Utain 8/2013

8/2013

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

ideat 14

elämykset 16

huvit 17

Satokausi päättyy kekrijuhlaan Vainajat ovat pääosassa muinais­ suomalaisessa halloweenissa.

Elämykset s.16

Miekat heiluvat Saukonpuistossa Boffaus eli pehmomiekkailu on rento harrastus, jossa rooli­ vaatteita ei tarvita. Jokainen on tervetullut Pirkanmaan boffaajien harjoituksiin. s.14

Tiede korvaa luonnonvalintaa Nykyaikaisissa hedelmöitys­ hoidoissa raskaus aloitetaan tarkasti valikoidulla alkiolla. s.4

Paketti kiertää yössä Yön laskeutuessa postipaketti aloittaa pitkän matkan määränpäähänsä. s.8

2 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

31.10.2013

Kuolema lisää levymyyntiä Avaus

Milja Leikkari

milja.leikkari@uta.fi

Nimipäiväkalenteriin ei huolita Muhammedeja.

Isabellat ja Lukat sen sijaan saavat pian juhlapäivän.

Ajankohtaisen kakkosen

Islam-ilta näytettiin televisiossa tiistaina. Sitä ennen ohjelman Facebooksivuilla heräteltiin katsojia kysymällä, pitäisikö nimen Muhammed päästä almanakkaan. Suurin osa kielteisistä kommenteista koski suomalaisuutta ja sitä, kuinka kalenteriin ei tulisi lisätä nimeä, joka ei selvästikään ole meidän kallisarvoisen kielemme tuotosta.

Vain harva nimi on meidän ikiomamme. Vuoden 2015 nimipäiväkalenteriin lisätään muun muassa nimet Isabella ja Luka, joista ensimmäisen juuret ovat hepreassa ja jälkimmäisen kreikan kielessä.

Ihmiset tuntuvat kilpailevan keskenään siitä, kuka antaa lapselleen erikoisimman nimen. K-kirjaimet korvataan eksoottisella C:llä, ja nuoret vanhemmat tavaavat ilomielin, kuinka lapsen nimi oikeasti kirjoitetaan.

Rolling Stone -lehti julkaisi tiedon Lou Reedin kuolemasta sunnuntai-iltana.

Yleensä suositun artistin kuolema saa myös muut kuin vannoutuneet fanit liikkeelle.

Warner Music Finlandin myyntipäällikkö Timo Kivinen vahvistaa trendin.

– Media nostaa tietyn artistin poismenon isoksi asiaksi, joka luo tunnelatausta artistin ystävien joukkoon.

Kivinen mainitsee kotimaisen musiikkibisneksen kiintotähdiksi niin Kirkan, Kari Tapion kuin Tapio Rautavaarankin. Hän pitäytyy tekemästä yleistyksiä, mutta myyntiluvut kuitenkin kielivät samantapaisesta ostokäyttäytymisestä Atlantin toisellakin puolella.

Esimerkiksi Michael Jacksonin kuoleman jälkeisellä kesäkuun viikolla kolme suosituinta albumia olivat Number Ones, The Essential Michael Jackson ja Thriller.

Jälleenmyyjien varastot tyhjenivät kaikesta artistin tuotannosta yhden viikonlopun aikana.

Kivinen kiistää levy-yhtiöiden ennakoivan mahdollista myyntipiikkiä ja puhuu mieluummin muusikon intohimosta ammattiaan kohtaan.

– Kyllä se artisti on siinä itse se, joka haluaa tehdä loppuun asti sitä asiaa.

Tämä saattaa Kivisen mielestä johtaa ristiriitaiseen ajatteluun siitä, että julkaistu levy olisi kiirehtimisen takia huono vaikka aikarajaa ei olisi.

Heinäkuussa 2011 kuolleen Amy Winehousen Back to Black albumista tuli puolestaan 2000-luvun myydyin Britanniassa kuukausi laulajan kuoleman jälkeen. Kokonaisuudessaan levyä on ostettu 3,26 miljoonaa kappaletta.

Yliannostuksen jälkeinen suosio on usein epävarmaa, sillä vanhemmat määräävät pienimpien fanien ostokäyttäytymistä.

– Jos artisti on kuollut huumeisiin tai alkoholiin, niin ei sekään ole aina positiivinen juttu, Kivinen toteaa.

Winehousen kohdalla mystinen 27 vuoden ikä on voinut lisätä kuolemaan liittyvää uutisointia ja näin ollen korottaa myyntilukuja.

– Koetaan, että todellakin lähti liian nuorena ja jäi paljon tekemättä.

Lou Reedin virallinen kuolinsyy on vielä mysteeri, mutta 71-vuotiaan rokkarin toukokuinen maksasiirrännäinen oli ollut huolenaihe leikkauksesta lähtien. Uutta musiikkia häneltä ei ole kuultu neljään vuoteen. Kivinen suhtautuu jyrkkään nousuun Velvet Undergroundin ja Reedin myyntiluvuissa epäilevästi.

– Ei se ole kuitenkaan puhtaasti mitään sellaista kaupallista musiikkia.

Aino-Maija Kupias

Kuolema korottaa myyntilistalle 1.

10.

Kirka

Michael Jackson

31.1.2007

Maahanmuuttajat eivät tois-

25.6.2009

20.

Kari Tapio 7.12.2010

Amy

Winehouse 30.

Sijoitus Suomen virallisella listalla

taiseksi saa nimipäiviä. Yle haastatteli jo maaliskuussa almanakkatoimiston johtajaa Minna Saarelma-Paukkalaa, joka kertoi, etteivät liian epäsuomalaiset nimet pääse kalenteriin. Sääntö alkaa kuitenkin tuntua hyvin häilyvältä, kun katsoo vuoden 2015 kalenteriin lisättäviä nimiä.

Almanakasta tulee äkkiä monelle maailman tärkein asia, kun sen suomalaisuutta uhataan. Nimipäivät tuskin kuitenkaan mietityttävät ihmisiä tämän Muhammed-keskustelun ulkopuolella sen enempää kuin muulloinkaan. Kuinka moni almanakkaan päässyt suomalainen todellisuudessa edes muistaa oman nimipäivänsä?

Johnny Cashin albumi Unearthed puolestaan julkaistiin kaksi kuukautta kantritähden kuoleman vanavedessä. Diabeteksen kanssa viimeiset vuotensa kamppailut Cash ehti nauhoittaa kappaleet sopivasti ennen poismenoaan.

23.7.2011

2.

4.

5.

23.

40 suosituinta laulua

The Essential

Vieras Paratiisissa

Back to Black

Edellinen listasijoitus 38. 16/2006.

Edellinen listasijoitus, ei sijoitusta.

Edellinen listasijoitus 50. 29/2010.

Edellinen listasijoitus 43. 16/2010.

40.

50.

TOP 50

Lähde: Musiikkituottajat, Suomen virallinen lista

Mira Aaltonen

⋆⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin.

Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: 050 318 5924 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (1. toimituspäällikkö) Anu Kuusisto (2. toimituspäällikkö) Reetta Tervakangas (1. ulkoasupäällikkö) Teemu Helenius (2. ulkoasupäällikkö) Toimitussihteerit: Ilona Koivisto ja Marjo Kuronen AD: Ella Kiviniemi

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

90-vuotias radio juhlii perjantaina

Vinyylilevyt palaavat Tähteet puntarissa kirjastoon Pirkanmaalla

Suomalainen yleisradiotoiminta juhlii vuosipäiväänsä 1. marraskuuta.

Tampereella merkkipäivää juhlitaan sekä Yle Tampereen toimituksessa että Tampereen yliopistolla juhlaseminaarin muodossa. Tampereen radiossa pääsee tutustumaan radiotyön arkeen, kävijä voi testata taitojaan vaikka merisään lukijana, tai tavata suosikkijuontajiaan.

Juhlaseminaarissa yliopistolla on puhujina tutkijoita, professoreita ja radioalan ammattilaisia. Tapahtumaa voi seurata myös suorana lähetyksenä Radio Moreenista.

Tasan 90 vuotta sitten sähkölaitoksen insinööri, radioamatööri Arvi Hauvonen lähetti ensimmäisen yleisölle suunnatun radiolähetyksensä Hämeenkadun varrelta, Tampereen Puhelinosuuskunnan ullakolta. Asema nimettiin Tampereen radioksi, ja vuonna 1931 siitä tuli osa Yleisradiota.

Tampereen pääkirjasto Metso on hankkinut kokoelmiinsa noin sata uutta vinyylilevyä. Kirjastossa halutaan vastata asiakkaiden toiveisiin ja vinyylilevyjen kasvaneeseen suosioon. Pääpaino pidettiin uusissa albumeissa, kertoo kirjastonhoitaja Juhani Koivisto. Levyjä valittiin eri genreistä, eikä kotimaista musiikkia unohdettu. Esimerkiksi helsinkiläisyhtye Hopeajärven tuore pitkäsoitto on pian lainattavissa vinyylinä.

Tampereella vinyylit palaavat toistaiseksi vain pääkirjastoon, mutta formaattiin uskotaan muuallakin maassa. Koiviston mukaan kirjastot kasvattavat vinyylivalikoimiaan erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Ensi viikon keskiviikkona kirjastonhoitajat soittavat levyjä Vinyylimaratonissa, jossa kaikki uudet levyt esitellään kahdessa tunnissa. Tilaisuuden jälkeen levyt siirtyvät lainauskäyttöön.

Alma Onali

Mira Mannersola

Nokialla tehtiin tiistaina valtuustoaloite tähteeksi jääneen kouluruoan myymisestä.

