ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13
⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?
Nimettömät kriitikot kokoontuvat MEDIAPELIÄ
Oletko aina halunnut kysyä jotakin tavalliselta lukiolaispojalta? Tai vaikkapa prostituoidulta? Ennen 2000-lukua neuvoa kysyttiin Eki-sedän palstalta, mutta nyt kysytään Ask.fm:stä.
Terhi Romo
terhi.romo@uta.fi KATARINA SÄLLYLÄ
ASK.FM on nettisivusto, jolle rekisteröityneiltä käyttäjiltä voi kysyä anonyymisti mitä tahansa. Palvelulla on 136 miljoonaa käyttäjää yli 150 maassa. Ask.fm ilmoittaa arvoikseen uteliaisuuden, nimettömyyden, turvallisuuden, kunnioituksen ja yhteisöllisyyden. Kysymyksiä ja vastauksia selatessa tuntuu, että turvallisuus ja kunnioitus ovat monilta unohtuneet. Anonyymiys näyttää houkuttelevan netti-
kiusaajat paikalle. Monien käyttäjien sivuilla kysymykset ovatkin itse asiassa painokelvottomia kommentteja. Siellä missä on anonyymejä, on myös kiusaamista. Miksi ihmiset haluavat asettaa itsensä arvosteltaviksi? Huomio on ainakin taattu. Tavallisen Jari-Petterin vastauksia seuraa yli 5000 ihmistä. Ehkä sen takia kannattaa kestää muutama negatiivinen kommenttikin.
Suomalaisuutta korostava puolue haluaa kuihduttaa suomalaisen taiteen. Miksi? KULTTUURIPOLIITTINEN keskustelu alkoi jälleen, kiitos perussuomalaisten. Nyt kasvottomiksi jääneet kulttuurialan leikkaukset saavat ainakin yhdet kasvot. Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola olisi valmis puolittamaan tai lopettamaan kokonaan kirjailijoiden, kääntäjien ja taiteilijoiden apurahat, jos taloudellinen tilanne ei kohene.
Sanni Heikkinen
⋆⋆MIKSI NÄIN?
Messissä journalismin murroksessa Uusi Inari on Suomen ensimmäinen pop up -paikallislehti. Jos tarvittava rahoitus saadaan kasaan, lehteä julkaistaan kuukauden ajan helmi–maaliskuussa. Miten idea pop up -lehdestä lähti liikkeelle, Uuden Inarin päätoimittaja Mari Uusivirta? – Ideaa on työstetty nyt jo puolitoista vuotta. Lähdimme liikkeelle päähänpistosta, mutta sen jälkeen rahoitusmuoto on hioutunut ja kärki terävöitynyt. Miksi valitsitte juuri Inarin? – Inari on mielenkiintoinen paikkakunta, joka tuli esille heti ideointivaiheessa. Inarissa kiteytyvät paikallislehtien kysymykset. Inarilla on kaksi rajanaapuria ja saamelaisvähemmistö sekä se sijaitsee kaukana etelässä tehtävistä päätöksistä. Luotatteko siihen, että tarvittava rahoitus järjestyy? – Kun tekee tällaista isoa projektia, niin täytyy uskoa omaan tekemiseensä. Tietysti jos tämä nyt kaatuu, niin harmittaa. Toisaalta sekin olisi tulos, josta voisi vetää johtopäätöksiä.
Miksi lähditte projektiin, Uuden Inarin toimittaja Vilma Ruokoski? – Halusimme tuoda paikallislehdet maailmankartalle. On mielenkiintoista huomata, miten eri tavalla Helsingissä tehty päätös vaikuttaa Inarissa kuin Helsingissä. Lisäksi koska lehteä julkaistaan vain kuukausi, voi periaatteessa tehdä mitä vain. Tarvitaanko Suomeen lisää tällaisia projekteja? – Journalismi on murroksessa ja siinä pitää olla mukana. Jonkun täytyy ratkaista esimerkiksi paikallislehtiin liittyviä kysymyksiä. Se voi olla joku muu tai se voit olla sinä. Haluatko tietää lisää Uudesta Inarista? Kuuntele tekijöiden haastattelu Radio Moreenin Verstas-ohjelmassa tänään kello 16 alkaen. Saana Huhtala
”Eikö todellista tasa-arvo olisi sallia myös mies-mies-mies -liitot, tai 2 miestä 4 naista- kimpat, sekä lasten ja vanhempien avioliitto-oikeus.” Juhanix, hs.fi ”Sukupuolineutraali on ehdottomasti parempi koska käsite tasa-arvoinen on täysin järjetön. Tasa-arvoa ei ole olemassakaan ehkä ei edes teoriassa.” Olen eri mieltä, hs.fi ”Lopettakaa jo tämä bimboilu! Miehen ja naisen keskenään solmima avioliitto on kahden eri sukupuolta olevan ihmisen välinen tasa-arvoinen avioliitto.” Terve!, hs.fi ”Kyseessä on homosaastalaki eikä mikään muu.” ope maalta, suomi24.fi ”Vilken ”neutral” term används när medborgarinitiativet om skolsvenskan behandlas?” @MattiasFagerhol Mikko Hyytiä
NOORA VILÉN
⋆⋆GRADU PAKETISSA
Anna-Maria Talvio: Toimittajan itsesensuuri. Seurausten pelko – suomalaisen sananvapauden uhka. Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos 2014.
