Utain 11/2014

11/2014

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12 elämykset 14

huvit 15

Suu auki, suomalainen Tärkeintä on uskaltaa pälpättää, virheistä piittaamatta.

Saana Huhtala s. 15

Kyllä lähtee!

Manse on rempseiden muijien paras kaveri. s. 12

Näyttelijätär

Tutu-Liisa Järvinen ei suostu jättämään Tekstii tekstii tekstii tekstii tekstii tekstii teatteria kirveelläkään. s. 8

Lupa lävistää Laki ei estä alaikäistä ottamasta lävistystä. s. 2

2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

27.11.2014

Nuoren voi lävistää ilman lupaa AVAUS Noora Hapuli hapuli.noora.m@student.uta.fi

TERVEYS Laki ei kiellä alaikäisen lävistämistä. 15-vuotias voi tehdä

päätöksen ilman huoltajan suostumusta.

NOORA VILEN

Ihmiset ovat kiireisiä ja kaipaavat elämäänsä sisältöä.

Horoskoopit ovat ilmaista terapiaa.

SINKKUELÄMÄÄ-SARJAN naisetkin tiesivät sen. Jokaisella itseään kunnioittavalla ihmisellä on oma terapeutti.

Carrie ja kumppanit tosin eivät tainneet muistaa, että on olemassa ilmainenkin vaihtoehto. Horoskooppeja voi harrastaa kuka vain kotisohvallaan.

SAAMME SYYTTÄÄ horoskooppien viihteellistymisestä englantilaista journalismia. Sunday Express julkaisi vuonna 1930 juuri syntyneelle prinsessa Margaretille astrologisen tulkinnan.

Kansa innostui horoskoopeista ja vaati niitä lisää.

Tähtimerkit eivät tarjoa aukotonta totuutta, vaan heijastuspintaa tulkinnoille. Elämä on tarpeeksi monimutkaista muutenkin, joten miksi hylätä ilmainen apu. Ihmisiltä vaaditaan paljon. Itsetuntemus on tervetullutta.

Omaa luonnetulkintaa lukiessaan ei voi menettää mitään. Joko olet samaa mieltä tai eri mieltä, mutta joka tapauksessa tunnet itsesi sen jälkeen paremmin.

MITÄ NOPEAMMIN saamme muodostettua kuvan toisistamme, sitä paremmin yhteistyömme sujuu. Minun päässäni on nykyään omat pienet lokerot jokaiselle horoskooppimerkille, johon sijoittelen sujuvasti uusia tuttavuuksiani.

Kyllä nykyihminen tietää, miten selviytyä ihmissuhteiden asvalttiviidakossa voittajana. Tai ehkä meillä on vain liikaa aikaa.

LAINSÄÄDÄNTÖÄ LÄVISTYSTEN otta-

misen ikärajoista ei ole olemassa. Suosikkilävistysten, kuten napa- ja kielilävistysten, ikäraja on alalle vakiintuneiden käytäntöjen mukaan 15 vuotta. Erikoisempia lävistyksiä, kuten genitaalilävistyksiä, liikkeet eivät tee alle 18-vuotiaille. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei suosittele lävistyksiä alle 18-vuotiaille ollenkaan. Suositusten toteuttaminen jää kuitenkin yksittäisen liikkeen vastuulle.

LAINSÄÄDÄNNÖN PUUTE vaikuttaa koko alaan. Tampereellakin käytännöt vaihtelevat eri liikkeiden välillä. Keskustassa sijaitseva Putka Tattoo lävistää 15-vuotiaan ilman vanhempien kirjallista lupaa.

Yritys kertoo olevansa valmis muuttamaan käytäntöjään, jos lävistyksiin liittyvää lainsäädäntöä tarkistetaan.

– Vanhempien on välillä vaikea ymmärtää, että 15-vuotias saa tehdä jo omia päätöksiä. Toivomme, että lävistyksen ottamisesta on kuitenkin juteltu kotona, omistaja Samu Majander sanoo.

HUOLTAJA VOI vaatia alaikäiselle tehdystä lävistyksestä rahat takaisin. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan tähän on täysi oikeus.

Jos liike on laiminlyönyt ikärajan tarkistamista, voi huoltaja vaatia jopa vahingonkorvausta.

Näsilinnankadulla sijaitseva lävistys- ja tatuointiliike Igor’s sai ennen äkäisiä puheluita alaikäisten huoltajilta, kun lupaa lävistyksen ottamiseen ei ollutkaan.

– Nykyään soitamme aina alle 18-vuotiaiden vanhemmille ennen lävistyksen tekemistä, kertoo omistaja Ari Europe.

Terveyskirjaston mukaan kehittyneissä maissa tehdyissä tutkimuksissa lävistyksiä on jopa joka toisella nuorella aikuisella.

Noora Hapuli

Oletko ottanut alaikäisenä lävistyksen? Lue toimittajan kertomus blogista: utain.uta.fi/blogit

Alle 18-vuotias saa lävistyksen Igor’sissa vain huoltajan luvalla. Netta Kolari lävistää omistaja Ari Europen käsivarteen microdermalia.

⋆ ⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin.

Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: 050 318 5924 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (1. toimituspäällikkö) Anu Kuusisto (2. toimituspäällikkö) Laura Vuoma (1. ulkoasupäällikkö) Teemu Helenius (2. ulkoasupäällikkö) Toimitussihteerit: Helena Korpela, Jussi Saarinen AD: Katarina Sällylä

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

Suomi on turkisHallipula piinaa tarhauksen kärkimaa jalkapalloilijoita

Lukukausimaksut isku liikkuvuudelle

SUOMESSA TARHATAAN kettuja enemmän kuin missään muualla maailmassa.

Vuonna 2013 Suomessa tuotettiin noin 2 miljoonaa ketunnahkaa. Toiseksi suurin ketunnahkojen tuottaja Kiina yltää vuosittain puoleentoista miljoonaan nahkaan. Tieto käy ilmi Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tilastoista.

– Kaikista turkiksista 90 prosenttia käytetään somisteisiin, kertoo aluepäällikkö Ninni Pekkala eläinsuojelujärjestö Animalian Tampereen yksiköstä. Somisteita ovat esimerkiksi huppujen reunukset ja pipojen tupsut.

Pekkalan mukaan kokoturkisten käyttö on vähentynyt huomattavasti. Tähän on vaikuttanut lisääntynyt tietoisuus turkiseläinten oloista. Myös turkistarhojen määrä on vähentynyt.

28. marraskuuta vietetään kansainvälistä Turkitonta perjantaita.

TAMPERELAISET jalkapalloilijat tuskailevat joka talvi tilan puutteen kanssa.

Hallitilaa ei ole tarpeeksi, eikä kaupungissa ole ainuttakaan lämmitettävää tekonurmea.

Kasvava harrastajamäärä on lisännyt painetta kenttien ja hallien rakentamiseen.

– Rakentamisessa on tapahtumassa selkeä muutos. Yhä useammat hankkeet toteutetaan seuralähtöisesti osakeyhtiöpohjalta, sanoo Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen.

Tampereella muutos ei ole vielä yhtä pitkällä kuin Helsingissä, jossa erilaisin kumppanuushankkein on rakennettu kaikkiaan 20 tekonurmikenttää.

Tampereen Vuorekseen rakenteilla olevan Ilveskentän lisäksi ainoa tällä tavoin toteutettu hanke on Hervantaan vuonna 2012 rakennettu Jalitsu-halli.

Noona Bäckgren

Mikko Hyytiä, Terhi Romo

ETA-ALUEEN ulkopuolisten opiskelijoiden määrä todennäköisesti laskee, jos lukukausimaksut otetaan käyttöön Suomessa.

Tätä mieltä on Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaation Cimon johtaja Samu Seitsalo.

– Opiskelija-aineksella on suuri merkitys korkeakoulun kansainvälisyyteen, Seitsalo sanoo.

Hallitus suunnittelee lukukausimaksuja EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta Suomeen tuleville opiskelijoille.

Tampereen korkeakouluissa lakiehdotus saa kannatusta.

– Jokaisen korkeakoulun tulisi voida itse päättää, periikö se lukumaksuja, sanoo Tamkin vararehtori Mikko Naukkarinen.

Vuonna 2012 Pirkanmaalla oli 1 400 EU:n ja Eta-alueen ulkopuolista opiskelijaa. Yhteensä Pirkanmaalla oli 1 850 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa.

Markus Mäki

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3

utain.uta.fi

Pilleribisnes pyörii, valvonta ontuu SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT ravintolisiä koko ajan enemmän. Tästä huolimatta ravintolisien valmistusta ja laatua ei valvota juuri ollenkaan. Kotimaisten ravintolisien valvonnasta huolehtivat kuntien terveysviranomaiset yhdessä Eviran kanssa.

– Ravintolisien valvonta voi jäädä joillain alueilla vähäiseksi, koska kuntien valvontakenttä on hyvin laaja.

Kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuutta erikoistua ravintolisien valvontaan, Eviran ylitarkastaja Anna Mizrahi kertoo.

Kotimaiselta valmistajalta vaaditaan omavalvontasuunnitelma. Sen toteutumista valvotaan kunnissa mahdollisuuksien mukaan.