Pirkanmaalla moni muukin kunta pohtii vaihtoehtoja tähteiden hyödyntämiseksi.

Tampereella tähteistä keskustellaan tarkemmin marraskuussa. Tampereen Aterian viestintäsuunnittelija Matliisa Lehtisen mukaan toimivinta olisi lahjoittaa ruoka jollekin järjestölle, joka jakaisi sen eteenpäin.

Näin toimitaan jo Ylöjärvellä, jossa ylijäämä toimitetaan seurakunnalle.

Sastamalassa taas Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy:n tuotantopäällikön Marika Toivosen mukaan ruoan myyminen olisi vaikea järjestää. Myytävät annokset pitäisi punnita ja kouluille hankkia kassat.

Kangasalla ruokaa jää hyvin vähän tähteeksi. Toistaiseksi myymisideaan suhtaudutaan siellä kielteisesti. Lempäälässä ja Valkeakoskella asian käsittely on vielä alussa.

Marianne Minkkinen

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 3

utain.uta.fi Juha Valkeajoki

Sairaanhoitajaksi opiskeleva Laura Jaunes asennoitui jo opintojen alussa siihen, että työharjoittelu on palkaton.

Moni opiskelija tekee yhä ilmaista työtä Työharjoittelu Ammattikorkeakoulujen harjoittelusta voi koitua opiskelijalle jopa rahallisia

kustannuksia. Palkattomassa harjoittelussa nähdään toisaalta myös hyviä puolia.

Monet ammattikorkeakouluopiskelijat tekevät edelleenkin koulutukseen kuuluvat harjoittelut palkatta.

– Aloista ei ole olemassa yhtenäistä linjaa, Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ura-ja rekrytointipalvelujen koordinaattori Tiina Hintikka sanoo.

Ammattikorkeakouluopintoihin kuuluva harjoittelu voi olla palkallista, mikäli näin työnantajan kanssa sovitaan. Tamkin terveys­alan opiskelijat eivät palkkaa yleensä saa. Sen sijaan Tamk maksaa sairaaloille opiskelijoiden harjoitteluun ottamisesta.

Harjoittelupaikan tulee vastaavasti järjestää opiskelijalle työnohjausta. Harjoittelua pidetään työelämässä tapahtuvana opiskeluna.

Palkaton harjoittelu on yleinen terveysaloilla. Sairaanhoitajaksi opiskeleva Laura Jaunes suorittaa harjoittelua Tipotien sosiaali- ja terveysasemalla Tampereella.

– Opintojen alussa meille kerrottiin, että harjoittelumme on palkaton. Meille ei mitenkään infota mahdollisuudesta palkalliseen harjoitteluun.

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton koulutuspolitiikan asiantuntijan Veli-Matti Taskilan mukaan palkattomuutta sosiaali- ja terveysalalla perustellaan esimerkiksi oppimisella.

– Ajatellaan, että palkallisuus ohjaisi työntekoon oppimisen sijasta.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimer-

kiksi sitä, että harjoittelija joutuisi tekemään rutiinihommia eikä painopiste olisi enää oppimisessa ja opiskelijan ohjaamisessa.

Jaunesta ihmetyttää se, että toisilla ammattialoilla harjoittelusta maksetaan palkkaa. Taskilan mukaan joillakin aloilla harjoittelu on itsenäisempää ja enemmän työntekoa kuin oppimista. Tamkin Tiina Hintikka sanoo, että esimerkiksi tekniikan ja liiketalouden aloilla yritykset hakevat harjoittelijoita ja ilmoittavat, maksavatko palkkaa. Ero on siinä, kuka maksaa ja kenelle.

Jauneksen mielestä suurin ongelma palkattomissa harjoitteluissa on se, ettei opiskelijoille kuulu ateriaetuutta eikä heille

korvata matkakustannuksia.

– Esimerkiksi yksi kaverini kävi Kangasalla harjoittelussa, ja joutui itse maksamaan sinne kuukauden seutulipun, joka maksaa yli 70 euroa.

Tipotien keskuksessa sairaanhoitajana toimiva Riitta Koskela on Jauneksen kanssa samaa mieltä. Hän nostaa esille myös myönteisen asian.

– Palkattomassa harjoittelussa opiskelija saa olla täysin oppijan roolissa. Palkka toisi harjoitteluun sellaisia velvollisuuksia ja vastuuta työtä kohtaan, mitä heiltä ei nyt vaadita.

Meri Vainiomäki ja Elise Tamminen

⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN

Kivistöstä vuoden vanha vaikuttaja

Lihaton lokakuu näkyi Juveneksella

EU:n ruoka-avustus keskeytyy

Paketti pysähtyy vain valokuvassa

Tamperelainen Tuula Kivistö,76, on valittu Suomen ensimmäiseksi vanhaksi vaikuttajaksi. Tampereen vanhusneuvoston järjestämän kilpailun voittokriteereitä olivat aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja arjen puurtajana toimiminen.

– Valinta tuo minulle valtavasti iloa ja onnea. Tämä kannustaa minua jatkamaan työn tekoa, Kivistö kertoo.

Kivistö on toiminut vuodesta 1982 Tampereen kaupungin kulttuuriohjaajana sekä ennen sitä Tampellan tehtaalla liikuntaneuvojana. Hän on ollut 13 viime vuotta virallisesti eläkkeellä, mutta on jatkanut kerhotoimintaa tamperelaisissa palvelutaloissa ja seurakuntakeskuksissa päivittäin. Kivistö järjestää vanhuksille muun muassa juttelukerhoja, lauluhetkiä ja luentoja terveydestä, liikunnasta ja ihmissuhteista.

Docventures-ohjelmasta alkunsa saanut kasvisruokakampanja on lisännyt kasvisruoan suosiota Tampereen kampuksilla.

Juvenes-yhtiön kampusravintoloissa on syöty tavallista enemmän kasvisruokaa lokakuussa. Pääkampuksen ravintolapäällikko Auli Lönnqvist kertoo, että lokakuun ensimmäisellä viikolla kasvisruoan kulutus kaksinkertaistui.

– Normaalisti kasvisannoksia menee 200–250 päivässä, lokakuun alussa niitä meni 500, Lönnqvist kertoo.

TTY:n ravintolassa Newtonissa kasvu ei ollut yhtä huomattavaa.

Kaupoissa Lihaton lokakuu -kampanja ei ole näkynyt. Pirkanmaan osuuskaupan edustaja Jenni Keskinen sanoo asiakasmäärien olevan niin suuria, ettei kampanja vaikutusta huomaa.

Utain pääsi kulissien taakse, ja nyt tiedän, miksi postipaketti on pakattava huolellisesti.

Jokainen paketti kulkee läpi monivaiheisen lajittelun, eivätkä koneet käsittele postia silkkihansikkain. Lajittelukeskuksessa kaatolaite kumoaa täyden rullakon ylösalaisin ja paketit vyöryvät hihnalle hallittuna kaaoksena. Raidallinen Utain-paketti pitää puolensa.

Paketit viilettävät jonossa oikealla, vasemmalla ja katon rajassa. Hihna kiidättää laatikot punahehkuiseen kameratunneliin ja pudottaa ne sitten omiin liukumäkiinsä.

Välissä kone lukee osoitteet pakettien kyljistä, ja vain harva käsiala on sille liian epäselvää.

Utain-paketti selviää matkastaan yllättävän ehjänä, mutta silti silminnähden kokemusta rikkaampana.

Nette Tuominen

Stina Kivinen

Vuosittain jaettava EU:n ruoka-apu päättyy nykymuodossaan. Sen sijaan EU:n on tarkoitus ottaa käyttöön vähävaraisille osoitettu määrärahasto. Sen piti tulla käyttöön vuoden 2014 alussa. Asetuksen valmistelu EU:ssa on kuitenkin viivästynyt, kertoo ylitarkastaja Sari T. Niemi Maaseutuvirastosta. Siitä johtuu ensi vuonna uhkaava katkos ruoka-avussa.

Suomi on pohjoismaista ainoa, joka on ollut mukana elintarviketuessa. Tulevaan määrärahastoon osallistuvat kaikki EUmaat. Viime vuonna ruoka-apua jaettiin Kirkkopalveluiden koordinoimana yli 100 000 asiakkaalle. Nyt EU:n varastot ovat tyhjät.

– Monella seurakunnalla yksinkertaisesti loppuu ruoka, toteaa Kirkkopalveluiden EUkoordinaattori Ulla Pesola.

Ruokatuen loppumisesta uutisoi ensimmäisenä Yle. Nadja Mikkonen

Mira Mannersola

4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Emppu Siltaloppi

Laboratoriohoitaja Nina Illi valmistelee liuosta siittiöiden pesua ja huuhtelua varten. Pesun avulla saadaan kerättyä parhaat ja nopeimmat yksilöt.

Alkiot vertailussa

Hedelmöityshoidot Laboratoriotekniikka kehittyy lapsettomuushoidoissa. Uusi tutkimus

mahdollistaa alkion kromosomeihin kurkkaamisen ennen raskauden alkua.

Lapsettomuuteen pureudutaan

yhä hienovaraisemmin menetelmin. Selittämätöntä lapsettomuutta yritetään nujertaa uudella kromosomien seulontatutkimuksella.

Alkion kromosomiston seulonta täydentää perinteistä koeputkihedelmöitystä. Nyt raskaus on mahdollista käynnistää käsin valikoidulla alkiolla. Tutkimuksen on tuonut Suomeen helsinkiläinen Graviditas-lapsettomuusklinikka.

