Loukkaantumiset ovat opettaneet telinevoimistelija Ida Laisille, miten tärkeä asia elämässä terve vartalo on. s. 7
Lääkärin vastaanotolle videon välityksellä. s. 3
Vapaakaupasta kaivataan keskustelua s. 4n
Kokonainen nainen ilman jälkikasvua. s. 6
30.1.2014
AvAu s
Säde Mäkipää sade.makipaa@uta.fi
Toimittajat saavat käsitellä vain niitä aiheita, joista on lupa kirjoittaa.
SUomeSSa ToImITTajaT ovat vapaita, puolueettomia, rohkeita ja työlleen omistautuneita – ainakin unelmissaan. Todellisuudessa tietyt aiheet ovat tabuja, joihin vain harvat uskaltavat tarttua.
Kannabiksen kotikasvatusta käsittelevä kuvareportaasi vuoden ensimmäisessä Utaimessa kirvoitti tiukkaa toimittajapalautetta. Juttu oli palautteenantajan mielestä ”oikea opetuspaketti” kotikasvatusta suunnittelevalle. Reportaasin leipätekstiä viilattiin toimituksessa pitkään. Tiettyjä yksittäisiä sanojakin vaihdettiin, jotta jutusta tulisi mahdollisimman neutraali. Silti jutun julkaisu aiheutti kritiikkiä. Olisi kuulemma pitänyt miettiä, voiko aiheesta kirjoittaa ollenkaan.
USKonTo ja ISänmaa pohdituttavat toimituksissa. Maakunnissa ei välttämättä haluta kirjoittaa varuskunnista, ellei näkökulma ole vahvasti niiden lakkauttamista vastaan. Maahanmuuttokritiikkiin suhtaudutaan samoin kuin perussuomalaisen poliitikon ryyppyreissuihin – selän takana naureskellen. Enkeliuskonnoista ei haluta kirjoittaa, koska ne ovat huuhaata.
SananvaPaUS on Suomessa lailla turvattu perusoikeus. Joitakin asioita pidetään siitä huolimatta niin itsestään selvinä, että niitä ei koeta tarpeelliseksi nostaa agendalle. Vaikka kannabiksen kasvatus on Suomessa laitonta ja siten ehkä moraalisesti väärin, ei sen vuoksi tarvitse jättää juttua kirjoittamatta.
Silti vapaa toimittaja joutuu valitsemaan sanansa tarkkaan.
Tuotetilauksista tuli kiusaamisen muoto
n e TTIKIUSaam I nen Verkosta voi tilata postiennakolla tunnistautumatta.
väärIllä HenKIlöTIedoIlla tehdyistä tuotetilauksista on harmia useille kuluttajille. Verkkotilauksen helppous houkuttelee kiusantekijöitä. Nettipoliisi Jutta Antikaisen mukaan tämä on yksi nettikiusaamisen muoto.
Jos verkkokaupasta tilaa tuotteita jollekin muulle, koituu vastaanottajalle tästä lähinnä harmia. Taloudellista haittaa tulee esimerkiksi toimituskuluina vain tavarantoimittajalle.
NetAnttilan myyntijohtaja Tuula Juvonen muistaa yhden tapauksen, jossa tavaraa tilattiin selkeästi kiusalla.
– Exvaimo tilasi tavaraa miehelle ja hänen uudelle vaimolleen.
⋆ U UTISPUTKI
Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti
ISSN 1459-6741 (painettu)
ISSN 1459-675X (verkkolehti)
Ilmestyy kerran viikossa torstaisin.
Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: 050 318 5924
Sähköposti: utain@uta.fi
Julkaisija:
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto
Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus
Päätoimittaja (vs.): Ari Heinonen
Ohjaavat opettajat:
Kari Koljonen (1. toimituspäällikkö)
Anu Kuusisto (2. toimituspäällikkö)
Reetta Tervakangas (1. ulkoasupäällikkö)
Teemu Helenius (2. ulkoasupäällikkö)
Toimitussihteerit: Tuomas Haakana, Petteri Hiltunen, Ilona Koivisto, Tuomas Koukkunen ja Marjo Kuronen
AD: Kristiina Lehto
Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus
Epillerien
käytössä liian lyhyet tauot
H e PP o I nen perehdytys ehkäisypillerien käyttöön voi tehdä pillerien käytöstä hyödytöntä.
Yksi yleisimmistä virheistä on liian pitkien taukojen pitäminen pilleriliuskojen välillä.
Lääkäri Marjo Kuortti Tampereen nuorisoneuvolasta pitää yleisesti suositeltua
7 päivän mittaista taukoa liian pitkänä.
– Uusimmissa ohjeissa suositellaan 4 päivän mittaista taukoa aiemmin suositellun
7 päivän sijaan, Kuortti kertoo.
Liian pitkäksi lipsahtavan tauon aikana ovulaatio voi käynnistyä, minkä jälkeen hedelmöittyminen on mahdollista pillerien käytöstä huolimatta.
Kuortin mukaan myös muunlaista väärinkäyttöä esiintyy. Yleisin käyttäjien tekemä virhe on pillerien unohtaminen.
Veera Tegelberg
Poliisista kerrotaan, että esimerkiksi NetAnttilasta ja Verkkokauppa.comista tilataan tuotteita muille kiusalla.Yhteistä näille verkkokaupoille on se, että tuotteita voi tilata postiennakolla tunnistautumatta.
PolIISIHallITUKSen ylitarkastaja Jussi Pohjonen kertoo, että toiminta on ehdottomasti rikoslaissa rangaistavaa. Tapausten määrää on vaikea arvioida, sillä tällaiselle rikokselle ei ole omaa nimikettä. Pohjosen mukaan tilaajat ovat taitavia peittämään jälkensä, eikä tilaaja jää aina kiinni. Nettipoliisi Jutta Antikainen neuvoo ihmisiä ottamaan tavarantoimittajiin yhteyttä,
Viraston verran säästöä
valTI on henkilöstön sairaspoissaolojen määrä on saatu laskuun. Vuonna 2011 sai r auspoissaoloja oli henkilöä kohden 9,7 henkilötyöpäivää, kun 2013 määrä oli laskenut 9 henkilötyöpäivään.
Määrä vastaa keskikokoisen, 300 henkilöä työllistävän viraston vuoden työpanosta. Taloudellista säästöä tästä kertyy noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Verrattuna vuoteen 2011 viime vuonna sairauspoissaoloja oli 56 000 henkilötyöpäivää vähemmän.
Valtiovarainministeriön finanssineuvoksen Veli-Matti Lehtosen mukaan tuloksiin on päästy muun muassa kehittämällä johtamista. Käytännössä kyse on siitä, miten tavoitteita työpaikalla asetetaan ja kuinka avoin työyhteisö on.
– Kun sairauspoissaoloja on tietty määrä, niiden takana olevista syistä keskustellaan.
Oona Lohilahti
kun vääriä tilauksia tapahtuu. – Jos tilailu on toistuvaa, kannattaa tehdä rikosilmoitus.
Ilm I ö e I ole uusi, mutta se esiintyy uudessa muodossa.
– Kautta aikain on tehty tällaista. Oppilaat ovat esimerkiksi tilanneet pornolehtiä inhottaville opettajille, Pohjonen sanoo. Myös Pohjosta itseään on kiusattu. Hänelle on tehty seuranhakuilmoitus internetiin ja tilattu monen tuhannen euron televisio kotiin. Tämä tapahtui aikana, jolloin hän toimi nettipoliisina.
Paula Repo
Eläinkokeiden korvaaminen etenee
va IHToe HTo ISI a toimintamalleja eläinkokeiden korvaamiseksi kehittelevä asiantuntijakeskus FICAM on saanut kolmivuotiselle ohjelmalleen rahoitusta maa ja metsätalousministeriöltä. FICAM kehittelee eläinkokeita korvaavia 2D ja 3Dkudosmalleja erilaisten yhdisteiden kuten lääkeaineiden turvallisuuden testaamiseen. 3 vuoden aikana on tarkoitus viedä eteenpäin sekä ihmissolupohjaisen verisuonimallin että sydänmallin kehittämistä. – Näiden kehittäminen on tärkeintä, sillä niitä koskevat testit ovat ikävimpiä eläimille, kertoo FICAMin johtaja Tuula Heinonen Hankkeen taustalla on elokuussa 2013 säädetty eläinkokeita koskeva EUdirektiivi. Direktiivin mukaan eläinkokeet on pyrittävä korvaamaan muilla keinoilla aina kun se on mahdollista.
Iida Lehtonen
Paketteja tilataan myös kiusaksi.
Opiskelijat testaavat videolääkäriä YTHS:llä
PI loTTIH an K e Lisäpalvelulla pyritään vastaanoton ruuhkien helpottamiseen.
Yl I o PPI la I den terveydenhoitosäätiö
YTHS aloitti kokeilun, jolla pyritään tarjoamaan potilaille videovälitteistä lääkäriapua terveydenhoitajan vastaanotoilla. Hoitaja voi potilaan suostumuksella ottaa videoyhteyden lääkäriin, joka tekee potilaalle tarvittavan diagnoosin.
Kokeilu kestää 8 kuukautta. Se tehdään Tampereen, Joensuun, Savonlinnan, Lappeenrannan ja Turun toimipisteissä. YTHS rahoittaa kokeilun osin itse, mutta opiskelijoiden maksuihin sen ei pitäisi vaikuttaa.
