ettemme istu bussissa purkan päälle. Hän kerää busseihin jääneet sateenvarjot, lelut, pipot ja hanskat. Hän suihkuttaa juhlijoiden oksennukset pois letkulla.

Konttaniemi on TKL:n bussien siivooja, tai ”tankkari”, niin kuin hän itseään kutsuu. Raskaan kaluston sähköasentaja on ollut alalla jo 18 vuotta. Bussisiivojan työtä ei huomata. Sitä tehdään piilossa tavallisilta matkustajilta. Harva pysähtyy miettimään, että bussit pysyvät siisteinä Konttaniemen kaltaisten yötyöläisten ansiosta. Haastattelupyyntöä Konttaniemi ihmetteli, koska ei olettanut kenenkään edes tulevan ajatelleeksi hänen työtään. Mutta näkymätömissä työskentely sopii Konttaniemelle. Hän kertoo työskentelevänsä mieluummin yöllä kuin päiväsaikaan ihmisten ilmoilla. Ihmisten seura ei Konttaniemeä houkuttele vapaa-ajallakaan. Seitsemän yön työ-

putken jälkeen koittaa kokonainen viikko lomaa. Silloin tankkari suuntaa kotiseudulleen Vantaalle tai mökille Tuulokseen. Lomaviikot kuluvat omassa seurassa. Parhaiten Konttaniemi rentoutuu puita hakkaamalla. Mökille hän kaipaa myös juhannuksena, kun joutuu jäämään töihin muiden nauttiessa keskikesän yöstä maaseudulla. Konttaniemi elää yksin. Hän seuraa sivusta perheellisten työkavereidensa yritystä selvitä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Nykyiseen työhön Konttaniemi olisi omien sanojensa mukaan tuskin ryhtynyt, jos hänellä olisi perhe.

keen. Hän syö yöpalaa samalla, kun katsoo televisiota, ja huomaamatta yöchatti vaihtuu Huomenta Suomeen. Päivätöihinsä rientävät ihmiset meluavat rapussa silloin, kun Konttaniemi yrittää saada unen päästä kiinni. Kesällä auringon säteet tunkeutuvat sälekaihtimien välistä makuuhuoneeseen. Nyt talvi tekee tuloaan. On pimeää ja työ tuntuu raskaalta. – Kun täällä kävelee ja sataa räntää, lunta tai vettä, tulee mietittyä, miksi valitsin tämän työn. Ehkä siksi, että olen tottunut tekemään tätä työtä.

Työyön paras hetki koittaa, kun Konttaniemi pääsee kotiin. Siellä uni ei tule het-

Annika Nuotto, teksti Saara Sivonen, kuvat


10 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Monta elämää nähnyt

asuminen Tammelan puutalokorttelin värikäs ja boheemi kaupunkikylä muuttui akateemisten

Saara Sivonen

Annikilla ei ovipuhelimia tarvita, vaan Simo Ollilan pihapiirissä naapurin voi kutsua kylään ikkunasta. Annikin puutalokorttelin suojelupäätös oli voitto kansalaisvaikuttamiselle. Uudet omistajat lupasivat kunnostaa korttelin ja säilyttää sen yhteisöllisen elämäntavan. Annikkilaisten seitsemäntoista vuotta kestänyt taistelu talon purkutuomiota vastaa oli päättynyt. Käsittelyt eri oikeusasteissa pitkittivät remontin alkua vuosilla. Lokakuussa 2007 Annikinkatu vuokrattiin väliaikaisesti tarjouskilpailun voittaneelle Pirkanmaan yhteisöasujille. Kortteliin muutti sekalainen joukko uusia omistajia ja vanhoja annikkilaisia. – Se oli kuin valkoiset olisivat tulleet intiaanileiriin, muistelee Annikilla 17 vuotta asunut Meri Lähteenoksa. Aikoinaan Annikilla väenkokoukset kiersivät kämpästä toiseen ja ulkopuoliset kokoontuivat aukiolle. Naapurit törmäsivät toisiinsa yhteisessä vessassa. Annikin väki oli ennen kaikkea talonpoikaisjärkinen. Suuri osa tarvittavista sosiaalipalveluista järjestettiin yhdessä Annikin seinien sisäpuolella. – Poliisinkin suhteen olimme omavaraisia. Joitain väkivaltakuvioita oli jossain perheissä, mutta nekin hoidettiin vain itse, turvakotitoiminnalla ja naapuriavulla, sanoo Lähteenoksa. Annikin avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä kuvasi se, että kaksikymmentä vuotta ovet olivat koko ajan auki. – Perussääntö oli, että kylä on olemassa sinua varten. Kun ihminen kokee olevansa arvokas, hän haluaa myös auttaa.

