4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
Luokasta median maailmaan
Gm-siemen voi pelastaa sadon KÖYHÄT MAAT voivat saada apua ruokapulaan geenimuunnelluista kasvilajikkeista. Helsingin yliopiston kasvibiotekniikan professorin Teemu Teeren mukaan virustautien ehkäisy on suurin apu, jonka gm-kasvit voivat antaa köyhille maille. Afrikan maista muun muassa Ugandassa ja Keniassa viljellään geenimuunneltua, kuivuutta kestävää maissia. Teeren mukaan kuivuutta kestävä gm-maissi voi taata hyvän sadon huonoissa viljelyolosuhteissa. Viljelijä ottaa kuitenkin riskin valitessaan gmlajikkeen. – Gm-maissi käyttää osan voimavaroistaan kuivuuteen varautumiseen, joten hyvänä viljelykautena se tuottaa vähemmän kuin perinteinen lajike, Teeri sanoo. Tällä hetkellä käytössä olevat gmlajikkeet on suunniteltu ensisijaisesti viljelyalueille, joissa käytetään paljon lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Köyhissä maissa viljelyyn ei voi tehdä runsasta rahallista satsausta ja peltoa hoidetaan eri tavoin kuin vauraissa maissa. Tämän vuoksi gm-lajike ei yleensä sovellu köyhien maiden oloihin ja voi tulla viljelijälle kalliiksi. Geenimuuntelu tarkoittaa, että kasvin ominaisuuksia muokataan geenitekniikan avulla. Gm-lajikkeiden turvallisuudesta on keskusteltu paljon. Leena Mannonen maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusyksiköstä ei pidä tutkittuja gmlajikkeita vaarallisina. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA tekee riskinarvioinnin jokaiselle EU:n markkinoille tulevalle gm-lajikkeelle. Mannosen mukaan Afrikassa viljellyt gm-kasvit ovat samoja kuin länsimaissa. Monet EU-maat ovat kieltäneet gmkasvien viljelyn. Mannonen sanoo, että kielteisen suhtautumisen syy liittyy usein joko poliittisiin valintoihin tai kansalaisten varovaisuuteen geenitekniikkaa kohtaan.
MEDIAKASVATUS Medialukutaidosta ja ajankohtaisista asioista halutaan
keskustella peruskouluissa yhä enemmän. Sanomalehtiviikolla tamperelaiset nuoret seuraavat uutisia, kirjoittavat omia juttuja ja opettelevat olemaan mediakriittisiä. JUHANNUSKYLÄN KOULUN kahdeksasluokkalaiset ovat saaneet tällä viikolla selattavakseen pinkan Aamulehtiä. Äidinkielen opettaja Taina Vähämäki kysyy tunnin aluksi oppilailtaan, onko kukaan lukenut päivän lehteä tai katsonut tv-uutisia. Hiljaista on, nuoret vilkuilevat toisiaan. Suomi toisena kielenä -luokan oppilaat ovat kuitenkin kiinnostuneita sanomalehtiviikosta ja ryhtyvät etsimään mielenkiintoisia otsikkoja heille jaetuista lehdistä. YLÄKOULULAISTEN oppitunneilla mediasta keskustellaan muulloinkin kuin sanomalehtiviikolla. Kahdeksasluokkalaiset Yusra Taha ja Zahra Hazara juttelevat välitunneilla ajankohtaisista asioista. Uutisia voisi heidän mielestään käsitellä oppitunneilla enemmän. Hazara kokee seuraavansa mediaa enemmän kuin monet kaverinsa. Hän seuraa persiankielisiä uutisia BBC-kanavalta. Taha katsoo suomen-, saksan- ja arabiankielisiä tv-uutisia ja kuulee niistä usein myös kavereiltaan. – On hyvä tietää maailman tapahtumista, ettei elä vain siinä omassa maailmassaan, Taha sanoo. Myös kahdeksasluokkalaiset Mariem Mezzi ja Laura Mäkinen seuraavat mediaa ja ovat sitä mieltä, että koulussa on hyvä käsitellä uutisia ja oppia kriittistä medialukutaitoa. Uutisten seuraaminen sivistää, ja