YTHS:n terveyspalvelupäällikön Hanna Karin mukaan pilotilla kokeillaan uusia hoitomuotoja.
Lääkärin videokonsultointi helpottaa tilannetta akuuttivastaanotoilla, joissa on
vain yksi hoitaja. Videoyhteydellä voidaan myös tarjota erityispalveluja paikkakunnille, joissa niitä ei ole.
K UU n al USSa alkanut hanke on päässyt toden teolla alkuun vasta Lappeenrannassa. Siellä niin potilaiden kuin lääkärienkin kokemukset sovelluksesta ovat olleet hyviä. Tampereella palvelun käyttöönottoa on osaltaan hidastanut ylilääkärin erosta johtunut lääkärivaje.
Tampereella videopalveluita tarjoavat yleislääkärit. Poikkeuksena on seksuaaliterapeutti, jonka neuvoja kysytään videoitse muistakin toimipisteistä.
YTHS:n Hervannan yksikön vastaavan hoitajan Anna Malmberg-Virran mukaan
Tampereella pyritään noin 6 videokonsultointiin viikossa. Tähän mennessä konsultointien määrä on ollut vähäinen. Soveltuvia potilaita on koetettu löytää, mutta videokonsultointi aiheuttaa myös harkintaongelmia.
– Lääkäri joutuu tapauskohtaisesti harkitsemaan, voiko hän tehdä diagnoosia pelkän videoyhteyden välityksellä. Vaikka laitteessa on hyvä resoluutio, valo voi aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi ihottuman määrittely on vaikeaa.
vI deo S ovell UKS en on suunnitellut Meedoc Labs Oy. Se vuokraa sovelluksen YTHS:lle kokeilun ajaksi. Hanketta rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sit
ra, jolle YTHS raportoi käyttäjäkokemuksia videosovelluksesta.
Sitran tietojärjestelmien asiantuntija Tapio Tuomi kertoo, että pilotin taustalla on pyrkimys todistaa videolääkäripalvelujen hyödyt käytännössä.
Videopalveluiden läpivienti laajemmin vaatii Tuomen mukaan faktatietoon perustuvaa asenteiden pehmitystä. YTHS:ää hän pitää hyvänä kokeilukohteena, sillä opiskelijat tarjoavat laajan kattauksen käyttäjäkokemuksia.
Opiskelijat ovat myös usein valmiimpia kokeilemaan uutta tekniikkaa. Tulevaisuuden nuoria vartenhan näitä kokeiluja tehdään.
Juha Kaita-aho
Vuokralaisten etujärjestö paheksuu Toasin toimintaa
a SU m I nen Maksusitoumukset eivät kelpaa kaikille muillekaan säätiöille.
TamPereen SeUdUn opiskelijaasuntosäätiö Toas on päättänyt, ettei se enää hyväksy asuntojen takuuvuokraa sosiaalitoimistojen maksusitoumuksina.
Vuokralaiset VKL etujärjestön toiminnanjohtaja Anne Viita paheksuu päätöstä.
– On harmi, että näin toimivat yhteisöt, jotka ovat saaneet valtiolta lainaa asuntojen rakentamiseen.
Toas seuraa muiden opiskelija asuntosäätiöiden esimerkkiä. Käytäntö on ollut tällainen pitkään ainakin Helsingissä, Jyväskylässä, Vaasassa, Rovaniemellä ja Joensuussa.
Laitonta toiminta ei ole, sillä lain mukaan vuokranantajalla ja vuokralaisella on vapaus sopia keskenään takuuvuokran maksutavasta.
maKSUSIToUmUKSIa karsastetaan, koska ne hidastavat rahan perimistä, jos vuokralainen esimerkiksi rikkoo jotain vuokraasunnossa.
– Jos maksusitoumuksella maksetusta takuuvuokrasta haluttaisiin pidättää osa, myös kaupungin asuntotarkastajan pitäisi todeta vahingot. Opiskelijaasuntojen asukkaat vaihtuvat usein, joten käytäntö hidastaisi muuttoja liikaa, kertoo Liina Länsiluoto Helsingin Hoasista. Takuuvuokran vaatiminen rahana ei ole tuottanut ongelmia sosiaalitoimistojen asiakkaille, koska käytännöstä on sovittu etukäteen.
Oulun, Turun ja Kuopion opiskelijaasuntojen vuokraajat ottavat sen sijaan takuuvuokran vastaan myös maksusitoumuksina, eikä ongelmia ole ollut.
– Jos takuuvuokrasta peritään jotain, pyydämme summaa ensin asukkaalta. Rahan periminen sosiaalitoimistosta tuottaa hieman paperitöitä, mutta se on yksinkertaista, toteaa Mirja Jauhiainen Kuopion Opiskelijaasunnoista.
Sanna Pekkonen
Opiskelijoiden hampaista poimitaan kantasoluja
Tam P ereen Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöllä poistetuista viisaudenhampaista eristetään kantasoluja. Säätiö toimittaa hampaat Tampereen yliopiston biolääketieteellisen teknologian yksikköön, jossa kantasoluja tutkitaan.
– Hampaan omistajalta kysytään aina lupa hampaan tutkimuskäyttöön, ja mikäli suostumus saadaan, tulee hänen täyttää ja allekirjottaa lupalomake, kertoo aikuisten kantasolujen ryhmän johtaja Susanna Miettinen.
Viisaudenhampaiden kantasolututkimukset ovat harvinaisia. Tampereen yliopisto tutkii ainoana Suomessa hampaiden kantasoluja, kun taas Helsingin ja Oulun yliopistoissa tutkitaan hampaan kehitystä. Syynä tutkimusalueen harvinaisuuteen on solujen vaikea eristettävyys ja ihmisistä saatavien näytteiden rajallisuus.
– Maailmallakin viisaudenhampaiden
kantasoluja tutkivia ryhmiä on vain kymmenkunta, joten melko uraauurtavasta tutkimuksesta on kyse, Mikkonen sanoo.
T UTKI m UKSISSa käytettävien reikiintymättömien viisaudenhampaiden sisältämät kantasolut voidaan ohjelmoida tuottamaan esimerkiksi verisuonia, hammasluuta ja hermosoluja. Näiden solujen avulla voidaan tulevaisuudessa hoitaa muun muassa luuvaurioita, tuottaa sydänsoluja ja auttaa vahvistamaan virtsankarkailusta kärsivien ihmisten lihaksia. Tällä hetkellä kantasolututkimusryhmän nestetyppipakastimet ovat täynnä opiskelijoiden viisaudenhampaita, eikä täydennykselle ole juuri nyt tarvetta. Kantasolututkimukseen pääsee vapaasti tutustumaan yksikön avoimien ovien päivänä.
eeva Järvenpää
Pelko pois hyräilemällä
Yl I o PPI la I den terveydenhoitosäätiö YTHS:n mukaan jopa puolet opiskelijoista pelkää hammashoitoa. Puudutusten käyttö kivun pelkäämisen vuoksi on lisääntynyt tasaisesti.
Kipua voi hammaslääkärin tuolissa lievittää myös synnytyksistä tutulla luomumenetelmällä, hyräilemällä. Oulun yliopistossa tarkistetun väitöstutkimuksen mukaan syvään hengittäminen ja samanaikainen hyräily muuttavat hengitystä ja pakottavat lihakset rentoutumaan. Samalla kivun tunne loittonee.
Hammashoitopelosta kannattaa kertoa lääkärille etukäteen.
– Pelosta kertominen on asiakkaan vastuulla. Kun potilas jo istuu hammaslääkärin tuolissa, on liian myöhäistä miettiä hoitostrategiaa pelon kannalta uudelleen, sanoo YTHS:n ylihammaslääkäri Tapio Hyrkäs
Mona Kokkonen
Kuvakulmia uudesta vinkkelistä
Talv I nen SU nn U n Ta I Saabini kiitää kolmostietä kohti etelää ja Malmin lentokenttää. Edellisenä päivänä oli vielä puhetta hyvästä lentokelistä, mutta matkalla huomion kiinnittävät matalalla olevat pilvet. Saavumme toimittajan kanssa perille, eikä kentällä näy paljoa toimintaa. Lentoharrastaja Hannu Ylilehto tervehtii ja ilmoittaa pilvien tosiaankin olevan matalalla, mutta pelivaraa on vielä reilut 100 metriä. Hallin vierellä on pieni kevytlentokone. Lentäjä Ari Närvänen tankkaa koneen ja pitää nopean koulutuksen lentokoneeseen nousemisesta ja turvavöistä. Yläremmejä ei liian kireälle, jotta lukko ei nouse liian ylös. Luurit päähän, ja kohta rullaammekin jo kiitotiellä. Viimeiset tarkastukset tehdään niin sanotusti lennossa, rullauksen aikana. Koneen kierrokset nousevat. Lähdemme nousukiitoon.
Juha Valkeajoki
⋆ nä I n le HTI T e HTII n
Toaskin kieltäytyy jatkossa ottamasta takuuvuokraa vastaan maksusitoumuksena.
ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
Vapaakauppasopimus siirtää päätösvaltaa kansalta yrityksille
vapaakauppa Transatlanttinen TTIP-vapaakauppasopimus saattaa tehdä veronmaksajat korvausvelvollisiksi yrityksille ja rajoittaa kansallisten parlamenttien päätösvaltaa entisestään. Käynnissä olevien neuvottelujen salaisuuden vuoksi sopimuksen vaikutuksia on vaikea arvioida. Utain selvitti, millaisiin asioihin sopimus voi voimaan tullessaan vaikuttaa.
Valtiot korvausvelvollisiksi yrityksille?
TTIP:hen kaavaillun investointisuojan on tarkoitus suojata yritysten tekemiä kansainvälisiä investointeja.
Investointisuoja rajoittaa kansallisvaltioiden liikkumavaraa säätää lakeja, jos ne ovat maahan investoineen yrityksen edun vastaisia.
Sopimuksen myötä Suomikin voisi joutua maksamaan miljardikorvauksia yrityksille, jos Suomi säätää niiden investointeja vaarantavia lakeja vaikkapa luonnon suojelemiseksi.
Esimerkiksi Saksa joutui ydinvoimasta luovuttuaan maksamaan ruotsalaiselle Vattenfallille korvauksia vastaavanlaisen investointisuojan vuoksi. Ecuador on joutunut maksamaan miljardikorvaukset yhdysvaltalaiselle öljy-yhtiölle.
Investointisuoja voisi tehdä Suomen korvausvelvolliseksi yrityksille.
Nato-suuntaus vahvistuu?
Suomi on poikkeus TTIP-neuvottelijana, koska se ei kuulu Natoon. Sopimuksen asekauppaan liittyvät säännökset neuvotellaan ensisijaisesti Nato-maiden etujen perusteella.
Vapaakauppasopimus lisäisi Suomen transatlanttista suuntausta ja vahvistaisi Nato-yhteyttä, vaikka sopimuksessa ei suoraan puolustusyhteistyöstä neuvotellakaan. Se saattaisi avata puolustusteollisuuden kilpailutukselle ja poistaa kansainvälisen asekaupan esteitä. Turvallisuuspoliittisia vaikutuksista ei ole juurikaan nostettu Suomessa tapetille.
– Asiantuntijoiden neuvottomuus kertoo, että kunnollista keskustelua sopimuksesta ei ole käyty, sanoo maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki
Sopimus voisi vahvistaa Suomen Nato-suuntausta.
Luonnonsuojelu vaikeutuu?
Kansainvälisesti omistettu kaivosteollisuus sijaitsee Suomessa usein arvokkailla luontoalueilla, ja valtio näkee kaivokset tulevaisuuden alana.
TTIP:n vaikutuspiirissä eduskunnan mahdollisuudet säätää luonnonvarojen käyttöä koskevia ja ympäristöä suojaavia lakeja voisivat kaventua. Luonnonsuojelualueiden perustaminen voi hankaloitua, jos se koskee alueita, joille kansainvälinen kaivosyritys on perustanut tai on perustamassa kaivosta.
Investointisuoja voisi estää myös kaivosverojen säätämisen, koska verot voitaisiin tulkita äkillisiksi toimintaympäristön muutoksiksi. Jos kaivosten heikentynyt sääntely aiheuttaa ympäristöongelmia, matkailuelinkeino kärsii.
TTIP poistaisi esteitä myös kansainväliseltä kaivosteollisuudelta.
Mikä?
Neuvottelut käynnissä
○ Transatlantic Trade Investment Partnership on Euroopan ja Yhdysvaltain välinen sopimus, jonka on tarkoitus lisätä kauppaa talousalueiden välillä.
○ Neuvottelut alkoivat heinäkuussa 2013 ja ne on tarkoitus päättää tämän vuoden lopussa.
○ Sopimus yhdenmukaistaisi esimerkiksi sopijamaiden työja ympäristölainsäädäntöä elintarviketurvallisuutta.
○ Vuonna 1998 yritettiin muodostaa samankaltaista MAIvapaakauppasopimusta, mutta sopimus kaatui muun muassa kansalaisten vastustuksen vuoksi.
Juttuun on haastateltu maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäkeä, Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Otto Bruunia ja tutkijatohtori Markus Krögeriä.
Tiina heikkilä
Omavaraisen ruoka kasvaa myös kaupungissa
elä M ä N tapa Kiinnostus ruuan
alkuperään
kerää väkeä omavaraisuuskursseille. Kaupunkioloissa ruokaa voi kasvattaa vaikka parvekkeella.
i h M i set ovat yhä kiinnostuneempia viljelemään itse ruokansa. Tarvittavia taitoja voi hankkia Ahlmanin ammattiopiston omavaraisuuskurssilla. Ensimmäinen kurssi järjestettiin keväällä 2013 suurella menestyksellä. Osallistujia oli sekä kaupungista että maalta.
Kursseja ohjaavan Krista Mäkelän mielestä kiinnostus kielii mielenkiinnosta ruuan alkuperää kohtaan.
– Ruuan alkuperä on aina varmasti tiedossa, kun sen viljelee itse.
Kursseilla opitaan käytännön taitoja puutarhan ja kasvimaan perustamisesta ja metsän antimien hyödyntämisestä ruuanlaitossa. Kurssit perehdyttävät myös kanojen hoitoon.
–
Myös lampaita ja vuohia on toivottu mukaan, Mäkelä kertoo.
täydelliNeN oMavaraisuus on lähes mahdotonta kaupungissa. Mäkelän mielestä on turha ahdistua jokaisesta kaupasta ostetusta tavarasta. Omavaraisuutta voi toteuttaa pieninkin askelin.
– Innokas teenjuoja voi esimerkiksi korvata kaupasta ostetun teen metsästä kerätyillä villiyrteillä.
Viljely ja puutarhanhoito ovat olennaisia asioita omavaraisessa elämäntavassa. Kerrostalossa kasveja voi kasvattaa parvekkeella tai ikkunalaudalla. Sisätiloissa voi idättää ituja ja versoja myös talvisin. Suurempaa viljelyä varten kaupungilta voi vuokrata palstatilaa.
– Viljellä voi täysin oman kiinnostuksen ja jaksamisen mukaan, Mäkelä vinkkaa.
Iida Lehtonen
Mikä? omavaraistalous
○ Kotitalous, jossa kaikki tarvittavat tuotteet valmistetaan itse.
○ Suomessa omavaraistalous oli yleistä 1800-luvun lopulle saakka.
○ Voi olla myös osittaista, jolloin osa tuotteista valmistetaan itse ja osa hankitaan muualta.
Omavaraisuuskursseja Ahlmanin ammattiopistossa ohjaava Krista Mäkelä opastaa kaupunkilaisia viljelyn saloihin.
sisu-ohjelma laskee vaalilupausten hinnat
talouspolitiikka Hallituksella oli kauan yksinoikeus taloustietojen laskentaan, mutta nyt samat laskentavälineet on annettu myös muiden käyttöön. Sisu-ohjelma laskee lakimuutosten seuraukset etukäteen.
Mitä jos lapsilisää korotettaisiin 100 eurolla kuussa? Kuinka paljon enemmän yksinhuoltajaäidille jäisi ruokarahaa ja miten korotus vaikuttaisi valtion menoihin? Tällaisten muutosten laskemisessa auttaa lakeja mallintava mikrosimulointiohjelma. Sillä jäljitellään eli simuloidaan lakimuutosten vaikutuksia yksittäisten kotitalouksien saamiin tulonsiirtoihin ja maksamiin veroihin sekä koko julkiseen talouteen. Uusin mikrosimulointiohjelma on Sisu, ”Simuloitu Suomi”. Sisu jäljittelee verotusta ja sosiaaliturvaa.
Sisun aineistona ovat 800 000 suomalaisen tuloja kuvaavat rekisteritiedot, ja sitä käyttävät virkamiehet, etujärjestöt ja tutkijat.
verovaroilla on kehitetty useita mikrosimulointiohjelmia. Hallitus- ja oppositio-
” Jos jonkin puolueen lupauksilla ei ole katetta, se paljastuu heti.”
Elina Pylkkänen, finanssineuvos, valtiovarainministeriö.
puolueet käyttivät eri ohjelmia viime syksyyn saakka, jolloin kaikki puolueet saivat käyttöönsä Sisu-ohjelman. Nyt laskelmien tuloksia voi vertailla, eikä enää tarvitse riidellä siitä, onko hallitus tehnyt taustalaskelmat oikein.
– Kaikki puolueet voivat nyt tehdä samalla tavalla laskettuihin tietoihin perustuvia, konkreettisia avauksia lakien muuttamisesta ja toisaalta kritisoida toistensa ehdotuksia, sanoo Eduskunnan sisäisen tietopalvelun tutkija Olli Kärkkäinen
s isu N käyttö lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Lisäksi se parantaa poliittisen keskustelun tasoa. Näin uskoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen
– Nyt voidaan puhua arvoista ja poliittisista linjauksista, kun faktat ovat oikein pöydässä. Valitun politiikan seurauksia ei tarvitse arvailla, vaan ne pystytään laskemaan. Jos jonkin puolueen lupauksilla ei ole katetta, se paljastuu heti.
Sinikka Suominen
Mikä?
