14 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
Lääkärit erikoistuvat väärille aloille TERVEYDENHOITO Vain harva lääkäriopiskelija aikoo erikoistua aloille, joilla lääkäreitä on liian
vähän. Tämä selviää kyselystä, johon vastasi yli 600 lääketieteen opiskelijaa. Esimerkiksi psykiatriassa ja geriatriassa erikoislääkäreitä tarvitaan lähivuosina merkittävästi lisää. MONELLA lääketieteen alalla on syntymässä lähivuosina vakava pula erikoislääkäreistä. Tutkivan journalismin työpaja toteutti loppuvuonna 2014 Suomen lääketieteen opiskelijoille kyselyn. Se paljastaa, etteivät opiskelijat juurikaan halua erikoistua niille lääketieteen aloille, joilla lääkärien tarve kasvaa eniten. Kyselyyn vastasi 605 lääketieteen perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Tämä tarkoittaa noin seitsemäsosaa kaikissa Suomen viidessä yliopistossa lääketieteen perustutkintoa suorittavista opiskelijoista. Lääkärien etujärjestön Lääkäriliiton mukaan iäkkäiden hoitoon keskittyvän geriatrian erikoislääkärien tarve kasvaa vuoteen 2025 mennessä nykyisestä yli kaksinkertaiseksi. Kyselyyn vastanneista kuitenkin alle prosentti suunnittelee erikoistuvansa geriatriaan, vaikka alan lääkäritarpeen ennustetaan kasvavan seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikista aloista eniten. Väestö ikääntyy vauhdilla, ja uusia geriatreja tarvitaan vuoteen 2025 mennessä yli 300. Psykiatrien tarve puolestaan kasvaa kymmenessä vuodessa lähes viidenneksellä yli tuhanteen erikoislääkäriin, mutta kyselyyn vastanneista lääkäriopiskelijoista vain 23 aikoo erikoistua alalle. Psykiatrian ja geriatrian lisäksi myös fysiatrian ja syöpätautien tilanne näyttää tilastojen valossa huolestuttavalta. VÄHÄISEN erikoistumishalukkuuden lisäksi edellä mainittujen alojen lääkäripulaa pahentaa ensi vuosikymmenen alkuun ajoittuva piikki lääkärien eläköitymisessä. Ammattikunnasta peräti kolmannes siirtyy eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana. Heistä lähes kaikki ovat erikoislääkäreitä. Psykiatria on niiden alojen joukossa, joilla tämänhetkinen erikoistumismäärä ei riitä korvaamaan työelämästä vetäytyvien psykiatrien määrää.
Lääkäriliiton tutkijan Piitu Parmanteen mukaan psykiatrien määrä supistuu 15 vuodessa lähes kolmanneksella nykymäärästä, jos erikoistumismäärä säilyy nykyisellään. –Tällä voi olla erittäin huolestuttavia vaikutuksia psykiatrista hoitoa tarvitseville. Parmanteen mukaan jo nyt kymmenesosaan julkisen puolen psykiatrien viroista ei saada hakijoita. Lääkäritarvetta on vaikea ennakoida, ja arviot perustuvat ylilääkärien näkemyksiin erikoisalojen kehityksestä. Nykyiset ennusteet ulottuvat vuoteen 2025. Ensi syksynä aloittavat opiskelijat kuitenkin valmistuvat erikoislääkäreiksi keskimäärin vuoden 2030 kieppeillä. Lääkärin perustutkinnon ohjeellinen suoritusaika on kuusi vuotta, minkä jälkeen valtaosa suorittaa jossakin vaiheessa viiden tai kuuden vuoden mittaisen erikoistumiskoulutuksen. KYSELY KERTOO, että yli puolet lääketieteen opiskelijoista aikoo erikoistua heti lääketieteen perustutkinnon jälkeen ja reilu kolmannes myöhemmässä vaiheessa. Loput eivät osanneet sanoa. Yksikään vastaaja ei ilmoittanut, ettei aio erikoistua lainkaan. Sen sijaan kymmenesosa ei vielä osannut sanoa, aikooko erikoistua. Viidettä vuotta lääketiedettä Tampereella opiskeleva Sakari Mustalahti kertoo, että lääkäriopiskelijat eivät saa tarpeeksi ohjausta erikoisalan valintaan. Hänen mielestään tämä hidastaa lääkärin siirtymistä peruskoulutuksesta erikoistumisvaiheeseen ja viivästyttää siten erikoislääkärien valmistumista. –Ohjaus varmasti helpottaisi valmistumisen jälkeistä suuntautumista. Nykyisin voi käydä niin, että valmistunut lääkäri huomaa vasta erikoistumisen aikana, ettei ala vastaakaan odotuksia. Ainakaan itse en halua lähteä alalle, jolla on jo nyt ylitarjontaa lääkäreistä. Mustalahden mukaan eri alojen opetus
”
