Utain 10/2014

10/2014

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 14

elämykset 16

huvit 17

Some sodan välineenä Myös terroristijärjestöissä on huomattu sosiaalisen median koukuttavuus.

Tapani Iivanainen s. 15

Pohjanmaan kautta?

Erikoisvahvat alkoholiannokset eivät kiinnosta kuppiloita: poikkeuslupia haetaan vain vähän. s. 2

Yhteisöllisyyys palasi Kiinanmuuriin Nyt äidit ystävystyvät 60-luvun tapaan lasten leikkiessä pihalla. s. 8

Maailmassa on myös hyviä uutisia Mika Tommola viimeistelee Maikkarin Kymmenen uutiset loppukevennyksellä. s. 14

2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

20.11.2014

AVAUS

Saara Tammi

tammi.saara.m@student.uta.fi

Ihmisellä ei ole aikaa sairastaa.

Nappi naamaan, ja oireet katoavat, mutta ei sairauden aiheuttaja.

SÄRKYYN TAI SAIRAUTEEN ei kel-

lään ole kiireisessä arjessa varaa. Toistuva päänsärky talttuu särkylääkkeillä, ja töitä jaksaa syysflunssassakin puskea tulehduskipulääkkeen voimin.

Tärkeintä on päästä häiriötekijästä eroon eikä selvittää, mikä siihen on syynä.

SUOMI EI OLE antibioottien pahin

suurkuluttaja Euroopassa, mutta muihin Pohjoismaihin verrattuna niitä popsitaan maassamme eniten.

Antibiootti on monelle ihmelääke, vaikkei aina tarpeellinen. Tuhotessaan keholle haitallisia bakteereja antibiootti hyökkää myös elimistöä suojaavaa normaalia bakteeristoa vastaan. Yhden infektion nujertaminen voi altistaa uudelle.

Sairastuneet marssivat lääkäriin antibioottia vaatimaan. Joskus kuuri on tarpeellinen, mutta entä jos hoidosta päättäminen jätettäisiin sittenkin lääkärin vastuulle?

ASENTEIDEN on muututtava. Syksyiset flunssa-aallot eivät ilmesty tyhjästä, vaan iskevät vastustuskyvyn ollessa alhaisimmillaan.

Syö hyvin, nuku tarpeeksi, liiku riittävästi. Jätä itselääkitys ja antibiootit vasta viimeisiksi vaihtoehdoiksi.

Sairauden oireet ilmaantuvat syystä.

Sen sijaan, että oireet sysätään sivuun lääkkeiden avulla, kannattaa ymmärtää levätä silloin, kun keho sitä pyytää.

Ravintoloitsijat antaneet pakit väkeville drinkeille VIINA Alkoholin tarjoajilla olisi mahdollisuus myydä erikoisvahvoja

juomia, jotka sisältävät enemmän väkevää alkoholia kuin lain sallimat 4 senttilitraa. Harva kuitenkaan hakee poikkeuslupaa.

RAVINTOLAN, baarin tai hotellin on hankittava poikkeuslupa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta, jos se haluaa tarjota asiakkailleen erikoisia tai tavanomaista suurempia cocktaileja. Juomakohtainen, toistaiseksi voimassa oleva lupa maksaa 500 euroa.

Lupia haetaan Valviralta harvoin.

– Tilanne vaihtelee vuosittain, mutta määrä ei koskaan nouse yli 10:een vuodessa. Joinakin vuosina lupia ei haeta lainkaan, kertoo Valviran lupaosaston lakimies Natalia Lumme.

POIKKEUSLUPA on olemassa lähinnä niitä hotelleja varten, jotka haluavat säilyttää minibaareissaan 5 senttilitran viinapullot. Muita luvanhakijoita ovat drinkkibaarit.

– Lupaa voi hakea kansainvälisesti tunnettuja drinkkejä varten, joihin kuuluu oleellisesti 4 senttilitran rajan ylittävä määrä väkevää alkoholia. Käytännössä ainoa tällainen drinkki on long island iced tea, sanoo Lumme.

Poikkeusluvalle täytyy olla perusteltu syy.

Juoman reseptin tulee olla sellainen, ettei sitä voi toteuttaa ilman tavallista suurempaa alkoholimäärää.

Kyseessä voi olla myös uusi kotimainen drinkki, mutta sellaista Valvirassa ei ole tullut vastaan.

Tamperelaisen Barmacia-drinkkibaarin omistajalle Leon Aguileralle tieto poikkeusluvasta on uusi.

– Jos asiakas tilaa long island iced tean, teen sen 4 senttilitran vahvuisena, Aguilera kertoo.

ALKOHOLIN annoskokoja valvoo aluehallintoviraston tarkastaja normaalin annis-

keluvalvonnan yhteydessä. Jos ravintola tarjoilee luvatta erikoisvahvoja drinkkejä, se voi menettää anniskelulupansa.

Poikkeuslupakäytäntö ei ole lakimies Lumpeen mukaan enää nykypäivää.

– Varmaan sen vuoksi ravintoloitsijatkaan eivät aktiivisesti hae lupia. Jos alkoholilain uudistus olisi toteutunut Kataisen hallituksen aikana, tämä olisi todennäköisesti ollut poistuvien käytäntöjen listalla.

Iida Ahonen

”

Käytännössä ainoa rajan ylittävä drinkki on long island iced tea.

Natalia Lumme, lakimies

SILJA VIITALA

Barmacia-baarin omistajan Leon Aguileran mukaan monet suomalaiset eivät 4 senttilitran rajoituksen vuoksi edes tiedä drinkkien oikeita alkoholimääriä.

Aguileran mukaan monet drinkit, esimerkiksi mojito ja margarita, ovat muualla maailmassa väkevämpiä kuin Suomessa.

⋆ ⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin.

Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: 050 318 5924 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (1. toimituspäällikkö) Anu Kuusisto (2. toimituspäällikkö) Laura Vuoma (1. ulkoasupäällikkö) Teemu Helenius (2. ulkoasupäällikkö) Toimitussihteerit: Silja Eisto, Karla Kempas, Linda Laine, Riikka Oosi AD: Senni Luttinen

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

Eroneuvonnan suosio ylitti odotukset EROPERHEILLE syyskuussa perustettu infopiste tuli tarpeeseen. Tampereen kaupungin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton tarjoama maksuton neuvontapalvelu saavutti suuren suosion.

Kysyntää oli niin paljon, että kaikille halukkaille ei pystytty tarjoamaan neuvontaa. Syksyn aikana on autettu jo noin 20 perhettä huomioimaan lapsen näkökulma erossa.

Infopisteen koordinaattori Marja Olli Mannerheimin lastensuojeluliitosta kertoo neuvontapalvelun vastanneen kysyntään. Eroperheet joutuvat tavallisesti jonottamaan vastaavanlaisia palveluita pitkään.

Lisäksi se, että eroneuvontaa järjestetään perhetalolla illalla, houkuttaa vanhempia. Yleensä vastaavia palveluita tarjotaan vain virka-aikana.

Alun perin kokeiluksi tarkoitettu infopiste jatkaa kysynnän vuoksi neuvontaa Laivapuis-

Yliopisto vaikenee sijoituksistaan ton perhetalolla myös joulukuun jälkeen.

– Eron uhatessa infopisteellä tarjotaan perheelle henkistä tukea ja opastusta käytännönjärjestelyihin mahdollisimman nopeasti. Lisäksi perheet tarvitsevat apua pitkään.

ARJEN RUTIINIT ovat tärkeitä lapsille, ja infopisteessä vanhempia neuvotaan ottamaan huomioon lasten sopeutuminen suuriin muutoksiin.

Ollin mukaan aikuiset haluavat siirtyä eron jälkeen nopeasti eteenpäin. Lapset taas kaipaavat enemmän aikaa uuteen tilanteeseen tottumiseen.

– Vanhemmat kaipaavat tukea oman pettymyksensä käsittelyyn. Vasta sen jälkeen heidän on mahdollista auttaa lasta. Eronkin jälkeen isän ja äidin olisi pystyttävä kohtaamaan toisensa vanhempina.

FOSSIILIVAPAA TAMPERE -kampanjan perustajajäsen Henna-Elise Selkälä moittii Tampereen yliopistoa siitä, ettei se ole luovuttanut tarkempia tietoja sijoituskohteistaan julkisuuteen.

Tampereen yliopiston hallintojohtaja Petri Lintusen mukaan sijoituskohteet ovat salaisia, koska ne ovat liiketoimintaa, eli keino hankkia tuloja yliopistolle. Sijoituskohteita ei ole eritelty tilinpäätöksessä.

Lintunen kertoo, että yliopiston sijoitusperiaatteisiin on kuitenkin kirjattu eettinen koodisto, joka ei tue esimerkiksi lapsityövoiman käyttöä.

Fossiilivapaa Tampere -kampanjan tavoitteena on selvittää, onko Tampereen julkisyhteisöillä, kuten yliopistoilla tai kaupungilla, sijoituksia fossiilista energiaa käyttävissä yhtiöissä tai niitä tukevissa rahastoissa.

Elina Korhonen

Anni Lindgren

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3

utain.uta.fi

Pukin eläke kertyy aiempaa helpommin

SILJA VIITALA

JOULUPUKIN on tänä vuonna helppo ilmoittaa veronalainen ansiotulonsa. Internetin uusi palkkaus.fi-palvelu houkuttelee pukkeja hoitamalla paperisodan heidän puolestaan.

Tamperelainen Juha-Matti Kivinen, 27, on kiertänyt koteja jouluaattoisin 10 vuotta. Ainakin 5 viimeisintä vuotta hän on tehnyt pukkikeikkaa ansaitsemismielessä.

– Kirjekuoressa maksamista on pidetty hyväksyttävänä, joten minäkin olen aiemmin tehnyt niin, Kivinen kertoo.

Kivinen tarttui tilaisuuteen tarjota pukin vierailu säädösten mukaan, kun hän sai tietää, ettei hänen itse tarvitse käyttää energiaa paperitöihin.

