Issuu on Google+

vapaus

4/2014

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

ideat 14

elämykset 16

huvit 17

Vapaa omassa kehossa Loukkaantumiset ovat opettaneet telinevoimistelija Ida Laisille, miten tärkeä asia elämässä terve vartalo on. s. 7

Lääkärin vastaanotolle videon välityksellä. s. 3

Vapaakaupasta kaivataan keskustelua s. 4n

Kokonainen nainen ilman jälkikasvua. s. 6


2 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

30.1.2014

Avaus

Säde Mäkipää

sade.makipaa@uta.fi

Tuotetilauksista tuli kiusaamisen muoto Nettikiusaaminen Verkosta voi tilata postiennakolla tunnistautumatta. Juha Valkeajoki

Toimittajat saavat käsitellä vain niitä aiheita, joista on lupa kirjoittaa. Suomessa toimittajat ovat vapaita, puolueettomia, rohkeita ja työlleen omistautuneita – ainakin unel­ missaan. Todellisuudessa tietyt aiheet ovat tabuja, joihin vain harvat uskalta­ vat tarttua. Kannabiksen kotikasvatusta käsitte­ levä kuvareportaasi vuoden ensimmäi­ sessä Utaimessa kirvoitti tiukkaa toi­ mittajapalautetta. Juttu oli palautteen­ antajan mielestä ”oikea opetuspaketti” kotikasvatusta suunnittelevalle. Reportaasin leipätekstiä viilattiin toimituksessa pitkään. Tiettyjä yksittäi­ siä sanojakin vaihdettiin, jotta jutusta tulisi mahdollisimman neutraali. Silti jutun julkaisu aiheutti kritiikkiä. Olisi kuulemma pitänyt miettiä, voiko ai­ heesta kirjoittaa ollenkaan. Uskonto ja isänmaa pohditutta­ vat toimituksissa. Maakunnissa ei vält­ tämättä haluta kirjoittaa varuskunnista, ellei näkökulma ole vahvasti niiden lak­ kauttamista vastaan. Maahanmuutto­ kritiikkiin suhtaudutaan samoin kuin perussuomalaisen poliitikon ryyppy­ reissuihin – selän takana naureskellen. Enkeliuskonnoista ei haluta kirjoittaa, koska ne ovat huuhaata. Sananvapaus on Suomessa lailla

turvattu perusoikeus. Joitakin asioita pidetään siitä huolimatta niin itsestään selvinä, että niitä ei koeta tarpeelliseksi nostaa agendalle. Vaikka kannabiksen kasvatus on Suomessa laitonta ja siten ehkä moraalisesti väärin, ei sen vuoksi tarvitse jättää juttua kirjoittamatta. Silti vapaa toimittaja joutuu valitse­ maan sanansa tarkkaan.

Paketteja tilataan myös kiusaksi. Väärillä henkilötiedoilla tehdyistä tuotetilauksista on harmia useille kuluttajille. Verkkotilauksen helppous houkuttelee kiusan­ tekijöitä. Nettipoliisi Jutta Antikaisen mukaan tämä on yksi nettikiusaamisen muoto. Jos verkkokaupasta tilaa tuotteita jolle­ kin muulle, koituu vastaanottajalle tästä lähinnä harmia. Taloudellista haittaa tulee esimerkiksi toimituskuluina vain tavaran­ toimittajalle. NetAnttilan myyntijohtaja Tuula Juvonen muistaa yhden tapauksen, jossa tavaraa tilattiin selkeästi kiusalla. – Ex-vaimo tilasi tavaraa miehelle ja hä­ nen uudelle vaimolleen.

Poliisista kerrotaan, että esimerkiksi NetAnttilasta ja Verkkokauppa.comista tila­ taan tuotteita muille kiusalla.Yhteistä näille verkkokaupoille on se, että tuotteita voi tila­ ta postiennakolla tunnistautumatta. Poliisihallituksen ylitarkastaja Jussi Pohjonen kertoo, että toiminta on ehdotto­ masti rikoslaissa rangaistavaa. Tapausten määrää on vaikea arvioida, sillä tällaiselle rikokselle ei ole omaa nimikettä. Pohjosen mukaan tilaajat ovat taitavia peittämään jäl­ kensä, eikä tilaaja jää aina kiinni. Nettipoliisi Jutta Antikainen neuvoo ih­ misiä ottamaan tavarantoimittajiin yhteyttä,

kun vääriä tilauksia tapahtuu. – Jos tilailu on toistuvaa, kannattaa tehdä rikosilmoitus. Ilmiö ei ole uusi, mutta se esiintyy uu­ dessa muodossa. – Kautta aikain on tehty tällaista. Oppi­ laat ovat esimerkiksi tilanneet pornolehtiä inhottaville opettajille, Pohjonen sanoo. Myös Pohjosta itseään on kiusattu. Hä­ nelle on tehty seuranhakuilmoitus interne­ tiin ja tilattu monen tuhannen euron televi­ sio kotiin. Tämä tapahtui aikana, jolloin hän toimi nettipoliisina. Paula Repo

⋆⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: 050 318 5924 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (1. toimituspäällikkö) Anu Kuusisto (2. toimituspäällikkö) Reetta Tervakangas (1. ulkoasupäällikkö) Teemu Helenius (2. ulkoasupäällikkö) Toimitussihteerit: Tuomas Haakana, Petteri Hiltunen, Ilona Koivisto, Tuomas Koukkunen ja Marjo Kuronen AD: Kristiina Lehto

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

E-pillerien käytössä liian lyhyet tauot

Viraston verran säästöä

Eläinkokeiden korvaaminen etenee

HEPPOINEN perehdytys ehkäisypillerien käyttöön voi tehdä pillerien käytöstä hyö­ dytöntä. Yksi yleisimmistä virheistä on liian pit­ kien taukojen pitäminen pilleriliuskojen välillä. Lääkäri Marjo Kuortti Tampereen nuo­ risoneuvolasta pitää yleisesti suositeltua 7 päivän mittaista taukoa liian pitkänä. – Uusimmissa ohjeissa suositellaan 4 päi­ vän mittaista taukoa aiemmin suositellun 7 päivän sijaan, Kuortti kertoo. Liian pitkäksi lipsahtavan tauon aikana ovulaatio voi käynnistyä, minkä jälkeen hedelmöittyminen on mahdollista pillerien käytöstä huolimatta. Kuortin mukaan myös muunlaista väärin­ käyttöä esiintyy. Yleisin käyttäjien tekemä virhe on pillerien unohtaminen.

Valtion henkilöstön sairaspoissaolo­ jen määrä on saatu laskuun. Vuonna 2011 sai­rauspoissaoloja oli henkilöä kohden 9,7 henkilötyöpäivää, kun 2013 määrä oli laskenut 9 henkilötyöpäivään. Määrä vastaa keskikokoisen, 300 henki­ löä työllistävän viraston vuoden työpanos­ ta. Taloudellista säästöä tästä kertyy noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Verrattuna vuoteen 2011 viime vuonna sairauspoissaoloja oli 56 000 henkilötyö­ päivää vähemmän. Valtiovarainministeriön finanssineuvok­ sen Veli-Matti Lehtosen mukaan tuloksiin on päästy muun muassa kehittämällä joh­ tamista. Käytännössä kyse on siitä, miten tavoitteita työpaikalla asetetaan ja kuinka avoin työyhteisö on. – Kun sairauspoissaoloja on tietty määrä, niiden takana olevista syistä keskustellaan.

Vaihtoehtoisia toimintamalleja eläin­ kokeiden korvaamiseksi kehittelevä asian­ tuntijakeskus FICAM on saanut kolmivuo­ tiselle ohjelmalleen rahoitusta maa- ja met­ sätalousministeriöltä. FICAM kehittelee eläinkokeita korvaavia 2D- ja 3D-kudosmalleja erilaisten yhdistei­ den kuten lääkeaineiden turvallisuuden testaamiseen. 3 vuoden aikana on tarkoitus viedä eteenpäin sekä ihmissolupohjaisen verisuonimallin että sydänmallin kehittä­ mistä. – Näiden kehittäminen on tärkeintä, sillä niitä koskevat testit ovat ikävimpiä eläimille, kertoo FICAMin johtaja Tuula Heinonen. Hankkeen taustalla on elokuussa 2013 säädetty eläinkokeita koskeva EU-direktiivi. Direktiivin mukaan eläinkokeet on pyrittävä korvaamaan muilla keinoilla aina kun se on mahdollista.