Vaihtuvuus asunnoissa oli pieni. Kun kerran oli sisään päässyt, kukaan ei halunnut muuttaa pois. Yhtäkkiä ovet laitettiin lukkoon. Kokoontumisista ja palavereista tuli laatia viralliset pöytäkirjat. Uusilla omistajilla oli vastuu kiinteistöstä ja suuri remontti edessä. Vaikka ihmiset olivat ihania ja heillä oli hyvät arvot, omistamisen

kautta säännöt ja huoli muuttivat Annikinkadulle. Näin ainakin Lähteenoksa koki. – Se oli tuskallista ja kamalaa. Meille pellossa eläneille kulttuurin murros oli niin suuri, ettei siihen kyennyt sillä haavaa sopeutumaan. Sitä oli helpompi sietää, kun muutti kerrostaloon, jonka suhteen ei ollut yhteisyyden odotuksia. Vain muutama vanhoista annikkilaisista jäi kortteliin. Yksi paluumuuttajista on Annikin runofestivaalin tuottaja Simo Ollila, joka asuu yhdessä uuden Annikin vuokraasunnoista. Uusien asukkaiden kesken yhteisöllisyyttä luovat ystävyys, akateeminen tausta ja samanlainen elämäntilanne. Remontin myötä asukkaiden elämänlaatu paranee, mutta naapurien spontaanit tapaamiset vähenevät. Uusi kerhohuone mahdollistaa kokoontumiset, ja Annikin tapahtumat järjestetään talkoohengessä. Ollilan mukaan uusien annikkilaisten yhteisöllisyys hakee vielä muotoaan. – Nykyisessä yhteisössä tuskin voisi syntyä sellaista suurta, luovaa energiaa, joka synnytti esimerkiksi runofestivaalin. Nykyään ihmisten pitää tehdä töitä ja maksaa lainaa. Ennen maksettiin 80 euroa vuokraa ja, jos tuli hyvä idea, voitiin ruveta järjestämään jotain tapahtumaa.

Meri Lähteenoksa koki olevansa läpikotoisin rakastettu ja arvostettu asuessaan Annikilla.

Vanhat annikkilaiset eivät muuton jälkeen löytäneet yhteistä kotia. Yhteisö hajosi ympäri kaupunkia. Lähteen-


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 11

Annikki

Saara Sivonen

tiiviiksi yhteisöksi.

19-vuotiaalle Alex Koehlerille sohvasurffaajien tapahtumat ovat ainoa keino tavata ihmisiä Tampereella.

Suomi sohva kerrallaan Sohvasurffaajat ovat löytäneet tiensä Suomeen.

Millaisia elämyksiä pienellä maallamme on tarjota? Sabine Kemler, Saksa.

Vaihdossa Jyväskylän yliopistossa. Surffannut Tampereella, Helsingissä ja Ahvenanmaalla.

Annikin puutalokortteli on ollut käytössä vuodesta 1896.

oksaa harmittaa, että Annikilla kertynyt kokemus ja tietotaito valuvat hukkaan. Lopputulos sotii vastaan kaupungin tavoitteita lisätä yhteisöllisyyttä. – Tuntuu hölmöläisten matonkudonnolta, että samalla kun edetään, puretaan toisesta päästä valmista pois, pohtii Lähteenoksa. Maiju Mäkipörhölä

Mikä?

Annikin vaiheet ○○1896 Kortteli asuinkäyttöön. ○○1966 Tontille kaavoitetaan puisto, korttelia ei pureta heti. ○○1990 Annikkilaisten kunnallisaloite talojen säilyttämiseksi. ○○2001 Suojelupäätös valmis ja kaavamuutos alulle. ○○2007 Vanhat asukkaat muuttavat pois ensimmäisen kerran, Annikki myydään kunnostusvelvotteella. ○○2008 Remontti viivästyy, vanhoja ja uusia asukkaita muuttaa vuokralle kortteliin. ○○2011 Peruskorjaus aloitetaan, kortteli tyhjennetään toistamiseen. ○○2012 Remontti valmistuu, uudet asukkaat muuttavat koteihin.

– Sohvasurffasin melkein viikon ystäväni kanssa Maarianhaminassa. Emäntämme Ulrika vei meidät mökilleen kunnostamaan vanhaa uunia. Oli upeaa nähdä uuni valmiina. Se oli niin kaunis. Istuimme pitkälle yöhön tulen ääressä. Mikään turistireitti ei voisi tarjota samaa.

Lancelot Barry, Ranska.

Surffannut Turussa nyt 10 päivää. – Olen maailmanympärimatkalla ja tutkin erilaisia koulujärjestelmiä. Isäntäni Turussa on togolainen, joka puhuu ranskaa. Hän on asunut täällä 6 vuotta. Etsin Turusta sohvasurffaussivun kautta ranskalaisia juttukavereita. Olen jo käynyt yhden luona grillaamassa ja menen pian kahville toisen kanssa.

