12 ajassa kartalla luotain näkymä media
HARVASSA PAIKASSA maisemaa katsotaan yhtä intensiivisesti kuin ruuhkabussissa. Bussi Haukiluomasta Atalaan on täynnä, mutta hiljainen. Mukulakivet pompottavat autoa, ja matkustajien täytyy varoa, etteivät he horjahda vieressä istuvaa tuntematonta päin. Jokainen varjelee omaa tilaansa kuin voisi menettää sen.
”
Ihmiset jakavat matkan, mutta eivät kuulumisia.
Vain Ville Minkkisen koira onnistuu rikkomaan jään: Ovensuussa lapsi pysähtyy silittämään sitä, ja toisilleen tuntemattomat vaihtavat nopean, mutta lämpimän katseen. Tarja Ehrola on yllättynyt, kun istumme hänen viereensä ja aloitamme keskustelun. Hän ei millään tahtoisi kameran eteen. On pelottava ajatus, että omaksi hiljaiseksi hetkeksi mielletty bussimatka ikuistetaan. – Sitä mieluummin ollaan mörkönä hiljaa kuin jutellaan tuntemattomille bussissa. Ennen sellainen oli tavallisempaa. Ei bussissa nykyään ole tunnelmaa, Ehrola toteaa. Leila Chevis on kokenut saman muutoksen, kun hän muutti Oklahomasta Suomeen. – Oklahomassa jutellaan kaikille. Täällä ihmiset eivät yleensä katso edes silmiin.
Jasmin Ruokoniemi ”Kerran olin bussissa, joka syttyi tuleen. Rantatiellä aloimme haistamaan savua, ja kuski huusi kaikkia nousemaan ulos. Toisella kertaa poliisi pysäytti bussin, ja kiersi katsomassa matkustajat, sillä lähellä Lielahdessa oli juuri ryöstetty pankki.”
Laura Valkeapää ”Viime viikolla astuin bussiin, jossa pauhasi musiikki niin lujalla, että ikkunat helisivät. Bussin keskellä oli humalaisia, joilla oli radio mukanaan. Mummot paheksuivat, mutta kuskia vain hymyilytti.”
Ville Minkkinen
”Olen matkalla hakemaan muksua ovat aina antaneet tulla koiran ka seitsenkuukautinen, ihan pentu, j