– Ongelma on myös se, että valvotut yritykset ovat usein niitä, jotka toimivat muutenkin oikein. On kuitenkin paljon sellaisia yrityksiä, jotka eivät tee toiminnastaan ilmoitusta. Näistä valvonnalla ei ole tietoa, Mizrahi sanoo.

THL:n erikoistutkija Marja-Leena Ovaskaisen mukaan ravintolisämarkkinat kasvavat nopeasti.

– Uusia valmisteita tulee koko ajan ja vanhat muuttuvat. Käytännössä on mahdotonta valvoa ihan kaikkea, Ovaskainen toteaa.

Kommentti Kannattaako maksaa hengellään?

KULUTTAJATUTKIMUS PALJASTAA, että suomalaisnaisista 72 prosenttia ja miehistä 50 prosenttia käyttää jotakin ravintolisää. Yleensä lisiä käyttävät ne, jotka syövät muutenkin terveellisesti. Tämä voi aiheuttaa vitamiinien yliannostuksen. Esimerkiksi liika C-vitamiini voi johtaa virtsatiekiviin.

– Joidenkin pillerien pitoisuus voi olla 10-kertainen suosituksiin nähden. Tällöin monipuolisesti syövällä saanti kasvaa liian suureksi, Ovaskainen kertoo.

NEW YORK TIMES uutisoi vuonna 2013 laihdutusvalmisteiden aiheuttamista maksavaurioista. Yhdysvalloissa laihdutuspillerit aiheuttavat viidenneksen lääkeperäisistä maksavaurioista. Määrä kasvaa koko ajan.

Ravintolisien maahantuojan täytyy tehdä Eviralle ilmoitus tuotteesta. Ulkomaisen tuotteen valvonta kuuluu valmistusmaan viranomaisille. Tulli tekee ulkomaisille ravintolisille pistokokeita.

– Kannattaa suosia kotimaisia, tunnettujen merkkien tuotteita. Silloin terveysviranomaisilla on mahdollisuus puuttua ongelmiin, Mizrahi neuvoo.

UUDENVUODENLUPAUKSENI: pudotan painoa.

Miksen tehostaisi aineenvaihduntaani vihreä tee -kapseleilla? Niitä myydään marketeissa, joten eiväthän ne voi olla vaarallisia.

Alan kärsiä kummallisista vatsakivuista. Välillä en pysty edes seisomaan. Työterveyslääkäri epäilee närästystä. Verikokeista paljastuu, että maksa-arvoni on 40-kertainen normaaliin verrattuna. Maksani on tulehtunut.

Joudun jäämään sairaalaan. Paljastuu, että tulehdukseni on viruksen aiheuttama eikä tavallinen bakteeriperäinen hepatiitti. Lääkärini on törmännyt aiemminkin ravintolisien aiheuttamiin sairauksiin. Virus on kuitenkin poistunut kehostani. Mitään ei voida todistaa, joten diagnoosikseni jää selittämätön tulehduksellinen maksasairaus. Olen onnekas, sillä maksani palautuu täysin ennalleen.

Sanni Heikkinen

Sanni Heikkinen

Lähipanimon tuotteita saa vain Virosta SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖ ajaa pienpani-

motuotteiden myynnin ulkomaille. Tamperelaisen Pyynikin käsityöläispanimon tuotteista 95 prosenttia ei pääse Alkon valikoimiin, joten myyntipaikkaa Suomessa ei ole.

– Only in Finland! Tuotteemme ovat Suomessa laillisia, mutta emme saa myydä niitä missään, nauraa Pyynikin käsityöläispanimon oluentekijä Tuomas Pere.

Jos Tampereella haluaa ostaa Pyynikin panimon olutta, täytyy tehdä tilaus Virosta.

Pyynikin panimon oluita myyvä nettikauppa Papabeers lähettää oluet Virosta ja hoitaa toimituksen asiakkaan kotiovelle.

Yli 4,7 prosentin alkoholipitoisuudella varustettuja juomia saa Suomessa myydä vain Alko. Peren mukaan alle 4,7 prosentin oluita on noin 2–3 prosenttia kaikista oluista.

Myydäkseen edes mietoja oluita pienpanimoiden tulee olla elintarvikemyymälöitä.

Elintarvikemyymälä taas ei saa myydä pelkkää alkoholia.

– Esimerkiksi suklaan myyminen al-

SAARA TUOMINEN

koholin rinnalla ei riitä. Pitäisi olla vaikka riisiryynejä ja lihasäilykkeitä, kommentoi tilannetta Ismo Tuominen Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

PAPABEERS maksaa alkoholiveron ensin Viroon. Nettikauppa hoitaa myös tulli-ilmoitukset ja -maksut. Yksityisasiakkaan ei tarvitse huolehtia tullista.

Kaikki eurooppalaiset nettikaupat eivät välttämättä huolehdi alkoholiverosta. Verottajat ovat joskus yrittäneet saada asiakkaan vastuuseen tällaisessa tapauksessa. Pere korostaa, että vastuu etämyynnissä on myyjällä.

Ensi keväänä voimaan astuu uusi lainsäädäntö, joka rajoittaa alkoholituotteiden mainostusta.

– Suomessa ei edes anneta mahdollisuutta alkoholikulttuurin muuttumiselle. Ongelmana on, että päättäjät eivät ymmärrä päätöstensä käytännön vaikutuksia, summaa Pere.

Enni Saikkonen

­– Alkoholista tehdään entistä enemmän kielletty hedelmä, sanoo Tuomas Pere.

⋆ ⋆NÄIN LEHTI TEHTIIN

Robotit valtaavat siivouskomeron

Harrastelijat vievät kynsiammattilaisten rahat

Työn ja huvin rajamailla

ROBOTTIEN KÄYTTÖ yleistyy kotitaloustöissä. Viime vuonna maailmassa myytiin 4 miljoonaa palvelurobottia yksityiseen ja kotitalouskäyttöön.

Määrä on 28 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Nykyään jo markettien valikoimista löytyy robottimoppeja ja -imureita. Robotilta voi saada apua myös räystäskourujen putsaamiseen, ruohonleikkuuseen ja ikkunanpesuun.

Futuristi Elina Hiltusen mukaan tulevaisuudessa yhä useammat kotityöt voidaan hoitaa roboteilla. Hän uskoo, että 10 vuoden aikana lähes jokaisesta kotitaloudesta löytyy jonkinlainen robotti.

Robotiikan kansainvälinen keskusjärjestö IFR ennustaa, että kotitalouskäyttöön tarkoitettujen robottien myynti saavuttaa lähes 24 miljoonaa vuoteen 2017 mennessä.

HARRASTELIJAT saattavat pahimmillaan viedä kynsiammattilaisilta jopa työn. Yrittäjä Heli Patana joutuu kamppailemaan asiakkaistaan jatkuvasti.

– Vastustan kaikkea harmaata taloutta, mutta Tampereella on erityisen kova kilpailu kynsialalla. Itse toimin nyt vain osa-aikaisena, sillä asiakkaita ei yksinkertaisesti riitä.

Yrittäjä ja kynsiteknikko Janina Lumous toteaa, että pimeän työn tekijöistä on ammattilaisille haittaa. Asiakaskato ei tosin enää ole pahimmillaan.

SPEED DATING -JUTTUA tehdessäni rikoin yhtä tärkeää sääntöä: älä sekoita työtä ja huvia. Kokeilin pikadeittailua ensisijaisesti sinkkuna, en toimittajana. Vaikka tavoitteena oli löytää potentiaalinen kumppaniehdokas, sisäisen toimittajani vaimentaminen oli vaikeampaa kuin luulin. Usein huomasin miettiväni, että tuossahan tuli hauska kommentti juttuun.

Totuin kameraan yllättävän nopeasti.

Treffikumppanini eivät. Välillä melkein säälitti, kun miehet olivat kuin peuroja ajovaloissa salamavalon vilkkuessa selän takana. Epätoivoisia ilmeitä säesti hermostunut liikehdintä ja parahdus: ”Eihän mun kuvaa tule mihinkään?”

Tämä paljastui kuitenkin hyväksi keinoksi erottaa jyvät akanoista. Minun sielunkumppanini ei yhtä kameraa pelkää. Jotkut pysyivätkin täysin rentoina.

Enni Mansikkamäki

ONGELMA ei ole pelkästään pimeää työtä tekevissä. Myös toiminimellä toimivat henkilöt, jotka ovat ottaneet muutaman kurssin ja tarjoavat palveluitaan ammattilaisina, ovat Lumouksen mielestä ongelma.

– Kynsienlaittoa pitäisi ehdottomasti ammattimaistaa ja tehdä tästä ammatti, jolla on yhtenäiset säännökset. Nyt periaatteessa kuka vain saa tehdä tätä työtä, vaikka leipuri

ryhtyisi kosmetologiksi, sanoo Lumous.

Myös kynsiteknikko- ja kouluttaja Veera Uitto on sitä mieltä, että kynsimuotoilusta pitäisi tehdä luvanvaraista.