Alexandre Crestani, Portugali.

Tulossa Tampereelle ja Helsinkiin marraskuussa. – Haluan tulla eksoottiseen maahan, koska yleensä portugalilaiset käyvät vain Ranskassa tai Espanjassa. Suomi on paras paikka oikean eurooppalaisen talven kokemiseen. Yritän olla rohkea, vaikka jäädyn varmasti. En ole koskaan elämässäni nähnyt lunta, joten odotan sitä innolla.

Alex Koehler, Saksa.

Au-pairina Tampereella. Surffannut Tukholmassa ja Kiirunassa. – Tampereella on aktiivinen soh vasurffaaja-yhteisö. Käyn yhteisiss ä tapaamisissa, vaikka en tällä hetk ellä surffaa. Se on minulle ainoa tapa tavata täällä uusia ja samanhenk isiä ihmisiä. Tapaamisissa käy paljon paikallisia isäntiä ja emäntiä. Useimm at ovat tänne muuttaneita ulkomaa laisia. Nettisivun kautta tapaamisiin löyt ävät myös vaihto-opiskelijat ja muu t Tampereella olevat ulkomaalaiset.

. Daniel Cole, Romania mpereella ja TuTa a, Surffannut Forssass russa. matkoillani. Hä– Sohvasurffaan aina n jonnekin. En dy riy tätapauksissa lei vaan liftaan ia, jun tai ja käytä busse a sosiaalisesaina. Haluan matkusta sti vain, jos ea ti. Maan voi kokea oik oita heidän asi e ke ko tapaa ihmisiä ja olen oppinut kanssaan. Suomessa nniltäni. Voin kulttuuria ja kieltä isä tai muista turisa katsoa kuvia kirkoist a internetistä. ton ko tikohteista sitten

Vanessa Valkama


12 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Mies, joka hirtti Sepon Käsikirjoittaja Kailotatko sinäkin viikonlopputarinoitasi kaverillesi bussissa?

Ei ehkä kannattaisi, ellet halua niiden päätyvän Salkkareihin.

Laura Hakalisto

Sohva on harmaa ja tavallinen, mutta tarinat, jot-

ka sohvalla syntyvät, keräävät television ääreen päivittäin jopa miljoona katsojaa. Teemu Salonen on käsikirjoittanut Salattuja elämiä 12 vuotta ja monet sarjan juonenkäänteistä hän on kirjoittanut kotisohvallaan. Röhnöttämiseen ei ole kuitenkaan aikaa. – Tämä on tehdasmaisen järjestelmällistä työtä. Eihän tätä pystyisi muuten tekemään, kun tahti on niin kova. Viikossa Salattuja elämiä syntyy 5 jaksoa eli noin 100 kohtausta. Salonen on sarjan pääkäsikirjoittaja, joka vetää viisihenkistä tarinatiimiä. Yhteensä sarjan käsikirjoittamisessa on mukana parisenkymmentä ihmistä. – Tämä on vähän sellainen 24/7-työ. Vaikka en ole aktiivisesti työpaikalla, niin pää raksuttaa melkein koko ajan, koska täytyy pitää tarinalinjat kasassa. Salatut elämät on pyörinyt televisiossa vuodesta 1999. Salonen on kirjoittanut sarjaa enemmän kuin kukaan muu: hän on osallistunut noin 2000 jakson luomiseen. Ideat hän sanoo keräävänsä kaikesta, mitä näkee ympärillään: televisiosta, lehdistä, lähipiirissä tapahtuvista asioista tai vaikkapa hauskoista sattumuksista, joita kaverit hänelle baarissa kertovat. – Niin kuin kaikki kirjoittajat, mäkin tarkkailen ympäristöäni tietyllä tavalla. Jos näen vaikka hauskannäköisen ihmisen odottavan bussia, mietin, että mitä siitä saisi irti. Salonen myöntää nauraen, että saa ideoita jopa julkisissa liikennevälineissä kuuntelemistaan keskusteluista. – Mitäs kailottavat siellä! Salonen jättää usein uusiin ihmisiin tutustuessaan mainitsematta ammattinsa. – Varsinkin kun törmää niihin, jotka fanittavat sarjaa, tai niihin, joiden mielestä tämän ohjelman tekeminen on suurinta paskaa, jota ihminen voi tehdä. Salonen seuraa netissä sarjasta käytävää keskus-

telua, jotta hän pysyisi kärryillä siitä, mikä puhuttaa katsojia. Kaiken ei tarvitse miellyttää. Tärkeintä on, että sarja herättää keskustelua, on se sitten positiivista tai negatiivista. Vaikka hahmot välillä ärsyttävätkin katsojia, Salonen ei halua luoda hahmoa, jota itse inhoaisi. – Jos vihaa jotain tarinaa tai hahmoa, se näkyy työn jäljessä ja se heijastuu myös katsojiin. En ole samaa mieltä esimerkiksi asioiden kanssa, joita Isabella on tehnyt, mutta kyllä mä silti ymmärrän, miksi se on ne tehnyt. Televisiota katsotaan lähtökohtaisesti siksi, että se herättää tunteita.