Pukkimäärät palkkaus.fi-palvelussa ovat vielä verrattain pienet. Keskiviikkona sivustolla oli 13 pukki-ilmoitusta. Toimitusjohtaja Janne Isosävin mukaan yritys haluaa kannustaa lailliseen työhön, ja pukin eläkkeen kerryttäminen on osa tavoitetta. Etuna kotien kannalta on se, että perheet voivat luottaa lailliseen pukkiin muita vankemmin. Yritys ei ota pukkien välittämisestä välityspalkkiota.

– Palvelun kautta molempien osapuolten tiedot tiedetään. Toisin on, jos pukki on sattumalta valittu, Isosävi sanoo.

Lassi Kuisma

Uimahyppyvalmentaja Juha-Matti Kivinen toimii myös joulupukkina. Kotona pukkia odottaa Aatos-poika.

Talvi ajaa juoksijat lenkkipoluilta TALVIJUOKSIJALTA on ulkoilureiteille pääsy kielletty. Kaikki Tampereen liikuntapalveluiden hallinnassa olevat ulkoilureitit muutetaan talviaikaan hiihtoladuiksi, jos olosuhteet sen vain sallivat. Osa juoksijoista vaihtaa lenkkitossut hiihtomonoihin, mutta lopuilla on tyytyminen kevyen liikenteen väyliin ja sisäjuoksuun.

Hiihtoväyliksi muuttuvia ulkoilureittejä on muun muassa Kaupin ulkoilualueella, Hervannassa ja Kaukajärvellä. Lyhyemmät hiihtolenkit tehdään Pyynikille ja Peltolammille.

TAMPEREEN KAUPUNGIN liikuntapalveluiden rakennusmestarin Pasi Lähteenmäen mukaan valaistuja hiihtoreittejä syntyy yhteensä noin 90 kilometrin matkalle.

– Totta kai saamme pyyntöjä siitä, että osa reiteistä säästettäisiin lenkkeilijöiden ja kävelijöiden käyttöön. Kaupunkialueella on kuitenkin niin paljon hiekoitettuja kävelyteitä, että ulkoreitit on talvella pyhitetty hiihtäjille.

Tampereen maratonklubin puheenjohtajan Petri Juutin mukaan juoksu ei lopu talven alkuun, mutta paikkoja, joissa sitä

voi harrastaa, joutuu miettimään tavallista tarkemmin. Monet maratonklubin jäsenistä harrastavat talvella sekä juoksua että hiihtoa.

– Hienoahan olisi, jos myös juoksijoille tai kävelijöille löytyisi talvella valaistuja metsäreittejä. Itse juoksen esimerkiksi työmatkoja tai juoksumatolla. Vauhtikestävyyslenkkejä voi juosta vaikka Pirkkahallissa.

TAMPEREEN JUOKSIJOIDEN jäsenistä osa juoksee asfaltilla ympäri vuoden.

– Kovalla alustalla voi olla ikävä juosta,

mutta lumikerros pehmentää iskua. Kävelyteillä suurempi ongelma syntyy, jos lunta tulee paljon. Teitä ei välttämättä aurata tarpeeksi usein, jolloin saa pari tuntia kahlata lumessa, sanoo Päivi Laakkonen Tampereen Juoksijoista.

Viime keväänä Kaupin 6-kilometrinen tykkilumilatu mahdollisti hiihtokauden jatkumisen pitkälle huhtikuuhun. Vähälumisena talvena tykkilumiladun ylläpito vaatii pakkaskelejä.

Saara Tammi

⋆ ⋆NÄIN LEHTI TEHTIIN

Tietokonepeleistä MM-pronssia

Selkokielisen sisällön tarve kasvaa

Pohjolan leijonalle Tieto-Finlandia

Noidannuoli Kiinanmuurissa

SUOMI SIJOITTUI kolmanneksi Kansainvälisen elektronisen urheilun liiton maailmanmestaruuskilpailuissa Azerbaidžanissa 12.–17. marraskuuta. Elektroninen urheilu on tietotekniikkaa hyödyntävää kilpaurheilua.

Suomalaisilla oli edustus kisojen jokaisessa lajissa. Elektronisen urheilun pelaajan Vesa Hovisen mukaan Suomen iso maajoukkue oli yksi syy menestykseen.

– Meillä oli tosi hyvä joukkuehenki ja voitontahto oli kova. Parannettavaa on kuitenkin aina, sillä emme saaneet turnauksessa yhtäkään voittoa, Hovinen kertoo.

Hovinen sijoittui StarCraft 2:ssa 8:nneksi.

StarCraft 2 on tietokoneella pelattava nopeatempoista sakkia muistuttava strategiapeli, joka vaatii taktiikkaa ja keskittymistä.

- Minulla on ollut vähän taukoa pelaamisesta, mikä kostautui turnauksessa, Hovinen kertoo.

SELKOKIELTÄ TARVITSEVIEN suomalaisten määrä kasvaa väestön vanhenemisen ja maahanmuuton lisääntymisen takia. Suomessa asuu jo puoli miljoonaa ihmistä, joille yleiskieli on liian monimutkaista.

Selkokielellä tarkoitetaan kirjoitettua tai puhuttua kieltä, joka on sisällöltään ja rakenteeltaan yleiskieltä yksinkertaisempaa.

Usein tarve selkokielelle on jokin synnynnäinen syy, kuten kehityshäiriö tai oppimisvaikeus. Selkokieltä tarvitsee myös moni sairaskohtauksesta kuntoutuva. Selkokeskus on arvioinut, että selkokielisestä sisällöstä hyötyy väliaikaisesti jopa 25 prosenttia suomalaisista.

Selkokeskuksen johtajan Leealaura Leskelän mukaan selkokielisiä palveluita ei ole tarjolla läheskään tarpeeksi. Esimerkiksi kaikki viranomaispäätökset ovat vain yleiskielellä.

VUODEN 2014 Tieto-Finlandia-palkinnon on saanut Mirkka Lappalaisen teos Pohjolan leijona, Kustaa II Adolf ja Suomi 1611– 1632. Palkinnonsaajan valinnut Tampereen yliopiston dosentti Heikki Hellman kiitteli teosta hyväksi tarinaksi ja henkilökuvaksi, joka onnistuu myös valottamaan Suomen ja Ruotsin yhteiskunnallisia oloja ja suhdetta 1600-luvun alussa. Hellmanista kirja auttaa ymmärtämään, mistä me tulemme ja keitä me olemme. Palkinnon arvo on 30 000 euroa.

Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtajan Jukka-Pekka Pietiäisen mielestä kulunut tietokirjasyksy on ollut erittäin mielenkiintoinen. Parhaimpien kirjojen kärkeä hän kuvailee laveaksi. Jotain tasosta kertoo Pietiäisen mielestä myös se, että Tieto-Finlandian ehdokkaiksi ilmoittautui alun perin yli 200 kirjaa.

OLI SYNKKÄ syyskuinen yö. Olin palaamassa Tampereelle bussilla. Puolessa välissä matkaa selässäni naksahti. Kotiovelle taksista päästyäni nousin ensimmäiseen kerrokseen. Matkalla toiseen romahdin.

Kirjaimellisesti.

Makasin rappukäytävässä ja itkin. Usean ylösnousuyrityksen ja 10 minuutin huutoporun jälkeen siirryin vaivalloisesti takaisin alas. Koputin ovea, jossa on Kiinanmuurin naapuriapu -tarra. Kyynelehtien selitin hämmentyneelle naiselle olevani noidannuolen kourissa, ja pyysin häntä kantamaan matkatavarani puolestani. Naapuri suostui.

Kenties näin olisi voinut tapahtua muuallakin, mutta naapuriapu-tarra ovessa laski huomattavasti kynnystä avun kysymiseen.

Tästä ja muusta ympärillä näkemästäni innostuimme tekemään Utaimeen jutun Kiinanmuurin yhteisöllisyydestä.

Teemu Kakko

Iida Nieminen

Timo Muona

Silja Viitala

4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

SARA REIJONEN

Petra Käkelä (vas.), Lumi Siekkinen ja Pipsa Käkelä (oik.) etsivät sopivia asuja tuvan synttärinaamiaisia varten.

Pojilta pääsy kielletty

LAPSET Tyttöjen tuvalla tiedetään, että prinsessat voivat pukeutua röyhelömekkoon tai jätesäk-

kiin. Leipomisen ja askartelun lomassa keskustellaan lemmikeistä ja vanhempien avioerosta.

– ONNEKSI TÄÄLLÄ ei ole poikia, tytöt

huokaisevat usein viettäessään aikaa tamperelaisella Tyttöjen tuvalla. Vain tytöille ja naisille rajattujen tilojen tarve ei ole kadonnut minnekään.

Tuvan toiminnanohjaajan Kati Malmin mukaan yhteiset ajanviettopaikat ovat tärkeitä, mutta tyttöjen ja poikien täytyy saada olla myös erikseen. Tytöt sanovat voivansa olla tuvalla rauhassa omia itsejään, ilman rooleja.

OVIKELLO SOI yhtenään Tyttöjen tuvan auettua kello kolmelta. Koulupäivä on ohi ja eri-ikäiset kävijät saapuvat vähitellen paikalle. Jotkut ottavat esiin läksykirjat, jotkut taas menevät suoraan keittiöön valmistamaan itselleen nuudeleita. Vakiokävijät huikkaavat iloisen tervehdyksen ohjaajille ja muille tytöille. Suurin osa tytöistä asettuu koko tuvan pituisen ruokapöydän ääreen ja keskustelut kissoista, neliöjuurista ja työmatkoilla olevista äideistä alkavat välittömästi.

Vähän väliä tytöt juoksevat kertomaan tuvan aikuisille jotakin tärkeää.

– Arvaa mitä, arvaa mitä! Olen ollut neu-

lomassa sitä villapaitaa ja arvaatteko mitä tapahtui? Meidän kissa oli illalla purkanut sen koko paidan!

IDEAN TYTTÖJEN TUVASTA Malmi sai jo opiskeluaikoinaan, mutta ei uskonut, että tulisi toteuttamaan ajatuksen joskus käytännössä.

– Olin tukihenkilönä muutamille tytöille ja huomasin, että turvallista aikuista ja naisen mallia tarvitsevat kaikki tytöt – myös he, joiden elämässä on läheisiä aikuisia. Olin heille kuin isosisko.