– Se olisi tietysti kaikkein paras tilanne, jos ei saisi ollenkaan tehdä kotona edes toiminimellä. Erityisesti uusille yrittäjille on haittaa hintojen polkemisesta, Uitto sanoo.

Saana Huhtala

OIKAISU Utaimen 10/2014 Kiinan­ muuria käsittelevässä jutussa haastateltiin Jenni NiemeläNyrhistä. Yhdessä jutun kuvateksteistä Niemelä-Nyrhisen sukunimi oli kirjoitettu väärin.

Sanni Heikkinen

4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

NOORA VILEN

Speed datingissa ei pärjää mainospuheilla. Keskustelun aiheet vaihtuvat treffikumppanien mukana.

Viiden minuutin mahdollisuus IHMISSUHTEET Maailmassa on yli 7,2 miljardia ihmistä, ja vain yksi heistä on se oikea.

Toimittaja päätti testata, ehtiikö rakkauden liekki roihahtaa pikatreffeillä. ”Astelen rappuset alas Teerenpelin Komediakellariin. Kaikki sohvat ovat varattuja, joten jään seisoskelemaan yhden pöydän viereen.

Pian huomaan tämän olleen virhe. Olen ensimmäinen henkilö, jonka portaista tulevat näkevät. Ryhdikäs olemukseni antaa ilmeisesti ymmärtää, että olen tapahtuman juontaja.

Ei mene kauaakaan, kun minulta kysytään, mitä pitäisi tehdä ja minne pitäisi mennä. Onneksi pian pirteä naisääni kehottaa hakemaan deittinumeron ja nimilapun. Bongaan jonottaessani pari potentiaalista ehdokasta. Alan pikkuhiljaa innostua. Istun pöytääni ja odotan jo uteliaana, kenet tapaan ensimmäisenä.”

SPEED DATING, eli pikatreffit, on tapahtuma, jossa sinkut tapaavat useita muita sinkkuja saman illan aikana lyhyillä treffeillä. Yhden henkilön kanssa jutellaan noin 5 minuuttia, kunnes seuralainen vaihtuu.

– Halusin kokeilla tätä, koska tällä tavalla voi helposti laajentaa ympyröitään. Koti-

sohvalta ei ainakaan löydä kumppania, mies pikadeiteiltä kommentoi.

Väestöliiton psykologin Elina Nurmisen mukaan kumppanin löytäminen on vaikeutunut, mikä nostaa erilaisten deittipalveluiden suosiota.

– Sinkkunaiset asuvat nykyään kaupungeissa ja sinkkumiehet maalla. Tämä aiheuttaa sen, että monen sinkun elämänpiirissä ei ole mahdollisuutta tavata sopivaa kumppania.

Suomalainen deittailukulttuuri on amerikkalaistunut. Pikatreffailukin on tullut Suomeen Yhdysvalloista.

– Deittailu muuttuu kokoajan nopeatempoisemmaksi. Ihmiset haluavat niin sanotusti pitää verkot vesillä ja tutustua mahdollisimman moneen ehdokkaaseen samanaikaisesti, Nurminen toteaa.

ANNA UUSIHEIMALA, 34, pyörittää Deittisirkusta, joka on Suomen ainoa speed

MITÄ?

Speed dating ○○Speed dating tarkoittaa pikadeittailua. ○○Yhdet treffit kestävät noin 5 minuuttia, ja niitä on useita peräkkäin. ○○Speed dating keksittiin Yhdysvalloissa 90-luvulla. ○○Se rantautui Suomeen 2010-luvulla. ○○Speed datingia järjestetään säännöllisesti Helsingissä ja Tampereella.

datingiin erikoistunut yritys. Uusiheimala on aina harjoittanut yritystoimintaa päätoimisen työnsä ohella ja hän kuvailee itseään yrittäjähenkiseksi. Toimittuaan lähipiirissään muutaman kerran Amorina hän päätti yhdistää työn ja intohimonsa.

– Annoin kaasolleni deittivinkkejä, kun olin menossa toista kertaa naimisiin. Silloin ajattelin, että olisikohan tästä minulle työksi, Uusiheimala muistelee.

Uusiheimala innostui speed datingista, koska hän olisi itse sinkkuaikoina kaivannut jotakin vastaavaa. Uusiheimala mietti, minkä tyyppinen tapahtuma toimisi parhaiten Suomessa, ja perusti Deittisirkuksen.

Ensimmäinen speed dating -ilta oli tammikuussa 2013.

– Aluksi tein tätä sivutoimena, mutta nyt olen ollut pari kuukautta päätoiminen yrittäjä. Speed datingin lisäksi pyöritän Facebookin suurinta sinkkuyhteisöä ja Sinkuille.fi-nettisivua, Uusiheimala kertoo.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5

”

Deittailu muuttuu koko ajan nopeatempoisemmaksi. Ihmiset haluavat pitää verkot vesillä ja tutustua mahdollisimman monen ehdokkaaseen samanaikaisesti.

Elina Nurminen, Väestöliiton psykologi Speed datingissa ensivaikutelma on todella tärkeä. Toisesta muodostaa jonkinlaisen kuvan heti kättelyssä.

”Ensimmäinen treffikumppanini on siististi pukeutunut nelikymppinen. Pikatreffit eivät ole virallisesti alkaneet, mutta tuntuu hölmöltä istua pöydässä hiljaa. Löydämme yhteisen sävelen kuntosaliharrastuksesta, ja virallinen treffiaika menee ohi nopeasti. Ping! Miehen on aika siirtyä seuraavaan pöytään. Kirjoitan tunnollisesti muistiinpanoihini: liikunnallinen herrasmies.

Treffailu jatkuu ja miehet vaihtuvat nopeaan tahtiin. Pelkäsin, että kaikki olisivat minua huomattavasti vanhempia, mutta joukkoon mahtuu onneksi muutama nuorempikin. Pääsen juttelemaan alussa bongaamani söpön tyypin kanssa. Hänen kanssaan nauran ensimmäisen kerran illan aikana kunnolla. Juttu jää kesken, kun on taas aika vaihtaa.

Hämmästelen sitä, miten erilaisia kaikki tyypit ovat keskenään. Tunnin aikana tapaan sekä belgialaisen suklaan maahantuojan että rehellisen rekkakuskin.”

SINKUT KAIPAAVAT ohjattua toimintaa.

Tutustumista helpottaa se, jos säännöt ovat selkeät niin kuin esimerkiksi speed datingissa.

– Vapaamuotoisesti tutustuminen on vaikeampaa. Moni pelkää sitä, että nolaa itsensä. Speed datingissa toisen lähestyminen on sallittua, Nurminen toteaa.

Pikatreffailu on yhtä suosittua molempien sukupuolten parissa. Naisten paikat varataan nopeammin, koska naiset tulevat tapahtumiin yleensä porukalla. Miehet tulevat yksin ja harkitsevat osallistumista pidempään.

– Miehiä on enemmän nettideitti-sivuilla ja he ovat siellä aktiivisempia, Uusiheimala kertoo.

”Hiljaisia hetkiä ei pitäisi mahtua speed datingiin. Näin kuitenkin käy. Mies on minua selvästi vanhempi, joten en taida olla potentiaalinen sielunkumppani. Se paistaa hänen kasvoiltaan. Käytän kaikki toimittajankykyni, että saisin miehen avautumaan. Näiden treffien jälkeen en voi kirjoittaa muistiinpanoihini muuta kuin ”kiusallinen hiljaisuus.”

TARKOITUS EI OLE tutustua toiseen läpikotaisin. Viiden minuutin keskustelun jälkeen täytyy kuitenkin päättää, haluaako jatkaa tutustumista illan jälkeen. Pikatreffien lopuksi jokainen kirjoittaa yhteystietonsa paperilapulle. Tämä lappu viedään viimeisten treffien jälkeen kiinnostavan henkilön lokeroon tai mukiin. Omia yhteystietoja ei ole pakko antaa kenellekään, jos ei halua, tai vaihtoehtoisesti yhteystiedot voi antaa useammallekin henkilölle.

– Olen käynyt aikaisemmin nettitreffeillä, mutta vaihtelevin tuloksin. Joskus paikalle

on tullut ihan erilainen ihminen, kuin on netissä antanut olettaa, mies pikatreffeiltä kertoo.

Uusiheimalan mukaan speed dating eroaakin nettideittailusta siinä, että toisen olemuksen näkee heti. Netissä jutellessa toisesta saattaa luoda illuusioita, jotka eivät pidä paikkaansa. ”Viimeisten treffien jälkeen pää on pyörällä.

Viidentoista miehen joukossa oli muutama kiinnostava tapaus. En kuitenkaan muista heidän nimiään ilman muistiinpanojani. Jos olisi klikannut, kai muistaisin heidät ilman lunttilappua? Päätän kuitenkin laittaa yhdelle henkilölle yhteystietoni. Yhteystietolappuja varten on nimellä ja deittinumerolla varustettu muki. Lappua viedessäni en voi olla vakoilematta muiden mukeja. Muutaman miehet mukit pursuilevat innokkaiden naisten puhelinnumeroita, niin myös minun suosikkini.