Tunteita Salatut elämät on aina herättänyt. Kymmenen vuotta sitten kohahduttivat suutelevat homot, ja kolme vuotta sitten sarja sai valtavaa lööppijulkisuutta, koska samassa jaksossa haudattiin elävältä ja räjäytettiin kahvila. Salonen ei kuitenkaan osaa arvata etukäteen, mikä ihmisiä tulee järkyttämään. – En usko, että kukaan meistä ajatteli, kun kirjoitettiin Seppo hirteen, että siitä puhuttaisiin viikkoja. Salatuista elämistä on kirjoitettu sopimus kevääseen 2015 asti. Jos Salonen saisi päättää, sarja ei loppuisi ikinä. – Tämä on katsojille kovin läheinen ohjelma. Se on vähän niin kuin loppuuko uutiset koskaan?

Kuka?

Teemu Salonen ○○Käsikirjoittanut Salattuja elämiä vuodesta 2000. ○○Ennen Salkkareita kirjoitti muun muassa juonipaljastuksia Kauniista ja rohkeista Katso-lehteen. ○○Opiskellut joukkoviestintää California State Universityssä. ○○Katsoo televisiosta esimerkiksi Criminal Mindsia, Selviytyjiä ja salaa Pretty Little Liarsia. ○○Toinen joulukuussa ilmestyvän Salatut elämät -elokuvan käsikirjoittajista.

Tuuli Oikarinen

⋆⋆Katukriitikot

Teksti: Annika Nuotto, Kuvat: Saara Sivonen

Mediassa on tehty syksyn aikana monta mokaa, jotka ovat tulleet ilmi sosiaalisessa mediassa. Siellä ne ovat puhuttaneet monia, ja mediat ovat joutuneet oikaisemaan virheitään näyttävästi. Kiinnitätkö huomiota siihen, miten media korjaa tekemänsä virheet? Lue lisää vastauksia: utain.uta.fi

Kimmo Kari, 23

Kiinnitän huomiota virheiden korjaukseen, jos ne tulevat esiin päivittäisessä uutisoinnissa. En aktiivisesti etsi oikaisuja, ellei asia koske jotenkin omaa elämääni. Virheisiin suhtautumiseen vaikuttaa media ja aihe. Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse, sitä äänekkäämmin virhe pitää korjata.

Riina Ahonen, 23

Seuraan jonkin verran median virheiden korjaamista. Olen huomannut, ettei niitä pahemmin korjailla. Osaan onneksi lukea juttuja mediakriittisesti. Median tulisi olla tarkempi, koska korjaamattomat virheet johtavat siihen, että ihmiset saavat jutun aiheesta vääränlaisen kuvan. Sellaista on jälkikäteen mahdotonta korjata.

Petri Nuutinen, 49

Virheiden korjauksia on yleensä aika vaikea löytää, eikä minua hirveästi kiinnosta varta vasten etsiä niitä. Virheitä sattuu, mutta ihmisiähän lehden tekijätkin vain ovat. Oikaisun tulisi olla samalla sivupalstalla, jolla virhejuttu on tehty, ettei sitä tarvitsisi etsiä viimeiseltä sivulta.


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 13

⋆⋆Mitä ihmettä?

Villit vaalikampanjat Pasi helanderin vaalisivuilta

Kunnallisvaaleissa on kalasteltu ääniä monin keinoin. Kaikki eivät tuottaneet tulosta, mutta yrityksen puutteesta ei ehdokkaita voi syyttää.

Sanna Simpanen

sanna.simpanen@uta.fi

Suomalainen ammattikääntäjä on ajettu ahtaalle. Kansainväliset käännöstoimistot tuottavat tekstejä polkuhinnoin ja kääntäjien sijasta töihin haetaan harjoittelijoita ja moniosaajia. Kääntäjän työstä voi pian olla tulossa opiskelijoiden sivutyöpaikka.

Kouvolalainen ehdokas Pasi Helander vertaa itseään vaatimattomasti Jeesukseen. Hänen vaalimainoksensa oli myös painettu Kouvolan Varttiin väärin päin. Niinikään kouvolalainen Ville Savolainen julistaa Facebook-sivuillaan olevansa sitä, mitä kunnanvaltuusto tarvitsee. Sitoutumaton ehdokas Jarmo Inget Rovaniemeltä menee niin pitkälle, että lupaa Facebookissa rahaa faneilleen: ”Rovaniemen kaupunki korotti luottamushenkilöille maksettavia palkkioita. Jarmo Inget lupaa jakaa 50% saamistaan palkkioista tukijoidensa kanssa, jotka tykkäävät tästä sivusta. Palkkioilla voidaan vaikka järjestää kivat juhlat tms. Pistetään hyvä kiertämään”. Sanna Simpanen

⋆⋆Miksi näin?