Tyttöjen tupa perustettiin 16 vuotta sitten osaksi Ahjolan Setlementti ry:n nuorisotyötä. Tuvan ja ympäri Suomea levittäytyneiden Tyttöjen talojen toiminta on samankaltaista, mutta tuvan kävijöissä on tyttöjä eskari-ikäisistä ysiluokkalaisiin. Tyttöjen talolla taas käyvät teini-ikäiset ja nuoret aikuiset.

Aluksi tuvan päätehtävänä oli isosiskotoiminta, joka keksittiin Tampereella. Toiminnan tavoitteena on löytää 6–16-vuotiaille tytöille, eli pikkusiskoille, isosisko – vastuullinen aikuinen ystäväksi ja tueksi arkeen ja naiseksi kasvamiseen. Pian huomattiin, että

MIKÄ?

Tyttöjen tupa ○○Ahjolan Setlementti ry:n toimintaa. ○○Perustettiin vuonna 1998. ○○Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. ○○Avoinna tiistaisin ja torstaisin kello 15–20.

tytöt kaipasivat tämän lisäksi turvallista tilaa, jossa oleskella ja tavata toisiaan päivittäin. Nyt tuvan aukioloaikoina paikalla on yleensä henkilökunnan lisäksi 30–40 tyttöä sekä muutama vapaaehtoinen tupaisosisko.

POIKIA EI tyttöjen tuvalle päästetä ja tällä on syynsä. Tytöt kaipaavat omanalaisiaan ajanviettotapoja, ja heidän kehityksensä kipukohdat ovat erilaisia kuin pojilla. Tarkoituksena on myös laajentaa tyttöyden määritelmää.

– Täällä tytöille tarjotaan mahdollisimman monenlaisia naiseuden malleja. Jokainen voi olla tyttö omalla tavallaan ja tulla

yhtälailla hyväksytyksi, Malmi kertoo.

Erilaisuus on läsnä tuvalla jatkuvasti jo siksi, että kaikki paikallaolijat ovat eri-ikäisiä. Tuvalla otetaan huomioon ominaispiirteet, jotka liittyvät nimenomaan tyttöjen väliseen vuorovaikutukseen. Esimerkiksi koulussa tämän huomioiminen on vaikeaa, koska tytöt ja pojat ovat jatkuvasti yhdessä.

– Usein tytöt eivät tuo mielipiteitään julki samalla tavalla kuin pojat. Koulussa tytöt jäävät joskus hiljaisiksi ja myötäilevät, kun pojat ilmoittavat opettajalle kovaäänisesti, mitä he haluavat tehdä, Malmi lisää.

Kouluterveydenhoitajat tai kuraattorit saattavat opastaa tukea tarvitsevat tytöt mukaan toimintaan. Joskus taas vanhemmat rohkaisevat tyttöjä tutustumaan tupaan.

Osa tytöistä taas saattaa poiketa paikalle uteliaisuudesta, kun on huomannut tuvan ohikulkumatkalla.

NOORA MÄÄTTÄ , 8, on tullut Tyttöjen tuvalle kahden kaverinsa seurassa. Mäkelä on tuvalla vasta toista kertaa ja aikoo tulla tulevaisuudessakin.

– Tykkään eniten näyttelemisestä ja tietokonepelien pelaamisesta. Täällä aikuiset

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5

”

Tyttöjen tuvan ruokapöydän pituutta on kasvatettu sitä mukaa, kun kävijät ovat lisääntyneet.

Tuvan alakerrassa Noora Määttä ja Anniina Ylitalo (edessä) keskittyvät videopelien pelaamiseen.

auttavat ja kuuntelevat aina.

Määttä ilmoittaa, että myös tytöt voivat olla vahvoja. Omassa koululuokassa hän jaksaa nostaa enemmän kuin muut.

– Pojat eivät ole ainoita vahvoja, Määttä toteaa painokkaasti.

Tyttöyttä käsitellään muun toiminnan lomassa, mutta tuvalla tehdään myös harjoituksia, joiden avulla opitaan, millainen tyttö tai nainen kukin on. Tuvan värikkäät seinät ovat täynnä valokuvia, joita Kati Malmi kutsuu Ihanakuviksi. Niitä varten tytöt ovat saaneet pukea valitsemansa vaatteet tai rooliasun, valita kuvauspaikan, poseerauksen ja kuvakulman. Kuvien avulla tytöt saavat opetella itsensä hyväksymistä.

meroa. Vaatteet tasa-arvoistavat erilaisista sosiaalisista taustoista tulevia lapsia.

UUDELLE VIERAILIJALLE tupa näyttää paikoittain stereotyyppisen tyttömäiseltä.

Kaksikerroksisissa tiloissa on muun muassa meikkaushuone ja prinsessamekkoja.

Vaaleanpunainen ja oranssi väri hallitsevat sisustusta. Yksi tuvan perinteikkäimmistä juhlista on prinsessapäivä. Nimestään huolimatta tapahtumassa puretaan sukupuolirooleja.

– Paikalla on ollut esimerkiksi jätesäkkiprinsessoja, ja jotkut eivät pue päällensä minkäänlaista rooliasua. Toisaalta ne, jotka eivät pidä satuprinsessavaatteista ovat saattaneet pukeutua liioitellun röyhelöisiin ja vaaleanpunaisiin mekkoihin ja saaneet nauttia uuden ja oudon kokeilemisesta, Malmi kertoo.

Vaatteilla on Tyttöjen tuvalla muutenkin merkityksellinen rooli. Vaatteiden vaihtopisteessä nekin tytöt, joille uusien vaatteiden saaminen on harvinaista, voivat ”shoppailla” vaatteita ilmaiseksi. Uusia vaatteita hakevat kaikki tytöt, eikä asiasta tehdä nu-

Vuosikausia täällä käyneistä tytöistä tulee myös todella läheisiä.

Kati Malmi, toiminnanohjaaja

Kati Malmi on työskennellyt toiminnanohjaajana Tyttöjen tuvalla sen perustamisesta lähtien.

TEATTERIHUONEESSA tytöt kokeilevat päällensä eläinasuja, juhlamekkoja ja peruukkeja. Tupaisosisko Lotta Järvinen istuu huoneen laidalla. Hän kyselee tyttöjen kuulumisia ja kommentoi asuvalintoja.

Järviselle tärkeintä tuvan toiminnassa on tyttöjen itsetunnon kasvattaminen. Hän haluaa tarjota tytöille tukea, jota itse olisi nuorempana kaivannut.

– Yritämme esimerkiksi auttaa koulukiusattuja tyttöjä ymmärtämään sen, että he ovat arvokkaita ja tärkeitä.

Järvistä huolestuttaa median antaman naiskuvan vaikutus tyttöihin. Median tarjoamien kuvien kautta naisille uskotellaan, että heidän täytyy sopia tiettyyn muottiin.

Tämä pitäisi kumota. Järvinen on myös huomannut, että lapset joutuvat aikuistumaan liian nopeasti. Hänen mukaansa tytöt tarvitsevat turvallisen aikuisen, joka antaa heidän olla lapsia.

KELLO VIIDELTÄ tuvalla järjestetään teehetki. Silloin kaikkien on maltettava istua hetkeksi pitkän pöydän ääreen. Osa tytöistä juoksentelee jo malttamattomana keittiön ja tuvan välillä ja auttaa kantamaan astioita pöytään. Tytöt saavat sytyttää kynttilät, ja tarjolla on teetä, leipää ja tänään poikkeuksellisesti myös täytekakkua. Kaikkien huomion saa teehetken aikana halutessaan helposti, jos on jotakin tärkeää kerrottavaa.

Pari yläasteikäistä tyttöä varaa teatterihuoneen voidakseen jutella teehetken jälkeen.

– Kerran teimme tyttöjen kanssa listan siitä, mitä tuvalla voi tehdä. Kun olimme

saaneet valtavan pitkän listan valmiiksi, sivummalla yksin läksyjä tehnyt tyttö tuli lukemaan tuotoksemme. Hän ilmoitti, että listalta puuttuu kaikkein tärkein asia: jutteleminen, Malmi kertoo.

Myös Järvinen on huomannut, että tuvalla puhutaan asioista, joista ei ehkä kehdata puhua muualla. Monien tapauksessa ympärillä ei myöskään ole aina aikuisia, jotka ehtisivät kuunnella, eivätkä levittäisi tietoja muille. Malmin mukaan keskustelut isoista teemoista lähtevät usein liikkeelle yllättävissä tilanteissa.

– Kerran kun leivoimme, tytöt aloittivat keskustelun abortista. Joskus taas väritimme ja askartelimme pöydän ääressä, kun tytöt alkoivat puhua vanhempiensa avioeroista.

Ilman turvallista tilaa näitä keskusteluja ei voisi käydä. Järvisen mukaan esimerkiksi teini-ikäiset tytöt eivät aina ole turvassa kadulla ja maksuttoman ajanviettopaikan löytäminen kodin ulkopuolelta on vaikeaa.

– On hienoa huomata, että olen ollut mukana luomassa yhteisöä, jossa uudet ihmiset otetaan aina hyvin vastaan. Vuosikausia täällä käyneistä tytöistä tulee myös todella läheisiä. Tämä on heille selvästi tärkeä paikka, Malmi toteaa.

Tyttöjen tuvalla aikaansaatuja tuloksia onkin vaikea mitata esimerkiksi kävijämäärillä. Tuvalla päästään näkemään huikeita muutoksia, ja välillä niiden eteen vaaditaan valtavasti töitä. Kaikkia saavutuksia henkilökunta ei silti pysty kirjaamaan raportteihin.

– Tulos voi olla vaikkapa se, että tyttö hymyili ensimmäisen kerran pitkiin aikoihin.

Elina Korhonen

6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Kuka pelastaisi kyläkaupat?

MAASEUTU Suomen autioituvissa kylissä

on edelleen kauppoja, mutta niiden tulevaisuudennäkymät ovat huonot.

Pelkkä ruokakauppa ei enää riitä.

useita yhteistyökumppaneita, kuten Itella, Alko ja Yliopiston Apteekki. Sen tarkoituksena on kyläkaupan palvelujen kehittäminen ja tehokkuuden lisääminen.