Tuntuu hieman hölmöltä laittaa oma lappuni sekaan, ihan kuin osallistuisin lottoarvontaan. Kuka onnekas pääsee hänen kanssaan uusille treffeille?

Keskustelun lomassa kannattaa tehdä muistiinpanoja. Suosikkideitin nimi voi olla hukassa 15 treffin jälkeen.

VAIKKA DEITTIKULTTUURI on amerikkalaistunut, bisnes ei ole Suomessa vielä samalla tasolla kuin rapakon takana.

– Ei tätä vielä voi sanoa bisnekseksi. Pelkästään pikatreffejä järjestämällä ei tule toimeen, vaan täytyy olla muitakin tulonlähteitä. Siksi tällä alalla ei olekaan juuri kilpailua, Uusiheimala kertoo.

Erilaisille sinkkutapahtumille on kuitenkin kysyntää. Nykyään deittailu nähdään sijoituksena.

– Monien tutkimusten mukaan parisuhde lisää hyvinvointia. Miksi sinkku ei siis sijoittaisi mahdollisuuteen parantaa omaa hyvinvointiaan? Maksulliset treffitapahtumat voivat olla yksi tällainen asia, Nurminen heittää.

Uusiheimala suunnittelee koko ajan uusia tapahtumia tulevaisuutta varten. Hän haluaa järjestää speed dating -iltoja myös seksuaalivähemmistöille.

– Erään yökerhon asiakkailta on tullut pyyntöjä tällaisesta tapahtumasta. Kysyntää selkeästi on, Uusiheimala sanoo.

”Illan jälkeen mietin, sainko rahoilleni vastinetta. Speed dating maksoi 30 euroa, joka on opiskelijalle tuntuva summa. Tapasin 15 hyvin erilaista miestä, joita en olisi todennäköisesti muuten tavannut. He kaikki olivat selvin päin, mikä oli virkistävää. Jos totta puhutaan, 30 euroa menee helposti yhteen baari-iltaankin, eikä saldo ole ikinä näin hyvä.”

Sanni Heikkinen

Yhteystietoja ei vaihdeta treffien aikana. Tapahtuman jälkeen oman puhelinnumeron voi viedä kiinnostavan henkilön mukiin.

6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

ENNI SAIKKONEN

Samuli Pasasen mukaan maailma viinien ympärillä on hirvittävän hauska. Aina voi oppia uutta, ruokakulttuuri liittyy läheisesti viineihin ja viinien parissa työskentelee rentoja ihmisiä.

Skarppaa, Alko!

ALKOHOLI Outo alkoholipolitiikka on Suomen erikoisuus. Viiniasiantuntija

Samuli Pasanen uskoo, että Alko kaivaa kuoppaa itselleen.

– NYKYÄÄN ALKOSSA tulee lähinnä surulliseksi. Asioin siellä vain hätätilanteessa, toteaa Samuli Pasanen.

Pasanen ei ole kuka tahansa viininlitkijä. Hän on Alkon entinen työntekijä, mutta oppimisen rajat tulivat Alkossa nopeasti vastaan.

Kiinnostus vei miehen töihin viinitilalle Ranskaan. Ensimmäinen kuukausi Bordeauxissa venyi neljäksi, yksi sadonkorjuu toiseksi, eikä loppua näy.

Nyt Pasasella on takanaan kuusi sadonkorjuuta viinitiloilla Ranskassa ja Australiassa. Tänä syksynä hän pullotti ensimmäisen oman oluensa, ja tekeillä on myös oma viini.

Alko tarjoaa valikoimaa ympäri maailmaa, laadunvalvontaa ja asiantuntevaa asiakaspalvelua. Mikä Alkossa sitten muka mättää?

– Alko ei vastaa kysyntään vaan luo sen.

Valikoima ei tarjoa tarkemmin tarkasteltuna oikeastaan mitään, ja tuotteet ovat suhteettoman kalliita, sanoo Pasanen.

Ideaalina hän pitää sitä, että verotusta kevennettäisiin ja Alkon monopoliasema purettaisiin, tai Alkon toiminta päivitettäisiin 2010-luvulle.

Tanskassa vastaavaa monopolia ei ole ja

Ruotsin ja Norjan monopolit pesevät Alkon sekä valikoimassa että toiminnassa. Naapurimaat ovat siirtyneet jo nettikauppaan ja kotiinkuljetuksiin. Alkon valikoimissa on 200 olutta, kun taas Ruotsissa vastaava luku on 3 000.

SUOMESSA KESKUSTELU alkoholista on ongelmakeskeistä. Alkoholin käyttäjistä 2–5 prosentilla on ongelmia juomisen kanssa, mutta tämä osa hallitsee koko alkoholikeskustelua.

Pasasen mukaan Suomen lainsäädäntö ajaa ihmisiä juomaan kirkkaita kotona. Viron halvempien hintojen takia viinan hinta on myös Suomessa suhteellisen matala.

Ravintolat ovat tiukan lainsäädännön takia ahtaalla, ja ulkona syöminen ja juominen maksaa maltaita.

– Jos haluan ostaa pullon hyvää viiniä, se maksaa ravintolassa 65 euroa. Se sattuu.

Pasanen ei enää asioi Alkossa. Hän tilaa sekä viinit että oluet ulkomailta. Esimerkiksi 12 olutta Scheider Weisseltä Saksasta maksaa alle 18 euroa.

Alkon valikoimissa on kolme näistä oluista ja kokonaishinta olisi ollut noin 30 euroa kalliimpi kuin ulkomailta tilatessa.

– Fiksu juo halvemmalla ja paremmin.

Ulkomailta tuotu alkoholi on muutakin kuin Viron viinarallia. Ihmiset haluavat juoda paremmin, ja viinien ja oluiden maistelusta on tullut trendikäs harrastus.

Harrastajat tilaavat viininsä netistä, koska Alkon valikoima ei laajene.

ALKOHOLIN TILAAMINEN ulkomailta on sallittua, ja Pasasen mukaan se on helppoa ja luotettavaa. Harrastajat siirtyvät nettiin, kun Alkon valikoima ei laajene. Työt ja verotulot siirtyvät ulkomaille.

Pasanen ei aio pilata omaa päiväänsä alkoholilainsäädännön takia, vaan tilaa juomansa netistä ja keskittyy tekemään omaa juttuaan.

Hän on perustamassa maahantuontiin keskittyvää firmaa, ja hänen haaveenaan on opiskella ulkomailla enologiksi, viinitutkijaksi.

Ennen kaikkea Pasanen haluaa kuitenkin tehdä viiniä. Viini ei ole vaikea eikä vakava asia.

– Lakatkaa pelkäämästä viiniä! Ihmiset luulevat, että viineistä täytyisi tietää jotain ja pitäisi olla monia erilaisia laseja eri viineille. Maistele erilaisia viinejä, huomioi niiden eroja ja niin pääset viinimaailmaan mukaan, kehottaa Pasanen.

Enni Saikkonen

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7

Mainettaan parempi mies STEREOTYPIAT Suomalainen mies joutuu arjessaan useiden

yleistysten kohteeksi. Putkiaivoinen mies ei itke eikä puhu tunteistaan. Millainen on nykypäivän suomalainen mies stereotypioiden takana?

SAARA TUOMINEN

Valtaistuimelta pudotettu

Epävarmuuden ahdistama

Suomalainen mies ei ole enää perheen pää. Nainen ja mies ovat aiemmista vuosikymmenistä poiketen perheen tasa-arvoisia vastuunkantajia. Åbo Akademin sukupuolihistoriantutkija Anders Ahlbäckin mukaan poliittisessa keskustelussa on viime vuosina noussut tärkeäksi miehen uudenlainen rooli isänä. Miehestä halutaan läsnä oleva ja tasaarvoinen vanhempi.

– Arjen valinnoissa tämä kuitenkin toteutuu harvoin.

Suurin osa miehistä viettää päivänsä työpaikalla eikä kotona, Ahlbäck toteaa.

Suomalainen mies pelkää hylä­tyksi tulemista. Ahdistusta voi aiheuttaa oma epävarmuus ja joskus myös vastakkainen sukupuoli. Nykyisessä epävarmassa työtilanteessa miehen mieltä askarruttaa taloudellinen pärjääminen.

Mies kantaa huolta omista lapsistaan ja hyvinvoinnistaan.

Kunnioittava kumppani Suomalainen mies toivoo parisuhteelta luottamusta, kunnioitusta, joustamista ja anteeksiantoa. Tärkeää on, että kumppani hyväksyy miehen sellaisena kuin hän on.

Nykyään mies uskaltaa myös lähteä helpommin huonosta suhteesta.

– Parisuhteen arvostus on laskenut, eikä avioeroa koeta niin häpeällisenä kuin muutama vuosikymmen takaperin, uskovat Miessakit ry:n keskusteluryhmäläiset.

Oman roolin etsijä Suomalainen mies etsii itseään. Tasa-arvoistumisen myötä mies joutuu pohtimaan uudelleen tehtäviään perheessä ja paikkaansa yhteiskunnassa. Ahlbäckin mukaan aiemmin miesten rooli määrittyi pääasiassa muiden miesten välisen hierarkian kautta. Miehet olivat useissa tilanteissa, kuten armeijassa tai työelämässä tekemisissä vain keskenään. Nyky-yhteiskunnassa miehen roolin määrittelijäksi on noussut aiempaa enemmän perheelämä.