Mikrosimulointi
○ Kela maksaa noin 150:tä erilaista tukea, ja henkilöverotukseen liittyy lukuisia verovähennyksiä. Tulonsiirtojärjestelmien yhteisvaikutuksien laskeminen ei onnistu ilman mikrosimulointiohjelmaa.
○ Mikrosimulointiohjelmia ovat kehittäneet muun muassa Kela, valtiovarainministeriö ja yliopistot.
○ Eduskunnan ulkopuoliset puolueet ja esimerkiksi mediatalot voivat ostaa mikrosimulointipalveluja Tilastokeskukselta.
Sisu-ohjelma laskee esimerkiksi sen, miten lapsilisän korottaminen vaikuttaisi yksinhuoltajaperheen ja valtion talouteen.
Juh A VA LKEAJ o KI
”Olen kokonainen nainen ilman lapsia”
Vali
N ta Nuorisotyöntekijä Niina Laitinen uskoo, että lapsissa on tulevaisuus. Hän ei kuitenkaan halua omia lapsia.
NälkäpeliN julisteet ja sääntöpaperit koristavat Niina Laitisen, 38, työpaikan seiniä. Säännöissä kielletään painimasta sisällä ja hajottamasta tuoleja. Lasten ja nuorten parissa leipätyötään tekevä Laitinen hoivaa kotonaan kuitenkin vain kissoja.
– Olen haaveillut äidin roolista viimeksi lapsena. Minusta ei ole sen jälkeen tuntunut tarpeelliselta hankkia omia lapsia. Lapsi ei vain yksinkertaisesti toisi elämääni mitään sellaista, mitä kaipaan.
Laitinen perustelee näkemyksiään maapallon liikakansoituksella. Hän ei halua synnyttää lasta maailmaan, missä turhan monet jäävät ilman hoivaa ja huolenpitoa.
Laitinen elää onnellisessa, toistakymmentä vuotta jatkuneessa heteroparisuhteessa puolisonsa kanssa. Heillä ei ole lisääntymistä estäviä sairauksia tai ongelmia. Hän on vapaaehtoisesti jättänyt lasten hankkimisen pois tärkeysjärjestyksestään.
l aitisell a o N paljon kohtalotovereita. Tilastokeskuksen mukaan 21 prosenttia nelikymppisistä naisista on lapsettomia. 14 vuotta sitten luku oli 15 prosenttia. Naistenlehti Evitan teettämässä kyselyssä 40 prosenttia lapsettomista 36–49-vuotiaista naisista sanoi, ettei ole keksinyt lasten hankkimiselle mitään syytä.
Sosiaalityön tohtori Arja Mäkinen kertoo, että yleisimmät syyt lasten hankkimatta jättämiselle ovat sopivan kumppanin puute sekä elämän- ja taloudellisen tilanteen hankaluus. Myös synnytys ja maailman epäoikeudenmukaisuudet arveluttavat monia.
– Osa ihmisistä on sitä mieltä, etteivät heidän geeninsä ole jakamisen arvoisia, Mäkinen summaa.
Laitinen toimii Tampereen nuorisokahvila Uniikin nuorisotyöntekijänä ja tapaa lapsia ja nuoria joka päivä. Häntä kutsutaan nuorten kesken ”äidiksi” ja ”mamaksi”, ja osa kahvilan asiakkaista ihmetteleekin Laitisen lapsettomuutta. Suorasanaisen Laitisen vakiovastaus saa kuitenkin hämmästelijät hiljaisiksi.
– Yleensä sanon nuorille, että heissä on minulle lasta riittämiin. Monen nuoren sisältä paljastuukin herkkä lapsi, kun heitä oikeasti pysähtyy kuuntelemaan. En koe hoivaajan roolia mitenkään vieraana, mutta ajattelen, että annan yhteiskunnalle oman osani hoivaamalla ja välittämällä monista ihmisistä, Laitinen sanoo.
l aiti N e N kokee olevansa onnekas, koska hän ei ole joutunut painostuksen tai ennakkoluulojen uhriksi. Jyväsky -
” Lapsi ei vain yksinkertaisesti toisi elämääni mitään sellaista, mitä kaipaan.”
Niina l aitinen, nuorisotyöntekjä
län yliopiston perhetutkimuskeskuksen professori Kimmo Jokinen kertoo, että asenteet vapaaehtoista lapsettomuutta kohtaan voivat olla melko voimakkaita. Lapsettomuuden valinneen naisen luullaan usein olevan lesbo, itsekäs, ruma, miestenvihaaja tai nirso Jokisen mukaan perheellisyys on länsimaissa arvostetumpaa kuin lapsettomuus. Kulttuuria hallitsee äitimyytti, jossa naisen katsotaan olevan aikuinen vasta, kun hän on sitoutunut olemaan vaimo ja äiti. – Jos naiseus on jäänyt vaille täyttymystään, eli jos lapsia ei suhteeseen synny, monet ovat valmiita tuomitsemaan ja loukkaamaan näitä yksilöitä, Jokinen kertoo.
Nii N a l aiti N e N tu N tee olevansa kokonainen nainen ilman lastakin. Hänen mukaansa ihmisarvo ja valinnanvapaus painavat kuitenkin vaakakupissa yhteiskunnan odotuksia enemmän. Laitisen mielestä lapsetonta ihmistä ei pidä arvostella sen enempää kuin heikkonäköistä, kaljua tai vasenkätistä.
– Lapsettomien luullaan elävän puutostilassa, mutta minusta ei kuitenkaan puutu mitään.
Eeva Järvenpää
Niina Laitinen sanoo, että hänelle lapsen haluaminen on tunnekysymys. Laitisen mielestä lasta pitää haluta todella paljon, jotta pystyy olemaan hyvä vanhempi.
Emppu Siltaloppi
Tamperelaisvoimistelijan mukaan hänen vartalonsa on luonnostaan melko kankea. Hän on tehnyt vuosia kovaa työtä saavuttaakseen nykyisen notkeutensa.
Kun keho ei ole este
urheilu Ida Laisi tietää, millaista vapautta vartalo voi parhaimmillaan antaa. Hän on kokenut senkin, miten vartalo rajoittaa elämää.
t e li N e Vo imistelija Ida Laisi oli suunnitellut koko loppuvuoden valmiiksi. Hänellä oli edessään tärkeitä kisoja ja 6 harjoitukset joka viikko.
Laisi oli saanut kauden aikana lukuisia mitaleita, ja hänen kuntonsa oli huipussaan. Yksi kilpailu romutti kuitenkin kaiken. Venäjällä heinäkuussa käydyn neliottelun viimeisessä hypyssä hänen kyynärpäänsä taittui yli. Kädestä irtosi palanen luuta. Siitä alkoi Laisin rankka syksy. – Yhdessä hetkessä minulla ei ollutkaan mitään muuta kuin rikkinäinen käsi ja paljon aikaa. Se oli ahdistavaa. Yksi Suomen huippuvoimistelijoista ei pystynyt enää edes pesemään itse hiuksiaan. Nukkuminen kipsin ja lastan kanssa oli hankalaa. Ystävät kantoivat hänen tarjotintaan koulun ruokalassa, ja urheiluharjoitukset piti muuttaa yksipuolisiksi. Vain usko toipumiseen piti voimistelijan henkisesti ehjänä. Paraneminen kesti yli 4 kuukautta.
e rää N ä marraskuu N päivänä Laisi koki ilon hetken harjoituksissa. Hänen oikea kätensä kesti. Se kesti roikkumista, leuanvetämistä ja käsilläseisontaa. Vaikka liikkeet olivat haparoivia, nuori voimistelija tiesi, ettei matka telineharjoitteluun ollut enää pitkä.
– Loukkaantumiset ovat saaneet minut ymmärtämään terveyden merkityksen. Ih-
minen on vapaa silloin, kun hän voi tehdä sitä, mitä rakastaa.
Laisi rakastaa hyppyjä, voltteja, piruetteja sekä alku- ja loppulentoja. Hänen kehonsa taittuu, taipuu, pysyy kimmoisana ja ryhdikkäänä. Joskus Laisin vartalo pystyy parempaan kuin voimistelija on odottanut.
– Kun saavuttaa flow-tilan, kaikki muuttuu mahdolliseksi. Liikkeet ovat puhtaita, kun ne tulevat suoraan lihasmuistista. Minun ei tarvitse ajatella, koska kehoni hoitaa työn.
t ii V is suhde kehoo N on Laisille tärkeä asia. Hän on oppinut 15 vuoden telinevoimistelun aikana tuntemaan kehonsa läpikotaisin ja luottamaan siihen. Luottamus kehoon on avain myös itseluottamukseen.
– Minulla on hyvä olo vartalossani. En kärsi selkäkivuista tai muista yleisistä vaivoista. Ainoastaan harjoittelusta johtuvat lihassäryt ja mustelmat ovat arkipäivää. On tammikuu 2014. Ida Laisi harjoittelee Tampereella Ikurin liikuntahallissa. Hän harjoittelee nojapuilla tekee heilahduksesta virheettömän tuplavoltin eteenpäin. Hän näyttää kevyeltä ja jäntevältä. Laisi on elämänsä kunnossa.
marianna l angenoja
Laisi valittiin Voimisteluliiton vuoden 2013 vuoden naistelinevoimistelijaksi. Hän voitti viime vuonna 5 SM-mitalia.