– Nyt seulotaan alkion kaikki 24 kromosomia, kun aiemmin on voitu tutkia vain osa kromosomeista. Tarkoitus on löytää terveet, kromosomeiltaan normaalit alkiot, jotka voidaan siirtää kohtuun, sanoo Graviditaslapsettomuusklinikan ylilääkäri Annika Tulenheimo-Silfvast.

Seulonnassa varmistetaan, että

kromosomeja on oikea määrä ja että ne ovat oikean muotoisia. Siinä pystytään myös tutkimaan perimää yksittäisten geenien osalta.

Seulonta ei vahingoita alkiota, sillä tutkittava solu otetaan alkion kuoresta.

Tavallisesti koeputkihedelmöityksen yhteydessä tarkastellaan alkioiden jakautumisnopeutta ja rakennetta. Normaalin näköisessä alkiossa voi kuitenkin olla epänormaali kromosomisto, ja ongelmat voivat jäädä pinnallisessa tarkastelussa huomaamatta.

Alkioiden seulontatutkimus voi auttaa niitä pariskuntia, joilla lapsettomuushoidot eivät selittämättömästä syystä ole auttaneet. Heillä suurin osa alkioista on virheellisiä, jolloin raskauden todennäköisyys on pieni.

– Epänormaalien alkioiden ja keskenmenojen osuus kasvaa merkittävästi naisen iän myötä, sanoo Graviditaks en biologi Maria Mitjonen.

Nuorellakin naisella vain neljä munasolua kymmenestä on tervettä. Huonot alkiot yleensä abortoituvat itsestään.

– Kyse on ikään kuin luonnon omasta laatukontrollista, sanoo TulenheimoSilfvast.

Epänormaalien alkioiden kyky tarttua kohdun limakalvoon on heikko. Onnistumisen mahdollisuudet kasvavat, kun raskaus voidaan aloittaa terveellä alkiolla.

Alkiodiagnostiikalla voidaan tutkia myös vakavan sairauden aiheuttavaa geenivirhettä. Juuri tästä oli kyse Graviditaksen

”

Epänormaalien alkioiden ja keskenmenojen osuus kasvaa merkittävästi naisen iän myötä.

Maria Mitjonen, Graviditas

ensimmäisessä tutkimuksessa. Tutkitulla pariskunnalla oli toistuvia keskenmenoja ja vastasyntyneen menetyksiä perinnöllisestä sairaudesta johtuen.

– Löysimme seulonnalla kaksi alkiota, jotka olivat kromosomistoltaan normaaleja eivätkä kantaneet taudinaiheuttajageeniä, sanoo Tulenheimo-Silfvast.

– Alkiot ovat nyt pakkasessa ja ne siirretään äidin kohtuun aivan lähiaikoina.

Graviditas on tällä hetkellä ainoa suomalaisklinikka, jolla on valmiudet tehdä alkioiden geneettistä tutkimusta. Tulenheimo-Silfvast arvioi, että tulevaisuudessa tutkimus levittäytyy muillekin klinikoille.

Se otetaan käyttöön esimerkiksi marrasjoulukuussa avattavalla Dextran lapsettomuusklinikalla.

– Jatkossa tutkimus voisi olla järkevää tehdä noin joka kymmenennelle pariskunnalle.

Milla Lappalainen

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 5

Kilpailu kiusaa klinikoita Lapsettomuushoitojen

määrä ei ole lähtenyt odotetusti kasvuun. Klinikat taistelevat asiakkaista pitääkseen toimintansa kannattavana.

Aloitettujen hedelmöityshoitojen määrä kääntyi ennakkotietojen mukaan selkeään laskuun vuonna 2012. Hoitoja aloitettiin viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011, selviää THL:n tuoreimmasta raportista.

Myös lapsettomuushoidoissa käytettävien lääkkeiden kulutus kertoo tilanteesta. Graviditaksen ylilääkäri Annika TulenheimoSilfvast arvioi, että lääkkeiden myynti on vähentynyt 15 prosenttia viime vuodesta.

Nykytilanteessa klinikat yrittävät erottautua toisistaan tutkimuksella ja laboratoriotekniikalla. Graviditaksessa ja pian myös Dextrassa tehdään alkion geneettistä diagnostiikkaa, ja ainakin Felicitas pakastaa luovutettuja munasoluja.

– Munasolun vastaanottaja pääsee helpommalla, kun kuukautiskiertoa ei tarvitse samanaikaistaa luovuttajan kanssa, sanoo Felicitaksen lapsettomuus-

lääkäri Tuija Foudila.

Asiantuntijat ovat ennustaneet lapsettomuushoitojen määrän kasvavan, koska suomalaiset avioituvat ja perustavat perheen yhä myöhemmin. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan lapsettomuushoitojen määrä polkee paikallaan.

Esimerkiksi Helsingissä on tällä hetkellä viisi lapsettomuushoitoja tarjoavaa klinikkaa. Se on Tulenheimo-Silfvastin mielestä liikaa.

– Kolme tai neljä klinikkaa olisi sopiva määrä, koska potilasmäärät ovat hienoisessa laskussa.

Tulenheimo-Silfvast arvelee, että taantuma on vaikuttanut lapsettomuushoitojen suosioon. Lapsi on taloudellinen riski, eivätkä hoidot ole edullisia.

Yhden koeputkihedelmöityksen hinta on noin 2 500 euroa.

Uudella seulontatutkimuksella höystettynä hoidon hinta kaksin- tai jopa kolminkertaistuu.

– Ajoittain tuntuu pahalta, kun pariskunta muuttaa pienempään asuntoon päästäkseen hoitoon.

Annika Tulenheimo-Silfvastin mielestä lapsettomuushoitojen suurimmat edistysaskeleet otetaan laboratorion puolella.

Milla Lappalainen

Kommentti Suomessa etiikka kunnossa Sattuma on ajettu lapsettomuushoidoissa marginaaliin.

Alkioista on mahdollista seuloa vakavia sairauksia aiheuttavia geenejä. Samalla tekniikalla voidaan periaatteessa vaikuttaa muihinkin ominaisuuksiin, kuten pituuteen tai silmien väriin.

Suomessa systemaattinen jalostus on kaukainen kauhukuva. Ensinnäkin ominaisuuksien kartoittaminen perimästä on todella vaikeaa. Esimerkiksi pituuden takana on ainakin 40 eri geeniä. Graviditaksen tutkimuksessa kesti kahdeksan kuukautta kehittää tapa, jolla paikannetaan yksittäinen sai­ rausgeeni. Kyse ei siis ole leik-

kaa ja liimaa -toiminnosta.

Mikä tärkeintä, suomalaisen lääkärikunnan etiikka on korkealla tasolla. Hedelmöityshoitolaki määrittelee tarkasti tapaukset, joissa alkioiden seulominen on sallittua.

Näin ei kuitenkaan ole maailmalla. Esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa on klinikoita, jotka abortoivat tyttölapset. Jos alkiodiagnostiikka yleistyy kyseisissä maissa, raskaus voidaan käynnistää poika-alkiolla.

Tällöin synnytyssalissa ei tarvitse enää pelätä, että lapsi on tyttö.

Milla Lappalainen

Mikä?

Lapsettomuushoidot ○○Suomessa tehdään vuosittain noin 14 000 hedelmöityshoitoa. ○○Yli puolet hoidoista on koeputkihedelmöityksiä tai niihin liittyviä pakastetun alkion siirtoja. Niitä tehdään reilut 9 000 vuodessa. ○○Hedelmöityshoidoista seuraa vuosittain reilut 3 000 raskautta, joista syntyy noin 2 500 lasta. ○○Koeputkilasten osuus syntyvästä ikäluokasta on nykyään noin neljä prosenttia.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Tutkimuksen ajan alkioita säilytetään pakastettuina nestetyppisäiliöissä. Lämpötila kanisterien sisällä on -196 celsiusastetta. Parhaat alkiot sulatetaan yksi kerrallaan ja siirretään äidin kohtuun.

6 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Jukka Niittyojan tila kuului alun perin hänen isoisälleen.

Maanviljelijä ei elä pelkästä viljasta Maatilat Pienet ja keskisuuret tilat tarvitsevat sivuelinkeinoja viljelyn lisäksi. Viljelijä Jukka

Niittyojan mielestä viljelijä tarvitsee rohkeutta tehdä asiat eri tavalla kuin ennen.

Syksyinen Viljakkala on hiljainen ja sää vaaleanharmaa. Pellot on puitu jo aikaa sitten, ja maasta törröttävät enää viljankorret.

Peltojen omistaja Jukka Niittyoja viljelee tilallaan kauraa, ohraa ja nurmea ja myy niitä eläinten rehuksi. Niittyoja vaihtoi 1990-luvun alussa metsäalan työt maanviljelyyn.

Niittyoja on viljelyn lisäksi pitänyt esimerkiksi sikalaa ja neuvonut muita viljelijöitä EU-asioissa. Tänä päivänä hänellä on kirjanpito- ja koneurakointiyritys, jotka varmistavat työllisyyden ympäri vuoden.

– Viljanviljelystähän ei käytännössä saa sellaista tuloa, että sillä perheen elättäisi, kertoo Niittyoja.

Euroopan unionin myötä laskeneet tuottajahinnat pitävät tulotason alhaise-

na. Vaikka viljan hinta nousee, myös lannoitteiden ja kuljetuksen kustannukset nousevat samaa tahtia. Niittyojan mukaan viljelijä maksaa aina rahdin, niin tilatessaan lannoitteita kuin viedessään viljaa myytäväksi.

