ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15
⋆⋆Mitä ihmettä?
Rivot barbit seikkailevat animaatiossa Nukkeanimaatiolla on Youtubessa yli 600 000 seuraajaa. Sarja parodisoi high school -elämää.
TheMostPopularGirls
Mediapeliä
Niina Kellinsalmi
niina.kellinsalmi@uta.fi
Shay van Buren on Overland Park High Schoolin suosituimpia oppilaita. Tai oli, kunnes rivosuinen malli Mackenzie Zales vei häneltä Cheerleading-joukkueen kapteenin paikan. Zalesin paras ystävä on äkkipikainen Brittnay Matthews, joka vihaa kaikkia, mutta eniten vaihto-oppilas Saison Margeuritea, joka väittää olevansa Ranskasta, vaikka on oikeasti Montrealista. Elämän keskipisteessä on taistelu koulun tyttöjen vessan valtiudesta ja verinen kilpailu siitä, kuka on koulun suosituin tyttö. Tai nukke, sillä Shay ja hänen ystävänsä ovat barbeja. The Most Popular Girl in School on hämmentävä Youtube-animaatio aggressiivisista barbeista lukiomaailmassa. Meikatut
Sosiaalisen median kulttuuri määrittää sen, millainen elämä näyttää hyvältä. Todellisuus on asia erikseen.
nuket näteissä mekoissa kiroilevat, kertovat kakkajuttuja ja repivät toisiltaan ruumiinosia irti. Ai niin, ja puhuvat miesten äänillä. Sarjan luojat Carlo Moss ja Mark Cope ovat
tehneet jo kolme kautta hieman erilaista teinidraamaa. Lapsuus ei ole enää entisensä. Kaisa Uusitalo
⋆⋆Miksi näin?
Maistuisiko Raatokuutio? Atrialla on käynnissä kampanja, jossa kuluttajat saavat äänestää lempinimiä yrityksen kana-aterioille. Kilpaa johti hetken ylivoimaisesti Raatokuutio, mutta järjestäjät poistivat ehdotuksen listalta. Kaisa Uusitalo
Miksi Raatokuutio-ehdotus poistettiin listalta, Atrian viestintäpäällikkö Hanne Kortesoja? – Kilpailun säännöissä on hyvin selkeästi tuotu esille, että hyvän tavan vastaiset ja ruokaa halventavat nimitykset poistetaan. Meidän näkemyksemme mukaan sana raato ja hyvä ruoka eivät kuulu yhteen, ja siksi ehdotus poistettiin.
”Ihmishenkiä säästyy mitättömiä määriä, ja nekin lähes kaikki itse rattijuoppoja, kun ajavat seinää päin. Nämä marginaaliset tapaukset eivät oikeuta Suomen muuttamista poliisivaltioksi.” Vierailija, vauva.fi ”Miettikää miten hieman kovempi rangaistus (ehdotettu rangaistus on edelleen aika pieni suhteessa siihen että ihmisen henki on kyseessä) voi säästää ihmishenkiä.” Vierailija, vauva.fi
Tälläkin hetkellä äänestettävinä ovat muun muassa lempinimet Sitä saa mitä tilaa ja Burn, baby, burn. Millä perusteella ehdotukset pääsevät läpi? – Ennakkomoderointia ei ole, vaan kaikki ehdotukset menevät edelleen sivustolle. Verkkosivuston ylläpitäjänä meillä on kuitenkin velvollisuus ja vastuu poistaa epäasiallisuudet sivuiltamme. Sivustolle laitettiin paljon pahempiakin nimityksiä kuin Raatokuutio. Kampanjan sivuilla kerrotaan, että parhaat lempinimet jäävät historiaan. Voiko Raatokuutio-kohu vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien mielipiteisiin Atriasta? – Tuskin sillä on vaikutuksia. Lempini-
”Tekis mieli mennä takoo järkee niitte päättäjien päähän :D Mieluiten vasaralla ja naulalla.” Swqie, demi.fi
met eivät ole pysyviä. Kampanjan tarkoituksena on herättää kuluttajien kiinnostusta uusiin tuotteisiin, ja se on onnistunut hyvin.
”Kansalaisaloite on tehty selkeästi tunnekuohun vallassa, enkä todellakaan allekirjoita kaikkia siinä esitettyjä vaatimuksia. Toivottavasti muutkin lukisivat sen ajatuksella lävitse.” Multsi, overdrive.fi
Kaisa Uusitalo
Kaisa Uusitalo
⋆⋆Gradu paketissa
Jaana Kivi: Blogissa toimittajan tollot eivät vääristele sanoja: sosiaalisen median vaikutuksia politiikan journalismiin ja uutisointiin. Jyväskylän yliopisto, Viestintätieteiden laitos, 2014.