Sinun mainoksesi

Supon ryntäys sosiaaliseen mediaan jäi vaisuksi.

Etkö tarvitse vaaleanpunaisia korkokenkiä? Internetissä meille tyrkytetään kohdennettuja mainoksia sen perusteella, minkälaisilla sivuilla vierailemme. Aina veikkaus ei osu oikeaan.

Verkkomainonnan kattojärjestö IAB Finlandin toiminnanjohtaja Birgitta Takala, mistä ohjelmassa on kysymys? – Itsesääntelyohjelman tavoitteena on tehdä mainonnasta läpinäkyvämpää kuluttajalle. Käyttäjille on kerrottava selaintietojen keräämisestä ja käyttäjillä on oltava mahdollisuus kieltäytyä kohdennetusta mainonnasta. Miten muutos käytännössä näkyy kuluttajalle? – Mainosten yhteyteen tulee kohdennuksesta kertova kuvake. Sitä klikkaamalla voi siirtyä infosivustolle, jolla kerrotaan miten

FLICkr/Mike Licht/ NationsCapital.com

Jatkossa voit itse valita, mitä mainoksia sinulle tarjotaan. Vuoden vaihteessa astuu voimaan verkkomainontaa koskeva itsesääntelyohjelma, joka selkeyttää alan viidakkoa.

kohdennettu mainonta toimii. Käyttäjä voi myös tehdä mainontaan liittyviä valintoja. Eikö ole nimenomaan mainostajien etu, että mainonnasta tulee entistä yksilöidympää? – Kyllä tämä mahdollistaa tietyistä aihealueista kiinnostuneiden käyttäjien paremman tavoitettavuuden, mutta on myös käyttäjän etu saada itseään kiinnostavaa mainontaa.

Sanna Simpanen

⋆⋆Gradu paketissa

Mirjam Tahkokorpi: Tavoitteena vapaus. Egyptin kansannousu Helsingin Sanomissa, New York Timesissa ja al-Jazeerassa. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, 2012.

@Suojelupoliisi: Tämä on Suojelupoliisin ensimmäinen twiitti. Miksi? - katso http://www.supo.fi/ @teronurmi: Nyt jokainen Suomen twitteristi odottaa kauhulla @Suojelupoliisi seuraa nyt sinua -meiliä. @MinnaPassi: Hauskaa, että olette saaneet Ratakadun legendaarisen, vähän raollaan olevan oven myös Twitteriin. @ismo_s: Mikä se aikaisempi tili oli? Jonkun huumoria vai epäonnistunut kokeilu?

Sanna Simpanen

Etsitään Teräsmiehen veroisia toimittajia.

Tahkokorven mukaan Egyptin kansannousun uutisoinnissa olisi ollut mahdollisuus rauhanjournalismiin, joka keskittyy konfliktin ratkaisuun. Eniten rauhanjournalismia oli al-Jazeeran reportaaseissa, kun taas hyvän ja pahan välistä kamppailua painottavaa sotajournalismia teki eniten New York Times.

Suojelupoliisin toiminta on pitkään pysynyt hämärän peitossa. Kuukausi sitten Supo on päätti raottaa verhoa avaamalla twitter-tilin. Tähän mennessä se on herättänyt enemmän hämmennystä kuin kiinnostusta. Alun perin tili @Suojelupoliisi oli varattu rovaniemeläiselle pilailijalle ja Supo joutui hetken käyttämään toista nimeä. @Suojelupoliisi on nyt Supon virallinen tili, mutta sitä koristaa vain yksi twiitti.

⋆ ⋆Lämpenee

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

Tuuli Oikarinen

Mediapeliä

Teräsmies jättää päivätyönsä vastalauseena journalismin nykytilalle, kertoo BBC. Teräsmies etsii yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Huhujen mukaan sarjakuvien sankari ryhtyy freelancenettibloggaajaksi tavoittaakseen suuremman yleisön. Teräsmies liikkuu nopeammin kuin salama, puhuu kaikkia maailman kieliä, näkee seinien läpi ja kuulee avunhuudot maailman toiselta laidalta. Hän on pyhittänyt elämänsä muiden auttamiselle ja taistelulle epätasa-arvoa vastaan. Maailman vahvimman miehen brändi on kiven kova. Journalistiliiton opiskelijaseminaarin perusteella tulevaisuudessa pärjäävät toimittajat, joilla on vahva brändi. Pystyykö kukaan tavallisista toimittajista taistelemaan samassa sarjassa Teräsmiehen kanssa? Maiju Mäkipörhölä