”

Tuet ovat ehdoton edellytys tilan­ pidolle, joten sitten vaan purraan ham­ masta ja täytellään kaavakkeita.

Jukka Niittyoja, maanviljelijä

Euroopan unioni pyrkii parantamaan viljelijöiden tulotasoa maataloustuilla, jotka koostuvat useammasta eri osasta.

Tuet ovat muuttumassa vuoden 2014 alussa. Lopullinen muoto päätetään loppuvuoden aikana, mutta tukien on tarkoitus riippua entistä enemmän tuotantomääristä. Lisäksi esimerkiksi ympäristötukiin on tulossa muutoksia.

Niittyoja laskeskelee, että kokonaistukimäärä pysyy tulevaisuudessa suunnilleen samana, mutta säännökset monimutkaistuvat entisestään.

Samaa mieltä on myös maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Martti Patjas.

– Kyllä etenkin muutokset ympäristösäädöksissä lisäävät paperityötä. Seurantaakin on pakko lisätä.

Sääntöjen määrä ja tiukka valvonta ovat Jukka Niittyojan mielestä hyviä asioita, vaikka aiheuttavatkin viljelijöille päänvaivaa.

– Tuet ovat ehdoton edellytys tilanpidolle, joten sitten vaan purraan hammasta ja täytellään kaavakkeita.

Ruoan arvostuksen lisääntyminen on Niittyojan mielestä lisännyt myös viljelijöiden arvostusta.

Tärkeää olisi, että suomalaiset söisivät kotimaista ruokaa myös jatkossa. Tällä voitaisiin taata maanviljelyn tulevaisuus ja työpaikkojen säilyminen alalla.

– Kaikki kuitenkin syövät joka päivä, se tuo turvaa jatkoon, Niittyoja sanoo.

Stina Kivinen

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 7

Emppu Siltaloppi

Selvästi päihtyneet Biletys Juhlijasta voi nähdä päällepäin vain sen,

että hänen itsetuntonsa on kohdallaan.

Emmi, 20, meikkaa peilin edessä ja suuntaa kavereidensa luokse aloittelemaan baariiltaa. Samaan aikaan Katariina, 23, valitsee ylleen bilemekon ja kuuntelee YouTubesta tunnelmaa kohottavaa musiikkia. Ilta ei jää kummallakaan viikon ainoaksi.

Molemmat ovat kreisibailaajia. Katariina suuntaa heti tanssilattialle ja tanssii neljä tuntia putkeen. Emmi seikkailee ihmisvilinän keskellä ja nauttii uusiin ihmisiin tutustumisesta. Hyvän kappaleen soidessa mikään ei pidä häntäkään poissa tanssilattialta.

Yökerhossa ollaan aina valomerkkiin asti.

Emmi hauskuuttaa juhlimisella itseään ja muita. Katariinan kaverit huomauttavat, että tanssimisesta voisi pitää taukoakin.

Kun Emmi kuvaa olevansa pelle, Katariina on sekopää.

Välillä baarissa tulee kuitenkin jano. Opiskelijatytöt suuntaavat tiskille tilaamaan viimeiset juomansa. Emmi ottaa siiderin.

Katariina ottaa veden. Katariinan vesi on samalla hänen iltansa juomista ensimmäinen. Emmin annos on kahdeksas.

Katariina uskoo, että kukaan ei pysty huomaamaan hänestä sitä, ettei hän ole juonut alkoholia.

– Tuntuu, että baarissa minulla nousee päähän jokin, mutta en tiedä mikä.

Katariina on absolutisti. Juominen ei kiinnosta häntä.

Ensimmäisen ja viimeisen kerran hän joi

täytettyään 18 vuotta, eikä hän ollut silloinkaan juomisesta innoissaan. Juomista piti kokeilla, kun täysi-ikäisenä se oli mahdollista.

Katariina ei ole kuitenkaan kohdannut vieroksuntaa absolutisminsa vuoksi. Hän on päätöksestään ylpeä.

Emmille on sanottu, ettei hän vaikuta juotuaan humalaiselta. Ei, vaikka alla olisi 17 annosta alkoholia.

– Ei sillä määrällä hiprakkaakaan haeta.

Juominen onkin Emmille osa nuoruutta.

Suuret alkoholimäärät hän oikeuttaa itselleen sillä, että ne yksinkertaisesti kuuluvat opiskelijajuhlien kaavaan.

Emmi on yllytyshullu, joka osaa pitää kuitenkin järjen päässään. Alkoholi tekee juhlimisesta hänen mielestään vain parempaa.

Toisaalta Emmiä pelottaa juuri se, että hän pystyy juomaan niin paljon.

Jos musiikki on huonoa, Emmin mie-

lestä on samantekevää, mitä silloin on juonut.

– Alkoholi aloittaa päihtymisen. Sen jälkeen ei enää edes tarvitsisi juoda, koska olo on joka tapauksessa todella huumaantunut.

Katariinakin myöntää, että huonomman kappaleen aikana voi alkaa väsyttää.

– Tanssinhan minä sitä sekopäisemmin, mitä parempaa musiikkia tulee.

Musiikki voi siis päihdyttää. Ja miksei ihmisen pitäisikin päihtyä jostakin.

Myös muut ihmiset ovat kummallekin tytölle ehto onnistuneeseen hauskanpitoon.

Musiikki ei tuota Katariinalle samaa tunnelmaa yksin. Juominen tuottaa Emmillekin iloa vain kaksin.

Siinä missä alkoholin suurkuluttajaksi luokiteltava Emmi pystyy juhlimaan myös selvinpäin, ei virallisessa tilaisuudessa maljan vastaanottaminen ole absolutisti-Katariinalle mahdottomuus.

Tytöt tahtovat pitää vain hauskaa.

Haastateltavien nimet on muutettu.

Niina Kellinsalmi

Mitä?

Opiskelijoiden juomatavat ○○Alkoholia runsaasti kuluttavia on naisista 11 prosenttia ja miehistä 20 prosenttia. ○○Suurkuluttajia on naisista 1,3 prosenttia ja miehistä 3,5 prosenttia. ○○Suurkulutuksen raja naisilla on 5 annosta kerralla tai 16 annosta viikossa. ○○Suurkulutuksen raja miehillä on 7 annosta kerralla tai 24 annosta viikossa. ○○Täysin raittiita on 8 prosenttia.

Lähde: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus, 2012 Emppu Siltaloppi

Mikä?

EU:n maataloustuet ○○Vuonna 2012 Suomessa oli noin 59 000 maatilaa. ○○EU:n maataloustukien tarkoitus on mahdollistaa viljely Suomessa. ○○Tuki koostuu suorasta EU-tuesta, ympäristötuesta, luonnonhaittakorvauksesta ja kansallisista tuista. ○○Kansallinen tuki uudistuu ensi vuoden alussa. ○○Vuonna 2010 tukien osa maatilojen tuotosta oli 36 prosenttia

Yökerhon miljöö synnyttää Emmin mielestä bilefiilistä. Myös Katariina vannoo sen luoman tunnelman nimeen. – Tarvitaan tietynlainen paikka, jotta hauskanpito olisi äärimmäisillään.

8 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Paketti ei poikkea reitiltä Logistiikka Postiin se jää, ja sinne se on myös tulossa takaisin. Ei kuitenkaan ennen huomista.

Lähetetyn paketin on kuljettava lajittelukeskukseen, vaikka noutohyllyynkin olisi helppo siirtyä.

Mira Mannersola, teksti Juha Valkeajoki, kuvat

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Vuoronumerot kilahtelevat, ja pakettien pino kasvaa tiskin takana. Tampereen pääposti on iltapäivällä ruuhkainen. Myyjä varmistaa, haluanko todella lähettää paketin itselleni vai olenko vain tehnyt ajatusvirheen pakettikorttia kirjoittaessani. Kyllä osoitteet ovat ihan oikein. Haluan noutaa paketin juuri siitä postista, jossa parhaillaan olen sitä lähettämässä. Raidallinen paketti saa lähetystunnuksen ja viivakoodin.

16:46:02 Lähetys on vastaanotettu kuljetettavaksi.

Paketti ei kuitenkaan siirry suoraan noudettavien hyllyyn. Ensin sen on käytävä kierroksella lajittelukeskuksessa, sillä paketeille ei myönnetä poikkeuslupia.

Raidallinen paketti jää rullakkoon odottamaan lähtöä.

Kuorma-auton kuljettaja Stefan Rantasalo kävelee edestakaisin eteisessä.

9

Kello on jo paljon, mutta rullakoita ei vielä näy. Paketin aikataulussa ei oikein olisi varaa viivästyksille. Onneksi auton lastaamiseen ei montaa minuuttia kulu, ja pian Rantasalo jo köyttää lastatut rullakot paikoilleen matkaa varten.

Kuorma-auton kyydissä postit kulkevat kaupungin laidalle. Multisillassa sijaitseva Tampereen lajittelukeskus on yksi Suomen kahdeksasta postikeskuksesta, joiden kautta kaikki postit kulkevat sekä lähtiessään matkaan että saapuessaan oikealle seudulle. Lähtevää postia kuljetetaan lajiteltavaksi Multisiltaan jopa Porista ja Raumalta saakka.

Rantasalo tyhjentää kuorma-autonsa sisällön yhdellä lajittelukeskuksen kymmenistä porteista, ja trukkikuski kiidättää rullakot peremmälle. Seuraavaksi paketit on siirrettävä liukuhihnalle. Täysiä rullakoita kertyy nopeasti jonoksi asti, sillä ilta on postikeskuksen ruuhkaisinta aikaa.

