2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
27.11.2014
Nuoren voi lävistää ilman lupaa AVAUS Noora Hapuli hapuli.noora.m@student.uta.fi
TERVEYS Laki ei kiellä alaikäisen lävistämistä. 15-vuotias voi tehdä
päätöksen ilman huoltajan suostumusta.
NOORA VILEN
Ihmiset ovat kiireisiä ja kaipaavat elämäänsä sisältöä. Horoskoopit ovat ilmaista terapiaa. SINKKUELÄMÄÄ-SARJAN naisetkin tiesivät sen. Jokaisella itseään kunnioittavalla ihmisellä on oma terapeutti. Carrie ja kumppanit tosin eivät tainneet muistaa, että on olemassa ilmainenkin vaihtoehto. Horoskooppeja voi harrastaa kuka vain kotisohvallaan. SAAMME SYYTTÄÄ horoskooppien viihteellistymisestä englantilaista journalismia. Sunday Express julkaisi vuonna 1930 juuri syntyneelle prinsessa Margaretille astrologisen tulkinnan. Kansa innostui horoskoopeista ja vaati niitä lisää. Tähtimerkit eivät tarjoa aukotonta totuutta, vaan heijastuspintaa tulkinnoille. Elämä on tarpeeksi monimutkaista muutenkin, joten miksi hylätä ilmainen apu. Ihmisiltä vaaditaan paljon. Itsetuntemus on tervetullutta. Omaa luonnetulkintaa lukiessaan ei voi menettää mitään. Joko olet samaa mieltä tai eri mieltä, mutta joka tapauksessa tunnet itsesi sen jälkeen paremmin. MITÄ NOPEAMMIN saamme muodostettua kuvan toisistamme, sitä paremmin yhteistyömme sujuu. Minun päässäni on nykyään omat pienet lokerot jokaiselle horoskooppimerkille, johon sijoittelen sujuvasti uusia tuttavuuksiani. Kyllä nykyihminen tietää, miten selviytyä ihmissuhteiden asvalttiviidakossa voittajana. Tai ehkä meillä on vain liikaa aikaa.
LAINSÄÄDÄNTÖÄ LÄVISTYSTEN otta-
misen ikärajoista ei ole olemassa. Suosikkilävistysten, kuten napa- ja kielilävistysten, ikäraja on alalle vakiintuneiden käytäntöjen mukaan 15 vuotta. Erikoisempia lävistyksiä, kuten genitaalilävistyksiä, liikkeet eivät tee alle 18-vuotiaille. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei suosittele lävistyksiä alle 18-vuotiaille ollenkaan. Suositusten toteuttaminen jää kuitenkin yksittäisen liikkeen vastuulle. LAINSÄÄDÄNNÖN PUUTE vaikuttaa koko alaan. Tampereellakin käytännöt vaihtelevat eri liikkeiden välillä. Keskustassa sijaitseva Putka Tattoo lävistää 15-vuotiaan ilman vanhempien kirjallista lupaa. Yritys kertoo olevansa valmis muuttamaan käytäntöjään, jos lävistyksiin liittyvää lainsäädäntöä tarkistetaan. – Vanhempien on välillä vaikea ymmärtää, että 15-vuotias saa tehdä jo omia päätöksiä. Toivomme, että lävistyksen ottamisesta on kuitenkin juteltu kotona, omistaja Samu Majander sanoo. HUOLTAJA VOI vaatia alaikäiselle tehdystä lävistyksestä rahat takaisin. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan tähän on täysi oikeus. Jos liike on laiminlyönyt ikärajan tarkistamista, voi huoltaja vaatia jopa vahingonkorvausta. Näsilinnankadulla sijaitseva lävistys- ja tatuointiliike Igor’s sai ennen äkäisiä puheluita alaikäisten huoltajilta, kun lupaa lävistyksen ottamiseen ei ollutkaan. – Nykyään soitamme aina alle 18-vuotiaiden vanhemmille ennen lävistyksen tekemistä, kertoo omistaja Ari Europe. Terveyskirjaston mukaan kehittyneissä maissa tehdyissä tutkimuksissa lävistyksiä on jopa joka toisella nuorella aikuisella. Noora Hapuli
Oletko ottanut alaikäisenä lävistyksen? Lue toimittajan kertomus blogista: utain.uta.fi/blogit
Alle 18-vuotias saa lävistyksen Igor’sissa vain huoltajan luvalla. Netta Kolari lävistää omistaja Ari Europen käsivarteen microdermalia.
