ajassa kartalla luotain näkymä media 7
Tesoma: maineensa vanki
Vuores: keskeneräinen lintukoto
TESOMALLA ON ollut vuosikymmenien ajan levoton maine. Viime vuosina kaupunkilaisia ovat puhuttaneet asuinalueen selvittämättömät puukotukset. Tesomalla 36 vuotta asuneet Anna-Liisa, 75, ja Erkki, 73, Keskinen eivät halua lähiötään leimattavan järkyttävien yksittäistapausten takia. – Ennakkoluuloja on ollut aina paljon, vaikka kyse on usein huumorista. Mutta kyllä sitä kohtaa ihmisiä, jotka tosissaan ihmettelevät, miten Tesomalla voi oikein asua, kertoo Anna-Liisa. Keskisten mukaan monet keskikaupungilla aiemmin asuneet ovat kehuneet Tesomaa rauhalliseksi asuinalueeksi. – Se on sama kuin Hervannan kanssa. Pahimpia mustamaalaajia ovat ne, jotka eivät ole asuneet lähiössä päivääkään, sanoo Erkki. Tesoma on Keskisten mielestä rauhoittunut, mikä johtuu osittain väestön vanhenemisesta. – Kaupungintalolla pyöri alkuaikoina häiriköiviä poikajoukkoja, mutta kyllä nekin siitä iän myötä viisastuivat, muistelee Erkki mennyttä Tesomaa.
sesti vaikuttavat Keskiset näkevät yhteisöllisyyden Tesoman etuna. – Pihamaata siivoamme aina porukalla ja kunnostamme yhteisiä tiloja. Nuoria järjestötoiminta ei juuri kiinnosta, Anna-Liisa pohtii. Tällä hetkellä rakenteilla oleva liikekeskus on Keskisten mieleen. Nykyisistä palveluista tärkein on oma kirjasto, ja molemmat nostavat luonnonläheisyyden lähiön eduksi.
PERHE FRANKBERG istuu sohvalla vuoreslaisen rivitalokolmion olohuoneessa. Annakaisan, 34, sylissä tuhisee yksi Vuoreksen tuoreimmista asukkaista, 11 päivää vanha Urho. Isoveli Alvar, 2,5, ei malttaisi istua Erkka-isän, 29, polvella. Vanhemmat kotiutuivat Vuorekseen juuri ennen vuoden 2012 asuntomessuja. – Minä olen turkulainen ja Erkka muutti Tampereen Takahuhdista. Halusimme muuttaa alueelle, joka oli molemmille uusi, Annakaisa kertoo. Isä Erkka työskentelee tutkijana. Perhe vietti juuri vuoden Ranskan Lyonissa isän opintojen vuoksi. Ranskassa terrori-iskujen aiheuttama epävakaus näkyi poliisi- ja sotilasjoukkoina kaduilla. – Vuores on kuin lintukoto verrattuna Ranskaan. Täällä ei tarvitse aktiivisesti pelätä henkensä edestä, Annakaisa toteaa.
TESOMA-SEURAN toiminnassa aktiivi-
Mikko Asunta
KAUPUNGIN PROJEKTEIHIN Keskiset suhtautuvat epäilevästi. Heidän mielestään Tesoma-seuran kaltaiset järjestöt voisivat toimia paremmin lähiönsä hyväksi. Esiin nousee lähiöuudistusprojekti, joka toteutettiin vuosituhannen alussa. Erkki marssi tuolloin kaupungin edustajien puheille vaatien uutta suojatietä. Lopulta suojatie jäi myös projektin ainoaksi näkyväksi parannukseksi. Kaupungin järjestämä Oma Tesoma -hanke ei ole tämän vuoksi herättänyt kovin suuria odotuksia. – Kyllä kaupungilla kuullaan, mutta aika lujaa saa puhua, lisää Erkki.