Menestyksen määrittelemä Suomalaisen miehen odotetaan menestyvän. Ahlbäck kokee, että yhteiskunnassa miestä painostetaan hankkimaan kiinnostava työ ja tienaamaan paljon rahaa.

Mies tarvitsee symboleita, jotka kertovat menestyksestä.

– Edellisellä sukupolvella menestyksestä kertoi uuden Mersun hankkiminen. Nyky­ ään statussymbolit eivät välttämättä ole materiaalisia, vaan menestys voi näkyä esimerkiksi ulkomaanmatkailuna, Ahlbäck sanoo.

Unelmien tavoittelija Suomalaisen miehen tekee onnelliseksi hyvä parisuhde, ja tieto siitä, että joku välittää. Mies kokee tärkeäksi taloudellisen turvan ja omien unelmien saavuttamisen.

Hyvinvoiva suomalainen mies on sinut itsensä kanssa.

Monet miehet kokevat, että naisten tasa-arvon ajaminen on pois heiltä itseltään.

Ahlbäckin mukaan kuitenkin myös mies voittaa tasa-arvoisuuden lisääntyessä.

Enni Mansikkamäki

Tunteileva halailija Suomalainen mies osaa näyttää tunteensa muuallakin kuin urheilukatsomossa. Usein ajatellaan, että parisuhteessa nainen puhuu ja mies on hiljaa.

– Myös mies kaipaa läheisyyttä ja halauksia, vakuuttavat Miessakit ry:n keskusteluryhmäläiset.

Ahlbäck tunnistaa yleisen stereotypian suomalaisten miesten puhumattomuudesta ja tunteiden piilottamisesta.

– Stereotypioissa on usein totuuden siemen, vaikka ne eivät kaikkiin miehiin sopisikaan.

Kommentit nykyajan miehestä on kerätty Miessakit ry:n keskusteluryhmään osallistuneilta miehiltä. Miessakit ry haluaa edistää miesten hyvinvointia järjestämällä miehil­ le keskusteluryhmiä ja tarjoamalla tukea esimerkiksi ero­ tilanteessa. Tampereen keskusteluryhmä kokoontuu Tam­ pereen seudun vertaiskeskuksella joka toinen maanantai.

Kuinka miestyö edistää kulttuurien välistä mieskeskustelua? Lisää aiheesta YliopistoTV:ssä osoitteessa http://yliopistotv.uta.fi/

8 ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit

Kauniit ja rohkeat TAIDE Teatteriperhe laulaa, tanssii ja sanoo asiat

suoraan. La Strada on Suomen ensimm채inen kehitysvammaisteatteri.

Kuvat: Saara Tuominen Teksti: Noora Hapuli

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9

MIKÄ?

La Strada ○○Suomen ensimmäinen ja ainoa kehitysvammaisteatteri. ○○Perustettu toukokuussa 2009. ○○Toimintaa ohjaa näyttelijä-koreografi Anu Panula. ○○Kuudes näytelmä Bernard Alban talo tulossa ensi-iltaan helmikuussa.

NÄYTTELIJÄT NOSTAVAT sormensa pään päälle sarviksi, kumartuvat ja pyörähtävät musiikin tahdissa.

– Ilman sarvia, hampaita, ne on mustia lampaita!

Tutu-Liisa Järvinen, 35, ja Titta Sillman, 43, osaavat nämä askeleet vaikka unissaan. Muut näyttelijät ottavat tarvittaessa mallia eturivissä tanssivilta naisilta.

La Strada on raivannut pöydät sivuun ahtaasta kerhohuoneesta. Näyttelijät harjoittelevat Tampereen Onkiniemessä kaksi kertaa viikossa.

Atte Selin, 42, kajauttaa repliikkinsä takarivistä selkeästi. Atte ei osaa lukea, joten hän opettelee kaikki vuorosanansa korvakuulolta. Hän ja Tutu-Liisa ovat olleet mukana vuodesta 2009 asti, jolloin teatteri perustettiin.

10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

”

La Strada on minulle unelmien täyttymys.

Näyttelijät kutsuvat ohjaaja Anu Panulaa teatteriäidiksi.

– Ilman sarvia, hampaita, ne on mustia lampaita!

Titta Sillman, La Stradan näyttelijä

STRADA ON italiaa ja tarkoittaa tietä. Teatteri tarjoaa kehitysvammaisille mahdollisuuden rakentaa omaa uraansa näyttelijänä. Titta on aikoinaan pyrkinyt Teatterikorkeakouluun.

– La Strada on minulle unelmien täyttymys, hän sanoo.

Tänään teatteri harjoittelee vuonna 2011 ensi-iltaan tullutta Käytöskukka – hyvät tavat kunniaan -näytelmäänsä. He ovat menossa esittämään musiikki-ilottelua Porin kehitysvammaisten kulttuuripäiville.

Teatteri esittää mielellään vanhoja näytelmiään.

Yleisön ennakkoluulot ovat aina karisseet viimeistään esityksen aikana. Keikkojakin on tullut lisää sanan lähdettyä kiertämään.

Sunnuntain Porin-reissuun he suhtautuvat rennosti.

Titta arvelee heidän palaavan illalla Pirkkala-Vantaan lentokentälle. Heitto saa koko porukan purskahtamaan nauruun.

YLEISÖN PAIKALLA kerhohuoneessa istuu teatterin perustaja ja taiteellinen johtaja, näyttelijä Anu Panula, 58. Hän on pukeutunut punaiseen ja pitää kädessään huolellisesti muovilla päällystettyä repliikkivihkoa, joka on täynnä yliviivauksia ja huutomerkkejä. Tummaääninen Anu ohjaa jonossa odottavia näyttelijöitä kuvitellulle lavalle kuin kapellimestari.

– Kun näet oikein lihavan, mitä ajattelet? Lyllerö, pyllerö, bonzo, vai tosi pallero? Titta laulaa rytmikkään musiikin tahtiin ja astelee estradille katse tiukasti eteenpäin luotuna.

Rivissä seisovat kuusi näyttelijää kuuluvat teatterin vakionäyttelijöihin. Teatterin toimintaan pääsee mukaan kuka vain. Tarvittaessa Anu ottaa yhteyttä paikallisiin ryhmäkoteihin, josta hän löysi Jaana Makkosen, 35.

– En kyllä kahta kertaa miettinyt, lähdenkö mukaan vai en! Jaana hihkaisee.

Näyttelijät vaihtavat katseita. Titta eläytyy laulamiseen ja rutistaa silmänsä kiinni. Kahvitauon ajaksi cdsoitin napsautetaan kiinni.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 11

Monet näyttelijät tulevat harjoituksiin suoraan töistä. Pasi Lehikoinen ja Atte Selin pitävät evästaukoa.

NÄYTTELIJÄT OVAT ystävystyneet teatterin kautta.

Anua kutsutaan teatteriäidiksi ja näyttelijöitä leikkisästi kakaroiksi.

– La Stradaa en jätä ikinä, kirveelläkään. Tätä haluan tehdä loppuun asti, Tutu-Liisa sanoo hieman tavallista vakavammalla äänellä.

Näyttelijät innostuvat aiheesta kuin aiheesta. He ovat tulkinneet Shakespearea, runoja ja suomalaista draamaa. Esityksissä on usein mukana livebändi ja ammattinäyttelijöitä.

La Strada haluaa kertoa suvaitsevaisuudesta uudella epookkinäytelmällään Bernard Alban talo, joka tulee ensi-iltaan helmikuun alussa.

Titta mainitsee teatterin valikoimasta suosikkinäytelmäkseen suomalaiseen klassikkoon perustuvan Laulun tulipunaisesta kukasta, koska hän esitti siinä ilotalon emäntää.

Konkarinäyttelijät eivät lopulta malta olla sanomatta unohtelijoiden repliikkejä. Atte asettaa kätensä rohkaisevasti teatterin uusimman tulokkaan Mari Heinilän, 22, olkapäälle.

NÄYTTELIJÄT OTTAVAT tottuneesti toisiaan kädestä kiinni. He laulavat yhtenäisessä rivissä, eivätkä vilkuile enää toisiaan. Pieni vaaleanpunainen cd-soitin kajauttaa kesken harjoitusten ilmoille väärän laulun alkutahdit. Näyttelijät purskahtavat nauruun ja taputtavat riemastuneina käsiään.

Jaana kumartuu puhuttelemaan oikuttelevaa cdsoitinta.

– Hei rakas, onko ketään kotona!

Näyttelijät käyvät läpi samaa kohtausta neljä kertaa.

Ohjaaja heilauttaa kättään pysähtymisen merkiksi, jos vuorosana alkaa väärin. Anu kääntää repliikkivihosta sivun taaksepäin.

– Uudestaan! hän käskee.