Veera Tegelberg

Oona Lohilahti

Iida Lehtonen


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 3

utain.uta.fi

Opiskelijat testaavat videolääkäriä YTHS:llä PILOTTIHANKE Lisäpalvelulla pyritään vastaanoton ruuhkien helpottamiseen. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS aloitti kokeilun, jolla pyritään tarjoa­ maan potilaille videovälitteistä lääkäriapua terveydenhoitajan vastaanotoilla. Hoitaja voi potilaan suostumuksella ottaa videoyh­ teyden lääkäriin, joka tekee potilaalle tarvit­ tavan diagnoosin. Kokeilu kestää 8 kuukautta. Se tehdään Tampereen, Joensuun, Savonlinnan, Lap­ peenrannan ja Turun toimipisteissä. YTHS rahoittaa kokeilun osin itse, mutta opiske­ lijoiden maksuihin sen ei pitäisi vaikuttaa. YTHS:n terveyspalvelupäällikön Hanna Karin mukaan pilotilla kokeillaan uusia hoitomuotoja. – Lääkärin videokonsultointi helpottaa tilannetta akuuttivastaanotoilla, joissa on

vain yksi hoitaja. Videoyhteydellä voidaan myös tarjota erityispalveluja paikkakunnil­ le, joissa niitä ei ole. Kuun alussa alkanut hanke on päässyt toden teolla alkuun vasta Lappeenrannas­ sa. Siellä niin potilaiden kuin lääkärienkin kokemukset sovelluksesta ovat olleet hy­ viä. Tampereella palvelun käyttöönottoa on osaltaan hidastanut ylilääkärin erosta johtunut lääkärivaje. Tampereella videopalveluita tarjoavat yleislääkärit. Poikkeuksena on seksuaalite­ rapeutti, jonka neuvoja kysytään videoitse muistakin toimipisteistä. YTHS:n Hervannan yksikön vastaavan hoitajan Anna Malmberg-Virran mukaan

Tampereella pyritään noin 6 videokonsul­ tointiin viikossa. Tähän mennessä konsul­ tointien määrä on ollut vähäinen. Soveltuvia potilaita on koetettu löytää, mutta video­ konsultointi aiheuttaa myös harkintaon­ gelmia. – Lääkäri joutuu tapauskohtaisesti harkit­ semaan, voiko hän tehdä diagnoosia pelkän videoyhteyden välityksellä. Vaikka laittees­ sa on hyvä resoluutio, valo voi aiheuttaa on­ gelmia. Esimerkiksi ihottuman määrittely on vaikeaa. Videosovelluksen on suunnitellut Meedoc Labs Oy. Se vuokraa sovelluksen YTHS:lle kokeilun ajaksi. Hanketta rahoit­ taa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sit­

ra, jolle YTHS raportoi käyttäjäkokemuksia videosovelluksesta. Sitran tietojärjestelmien asiantuntija Tapio Tuomi kertoo, että pilotin taustalla on pyrkimys todistaa videolääkäripalvelu­ jen hyödyt käytännössä. Videopalveluiden läpivienti laajemmin vaatii Tuomen mukaan faktatietoon perus­ tuvaa asenteiden pehmitystä. YTHS:ää hän pitää hyvänä kokeilukohteena, sillä opiske­ lijat tarjoavat laajan kattauksen käyttäjäko­ kemuksia. – Opiskelijat ovat myös usein valmiimpia kokeilemaan uutta tekniikkaa. Tulevai­ suuden nuoria vartenhan näitä kokeiluja tehdään. Juha Kaita-aho

Vuokralaisten etujärjestö paheksuu Toasin toimintaa ASUMINEN Maksusitoumukset eivät kelpaa kaikille muillekaan säätiöille. Juha valkeajoki

Tampereen seudun opiskelija-asunto­

säätiö Toas on päättänyt, ettei se enää hy­ väksy asuntojen takuuvuokraa sosiaalitoi­ mistojen maksusitoumuksina. Vuokralaiset VKL -etujärjestön toimin­ nanjohtaja Anne Viita paheksuu päätöstä. – On harmi, että näin toimivat yhteisöt, jotka ovat saaneet valtiolta lainaa asuntojen rakentamiseen. Toas seuraa muiden opiskelija-asunto­ säätiöiden esimerkkiä. Käytäntö on ollut tällainen pitkään ainakin Helsingissä, Jy­ väskylässä, Vaasassa, Rovaniemellä ja Jo­ ensuussa. Laitonta toiminta ei ole, sillä lain mukaan vuokranantajalla ja vuokralaisella on vapaus sopia keskenään takuuvuokran maksuta­ vasta. Maksusitoumuksia karsastetaan, kos­ ka ne hidastavat rahan perimistä, jos vuok­ ralainen esimerkiksi rikkoo jotain vuokraasunnossa.

– Jos maksusitoumuksella maksetusta takuuvuokrasta haluttaisiin pidättää osa, myös kaupungin asuntotarkastajan pitäisi todeta vahingot. Opiskelija-asuntojen asuk­ kaat vaihtuvat usein, joten käytäntö hidas­ taisi muuttoja liikaa, kertoo Liina Länsiluoto Helsingin Hoasista. Takuuvuokran vaatiminen rahana ei ole tuottanut ongelmia sosiaalitoimistojen asi­ akkaille, koska käytännöstä on sovittu etu­ käteen. Oulun, Turun ja Kuopion opiskelija-asun­ tojen vuokraajat ottavat sen sijaan takuu­ vuokran vastaan myös maksusitoumuksina, eikä ongelmia ole ollut. – Jos takuuvuokrasta peritään jotain, pyydämme summaa ensin asukkaalta. Ra­ han periminen sosiaalitoimistosta tuottaa hieman paperitöitä, mutta se on yksinker­ taista, toteaa Mirja Jauhiainen Kuopion Opiskelija-asunnoista. Sanna Pekkonen

Toaskin kieltäytyy jatkossa ottamasta takuuvuokraa vastaan maksusitoumuksena.

⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN

Opiskelijoiden hampaista poimitaan kantasoluja Tampereen Ylioppilaiden terveyden­ huoltosäätiöllä poistetuista viisaudenham­ paista eristetään kantasoluja. Säätiö toimit­ taa hampaat Tampereen yliopiston biolää­ ketieteellisen teknologian yksikköön, jossa kantasoluja tutkitaan. – Hampaan omistajalta kysytään aina lupa hampaan tutkimuskäyttöön, ja mikä­ li suostumus saadaan, tulee hänen täyttää ja allekirjottaa lupalomake, kertoo aikuis­ ten kantasolujen ryhmän johtaja Susanna Miettinen. Viisaudenhampaiden kantasolutut­ kimukset ovat harvinaisia. Tampereen yliopisto tutkii ainoana Suomessa ham­ paiden kantasoluja, kun taas Helsingin ja Oulun yliopistoissa tutkitaan hampaan kehitystä. Syynä tutkimusalueen harvi­ naisuuteen on solujen vaikea eristettä­ vyys ja ihmisistä saatavien näytteiden rajallisuus. – Maailmallakin viisaudenhampaiden

Pelko pois hyräilemällä

Kuvakulmia uudesta vinkkelistä

Tutkimuksissa käytettävien reikiinty­ mättömien viisaudenhampaiden sisältämät kantasolut voidaan ohjelmoida tuottamaan esimerkiksi verisuonia, hammasluuta ja hermosoluja. Näiden solujen avulla voi­ daan tulevaisuudessa hoitaa muun muassa luuvaurioita, tuottaa sydänsoluja ja auttaa vahvistamaan virtsankarkailusta kärsivien ihmisten lihaksia. Tällä hetkellä kantasolututkimusryhmän nestetyppipakastimet ovat täynnä opiskeli­ joiden viisaudenhampaita, eikä täydennyk­ selle ole juuri nyt tarvetta. Kantasolututkimukseen pääsee vapaas­ ti tutustumaan yksikön avoimien ovien päivänä.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n mukaan jopa puolet opiskelijoista pelkää hammashoitoa. Puudutusten käyttö kivun pelkäämisen vuoksi on lisääntynyt tasaisesti. Kipua voi hammaslääkärin tuolissa lievit­ tää myös synnytyksistä tutulla luomumene­ telmällä, hyräilemällä. Oulun yliopistossa tarkistetun väitöstutkimuksen mukaan syvään hengittäminen ja samanaikainen hyräily muuttavat hengitystä ja pakottavat lihakset rentoutumaan. Samalla kivun tun­ ne loittonee. Hammashoitopelosta kannattaa kertoa lääkärille etukäteen. – Pelosta kertominen on asiakkaan vas­ tuulla. Kun potilas jo istuu hammaslääkärin tuolissa, on liian myöhäistä miettiä hoito­ strategiaa pelon kannalta uudelleen, sanoo YTHS:n ylihammaslääkäri Tapio Hyrkäs.

Talvinen sunnuntai. Saabini kiitää kolmostietä kohti etelää ja Malmin lento­ kenttää. Edellisenä päivänä oli vielä puhetta hyvästä lentokelistä, mutta matkalla huomi­ on kiinnittävät matalalla olevat pilvet. Saavumme toimittajan kanssa perille, eikä kentällä näy paljoa toimintaa. Lento­ harrastaja Hannu Ylilehto tervehtii ja il­ moittaa pilvien tosiaankin olevan matalalla, mutta pelivaraa on vielä reilut 100 metriä. Hallin vierellä on pieni kevytlentokone. Lentäjä Ari Närvänen tankkaa koneen ja pitää nopean koulutuksen lentokoneeseen nousemisesta ja turvavöistä. Yläremmejä ei liian kireälle, jotta lukko ei nouse liian ylös. Luurit päähän, ja kohta rullaammekin jo kiitotiellä. Viimeiset tarkastukset tehdään niin sanotusti lennossa, rullauksen aikana. Koneen kierrokset nousevat. Lähdemme nousukiitoon.

Eeva Järvenpää

Mona Kokkonen

Juha Valkeajoki

kantasoluja tutkivia ryhmiä on vain kym­ menkunta, joten melko uraauurtavasta tut­ kimuksesta on kyse, Mikkonen sanoo.


