ajassa kartalla luotain näkymä media 9
EMILIA ANUNDI
Kesäkurpitsojen pakkaaminen pakotti elämään hetkessä TYÖELÄMÄ Suomalaisille myönnetään vuosittain yli 2000 Working
Holiday -viisumia Australiaan. He lähtevät tekemään hanttihommia usein huonoilla työehdoilla. Lähtö muutti Sandra Nenosen elämän. 25-VUOTIAANA Sandra Nenosella oli
kaikki, mitä hän oli kuvitellut haluavansa. Hän oli valmistunut kauppatieteiden maisteriksi. Hänellä oli vakityö pankissa, mukava koti ja aviomies. Nenonen oli aina keskittynyt siihen, mikä on järkevää. – Yliopistoaikana en lähtenyt vaihtoon, koska halusin valmistua nopeasti ja panostaa opiskeluun. Olin jo pankissa töissä samaan aikaan, ja lähtö olisi tuntunut liian vaikealta. Ajattelin vaihdon olevan ajantuhlausta. Nenonen olisi voinut kertoa saavuttamastaan ylpeänä luokkakokouksessa. Merkityksellisyyttä ei ollut lopulta hänelle itselleen tarpeeksi. – Olin kotona ja näin mihin elämä tästä menee. Haen konttorinjohtajaksi ja alan rakentaa uraa. Ostamme mieheni kanssa oman asunnon, tulee koira, lapset, toinen auto. Odotan lomia, odotan viikonloppuja. Odotan ja suoritan ja yhtäkkiä huomaan, että olen eläkkeellä.
Suomella ja Australialla on ollut Working Holiday -sopimus vuodesta 2002. Se oikeuttaa suomalaiset 18–30-vuotiaat muuttamaan Australiaan vuodeksi tekemään töitä ja matkustamaan, ja toisin päin. Australialla on vastaava sopimus usean muun maan kanssa. Viisumin saaneet työllistyvät Australiassa usein farmeille, sillä 88 päivän farmityö on ehtona toisen vuoden viisumin saamiselle. Farmityöllä on paha maine sekä palkkauksessa ja työoloissa että asumisoloissa. Hyvät työpaikat voivat olla kiven alla, mutta toisen viisumin halu pakottaa suostumaan huonoihin ehtoihin. – Sain heti työpaikan Queenslandin osavaltiosta kesäkurpitsafarmilta. Lähimpään kauppaan oli 100 kilometriä. Asuimme peltivajoissa, ja Australian talvella lämpötila vaihteli 5 asteesta 35 asteeseen. Työ oli fyysisesti raskasta ja päivät pitkiä. Siellä oli käärmeitä ja hämähäkkejä, enkä ole ikinä ollut niin saastaisessa ympäristössä.
NENONEN oli pian päättämässä pankin esimiesharjoittelua, johon hänet oli hyväksytty suoraan valmistumisen jälkeen. Se oli hänelle nyt tai ei koskaan -hetki. Hän kertoi pomolle aikovansa lähteä Australiaan. Nenonen lähti miehensä kanssa keväällä 2015.
TYÖ ERISTYKSISSÄ on samalla usein myös aito kokemus. Nenonen oli kesäkurpitsafarmilla 3,5 kuukautta. – Siellä ei vaikuttanut se, kuka olet ennen ollut. Puhelin tai netti ei toiminut, vaan olimme vaan läsnä hetkessä. Omina hikisinä, likaisina itsenämme. En
usko, että olen kokenut yhtä aitoa vuorovaikutusta kuin silloin. Eri puolilla Australiaa matkustaessaan Nenonen oli töissä myös siivoojana, majatalossa ja myyjänä. Hän on nauttinut erilaisten töiden tekemisestä, mutta ei pystyisi jatkamaan loppuelämäänsä ilman kunnon haasteita. – En lähtenyt sillä asenteella, että työllistyisin omalle alalle. Oli aika opettava kokemus olla maahanmuuttajana. Koin olevani tietyllä tavalla alempiarvoinen kuin australialaiset. ENÄÄ Nenosella ei ole parisuhdetta tai kotia. Ensimmäistä kertaa hänellä ei myöskään ole valmiina 5 vuoden suunnitelmaa. Hän on lähdössä takaisin Australiaan. – Aion vain olla ja antaa asioiden tapahtua. Kannattaa miettiä, voiko katsoa vanhana taaksepäin ja sanoa, että voi pojat olipa hieno elämä. Ronja Koskivaara
Tutkijatohtori Hanna-Mari Ikonen kertoo työn merkityksestä itsekunnioitukselle. Lue Utaimen verkkosivuilta Utain.uta.fi RONJA KOSKIVAARA
ista? Suomenruotsalaiset ovat suomenkielisiä parempia: VÄHÄN TOTTA Nyström painottaa, että kaikki kielet ovat tärkeitä, mutta molemmat kotimaiset kielet pitäisi hallita hyvin. Nyström painottaa omille lapsilleen, että suomea ja muita kieliä pitää osata, jotta menestyy. Näin häviävät myös rajat eri ryhmien väliltä. Suomenkieliset tunnetusti vaikenevat kahdella kielellä, mutta tarkoitetaanko tällä myös suomenruotsalaisia? Kaiken perusteella ei. Suomenruotsalaiset ovat aktiivisia kahden kielen käyttäjiä. Jos haluaa yrittää, on yritettävä kahdella kielellä. He ovat havainneet, että yritysmaailmassa kaksikielisyydestä on pelkästään hyötyä. Elena Kurki
Sandra Nenonen ei jaksa tehdä koko elämäänsä töitä, joissa ei ole älyllistä haastetta. Matkustaminen on kuitenkin tällä hetkellä etusijalla.