Tällä voi olla erittäin huolestuttavia vaikutuksia psykiatrista hoitoa tarvitseville. Piitu Parmanne, Lääkäriliiton tutkija
peruskoulutuksen aikana vaikuttaa siihen, mille aloille valmistuvat lääkärit haluavat erikoistua. –Esimerkiksi geriatrian painoarvo lääketieteen opinnoissa on harmillisen pieni verrattuna siihen, kuinka suuri osa suomalaisista on vanhuksia. LÄÄKÄRILIITON varatoiminnanjohtaja Hannu Halila vahvistaa, että pienten erikoisalojen toimenkuva ja merkitys voivat jäädä epäselviksi peruskoulutuksen pohjalta. –Joillakin aloilla on mietitty, että pitäisi pyrkiä lisäämään nuorten lääkäreiden tietoisuutta siitä, mitä jonkun tietyn erikoisalan lääkäri tekee. Se ei ehkä avaudu pienten alojen kohdalla peruskoulutuksen aikana. Lääkäriksi opiskelevan Sakari Mustalahden mielestä yksi asia on varma: lääketieteen opiskelupaikkojen lisääminen ei ole ratkaisu erikoislääkäripulaan. Aloituspaikkoja on viime vuosina lisätty jonkin verran, ja määrää kasvatetaan edelleen. Erikoislääkäripulaan tästä ei kuitenkaan saada nopeaa apua, sillä koulutus ja erikoistuminen vievät toistakymmentä vuotta. –Voi olla, että hetken aikaa koulutetaan paljon lääkäreitä ja sitten huomataan, että täältä paetaan ulkomaille tai että lääkärit eivät työllisty sinne, mihin heidät on tarkoitus saada töihin, Mustalahti arvelee. MARKUS MALMBERG
ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEEN ei ole erillistä valintamenettelyä tai valtakunnallisia kiintiöitä. Erikoistumiskoulutukseen siis käytännössä ilmoittaudutaan sen mukaan, miten sairaalat tarjoavat paikkoja. Ohjausta yritetään nyt tiukentaa. Koulutuksen ohjausvastuu siirtyy helmikuun alussa opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön (STM), joka rahoittaa koulutusta jo nyt. ASIASTA STM:SSÄ vastaava ylilääkäri Teppo Heikkilä kertoo, että kiintiöt ja valintakriteerien tiukennukset ovat harkinnassa. Heikkilän mukaan opiskelijoiden valinta koulutukseen säilyy kuitenkin yliopistojen vastuulla. Nuorten Lääkärien Yhdistys esitti Lääkäripäivillä tammikuun alussa, että erikoistumiseen voitaisiin valita aiemman työkokemuksen, akateemisten ansioiden ja soveltuvuusarvioinnin perusteella. Heikkilä myöntää, että erikoistumispaikkojen rajaaminen valtakunnallisesti saattaisi helposti kasvattaa valmistuneiden lääkärien jonotusaikoja erikoistumiskoulutukseen. Kiintiöiden ohjaava vaikutus saattaa siis jäädä puolitiehen, sillä ketään ei voi pakottaa erikoistumaan vasten tahtoaan esimerkiksi psykiatriaan. Sakari Mustalahti kannattaa erikoistumispaikkojen kiintiöitä. Hän uskoo niiden ohjaavan opiskelijoita ainakin joillekin sellaisille aloille, joilla erikoislääkäreiden koulutusta pitäisi lisätä. –Voi olla vaikeaa houkutella lääkäreitä epäsuosituille aloille supistamalla erikoistumispaikkoja muilta aloilta. Jos jonot pitenevät, erikoislääkärit valmistuvat keskimäärin entistä vanhempina ja tekevät lyhyemmän työuran. TAMPEREEN YLIOPISTON geriatrian professori Jaakko Valvanne pitää kyselyn tuloksia huolestuttavina. Hänen mukaansa geriatriaan erikoistuvien lääkärien määrä ei ole kasvanut riittävästi paisuvaan tarpeeseen nähden, vaikka Pirkanmaalla erikoistuvien geriatrien määrä on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa yli 60 lääkäriin. Kyselyn tulokset eivät suoraan kerro siitä, kuinka moni lääkäri lopulta erikoistuu alalle, sillä suurella osalla geriatreista kiinnostus on herännyt vasta muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen. –Geriatria ei ole sankarillista tai hohdokasta. Lisäksi ikäihmisiä pidetään usein vaikeina potilaina, Valvanne arvioi.
Juttu on toteutettu Tampereen yliopiston tutkivan journalismin työpajassa, jonka opettajana toimi journalistiikan vierailijaprofessori Renny Jokelin. Tutkiva työryhmä: Liisa Kauppinen, Oona Lohilahti, Markus Malmberg, Perttu Räisänen
Tamperelainen lääketieteen opiskelija Sakari Mustalahti kannattaa lääkärien erikoistumispaikkojen kiintiöitä.