4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Vapaakauppasopimus siirtää päätösvaltaa kansalta yrityksille vapaakauppa Transatlanttinen TTIP-vapaakauppasopimus saattaa tehdä veronmaksajat

korvausvelvollisiksi yrityksille ja rajoittaa kansallisten parlamenttien päätösvaltaa entisestään. Käynnissä olevien neuvottelujen salaisuuden vuoksi sopimuksen vaikutuksia on vaikea arvioida. Utain selvitti, millaisiin asioihin sopimus voi voimaan tullessaan vaikuttaa. Valtiot korvausvelvollisiksi yrityksille?

Nato-suuntaus vahvistuu?

Luonnonsuojelu vaikeutuu?

TTIP:hen kaavaillun investointisuojan on tarkoitus suojata yritysten tekemiä kansainvälisiä investointeja. Investointisuoja rajoittaa kansallisvaltioiden liikkumavaraa säätää lakeja, jos ne ovat maahan investoineen yrityksen edun vastaisia. Sopimuksen myötä Suomikin voisi joutua maksamaan miljardikorvauksia yrityksille, jos Suomi säätää niiden investointeja vaarantavia lakeja vaikkapa luonnon suojelemiseksi. Esimerkiksi Saksa joutui ydinvoimasta luovuttuaan maksamaan ruotsalaiselle Vattenfallille korvauksia vastaavanlaisen investointisuojan vuoksi. Ecuador on joutunut maksamaan miljardikorvaukset yhdysvaltalaiselle öljy-yhtiölle.

Suomi on poikkeus TTIP-neuvottelijana, koska se ei kuulu Natoon. Sopimuksen asekauppaan liittyvät säännökset neuvotellaan ensisijaisesti Nato-maiden etujen perus­teella. Vapaakauppasopimus lisäisi Suomen transatlanttista suuntausta ja vahvistaisi Nato-yhteyttä, vaikka sopimuksessa ei suoraan puolustusyhteistyöstä neuvotellakaan. Se saattaisi avata puolustusteollisuuden kilpailutukselle ja poistaa kansainvälisen asekaupan esteitä. Turvallisuuspoliittisia vaikutuksista ei ole juurikaan nostettu Suomessa tapetille. – Asiantuntijoiden neuvottomuus kertoo, että kunnollista keskustelua sopimuksesta ei ole käyty, sanoo maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki.

Kansainvälisesti omistettu kaivosteollisuus sijaitsee Suomessa usein arvokkailla luontoalueilla, ja valtio näkee kaivokset tulevaisuuden alana. TTIP:n vaikutuspiirissä eduskunnan mahdollisuudet säätää luonnonvarojen käyttöä koskevia ja ympäristöä suojaavia lakeja voisivat kaventua. Luonnonsuojelualueiden perustaminen voi hankaloitua, jos se koskee alueita, joille kansainvälinen kaivosyritys on perustanut tai on perustamassa kaivosta. Investointisuoja voisi estää myös kaivosverojen säätämisen, koska verot voitaisiin tulkita äkillisiksi toimintaympäristön muutoksiksi. Jos kaivosten heikentynyt sääntely aiheuttaa ympäristöongelmia, matkailuelinkeino kärsii.

Jeannette E. Spaghetti

Greg Bishop

Craig Elliott

Mikä?

Neuvottelut käynnissä ○○Transatlantic Trade Investment Partnership on Euroopan ja Yhdysvaltain välinen sopimus, jonka on tarkoitus lisätä kauppaa talousalueiden välillä. ○○Neuvottelut alkoivat heinäkuussa 2013 ja ne on tarkoitus päättää tämän vuoden lopussa. ○○Sopimus yhdenmukaistaisi esimerkiksi sopijamaiden työja ympäristölainsäädäntöä elintarviketurvallisuutta. ○○Vuonna 1998 yritettiin muodostaa samankaltaista MAIvapaakauppasopimusta, mutta sopimus kaatui muun muassa kansalaisten vastustuksen vuoksi.

Juttuun on haastateltu maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäkeä, Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Otto Bruunia ja tutkijatohtori Markus Krögeriä. Investointisuoja voisi tehdä Suomen korvausvelvolliseksi yrityksille.

Sopimus voisi vahvistaa Suomen Nato-suuntausta.

TTIP poistaisi esteitä myös kansainväliseltä kaivosteollisuudelta.

Tiina Heikkilä

Omavaraisen ruoka kasvaa myös kaupungissa kursseille. Kaupunkioloissa ruokaa voi kasvattaa vaikka parvekkeella. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia viljelemään itse ruokansa. Tarvittavia taitoja voi hankkia Ahlmanin ammattiopiston omavaraisuuskurssilla. Ensimmäinen kurssi järjestettiin keväällä 2013 suurella menestyksellä. Osallistujia oli sekä kaupungista että maalta. Kursseja ohjaavan Krista Mäkelän mielestä kiinnostus kielii mielenkiinnosta ruuan alkuperää kohtaan. – Ruuan alkuperä on aina varmasti tiedossa, kun sen viljelee itse. Kursseilla opitaan käytännön taitoja puutarhan ja kasvimaan perustamisesta ja metsän antimien hyödyntämisestä ruuanlaitossa. Kurssit perehdyttävät myös kanojen hoitoon. – Myös lampaita ja vuohia on toivottu mukaan, Mäkelä kertoo.

TäydelliNen omavaraisuus on lähes mahdotonta kaupungissa. Mäkelän mielestä on turha ahdistua jokaisesta kaupasta ostetusta tavarasta. Omavaraisuutta voi toteuttaa pieninkin askelin. – Innokas teenjuoja voi esimerkiksi korvata kaupasta ostetun teen metsästä kerätyillä villiyrteillä. Viljely ja puutarhanhoito ovat olennaisia asioita omavaraisessa elämäntavassa. Kerrostalossa kasveja voi kasvattaa parvekkeella tai ikkunalaudalla. Sisätiloissa voi idättää ituja ja versoja myös talvisin. Suurempaa viljelyä varten kaupungilta voi vuokrata palstatilaa. – Viljellä voi täysin oman kiinnostuksen ja jaksamisen mukaan, Mäkelä vinkkaa. Iida Lehtonen

Mikä?

Omavaraistalous ○○Kotitalous, jossa kaikki tarvittavat tuotteet valmistetaan itse. ○○Suomessa omavaraistalous oli yleistä 1800-luvun lopulle saakka. ○○Voi olla myös osittaista, jolloin osa tuotteista valmistetaan itse ja osa hankitaan muualta.

Omavaraisuuskursseja Ahlmanin ammattiopistossa ohjaava Krista Mäkelä opastaa kaupunkilaisia viljelyn saloihin.

Emppu Siltaloppi

elämäntapa Kiinnostus ruuan alkuperään kerää väkeä omavaraisuus-


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 5

Juha Valkeajoki

Sisu-ohjelma laskee esimerkiksi sen, miten lapsilisän korottaminen vaikuttaisi yksinhuoltajaperheen ja valtion talouteen.

Sisu-ohjelma laskee vaalilupausten hinnat TALOUSPOLITIIKKA Hallituksella oli kauan yksinoikeus taloustietojen laskentaan,

mutta nyt samat laskentavälineet on annettu myös muiden käyttöön. Sisu-ohjelma laskee lakimuutosten seuraukset etukäteen. Mitä jos lapsilisää korotettaisiin 100 eurolla kuussa? Kuinka paljon enemmän yksinhuoltajaäidille jäisi ruokarahaa ja miten korotus vaikuttaisi valtion menoihin? Tällaisten muutosten laskemisessa auttaa lakeja mallintava mikrosimulointiohjelma. Sillä jäljitellään eli simuloidaan lakimuutosten vaikutuksia yksittäisten kotitalouksien saamiin tulonsiirtoihin ja maksamiin veroihin sekä koko julkiseen talouteen. Uusin mikrosimulointiohjelma on Sisu, ”Simuloitu Suomi”. Sisu jäljittelee verotusta ja sosiaaliturvaa. Sisun aineistona ovat 800 000 suomalaisen tuloja kuvaavat rekisteritiedot, ja sitä käyttävät virkamiehet, etujärjestöt ja tutkijat. Verovaroilla on kehitetty useita mikrosimulointiohjelmia. Hallitus- ja oppositio-

Jos jonkin puolueen lupauksilla ei ole katetta, se paljastuu heti.” Elina Pylkkänen, finanssineuvos, valtiovarainministeriö.

puolueet käyttivät eri ohjelmia viime syksyyn saakka, jolloin kaikki puolueet saivat käyttöönsä Sisu-ohjelman. Nyt laskelmien tuloksia voi vertailla, eikä enää tarvitse riidellä siitä, onko hallitus tehnyt taustalaskelmat oikein.

– Kaikki puolueet voivat nyt tehdä samalla tavalla laskettuihin tietoihin perustuvia, konkreettisia avauksia lakien muuttamisesta ja toisaalta kritisoida toistensa ehdotuksia, sanoo Eduskunnan sisäisen tietopalvelun tutkija Olli Kärkkäinen. Sisun käyttö lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Lisäksi se parantaa poliittisen keskustelun tasoa. Näin uskoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen. – Nyt voidaan puhua arvoista ja poliittisista linjauksista, kun faktat ovat oikein pöydässä. Valitun politiikan seurauksia ei tarvitse arvailla, vaan ne pystytään laskemaan. Jos jonkin puolueen lupauksilla ei ole katetta, se paljastuu heti. Sinikka Suominen

Mikä?