Juha Valk E a J o ki
Kevyesti
ilmassa
Kevytilmailu Lentoharrastus on elämyksellinen laji, jossa voi tutustua uusiin ihmisiin. Harrastajat kertovat, että kevytilmailussa lennetään luonnon ehdoilla.
Kuvat: Juha Valkeajoki Teksti: Tanja Kröger Taitto: Krista Kierikka
Olen lentänyt pienestä asti. Isäni oli armeijan lentäjä. Kävin lentokoulun Kauhavalla. Talvella olen kerran viikossa täällä ja kesäaikaan lennän illallakin. Vaikka lentäminen on erittäin säädeltyä, on siinä vapauttakin. Tämä on tietyllä tavalla sosiaalista toimintaa. Vapauden tunnetta luo myös se, kun tietää, mitä muut ovat tehneet. Kokemuksien vaihtaminen on hienoa.
Jokaisella on oma juttunsa. Jos miettii lentämistä, niin kyllä sitä kannattaa kokeilla. Eräs tyttö kysyi kerran minulta, eikö lentäminen ole vaarallista. Kun myönsin sen olevan sitä, tyttö kysyi, miten lentäminen on vaarallista. ”Siihen jää koukkuun”, vastasin.
Ari Närvä N e N, KevytilmAilu ry:N leNNoNopettAjA
läpilaskussa on tarkoitus koskettaa kiitorataa ja nousta takaisin ilmaan. talvi on hyvää lentoaikaa, koska ilmassa on paljon happea. reitti kulkee Sipoon läpi Herttoniemen kautta takaisin lentokentälle.
ikarus C42C tarvitsee lyijyllistä 98-oktaanista bensiiniä.
Kun lähden kesällä lentämään tyynellä säällä, niin on se hienonnäköistä.
Kyllä siinä mykistyy. Saksalaiset ovat joskus hämmästelleet maisemia, kun ovat olleet mukana lentämässä. Suomessa on parisataatuhatta järveä. Helsingin edusta on hieno. Olen ollut mukana kevytilmailussa kymmenkunta vuotta. Myös minun tyttäreni lentää. Minulla on myös oma kone. Monesti vaimo lukee karttaa ja minä lennän. Onhan ilmassa eksymisen vaara suuri.
Kyllä lentäminen ehkä liittyy vapauteen. Siellä olen itseni herra. Joskus kyydissä joku on sanonut, että tämä oli hänen elämänsä hienoin kokemus.
t imo p eltol A ,
Kevytilm A ilu ry: N i S ä NN öit S ijä
Kun lennän kesäiltana hitaasti auringon laskiessa ja järvi on tyyni, näen kalojen polskivan ja tunnen, että grilleistä tulee makkaran tuoksu, siinä on vapauden tunnelmaa. Se on luonnosta nauttimista. Vapaus on lentämisessä ulottuvilla ja se tekee kevytilmailusta kiehtovaa. Vapautta on se fiilis, kun lähden nousuun. Jokainen harrastajalentäjä yrittää selvittää itselleen juuri tätä vapauden ideaa. Sitä on vaikea selittää verbaalisesti.
Tulin kevytilmailun pariin 3 vuotta sitten, kun halusin toteuttaa lapsuuden haaveeni. Voin tutustua uusiin ihmisiin, joita en työympäristössä muuten tapai-
si. Meitä kevytilmailijoita yhdistää poikamainen riemu.
Parasta on lentämisen tunne. Kun pääsen itse ohjaamaan ja operoimaan. Se on suuri elämys, että pystyn hallitsemaan konetta muutaman millin käden liikkeillä. Elämys, joka tuottaa fyysistä mielihyvää. Lajia voisi verrata purjehtimiseen. Purjehtimisessakin mennään tuulen voimalla. Vapauden fiilis on selitettävissä sillä, että tuntee tuulen vaikutuksen, luonnon voimat.
H ANN u y lile H to, le N to HA rrAStA j A
Konetta pystyy hallitsemaan muutaman millimetrin kädenliikkeillä.
Karoliina peippo tuli mukaan, koska halusi voittaa lentopelkonsa. lennonopettajana toimii jari tähtinen.
Kevytlentokoneen nopeus on tässä 147 kilometriä tunnissa.
Piilosta kuvattu järkytys
Piilokamera Viihteeksi tarkoitetulla piilokameratempauksella voi olla vakavia psyykkisiä seurauksia. Lain mukaan julkisella paikalla saa silti kuvata lähes mitä tahansa.
Hämmentävä tilanne yllätti helsinkiläisen Hannan viime viikolla. Hanna käveli kadulla, kun hän näki miehen, joka oli jäätynyt kielestään kiinni tolppaan. Hanna riensi apuun. Hän haki lämmintä vettä, jolla miehen kielen saisi sulatettua irti. Hannan avustaessa miestä tämä kaatui, ja miehen suusta alkoi tulla verta. Irronnut kieli jäi roikkumaan tolpasta.
Pian Hanna sai tietää, että hän oli joutunut piilokameran kohteeksi.
Yleensä piilokameraohjelmissa on kyse harmittomasta viihteestä, jossa satunnaisia ihmisiä puijataan kevyen hupaisasti.
– Minulle tehty pila oli äärettömän mauton. Itkin ja tärisin säikähdyksestä. En missään nimessä halua, että tapahtumia näytetään julkisesti, Hanna sanoo. Hanna kertoi kuvaajaryhmälle, ettei halua materiaalia julkaistavan. Myöhemmin hän varmisti asian soittamalla tuotantoyhtiöön.
l a in mukaan julkisella paikalla kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua. Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta sanoo, että raja tulee vastaan silloin, kun loukataan ihmisen yksityisyydensuojaa.
– Yksittäistä henkilöä ei saa kuvata selkeästi tunnistettavana häntä halventavassa tilanteessa. Rajan vetäminen on kuitenkin vaikeaa, ja vain äärimmäisissä tapauksissa kuvaaminen voidaan kieltää, Viljanen kertoo.
Viljasen mukaan suuresta ihmisjoukosta saa esittää kuvaa ilman siinä näkyvien henkilöiden lupaa. Selkeästi yhteen ihmiseen henkilöityvän materiaalin esittämiseen täytyy olla lupa kuvatulta ihmiseltä, jos hän ei ole julkisuuden henkilö tai työskentele yhteiskunnallisesti vaikuttavassa asemassa.
töiHin tarttuminen heti tapahtuneen jälkeen oli Hannalle vaikeaa. Työ- ja persoonallisuuspsykologian dosentti Johanna Rantanen Tampereen yliopistosta sanoo, että psyykkiset seuraukset piilokamerahuumorista riippuvat vahvasti henkilön aiemmista kokemuksista suhteessa pilan aiheeseen.
– Esimerkiksi juuri läheisensä menettänyt ihminen on herkkä kaikelle kuolemaan liittyvälle, Rantanen sanoo.
Piilokamerasta psyykkisesti vaikuttavan välineen tekee sen yllätyksellisyys.
” Yksittäistä henkilöä ei saa kuvata selkeästi tunnistettavana halventavassa tilanteessa.
Veli-Pekka Viljanen, valtiosääntöoikeuden professori
– Piilokamerassa henkilö ei tiedä olevansa kuvattavana. Tilanne on täysin eri silloin, kun ihminen tietoisesti asettaa itsensä alttiiksi tarkkailulle, Rantanen sanoo. Rantasen mielestä on tärkeää, että ihmisten kustannuksella pilailevat tuotantoyhtiöt ovat valmistautuneet käsittelemään kuvattujen henkilöiden kokemuksia, ja ottavat vastuun mahdollisesti aiheuttamastaan haitasta.
t uotantoy H tiö on pahoitellut tapahtunutta ja luvannut olla esittämättä materiaalia. Hanna on silti suuttunut tapahtuneesta.
– Tiedän, että jossakin on minusta kuvattua materiaalia, jota en halua julkiseen jakeluun. Erityisesti Hannaa harmittaa se, että hänen auttamishalunsa on asetettu naurunalaiseksi.
– Vaikka pätkää ei julkaistaisi, useat ihmiset näkivät tapahtumat paikan päällä. Mietin tarkkaan ennen kuin seuraavan kerran autan hädässä olevaa, vaikka se on meidän kaikkien velvollisuus.
Sami Kontio
Juha Val K ea J o K i
Ihminen on huomaamattaan kameran kohteena useita kertoja päivässä.
⋆ m i tä i H mettä?
Netti teki rikollisesta idolin
Joel Lilo tuomittiin avunannosta Jenna Lepomäen tapossa vuonna 2011. Nyt Lilo pitää suosittua kysymyspalstaa mediapalvelu Ask.fm:ssä.
” m itä mukavuuksia sulla oli sellissä?”
”Kerro su lempipizzatäytteet.”
18-vuotiaan Jenna Lepomäen tappoon osallistunut Joel Lilo istui vankilassa 2 vuotta ja 29 päivää. Marraskuussa 2013 vapautunut Lilo perusti mediapalvelu Ask.fm:ään oman Jolleroinen-palstan tammikuun alussa.
Palsta on suosittu, ja Lilo vastaa kymmeniin kysymyksiin vuorokaudessa.
Palstan luomista Lilo on perustellut sillä, että haluaa ”ku-
mota Jennan surmaan liittyviä harhaluulot” ja näyttää ihmisille todellisen minänsä.