– Kaupoissa on kokeiltu sähköisiä näyttötauluja, joissa pyörii kunnan ilmoituksia.

Kauppa voi olla mukana myös esimerkiksi kotihoidon palveluissa tai järjestää sähköisiä terveyspalveluja, Nieminen sanoo.

KYLÄKAUPPIAAT tarvitsevat kipeästi jatkajia toiminnalleen.

– Usein kyläkauppaa pitää iäkäs pariskunta, jonka eläköitymisen vuoksi koko kyläkaupan toiminta loppuu, kertoo Kainuun ely-keskuksen yritystutkija Tapani Laitinen.

Kyläkaupan lopettaminen on vakava asia.

– Se on kyläkuoleman esiaste. Koulun lopettamisesta pääsee vielä yli, mutta kauppa vie mukanaan paljon. Elämä muuttuu hankalaksi ilman sitä, toteaa Pentti Kaulamo.

Kyläkauppa on kylällä usein viimeinen paikka, jossa palveluita voi tarjota. Tarkoituksena ei ole elvyttää pelkkiä kyliä.

– Kyläkauppojen auttaminen liittyy yritystoiminnan ylläpitämiseen Suomessa ja maan asuttuna pitämiseen, sanoo Ilkka Nieminen.

Iida Ahonen

KEHITYS on kyläkauppojen avain onneen.

MIKÄ?

Kyläkauppa

RE

IJO

NE

N

○○Kyläkauppa sijaitsee haja-asutusalueella tai pienessä taajamassa. ○○Kaupan koko on alle 400 neliömetriä. ○○Liikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa vuodessa. ○○Kyläkauppa voi kuulua ketjuun tai olla yksityisen yrittäjän omistuksessa.

RA

Pelkällä ruoan myynnillä ei enää pärjää.

Kyläkauppias Kaulamo arvioi, että tällä hetkellä kyläkauppojen tuloksesta 60–70 prosenttia tulee ruokakaupasta ja loput muista palveluista. Tulevaisuudessa palvelujen osuuden täytyy kasvaa. Palveluja voivat olla esimerkiksi posti, apteekki tai parturi.

Uusia liiketoimintaideoita kehitetään Kyläkauppahankkeessa, jonka projektipäällikkö on Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä. Hankkeessa on mukana

Kartan luvut kertovat, kuinka monta kyläkauppaa maakunnissa oli vuonna 2013. Eniten kyläkauppoja on tummimmilla alueilla, vähiten vaaleilla alueilla.

SA

SUOMESSA on tällä hetkellä arviolta 323 kyläkauppaa. Vielä 15 vuotta sitten niitä oli yli puolet enemmän. Jos kyläkauppojen kuihtumistahti jatkuu nykyistä 30 kaupan vuosivauhtia, 10 vuoden kuluttua niitä ei enää ole.

Kyläkaupan hengissä pitäminen vaatii kauppiaalta omistautumista, rahaa ja ympärivuotista työtä. Kauppiaan täytyy olla perillä siitä, mitä palveluita kyläläiset tarvitsevat. Ympärivuotiset asiakkaat ja mökkiläiset ovat välttämättömyys.

Jotkut saaristossa ja länsirannikolla sijaitsevista kyläkaupoista pitävät ovensa auki ainoastaan kesäisin.

– Lopettamisen kynnys olisi ehdottomasti matalampi ilman kesämökkiläisiä. Vuodessa on kuitenkin 9–10 kuukautta, jolloin kesäasiakkaita ei ole. Lopulta kyläkaupat ovat vakiasiakaskunnan varassa, sanoo kyläkauppa-aktiivi ja kyläkauppias Pentti Kaulamo Leppävirralta.

Tilanne saattaa kuulostaa lohduttomalta, mutta toivoa on. Kauppa on yhä kylän keskus ja tapaamispaikka.

– Suomessa on edelleen paljon harvaan asuttuja alueita, joilla väestökato ei ole niin paha. On täysin mahdollista, että kyläkauppoja tulee jopa lisää, jos niiden toiminta kehittyy, sanoo Kaulamo.

Kommentti Pirkanmaan kyläkaupat ovat hukassa PIRKANMAAN kyläkauppojen sijaintitiedot ovat ilmeisesti saavuttamattomissa.

Ketjuihin kuuluvien kyläkauppojen sijainnit selviävät ketjuilta, mutta yksityisyrittäjien kaupat jäävät pimentoon.

Ely-keskuksella ei ole tarkkoja listauksia kyläkaupoista, vaikka se on rahoittanut kyläkauppoja koskevia tutkimuksia. Päivittäistavarakaupan edunvalvojan Päivittäistavarakauppa ry:n verkkosivuilla olevat tilastot kyläkauppojen määristä ovat puolestaan peräisin yksityisen tutkimusyhtiö Nielsenin myymälärekisteristä, josta tarkempia tietoja ei heru.

Voiko olla mahdollista, että kyläkaupoista ei ole olemassa julkisia tilastoja? Tieto on vajonnut yksityisiin rekistereihin ja yksittäisen selvittäjien raportteihin, joiden kyläkau-

pan määritelmät voivat olla erilaisia. Nähtävästi mikään virallinen taho Suomessa ei tiedä, missä kyläkaupat oikeasti sijaitsevat.

Niitä vain on.

Kyläkauppojen elvyttämistä varten aloitettu Kyläkauppahanke on turha, jos kukaan ei tiedä, miten kyläkaupat ja niiden sijainnit eroavat toisistaan. Kaikkialla ei voi toteuttaa samoja uudistuksia. Hankkeessa on mukana 12 kyläkauppaa. Niissä tehtyjen kokeilujen tuloksia ei välttämättä voi kivutta soveltaa Suomen kaikkiin kyläkauppoihin, jos kauppojen eroavaisuudet eivät ole selvillä.

Nykyinen tilanne ei ole hyvä lähtökohta kehitystyölle. Ideoida voi vasta, kun tietää, ketä yrittää auttaa.

Iida Ahonen

Kyläkaupat 2013 maakunnittain Varsinais-Suomi Lappi

34 27

Uusimaa Pohjanmaa Pirkanmaa

26 26 23

Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa

22 21 18

Ahvenanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Satakunta

15 15 15 15

Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Keski-Suomi Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme

12 11 10 10 9 9 5

Lähde: Nielsen Myymälärekisteri 2013

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7

SILJA VIITALA

Ammattina suostuttelu TYÖ Puhelin pirisee,

eikä soittajasta ole tietoa. Langan päässä saattaa olla puhelinmyyjä, jolla on houkutteleva tarjous juuri sinulle.

PUHELINMYYJÄN SOITTO on monelle tuttu ilmiö. Puhelinmyynnin parissa työskentely on puolestaan tuttua monelle työtä kaipaavalle nuorelle.

17-vuotiaana MTV3:n kanavapaketteja MediaPex Oy:lla myyneestä Petestä tuli puhelinmyyjä samalla tavoin, kuin luultavasti monesta muustakin.

– Kesätöitä oli saatava jostain, joten päädyin sitten puhelinmyyjäksi. Aiempaa kokemusta sen kaltaisesta työstä ei ollut, joten minkäänlaisia ennakkoluulojakaan ei hirveämmin ollut.

Puhelinmyyntityötä Pete kuvailee pahimmillaan stressaavaksi ja turhauttavaksi.

Kanavapaketteja hän sai myytyä muutaman päivässä. Myyntikeinona käytettiin valmiiksi annettua spiikkiä, jossa oli kaikki tarvittava asiakkaan suostutteluun. Ihmistä tuli lähestyä ystävällisesti, mutta samaan aikaan kaupata aktiivisesti tuotetta.

– Myötäily oli tärkeää, mutta asiakkaan väittäessä olevansa esimerkiksi liian kiireinen katsomaan televisiota, iskettiin heti takaisin. Nyrkkisääntönä oli se, että puhelimen sai sulkea vasta asiakkaan kieltäydyttyä kolmesti.

Uudelleen Pete ei puhelinmyyjäksi lähtenyt, koska huono palkka ja työilmapiiri eivät houkutelleet. Hän koki työnjohtajien selän takana kyttäämisen painostavaksi. Ahdistavuudesta huolimatta läppäkin lensi, koska muut työntekijät olivat nuoria. Konkreettista hyötyä oli siinä, että työkokemus oli eduksi myöhemmin töitä hakiessa.

AIEMMIN TÄNÄ VUONNA Suomen Energiayhtiö Oy:n markkinointi herätti närää, kun yhtiön puhelinmyyjät antoivat ymmärtää tekevänsä yhteistyötä Suur-Savon Sähkön ja Kymenlaakson Sähkön kaltaisten yritysten kanssa. Muut sähkönjakelijat kuitenkin irtisanoutuivat julkisesti tällaisesta yhteistyöstä ja kehottivat varomaan Suomen Energiayhtiötä.

Asiakkuusmarkkinointiliitto ry:n toimitusjohtajan Jari Perkon mielestä puhelinmyynnin julkinen kuva on Suomessa yleisesti ottaen ihan hyvä, lukuun ottamatta juurikin näitä ”häirikköveijareita”.

– Tämänkaltaiset yksittäiset häiriötapaukset aiheuttavat haittaa puhelimelle myyntivälineenä, Perko paheksuu.

PUHELINMYYJÄN TYÖN kannalta ongelmallista on se, että työstä palkitaan enimmälti provisiopalkalla, eli myyntimäärien perusteella. Näin ajattelee myös Myynnin ja markkinoinnin oikeusturva MOT Oy:n lakimies Sanna Heinonen.

– On olemassa monia menestyviä puhelinmyyjiä, jotka pitävät työstään, mutta myös henkilöitä jotka, kokeilevat alaa ja toteavat, etteivät saakaan myytyä tarpeeksi ansaitakseen mieluisaa palkkaa.

Taloussanomien keväällä uutisoiman selvityksen mukaan puhelinmyyjä voi joutua tilanteeseen, jossa kuukauden työstä ei tule tilille palkkaa lainkaan. Heinosen mielestä puhelinmyyjille tulisikin taata provisioiden lisäksi myös riittävä pohjapalkka.

Timo Muona

Peten nimi on muutettu.