Mikrosimulointi ○○Kela maksaa noin 150:tä erilaista tukea, ja henkilöverotukseen liittyy lukuisia verovähennyksiä. Tulonsiirtojärjestelmien yhteisvaikutuksien laskeminen ei onnistu ilman mikrosimulointiohjelmaa. ○○Mikrosimulointiohjelmia ovat kehittäneet muun muassa Kela, valtiovarainministeriö ja yliopistot. ○○Eduskunnan ulkopuoliset puolueet ja esimerkiksi mediatalot voivat ostaa mikrosimulointipalveluja Tilastokeskukselta. Lähde: Tutkimuspäällikkö Outi Ahti-Miettinen Tilastokeskuksesta


6 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

”Olen kokonainen nainen ilman lapsia” Valinta Nuorisotyöntekijä Niina Laitinen uskoo, että lapsissa on tulevaisuus.

Hän ei kuitenkaan halua omia lapsia. Nälkäpelin julisteet ja sääntöpaperit koristavat Niina Laitisen, 38, työpaikan seiniä. Säännöissä kielletään painimasta sisällä ja hajottamasta tuoleja. Lasten ja nuorten parissa leipätyötään tekevä Laitinen hoivaa kotonaan kuitenkin vain kissoja. – Olen haaveillut äidin roolista viimeksi lapsena. Minusta ei ole sen jälkeen tuntunut tarpeelliselta hankkia omia lapsia. Lapsi ei vain yksinkertaisesti toisi elämääni mitään sellaista, mitä kaipaan. Laitinen perustelee näkemyksiään maapallon liikakansoituksella. Hän ei halua synnyttää lasta maailmaan, missä turhan monet jäävät ilman hoivaa ja huolenpitoa. Laitinen elää onnellisessa, toistakymmentä vuotta jatkuneessa heteroparisuhteessa puolisonsa kanssa. Heillä ei ole lisääntymistä estäviä sairauksia tai ongelmia. Hän on vapaaehtoisesti jättänyt lasten hankkimisen pois tärkeysjärjestyksestään. Laitisella on paljon kohtalotovereita. Tilastokeskuksen mukaan 21 prosenttia nelikymppisistä naisista on lapsettomia. 14 vuotta sitten luku oli 15 prosenttia. Naistenlehti Evitan teettämässä kyselyssä 40 prosenttia lapsettomista 36–49-vuotiaista naisista sanoi, ettei ole keksinyt lasten hankkimiselle mitään syytä.

Sosiaalityön tohtori Arja Mäkinen kertoo, että yleisimmät syyt lasten hankkimatta jättämiselle ovat sopivan kumppanin puute sekä elämän- ja taloudellisen tilanteen hankaluus. Myös synnytys ja maailman epäoikeudenmukaisuudet arveluttavat monia. – Osa ihmisistä on sitä mieltä, etteivät heidän geeninsä ole jakamisen arvoisia, Mäkinen summaa. Laitinen toimii Tampereen nuorisokahvila Uniikin nuorisotyöntekijänä ja tapaa lapsia ja nuoria joka päivä. Häntä kutsutaan nuorten kesken ”äidiksi” ja ”mamaksi”, ja osa kahvilan asiakkaista ihmetteleekin Laitisen lapsettomuutta. Suorasanaisen Laitisen vakiovastaus saa kuitenkin hämmästelijät hiljaisiksi. – Yleensä sanon nuorille, että heissä on minulle lasta riittämiin. Monen nuoren sisältä paljastuukin herkkä lapsi, kun heitä oikeasti pysähtyy kuuntelemaan. En koe hoivaajan roolia mitenkään vieraana, mutta ajattelen, että annan yhteiskunnalle oman osani hoivaamalla ja välittämällä monista ihmisistä, Laitinen sanoo. Laitinen kokee olevansa onnekas, koska hän ei ole joutunut painostuksen tai ennakkoluulojen uhriksi. Jyväsky-

Lapsi ei vain yksinkertaisesti toisi elämääni mitään sellaista, mitä kaipaan.” Niina Laitinen, nuorisotyöntekjä

län yliopiston perhetutkimuskeskuksen professori Kimmo Jokinen kertoo, että asenteet vapaaehtoista lapsettomuutta kohtaan voivat olla melko voimakkaita. Lapsettomuuden valinneen naisen luullaan usein olevan lesbo, itsekäs, ruma, miesten­vihaaja tai nirso. Jokisen mukaan perheellisyys on länsimaissa arvostetumpaa kuin lapsettomuus. Kulttuuria hallitsee äitimyytti, jossa naisen katsotaan olevan aikuinen vasta, kun hän on sitoutunut olemaan vaimo ja äiti. – Jos naiseus on jäänyt vaille täyttymystään, eli jos lapsia ei suhteeseen synny, monet ovat valmiita tuomitsemaan ja loukkaamaan näitä yksilöitä, Jokinen kertoo. Niina Laitinen tuntee olevansa kokonainen nainen ilman lastakin. Hänen mukaansa ihmisarvo ja valinnanvapaus painavat kuitenkin vaakakupissa yhteiskunnan odotuksia enemmän. Laitisen mielestä lapsetonta ihmistä ei pidä arvostella sen enempää kuin heikkonäköistä, kaljua tai vasenkätistä. – Lapsettomien luullaan elävän puutostilassa, mutta minusta ei kuitenkaan puutu mitään. Eeva Järvenpää Emppu Siltaloppi

Niina Laitinen sanoo, että hänelle lapsen haluaminen on tunnekysymys. Laitisen mielestä lasta pitää haluta todella paljon, jotta pystyy olemaan hyvä vanhempi.


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 7

Juha Valkeajoki

Tamperelaisvoimistelijan mukaan hänen vartalonsa on luonnostaan melko kankea. Hän on tehnyt vuosia kovaa työtä saavuttaakseen nykyisen notkeutensa.

Kun keho ei ole este urheilu Ida Laisi tietää, millaista vapautta

vartalo voi parhaimmillaan antaa. Hän on kokenut senkin, miten vartalo rajoittaa elämää. Telinevoimistelija Ida Laisi oli suunnitellut koko loppuvuoden valmiiksi. Hänellä oli edessään tärkeitä kisoja ja 6 harjoitukset joka viikko. Laisi oli saanut kauden aikana lukuisia mitaleita, ja hänen kuntonsa oli huipussaan. Yksi kilpailu romutti kuitenkin kaiken. Venäjällä heinäkuussa käydyn neliottelun viimeisessä hypyssä hänen kyynärpäänsä taittui yli. Kädestä irtosi palanen luuta. Siitä alkoi Laisin rankka syksy. – Yhdessä hetkessä minulla ei ollutkaan mitään muuta kuin rikkinäinen käsi ja paljon aikaa. Se oli ahdistavaa. Yksi Suomen huippuvoimistelijoista ei pystynyt enää edes pesemään itse hiuksiaan. Nukkuminen kipsin ja lastan kanssa oli hankalaa. Ystävät kantoivat hänen tarjotintaan koulun ruokalassa, ja urheiluharjoitukset piti muuttaa yksipuolisiksi. Vain usko toipumiseen piti voimistelijan henkisesti ehjänä. Paraneminen kesti yli 4 kuukautta. Eräänä marraskuun päivänä Laisi koki ilon hetken harjoituksissa. Hänen oikea kätensä kesti. Se kesti roikkumista, leuanvetämistä ja käsilläseisontaa. Vaikka liikkeet olivat haparoivia, nuori voimistelija tiesi, ettei matka telineharjoitteluun ollut enää pitkä. – Loukkaantumiset ovat saaneet minut ymmärtämään terveyden merkityksen. Ih-

minen on vapaa silloin, kun hän voi tehdä sitä, mitä rakastaa. Laisi rakastaa hyppyjä, voltteja, piruetteja sekä alku- ja loppulentoja. Hänen kehonsa taittuu, taipuu, pysyy kimmoisana ja ryhdikkäänä. Joskus Laisin vartalo pystyy parempaan kuin voimistelija on odottanut. – Kun saavuttaa flow-tilan, kaikki muuttuu mahdolliseksi. Liikkeet ovat puhtaita, kun ne tulevat suoraan lihasmuistista. Minun ei tarvitse ajatella, koska kehoni hoitaa työn. Tiivis suhde kehoon on Laisille tärkeä asia. Hän on oppinut 15 vuoden telinevoimistelun aikana tuntemaan kehonsa läpikotaisin ja luottamaan siihen. Luottamus kehoon on avain myös itseluottamukseen. – Minulla on hyvä olo vartalossani. En kärsi selkäkivuista tai muista yleisistä vaivoista. Ainoastaan harjoittelusta johtuvat lihassäryt ja mustelmat ovat arkipäivää. On tammikuu 2014. Ida Laisi harjoittelee Tampereella Ikurin liikuntahallissa. Hän harjoittelee nojapuilla tekee heilahduksesta virheettömän tuplavoltin eteenpäin. Hän näyttää kevyeltä ja jäntevältä. Laisi on elämänsä kunnossa. Marianna Langenoja

Laisi valittiin Voimisteluliiton vuoden 2013 vuoden naistelinevoimistelijaksi. Hän voitti viime vuonna 5 SM-mitalia.