Vajaassa kuukaudessa kysymyksiä on kertynyt 4 911. Ai niin, ja vastaukset alussa esitettyihin kysymyksiin: mukavuuksina sellissä Lilolla oli omien sanojensa mukaan noin 22 tuuman taulutelevisio ja suihku, ja hänen lempipizzansa täytteeksi tulee kebablastuja, pekonia, herkkusieniä ja oliiveja.
Veera Tegelberg
http://ask.fm/Jolleroinen
⋆ m i ksi näin?
Yle testaa uutta journalismia
Yle lanseerasi verkkojournalismiprojekti Yle Y:n tämän viikon maanantaina. Tarkoituksena on tehdä tutkivaa journalismia, jonka keskipisteessä ovat alle 30-vuotiaiden elämään liittyvät asiat. Projekti on nyt demovaiheessa.
Miksi journalismia pitää erikseen tehdä alle 30-vuotiaille, Yle Y:n tuottaja Raimo Lång?
– Journalismia tehdään yleensä keskiikäisen silmin. Siksi on tarkoitus tehdä juttuja, jotka on tehty alle 30-vuotiaiden näkökulmasta. Kuitenkaan juttujen aiheissa ei katsota ainoastaan alle 30-vuotiaiden maailmaa. Demossakin on aiheena eläke. Ilman muuta teemme sisältöä kaikenikäisille. Demovaihe kestää 14 päivää. Mitä tänä aikana tehdään?
Teemme eläkkeestä 3 isoa vakavaa juttua, jotka ilmestyvät eri päivinä. Viimeisen on tarkoitus ilmestyä ensi viikon maanantaina. Juttujen välissä tekijät ovat läsnä sosiaalisessa mediassa. Aiomme kokeilla vuorovaikutuksellisia elementtejä ja lukijoita.
Yle Y:ssä ei olla niin umpivakavia. Vakavien julkaisujen kylkeen tehdään myös humoristisia juttuja. Viihdettä ei kuitenkaan ryhdytä tekemään.
⋆ G radu Pake tissa
Katri Nieminen: ”Euroviisuja ei pahat ihmiset seuraa”: sosiaalisuus ja yhteisöllisyys suomalaisten euroviisujen parissa. Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, 2014.
Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat? – Ensin katsotaan millaista jälkeä demo tekee. Jotta julkaisuja voitaisiin alkaa tehdä demon jälkeen, vaaditaan 2 asiaa. Yle Y:n täytyy olla sisällöllisesti erittäin perusteltua. Lisäksi tarvitaan tietysti vielä rahaa, josta täytyy nykypäivänä käydä tiukkaa keskustelua.
Paula Repo
⋆ l ä m P en ee
Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.
k eskimäärin i H minen saa euroviisupiireistä 5:stä 10:een ystävää. Tuttavia kertyy toistasataa. Fanit pitävät toisiinsa yhteyttä ympäri vuoden internetissä ja tapaavat erilaisissa tilaisuuksissa. He tuntevat kuuluvansa suureen viisuperheeseen, jossa kaikki ovat omalla hyvällä tavallaan outoja.
Paula Repo
Sotšin pormestari Anatoli Pakhomov kertoi, ettei Sotšissa asu homoja. Vladimir Putin toivottaa homot tervetulleiksi kaupunkiin – kunhan jättävät lapset rauhaan.
”Lapset rauhaan?? Ei kai homo ole lapsista kiinnostunut?”
Huhhuh, iltalehti.fi
”Olen Putinin kanssa täysin samaa mieltä. Siinä on mies paikallaan.” Kolme, iltalehti.fi
”Hauska yksityiskohta uutisesta. Kaupungissa on kaksi homobaaria, muttei pormestarin mukaan homoja. Kukahan niissä käy ;).”
@rakelliekki, twitter.com
”Venäjälla asiat ovat kuten pitää, muu maailma hyväksyy kaiken saastan mitä tarjolla vaan on. ”
Anonyymi, aamulehti.fi
”Sotshissa ei ole homoja. Myöskään älykkäitä pormestareita kaupungissa ei olla nähty.” @petrikarvinen, twitter.com
Paula Repo
David Beckham alushousuilla vai ilman? Jenkkejä hemmotellaan tulevana sunnuntaina Super Bowlin yhteydessä.
s u P ertä H ti ja miljoonien päiväunien kohde on myynyt itsensä H&M:lle. Katsojat voivat äänestää, riisuuko Becks itsensä futistapahtumassa esitettävässä mainoksessa alusvaatteille #covered, vai syntymäasuunsa #uncovered. Vaateyhtiön markkinointitemppu yltää varmasti sosiaalisen median mainosten top-listoille. Jätti on yrittänyt valloittaa Yhdysvaltojen markkinoita viimeiset kymmenen vuotta. Sulattaako Becks vihdoin H&M:n tien amerikkalaisten kuluttajien sydämiin? Yritys on kova. Super Bowl on yksi maailman katsotuimpia urheilulähetyksiä.
Mona Kokkonen
Juha Kaita-aho juha.kaita-aho@uta.fi
Mainonta on tehokkainta, kun sitä ei tiedosta. Uutisissa puffaus on vaarallisimmillaan. Med I apel I ä
uutisankkuri kertoi minulle mielenkiintoisen ja tärkeän uutisen. Putous-ohjelman avausjakso on kerännyt ennätysyleisön.
Ei, kyseessä ei ollut viihdeuutiset, vaan Suomen vanhimman mainosrahoitteisen tv-kanavan pääuutislähetys. Uutisoinnin kohde oli samaisen kanavan lauantai-illan hittiohjelma. Mitä pitäisi ajatella, kun vakavasti otettava uutismedia uutisoi pääuutislähetyksessään oman kanavansa sketsipläjäyksestä?
Minäpä kerron. Pitäisi huolestua siitä, että uutinen ajaakin mainoksen asiaa. ePäilykset lisääntyvät, jos aiheen uutisarvo on pyöreä nolla. Viihdeohjelman katsojaluvut kuuluvat tähän joukkoon. Putous-puffaus ei toki ollut lähetyksen pääuutinen, mutta sellaisenaankin liikaa.
Asiaa voidaan havainnollistaa näin: jos kyseessä olisi Nelosen ohjelma, olisiko MTV3 uutisoinut katsojaluvuista? Mutta uutisoihan Ylekin itsenäisyyspäiväjuhlien katsojaluvuista, huudahtaa väliin markkinamies.
Rinnastus on kehno. Linnanjuhlien katsojaluvuilla voidaan katsoa olevan edes jonkinlaista uutisarvoa juhlapyhän viettoa ruodittaessa. Mikä tärkeintä, katsojaluvuista uutisointi tuskin merkittävästi lisää seuraavan vuoden linnanjuhlien katsojalukuja.
median Piilomainonnalla tarkoitetaan yleensä mainostajien tuoteesittelyjä, jotka on puettu näennäisen puolueettoman journalismin muotoon. Etenkin monet naistenlehdet ovat joutuneet tällaisten syytösten eteen. Eivätkä syyttä.
Myös Julkisen sanan neuvosto (JSN) on herännyt piilomainonnan kasvuun taantuman aikana. Sen tuoreessa lausumassa korostuu huoli siitä, että mainostajat pääsevät yhä enemmän muokkaamaan journalistista sisältöä. Yksittäisetkin tapaukset ovat uhka koko journalismin uskottavuudelle. enemmän Pitäisi PuHua kuitenkin mediayhtiöissä tapahtuvasta omien tuotteiden piilomainonnasta. Maikkarin oman ohjelmasisällön mainostaminen uutislähetyksessä on törkeää, mutta sentään vielä helposti havaittavissa. Se on miltei suoramainontaa. Vaikeampi on havaita piilomainontaa, joka kohdistuu sisaryrityksen tuotteeseen. Isot konsernit omistavat suuren osan suomalaisista mediayrityksistä. Emoyhtiön markkinamiehiä ei kuitenkaan pidä päästää ohjaamaan journalistista sisältöä. Katsojille, kuuntelijoille ja lukijoille medioiden omistussuhteet ovat vieraita. Vastuu yhteyksien julkituomisesta on JSN:n ohjeissa annettu toimittajille. Vielä suurempi vastuu heillä on piilomainonnan torjumisesta.
Lihavuuden vapauttama
u L konäkö Lihavuutta pidetään väliaikaisena tilana, josta olisi pyrittävä pois laihduttamalla.
Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan halua tehdä niin.
IsokokoIsuus on aina ollut osa Kreeta Halosen, 28, elämää. Hän oli lihava lapsi, joka kasvoi lihavaksi nuoreksi ja siitä lihavaksi aikuiseksi. Hänen painonsa on aina ollut ominaisuus, joka huomataan ja jota kommentoidaan.
– Kerran kävellessäni kadulla eräs tuntematon mies pyysi minua tarjoamaan hänelle juustohampurilaisen. Kieltäydyin. Hän suuttui minulle, ja sanoin, että olen niin läski, ettei minun tarvitsisi syödä ollenkaan, Halonen kertoo. Halonen on kuullut huomautuksia vartalostaan koko elämänsä ajan. Tutut ja tuntemattomat ovat aina kokeneet oikeudekseen sanoa mielipiteensä hänen ulkomuodostaan.