AMMATTITEATTERISSAKIN USEIN palaset loksahtavat paikoilleen vasta yleisön edessä. Näyttelijöillä on haasteita tekstin kertaamisessa. Jos tilanne menee liian levottomaksi, aloitetaan kohtaus kokonaan alusta. Kun ohjaajan käsky kehottaa jatkamaan, näyttelijät lopettavat paikallaan pyörimisen ja vakavoituvat.

– Huh huh, näyttelijät hihkaisevat. Harjoitukset ovat yli kahden tunnin jälkeen loppusuoralla.

He hekottavat ohjaajan kiitoksille ennen kuin hajaantuvat hakemaan takkejaan. Anu muistuttaa, että esityksen kertaaminen jatkuu sunnuntaina matkalla Poriin.

Titta käännähtää vielä kannoillaan.

– Voi kun näkisit! Me laitetaan jalalla koreasti siellä bussissa!

Titta Sillman eläytyy Käytöskukka-näytelmän vuorosanoihin. Takana Jaana Makkonen ja Mari Heinilä.

LA STRADA sai tänä vuonna Kalle Kaiharin kulttuuripalkinnon. Pienen budjetin teatteri hakee jatkuvasti apurahoja. Ei ole tavatonta, että näytelmän puvustus hankitaan UFF:lta muutamilla kympeillä. Kerhohuone on Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n, ja siksi ilmainen.

Vuodenvaihteessa teatteri pääsee isompiin tiloihin Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen tiloihin.

– Uusi tila on aivan ihana, Anu sanoo kiitollisena.

Teatteri hakee jatkuvasti myös kannatusjäseniä, jotka maksavat 20 euroa vuodessa teatterin tukemiseksi.

Tällä hetkellä jäseniä on 26.

Teatterin monitoiminainen Marjo Minkkinen sovittaa hametta Titta Sillmanille.

Ohjaajan repliikkivihko on harjoituksissa kovassa käytössä.

12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Tampere on sopivasti läski NOORA VILÉN

BLOGIT Mansen

muijat kirjoittaa Tampereen murretta ja puolustaa mustaamakkaraa.

– Emme kumpikaan ole Tampereelta kotoisin, mutta se ei haittaa, Annukka Heikkilä (oik.) kommentoi. – Pointti onkin siinä, että me rakastamme tätä kaupunkia, sanoo Anna Alkiomaa.

– EI ME OLLA niin justiinsa, eikä minkään

tulisi olla liian justiinsa. Nykyään blogitkin on vähän liian justiinsa.

Annukka Heikkilästä on tärkeää, että blogi on kirjoittajansa näköinen. Hän ja Anna Alkiomaa rakastuivat Tampereeseen heti ensi silmäyksellä. Nyt he haluavat levittää Tampereen ilosanomaa tänä syksynä perustetussa Mansen muijat -blogissa.

Citybloggareiksi itsensä luokittelevat naiset kirjoittavat siitä, mikä on Tampereella must.

– Mustamakkara on in! huudahtavat bloggarit yhteen ääneen, kun kyseenalaistan tämän tamperelaisen perinneherkun muodikkuuden.

Muijien järjestämässä Manse pop-upissakin tarjoiltiin mörköä ja mölöä. He keskittyvät perinteisiin ja muistuttavat siitä, kuinka hienoja paikkoja kaupungissa on.

– Emme halua kirjoittaa ainoastaan uusista asioista, koska täällä on niin paljon näitä vanhoja perushyviä mestoja, jotka helposti

unohtuvat. Emme ole niitä bloggaajia, jotka ovat heti avajaispäivänä jonottamassa uuteen paikkaan, Annukka kommentoi.

– Seuraavaksi meidän pitää tehdä Vaakon Nakista juttu, Anna muistuttaa Annukkaa.

Haastattelun aikana mainitaan muun muassa Pyynikin munkkikahvila, Cafe Europa ja Artturin ranskalaiset.

– Artturin ranujen ääressä meidän blogikin sai alkunsa, Anna kommentoi.

RENTO ILMAPIIRI on bloggareiden mukaan parhaimpia asioita Tampereella. Muijat haluavat välittää kaupungin rentoutta myös blogin kautta. Ensimmäinen blogikirjoitus alkaa tamperelaisella lentävällä lauseella ”Morjensta läskit”.

Bloggarien mukaan rento asenne ja huumori näkyvät myös Tampereen katukuvassa. Perinteisten manserokkarien rinnalle ovat nousseet urbaanit hipsterit.

– Täällä saa olla minkä tyylinen vaan. Jos

tuo Mordorin tornikin sulautuu katukuvaan, niin sulautuu kaikki muutkin. Kyllä Amadeuksessakin vilahtelee jo hipsteripipot. Tampereelle ei kannata tulla liian vakavalla asenteella, Anna kommentoi.

Annukka on menettänyt sydämensä Tampereen aitoudelle.

– En ole mikään Helsinki-vihaaja, mutta silloin kun asuin siellä, oli koko ajan ruma olo. Se ahdisti. Täällä voi olla oma itsensä.

Ei tarvitse olla viimeisen päälle huoliteltu.

Ei meidän blogikaan ole mikään kiiltokuvablogi.

Mutta muijat, millainen on bloginne päähenkilö Tampere?

– Sopivasti läski, sellainen rento nautiskelija, muijat myhäilee.

Terhi Romo

MITÄ?

Mansen maukkaimmat ravintolat ○○Minibaari ja Barmacia. Minibaarissa on todella hyvä uusi drinkkilista, kun taas Barmaciassa laaja valikoima meksikolaisia drinkkejä. ○○Soho. Hyvää aitoa brittitunnelmaa ja parhaat burgerit. ○○Inez. Ehdottomasti Tampereen parhaat tapakset. Hyvä lounas. ○○Izakaya Nomu ja Sakura. Nomussa on todella kattava ruokalista. Sakurassa taas on iso sushibuffet joka on avoinna sekä päivisin että iltaisin. ○○Artturi. Perushyvä kantapaikka. Sopii jokaiseen tilanteeseen.

Katso Mansen muijien Tamperevinkit Utaimen nettisivuilta.

⋆⋆KATUKRIITIKOT NOORA VILÉN

Mansen muijat -blogissa pohditaan, mikä Tampereella on must ja mikä ehdoton no. Kysyimme paikallisilta, mikä Mansessa on parasta ja mikä huonointa.

Terhi Romo

Toni Kallonen

”Parasta Tampereella on naiset. Huonointa taas miehet.”

Karri Kuusela

”Tampereella parasta on ihmiset. Tamperelaiset ovat sopivissa määrin nöyriä.

On vaikeaa sanoa, mikä on huonointa.

Ehkä tämä Ilves–Tappara-vastakkainasettelu, joka näkyy muuallakin kuin ainoastaan urheilussa.”

Martti Saikkonen

”Ystävällisyys on parasta. Huonointa on pullonkerääjien kohtelu.”

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13

⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?

Nimettömät kriitikot kokoontuvat MEDIAPELIÄ

Oletko aina halunnut kysyä jotakin tavalliselta lukiolaispojalta? Tai vaikkapa prostituoidulta?

Ennen 2000-lukua neuvoa kysyttiin Eki-sedän palstalta, mutta nyt kysytään Ask.fm:stä.

Terhi Romo

terhi.romo@uta.fi KATARINA SÄLLYLÄ

ASK.FM on nettisivusto, jolle rekisteröityneiltä käyttäjiltä voi kysyä anonyymisti mitä tahansa. Palvelulla on 136 miljoonaa käyttäjää yli 150 maassa.

Ask.fm ilmoittaa arvoikseen uteliaisuuden, nimettömyyden, turvallisuuden, kunnioituksen ja yhteisöllisyyden. Kysymyksiä ja vastauksia selatessa tuntuu, että turvallisuus ja kunnioitus ovat monilta unohtuneet.

Anonyymiys näyttää houkuttelevan netti-

kiusaajat paikalle. Monien käyttäjien sivuilla kysymykset ovatkin itse asiassa painokelvottomia kommentteja.

Siellä missä on anonyymejä, on myös kiusaamista. Miksi ihmiset haluavat asettaa itsensä arvosteltaviksi? Huomio on ainakin taattu. Tavallisen Jari-Petterin vastauksia seuraa yli 5000 ihmistä. Ehkä sen takia kannattaa kestää muutama negatiivinen kommenttikin.

Suomalaisuutta korostava puolue haluaa kuihduttaa suomalaisen taiteen. Miksi?

KULTTUURIPOLIITTINEN keskustelu alkoi jälleen, kiitos perussuomalaisten.

Nyt kasvottomiksi jääneet kulttuurialan leikkaukset saavat ainakin yhdet kasvot.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola olisi valmis puolittamaan tai lopettamaan kokonaan kirjailijoiden, kääntäjien ja taiteilijoiden apurahat, jos taloudellinen tilanne ei kohene.

Sanni Heikkinen

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Messissä journalismin murroksessa Uusi Inari on Suomen ensimmäinen pop up -paikallislehti.

Jos tarvittava rahoitus saadaan kasaan, lehteä julkaistaan kuukauden ajan helmi–maaliskuussa.

Miten idea pop up -lehdestä lähti liikkeelle, Uuden Inarin päätoimittaja Mari Uusivirta?