8 ajassa kartalla luotain n채kym채 media ideat el채mykset huvit


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 9

Kevyesti ilmassa Kevytilmailu Lentoharrastus on elämyksellinen laji,

jossa voi tutustua uusiin ihmisiin. Harrastajat kertovat, että kevytilmailussa lennetään luonnon ehdoilla. Kuvat: Juha Valkeajoki Teksti: Tanja Kröger Taitto: Krista Kierikka


10 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Ikarus C42C tarvitsee lyijyllistä 98-oktaanista bensiiniä. Olen lentänyt pienestä asti. Isäni oli armeijan lentäjä. Kävin lentokoulun Kauhavalla. Talvella olen kerran viikossa täällä ja kesäaikaan lennän illallakin. Vaikka lentäminen on erittäin säädeltyä, on siinä vapauttakin. Tämä on tietyllä tavalla sosiaalista toimintaa. Vapauden tunnetta luo myös se, kun tietää, mitä muut ovat tehneet. Kokemuksien vaihtaminen on hienoa.

Talvi on hyvää lentoaikaa, koska ilmassa on paljon happea. Reitti kulkee Sipoon läpi Herttoniemen kautta takaisin lentokentälle.

Jokaisella on oma juttunsa. Jos miettii lentämistä, niin kyllä sitä kannattaa kokeilla. Eräs tyttö kysyi kerran minulta, eikö lentäminen ole vaarallista. Kun myönsin sen olevan sitä, tyttö kysyi, miten lentäminen on vaarallista. ”Siihen jää koukkuun”, vastasin. Ari Närvänen, Kevytilmailu ry:n lennonopeTtaja

Läpilaskussa on tarkoitus koskettaa kiitorataa ja nousta takaisin ilmaan.


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 11

Kun lähden kesällä lentämään tyynellä säällä, niin on se hienonnäköistä. Kyllä siinä mykistyy. Saksalaiset ovat joskus hämmästelleet maisemia, kun ovat olleet mukana lentämässä. Suomessa on parisataatuhatta järveä. Helsingin edusta on hieno. Olen ollut mukana kevytilmailussa kymmenkunta vuotta. Myös minun tyttäreni lentää. Minulla on myös oma kone. Monesti vaimo lukee karttaa ja minä lennän. Onhan ilmassa eksymisen vaara suuri. Kyllä lentäminen ehkä liittyy vapauteen. Siellä olen itseni herra. Joskus kyydissä joku on sanonut, että tämä oli hänen elämänsä hienoin kokemus. Timo Peltola, Kevytilmailu ry:n isännöitsijä

Konetta pystyy hallitsemaan muutaman millimetrin kädenliikkeillä.

Karoliina Peippo tuli mukaan, koska halusi voittaa lentopelkonsa. Lennonopettajana toimii Jari Tähtinen.

Kun lennän kesäiltana hitaasti auringon laskiessa ja järvi on tyyni, näen kalojen polskivan ja tunnen, että grilleistä tulee makkaran tuoksu, siinä on vapauden tunnelmaa. Se on luonnosta nauttimista. Vapaus on lentämisessä ulottuvilla ja se tekee kevytilmailusta kiehtovaa. Vapautta on se fiilis, kun lähden nousuun. Jokainen harrastajalentäjä yrittää selvittää itselleen juuri tätä vapauden ideaa. Sitä on vaikea selittää verbaalisesti. Tulin kevytilmailun pariin 3 vuotta sitten, kun halusin toteuttaa lapsuuden haaveeni. Voin tutustua uusiin ihmisiin, joita en työympäristössä muuten tapai-

si. Meitä kevytilmailijoita yhdistää poikamainen riemu. Parasta on lentämisen tunne. Kun pääsen itse ohjaamaan ja operoimaan. Se on suuri elämys, että pystyn hallitsemaan konetta muutaman millin käden liikkeillä. Elämys, joka tuottaa fyysistä mielihyvää. Lajia voisi verrata purjehtimiseen. Purjehtimisessakin mennään tuulen voimalla. Vapauden fiilis on selitettävissä sillä, että tuntee tuulen vaikutuksen, luonnon voimat. Hannu Ylilehto, lentoharrastaja

Kevytlentokoneen nopeus on tässä 147 kilometriä tunnissa.


12 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Juha Valkeajoki

Ihminen on huomaamattaan kameran kohteena useita kertoja päivässä.

Piilosta kuvattu järkytys Piilokamera Viihteeksi tarkoitetulla piilokameratempauksella voi olla vakavia

psyykkisiä seurauksia. Lain mukaan julkisella paikalla saa silti kuvata lähes mitä tahansa. Hämmentävä tilanne yllätti helsinkiläisen Hannan viime viikolla. Hanna käveli kadulla, kun hän näki miehen, joka oli jäätynyt kielestään kiinni tolppaan. Hanna riensi apuun. Hän haki lämmintä vettä, jolla miehen kielen saisi sulatettua irti. Hannan avustaessa miestä tämä kaatui, ja miehen suusta alkoi tulla verta. Irronnut kieli jäi roikkumaan tolpasta. Pian Hanna sai tietää, että hän oli joutunut piilokameran kohteeksi. Yleensä piilokameraohjelmissa on kyse harmittomasta viihteestä, jossa satunnaisia ihmisiä puijataan kevyen hupaisasti. – Minulle tehty pila oli äärettömän mauton. Itkin ja tärisin säikähdyksestä. En missään nimessä halua, että tapahtumia näytetään julkisesti, Hanna sanoo. Hanna kertoi kuvaajaryhmälle, ettei halua materiaalia julkaistavan. Myöhemmin hän varmisti asian soittamalla tuotantoyhtiöön. Lain mukaan julkisella paikalla kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua. Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta sanoo, että raja tulee vastaan silloin, kun loukataan ihmisen yksityisyydensuojaa.

– Yksittäistä henkilöä ei saa kuvata selkeästi tunnistettavana häntä halventavassa tilanteessa. Rajan vetäminen on kuitenkin vaikeaa, ja vain äärimmäisissä tapauksissa kuvaaminen voidaan kieltää, Viljanen kertoo. Viljasen mukaan suuresta ihmisjoukosta saa esittää kuvaa ilman siinä näkyvien henkilöiden lupaa. Selkeästi yhteen ihmiseen henkilöityvän materiaalin esittämiseen täytyy olla lupa kuvatulta ihmiseltä, jos hän ei ole julkisuuden henkilö tai työskentele yhteiskunnallisesti vaikuttavassa asemassa. Töihin tarttuminen heti tapahtuneen

jälkeen oli Hannalle vaikeaa. Työ- ja persoonallisuuspsykologian dosentti Johanna Rantanen Tampereen yliopistosta sanoo, että psyykkiset seuraukset piilokamerahuumorista riippuvat vahvasti henkilön aiemmista kokemuksista suhteessa pilan aiheeseen. – Esimerkiksi juuri läheisensä menettänyt ihminen on herkkä kaikelle kuolemaan liittyvälle, Rantanen sanoo. Piilokamerasta psyykkisesti vaikuttavan välineen tekee sen yllätyksellisyys.

Yksittäistä henkilöä ei saa kuvata selkeästi tunnistettavana halventavassa tilanteessa. Veli-Pekka Viljanen, valtiosääntöoikeuden professori

– Piilokamerassa henkilö ei tiedä olevansa kuvattavana. Tilanne on täysin eri silloin, kun ihminen tietoisesti asettaa itsensä alttiiksi tarkkailulle, Rantanen sanoo. Rantasen mielestä on tärkeää, että ihmisten kustannuksella pilailevat tuotantoyhtiöt ovat valmistautuneet käsittelemään kuvattujen henkilöiden kokemuksia, ja ottavat vastuun mahdollisesti aiheuttamastaan haitasta. Tuotantoyhtiö on pahoitellut tapahtunutta ja luvannut olla esittämättä materiaalia. Hanna on silti suuttunut tapahtuneesta. – Tiedän, että jossakin on minusta kuvattua materiaalia, jota en halua julkiseen jakeluun. Erityisesti Hannaa harmittaa se, että hänen auttamishalunsa on asetettu naurunalaiseksi. – Vaikka pätkää ei julkaistaisi, useat ihmiset näkivät tapahtumat paikan päällä. Mietin tarkkaan ennen kuin seuraavan kerran autan hädässä olevaa, vaikka se on meidän kaikkien velvollisuus. Sami Kontio


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 13

⋆⋆Mitä ihmettä?

Netti teki rikollisesta idolin Mediapeliä

Joel Lilo tuomittiin avunannosta Jenna Lepomäen tapossa vuonna 2011. Nyt Lilo pitää suosittua kysymyspalstaa mediapalvelu Ask.fm:ssä. ”Mitä mukavuuksia sulla

oli sellissä?” ”Kerro su lempipizzatäytteet.” 18-vuotiaan Jenna Lepo­ mäen tappoon osallistunut Joel Lilo istui vankilassa 2 vuotta ja 29 päivää. Marraskuussa 2013 vapautunut Lilo perusti mediapalvelu Ask.fm:ään oman Jolleroinen-palstan tammikuun alussa. Palsta on suosittu, ja Lilo vastaa kymmeniin kysymyksiin vuorokaudessa. Palstan luomista Lilo on perustellut sillä, että haluaa ”ku-

Juha Kaita-aho

juha.kaita-aho@uta.fi JUHA VALKEAJOKI, kristiina lehto

mota Jennan surmaan liittyviä harhaluulot” ja näyttää ihmisille todellisen minänsä. Vajaassa kuukaudessa kysymyksiä on kertynyt 4 911. Ai niin, ja vastaukset alussa esitettyihin kysymyksiin: mukavuuksina sellissä Lilolla oli omien sanojensa mukaan noin 22 tuuman taulutelevisio ja suihku, ja hänen lempipizzansa täytteeksi tulee kebablastuja, pekonia, herkkusieniä ja oliiveja.