⋆ ⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: 050 318 5924 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (1. toimituspäällikkö) Anu Kuusisto (2. toimituspäällikkö) Laura Vuoma (1. ulkoasupäällikkö) Teemu Helenius (2. ulkoasupäällikkö) Toimitussihteerit: Helena Korpela, Jussi Saarinen AD: Katarina Sällylä
Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus
Suomi on turkisHallipula piinaa tarhauksen kärkimaa jalkapalloilijoita
Lukukausimaksut isku liikkuvuudelle
SUOMESSA TARHATAAN kettuja enemmän kuin missään muualla maailmassa. Vuonna 2013 Suomessa tuotettiin noin 2 miljoonaa ketunnahkaa. Toiseksi suurin ketunnahkojen tuottaja Kiina yltää vuosittain puoleentoista miljoonaan nahkaan. Tieto käy ilmi Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tilastoista. – Kaikista turkiksista 90 prosenttia käytetään somisteisiin, kertoo aluepäällikkö Ninni Pekkala eläinsuojelujärjestö Animalian Tampereen yksiköstä. Somisteita ovat esimerkiksi huppujen reunukset ja pipojen tupsut. Pekkalan mukaan kokoturkisten käyttö on vähentynyt huomattavasti. Tähän on vaikuttanut lisääntynyt tietoisuus turkiseläinten oloista. Myös turkistarhojen määrä on vähentynyt. 28. marraskuuta vietetään kansainvälistä Turkitonta perjantaita.
TAMPERELAISET jalkapalloilijat tuskailevat joka talvi tilan puutteen kanssa. Hallitilaa ei ole tarpeeksi, eikä kaupungissa ole ainuttakaan lämmitettävää tekonurmea. Kasvava harrastajamäärä on lisännyt painetta kenttien ja hallien rakentamiseen. – Rakentamisessa on tapahtumassa selkeä muutos. Yhä useammat hankkeet toteutetaan seuralähtöisesti osakeyhtiöpohjalta, sanoo Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen. Tampereella muutos ei ole vielä yhtä pitkällä kuin Helsingissä, jossa erilaisin kumppanuushankkein on rakennettu kaikkiaan 20 tekonurmikenttää. Tampereen Vuorekseen rakenteilla olevan Ilveskentän lisäksi ainoa tällä tavoin toteutettu hanke on Hervantaan vuonna 2012 rakennettu Jalitsu-halli.
Noona Bäckgren
Mikko Hyytiä, Terhi Romo
ETA-ALUEEN ulkopuolisten opiskelijoiden määrä todennäköisesti laskee, jos lukukausimaksut otetaan käyttöön Suomessa. Tätä mieltä on Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaation Cimon johtaja Samu Seitsalo. – Opiskelija-aineksella on suuri merkitys korkeakoulun kansainvälisyyteen, Seitsalo sanoo. Hallitus suunnittelee lukukausimaksuja EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta Suomeen tuleville opiskelijoille. Tampereen korkeakouluissa lakiehdotus saa kannatusta. – Jokaisen korkeakoulun tulisi voida itse päättää, periikö se lukumaksuja, sanoo Tamkin vararehtori Mikko Naukkarinen. Vuonna 2012 Pirkanmaalla oli 1 400 EU:n ja Eta-alueen ulkopuolista opiskelijaa. Yhteensä Pirkanmaalla oli 1 850 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Markus Mäki