Moni on käskenyt häntä laihduttamaan. Käskijöiden mielestä kapeampi varsi helpottaisi esimerkiksi kumppanin etsinnässä ja töiden saamisessa. Halonen ei kuitenkaan jaksa enää kuunnella tällaisia mielipiteitä. Hän on ymmärtänyt, että on hyvä juuri sellaisena kuin on.
Itsetunto on monella lihavalla hukassa, ja oman itsensä hyväksyminen voi olla vaikeaa. –
Meidän kulttuurissamme lihavuutta pidetään välitilana, josta on pyrittävä pois. Koko ajan on pai-
ne olla tietyn kokoinen, kertoo lihavuuden kokemisesta väitellyt tutkija Hannele Harjunen Lihaviin liitetään Harjusen mukaan paljon ennakkoluuloja ja kielteisiä ominaisuuksia. He ovat saamattomia ja laiskoja, eikä heillä ole itsekontrollia. Usein lihavuus rinnastetaan myös sairauteen. Harjunen kuitenkin vaatii kyseenalaistamaan tämän käsityksen. Vaikka joillain lihavilla on terveysongelmia, se ei tarkoita sitä, että ne olisivat lihavuuden aiheuttamia. Harjusen mukaan joissain tutkimuksissa on viitteitä siitä, että lihavuus jopa suojaisi tietyiltä sairauksilta. Muiden ennakkoluulot vaikuttavat ihmisen koko elämään. Kookas ulkomuoto saattaa pahimmillaan olla este esimerkiksi työpaikan saamiselle.
Ihmetar I no I ta hurjista painonpudotuksista esitellään vähän väliä mediassa. Todellisuus on kuitenkin toinen.
– Vain 6 prosenttia laihduttaneista pysyy pudotetussa painossa. Lopuille kilot tulevat takaisin,usein korkojen kera, Harjunen sanoo. Tutkimuksissaan Harjunen on kohdannut paljon naisia, jotka kokevat painonsa olevan este elämästä nauttimiselle. Omaa painoa on piiloteltava katseilta
ja kritiikiltä. Ihmiset saattavat karttaa esimerkiksi julkisella paikalla syömistä sen takia, että ovat painoindeksin mukaan ylipainoisia.
Jos lihavuus alkaa rajoittaa elämää, laihduttaminen saattaa olla ainoa vaihtoehto selviytyä. Monelle se voi kuitenkin olla mahdotonta. Tämän takia Harjunen kehottaa jokaista lihavaa hyväksymään itsensä.
e n s I m mä I n en askel itsensä hyväksymiseen on Harjusen mukaan lihavuutensa myöntäminen. Seuraavaksi on pyrittävä näkemään oma itsensä ja vartalonsa myönteisessä valossa.
Haloselle erityisen tärkeää on ollut ymmärtää, että ei ole vain yhtä tapaa olla hyvännäköinen. Kaikki ihmiset ovat kauniita omalla tavallaan.
– Pitää olla lempeä itselleen. Kukaan ei yhtäkkiä herää aamulla ja tajua olevansa sinut itsensä kanssa.
Vaikka Halonen nykyään hyväksyykin itsensä omanlaisenaan, hän löytää itsestään aina jotain muutettavaa. Ne asiat eivät tosin liity millään tavalla ulkonäköön.
Milla Kukkonen
MIlla Ku KKo nen
Ihanteiden vangitsema
uL konäkö Naisen ihannevartalo on vuosikymmenen varrella muuttunut hoikasta vahvaksi.
Nykyiseen normiin pääseminen voi viedä koko elämän.
herätyskeLLo soi kello 6. Lauran, 21, paastosta on jäljellä 3 tuntia, joten töihin on mentävä tyhjällä vatsalla. Ensimmäisellä tauolla Laura syö omenan. Päästessään kotiin iltapäivällä on aika tankata lounasta, eli mustikoita, kookosmaitoa ja maca-jauhetta. Sitten Laura suuntaa salille treenaamaan. Illallinen koostuu 2 luomukananmunasta, parsakaalista, pinaatista ja lusikallisesta pellavansiemenöljyä. Alkuillasta on päivän viimeisen aterian aika. Silloin Laura syö vähän hedelmiä tai marjoja. Tämän jälkeen käynnistyy uusi 14 tunnin paasto. Sama päivärutiini jatkui puoli vuotta. Vuodenvaihteessa Laura totesi olevansa ulkonäöllisesti elämänsä parhaassa kunnossa. Hän ei kuitenkaan kokenut olevansa enää normaali ja terve ihminen. – Fitness-harrastukseni lähti lapasesta. Hormonitoimintani oli häiriintynyt, enkä voinut juoda edes normaalia vettä, koska se ei muka ollut tarpeeksi puhdasta. Tajusin, että näin ei voi jatkua ja kohta tarvitsisin ammattiapua.
f I tness- IL m I östä Laura innostui aloitettuaan personal trainer -opinnot. Vuoden mittaisen opinjakson jälkeen hän siirtyi opiskelemaan liikuntaneuvojaksi ja työskenteli samalla liikunta-alan yri-
tyksessä. Laura alkoi treenata tosissaan, ja tulokset näkyivät pian. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Laura halusi näyttää paremmalta ja paremmalta.
– Uskottelin itselleni, että treenaan ja tarkkailen ruokavaliotani, koska siitä tulee hyvä olo. Oikeasti halusin näyttää hyvältä.
Kun treenaaminen alkoi käydä liian raskaaksi, Laura siirtyi tarkkailemaan entistä tiukemmin ruokavaliotaan. Fitness-blogien kautta hän ajautui superfood-maailmaan, jossa kaikki vilja- ja maitotuotteet ovat kiellettyjä. Laura ei voinut mennä käymään vanhemmillaan, koska tiesi, että joutuisi syömään ruisleipää jottei huolestuttaisi läheisiään. – Jätin tekemättä kaiken, mikä kuuluu nuoren ihmisen normaaliin elämään. Kun en saanut ravinnosta tarpeeksi energiaa, laskujen maksaminenkin tuntui äärimmäisen rankalta.
syömIshäIrIöLIItto SYLI ry:ssä fitness puhuttaa sekä asiakkaita että työntekijöitä, kertoo toiminnanjohtaja Ritva Näräkkä. Näräkän mielestä fitness-harrastaminen voi kääntyä ortoreksiaksi, jos siitä tulee pakkomielteistä. – Ilmiötä on tituleerattu salonkikelpoiseksi syömishäiriöksi.
Ortoreksiaksi nimitetään orjallista terveellisen ruokavalion noudattamista. Suomessa ortoreksia ei ole virallinen diagnoosi, vaan se kuuluu epätyypillisiin laihuushäiriöihin. Syömishäiriöliiton mukaan hoitoon hakeutumisen syy on vähintään yhtä usein epätyypillinen syömishäiriö kuin bulimia tai anoreksia.
Vuoden alussa Laura ymmärsi, että hyvältä näyttäminen ei tee hänestä onnellista. Facebookiin hän päivitti uuden vuoden lupauksensa: syö enemmän, liiku vähemmän. – Nyt on talvi, ei kukaan näe vatsalihaksiani. Miksi siis stressaisin niistä?
Laura jätti liikuntaneuvojan opinnot kesken ja vaihtoi työpaikkaa. Koska kaupassa käyminen sai hänet ”sekoamaan”, hän päätti muuttaa takaisin vanhemmilleen. Siellä voi syödä äidin laittamaa ruokaa. Nyt Laura yrittää keskittyä elämässä niihin asioihin, jotka ovat hyvin sen sijaan, että pohtisi niitä, mitä hänellä ei vielä ole. Jos mustikoita ei löydy jääkaapista, hän voi ottaa sen sijaan mansikoita, tai jotain muuta.
Säde Mäkipää
S äde M ä K I pää
Otson perilliset
u skonto Suomen ensimmäinen virallinen uuspakanallinen yhdyskunta Karhun kansa uskoo suulliseen perimätietoon. Suomenuskoinen yhteisö ei ota kantaa politiikkaan, vaan keskittyy ennemmin karhujuhlaan.
Moniju M alaisen yhdyskunnan näkemysten sovittaminen monoteistisia uskontoja suosivien hakemusten vaatimuksiin ei ollut helppoa. Karhun kansa laati uskontunnustuksen ja lisäselvityksiä toiminnasta, jotta yhdyskunnan rekisteröinti läpäisi Patentti- ja rekisterihallituksen vaatimukset.
– Kysymys on motivaatiosta, kertoo Karhun kansan jäsen Satu uskontunnustus sisältää kaksi runoa. Toinen kertoo ajasta ennen maailman syntyä ja toinen maailman syntymisestä. Sadun mielestä uskontunnustus on kuvaava. Runot kertovat konkreettisesti siitä, mihin karhunkansalainen uskoo.
Runoissa maailma koostuu alisesta, keskisestä ja ylisestä, jota verrataan kirjauskontojen taivaaseen.
– Maailman jako on tapa jäsentää maailmaa. Keskityn itse siihen, mitä on maan päällä nyt, Satu sanoo.
k arhun kansan jumalat ovat suomalaisesta kansanperinteestä tuttuja, kuten
” Maailman jako on tapa jäsentää maailmaa. Keskityn itse siihen, mitä on maan päällä nyt.