Mainonta on tehokkainta, kun sitä ei tiedosta. Uutisissa puffaus on vaarallisimmillaan. Uutisankkuri kertoi minulle mielenkiintoisen ja tärkeän uutisen. Putous-ohjelman avausjakso on kerännyt ennätysyleisön. Ei, kyseessä ei ollut viihdeuutiset, vaan Suomen vanhimman mainosrahoitteisen tv-kanavan pääuutislähetys. Uutisoinnin kohde oli samaisen kanavan lauantai-illan hittiohjelma. Mitä pitäisi ajatella, kun vakavasti otettava uutismedia uutisoi pääuutislähetyksessään oman kanavansa sketsi­ pläjäyksestä? Minäpä kerron. Pitäisi huolestua siitä, että uutinen ajaakin mainoksen asiaa.

Veera Tegelberg

http://ask.fm/Jolleroinen

⋆⋆Miksi näin?

Yle testaa uutta journalismia Yle lanseerasi verkkojournalismiprojekti Yle Y:n tämän viikon maanantaina. Tarkoituksena on tehdä tutkivaa journalismia, jonka keskipisteessä ovat alle 30-vuotiaiden elämään liittyvät asiat. Projekti on nyt demovaiheessa. Miksi journalismia pitää erikseen tehdä alle 30-vuotiaille, Yle Y:n tuottaja Raimo Lång? – Journalismia tehdään yleensä keskiikäisen silmin. Siksi on tarkoitus tehdä juttuja, jotka on tehty alle 30-vuotiaiden näkökulmasta. Kuitenkaan juttujen aiheissa ei katsota ainoastaan alle 30-vuotiaiden maailmaa. Demossakin on aiheena eläke. Ilman muuta teemme sisältöä kaikenikäisille.

Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat? – Ensin katsotaan millaista jälkeä demo tekee. Jotta julkaisuja voitaisiin alkaa tehdä demon jälkeen, vaaditaan 2 asiaa. Yle Y:n täytyy olla sisällöllisesti erittäin perusteltua. Lisäksi tarvitaan tietysti vielä rahaa, josta täytyy nykypäivänä käydä tiukkaa keskustelua. Paula Repo

YLE

Demovaihe kestää 14 päivää. Mitä tänä aikana tehdään? – Teemme eläkkeestä 3 isoa vakavaa juttua, jotka ilmestyvät eri päivinä. Viimeisen on tarkoitus ilmestyä ensi viikon maanantaina. Juttujen välissä tekijät ovat läsnä sosiaalisessa mediassa. Aiomme kokeilla vuorovaikutuksellisia elementtejä ja lukijoita. – Yle Y:ssä ei olla niin umpivakavia. Vakavien julkaisujen kylkeen tehdään myös humoristisia juttuja. Viihdettä ei kuitenkaan ryhdytä tekemään.

”Lapset rauhaan?? Ei kai homo ole lapsista kiinnostunut?” Huhhuh, iltalehti.fi ”Olen Putinin kanssa täysin samaa mieltä. Siinä on mies paikallaan.” Kolme, iltalehti.fi ”Hauska yksityiskohta uutisesta. Kaupungissa on kaksi homobaaria, muttei pormestarin mukaan homoja. Kukahan niissä käy ;).” @rakelliekki, twitter.com ”Venäjälla asiat ovat kuten pitää, muu maailma hyväksyy kaiken saastan mitä tarjolla vaan on. ” Anonyymi, aamulehti.fi ”Sotshissa ei ole homoja. Myöskään älykkäitä pormestareita kaupungissa ei olla nähty.” @petrikarvinen, twitter.com Paula Repo

⋆⋆Gradu paketissa

Katri Nieminen: ”Euroviisuja ei pahat ihmiset seuraa”: sosiaalisuus ja yhteisöllisyys suomalaisten euro­viisujen parissa. Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, 2014.

Sotšin pormestari Anatoli Pakhomov kertoi, ettei Sotšissa asu homoja. Vladimir Putin toivottaa homot tervetulleiksi kaupunkiin – kunhan jättävät lapset rauhaan.

⋆ ⋆Lämpenee

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

Keskimäärin ihminen saa euroviisupiireistä 5:stä 10:een ystävää. Tuttavia kertyy toistasataa. Fanit pitävät toisiinsa yhteyttä ympäri vuoden internetissä ja tapaavat erilaisissa tilaisuuksissa. He tuntevat kuuluvansa suureen viisuperheeseen, jossa kaikki ovat omalla hyvällä tavallaan outoja. Paula Repo

David Beckham alushousuilla vai ilman? Jenkkejä hemmotellaan tulevana sunnuntaina Super Bowlin yhteydessä. Supertähti ja miljoonien päiväunien kohde on myynyt itsensä H&M:lle. Katsojat voivat äänestää, riisuuko Becks itsensä futistapahtumassa esitettävässä mainoksessa alusvaatteille #covered, vai syntymäasuunsa #uncovered. Vaateyhtiön markkinointitemppu yltää varmasti sosiaalisen median mainosten top-listoille. Jätti on yrittänyt valloittaa Yhdysvaltojen markkinoita viimeiset kymmenen vuotta. Sulattaako Becks vihdoin H&M:n tien amerikkalaisten kuluttajien sydämiin? Yritys on kova. Super Bowl on yksi maailman katsotuimpia urheilulähetyksiä. Mona Kokkonen

epäilykset lisääntyvät, jos aiheen uutisarvo on pyöreä nolla. Viihdeohjelman katsojaluvut kuuluvat tähän joukkoon. Putous-puffaus ei toki ollut lähetyksen pääuutinen, mutta sellaisenaankin liikaa. Asiaa voidaan havainnollistaa näin: jos kyseessä olisi Nelosen ohjelma, olisiko MTV3 uutisoinut katsojaluvuista? Mutta uutisoihan Ylekin itsenäisyyspäiväjuhlien katsojaluvuista, huudahtaa väliin markkinamies. Rinnastus on kehno. Linnanjuhlien katsojaluvuilla voidaan katsoa olevan edes jonkinlaista uutisarvoa juhlapyhän viettoa ruodittaessa. Mikä tärkeintä, katsojaluvuista uutisointi tuskin merkittävästi lisää seuraavan vuoden linnanjuhlien katsojalukuja. Median piilomainonnalla tarkoitetaan yleensä mainostajien tuoteesittelyjä, jotka on puettu näennäisen puolueettoman journalismin muotoon. Etenkin monet naistenlehdet ovat joutuneet tällaisten syytösten eteen. Eivätkä syyttä. Myös Julkisen sanan neuvosto (JSN) on herännyt piilomainonnan kasvuun taantuman aikana. Sen tuoreessa lausumassa korostuu huoli siitä, että mainostajat pääsevät yhä enemmän muokkaamaan journalistista sisältöä. Yksittäisetkin tapaukset ovat uhka koko journalismin uskottavuudelle. Enemmän pitäisi puhua kuitenkin mediayhtiöissä tapahtuvasta omien tuotteiden piilomainonnasta. Maikkarin oman ohjelmasisällön mainostaminen uutislähetyksessä on törkeää, mutta sentään vielä helposti havaittavissa. Se on miltei suoramainontaa. Vaikeampi on havaita piilomainontaa, joka kohdistuu sisaryrityksen tuotteeseen. Isot konsernit omistavat suuren osan suomalaisista mediayrityksistä. Emoyhtiön markkinamiehiä ei kuitenkaan pidä päästää ohjaamaan journalistista sisältöä. Katsojille, kuuntelijoille ja lukijoille medioiden omistussuhteet ovat vieraita. Vastuu yhteyksien julkituomisesta on JSN:n ohjeissa annettu toimittajille. Vielä suurempi vastuu heillä on piilomainonnan torjumisesta.


14 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

MIlla Kukkonen

Lihavuuden vapauttama

ulkonäkö Lihavuutta pidetään väliaikaisena tilana,

josta olisi pyrittävä pois laihduttamalla. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan halua tehdä niin.

Isokokoisuus on aina ollut osa Kreeta Halosen, 28, elämää. Hän oli lihava lapsi, joka kasvoi lihavaksi nuoreksi ja siitä lihavaksi aikuiseksi. Hänen painonsa on aina ollut ominaisuus, joka huomataan ja jota kommentoidaan. – Kerran kävellessäni kadulla eräs tuntematon mies pyysi minua tarjoamaan hänelle juustohampurilaisen. Kieltäydyin. Hän suuttui minulle, ja sanoin, että olen niin läski, ettei minun tarvitsisi syödä ollenkaan, Halonen kertoo. Halonen on kuullut huomautuksia vartalostaan koko elämänsä ajan. Tutut ja tuntemattomat ovat aina kokeneet oikeudekseen sanoa mielipiteensä hänen ulkomuodostaan. Moni on käskenyt häntä laihduttamaan. Käskijöiden mielestä kapeampi varsi helpottaisi esimerkiksi kumppanin etsinnässä ja töiden saamisessa. Halonen ei kuitenkaan jaksa enää kuunnella tällaisia mielipiteitä. Hän on ymmärtänyt, että on hyvä juuri sellaisena kuin on. Itsetunto on monella lihavalla hukassa, ja oman itsensä hyväksyminen voi olla vaikeaa. – Meidän kulttuurissamme lihavuutta pidetään välitilana, josta on pyrittävä pois. Koko ajan on pai-