Tiukempia rangaistuksia rattijuopoille vaativa kansalaisaloite ylitti viime viikolla 50 000 allekirjoituksen rajan. Lakimuutoksen tarpeesta liikkuu netissä kirjavia mielipiteitä.
⋆ ⋆Lämpenee
Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.
Kivi tutki, kuinka politiikan toimittajat käyttävät sosiaalista mediaa työssään ja miten politiikot tavoittelevat osaansa tästä julkisuudesta. Aineiston mukaan sosiaalinen media suosii kielteisiä ja kevyitä aiheita sekä mediapersoonia. Sosiaalisen median seurantakäyttö myös vähentää lähdekritiikkiä. Perttu Räisänen
Kaikki printtimediat eivät kuole. Omakustannelehtiä on tehty jo vuosikymmenien ajan eikä loppua näy. Punk-kulttuurista alkunsa saaneet zinet ovat media, jota tehdään yksin tai kaveriporukassa. Aiheet ja näkökulmat keksitään itse, eikä epäkaupallisia julkaisuja yritetä tuoda ulos marginaalista. Monet juttutyypit muistuttavat perinteisiä lehtitekstejä, mutta zinejen ote on henkilökohtaisempi. Zineissä ei tarvitse varoa huumoria, rosoista jälkeä tai poliittisuutta. Pienet painokset levitetään kädestä käteen. Markkinointi toimii puskaradion kautta. Punkkareiden lisäksi omia zinejään tekevät aktivistit, sarjakuvataiteilijat ja skeittarit. Leena Pihkala
Myönnetään. Olen selannut Facebookissa kavereideni elämäniloa tihkuvia kuvia, joissa ollaan porukalla onnellisia, iloisia ja kauniita. Samalla olen tuntenut, kuinka onnistuneeksi kehaisemani päivä muuttuikin surkeaksi. Kukapa ei olisi. Facebookhan on totta syvällä mielissämme, vaikka emme sitä myönnä. Vaikka Facebook-masennusta on tutkittu yliopistoissa kliseeksi asti, se ei silti poista tämän hartiat lyhistävän apeuden tunteen olemassaoloa. Rauha sekä onni lämpimästä kodista ja omasta hetkestä tietokoneen äärellä muuttuvat yllättäen kestämättömäksi suuttumukseksi: haluksi vain haistatella muulle maailmalle. Sosiaalinen media on yksinkertaisesti ystävien tägäämistä eli merkkaamista kuviin ja näiden yhteisten hetkien jakamista omien kavereiden kanssa. Tai ainakin Facebook on. Harvempi käyttäjä tuntee häpeää lisätessään kuvan yksinäisestä keittolautasestaan tai itsestään köllöttelemässä tyhjyyttä ammottavassa kuntosalissa silloin, kun sosiaalisen median alustana toimii kuvapalvelu Instagram. Vuonna 2010 auennut palvelu katsoo maailmaa käyttäjänsä silmin ja tekee yksin puuhailusta normaalia, arvokasta ja jopa innostavaa. Palvelu todistaa, että jokainen on joskus todella myös itsekseen. Sekin voi olla mukavaa, ja sen voi myös häpeilemättä jakaa. Jokainen somepalvelu on oma kulttuurinsa. Niissä toimimista ohjaavat absoluuttisiksi totuuksiksi mielletyt pelisäännöt. Kukin sosiaalinen media näyttää palvelunsa näköisen viipaleen käyttäjiensä todellisuudesta. Yhden viipaleen esittämä elämäntapa jää kuitenkin kauas todellisuudesta. Tätä puoltaa jo pelkästään hämmennys, joka syntyy uuteen sosiaaliseen mediaan liittyessä. Kaveri, joka ei tavannut päivittää elämästään Facebookissa, jakaakin elämäänsä Twitterissä. Vaikka sosiaalisten medioiden välittämät maailmat ovat vain siivuja todellisuudesta, ne toimivat ajankuvana tulevaisuuteen. Eksyin hiljattain selaamaan IRC-Galleriaa eli 2000-luvun johtanutta sosiaalista mediaa. Hiljennyin, sillä saavuin kuin hautausmaalle. Hämmennyin, sillä tuttujeni tuoreimmista kuvista minua katselivat yläasteikäiset teinit. Sosiaalisten medioiden voisi kuvitella summaavan nykytodellisuuden. Tätä en kuitenkaan allekirjoita, sillä meiltä piiloutuva viipale on suuri. Vähintään kasvokkaisen kontaktin kokoinen.