Kommentti Utaimesta päivää MIKÄLI TUOTTEIDEN kauppaaminen puhelimessa on vaikeaa, niin on myös tamperelaisten puhelinmyyntifirmojen houkuttelu julkisuuteen. Soitin yli kymmeneen paikalliseen yritykseen saadakseni joka kerralla kieltävän vastauksen.

Haastatteluun ja kuvaukseen halukkaita työntekijöitä ei tuntunut löytyvän mistään. Muutamaan otteeseen kävi myös niin, että juttukeikkaa oltiin jo alustavasti sopimassa ja asiasta käskettiin soittamaan myöhemmin uudestaan. Lopulta ei enää vastattukaan tai lyötiin luuria korvaan.

Jotain aiheesta kertonee sekin, että jutussa mainittu entinen puhelinmyyjä halusi antaa haastattelun valenimellä.

Timo Muona

8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Talvella Kiinanmuurin lapsilla on pihalla oma luistinrata. Kuvassa vasemmalta: Aura Sääskilahti, 10, Taimi Koskimaa, 8, Juho Virtanen, 9, Aku Sääskilahti, 5, Justus Sääskilahti, 8 ja Antti Virtanen, 7.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9

Kiinanmuurin kokoinen kommuuni YHTEISÖ Tampereen Kalevankankaalle rakennettiin 50-luvulla 503 asuntoa

helpottamaan sodanjälkeistä asuntopulaa. Lähes 1 000 asukkaan kotipiha tunnettiin pian Tampereella nimellä Kiinanmuuri.

Kuvat Silja Viitala, Teksti Essi Lehto

Kiinanmuuri kohosi Kalevankankaalle vuosina 1955–1960, kun taas esikuvansa Kiinan muurin rakentaminen alkoi ennen ajanlaskun alkua.

10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Jaana Etula (vas.) kirjoittaa kirjaa pihalla tapaamansa Jenni Nyrhelä-Niemisen kanssa.

2-vuotiaalla Topias Etulalla on naapuritaloissa paljon leikkikavereita.

Kohtaamisia pihamaalla Sammonkadulla, numeroissa 28–36, on rivissä 5 korkeaa tornitaloa. Keltaiseksi rapatut, kahdeksankerroksiset talot kätkevät katseilta sisäpihan, jota reunustaa 5 punatiilestä käsin ladottua, pitkää ja matalaa lamellitaloa.

Vähävaraisille suurperheille sodan jälkeen rakennetut arava-asunnot saivat määräysten mukaan olla keskimäärin vain 50 neliön kokoisia. Usein tornitalojen yksiöissä asuttiin vielä ensimmäisen lapsen kanssa ja muutettiin sitten vasta pihan poikki suu-

rempaan asuntoon. Päivisin äidit kaitsivat yhdessä lapsiaan pihalla. Komentaessa ei ollut väliä, oliko toruttavana oma vai jonkun toisen lapsi.

Kiinanmuurissa asuvat Jaana Etula ja Jenni Niemelä-Nyrhinen tapasivat 60-luvun äitien tavoin leikkipaikalla ja ystävystyivät. Nyt naiset kirjoittavat yhdessä kirjaa. Leikkipaikalla jutellessaan Etula ja Niemelä-Nyrhinen huomasivat, että haluaisivat jollain tapaa kertoa muille erityisestä asuinpaikastaan, sen yhteisöllisyydestä ja

Pisteleikissä Juho Virtanen voi mennä piiloon esimerkiksi puuhun.

siitä, millaista on asua tamperelaisille merkityksellisessä paikassa.

Koulun jälkeen lapset kurkkivat ikkunasta pihalle, ketkä ovat jo päässeet muurien keskelle leikkimään? Ulos houkuttelee myös puhelimen kilinä. Kiinanmuurin lapsilla on oma tekstiviestiryhmä Whatsappsovelluksessa. Vielä pimeän laskeuduttua litimärältä nurmikentältä kuuluu haalarien lahkeiden kahinaa. Pikkuväestä sitkeimmät yrittävät potkaista hämärässä pallon maaliin.

– Kaikki ulos leikkimään! Kiinanmuurin lasten Whatsapp-ryhmässä vaihdetaan iltaisin tiuhaan viestejä.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 11

Viisasten kerhon Janne Kaakinen, Jukka Viitasaari ja Risto Rinne puhuivat viime viikolla saunassa panssarivaunuista.

Viisasten kerho Takojankadun kohdalla muuri tekee jyrkän mutkan pohjoiseen, kohti Sammonkatua. Perimmäisen talon oikeassa kulmassa on ovi, jonka takana portaat vievät kellariin. Katto on niin matala, että lyhytkin ihminen ylettää koskemaan sitä. Käytävän perällä, kulman takana on vanha, puinen ovi. Nastoilla kiinnitettyyn, ryppyiseen muovitaskuun on joku tuonut taitetun paperin. Siinä lukee Viisasten kerho.

Jukka Viitasaari istuu yksin saunanlauteilla.

Käytävästä kuuluu askeleita. Viitasaari tunnistaa oven kolahduksesta, kuka astuu pukuhuoneeseen. Vuodesta toiseen hän ihmetteli, miksi on ainoana ajoissa. Lopulta selvisi, että muut katsovat ensin Urheiluruudun.

Taloyhtiön lenkkisaunassa on jo vuosia löylytellyt sama saunaseura. Pieneen saunaan mahtuu juuri ja juuri 5 miestä, mutta ahtaus ei saunojia häiritse. Välillä juttukumppanit vaihtuvat, kun joku muuttaa pois. Lähes 7 vuotta

Kiinanmuurissa asunut Janne Kaakinen uskaltautui löylyihin vasta tänä vuonna. Hän oli kyllä kuullut pihalla puhuttavan erikoisesta saunaporukasta, mutta Viisasten kerhoon liittyminen vaati rohkeutta.

Viisasten kerhossa puhutaan miesten asioista, urheilusta, musiikista ja Star Trekistä. Kerhoon kuuluu 2 entistä taloyhtiön puheenjohtajaa, joten saunassa ruoditaan myös muurin asioita.

Pimeys ei muurin lapsia haittaa. Palloa pelataan, kunnes isät jäädyttävät pihalle luistinradan. Kuvassa Juho Virtanen, Antti Virtanen, Justus Sääskilahti, Aku Sääskilahti ja Aura Sääskilahti.

12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Sinikka Janhosen asunnosta tehtiin avarampi purkamalla kaikkiaan 11 komeroa. – Kauniista väliovista luopuminen harmitti.

Vapaaehtoisesti yhdessä 56 neliötä. Kolmion koko kummastuttaa Sinikka Janhosta. Kotia itselleen ja tyttärelleen etsivä nainen pohtii, että niin pientä asuntoa ei edes kannata mennä katsomaan.

Tuttavien patistus kuitenkin tepsii, ja niin loppukesästä Sammonkatu 36:ssa puretaan jo kolisten komeroita. Ovikello soi. Janhonen ajattelee, että nyt tulee ensimmäinen huomauttamaan mekkalasta. Seinänaapuri tulee kuitenkin vain kurkkaamaan asunnon pohjaratkaisua. – Antaa mennä! nainen paukauttaa lähtiessään.

Kiinanmuurissa ei riidellä tai valiteta turhista. Asukkaiden mielestä erimielisyyksiä ei tule, sillä yhteisöllisyys on vapaaehtoista, ja se on lähtöisin asukkaiden omasta aloitteesta.

Toiset puuhaavat enemmän kuin toiset.

Kukin tekee sen, mitä ehtii ja jos ei ehdi, ei

kukaan ole nyrpistämässä nokkaansa.

Yhdessä kiinanmuurilaiset käyvät lenkkisaunoissa, järjestävät kirpputoreja ja kierrättävät perheeltä toiselle turhaksi jäänyttä tavaraa. Pihan kasvatuslaatikoissa kasvatetaan kasviksia ja vihanneksia, jotka jaetaan syksyllä Muuri ja Juuri -yhdistyksessä toimivien asukkaiden kesken. Samalla vietetään sadonkorjuujuhlaa.

Pihan jalkapallokentällä pelataan kesisin höntsyjalkapalloa ja norsupalloa, talvisin lätkää. Jo useamman vuoden perheenisät ovat jäädyttäneet jälkikasvulleen kentän päälle luistinradan. Postiluukkuihin on liimattu tarroja, joissa lukee Kiinanmuurin naapuriapu. Ovikelloa voi soittaa, jos haluaa lainata leivinpaperia, tai ei osaa itse vaihtaa palovaroittimeen paristoja.

Kiinanmuuri kiertää Sammonkadun, Kaupinkadun, Kalevantien, Takojankadun ja Tursonkadun välisen korttelin.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13

Orvokki Keräsen tytär asuu samanlaisessa asunnossa, kerrosta ylempänä.

Ei me aiota lähteä 82-vuotias kanta-asukas Orvokki Keränen muutti Sammonkatu 32:een, kun muuria vasta rakennettiin. Pian kolmannen kerroksen asunto kävi lapsiperheelle ahtaaksi. Keränen tiesi, että isomman asunnon löytäminen muurista olisi hankalaa, sillä kussakin taloyhtiössä viisiöitä on vain 4, yhdessä rapussa yksi kussakin kerroksessa.

Alimman kerroksen asunnot olivat hissittömässä talossa suosittuja. Sellaisen Keränenkin halusi.

Kun Keränen huomasi naapuritalon mummon ulkoiluttavan koiraansa pihalla, meni hän usein seuraksi. Mummo oli vihjannut alakerran naapureidensa aikovan muuttaa. Kun asuntoa viimein oltiin laittamassa myyntiin, marssi Keränen heti soittamaan vieraan pariskunnan ovikelloa.

Hän ilmoitti, että välittäjälle ei tarvitse mennä. Keräset veivät pariskunnalle seuraavana

päivänä käsirahan, ja asunto oli heidän.

Avaimet Kiinanmuuriin eivät nykyäänkään irtoa helposti. Joku tietää leikkipaikalla nimetä aina jonkun ystävän tai tuttavan, joka on asuntoa vailla. Myös Etula ja Niemelä-Nyrhinen asuvat muurissa jo toisia asuntojaan. Kumpainenkin osti asuntonsa heti, kun ne tulivat myyntiin. Välittäjää piti hoputtaa, ettei asunto ehtisi näyttöön.