ne olla tietyn kokoinen, kertoo lihavuuden kokemisesta väitellyt tutkija Hannele Harjunen. Lihaviin liitetään Harjusen mukaan paljon ennakkoluuloja ja kielteisiä ominaisuuksia. He ovat saamattomia ja laiskoja, eikä heillä ole itsekontrollia. Usein lihavuus rinnastetaan myös sairauteen. Harjunen kuitenkin vaatii kyseenalaistamaan tämän käsityksen. Vaikka joillain lihavilla on terveysongelmia, se ei tarkoita sitä, että ne olisivat lihavuuden aiheuttamia. Harjusen mukaan joissain tutkimuksissa on viitteitä siitä, että lihavuus jopa suojaisi tietyiltä sairauksilta. Muiden ennakkoluulot vaikuttavat ihmisen koko elämään. Kookas ulkomuoto saattaa pahimmillaan olla este esimerkiksi työpaikan saamiselle. Ihmetarinoita hurjista painonpudotuksista esitellään vähän väliä mediassa. Todellisuus on kuitenkin toinen. – Vain 6 prosenttia laihduttaneista pysyy pudotetussa painossa. Lopuille kilot tulevat takaisin,usein korkojen kera, Harjunen sanoo. Tutkimuksissaan Harjunen on kohdannut paljon naisia, jotka kokevat painonsa olevan este elämästä nauttimiselle. Omaa painoa on piiloteltava katseilta

ja kritiikiltä. Ihmiset saattavat karttaa esimerkiksi julkisella paikalla syömistä sen takia, että ovat painoindeksin mukaan ylipainoisia. Jos lihavuus alkaa rajoittaa elämää, laihduttaminen saattaa olla ainoa vaihtoehto selviytyä. Monelle se voi kuitenkin olla mahdotonta. Tämän takia Harjunen kehottaa jokaista lihavaa hyväksymään itsensä. Ensimmäinen askel itsensä hyväksymiseen on Harjusen mukaan lihavuutensa myöntäminen. Seuraavaksi on pyrittävä näkemään oma itsensä ja vartalonsa myönteisessä valossa. Haloselle erityisen tärkeää on ollut ymmärtää, että ei ole vain yhtä tapaa olla hyvännäköinen. Kaikki ihmiset ovat kauniita omalla tavallaan. – Pitää olla lempeä itselleen. Kukaan ei yhtäkkiä herää aamulla ja tajua olevansa sinut itsensä kanssa. Vaikka Halonen nykyään hyväksyykin itsensä omanlaisenaan, hän löytää itsestään aina jotain muutettavaa. Ne asiat eivät tosin liity millään tavalla ulkonäköön. Milla Kukkonen


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 15

säde mäkipää

Ihanteiden vangitsema

Ulkonäkö Naisen ihannevartalo on vuosikymmenen

varrella muuttunut hoikasta vahvaksi. Nykyiseen normiin pääseminen voi viedä koko elämän. Herätyskello soi kello 6. Lauran, 21, paastosta on jäljellä 3 tuntia, joten töihin on mentävä tyhjällä vatsalla. Ensimmäisellä tauolla Laura syö omenan. Päästessään kotiin iltapäivällä on aika tankata lounasta, eli mustikoita, kookosmaitoa ja maca-jauhetta. Sitten Laura suuntaa salille treenaamaan. Illallinen koostuu 2 luomukananmunasta, parsakaalista, pinaatista ja lusikallisesta pellavansiemenöljyä. Alkuillasta on päivän viimeisen aterian aika. Silloin Laura syö vähän hedelmiä tai marjoja. Tämän jälkeen käynnistyy uusi 14 tunnin paasto. Sama päivärutiini jatkui puoli vuotta. Vuodenvaihteessa Laura totesi olevansa ulkonäöllisesti elämänsä parhaassa kunnossa. Hän ei kuitenkaan kokenut olevansa enää normaali ja terve ihminen. – Fitness-harrastukseni lähti lapasesta. Hormonitoimintani oli häiriintynyt, enkä voinut juoda edes normaalia vettä, koska se ei muka ollut tarpeeksi puhdasta. Tajusin, että näin ei voi jatkua ja kohta tarvitsisin ammattiapua. fitness-ilmiöstä Laura innostui aloitettuaan personal trainer -opinnot. Vuoden mittaisen opinjakson jälkeen hän siirtyi opiskelemaan liikuntaneuvojaksi ja työskenteli samalla liikunta-alan yri-

tyksessä. Laura alkoi treenata tosissaan, ja tulokset näkyivät pian. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Laura halusi näyttää paremmalta ja paremmalta. – Uskottelin itselleni, että treenaan ja tarkkailen ruokavaliotani, koska siitä tulee hyvä olo. Oikeasti halusin näyttää hyvältä. Kun treenaaminen alkoi käydä liian raskaaksi, Laura siirtyi tarkkailemaan entistä tiukemmin ruokavaliotaan. Fitness-blogien kautta hän ajautui superfood-maailmaan, jossa kaikki vilja- ja maitotuotteet ovat kiellettyjä. Laura ei voinut mennä käymään vanhemmillaan, koska tiesi, että joutuisi syömään ruisleipää jottei huolestuttaisi läheisiään. – Jätin tekemättä kaiken, mikä kuuluu nuoren ihmisen normaaliin elämään. Kun en saanut ravinnosta tarpeeksi energiaa, laskujen maksaminenkin tuntui äärimmäisen rankalta. syömishäiriöliitto SYLI ry:ssä fitness puhuttaa sekä asiakkaita että työntekijöitä, kertoo toiminnanjohtaja Ritva Näräkkä. Näräkän mielestä fitness-harrastaminen voi kääntyä ortoreksiaksi, jos siitä tulee pakkomielteistä. – Ilmiötä on tituleerattu salonkikelpoiseksi syömishäiriöksi.

Ortoreksiaksi nimitetään orjallista terveellisen ruokavalion noudattamista. Suomessa ortoreksia ei ole virallinen diagnoosi, vaan se kuuluu epätyypillisiin laihuushäiriöihin. Syömishäiriöliiton mukaan hoitoon hakeutumisen syy on vähintään yhtä usein epätyypillinen syömishäiriö kuin bulimia tai anoreksia. Vuoden alussa Laura ymmärsi, että hyvältä näyttäminen ei tee hänestä onnellista. Facebookiin hän päivitti uuden vuoden lupauksensa: syö enemmän, liiku vähemmän. – Nyt on talvi, ei kukaan näe vatsalihaksiani. Miksi siis stressaisin niistä? Laura jätti liikuntaneuvojan opinnot kesken ja vaihtoi työpaikkaa. Koska kaupassa käyminen sai hänet ”sekoamaan”, hän päätti muuttaa takaisin vanhemmilleen. Siellä voi syödä äidin laittamaa ruokaa. Nyt Laura yrittää keskittyä elämässä niihin asioihin, jotka ovat hyvin sen sijaan, että pohtisi niitä, mitä hänellä ei vielä ole. Jos mustikoita ei löydy jääkaapista, hän voi ottaa sen sijaan mansikoita, tai jotain muuta. Säde Mäkipää


16 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Emppu Siltaloppi

Satu erosi kirkosta 18-vuotiaana ja liittyi Karhun kansaan vuonna 2011.

Otson perilliset Uskonto Suomen ensimmäinen virallinen uuspakanallinen

yhdyskunta Karhun kansa uskoo suulliseen perimätietoon. Suomenuskoinen yhteisö ei ota kantaa politiikkaan, vaan keskittyy ennemmin karhujuhlaan. Monijumalaisen yhdyskunnan näkemysten sovittaminen monoteistisia uskontoja suosivien hakemusten vaatimuksiin ei ollut helppoa. Karhun kansa laati uskontunnustuksen ja lisäselvityksiä toiminnasta, jotta yhdyskunnan rekisteröinti läpäisi Patentti- ja rekisterihallituksen vaatimukset. – Kysymys on motivaatiosta, kertoo Karhun kansan jäsen Satu. Uskontunnustus sisältää kaksi runoa. Toinen kertoo ajasta ennen maailman syntyä ja toinen maailman syntymisestä. Sadun mielestä uskontunnustus on kuvaava. Runot kertovat konkreettisesti siitä, mihin karhunkansalainen uskoo. Runoissa maailma koostuu alisesta, keskisestä ja ylisestä, jota verrataan kirjauskontojen taivaaseen. – Maailman jako on tapa jäsentää maailmaa. Keskityn itse siihen, mitä on maan päällä nyt, Satu sanoo. Karhun kansan jumalat ovat suomalaisesta kansanperinteestä tuttuja, kuten

Maailman jako on tapa jäsentää maailmaa. Keskityn itse siihen, mitä on maan päällä nyt.