Hervanta: monille väliaikainen koti TURKKILAISSYNTYINEN Oguzhan Gencoglu, 26, esittelee viihtyisässä kaksiossaan teevalikoimaansa. Vaihtoehtoja teekokoelmassa riittää. Samaa Gencoglu ei voi sanoa Hervannan kahviloista ja ravintoloista. – Jos työpaikka olisi jossain muualla, en asuisi täällä, Gencoglu myöntää. Gencoglu on tohtorikoulutettava ja tekoälyn tutkija Tampereen teknillisessä yliopistossa. Kun velvollisuudet yliopistolla on hoidettu, hän aikoo muuttaa. Kolkot kahvipaikat ja pikaruokalat sekä syrjäinen sijainti eivät houkuta jäämään. – Täällä ei ole yhtään miellyttävää kahvilaa, jossa voisi viettää ystävien kanssa kiireettömästi aikaa tai tehdä töitä rauhaisassa ja viihtyisässä ympäristössä. MUUTTOAIKEISTAAN huolimatta Gen-
coglu on tällä hetkellä tyytyväinen elämäänsä Hervannassa. Kaikki palvelut, joita ihminen elääkseen tarvitsee, ovat lähellä. Gencoglun kotoa kauppakeskuseen on matkaa kilometri. Yliopistollekin parin kilometrin matka taittuu pyörällä hetkessä. Yliopiston läheisyydestä on ollut hyötyä, sillä inspiraatio ei katso vuorokaudenaikaa. Halutessaan keikoille ja tanssimaan Gen-
coglun on lähdettävä Tampereen keskustaan. Hervannan baarit eivät saa häneltä erityisemmin kiitosta. Hän toivoo, että bändit soittaisivat keikoilla muutakin kuin metallimusiikkia tai tusinapoppia. HERVANNAN ASUKKAISTA 40 prosenttia on 18–33-vuotiaita. Lähes kolmasosa tienaa kuukausittain enintään 833 euroa. Matala tulotaso selittyy osittain opiskelijoiden suurella määrällä. Piikki tilastoissa 18–33-vuotiaiden määrässä osoittaa, että valmistuttuaan opiskelijat muuttavat pois. Gencoglun opiskeluaikaisista ystävistä vain yksi on jäänyt Hervantaan opintojen päätyttyä. PUHEET HERVANNAN levottomuudesta Gencoglu kuittaa olankohautuksella. Suomi on hänen mielestään turvallinen maa, eikä Hervanta ole poikkeus. Uhkaavin tilanne, jota Gencoglu on todistanut, oli kahden väsyneen juhlijan välienselvittely paikallisen baarin edessä. – He olivat kyllä niin humalassa, että se näytti enemmänkin siltä, että he olisivat halailleet. Emma Auvinen
SAMANA VUONNA Frankbergien kanssa Vuorekseen muuttaneista osa lähti pois ensimmäisen vuoden aikana. Monista alue oli kiinnostava, mutta liian keskeneräinen. Kasvu laahaa myös tilastoissa. Vielä vuonna 2014 ennustettiin, että tänä vuonna alueella asuisi yli 4 000 henkeä. Loka-
kuun alussa asukkaita oli 2 581, joten tavoite jäänee saavuttamatta. Perheen esikoista Alvaria ei keskeneräisyys haittaa. Vuoreksessa hän kertoo pitävänsä erityisesti kaivinkoneista. Niitä lähistöllä vilisee: viime vuonna alueelle valmistui 400 uutta asuntoa. Se on noin neljäsosa koko Tampereen viime vuoden asuntotuotannosta. ALUEELLE perustetaan jatkuvasti uusia päiväkoteja ja kerhoja, mutta joukkoliikenneyhteydet eivät parane. Ainoa Vuorekseen kulkeva linja on numero viisi, joka liikennöi kahdesti tunnissa. Ruuhka-aikoina vuoroja on enemmän, mutta silti autot ovat usein täpötäysiä. – On tuurista kiinni, mahtuuko linjaautoon rattaiden kanssa. Olen odottanut pysäkillä jopa puolitoista tuntia, kun kaikki ohikulkevat bussit olivat täynnä, Annakaisa puuskahtaa. Frankbergit ovat kuitenkin tyytyväisiä kotiseutuunsa. Syksyllä lähistöllä pääsee sienestämään ja kalastamaan. Elämä Vuoreksessa on seesteistä. – Kerran tosin hirvikärpänen hyökkäsi metsässä päälle, Erkka sanoo ja virnistää. Anni Härkönen