Vielä muutama vuosi sitten lapsiperheet muuttivat pois viimeistään sitten, kun perheeseen syntyi toinen lapsi. Pihalla pohdittiin, onko pakko lähteä, jos ei halua. Pienten lasten vanhemmat kyselivät toisiltaan, aikooko joku muuttaa pois. Useimmilla vastaus oli sama: – Ei me aiota lähteä mihinkään. Iso omakotitalo lähiössä ei houkutellut.

Yhtäkkiä kukaan ei enää muuttanutkaan pois.

MIKÄ?

Kiinanmuuri on tamperelainen asuinkortteli ○○Kiinanmuurissa on 503 asuntoa, joissa asuu 791 asukasta. ○○Kiinanmuuri rakennettiin 5 osassa. ○○Rakennustyöt alkoivat syksyllä 1955. ○○Viimeiset torni ja lamellitalo valmistuivat 1960. ○○32 neliön yksiö maksaa Kiinanmuurissa noin 100 000 euroa ja 56 neliön kolmio keskimäärin 150 000 euroa.

Lisää yhteisöllisestä asumisesta kaupunkiympäristössä Radio Moreenin Verstas-lähetyksessä torstaina kello 16 alkaen.

Sinikka Janhosen Sofi-koira sujahti hetkessä rapun poikki haistelemaan Orvokki Keräsen asuntoa.

14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Koko kansan kevennysmies

USVA TORKKI

HYVÄT UUTISET Suuret paljastukset eivät ole

Mika Tommolan juttu. Sen sijaan hän pitää suomalaisten koomista arkea kuvaavista tarinoista.

KEVENNYSTOIMITTAJA Mika Tommola on mies MTV:n Kymmenen uutisten loppukevennysten takana. Yksi hänen mieleenpainuvimmista kevennyksistään on peräisin Hausjärveltä vuodelta 1997.

Hausjärveläinen Liekki-sonni pelästyi keväällä 3:a nuorta lehmää ja karkasi aidan läpi metsään. Sonni ei luovuttanut helpolla.

Sitä etsittiin koko kesän ajan lääkärin ja pelastuslaitoksen voimin, eikä nukuttaminen tuntunut auttavan. Vasta syksyllä sonni saatiin kannettua kauhakuormaajalla kotiin.

– Mutta mikä tekee tarinasta erikoisen?

Se, että kyseessä oli tarina suomalaisen miehen vapaudenkaipuusta. Ensin mies säikähtää naisia, sitten karkaa yksin metsään ja lopulta tulee takaisin kotiin, Tommola kertoo.

JUTUN JÄLKEEN Tommola huomasi, kuinka innostavaa kevennysten tekeminen on. Juttu sonnista nousi iltapäivälehtien sivuille, mutta Maikkarilla se nousi ilmiöksi.

Loppukevennysten pariin Tommola päätyi ulkomaantoimituksessa sattumalta 90-luvun loppupuolella.

– Kymmenen uutisiin tarvitaan joka ilta loppukevennys. Kun kevennystä ei ollut, tultiin sitä kysymään viimeiseksi ulkomaantoimitukselta. Monet toimittajat olivat vakavia eivätkä pitäneet kevennyksistä, joten minä otin niitä hoitaakseni.

Alun perin Tommola halusi tehdä suuria paljastuksia. Skuupit eivät kuitenkaan olleet hänen juttunsa, sillä niiden tekeminen vaati kykyä jäsennellä. Kevennyksissä on pitkälti kyse luonteesta. Maikkarilla on Tommolan mukaan paljon toimittajia, jotka eivät pidä kevennysten tekemisestä.

– Tämän alan rikkaus on se, että luonteesta riippumatta jokaiselle löytyy se oma paikka. Minulla kesti 10 vuotta tajuta, että kevennykset ovat minun juttuni. Opiskeluaikoina ostin jopa popliinitakin, koska minusta piti tulla tutkiva toimittaja.

Tommola suunnittelee jatkavansa niin kauan, kuin innostusta riittää. Tekeillä on uudenvuodenaaton iltana esitettävä Vain hyviä

KUKA?

Mika Tommola ○○Syntyi Helsingissä 13.11.1960. ○○Valmistui ylioppilaaksi Helsingin Saksalaisesta koulusta ja opiskeli journalistiikkaa Svenska social- och kommunalhögskolanissa. ○○Aloitti kesätoimittajana MTV:llä vuonna 1984. Työskenteli ulkomaantoimittajana vuodesta 1990, mutta siirtyi 90-luvun lopulla kotimaantoimitukseen.

On työskennellyt myös stuerttina Finnairilla. ○○On tehnyt noin 1 200 Kymmenen uutisten loppukevennystä.

uutisia -ohjelma, johon on koottu parhaimmat loppukevennykset vuosien varrelta.

– Suomalaisista dokumenteista puuttuu elämänläheisyys ja humoristisuus. Siksi kevennykset alun perin keksittiin. Maailmassa on myös hyviä uutisia, eikä journalismi ole vain epäkohtia.

SUURI OSA loppukevennysten ideoista tulee katsojilta. Netin myötä ihmiset lähestyvät Tommolaa päivittäin sähköpostitse.

– Älypuhelimien ansiosta ihmisillä on aikaisempaa matalampi kynnys lähestyä televisioyhtiötä. Ihmiset saattavat soittaa pihallaan kuvaamastaan oravasta. Pyrin vastaamaan kaikkiin ideoihin ja saatan kohteliaisuudesta pyytää videota siitä oravasta, mutta kaikista aiheista ei yksinkertaisesti saa kevennystä. Tarina on oltava.

Tommolalla on melko vapaat työajat. Hän työskentelee silloin, kun kevennyksiä tarvitaan. Aamupäivä menee yleensä keikalla ja iltapäivä jutun leikkaamisessa. Kevennysmies leikkaa kaikki kevennyksensä itse. Puolitoista minuuttia kestävän klipin tekemiseen menee helposti kokonainen työpäivä.

– Minulla on yleensä kaikki langat omissa käsissäni. Täällä luotetaan minuun, enkä

Mika Tommola on ollut toimittaja jo usean vuosikymmenen ajan. Sen lisäksi hän on työskennellyt muun muassa stuerttina Finnairilla.

edes tiedä, kuinka usein uutispäällikkö tarkastaa kevennyksen ennen lähetystä.

KUVAAJAT TIETÄVÄT Tommolan omintakeisen tyylin mennä aina suoraan tilanteeseen. Kamera seuraa jatkuvasti, kun Tommola alkaa jutella ihmisten kanssa, eikä ihmisiä asetella erityisesti haastatteluasentoon.

– Käyntikortissani lukee edelleen uutisreportteri. Periaatteessa voin tehdä minkälaisia juttuja tahansa, mutta ei minua enää lähetetä minkään vakavan jutun pariin. Ja hyvä niin, sillä viihdyn työssäni.

Kevennyksissä haastateltavat saavat olla

hauskoja, mutta ketään ei saa pilkata. Kaikki haluavat olla televisiossa mahdollisimman edustavia. Viime sunnuntain kevennyksessä esiintyi maaninkalainen mies, joka liimaili Narinkkatorilla Pelasta Maaninka -julisteita.

– Mies ei yrittänyt pelastaa juoksija Kaarlo Maaninkaa, vaan Maaningan kuntaa ja vastusti samalla laittomia katujulisteita, joita hän itse liimasi. Mies siis liimasi julisteita, vaikka vastusti niitä. Hankalasta tarinasta sai leikkaamalla selkeän.

Teemu Kakko

⋆⋆KATUKRIITIKOT

Television katselu muuttuu yksilöllisemmäksi, mutta samalla sosiaalisemmaksi. Elisan tilaaman tutkimuksen mukaan lähes puolet 15–20-vuotiaista kommentoi säännöllisesti televisio-ohjelmia sosiaalisessa mediassa. Kuinka innokkaasti nuoret osallistuvat keskusteluun?

Teemu Kakko

SILJA VIITALA

Iidamaria Leino, 20

”Minulla ei ole aikaa katsoa televisiota, joten en kommentoi ohjelmia somessa.

Jos seuraisin jotakin sarjaa, minulla ei olisi aikaa kommentoida sitä. On helpompaa soittaa kaverille.”

Severi Valkamo, 16

”Keskustelen ohjelmista usein Facebookissa kavereiden kanssa. Siellä on helppoa vaihtaa mielipiteitä ja väitellä muiden kanssa. Kommentoin televisioohjelmia melkein viikoittain.”

Sissi Marttila, 16

”En katso paljon televisiota, mutta käytän sosiaalista mediaa aika paljon. Jos katsoisin enemmän esimerkiksi televisiosarjoja, voisin ehkä alkaa keskustella niistä somessa.”

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15

⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?

Avaruusaluksellakin on tunteet

MEDIAPELIÄ

Tapani Iivanainen

iivanainen.a.tapani@student.uta.fi

Philae-laskeutumisalus on twiitannut lokakuusta 2010 lähtien.

737 viserrystä myöhemmin sillä on lähes 400 000 seuraajaa.

EUROOPAN AVARUUSJÄRJESTÖN miehittämätön Rosetta-luotain laukaistiin vuonna 2004. Nyt marraskuussa luotaimen laskeutumisalus Philae rantautui ensimmäisenä aluksena komeetan pinnalle.

Mikroblogipalvelu Twitterissä ystävykset Philae ja Rosetta twiittaavat minä-muodossa toisilleen tehtäviensä edistymisestä.

Avaruusalukset ovat kuin kaksi seikkailuhahmoa, joita seuraamalla saa tietoa 480 miljoonan kilometrin päässä maasta tapahtuvista juonenkäänteistä.

Philaen rakentamisesta vastanneen Sak-

Sosiaalisen median vapaus mielletään usein vain hyväksi asiaksi. Vapaus kuitenkin tarkoittaa, että kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa.

san avaruustutkimuslaitos DLR:n englanninkielistä Twitter-tiliä ylläpitävät Karin Ranero ja Peter Clissold. Komeetta 67P:n pinnalta Philaen ja Rosetan twiitit tuskin ovat peräisin. @Philae2014 hiljeni marraskuun 15. päivä, kun laskeutumisaluksen akut tyhjenivät.