Kalevalassa mainittavat Tapio, Lemminkäinen, Louhi ja Päivätär. – Meidän metsäämme hallitsee Tapio. Ulkomailla on täysin erilainen metsä, mikä tarkoittaa sitä, että siellä on eri jumala, ja yhtälailla sitä pitää kunnioittaa, Satu kertoo. Jumalat eivät kuitenkaan ole verrannollisia kirjauskontojen jumaliin. Karhunkansalaisille tärkeämpää on jumalasuhde, vaikka Sadun mukaan jumalat ovat enemmän haltijatyyppisiä kuin kaikkivoipaisia olentoja. Rekisteröinnin jälkeen Karhun kansa on saanut runsaasti jäsenhakemuksia. Yhdyskuntaan ei kuitenkaan voi liittyä vain paperilla, vaan hakemuksen jälkeen sovitaan haastattelu. Tapaaminen ei Sadun mukaan

ole kuulustelu, vaan keskustelu, jossa puhutaan hengellisistä arvoista. Liittymisen syiden on oltava hengellisiä, eikä pelkkä yhdyskunnan kannattaminen riitä. Sadulle liittyminen Karhun kansaan ei ollut itsestäänselvyys. Hän oli viimeinen, joka allekirjoitti alkuperäisen rekisteröintihakemuksen. – Mietin, sovinko Karhun kansaan ja sopiiko Karhun kansa minulle, Satu kertoo. Yhteisön rekisteröiminen ensimmäiseksi uuspakanalliseksi uskontoyhdyskunnaksi näyttää esimerkkiä muille suomenuskoisille ryhmille. Karhun kansan virallistaminen tarkoittaa sitä, että Suomessa luonnon­ uskonnot tunnustetaan. Seuraavaksi Karhun kansa hakee vihkimisoikeutta. Karhun kansan jäsen voi avioitua muuhun uskontokuntaan kuuluvan kanssa. – Meidän etumme on se, että jos kuuluu Karhun kansaan, voi kuulua myös toiseen uskontokuntaan. Muissa yhdyskunnissa se ei ole mahdollista, Satu sanoo. Anna-Katariina Maksimoff

Karhun kansan jäsen Satu kantaa kaulassaan ukonkirvestä, joka on yhdyskunnalle tärkeä symboli.

Mikä?

Karhun kansa ○○On suomenuskoinen yhdyskunta. ○○Perustettiin kesällä 2010. ○○Rekisteröitiin ensimmäisenä uuspakanallisena yhteisönä viralliseksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi joulukuussa 2013. ○○Jäseniä on noin 20–30. ○○Tärkeitä juhlia ovat kekri, talvennapa, hela ja karhujuhla.


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 17

Äidinkieli vetoaa yleisöön Näin koin

MUSIIKKI Muusikko Jukka Salminen vaihtoi laulukielen,

Paula Repo

kun huomasi, millainen voima suomen kielellä on.

paula.repo@uta.fi Emppu Siltaloppi

Jukka salminen on taas uuden jutun

alussa. Hänen sooloprojektinsa Jukka Ässän toinen albumi Ihmisten jälkeen ilmestyy 7. helmikuuta. – Nyt nähdään, onko yhden levyn pohjatyö auttanut. Vaikka kyse on sooloalbumista, uudella levyllä sanoituksia on tehty tiimityönä. Salminen on itse sanoittanut kaksi kappaletta, ja muista teksteistä vastaavat Reginan Iisa Pykäri, yhtyeen entinen basisti Mikko Valo ja kitaristi Ville Wacklin. – Syy tähän on yksinkertaisesti ajanpuute. Päivätöiden ohella ja kolmen lapsen isänä minulla ei ollut aikaa eristäytyä pariksi viikoksi kirjoittamaan sanoituksia. Sitä paitsi pidän tiimityöskentelystä.

Olen aina ollut suurten tv-spektaakkeleiden ystävä. Minuun uppoavat niin menneille vuosikymmenille jämähtäneet euroviisut kuin jättimäiset urheilu­ tapahtumatkin. Olympialaiset ovat pienestä asti olleet minulle megaviihdettä kahden vuoden välein ja syy avata televisio muutaman viikon ajan lähes joka päivä. Monelle suomalaiselle talviolympialaiset ovat yhtä kuin jääkiekko. Minulle se on muutakin. Laji kuin laji, minä seuraan. Myönnän, että mäkihyppy on tylsää, mutta kaikki muu kelpaa. Toki jännitän eniten suomalaisten puolesta, mutta olympialaiset saavat minussa suuria tunteita pintaan yli laji- ja kansalaisuusrajojen. Romanttiset komediat ja söpöt eläinvideot jäävät kakkoseksi, kun vaihtoehtona on olympia­finaali.

Ennen Jukka Ässää Salminen on tehnyt musiikkia englanniksi Tigerbombs- ja Tapes-yhtyeissä. Soittaessaan Samae Koskisen Taikabändissä Salminen kuitenkin huomasi, millainen voima suomenkielisellä musiikilla on. Sen vastaanotto keikoilla oli välitöntä. Kuuntelijat osasivat sanat ulkoa, ja sanoitukset selvästi merkitsivät heille jotain. – Englanniksi laulaessa tuntui tyhmältä selittää välispiikeissä seuraavan kappaleen sanoma, kun ihmiset eivät siltikään välttämättä ymmärtäneet sitä. Keikkailtuaan ulkomailla edellisten bändiensä kanssa Salmisella ei myöskään ollut enää tarvetta laulaa englanniksi.

Tänäkin vuonna aion katsoa olympialaisia, mutta saatan tuntea piston sydämessäni. Se ei ole reilua. Kisakaupunki valittiin hämärin perustein. Rakentaminen on tuottanut paljon mielipahaa ja ympäristöhaittoja. Venäjän ihmisoikeustilanne ei vakuuta. Sotšin delfinaarioon on hankittu kaksi miekkavalasta, mutta moni kaupungin asukas on ajettu pois rakennustöiden tieltä. Tuntuu pahalta niin ihmisten kuin valaidenkin puolesta. Ylen esittämä dokumentti Putinin olympialaiset sai viimeistään ymmärtämään, kuinka kieroutunut tilanne on. Vuoden 2014 olympialaiset menivät väärälle kaupungille. Sitä ei ole kiistäminen. Kisojen katsomisesta en kuitenkaan luovu, olympialaiset ovat minulle tosi-tv:tä parhaimmillaan.

Salmisen mielestä Suomessa on vaikea lyödä läpi, vaikka esittäisi helposti lähestyttävää suomenkielistä popmusiikkia. – Pitäisi mennä johonkin kokkiohjelmaan, jotta iso osa kansasta tietäisi sinut. Nykyään juttu täytyy myydä kuluttajille jonkin muun kuin musiikin kautta. Oona Lohilahti Toijalasta kotoisin oleva ja Tampereella asuva Jukka Salminen on ammatiltaan valokuvaaja. Hän toimii myös dj:nä Hang the dj -kokoonpanossa.

Muistilista 30.1.–5.2.2014: Musiikkikulttuuria viikkoon Torstai

Perjantai

Lauantai

Sotšin olympialaisten lähestyessä kyseenalaistan urheilun seuraamisen ensimmäistä kertaa. En haluaisi.

Juha Kaita-aho, Oona Lohilahti

Sunnuntai

Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

30. 31. 1.

2.

3.

4.

5.

Tutustu paikallisEEn bluesIIN

Ihmettele tyylien sekoitusta

kuuntelE BALLADEJA TELAKALLA

ihaile legendan taidetta

päde musiikkitiedolla

Lausu runoja karaokessa

hidasta stoner rockiA

Talvi-blues 2014: Houserockin' Fenders, Blues Funnel, Muddy Husky

Panssarijuna sekoittaa countrya bluesiin ja folkia punkkiin

Laulajalauluntekijä Suvi Isotalon levynjulkaisukeikka

Jazztrumpetisti Miles Davisin maalauksia

Musavisassa pääosassa voit olla sinä

Runoilija­ vieraana Anja Erämaja, musiikkivieraana Petra Lampinen

Göteborgilainen stoner rock -bändi vierailulla

Liput 15 €

Ilmainen

Liput 6€

Opiskelijat 3€

Ilmainen

Ilmainen

Ennakkoliput 30,50 €

Yo-talo klo 20

O’Connels klo 21.30

Kulttuuritalo Telakka klo 23

Taidehalli TR1 klo 11–18

Ravintola Artturi klo 20

Kulttuuri­ ravintola Kivi klo 20

Pakkahuone klo 19

Paavo Arhinmäki ei aio osallistua Sotšin avajaisiin, mutta lähtee kisoihin mahdollisesti myöhemmin. Silloinkin hän aikoo käydä tapaamassa seksuaalivähemmistöjen edustajia. Arhinmäki näyttää hyvää esimerkkiä ja poliitikolle on perusteltua jättää kisamatka jopa kokonaan väliin. Kotikatsojien ei kuitenkaan tarvitse boikotoida Sotšin olympialaisia. Urheilua ja politiikkaa ei ole tarpeen sekoittaa tällaisissa tilanteissa. Pienen piston saa antaa tuntua sydämessä ja kisojen aikana on tärkeää jatkaa keskustelua ongelmista. Urheilustakin pitää muistaa nauttia. Kisakaupunkiin matkaaville toivon seuraavaa: menkää seuraamaan mieluummin vaikka ampumahiihtoa ja jättäkää delfinaario väliin. Ampumahiihto on yllättävän jännittävää. Ja homobaariinkin kannattaa mennä bailaamaan. Sotšissa niitä on kaksi.


Keväällä 2014 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin 3. vuosikurssin infografiikoita. Tekijä: Elias lahtinen Lähde: tilastokeskus

LAMPUT SAMMUU

99 patenttia

Tamperelaisilla ei välähdä enää samaan tahtiin, kuin vuosituhannen alussa. Grafiikka näyttää Tampereella haettujen sähkötekniikan alan patenttien määrän 1990-luvulta vuoteen 2012.

6 patenttia

1990

1994

1997

Lähde: Tilastokeskus

2000

2003

2006

2009

2012

= 5 patenttia


Utain 4/2014