Käännösala on kaaoksessa ja tilannetta käytetään räikeästi hyväksi. Työvoimatoimiston listoilta löytyy kymmeniä ilmoituksia, joissa kääntäjien sijaan etsitään harjoittelijoita, sihteereitä tai sivutoimisia freelance-kääntäjiä. Tarjottava palkka on tietenkin naurettavan pieni työmäärään nähden. suurempi pahe lienee kasvava crowdsourcing-trendi. Idea on kaunis: tee helppoa ja hauskaa työtä kotikoneeltasi käsin! Todellisuudessa hyväuskoisia freelancereita houkutellaan talkootöihin minimaalisella korvauksella. Internetissä näistä ilmoituksista käydään vilkasta keskustelua. Rohkeimmat uskaltavat jopa epäillä, maksetaanko tekijälle lainkaan vai noukkiiko kasvoton internet-työnantaja käännöstyön ilmaiseksi käyttöönsä välimuistin kautta. Ajatus on ehkä liioittelua, mutta selvää on, ettei tällainen puuhastelu vastaa oikeaa työpaikkaa. Pelko huonoista työoloista ja heikkotasoisista käännöksistä on enemmän kuin aiheellinen. Mikä motivoi ammattilaisen työhön jos aliarvoinen palkkaus on enemmän sääntö kuin poikkeus? Yleä lukuun ottamatta kaikki Suomen suuret mediatalot ostavat nyt käännöksensä monikansalliselta Broadcast Text Internationalilta. Käännösalalla BTI tunnetaan hikipajana, jonka palkat ovat vain murto-osa Suomessa maksetuista. MTV3:lta siirretyistä yli 200 kääntäjästä 98 irtisanoutui ensimmäisen kuukauden kuluessa. Halpa hinta, nopeus ja tehokkuus ovat tässä vaa’assa voittaneet laadun jo kauan sitten. Kuinka voimme enää luottaa käännösten laatuun, jos niitä väsäävät innokkaat harrastelijat ympäri maailmaa? Alaspäin suuntautuva palkkakierre on seurausta hintojen polkemisesta koko alalla. Internet-videopalvelu Netflix maksaa valmiista käännöksistä vain noin 300€ tunnilta. Käännösalan työehtosopimuksen mukaan pelkän kääntäjän osuuden tulisi olla 350€. Netflix on ollut Suomen markkinoilla vasta kaksi viikkoa. Vaikka yhtiö ostaa muutenkin tekstityksensä rikollisen halvalla, se ehti jo jäädä kiinni piraattitekstitysten käytöstä. Olemme päässeet huonosta liksasta hikipajojen kautta suoranaiseen varastamiseen. Käännösalalla kannattaisi siirtyä merirosvojen koodistoon. Se voisi olla nykyistä oikeudenmukaisempi vaihtoehto.


14 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Köyhän miehen poolo

Sara Vainio

Urheilu Pyöräpoolossa

hevonen vaihtuu fillariin ja saarnimaila viemäriputkeen.

Neljä pyöräilijää kaartelee Koulukadun tekonurmikaukalossa pienen punaisen pallon perässä. Letkan ensimmäinen kurkottaa mailallaan palloon, syöttää kaverilleen ja tekee äkkijarrutuksen vain kymmenien senttien päässä kaukalon laidasta. Polkupyöräpooloa harrastaa Tampereella vain kourallinen pelaajia. He lähtevät pelaamaan silloin, kun saavat joukkueet kasaan, ja nikkaroivat pelivälineensä pyörää myöten itse. Vaikka puitteet eivät ole kummoiset, laji kerää joka vuosi uusia harrastajia. Pekka Saarenheimo, Markus Korpi ja Jens Schnabel ovat pelanneet pyöräpooloa Tampereella jo useamman vuoden. Pyöräpoolo on uusi laji Suomessa ja maailmallakin marginaalinen, eikä pelivälineitä ole tarjolla kuin pienissä yhdysvaltalaisissa putiikeissa. Suomessa mailat kootaan itse suksisauvoista ja viemäriputkesta. Viiden euron materiaaleista rakennettu omatekoinen maila vetää vertoja nettikauppojen kalliille tuotteille. – Pooloiluun kuuluu tällainen itse tekemisen meininki, Schnabel sanoo. Uusia pelaajia pooloilijat rekrytoivat muiden pyöräilyharrastustensa kautta. Kentälle on saatu uutta verta erityisesti fiksipyöräilyn parista. Peleissä pääasia on yhdessä hengailu. Ensikertalaiselle lyödään maila käteen, ja kentälle pääsee heti. Yksikään kolmikosta ei pidä pooloa extreme-lajina. Korpi vakuuttaa, että poolo on Tampereella ennemminkin rauhallista herrasmiespeliä. – Extremeä on se, kun aamulla koettaa pyöräillä hengissä keskustan läpi töihin, huomauttaa Schnabel. Pieniä haavereita kentällä toisinaan sattuu, mutta polkupyörien kunto huolettaa miehiä ruumiinvammoja enemmän. – Kyllä mä mustelman ottaisin ennemmin kuin rikkinäisen pyörän, Korpi toteaa.