10 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Liukuhihnan alkupäässä sijaitseva kaatolaite ei turhia varo, vaan kumoaa koko rullakon sisällön hihnalle. Paketit lentävät kaaressa, kolisevat ja paukkuvat, mutta yksikään ei hajoa. Hihnan äärellä Laura Nykänen asettelee paketit oikein päin ja siistiin jonoon, ja pian raidallinen paketti kulkee muiden mukana pois näkyvistä.

Samaan aikaan sivummalla herkästi särkyvät lähetykset lajitellaan käsin. Asiakkaan on maksettava hieman ylimääräistä, jos hän tahtoo taulutelevisiolleen varovaisen käsittelyn, sillä tavallisen paketin kulkureitillä ei juuri ihmistä tarvita.

Postipakettien jono viilettää yläilmoissa.

Hihna kuljettaa paketin kerrallaan kameratunneliin, jossa laite kuvaa kaikki käsinkirjoitetut osoitteet. Kameratunnelin alla mies seuraa tietokoneen näyttöä. Automaattinen hahmontunnistus osaa kyllä lukea suurimman osan postinumeroista, mutta sekavimmille harakanvarpaille se kysyy varmistuksen. Jukka Salminen hyväksyy laitteen ehdotuksia tottunein silmin. Kone jättää vastaukset muistiinsa ja oppii vähä vähältä paremmaksi tekstin tunnistamisessa.

Liukuhihna kuljettaa paketit seuraavaksi kohti luisuja. Paketit näyttävät tipahtelevan hihnalta omiin liukumäkiinsä aivan sattumanvaraisesti. Hihna vippaa yhden paketin sinne ja toisen tuonne, sillä luisuja on kymmeniä. Paketit laskettelevat alas postinumeroidensa mukaisiin osastoihin, ja työntekijä siirtää ne rullakoihin odottamaan lähtöä.

18:01:07 Lähetys on lajiteltu.

Raidallinen paketti odottaa jo yksin rullakossa. Samaan suuntaan lähtevät paketit tulevat vielä peittämään sen alleen, mutta ne ovat vasta matkalla.

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 11

Muualle maahan menevät paketit lähtevät tien päälle vielä saman illan aikana.

Rekat kuljettavat ne lajittelukeskuksesta toiseen Itellan runkoverkkoa pitkin. Jopa etelärannikon ja Rovaniemen välinen matka taittuu yhdessä yössä, sillä posti kulkee pisimmät välimatkat ilmateitse. Seuraavan päivän aikana useimmat paketit toimitetaan perille omiin noutopaikkoihinsa, mutta kaikista syrjäisimmillä asuinalueilla pakettia joutuu odottamaan vielä yhden ylimääräisen vuorokauden.

Raidallisella paketilla sen sijaan ei ole mitään kiirettä. Se saa odotella rauhassa läpi yön. Seuraavana päivänä pakettikuorma kuljetetaan Tampereen pääpostiin, ja iltapäivän kuluessa jokainen paketti asetellaan paikoilleen noutohyllyyn.

14:35:57 Lähetys on noudettavissa.

Suuressa postikonttorissa paketit täyttävät monta hyllyriviä. Marjo Pietarila löytää oikean laatikon ongelmitta, sillä numerotunnus kertoo, missä paketti odottaa. Henkilöpaperit vielä, ja saan raidallisen paketin takaisin.

14:47:04 Lähetys on luovutettu vastaanottajalle.

12 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Uutta ihmisille NAISTENLEHDET

Naistoimittaja Aku Varamäki kyllästyi naistenlehtien bikinikuviin ja pari­ suhdevinkkeihin.

Alkoi luova raivo, joka johti Huuma-lehden ideoimiseen.

Huuma on luonnehtinut itseään uuden­ laisena naistenlehtenä, tai jopa ihmisten­ lehtenä, jota lehtihyllyssä ei vielä ole tarjol­ la. Sen perustaja Aku Varamäki kyllästyi perinteisten naistenlehtien toistuvaan, ke­ vyeen sisältöön. Häntä kismitti myös, että naistenlehtien juttujen perusteella naisen suurin täyttymys on laihdutuksen ohella selvittää, mitä uros hänestä ajattelee.

– Miehet lukevat asioista, jotka kiinnostavat heitä. Ajattelin, että hitto vie, meidän naisten pitäisi tehdä sama, Varamäki sanoo.

Varamäki avautui asiasta Facebookissa.

Huhtikuinen tilapäivitys innoitti hänen kaveripiirissään voimakasta vastakaikua.

Samalla syntyi idea omalaatuisesta nais­ tenlehdestä, jonka sisältö herättäisi lukijan ajattelemaan. Vastakkainasettelua perin­ teisten naistenlehtien kanssa Varamäki kuitenkin vieroksuu. Huuma ei ole naisten­ lehtien vastustaja, vaan vaihtoehto.

– Sen sijaan, että valittaisimme, ettei ole luettavaa, teemme itse asialle jotakin, Vara­ mäki toteaa.

Journalismin muutoksesta ja pa­ perilehtien kuolemasta on saarnattu viime vuosina turtumiseen asti. Mitä järkeä on siis perustaa uusi lehti, ja vieläpä tehdä siitä pai­ nettu versio?

– Taloudellisesti siinä ei ole mitään tolk­ kua, Varamäki sanoo heti.

Hän korostaa, ettei Huumaa tehdä ta­ loudellisesta näkökulmasta, vaan tekijöiden innostuksesta. Huumasta on toistaiseksi tulossa yksi painettu lehti, ja lehden tule­ vaisuus on vielä tuntematon. Jos Huuma jatkaa, se jatkaa mitä todennäköisimmin digiversiona.

Kokonaan mainokseton Huuma et­ sii parhaillaan yhteisörahoitusta. Varamäen mukaan koko lehteä ei olisi olemassa ilman sosiaalista mediaa. Somen ja valtamedian uu­ tisoinnin kautta kaveripiiristä kirvonnut pro­ jekti kasvoi lopulta suuremmaksi kuin mihin oli varauduttu. Huumasta on uutisoinut jo ainakin Helsingin Sanomien Nyt-liite ja Yle. – Tämä lähti pienestä joukkohuumaan­ tumisesta. Emme odottaneet ihan tällaista kansallista liikehdintää, Varamäki kertoo.

Naistoimittajien pyörittämää Huumaa on jo ehditty mediassa verrata feministileh­ tiin. Varamäki ei kuitenkaan pidä Huumaa erityisesti feministisenä projektina. Lehden tarkoitus on herättää keskustelua. Varamä­ en mukaan parasta olisi, jos keskustelun tuloksena naistenlehtien sisältö muuttuisi puhuttelevammaksi.

– Jos joku haluaa leimata meidät feminis­ tiseksi, ei minulla ole mitään sitä vastaan.

Nadja Mikkonen

MIKÄ?

”Huumasta toimeen!” ○○Huuman ensimmäinen numero ilmestyy 10.1.2014. ○○Lehteen tulee arviolta 48–64 sivua. ○○Huuma-lehti on mainokseton ja yhteisörahoitteinen. ○○Lehden tekijöinä on 20–30 aktiivista naistoimittajaa.

Kuvat: mirkku merimaa huuman kuva-arkisto

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 13

⋆⋆Mitä ihmettä?

Sosiaalisen median kiertokulku Mediapeliä

8-vuotias lapsi on voinut viettää koko elämänsä Facebookissa. Vanhemmat dokumentoivat pirpanan elämää julkaisemalla kuvia aina synnytyslaitokselta lähtien. Pian hän kirjautuu palveluun ihan ikiomalla sähköpostiosoitteella.

Lapsuus: Tuoreet äidit ja isät kyllästyttävät sosiaalisen me­ dian kuvilla jokeltelevista vau­ voistaan, valmiina tutkimaan maailmaa tahmatassuineen.

Esiteini: Candy Crush Sagan ja Hay Dayn high scoret ovat yhtä tärkeää valuuttaa kuin Po­ kemon-kortit silloin joskus. Roh­ keimmat uskaltavat tykätä ihas­ tuksen uudesta profiilikuvasta.

Teini-ikä: Chat-toiminto kasvattaa suosiotaan. Oma seinä täyttyy kryptisistä ti­ lapäivityksistä ja kavereiden hymiöitä pullottavista terveh­ dyksistä. Palvelun kautta läh­

tevät kutsut valmistusjuhliin.

Pahimpien känniotosten ylei­ sö rajataan heti.

Nuori aikuisuus: Noloimmat ohilaukaukset viime vuosilta poistetaan ja koulutus-osioon vaihdetaan ”elämänkoulun” si­ jaan todellisen korkeakoulun nimi. Ennen kaikkea Faceboo­ kissa verkostoidutaan.

Vanhemmuus: Oman lapsen siirryttyä yhteisöpalveluihin hänet lisätään heti suosikiksi, koska profiilisivun päivittäinen selaaminen ei riitä. Julkaisujen aihepiirit laajenevat ja kommen­ tointi ulottuu muidenkin kuin

Marianne Minkkinen

marianne.minkkinen@uta.fi

Kun media keskittyy kohua­ maan yhdestä ilmiöstä, tulee se pakostakin sivuuttaneeksi muita tärkeitä aiheita.

omien kavereiden poliittisiin lausuntoihin.

Keski-ikä: Etsitään entisiä koulukavereita eikä enää tunneta häpeää persoonattomien massa­ viestien jakamisesta. Lomakuvat päätyvät nettiin entistä löyhem­ män sensuurin läpikäyneenä.