kriittisyys auttaa löytämään uskottavat lähteet verkossa julkaistuista jutuista. – Pitää keskustella ja on keskusteltu. Kaikkia ei tietysti välttämättä kiinnosta, kertoo Mezzi. – Kaikki omanikäiset eivät aina osaa erottaa sitä, onko joku totta vai ei. Monet saattavat lukea esimerkiksi juorulehtiä, hän jatkaa. ÄIDINKIELEN OPETTAJA Elina Mäntylammin mielestä kouluissa pitäisi lisätä kriittisen medialukutaidon opettamista. – Koko ajan on tarve tukea oppilaiden medialukutaitoa ja ajankohtaisten asioiden seuraamista, jotta oppilaat pysyvät kärryillä siitä, mitä tapahtuu. Sanomalehtiviikko opettaa yläkoululaisia seuraamaan uutisia ja siten myös muodostamaan mielipiteitä. Juhannuskylän koulussa oppilaat kirjoittavat itse teatteri- tai kirja-arvostelun, mielipidetekstin ja uutisen. Lisäksi he esittävät luokan edessä oman, vaikuttavan puheen. Mediaan tutustuminen kuuluu uuteen opetussuunnitelmaan, ja ainakin äidinkielen ja yhteiskuntaopin tunneilla median merkitys korostuu. – Tuntuu, että nykyään media on pirstaleista, ja teksti- ja kuvatulvaa on hirveästi. Olennaisen poimiminen on välillä kuin suossa talloisi, toteaa Mäntylammi. Sara Harju LAURA TALVITIE
Anni Lehto
Voionmaa muuttaa yliopiston tiloihin VOIONMAAN koulutuskeskus muuttaa Tampereen yliopiston tiloihin heinäkuussa. Esisopimuksessa kansanopistolle on luvattu 2 000 neliötä luokkatilaa. Lopullinen vuokrasopimus tehdään, kun tilasuunnitelmat ovat valmiit. Elokuusta alkaen koulutuskeskuksessa voi opiskella media-alan ja kuvallisen ilmaisun ammattitutkinnon lisäksi psykologiaa. Tietopinnin lisäksi opiskelijat saavat käyttää viestinnän, median ja teatterin yksikön (CMT) tiloja. Tarkkaa sopimusta ei kuitenkaan ole vielä tehty. – Käytämme CMT:n tiloja sen mukaan, miten ne ovat vapaina, toimitusjohtaja Pasi Salmikallio sanoo. Asuntola Voionmaan opiskelijoille on jo tiedossa, mutta sopimusta ei ole allekirjoitettu. Salmikallio paljastaa asuntolan sijaitsevan 7,5 kilometrin päässä yliopistosta. Maria Erma
Juhannuskylän koulun kahdeksasluokkalaiset etsivät Aamulehdestä kiinnostavia otsikoita.
MIKÄ?
Sanomalehtiviikko
○○Sanomalehtien liitto järjestää sanomalehtiviikon 1.–5.2.2016. ○○Sanomalehtiviikko on suunnattu peruskoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille. ○○Teemana on ”Onko tämä totta?”. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota kriittiseen medialukutaitoon ja luotettavien lähteiden tunnistamiseen. ○○Sanomalehtiviikkoa on järjestetty helmikuisin vuodesta 1995 lähtien. ○○Monissa kouluissa ideoidaan yhdessä sanomalehtien kanssa uuteen opetussuunnitelmaan pohjautuvaa yhteistyötä. ○○Koulut voivat itse päättää, miten ottavat sanomalehtiviikon mukaan opetukseensa.
”
Kaikki eivät osaa erottaa, onko jokin totta vai ei.
Mariem Mezzi, yläkoululainen
Mediakasvatus osaksi kaikkea opetusta UUDESSA vuoden 2016 perusopetuksen opetussuunnitelmassa mediakasvatusta toteutetaan jokaisessa oppiaineessa ja ikäryhmässä. Opetusneuvos Tiina Tähkän mukaan mediakriittisyyttä tarvitaan, jotta osataan erottaa esimerkiksi fysiikan kannalta luotettavia tietolähteitä. Sanomalehtien liiton mediakasvatusasiantuntijan Hanna Romppaisen mukaan medialukutaitoa voisi kuvailla kansalaistaidoksi. – Minusta on hyvin luonnollista, että mediakasvatus on nostettu keskeiseen asemaan. Opetussuunnitelma korostaa, että koulun tulee antaa työkaluja muuttuvan maailman haasteisiin, Romppainen sanoo. Kouluissa ei tähän asti ole ollut yhtenäistä tapaa antaa mediakasvatusta. Uusi opetussuunnitelma velvoittaa opettajia ottamaan medialukutaidon osaksi opetusta. Romppaisen mukaan mediakasvatus on tähän mennessä painottunut äidinkielen ja kuvataiteen opetukseen. TNS Gallup teki marras–joulukuussa 2015 Mihin nuoret luottavat verkossa? -tutkimuksen. Sen mukaan 41 prosenttia nuorista kokee vaikeaksi arvioida, mikä verkossa on totta. Romppaisen mukaan opetussuunnitelman mediakasvatuksella halutaan saada nuoret erottamaan esimerkiksi journalistinen ja muu sisältö. Annukka Tammilehto