Jens Schnabel löysi poolon fiksipyöräilyn kautta. Sara Vainio

Mikä?

Poolon säännöt ○○Poolopeliin tarvitaan kaksi joukkuetta, kussakin 3–4 pelaajaa. ○○Palloa kuljetetaan krokettimailaa muistuttavan mailan lavassa. ○○Vetoja voi torjua esimerkiksi polkupyörän kiekkojen avulla. ○○Jalalla ei saa koskea maahan. Pyörän selässä on pysyttävä koko pelin ajan.

Polkupyöräpooloa varten ei Suomesta löydy omia kenttiä. Tamperelaiset pooloilijat pelaavat Koulukadun kaukalossa, vaikka heitä on sieltäkin yritetty muutaman kerran häätää. Pelaajien toiveissa on, että Kalevan uuteen liikuntapuistoon rakennettaisiin myös pyöräpooloon soveltuva kenttä. Pienen porukan vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin olemattomat. – Kai sitä voisi johonkin lähettää sellaisen neljän, viiden hengen adressin, Saarenheimo heittää. Tampereella pyöräpoolokausi alkaa heti, kun kentältä sulaa jää. – Viimeistään helmikuussa ruvetaan miettimään, mihin parkkihalliin voisi mennä pelaamaan muutaman matsin, Schnabel sanoo. Kesällä pelejä järjestetään yleensä kerran viikossa. Viimeinen peli pelataan kun sää kylmenee niin, että pallot halkeavat lyödessä. Sara Vainio

Jens Schnabel, Markus Korpi, Mika Korpi ja Pekka Saarenheimo kauden viimeisen pelin pyörteissä.

Katso kuvagalleria Utaimen verkkosivuilta: http://utain.uta.fi/teemat


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 15

Aleksi Tuomola

Näin koin

Vanessa Valkama

vanessa.valkama@uta.fi

”Naurattaa, koskettaa ja tuo muistoja. Kiitos.” ”Yksi tv-historian parhaista ohjelmista.” Vain elämää -sarjan katsojat eivät säästele ylisanoja ohjelman Facebooksivuilla. Sarjassa seitsemän suomalaismuusikkoa viettää viikon yhdessä. Jokaisella artistilla on oma päivänsä, jolloin muut esittävät tulkintoja hänen hiteistään. Ohjelman ennakkoasetelma kuulostaa normaalilta tosi-tv:ltä, jota Liv lähettää kotiäitien iloksi aamupäivisin. Vain elämää esitetään kuitenkin Nelosella perjantain parhaaseen katseluaikaan. Neljänteen jaksoonsa mennessä se tavoittaa viikottain jo yli miljoona katsojaa. Kikka-teemabileet vetivät Mixein tanssilattian täyteen lauantaina.

Pirullisen sinnikäs

Yöelämä Pirkanmaan homot antavat tekohengitystä

maakunnan ainoalle homobaarille. Tanssilattialla haisee samalta kuin kaikilla tanssilattioilla maailmassa: halvalta hiuslakalta ja hieltä. Mutta nyt ei olla nykimässä missä tahansa, vaan Pirkanmaan ainoassa sateenkaaribaarissa, Mixeissä. Kun vielä vuonna 2010 Tampereella saattoi valita kolmen homobaarin väliltä, on niistä tänään jäljellä enää yksi. Mixein historia on pitkä ja asema kaupungissa vankka, mutta syy kilpailijoiden puuttumiseen on yksinkertainen: asiakkaita ei riitä. Toisaalta ravintoloitsija Ari Mäkisen mukaan paljon alueen sateenkaari-

väkeä käy juhlimassa Helsingin klubeilla. Mixein maine paitsi houkuttelee myös karkottaa kävijöitä. Vaikka maakunnan valikoima ei tarjoa vaihtoehtoja, ei esimerkiksi biseksuaaliväestö ole ottanut baaria omakseen, vaan käy mieluummin esimerkiksi Pirkanmaan Setan järjestämissä leimautumisbileissä, Leimareissa. Seta pyrkii järjestämään bileensä niin, ettei kaupungin ainoa homobaari kärsi niistä. Yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Väisänen kertoo baarin säilyttämisen olevan Setalle tärkeää.