Lopahtaako kiinnostus avaruusohjelmaa kohtaan avaruudessa seikkailevan aluksen jäädessä päiväunille?

Saara Tammi

Philae Landerin Twitter-tili kertoo aluksen elämästä komeetalla.

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Elokuvamusiikin nuotit opitaan yhä maailmalta Suomen taidekorkeakouluista valmistuu vuosittain elokuvataiteen ammattilaisia eri tehtäviin. Elokuvasäveltäjiä heidän joukossaan ei kuitenkaan ole.

Miksei Suomessa kouluteta elokuvasäveltäjiä, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun elokuva- ja lavastustaiteen laitoksen johtaja Jarmo Lampela?

– Suomen kokoisessa maassa se on volyymikysymys, ala ei työllistä kovinkaan paljon tekijöitä. Jos elokuvasäveltäjille perustettaisiin erillinen linja, sinne ei olisi kannattavaa ottaa uusia opiskelijoita edes joka 3. vuosi.

Olisiko tällaiselle koulutukselle tarvetta?

– Ainakin sivuainekokonaisuutena elokuvasäveltäminen tulisi tarpeeseen. Tällä hetkellä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitoksella ELO:lla ja Sibelius-Akatemialla on yhteisiä kursseja ja kokonaisuuksia, joilla erikoistutaan elokuvamusiikkiin. Innokkaimpia tekijöitä rohkaistaan lähtemään Tukholman yliopistoon, jossa on 2-vuotinen elokuvasäveltäjäkoulutus.

Mistä musiikki suomalaisiin elokuviin tulee?

– Se riippuu tuotannosta. ELO:n ja Sibelius-Akatemian yhteistä kurssitoimintaa on ollut jo lähes vuosikymmenen ajan, mikä on auttanut luomaan kontakteja. Usein tulevaisuuden työkumppanit löytyvät jo opiskeluvaiheen yhteisissä projekteissa.

”Kenellekään en rahojani antaisi. Kukaan ei osannut vakuuttaa.” sijoittaja, iltasanomat.fi ”Hieno nuorten esiinmarssi kaikkien näkyville. Onneksi EK ei ole sotkeentunut tähän pilaamaan uusia asioita tavoittelevien nuorten toimintaa ja henkeä.”

E Tikka, hs.fi

Miten Suomen elokuvakenttä muuttuisi, jos säveltämistä opetettaisiin myös kotimaisissa korkeakoulussa?

– Se toisi säveltäjille laajempaa osaamista.

Opetuksen kautta voidaan antaa jokaiselle omaan tekemiseensä uusia näkökulmia.

Tällä hetkellä monet säveltäjäopiskelijat suuntaavat musiikkiaan rajaamattomille, kaupallisille markkinoille, mikä vaikuttaa luomisprosessiin ja lopputulokseen.

”Eihän tuollaisissa tapahtumissa mitään uutta ja luovaa synny, mutta sieltä saa parhaimmillaan vähän eväitä reppuun kun lähtee sinne metsään ideoimaan.”

Luovan työn tekijä, metro.fi

Anni Lindgren

Tapani Iivanainen

⋆⋆GRADU PAKETISSA

Samuli Ahola: Etäfanin faniutuminen ja identiteetti – yksityisiä kaukosuhteita vai yhteisön karnevaalia?

Tampereen yliopisto, viestinnän, median ja teatterin yksikkö 2014.

Helsingissä järjestettiin tällä viikolla Slush-tapahtuma, jonka tavoitteena oli auttaa yrityksiä menestymään. Millaisen vaikutuksen tapahtuma teki kansaan?

”Täällä on tekemisen meininki ja paljon inspiroivia ihmisiä! Start-up skenen Disneyland! #slush14 @dingletweet @SlushHQ” @JenniPaajanen, Twitter

⋆ ⋆LÄMPENEE

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

Kaikkia keinoja katoavan lukuinnon pelastamiseksi ei ole vielä käytetty. Hidas journalismi matelee nyt elokuviin.

TUTKIMUKSESSA SELVITETÄÄN, miksi suomalaiset fanittavat ulkomaisia ja erityisesti englantilaisia jalkapalloseuroja. Valintaan vaikuttaa usein televisiossa nähty tähtipelaaja. Ahola myös tutkii, onko suosikkiseura valittu tietoisesti ja millaiseksi etäfanit kokevat roolinsa joukkueen faniyhteisössä.

TUTKIVAA JOURNALISMIA julkaiseva Long Play on myynyt elokuvaoikeudet reportaaseihinsa. Helsinkiläisellä Funfar Films -tuotantoyhtiöllä on etuosto-oikeus kaikkiin Long Playn artikkeleihin.

Tulevaisuudessa näemme siis ehkä elokuvan Talvivaaran noususta ja tuhosta tai pedofiilejä jahtaavasta perheenisästä.

Funfar Films on myös mukana Long Playn juttujen teossa. Samasta aiheesta kimmonnut tuotos voidaan nähdä sekä dokumenttina valkokankaalla että kertomuksena Long Playn arkistossa.

Onko tässä pitkään etsitty journalismin tulevaisuus?

Lassi Kuisma

Essi Lehto

VIIME SUNNUNTAINA terroristijärjestö Isis julkaisi videon, jossa näkyi ihmisen irtileikattu pää. Pian kävi ilmi, että pää kuului yhdysvaltalaiselle Peter Kassigille, yhdelle järjestön panttivangeista.

Tapahtuma ei ollut ensimmäinen laatuaan. Isis on aiemminkin teloittanut vankejaan ja julkaissut videoita heidän viimeisistä hetkistään.

TELOITUSVIDEOT ovat esimerkki Isisin toiminnasta sosiaalisessa mediassa. Järjestö julkaisee lisäksi omaa verkkolehteään ja on aktiivinen muun muassa Twitterissä. Se on jopa kehittänyt ladattavan sovelluksen, joka lähettää ihmisille tietoa Syyriassa ja Irakissa tapahtuvista taisteluista.

Isis ei ole ainoa somessa vaikuttava terroristijärjestö. Haifan yliopistossa työskentelevä Gabriel Weimann arvioi tutkimuksessaan, että lähes 90 prosenttia internetin järjestäytyneestä terrorismitoiminnasta tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Muun muassa al-Qaida on hyödyntänyt Facebookia ja Twitteriä uusien jäsenten rekrytoinnissa.

SOSIAALINEN MEDIA on muuttanut viestintää ja koko mediamaisemaa merkittävästi. Usein muutoksesta nostetaan esille pelkästään hyviä puolia.

Somen avoimuus mielletään positiiviseksi asiaksi. Monet unohtavat, että juuri tuo avoimuus mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi käyttää mediaa juuri siihen tarkoitukseen kuin haluaa.

Kommunikointi on helpompaa kuin koskaan, myös terroristeille.

Tiedon liikkumista on yritetty hallita.

Esimerkiksi Youtubessa videoista voi tehdä ilmoituksia, mikäli niissä on sopimatonta sisältöä. Samaten esimerkiksi Twitterin ylläpitäjät ovat pyrkineet poistamaan terroristijärjestöihin liittyviä tunnuksia palvelustaan.

LOPPUJEN LOPUKSI tällainen valvonta ei pysty merkittävästi muovaamaan internetin moninaista mediamaisemaa.

Viime vuonna julkaistussa The Huffington Postin kolumnissa toimittaja Janet Ritz kuvailee, että sisällön julkaisu sosiaalisessa mediassa on kuin viskaisi joukon höyheniä tuuleen. Kun tieto on kerran levinnyt pitkin maailmaa, sitä on mahdotonta vetää takaisin.

Sosiaalinen media on merkittävä ympäristö, eikä sen hyödyllisiä puolia kannata vähätellä. Sillä voi silti olla sokaiseva vaikutus. Kauniiden ruokaannosten ja söpöjen kaverikuvien seassa lepää kasa silvottuja ihmisruumiita, joita kaikki eivät halua nähdä.

16 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Miehet räppilavojen takana KEIKAT Hiphopista tuli elämäntapa Jukalle ja Hansille jo toistakymmentä vuotta sitten.

Nyt salaperäinen 03Crew tuo kotimaisia artisteja tamperelaisille klubeille.

SUOMIRÄPIN YSTÄVIÄ ärsytti pitkään klubikeikkojen puuttuminen Tampereella.

Onneksi asialle omistautuneita ikifaneja on olemassa. Jukka oli järjestänyt räppikeikkoja aikaisemminkin. Kun viime kesänä työpariksi ryhtyi pitkäaikainen kaveri Hans, hommaan tuli uutta puhtia. Nyt 03Crew’n järjestämiä tapahtumia on lähes joka viikonloppu.

Kaksikko ei halua esiintyä julkisuudessa koko nimillään tai omilla naamoillaan. Tarkoitus ei ole brändätä itseä, vaan tuoda esiin artisteja.

– Aloitimme pienistä keikoista. Ensimmäisten bileiden jälkeen laitoimme kaikki siitä saadut tuotot seuraavaan tapahtumaan. Meille on tärkeää tuoda sellaisia artisteja, joita arvostamme ja joita itsekin haluaisimme käydä katsomassa, Jukka kertoo.

KOSKA YRITYKSEN tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, on molemmilla miehillä päivätyö, jota ilman ei tulisi toimeen. Keikkalippujen hinnat ovat niin alhaalla kuin mahdollista. Tavoitteena ei ole rikastua, vaan pitää räppiskeneä hengissä ja tarjota yleisölle elämyksiä.

Syksyn tapahtumat ovatkin olleet lähes poikkeuksetta loppuunmyytyjä.

– Ei tätä voi tehdä dollarinkuvat silmissä.

SILJA VIITALA

Jos tavoittelee liikaa voittoa, hommasta katoaa aitous. Ei me silti jatkettaisi, jos meidän keikoilla ei kävisi kukaan.

SUOMIRÄPPI ELÄÄ 03Crew’n mukaan edelleen vahvasti. Innostuneita nuoria riittää, mutta myös vanhemmat fanit ovat uskollisia artisteille.