– Ideaa on työstetty nyt jo puolitoista vuotta. Lähdimme liikkeelle päähänpistosta, mutta sen jälkeen rahoitusmuoto on hioutunut ja kärki terävöitynyt.

Miksi valitsitte juuri Inarin?

– Inari on mielenkiintoinen paikkakunta, joka tuli esille heti ideointivaiheessa.

Inarissa kiteytyvät paikallislehtien kysymykset. Inarilla on kaksi rajanaapuria ja saamelaisvähemmistö sekä se sijaitsee kaukana etelässä tehtävistä päätöksistä.

Luotatteko siihen, että tarvittava rahoitus järjestyy?

– Kun tekee tällaista isoa projektia, niin täytyy uskoa omaan tekemiseensä. Tietysti jos tämä nyt kaatuu, niin harmittaa. Toisaalta sekin olisi tulos, josta voisi vetää johtopäätöksiä.

Miksi lähditte projektiin, Uuden Inarin toimittaja Vilma Ruokoski?

– Halusimme tuoda paikallislehdet maailmankartalle. On mielenkiintoista huomata, miten eri tavalla Helsingissä tehty päätös vaikuttaa Inarissa kuin Helsingissä. Lisäksi koska lehteä julkaistaan vain kuukausi, voi periaatteessa tehdä mitä vain.

Tarvitaanko Suomeen lisää tällaisia projekteja?

– Journalismi on murroksessa ja siinä pitää olla mukana. Jonkun täytyy ratkaista esimerkiksi paikallislehtiin liittyviä kysymyksiä. Se voi olla joku muu tai se voit olla sinä.

Haluatko tietää lisää Uudesta Inarista? Kuuntele tekijöiden haastattelu Radio Moreenin Verstas-ohjelmassa tänään kello 16 alkaen.

Saana Huhtala

”Eikö todellista tasa-arvo olisi sallia myös mies-mies-mies -liitot, tai 2 miestä 4 naista- kimpat, sekä lasten ja vanhempien avioliitto-oikeus.”

Juhanix, hs.fi ”Sukupuolineutraali on ehdottomasti parempi koska käsite tasa-arvoinen on täysin järjetön. Tasa-arvoa ei ole olemassakaan ehkä ei edes teoriassa.”

Olen eri mieltä, hs.fi ”Lopettakaa jo tämä bimboilu! Miehen ja naisen keskenään solmima avioliitto on kahden eri sukupuolta olevan ihmisen välinen tasa-arvoinen avioliitto.”

Terve!, hs.fi ”Kyseessä on homosaastalaki eikä mikään muu.” ope maalta, suomi24.fi ”Vilken ”neutral” term används när medborgarinitiativet om skolsvenskan behandlas?” @MattiasFagerhol Mikko Hyytiä

NOORA VILÉN

⋆⋆GRADU PAKETISSA

Anna-Maria Talvio: Toimittajan itsesensuuri.

Seurausten pelko – suomalaisen sananvapauden uhka. Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos 2014.

Eduskunta äänestää tasa-arvoisesta ja sukupuolineutraalista avioliittolaista. Kielitoimiston mukaan molemmat ilmaukset ovat oikein, mutta mitä sanoo kansa?

⋆ ⋆LÄMPENEE

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

MINKÄLAISISSA TILANTEISSA toimittajat harjoittavat itsesensuuria? Millaisia rajoituksia he kokevat työssään? Tutkimuksesta selviää, että pelko seurauksista vaikuttaa siihen, miten toimittajat kirjoittavat juttujaan. Joka neljäs toimittaja on seurausten pelossa jättänyt jutun kokonaan kirjoittamatta.

Enni Mansikkamäki

Toimittaja, ole asiantuntija! Uutistamo sysää toimittajan syrjään tutkijan ja median välistä.

UUTISTAMO KUVAILEE itseään tieteen ja median kohtauspaikaksi. Eri alojen tutkijat toimivat itse toimittajina, eivät pelkästään asiantuntijoina ja haastateltavina. Tutkijoilla on vapaat kädet kommentoida kuumimpia uutisaiheita oman asiantuntemuksensa puitteissa.

Toimittajakoulutuksen käyneiden ihmisten kanssa työpaikoista taistelevat ekonomit, valtiotieteilijät ja luonnontieteilijät. Tulevaisuudessa pelkkä kirjoitustaito ei toimittajalle riitä. Lukijat haluavat yleistyksien sijaan kovaa faktaa.

Enni Saikkonen

APURAHOJEN LEIKKAUKSET pakottavat taiteilijat hakemaan toimeentulonsa jostakin muualta. Taide ei synny itsestään. Haluammeko todella, että 100 vuoden päästä Suomi on pyyhkiytynyt pois taiteen kentältä?

Mutta toisaalta, eiväthän taiteilijat tarvitse rahaa.

Helsingin Sanomien artikkelissa kansanedustaja Eerola kommentoi apurahojen leikkausta.

– Apurahojen leikkaus voi kuulostaa julmalta, mutta olen tänä syksynä tutustunut Aleksis Kiveen. Hän teki mestariteoksensa hyvin köyhissä oloissa.

Eerola on hyvin rohkea tiivistäessään taiteen proosan kirjoittamiseen. Hän ei lausunnossaan ole ottanut huomioon, että esimerkiksi elokuvat luokitellaan myös taiteeksi. Vai elääkö Eerola 1800-luvulla?

Taiteilijat saattavat pystyä elämään kädestä suuhun, mutta taiteen tekemiseen tarvitaan nykyään muutakin kuin paperi ja kynä. Uusi elokuvakamera maksaa uuden auton verran.

Perussuomalaiset ei varsinaisesti ole kulttuurin suurkuluttajia. Suomen Kulttuurirahaston suurtutkimuksessa kielteisimmin kulttuuriin suhtautuvat perussuomalaisten kannattajat. Miksi perussuomalaiset ottavat kantaa kulttuuripolitiikkaan, jos eivät edes ole kartalla tämän hetkisistä kulttuurin virtauksista?

VUONNA 2011 perussuomalaiset järkytti kivikautisella taidelinjauksellaan, jossa esitettiin nykytaiteen tukemisen rajoittamista. Puolue sallisi kouluissa ainoastaan klassisen taiteen tukemisen.

Linjaus on näköalaton. Se muistuttaa pelottavan paljon Neuvostoliiton sosialistista realismia, jossa taiteen päätarkoituksena oli ajaa kommunismin päämääriä.

Perussuomalaiset voisivat palata taidehistorian luennoille. Uusi tyylilaji syntyy usein vastareaktiona vallitsevaan taidekäsitykseen. Tästä johtuen useat taiteen kansallissankarimme ovatkin olleet omana aikana väärinymmärrettyjä. Köyhyydessä riutuneen Kiven tunnetuin teos Seitsemän veljestä sai aikoinaan kulttuurikriitikoiden murska-arvion.

Lopettamalla taiteen tukemisen varmistamme, että maahamme ei enää synny uusia kansallissankareita.

14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Luokan paras maku MAISTAMINEN Yksi fiilistelee kahvin herukkaisia aromeja,

toinen tyytyy toimistomyrkkyyn. Maussa on fysiologian lisäksi kysymys myös yhteiskunnallisesta asemasta.

– MAKEA, MARJAISTA hapokkuutta, punaherukkaa.

Pekka Heinonen kuvailee kahvikupillistaan Tampereen keskustan Kaffilassa.

Heinonen on Suomen Cup Tasting -mestari 2013.

Cup Tasting on kahvialan ammattilaisten kilpailu, jossa ideana on tunnistaa maistelemalla mahdollisimman nopeasti erilaisia kahvilaatuja.

Tavallisen toimistomyrkyn juojan voi olla vaikeaa käsittää, kuinka jotkut kykenevät löytämään kahvista herukkaisia aromeja.

Onko kyse herkistä makunystyröistä vai opitusta taidosta?

Hely Tuorilan mukaan jotkut ihmiset todella maistavat paremmin kuin toiset. Tuorila on Helsingin yliopiston elintarvikkeiden aistinvaraisen tutkimuksen professori.

– Suurin osa ihmisistä maistaa jotakin, mutta makuaisti vaihtelee heikosta voimakkaaseen. Tämän lisäksi on ihmisiä, jotka eivät maista mitään, sekä supermaistajia, jotka maistavat tietyn karvaan maun todella herkästi, Tuorila valaisee.

Supermaistajia on noin 20 prosenttia väestöstä.

Supermaistajuuden mahdollisuuden voi

selvittää geenitestillä, sillä maistamista säätelee pääasiassa tietty geenimuoto. On myös viitteitä siitä, että supermaistajat välttelevät eräitä vihanneksia, kuten lehti- ja ruusukaalia, niiden karvauden vuoksi.

MAISTAMISEN yhteydessä ei ole myöskään syytä sivuuttaa hajuaistin merkitystä.

Kielemme maistaa 5 perusmakua, mutta hajut luovat makujen vivahteet. Ihminen pystyy haistamaan miljoonittain erilaisia hajuyhdistelmiä.