Papat ja mummot: Tämä Facebook-sukupolvi keskittyy tykkäämiseen ja kuulumisien vaihtamiseen. Ehkä tässä iässä mietitään sitäkin, että profiilisi­ vu jatkaa elämäänsä vielä oman kuoleman jälkeen.

Alkusyksystä keksittiin Viron viinarallin laajuus, ja kaikki lehdet in­ nostuivat uutisoimaan tästä Suomea uhkaavasta tilanteesta. Luotiin illuusio siitä, että viinarallin suitsiminen olisi vastaus kaikkeen. Alkoholin tuonnin rajoitukset ratkaisisivat niin Suomen talousongelmat kuin alkoholin liikakäy­ tönkin. Ainakin uutisten mukaan.

Aino-Maija Kupias

⋆⋆Miksi näin?

MTV Median kanavat näkyvät pian netissä MTV Media on vuoden ajan valmistellut kanavaperheensä uudistusta.

Marraskuun alussa muutokset tuodaan vihdoin myös tavallisten ihmisten nähtäville. Kanavien visuaalinen ilme muuttuu, ja media­ perhe aloittaa suorat lähetykset internetissä.

Tiedottaja Jussi Hakanen, miksi MTV Media tuo kanavien suorat lähetykset nettiin? Eivätkö yksittäiset jaksot ole tarpeeksi?

– Kuluttajien katselutottumukset ovat muuttuneet. Ihmisille ei riitä enää se, että kanavat näkyvät tv-vastaanottimesta, vaan nykyajan trendin mukaan ohjelmia halu­ taan katsoa monilla eri laitteilla.

– Kanavien suorat lähetykset netissä ta­ voittavat etenkin nuoret juuri siellä, missä he haluavat ohjelmia katsoa.

Minkälainen kuvanlaatu netin lähetyksissä on? Jos jollain tietyllä ohjelmalla on paljon katsojia, pätkiikö tai jumittuuko kuva?

– Kuva on HD-laatuista, mutta lopulli­ nen terävyys kuitenkin riippuu käyttäjän nettiyhteydestä. Jos on paras mahdolli­

nen nettiyhteys, kuva on todella hyvälaa­ tuista. Jos taas nettiyhteys on huonompi, lähetys ei töki, mutta kuvanlaatu saattaa heiketä.

– Me osaamme varautua ruuhkaan ne­ tissä, sillä meillä on tietoa katsojamääristä television puolelta ja Katsomo-palvelusta.

Muuttuuko kanavien sisältö uudistuksessa?

– Mitään dramaattisia muutoksia ei ole tehty, mutta tietysti kanavia viedään eteen­ päin yksi kerrallaan.

– Katsojia otetaan yhä enemmän huomi­ oon ja kannustetaan osallistumaan. Twiitit juoksevat television ruudussa ja marras­ kuusta lähtien tietysti myös netin lähetyk­ sissä.

Milja Leikkari

⋆⋆Gradu paketissa

Laura Karlin: ”Moraali ja järjestys ennen kaikkea”.

Kehysanalyysi kansain­ välistä prostituutiota koskevasta mediauutisoin­ nista Suomessa. Tampereen yliopisto, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, 2013.

Vain elämää -sarjassa seitsemän suomalaista artistia viettävät yhdessä reilun viikon ja esittävät omia versioita toistensa kappa­ leista. Toisellakin kaudella moni artisti on herkistynyt kyyneliin. ”Ei kiinnosta pätkääkään nuo itkusessiot, ei kiinnostanut eka kausikaan. Saavat minusta nähden veisata ja itkeä ihan rauhassa. Kek­ sin kyllä siksi aikaa jotain muuta tekemistä.”

Vierailija, vauva.fi ”Aito, herkkä ihminen itkee. Oli sitten paik­ ka mikä tahansa. Ilkkakin sanoi, että oli eka kerta kun julkisesti itki. Kyllä minusta ihmi­ sen pitää osata näyttää tunteensa, oli sitten kyse naurusta tai itkusta. Julkkikset jotka osaavat kätkeä tunteensa, eivät ole ’aitoja’...” jytymamma9, suomi24.fi ”Tuottaja käskee aika ajoin itkuun, kuten kaikki muukin on etukäteen käsikirjoitettu, lapsellista puuhastelua.” kusamra, turkulainen.fi ”Voi kun ihmisiä tuntuu täällä ärsyttävän toisten itkeminen... mielenkiintoista, miksei saisi itkeä?” tosiasiat, iltasanomat.fi Marianne Minkkinen

⋆ ⋆Lämpenee

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

Karlin toteaa tutkielmassaan, että prostituutiosta ja naiskau­ pasta uutisoidaan Suomessa hyvin yksipuolisesti. Kehysanalyysin avulla selvisi, että äänessä ovat usein poliisit eivätkä itse prostitu­ oidut. Prostituutiota käsitellään uhkana yhteiskunnalle, eikä sen syitä ja taustoja selvitetä tarpeeksi.

Milja Leikkari

VR pohti Facebookissa, kannattaako yrityksen aktiivisuutta somessa lisätä perustamalla sille oma Twitter-tili. Rautatieyhtiö ei kuitenkaan ollut riitävän nopea, sillä joku toinen ehti perustaa tilin VR:n nimissä ensin.

Twitteriin on perustettu VR:ää parodioiva tili, jolle on syyskuun aikana kertynyt jo yli 1 800 seuraajaa. Tilin tuntematon omistaja kirjoittaa sen olevan muistutus siitä, että nykyään sosiaa­ lisessa mediassa täytyy olla, vaikkei siitä pitäisikään.

Viestintäpäällikkö Mika Heijari kommentoi YleX:n haastatte­ lussa, että parodiatili on selvä osoitus siitä, kuinka tärkeäksi ihmi­ set kokevat VR:n. Tämä on erittäin positiivinen näkökulma siihen nähden, että tili sisältää vain kriittisiä ja pilkkaavia kommentteja.

Milja Leikkari

Alun perin mietojen juomien ve­ rotusta piti korottaa Suomessa 15 pro­ senttia ja väkevien 10 prosenttia. Val­ tion piti hyötyä veronnostoista 125 mil­ joonaa euroa. Uskoteltiin, että päättäjät ajattelevat vain kansalaisten terveyttä.

Tätä tuki se, että harkittiin alkoholin myynnin kieltämistä vähittäiskaupois­ sa perjantaisin ja lauantaisin kello kuu­ den jälkeen sekä pyhäaikoina.

Uhkakuva viinarallista tarttui kuiten­ kin myös päättäjien mieliin. Veronkoro­ tukset päätettiin alentaa puoleen, jotta kaikki suomalaiset eivät karkaisi ulko­ maille juomaostoksille. Ensi vuonna kaljatölkki ei olekaan kuin noin kolme senttiä kalliimpi. Lisäksi ulkomailta tuoduille alkoholilasteille saatetaan asettaa tuontirajoituksia. Rajoilla voi­ daan myös tarkastaa, ovatko henkilön ostamat juomat todella tulossa omaan käyttöön.

Toimittajat olivat mukana paisuttamassa viinarallikohua, joka vaikutti merkittävästi poliitikkojen päätöksentekoon. Lehdet taisivat kui­ tenkin keskittyä alkoholista kirjoittaes­ saan vain yhteen lieveilmiöön.

Media nimittäin jätti tämän syksyn alkoholimyllytyksessä kokonaan huo­ miotta viinapullon sisällön, itse alko­ holin. Viinaralli on vain yksi sivuhaara suomalaisten alkoholinkäytössä. Sitä säätelemällä ei saada korjattua kaikkia alkoholista aiheutuneita ongelmia.

Voidaan myös kyseenalaistaa, vaikut­ tavatko veronkorotukset ja alkoholin myyntiaikojen säännöstely muiden kuin kohtuukäyttäjien tottumuksiin.

Alkoholistin on yllättävän vaikea päästä hoitoon, koska päihdetyöhön annetut määrärahat ovat tiukilla. Lai­ tokset ovat usein niin täynnä, ettei uusille tulijoille ole tilaa. Vuonna 2011 Suomessa kuoli 1 890 ihmistä alkoholin takia. Luku on erittäin suuri verrattuna muihin Euroopan maihin, vaikkakin Virossa lukumäärä on vielä korkeampi.

Mikseivät toimittajat tarttuneet tähän aiheeseen?

Koska medialla on vaikutusvaltaa sekä päättäjiin että yleiseen mielipi­ teeseen, tulisi sen harkita tarkkaan, mistä uutisoi. Jonkin ilmiön suhteeton paisuttelu syö aina palstatilaa muilta uutisarvoisilta jutuilta.

14 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Jere Petteri Lepän (vas.) ja Olli Haapasalon välinen kaksintaistelu oli harjoitusten vauhdikkaimpia.

Hipaisukin tappaa Harrastus Boffaus on kamppailulaji, jossa taistellaan ilman mieli­

kuvitusrooleja. Laji on vauhdikas, mutta turvallinen tapa urheilla.

Pelaajat valuvat Tampereen Saukonpuiston hiekkakentälle kukin hiukan omalla aikataulullaan. Alkamassa ovat Pirkanmaan boffaajien viikottaiset harjoitukset. Puuskittainen tuuli pöllyttää lehtikasoja ja pelaajat pyörittelevät ranteitaan lämpimiksi.