”

Ei tätä voi tehdä dollarinkuvat silmissä. Jos tavoittelee liikaa voittoa, hommasta katoaa aitous.

03Crew’n Jukka, tapahtumajärjestäjä

03Crew’n street team levittää tulevien keikkojen julisteita kaupunkiin.

Palkkioksi tiimiläiset saavat ilmaisen sisäänpääsyn.

Eniten yleisöä keräävät räppärit, jotka julkaisevat uutta musiikkia säännöllisesti.

Musiikin ja yleisön uudistuminen takaavat myös tulevaisuuden.

Tekijöitä riittää, ja räpin tekeminen on helpompaa kuin aikaisemmin. Kenellä tahansa on mahdollisuus ladata tarvittavat

ohjelmat kotikoneelle.

Fanit tietävät, mistä pitävät. Suomiräpin tekijöissä on eroja, eikä kuka tahansa kelpaa. Keikkojen kokoonpanot on mietittävä tarkasti.

Jukka ja Hans kuuntelevat aktiivisesti demoja ja miettivät, minkälaisia iltoja kannattaa järjestää. Varsinkin uusien tulokkaiden tukeminen on tärkeää.

Miehet ovat mukana jokaisella järjestämällään keikalla varmistamassa, että kaikki menee suunnitelmien mukaan. Pieleen menneistä illoista on opittu parhaat toimintatavat.

– Olemme huomanneet, että on kannattavampaa ottaa yksi artisti vähemmän kuin bookata jotain täyteohjelmaa.

HÄTÄÄ EI OLE, sillä keikoilla käy jatkuvasti enemmän ihmisiä. Seuraavaksi tapahtumia on tarkoitus järjestää myös Porissa ja Turussa, joissa kysyntää räppikeikoille tuntuisi olevan. Vain paikalliset yhteistyökumppanit puuttuvat.

Toistaiseksi 03Crew ei voi keskittyä pelkkiin keikkoihin. Miehet kuitenkin haaveilevat, että jossain vaiheessa niitä järjestämällä voisi tienata elantonsa.

Iida Nieminen SILJA VIITALA

03Crewin promoottorit Hans ja Jukka (takana) olivat mukana, kun MNTTT-duo esiintyi Yo-talolla viime viikon perjantaina.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 17

LOTAT

SILJA VIITALA

NÄIN KOIN

Anni Lindgren

lindgren.anni.e@student.uta.fi

Huolestuttaako se, että nykyajan lapset notkuvat liikaa läppärillä, tabletilla tai puhelimella? Älä huoli, heillä on edessään loistava tulevaisuus korkeakouluopiskelijoina.

ME TÄÄLLÄ YLIOPISTOSSA opimme nykyään leikkimällä. Opiskelijatoverini totesi juuri, ettei muista olleensa tentissä lähes vuoteen. Vaihtoehtoisia, kivempia suoritustapoja sikiää kuin opiskelijoita ruokalaan kalapuikkopäivänä.

On yhteistyökursseja, oppimispäiväkirjoja ja virtuaalisia oppimisympäristöjä.

Sen sijaan että yksi alusta kehitettäisiin huippuunsa, opintosuunnittelijat säntäilevät uusien ideoiden perässä.

Uusin teknologia haalitaan käyttöön sen hintaa tai toimivuutta kyseenalaistamatta.

Informaatiotieteiden opiskelijoiden perustama tila Oasis on tamperelaisten yliopisto-opiskelijoiden iltapäiväkerho.

Värikkäässä huoneessa voi ottaa nokoset, pelata pelikonsoleilla tai selata lehtiä. Puhuvat MurMur-rahit on tuotu tilaan torjumaan hiljaisuutta. Hassua ja hauskaa? Ehkä. Käytännöllistä se ei ole.

TAMPEREEN LOTTA Eira Laalahti, 93, oli talvisodassa ensin väestönsuojelutehtävissä ja sitten kaatuneiden jäämistötoimistossa. Jatkosodassa Laalahti työskenteli kaatuneiden evakuointikeskuksessa. Sotien jälkeen Laalahdelle myönnettiin useita kunnia- ja muistomerkkejä. Järjestön lopettamista Laalahti muistelee iskuna, jonka seurauksena oli irrallinen ja voimaton olo. Vuosien varrella lottien mainetta on mustattu, mutta nyt naisten sodissa tekemää työtä arvostetaan jälleen. Sunnuntaina 23.11.2014 Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Järjestön toiminta lopetettiin Moskovan välirauhan ehtojen mukaisesti vuonna 1944.

MUISTILISTA 20.−26.11.2014: Tekemistä lapsille ja lapsenmielisille TORSTAI

PERJANTAI

LAUANTAI

SUNNUNTAI

MAANANTAI

TIMO MUONA

TIISTAI

KESKIVIIKKO

20. 21. 22. 23. 24. 25. 26.

SATUHETKI

VESIKÄÄRME JA VARJOKOIRA

LAPSEN OIKEUKSIEN PÄIVÄN TAPAHTUMA

ILOINEN JOULUTAPAHTUMA

MLL:N PERHEKAHVILA

VALOA – EI VÄKIVALTAA -KESKUSTELUTILAISUUS

ILTASATUTUNTI

Toiminnalli­ nen satuhetki lapsille ja aikuisille.

Nukketeatteri­ näyttelyssä voi kokeilla nukketeatte­ ria ihan itse.

Leikkimistä, askartelua ja muuta puu­ haa lapsille yli 20 yhteisön ja järjestön voimin.

Ohjelmassa kirpputori, myyjäiset ja buffetti.

Mukana me­ nossa myös joulupukki.

Vertaistukea perheille ja leikkiseuraa lapsille arkeen.

Väkivallan vastaisen tapahtuman alustaa Pilvi Kärkelä kerto­ malla lapses­ ta väkivallan keskellä.

Satuilua syksyn ajan joka toinen keskiviikko.

Ilmainen

Ilmainen

Ilmainen

Ilmainen

Ilmainen

Ilmainen

Ilmainen

Hervannan kirjasto, Insinöörinkatu 38, klo 18

Kulttuurikes­ kus PiiPoo, Ideaparkinka­ tu 4, Lempää­ lä, klo 12–19

Työväenmu­ seo Werstas, Väinö Linnan aukio 8, klo 11–15

Ikurin päivä­ koti, Maamie­ hentie 2, klo 12–15

Tyryn koulun nuorisotila, Roukontie 24, Lempäälä, klo 10–12

Ympäristötietokeskus Moreenia, Valssipadon­ raitti 3, klo 17

Nokian pää­ kirjasto, Här­ kitie 6, Nokia, klo 18–18.30

LÄNSIMAISTEN NUORTEN kansantauti on kyllästyminen. Opiskelut jäävät roikkumaan, tai ne keskeytetään jotain mielenkiintoisempaa etsiessä. Tämä taas ottaa sydämestä johtoporrasta.

Siis niitä, joiden toivomuslistalla ovat tänäkin jouluna tavoiteajassa valmistuminen, pitkät työurat ja hyödyn maksimointi.

Nyky-yliopisto on kuin epätoivoinen lapsenvahti ja me opiskelijat pilalle hemmoteltuja kakaroita. Asettuakseen lapset eivät kuitenkaan tarvitse lisää uusia leluja, vaan rajoja ja rakkautta.

Jos saisin valita puhuvan rahin kanssa oleskelun ja vaikkapa tunnin opintoohjauksen väliltä, päätös ei olisi vaikea.

YKSILÖLLISEN OPINTOPOLUN

tienviitat on nyt sekoitettu pahemman kerran. Tänä syksynä Tampereen yliopistoon haki ensimmäisenä vaihtoehtonaan 17 784 opiskelijaehdokasta.

Aloituspaikkoja oli 1 300. Sisään päässeiltä 7 prosentilta on vaadittu satojen, jopa tuhansien tuntien pänttäämistä.

Jos parikymppistä, pääsykoeprosessin läpikäynyttä aikuista tarvitsee houkutella opiskelemaan säkkituolien ja pelikonsolien varjolla, jotain on mennyt pieleen.

Yliopisto ei ole huvipuisto vaan ammattiin valmistava korkeakoulu. Erilaiset oppimistavat ja -ympäristöt voivat tukea uudella tavalla niitä opiskelijoita, joille lukemalla oppiminen on vaikeaa.

Elämykset ovat tärkeitä nykyelämässä, miksei myös opiskelussa. Mutta opiskelu voi olla hauskaa ilman iPadiakin.

Loputtomat virikkeet kääntyvät lopulta itseään vastaan, kun monimediallisuusähkyssään opiskelija ei enää tiedä mihin syöttiin tarttua ensiksi.

Vinkel alaotsikko 15 pt/bold Vinkel korostus 9 pt/bold

Terve ja suosittu

Vinkel Teksti 9 pt/regular Vinkel Lähde 9 pt/regular italic

Vuonna 2013 syntyneiden labradorinnoutajien terveystutkimusten tulokset osoittivat, ettei kyseessä ole mikään sairas rotu.

S SSi l m

m

il

ni

v el e t

ä tä t

kk

a

Terveitä 93 % Sairaita 7 %

La

Lon

b rad rin- D E o Ct A nout a jaB 2 0 13

Terveitä 89 % Sairaita 11 %

Ky

yn

SYKSYLLÄ 2014 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: SENNI LUTTINEN LÄHDE: SUOMEN KENNELLIITTO, WWW.JALOSTUS.KENNELLIITTO.FI

Vinkel otsikko 36 pt/black

är n

ive

let

Terveitä 77 %

Viime vuoden pe ntujen lonkista Sairaita 22 % 52 % merkittiinA-kuntoisiksi, 25 % B-kuntoisiksi, 14 % Ckun toisiksi, 7 %D-kuntoisiksi, 1 % E-kuntoisiksi.

Vuonna 2013 Suomessa syntyi 273 labradorinnoutajan pentuetta ja 1809 pentua. Pennuista 8 kuoli alle vuoden ikäisenä.

Kuolinsyistä yleisimpiä olivat luusto- ja nivelsairaudet.

Rodun jalostamisessa otetaan huomioon labradorinnoutajan ominaiset terveysongelmat ja suositaan yksilöitä joiden lonkat ovat terveitä, eli A- tai B-tasoisia.