Eduskunta äänestää tasa-arvoisesta ja sukupuolineutraalista avioliittolaista. Kielitoimiston mukaan molemmat ilmaukset ovat oikein, mutta mitä sanoo kansa?
⋆ ⋆LÄMPENEE
Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.
MINKÄLAISISSA TILANTEISSA toimittajat harjoittavat itsesensuuria? Millaisia rajoituksia he kokevat työssään? Tutkimuksesta selviää, että pelko seurauksista vaikuttaa siihen, miten toimittajat kirjoittavat juttujaan. Joka neljäs toimittaja on seurausten pelossa jättänyt jutun kokonaan kirjoittamatta. Enni Mansikkamäki
Toimittaja, ole asiantuntija! Uutistamo sysää toimittajan syrjään tutkijan ja median välistä.
UUTISTAMO KUVAILEE itseään tieteen ja median kohtauspaikaksi. Eri alojen tutkijat toimivat itse toimittajina, eivät pelkästään asiantuntijoina ja haastateltavina. Tutkijoilla on vapaat kädet kommentoida kuumimpia uutisaiheita oman asiantuntemuksensa puitteissa. Toimittajakoulutuksen käyneiden ihmisten kanssa työpaikoista taistelevat ekonomit, valtiotieteilijät ja luonnontieteilijät. Tulevaisuudessa pelkkä kirjoitustaito ei toimittajalle riitä. Lukijat haluavat yleistyksien sijaan kovaa faktaa. Enni Saikkonen
APURAHOJEN LEIKKAUKSET pakottavat taiteilijat hakemaan toimeentulonsa jostakin muualta. Taide ei synny itsestään. Haluammeko todella, että 100 vuoden päästä Suomi on pyyhkiytynyt pois taiteen kentältä? Mutta toisaalta, eiväthän taiteilijat tarvitse rahaa. Helsingin Sanomien artikkelissa kansanedustaja Eerola kommentoi apurahojen leikkausta. – Apurahojen leikkaus voi kuulostaa julmalta, mutta olen tänä syksynä tutustunut Aleksis Kiveen. Hän teki mestariteoksensa hyvin köyhissä oloissa. Eerola on hyvin rohkea tiivistäessään taiteen proosan kirjoittamiseen. Hän ei lausunnossaan ole ottanut huomioon, että esimerkiksi elokuvat luokitellaan myös taiteeksi. Vai elääkö Eerola 1800-luvulla? Taiteilijat saattavat pystyä elämään kädestä suuhun, mutta taiteen tekemiseen tarvitaan nykyään muutakin kuin paperi ja kynä. Uusi elokuvakamera maksaa uuden auton verran. Perussuomalaiset ei varsinaisesti ole kulttuurin suurkuluttajia. Suomen Kulttuurirahaston suurtutkimuksessa kielteisimmin kulttuuriin suhtautuvat perussuomalaisten kannattajat. Miksi perussuomalaiset ottavat kantaa kulttuuripolitiikkaan, jos eivät edes ole kartalla tämän hetkisistä kulttuurin virtauksista? VUONNA 2011 perussuomalaiset järkytti kivikautisella taidelinjauksellaan, jossa esitettiin nykytaiteen tukemisen rajoittamista. Puolue sallisi kouluissa ainoastaan klassisen taiteen tukemisen. Linjaus on näköalaton. Se muistuttaa pelottavan paljon Neuvostoliiton sosialistista realismia, jossa taiteen päätarkoituksena oli ajaa kommunismin päämääriä. Perussuomalaiset voisivat palata taidehistorian luennoille. Uusi tyylilaji syntyy usein vastareaktiona vallitsevaan taidekäsitykseen. Tästä johtuen useat taiteen kansallissankarimme ovatkin olleet omana aikana väärinymmärrettyjä. Köyhyydessä riutuneen Kiven tunnetuin teos Seitsemän veljestä sai aikoinaan kulttuurikriitikoiden murska-arvion. Lopettamalla taiteen tukemisen varmistamme, että maahamme ei enää synny uusia kansallissankareita.