Kaksintaistelut käynnistyvät välittömästi. Kyse on taistelulajista, jossa aseet ovat keskiajalta mallinnettuja ja pehmustettuja, jolloin taisteleminen on turvallista myös isommalla porukalla. Keho jaetaan kuuteen osumapaikkaan: päähän, vartaloon sekä neljään raajaan. Isku raajoihin haavoittaa, vartalo- ja pääosumat ovat kuolettavia.

Pirkanmaan boffaajien sihteeri Jere Petteri Leppä, 26, saapuu paikalle mukanaan säkillinen erilaisia miekkoja, kilpiä ja pitkä keihäs. Kaikki saavat lainata taisteluvälineitä, vaikka moni valmistaa aseensa itse.

Aseiden raaka-aineiksi tarvitaan muun muassa aurausputkea, puutarhaletkua, vaahtomuovia ja ilmastointiteippiä.

Monet liittävät bofferoinnin ja larp­ pauksen samaksi harrastukseksi sekä ajatusmaailmaltaan että toiminnaltaan. Lepällä on suora mielipide yli kymmenen vuotta sitten erkaantuneista harrastuksista.

– Vaikka lajin pariin liittyy paljon ihmisiä, joita yhdistää rakkaus fantasiaan ja keskiaikaan, itse lajissa näillä mieltymyksillä ei tee mitään. Mielikuvitusta tarvitaan vain hyökkäyskuvioihin.

Paritaisteluiden jälkeen pelin rytmi muuttuu täysin. Pelaajat jaetaan joukkueisiin, jotka erkanevat hiekkakentän vastakkaisille sivuille. Kun erä alkaa, hoi-huudot kaikuvat ilmoille aloitusmerkkinä. Mäiskintä-äänet kaikuvat pimenevässä illassa.

Lepän hengitys höyryää, kun hän halkoo hiekkakenttää pelkkä t-paita päällään.

– Joukkomatsaus 20 vastaan 20 on kaikista parasta. Silloin saa mättää kunnolla, mutta ketään ei oikeasti satu.

Joukon mukana viilettää myös Anniina Sihvo, 15. Hän on aloittanut bofferoinnin

vasta neljä viikkoa sitten. Sihvo pysyy vauhdissa mukana, vaikka raaka voimankäyttö on täysin sallittua. Vauhti pysyy kontrollissa, sillä pelaajat ovat taitavia ja kokeneita.

– Pelaamme lasermiekkasäännöillä eli pienikin hipaisu tappaa, Leppä sanoo.

Lepän mukaan nopeissa tilanteissa tapahtuu nopeita asioita. Toisinaan joku on epähuomiossa juossut päin puuta tai saanut pieniä nilkkavammoja epätasaisessa maastossa. Jokainen taistelee kuitenkin omalla vastuullaan. Kaiken varalta Leppä on hankkinut ensiapuvälineet treenilaukkuunsa.

Puiston ulkoilijat ovat tottuneet pehmomiekkailijoihin. Joskus pienet pojat pysähtyvät ihmettelemään vilskettä, ja silloin kiinnostuneet pyydetään mukaan taistelemaan.

Talvella boffaajat harjoittelevat tekniikoita ja hyökkäyskuvioita. Saukonpuiston huuruinen sotatanner vaihtuu jumppasalin parkettiin ja katulamput kirkkaisiin halogeeneihin.

Nette Tuominen

Isojen kilpien suosittu valmistus­ materiaali on Ufo-liukuri.

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 15

Juha Valkeajoki

Kehtaanko leikkiä?

Vieraalla maalla Aikuinenkin voi virkistyä Hämmennystä. Ovi aukeaa ja epävarmuus huokuu kohti. Seikkailupuisto Huimalan vastaanotossa Espoossa meitä katsotaan ihmetellen. Olemme kummallinen kaksikko paikassa, jossa vipeltää pieniä jalkoja ja viipottaa pieniä juoksijoita: Nuori mies kyynärvarsisauvan kanssa ja nuori nainen. Ei lasta.

Jätämme takit pienten haalarien ja toppavaatteiden joukkoon. Riisumme kengät.

Astumme seikkailujen keskelle. Yläpuolellamme on seikkailureitti, jonne aikuinenkin mahtuisi. Lattiatasolla on koripallokori, ylhäällä pieni jalkapallokenttä. Sen vihreä

lasten seikkailupuistossa.

alusta tuntuu pehmeältä sukkia vasten.

Kahvion pöydissä istuu aikuisia. Isä näpyttelee Applen kannettavaansa, lapset juoksevat leikeissään. Aikuisille on varattu myös seikkailupuiston tietokoneita ja hierontatuoleja. Pelaamme ilmakiekkoa, syke nousee. Kiekko lentää kahvion pöytiin.

Toistamiseen. Kovaa. Joku varttunut tokaisee rajuista peleistä. Ihmettelee meitä. Jatkamme. Koen karvaan tappion. Turhauttaa.

Kuljemme ympäri hallia. Jotkut lapset katsovat meitä ihmetellen. Ilma sisällä on lämmintä ja hiki on herkässä. Suurin osa

aikuisista istuu kahviossa. Muutama tekee poikkeuksen: isä opettaa pikkuruista tyttöä pelaamaan biljardia. Kannustaa lasta. Äiti menee lapsensa perässä seikkailutunneleissa. Mieleni tekisi myös, mutta jokin estää. En aivan kuulu tänne. Perustelen asian itselleni sillä, että seuralaisellani on jalka rikki.

Kuitenkin seikkailupuistossa on hauskaa: väistellä lasersäteitä luolassa ja pelata koripalloa. Aikuisillekin sopivia leikkejä. Miksi en kuuluisi tänne?

Elise Tamminen

Juha Valkeajoki

Aikuinenkin voi uskaltautua seikkailureitille.

Kommentti Estot pois, vanhemmat!

Vanhemman ei pidä olla lapsen kaveri.

Kuitenkin se, että aikuinen leikkii lapsen kanssa, voi merkitä lapselle yllättävän paljon. Mikä sitten estää meitä juoksemasta pilttien mukana? Jokin selittämätön tunne sanoo, etten kehtaa.

Estot ovat turhia. Uskon, että monen vanhemman stressi voi kaikota mikroautoillessa ja monen kaltaiseni nuoren aikuisen mieli voi rentoutua laserluolassa pujotellessa.

Lasten seikkailupuistot voivat olla seikkailupuistoja kaikille. Eivätkä vain ne, vaan myös leikkipuistot, lautapelit ja merimaailmat. Miksipä ei?

Elise Tamminen

Reaktiopelissä kannattaa olla nopeat kädet. Kuvan henkilö ei ole sama kuin jutussa esiintyvä mies.

16 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Alma Onali

Suomenuskoiset ajattelevat, että esi-isät suojelevat suvun eläviä vesoja. Kekrin aikana raja tuonpuoleiseen hämärtyy. Yhteys edesmenneisiin konkretisoituu muistopöydän ääressä.

Kekrijuhla tuo vainajat visiitille Perinne Sadonkorjuun päättymistä ja uuden vuoden alkamista juhlistetaan Taivaannaula ry:n

kekripidoissa Valkeakoskella satokauden herkuilla ja perinnetyöpajoilla. Vainajia muistetaan suomalaisen alkuperäisuskon mukaisin kekrimenoin.

Kariniemen leirikeskuksessa on lämmintä ja rauhallista.

Innostunut puheensorina sekoittuu kanteleen helinään.

Keittiössä kolisee, kun illan juhlaa varten valmistetaan rosmariinilla ja kanelilla maustettua kekrimakkaraa. Ihmiset liikkuvat luontevasti tuvan pöydistä toisiin, vaihtavat kuulumisia, tietoja ja taitoja.

Värttinän pyörittäjistä lähtee vuoronperään ihastuneita huokauksia ja sadatteluja, jos lanka katkeaa ja värttinä putoaa maahan.

Lankahimmeleitä askarrellaan sieppaamaan negatiivista energiaa. Kun himmeli on kerännyt tarpeeksi huonoa tuulta, voi sen polttaa murheineen päivineen.

Kekrijuhlan kohokohta

on edesmenneiden saunottaminen ja kestittäminen. Vainajille on koristeltu muistopöytä, jolle juhlijat voivat tuoda kuvia

edesmenneistä läheisistään ja näiden tavaroita. Kekrisauna lämmitetään ja varustetaan vainajien hengille. Esi-isien peseytymisen jälkeen isäntä hakee henget saunasta tupaan.

Siellä heille on katettu oma juhlapöytä, ja kekriväki siirtyy saunomaan.

Kekrisaunassa ollaan hiljaa, kuunnellaan veden ääntä, kiukaan sihinää ja toisten hengitystä. Saunomisen jälkeen kekriväki vaeltaa läheiselle uhrikivelle.

Karjalaisen vainajien rukouksen myötä uhrikivelle jätetään antimia tuonpuoleisille. Tämän jälkeen kekrin viettäjät palaavat juhlapöytään.

Juhliin kuuluu myös perinteisesti pelottavien, meluavien ja rymyävien köyripukkien vierailu, ja he leppyvät ainoastaan väkijuomilla ja herkuilla.

Suulliseen perinteeseen perustuva suomenusko tarkoittaa monille hieman eri asioita. Suo-

menuskoisen Antti Alhosen, 29, mukaan suomenusko on jatkuvuutta, maan ja luonnon kanssa yhteiseloa. Nyky-yhteiskunnassa meidät on erotettu alkuperäisestä elämäntavastamme, ja Alhonen on huomannut yhä useamman kaipaavan juuriaan. Moni on ollut vilpittömän kiinnostunut kysellessään Alhosen uskosta, eikä pakanaksi ole tultu syyttelemään.