– Hajujen ja makujen yhdistelmä on enemmän kuin osiensa summa, kertoo hajuaistiin erikoistunut tutkijatohtori Antti Knaapila Turun yliopistosta.

– Monet sanovat menettävänsä flunssassa makuaistinsa, mutta oikeasti kyse on hajuaistin heikentymisestä, Knaapila havainnollistaa.

Maistamista voi myös opetella.

– Makuaistia on täysin mahdollista kehittää systemaattisella harjoittelulla, jolloin aineita oppii maistamaan yhä pienemmissä pitoisuuksissa, Hely Tuorila toteaa.

Pekka Heinonen sanookin, että hänelle kahvin vivahteet aukesivat vasta harjoittelun avulla. Ensimmäiset kahvialan kisat menivät Heinosen mukaan käsittämättö-

män huonosti, mikä kannusti opettelemaan lisää.

HYVÄ MAKU on kuitenkin jotain muutakin kuin maku- ja hajuaistin tarkkaa yhteispeliä ja opettelua. Sosiologi Semi Purhonen Tampereen yliopistosta pitää gastronomista makua kulttuurisena pääomana, jonka voi omaksua esimerkiksi ruokakulttuuria harrastaneessa perheessä kasvanut lapsi.

Hyvästä mausta tulee keino erottautua muista, ja sen avulla voi saavuttaa tietyn aseman, vaikka ei varsinaisesti kuuluisikaan perinteiseen eliittiin. Jos hyvä maku oli ennen yläluokan omaisuutta, voi nykyään kuka tahansa kohota luokka-asteikolla omaksumalla yläluokalle tyypillisiä harrastuksia.

Luokka-asteikolla kohoaminen ei kuitenkaan tarkoita korkeimpaan makueliittiin nousemista. Sinne pääsevät vain ihmiset, joiden makunystyrät on laajasti tunnustettu erityisen ansiokkaiksi – sellaiset, kuten Michelin-tähtikokki Hans Välimäki.

Välimäen illallisseurueessa korskeimmatkin ruokahifistelijät muuttuvat mielisteleviksi lakeijoiksi ja hovineidoiksi.

”

On ihmisiä, jotka eivät maista mitään, sekä supermaistajia, jotka maistavat tietyn karvaan maun todella herkästi.

Hely Tuorila, professori

Noona Bäckgren NOORA VILÉN

Pekka Heinonen maistelee etiopialaista kahvia.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15

JOOGA

SAARA TUOMINEN

NÄIN KOIN

Saana Huhtala

Huhtala.Saana.S@student.uta.fi

Vieraita kieliä puhuttaessa suomalaisen suu pysyy kiinni virheiden pelosta.

Välillä epäonnistuminen on tärkeämpää kuin täydellisyys.

OLEN KIRJOITTANUT varmasti satoja vieraskielisiä tekstejä. Sen sijaan aidot, syvälliset keskustelut vierailla kielillä ovat laskettavissa yhden käden sormilla.

Kyse ei ole siitä, etteikö mahdollisuuksia olisi ollut. Takaraivossa vain on hakannut tunne siitä, että pitääkö tuo toinen minua ihan tyhmänä, jos en osaakaan muodostaa lauseenvastiketta oikein tai käytä hienoja fraaseja.

Ongelma ei ole ainoastaan minun, sillä sitähän kielten opiskelu on koulun penkillä ollut ensimmäisistä hetkistä lähtien. Pilkun viilaamista ja kielioppisääntöjen hiomista. Ei suomalainen uskalla puhua vieraita kieliä, ellei pilkku varmasti kuulu oikeassa kohdassa.

HERÄSIN karuun totuuteen pari viikkoa sitten. Sain työtarjouksen, jonka ehtona oli kohtuullinen ruotsin kielen osaaminen. Vaikka tarjous oli loistava, ensimmäisenä aivoni rekisteröivät vain sen, että minun pitäisi puhua ruotsia kokonainen viikonloppu.

Kauhistuttava ajatus lamaannutti minut niin täysin, etten osannut heti sanoa kyllä. Hetken olin valmis sanomaan ei, koska ruotsin puhuminen epäilytti.

– SELKÄTAIVUTUKSEEN ASETUTAAN vaihe kerrallaan, jokaista kehon lihasta kuunnellen, kertoo Om Yoga -koulun opettaja Piia Mäkinen. Iyengar-jooga on yksi maailman suosituimmista joogamuodoista. Siinä joogaaja käyttää apunaan erilaisia tukia, kuten selän alle asetettavia puisia palkkeja. Palkit auttavat joogaajaa asettumaan oikein asanaan, eli jooga-asentoon. Om Yoga -koululla pääsee kokeilemaan Iyengar-taaksetaivutusta työpajassa 6. joulukuuta.

MUISTILISTA 27.11.−3.12.2014: Pikkujoulunodotusta TORSTAI

PERJANTAI

LAUANTAI

SUNNUNTAI

MIKKO HYYTIÄ

MAANANTAI

TIISTAI

KESKIVIIKKO

27. 28. 29. 30. 1.

2.

3.

TARTU KIINNI!

KRÄÄSÄTÖN JOULU

JOULUKORTIN PÄIVÄ

TÄHTINÄYTÖS

TULE JOULU KULTAINEN

JOULUMYYJÄISET

PIANOKASINO

Improvisaatio­ teatteri Uusi Kattaus tart­ tuu hetken huumaan ja yleisön ehdo­ tuksiin.

Elektroniikkaromut kuusen oksille.

Aineettomien lahjojen lahja­ korttipaja.

Joulukortti­ kauppiaita ja -keräilijöitä ympäri Suo­ men. Joulu­ korttien askartelupaja.

Tähtitaivaan katselua kaukoputkella, pilvisellä säällä tieto­ koneohjelman avulla.

Luisteluesityksiä yli 500 luistelijan voimin. Tap­ paran taito­ luistelijoiden joulushow.

Tampereen seudun näkö­ vammaiset ry:n käsityön­ tekijöiden joulumyyjäi­ set.

Tasatunnein pyörähtävä soittoruletti, jossa opetta­ jat arvotaan.

Opiskelijat 5€

Ilmainen

Ilmainen, näyttelyt ja työpaja 4€/10€

Aikuiset 5€, 7–17-vuotiaat 2€

10€, 3–12-vuotiaat 6€.

Ilmainen

Ilmainen

Tukkateatteri, Tammelan puistokatu 29, klo 19–20.30

Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2, klo 12–19

Vapriikki, Alaverstaan­ raitti 5, klo 10–15

Tähtitorni, Kaupinpuis­ tonkatu 28, klo 19–21

Hakametsän jäähalli, Keltinkatu 2, klo 17.30–19

Aleksis Kiven katu 30, työpajat, klo 14–19

Musiikkiopisto, Valtakatu 20 Valkeakoski, klo 15–18

SUOMEN koulujärjestelmässä ei ole pakollisia vieraiden kielten puhekursseja. Valinnaisia puhekursseja on, mutta liian moni oppilaista jättää ne syystä tai toisesta ottamatta, vaikka paahtaa läpi kaikki muut kurssit.

Omassa lukiossani saksa oli niin eksoottinen kieli, ettei siitä ollut tarjolla minkäänlaista puhekurssia. Ruotsi taas oli keskustelua lemmikeistä ja lempiasioista, ystäväkirjatouhua siis. Tuntuu hassulta, että kirjoitelmia piti osata kirjoittaa politiikasta ja uskonnosta, mutta puheena riitti kertoa, että omistaa koiran.

KANSALAISOPISTOSSA ranskaa opiskellessani olen tutustunut uuteen kieleen omasta mielestäni nurinkurisesti – puhuttu kieli on etusijalla.

Aluksi tieto siitä, etten osaa kirjoittaa sanasta sanaan kaikkia osaamiani asioita tuntui ahdistavalta. Jälkeenpäin olen kuitenkin huomannut, kuinka paljon enemmän kielen puhuminen tukee sen kirjoittamista kuin toisinpäin.

Suomen kouluissa on aika siirtyä puhepainotteisempaan opetukseen. Meitä pitäisi jo lapsina kannustaa käyttämään vähäistä sanavarastoamme puheessa eikä vain opettaa kopioimaan merkkijonoja vihkoomme.

Kielioppisääntöjen täydellinen osaaminen ei ole kaikki kaikessa. Tärkeintä on uskaltaa avata suunsa virheistä huolimatta.

Tavoiteltavaa ei ole täydellisyys, vaan uskallus olla vajavainen.

KEVÄÄLLÄ 2014 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: KRISTA KIERIKKA. LÄHDE: VIESTINTÄVIRASTO

Valtava määrä mobiilidataa Suomen matkaviestinverkossa siirretty tietomäärä kasvaa huimasti.

teratavua 180 000

Suomessa vuosittain

150 000 120 000 90 000 60 000 30 000 0

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi

Megatavua henkilöä kohti päivässä 2013 2007

0,3

94,2

Yksi kilotavu on 1 024 tavua.

Yksi megatavu on 1 024 kilotavua.

Yksi gigatavu on 1 024 megatavua.

Yksi teratavu on 1 024 gigatavua.