Muistilista 3.–17.11.: Saunojan syksy

Myös Tampereen yliopiston opiskelijoiden sateenkaariryhmä Sekava kokoontuu säännöllisesti Mixeissä tukeakseen kapakan olemassaoloa. – Jos yhteisölle on merkityksellistä, että kaupungista löytyy oma paikka, niin siellä pitää käydä. Ei se muuten pysty olemaan olemassa, Väisänen sanoo. Lauantai-iltana Mixei näyttää olevan hyvin paljon olemassa. Tanssilattialla Kikka tahtoo viihdyttä, eikä yleisö vastustele. Sitten Cheek jättää mestat palamaan. Milka Valtanen

3.

5.

9.

11. 12. 15. 17. Torstai

Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Kaupissa kisataan

Hiomaton helmi

Evakkosauna

Isänpäiväuinti

Naisten turvesauna

remontoitu klassikko

Puutalkoot

Starttaa saunakierros kannustamalla avantouimareita voittoon lauteilta käsin tai pulahda itse avantoon. Ilmoittautuminen käynnissä.

Pyhäjärven puolella yleissaunat ovat harvassa. Tahmelan monitoimitalolla on uintimahdollisuus, mutta harvoin ruuhkaa.

Perinteisen Rajaportin saunan remontti tarjoaa mahdollisuuden tutustua yksityiskäytössä olevaan Koskentien saunaan.

Juhlapäivänkin voi viettää lauteilla. Isät ja lapset saunovat tänään maksutta, muut pulittavat tavallisen kertamaksun.

Peitä vartalosi ruskealla mömmöllä ja istahda löylyyn muhimaan. Saunaan mahtuu kerralla vain 8 saunojaa, joten varaa aika etukäteen.

Rauhaniemen sauna on juuri kunnostettu uuteen uskoon. Sauna on yleisösuosikki, joten vilskeeseen kannattaa varautua.

Yleissaunakaan ei lämpene itsestään. Talkoissa pääset kantamaan kortesi kekoon. Talkoolaisille tarjotaan ruokaa ja löylyt.

15 euroa

2 euroa

5 euroa

ilmainen

16–22 euroa

5 euroa

ilmainen

Kaupinojan sauna, klo 12–16.

Tahmelan monitoimitalo, klo 14–19.30.

Koskentien sauna, Kaleva. Miehet klo 15–19, naiset klo 19–22.

Kaupinojan sauna, klo 14–17.

Telakan sauna, klo 16.30, 17.15, 18, 18.45, 19.30 ja 20.15.

Rauhaniemen kansankylpylä, klo 15–20.

Kaupinojan sauna, klo 8.

Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

Kun kämppäkaverini saivat minut kiinni katselemasta ohjelmaa, he nauroivat minulle. Pari viikkoa myöhemmin yllätin toisen heistä itkemästä Jari Sillanpään jaksolle. Tosi-tv ei ollutkaan enää niin noloa. En ole vuosiin katsonut kotimaisia ohjelmia. Vain elämää on kuitenkin jotain hyvin ainutlaatuista. Siitä tulee rehellisesti hyvä olo. Se ei ole sama vanha Neljän tähden illallinen, jossa julkimot puhuvat tyhjiä ja puuhailevat mukavia. Sarja menee syvemmälle kuin muut kaltaisensa viihdeohjelmat. Artistit keskustelevat elämästä, urasta ja jopa filosofiasta. Ennen vain lehtijutuista ja levynkansista tuttujen julkkisten persoonat pääsevät esille. Tähden roolin takaa löytyy aito ja lähestyttävä ihminen, johon katsoja voi samaistua. Ohjelma on murtanut omia ennakkoluulojani urakalla. Ennen en voinut sietää ylimielistä Cheekiä. Vain elämää:n kautta olen saanut tutustua Jareen räppärin takana. Hän on hieman epävarma, mutta samalla aurinkoinen nuori mies. Muusikon kova kuori murenee jakso jaksolta. Sarja näyttää juroille suomalaisille, ettei tunteiden näyttämisessä ole mitään pahaa. Huomaan ilahtuvani, kun kokeneet muusikot paljastavat jännittävänsä esiintymistä ”ihan pirusti”. Ohjelman artistien musiikki oli aiemmin minulle tuttua lähinnä radiosta. Nyt inspiroidun uusista sovituksista ja opin arvostamaan ennen etäisiä artisteja paitsi ihmisinä, myös taiteilijoina. Minun pitäisi olla kyyninen. Minun pitäisi nauraa musiikkiviihdeohjelmille ja hymähdellä niille, jotka niitä katsovat. Ei voi mitään. Minä vilpittömästi pidän Vain elämää:stä. En tiedä, kuinka iso osa ohjelmasta on käsikirjoitettua. En välitäkään tietää. Minulle riittää se, että Vain elämää palauttaa uskoni ihmisyyteen – edes tunniksi perjantai-iltaisin.


juliste: Elias Lahtinen

Syksyll채 2012 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin toisen vuosikurssin opiskelijoiden julisteita.

Utain 8/2012  

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you