– En ole pakana. Olen suomalainen, joka jatkaa perinteitään.

Taivaannaulan ja suomenuskon piiriin on tervetullut, vaikkei olisi suomalainen. Kiinnostus luonnonyhteyteen ja aiheeseen riittää. Kase Kangasojalle, 20, suomenusko merkitsee omiin juuriin kiinnittymistä ja perinteiden ylläpitämistä, aatemaailmaa jonka päälle rakentaa.

– Suomenusko on elämänpohjani, se kantava voima.

Alma Onali

Lankaa kehräävä Mirka Turpeinen, 23, valittiin kekrien syyskäräjillä Taivaannaula ry:n uudeksi puheenjohtajaksi.

Yhdistyksen tavoitteena on jakaa tietoa perinteistä ja suomalaisesta luonnonuskosta.

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 17

Yhteistä hyvää Pispalasta RUOKA Hirvitalon keittiössä vanha sanonta ei päde. Täällä ruoka

maistuu sitä paremmalta, mitä useampi on sormensa soppaan sotkenut.

Tampereen Pispalaan on viime kesästä lähtien luotu jälleen yksi pala yhteisöllisyyttä lisää. Pispalan Hirvitalolla herätellään henkiin yhdessä syömisen perinnettä Kansankeittiö-illoissa.

Hirvitalolle keittiön idea matkusti aktiivi Valpuri Talvitien mukana hänen reissuiltaan Euroopasta. Hirvitalolla idea sai innostusta, sillä Talvitien kokemuksen mukaan yhteisöllisyys on Pispalassa jäämässä yksityisomistuksen varjoon.

– Idea kansankeittiöstä tuli ajatuksesta yrittää säilyttää jotakin katoamassa olevaa.

Kansankeittiö-illoissa ruoka kokataan muutaman hengen vapaaehtoisvoimin. Kustannukset pyritään kattamaan

kolehdilla ja tapahtuma on voittoa tavoittelematon.

Keittiössä vannotaan kasvisruuan nimeen. Tarjoiltava menu pyritään yleensä kokoamaan käyttämällä oman pihan antimia, kausikasvikset tulevat ruokaosuuskunnan pellolta Kangasalta ja kuiva-aineet saadaan Tampereen yliopiston ruokapiirin kautta. Ruokaosuuskunnan kasvisten ja vihannesten käytön tarkoituksena on yksinkertaistaa ruuan matkaa pellosta pöytään.

Kansankeittiössä tärkeää on yhdessä tekeminen ja oleminen. Toiminta perustuu voimakkaasti yhteiskäyttöön ja jakamiseen.

Talvitien arkeen keittiö tuo lisäksi vaihtelua ja uusiin ihmisiin tutustumista.

– Kansankeittiöllä ei tarvitse olla turhan

vahvaa tarkoitusta, johon pyritään. Pelkkä mahdollisuus vapaaseen oleskeluun ja yhteiseen tekemiseen voi olla joillekin se tärkein juttu.

Talvitie toivoisi Tampereelle vieläkin enemmän yhdessä tekemisen meininkiä.

– Olisi hauska nähdä Tampereella useampia kansankeittiöitä. Hieno muisto matkoilta on se, että eri viikonpäivinä oli mahdollisuus poiketa erilaisissa keittiöissä ja kohdata erilaisia ihmisiä.

Meri Vainiomäki

Ruokaa tarjoillaan Hirvitalolla (Hirvikatu 10) joka lauantai klo 17 eteenpäin.

Meri Vainiomäki

Hirvitalon keittiössä punajuuripihvit ja riisi valmistetaan yhteisvoimin.

MUISTILISTA 31.10−6.11.2013: Aistillisen ihmisen viikkokalenteri

Leena Pihkala

31. 1.

Torstai

Perjantai

2.

3.

4.

5.

6.

Kuudes aisti

Nollaa aistisi

Näkö

Kuulo

Haju

Maku

Tunto

Kummitusopaskierros iltahämärässä tutustuttaa kirkonkirouksiin ja lähikunnan mysteereihin.

Rentoutuskellunnassa kaikki ärsykkeet voi sulkea kelluntakaapin ulkopuolelle.

Minta Metterin veistosinstallaatiot kertovat elämän hupsuudesta ja vaikeudesta.

Jarmo Saari Republic ja yllätysesiintyjä päättävät Tampere Jazz Happeningin.

Nuuhki ruusutarhan viimeisiä sinnittelijöitä ennen yöpakkasten saapumista.

Japanilainen buffet tarjoilee lounastajille kaikki maut, myös umamin.

Feldenkraistunnilla tutustutaan omaan kehoon lempeällä tavalla.

60€/ryhmä

60€/tunti

Ilmainen

10€/tunti

Ilmainen

9,70€

10€/tunti

Voipaalan taidekeskus, Valkeakoski, ajanvarauksella

Gabriel Day Spa, Papintie 21, ajanvarauksella

Galleria Rajatila, Hämeenpuisto 10. klo 12-16

Klubi, Tullikamarinaukio 2, klo 20.00 alkaen

Arboretum, Hatanpää, vapaa pääsy vuorokauden ympäri.

Watami sushi, Suvantokatu 10.

Lounas klo 11.00 -15.00

Kurilankatu 2, klo 19:3020:30

Lauantai

Sunnuntai

Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

Näin koin

Alma Onali

alma.onali@uta.fi

Media on täyttynyt sosiaalisesti hyväksytystä irstailusta.

Oletteko katsoneet telkkaria viime aikoina? Sieltä tulee pornoa. Se on värikästä, rasvaista ja himoja herättävää. Osa on kuvattu kotona, osa ammattistudioissa. Sitä tekevät miehet, naiset, jopa keskenään kilpailevat ryhmät. He nuolevat, maistelevat ja ahmivat toistensa makupaloja. Paljasta lihaa ja öljyttyjä koipia. Kaiken lisäksi voit kokeilla sitä myös itse!

Ruokaporno, food porn, on vakiintunut termi ruoan spektaakkelimaiselle esillepanolle ja syömiselle visuaalisessa mediassa. Tv-kokki Nigella Lawsonia on tituleerattu ruokapornon kuningattareksi. Hänen esiintymisensä on vähintäänkin rohkeaa. Kastikkeet valuvat suupielistä, kielet lipovat viimeisiä tippoja kulhoista. Alkaa tehdä mieli ryhtyä tositoimiin, eli kokkaamaan ronskilla otteella roiskeista välittämättä.

Ruoka on mielessämme jatkuvasti.

Kokkausohjelmia tulee joka kanavalta kellon ympäri, lehdet ovat täynnä reseptejä ja ravintola-arvosteluja ja ruokablogit keräävät lukijoita. Sosiaalinen media täyttyy ruokakuvista. Mitään ei voi syödä, ennen kuin se on ikuistettu.

Mitä yritämme korvata tällä ruoan palvonnalla?

Yltäkylläisyyden ajassamme maksimoimme nautintomme sillä, mikä tyydyttää mahdollisimman monta aistia kerralla. Kolmen minuutin lähetyssaarnaaja pimeässä huoneessa lauantai-iltana ei aja samaa asiaa. Anna sitä värikästä, tuoksuvaa, maistuvaa, kieltä hivelevää avokadopastaa!

Meillä on alkukantainen vaisto pitää huolta siitä, mistä saamme seuraavan aterian. Nyt ruokaa on saatavilla yllin kyllin, mutta vaisto ei ole hiljentynyt.

Ruokaporno lisää ruoanhimoamme myös silloin, kun emme sitä tarvitsisi.

Onko ruokaporno vain suuri salaliitto, jonka avulla suuret ketjuruokalat, ruoantuottajat, laihdutuspuoskarit ja tvohjelmat pysyvät leivässä?

Islanti estää kansalaisiltaan pääsyn pornosivuille. Pitäisiköhän meiltä ruokapornoaddikteilta estää pääsy ruokapornokuvien äärelle? Ruokaporno aiheuttaa riippuvuutta, lihomista, taloudellisia vaikeuksia ja todellisuuspakoisuutta. Kuka tarvitsee miehen, kun on suklaata?

Jos satun sairastumaan, suklaa ei kuitenkaan kiikuta minulle lääkkeitä apteekista tai pitele kädestä kiinni kun sattuu. Suklaa ei naura vitseilleni tai paranna maailmaa kanssani pikkutunneille asti. Suklaa ei halaa kun harmittaa. Silti, jos pitäisi valita ruoan ja rakkauden välillä, valitsisin ruoan.

Ruokaporno on saastuttanut mieleni.

o o s li a s u te k a s t a tt u kohden puh li d as alk oho

pi

10,7 l Po h

lk n s ahd e a d o uh k

*ost*eatstu u kpasta

aa m

5,6 l

oh

ja n

Syksyllä 2013 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin 3. vuosikurssin INFOGRAFIIKOITA. Tekijä: Riina Rinne

Lap

JUOMA tavat

Suomessa ostetaan vuodessa yli 42 miljoonaa litraa puhdasta alkoholia.

Tämä tarkoittaa 7,7 litraa jokaista asukasta kohden.

an

vo Sa

en aa nm

5,6 l

lä-

aa m

A hv

a

69%

Ete

Pi r k

7,6 l

Olut

9,1 l Siideri ja lonkero

15%

11% Väkevät 5% Viini

lÄHDE: Tilastoraportti 11/2013, 6.5.2013. Suomen virallinen tilasto, Alkoholijuomien kulutus. THL