Kalevalassa mainittavat Tapio, Lemminkäinen, Louhi ja Päivätär. – Meidän metsäämme hallitsee Tapio Ulkomailla on täysin erilainen metsä, mikä tarkoittaa sitä, että siellä on eri jumala, ja yhtälailla sitä pitää kunnioittaa, Satu kertoo. Jumalat eivät kuitenkaan ole verrannollisia kirjauskontojen jumaliin. Karhunkansalaisille tärkeämpää on jumalasuhde, vaikka Sadun mukaan jumalat ovat enemmän haltijatyyppisiä kuin kaikkivoipaisia olentoja.
r ekisteröinnin jälkeen Karhun kansa on saanut runsaasti jäsenhakemuksia. Yhdyskuntaan ei kuitenkaan voi liittyä vain paperilla, vaan hakemuksen jälkeen sovitaan haastattelu. Tapaaminen ei Sadun mukaan
ole kuulustelu, vaan keskustelu, jossa puhutaan hengellisistä arvoista. Liittymisen syiden on oltava hengellisiä, eikä pelkkä yhdyskunnan kannattaminen riitä.
Sadulle liittyminen Karhun kansaan ei ollut itsestäänselvyys. Hän oli viimeinen, joka allekirjoitti alkuperäisen rekisteröintihakemuksen.
– Mietin, sovinko Karhun kansaan ja sopiiko Karhun kansa minulle, Satu kertoo. Yhteisön rekisteröiminen ensimmäiseksi uuspakanalliseksi uskontoyhdyskunnaksi näyttää esimerkkiä muille suomenuskoisille ryhmille. Karhun kansan virallistaminen tarkoittaa sitä, että Suomessa luonnonuskonnot tunnustetaan.
Seuraavaksi Karhun kansa hakee vihkimisoikeutta. Karhun kansan jäsen voi avioitua muuhun uskontokuntaan kuuluvan kanssa.
– Meidän etumme on se, että jos kuuluu Karhun kansaan, voi kuulua myös toiseen uskontokuntaan. Muissa yhdyskunnissa se ei ole mahdollista, Satu sanoo.
Anna-Katariina Maksimoff
Mikä? karhun kansa
○ On suomenuskoinen yhdyskunta.
○ Perustettiin kesällä 2010.
○ Rekisteröitiin ensimmäisenä uuspakanallisena yhteisönä viralliseksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi joulukuussa 2013.
○ Jäseniä on noin 20–30.
○ Tärkeitä juhlia ovat kekri, talvennapa, hela ja karhujuhla.
Satu erosi kirkosta 18-vuotiaana ja liittyi Karhun kansaan vuonna 2011.
Karhun kansan jäsen Satu kantaa kaulassaan ukonkirvestä, joka on yhdyskunnalle tärkeä symboli.
Äidinkieli vetoaa yleisöön
M usiikki Muusikko Jukka Salminen vaihtoi laulukielen, kun huomasi, millainen voima suomen kielellä on.
j ukka sal M inen on taas uuden jutun alussa. Hänen sooloprojektinsa Jukka Ässän toinen albumi Ihmisten jälkeen ilmestyy 7. helmikuuta.
Nyt nähdään, onko yhden levyn pohjatyö auttanut.
Vaikka kyse on sooloalbumista, uudella levyllä sanoituksia on tehty tiimityönä. Salminen on itse sanoittanut kaksi kappaletta, ja muista teksteistä vastaavat Reginan Iisa Pykäri, yhtyeen entinen basisti Mikko Valo ja kitaristi Ville Wacklin – Syy tähän on yksinkertaisesti ajanpuute. Päivätöiden ohella ja kolmen lapsen isänä minulla ei ollut aikaa eristäytyä pariksi viikoksi kirjoittamaan sanoituksia. Sitä paitsi pidän tiimityöskentelystä.
ennen jukka ässää Salminen on tehnyt musiikkia englanniksi Tigerbombs- ja Tapes-yhtyeissä. Soittaessaan Samae Koskisen Taikabändissä Salminen kuitenkin huomasi, millainen voima suomenkielisellä musiikilla on.
Sen vastaanotto keikoilla oli välitöntä. Kuuntelijat osasivat sanat ulkoa, ja sanoitukset selvästi merkitsivät heille jotain.
– Englanniksi laulaessa tuntui tyhmältä selittää välispiikeissä seuraavan kappaleen sanoma, kun ihmiset eivät siltikään välttämättä ymmärtäneet sitä. Keikkailtuaan ulkomailla edellisten bändiensä kanssa Salmisella ei myöskään ollut enää tarvetta laulaa englanniksi.
salMisen Mielestä Suomessa on vaikea lyödä läpi, vaikka esittäisi helposti lähestyttävää suomenkielistä popmusiikkia. – Pitäisi mennä johonkin kokkiohjelmaan, jotta iso osa kansasta tietäisi sinut. Nykyään juttu täytyy myydä kuluttajille jonkin muun kuin musiikin kautta.
Oona lohilahti
Toijalasta kotoisin oleva ja Tampereella asuva Jukka Salminen on ammatiltaan valokuvaaja. Hän toimii myös dj:nä Hang the dj -kokoonpanossa.
t orstai Perjantai l
s
30. 31. 1. 2. 3. 4. 5.
t utustu Paikallis ee n blues iin
Talvi-blues 2014: houserockin' Fenders, Blues Funnel, Muddy husky
i h M ettele t YY lien sekoitusta kuuntel e balla D eja telakalla ihaile legen Dan tai D etta
Panssarijuna sekoittaa countrya bluesiin ja folkia punkkiin laulajalauluntekijä Suvi isotalon levynjulkaisukeikka
Jazztrumpetisti Miles Davisin maalauksia
Pä D e M usiikkitie D olla l ausu runoja karaokessa hi Dasta stoner rocki a
Musavisassa pääosassa voit olla sinä
Runoilijavieraana Anja Erämaja, musiikkivieraana Petra lampinen
Näi N Koi N
Paula Repo paula.repo@uta.fi
Sotšin olympialaisten lähestyessä kyseenalaistan urheilun seuraamisen ensimmäistä kertaa. En haluaisi.
olen aina ollut suurten tv-spektaakkeleiden ystävä. Minuun uppoavat niin menneille vuosikymmenille jämähtäneet euroviisut kuin jättimäiset urheilutapahtumatkin.
Olympialaiset ovat pienestä asti olleet minulle megaviihdettä kahden vuoden välein ja syy avata televisio muutaman viikon ajan lähes joka päivä. Monelle suomalaiselle talviolympialaiset ovat yhtä kuin jääkiekko. Minulle se on muutakin. Laji kuin laji, minä seuraan. Myönnän, että mäkihyppy on tylsää, mutta kaikki muu kelpaa.
Toki jännitän eniten suomalaisten puolesta, mutta olympialaiset saavat minussa suuria tunteita pintaan yli laji- ja kansalaisuusrajojen. Romanttiset komediat ja söpöt eläinvideot jäävät kakkoseksi, kun vaihtoehtona on olympiafinaali.
tänäkin vuonna aion katsoa olympialaisia, mutta saatan tuntea piston sydämessäni. Se ei ole reilua.
Kisakaupunki valittiin hämärin perustein. Rakentaminen on tuottanut paljon mielipahaa ja ympäristöhaittoja. Venäjän ihmisoikeustilanne ei vakuuta.
Sotšin delfinaarioon on hankittu kaksi miekkavalasta, mutta moni kaupungin asukas on ajettu pois rakennustöiden tieltä. Tuntuu pahalta niin ihmisten kuin valaidenkin puolesta. Ylen esittämä dokumentti Putinin olympialaiset sai viimeistään ymmärtämään, kuinka kieroutunut tilanne on. Vuoden 2014 olympialaiset menivät väärälle kaupungille. Sitä ei ole kiistäminen. Kisojen katsomisesta en kuitenkaan luovu, olympialaiset ovat minulle tosi-tv:tä parhaimmillaan.
Paavo arhinMäki ei aio osallistua Sotšin avajaisiin, mutta lähtee kisoihin mahdollisesti myöhemmin. Silloinkin hän aikoo käydä tapaamassa seksuaalivähemmistöjen edustajia.
Arhinmäki näyttää hyvää esimerkkiä ja poliitikolle on perusteltua jättää kisamatka jopa kokonaan väliin. Kotikatsojien ei kuitenkaan tarvitse boikotoida Sotšin olympialaisia.
Urheilua ja politiikkaa ei ole tarpeen sekoittaa tällaisissa tilanteissa. Pienen piston saa antaa tuntua sydämessä ja kisojen aikana on tärkeää jatkaa keskustelua ongelmista. Urheilustakin pitää muistaa nauttia.
Kisakaupunkiin matkaaville toivon seuraavaa: menkää seuraamaan mieluummin vaikka ampumahiihtoa ja jättäkää delfinaario väliin. Ampumahiihto on yllättävän jännittävää. Ja homobaariinkin kannattaa mennä bailaamaan. Sotšissa niitä on kaksi.
99 patenttia
LAMPUT SAMMUU
Tamperelaisilla ei välähdä enää samaan tahtiin, kuin vuosituhannen alussa. Grafiikka näyttää Tampereella haettujen sähkötekniikan alan patenttien määrän 1990-luvulta vuoteen 2012.
