4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Lupamenettely vaikeuttaa luonnontuotteiden myyntiä PUUSTA voidaan valmistaa luonnonmukaisia hoitotuotteita ja kosmetiikkaa. Monimutkainen lupamenettely kuitenkin hidastaa luonnontuotteiden tuomista markkinoille. Vain CEmerkinnän saaneita tuotteita voidaan mainostaa niiden terveysvaikutuksilla. Ely-keskuksen luonnontuotealan toimialapäällikön Anne Ristinojan mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 650 yritystä, jotka ovat keskittyneet luonnontuotteisiin. – Määrä on toistaiseksi pieni, mutta yrityksiä perustetaan koko ajan lisää. Ala kasvaa koko ajan. PERINTEISESSÄ terveydenhoidossa suomalaiset ovat hyödyntäneet muun muassa pihkaa ja mahlaa. Suomalainen yritys Repolar kehittää haavojen ja ulkoisten tulehdusten hoitoon tarkoitettuja pihkatuotteita. – Pihka sopii lähes kaikille, sillä vain pari prosenttia ihmisistä on allergisia sen sisältämälle hartsille. Repolarin pihkatuotteet ovat saaneet Valviralta CE-merkinnän. Merkintää voi hakea miltä tahansa eurooppalaiselta sertifiointilaitokselta. Suomessa lopullisen luvan myöntää Valvira tai Fimea. Repolarin toimitusjohtaja Miika Jokinen on tyytyväinen siihen, että CEmerkinnän saaminen vaatii vuosien tutkimustyön. – Aloitimme tutkimuksemme jo vuonna 2005. Pohjatyö pitää tehdä kunnolla, jotta kuluttajat voivat luottaa siihen, että tuote on turvallinen. Luonnontuotteiden markkinat ovat Ristinojan mukaan ulkomailla. Varsinkin Kaukoidässä suomalaisille luonnontuotteille on kysyntää. Kiina, Japani, Taiwan ja Koreat ovat lupaavia vientimaita. Pienyritykset yrittävät saada tuotteitaan kansainvälisille markkinoille verkkokaupoissa. – Suomalaiset yritykset brändäävät itseään luonnon puhtaudella, Ely-keskuksen Ristinoja sanoo.
Yksinelävä kiikaroi sinkkuillassa SEURANHAKU Tamperelaisista kodeista puolet ovat yhden ihmisen
talouksia. Vanhetessa tilaisuudet kohdata potentiaalisia kumppaneita harvenevat. Yksi mahdollisuus on seurakunnan sinkkutoiminnassa. ALEKSANTERIN kirkon kryptaan, eli kellariin, on saapunut kolmisenkymmentä yksineläjää. Nuorimmat ovat nelikymppisiä, iäkkäimmät yli seitsemänkymmenen. He istuvat pitkissä pöydissä, juovat kahvia ja mutustavat voisilmäpullaa. Joitakin jännittää, sillä noin puolet on paikalla ensimmäistä kertaa. Olemme Tampereen seurakuntien järjestämässä sinkkuillassa. – Tästä on tullut addiktio tai hyvä tapa. Täällä ovat nämä vanhat kaverit, joiden kanssa on mukavaa rupatella. Tietenkin taustalla on se ajatus, että löytäisin uusiakin kavereita, kertoo 53-vuotias Jukka-Pekka Ahonen. Tampereen yliopistollakin työskennellyt Ahonen on käynyt sinkkuilloissa jo yli vuosikymmenen. Vuosien varrella ryhmästä on löytynyt treffiseuraakin, mutta enimmäkseen ystäviä. – Yksineläminen on niin yleinen ilmiö, ettei kirkolla ole mitään yhtä tapaa kohdata yksineläviä, toteaa tapahtuman järjestäjä, diakoni Sari Peltonen. – Eikö ole aika luonnollista haluta löytää elämänkumppani, Peltonen jatkaa. YKSINELÄMISEN ongelmat ovat vasta nousemassa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys yksielämisestä on valmisteluvaiheessa, kertoo Suomen Yksinelävät ry:n
puheenjohtaja Pirjo Lehtonen. – Perheistä on paljonkin tietoa, yksineläviä huomioidaan vähemmän. Käytännössä pulmana ovat elämisen kustannukset, jotka kaatuvat taloudessa vain yhdelle ihmiselle. Putkiremontti maksaa saman verran pariskunnille ja yksineläville. TAMPEREEN seurakunnilla on paljon sinkkutoimintaa. Eriteemaisia tapahtumia on jo lähes viikoittain. Joulukuussa on luvassa erityisesti koiraihmisille tarkoitettu pikadeittitapahtuma. – Viimeksi meillä oli pikadieetti-ilta, Peltonen myhäilee. – Söimme vihanneksia ja puhuimme ruokavaliosta. TIISTAIN sinkkuillassa aihe on vähän va-
kavampi: pastori Veli-Pekka Ottman luennoi yksinelävistä Raamatussa. Hengellinen puoli on läsnä, muttei kaikille yhtä tärkeää, Peltonen kertoo. – Illoissa käy myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Jotkut haluaisivat silti seurakuntaan kuuluvan kumppanin. Sinkkuillat ovat 40–70-vuotiaiden suosiossa. Osa tapahtumista on K63, mutta pikadeittitapahtumiin tulee myös nuoria aikuisia. – Erityisesti fiksuja nuoria miehiä. Sitten toisaalta on niitä, joilla menee huonosti, kuten NORA HURD
Sanna Ihalainen
Tays on tuottavin yliopistosairaala TAMPEREEN yliopistollinen sairaala on Suomen tuottavin yliopistosairaala. Tays oli viime vuonna paras yksittäisen potilaan saaman hoidon tuottavuudessa. Hoitojaksojen tuottavuudessa Tays oli jaetulla ykkössijalla. Tieto selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vertailusta. Asiantuntijaylilääkäri Erkki Kujansuun mukaan menestyminen vertailussa johtuu kustannuksien huolellisesta suunnittelusta. Tays on sopinut kuntien kanssa työnjaosta, jossa se voi keskittyä vaativimpaan erikoissairaanhoitoon. Myös henkilöstön rakenteelliset uudistukset ovat vaikuttaneet tuottavuuden kasvuun. Kujansuun mukaan Taysin pitää edelleen keskittyä menojen hallintaan, jotta potilaiden hoidon kustannukset saadaan pidettyä sovitulla tasolla. Sanna Ihalainen
Jukka-Pekka Ahonen on käynyt sinkkuilloissa yli kymmenen vuotta etsimässä uusia tuttavuuksia.
mielenterveyskuntoutujia, Peltonen kertoo. Seksuaalivähemmistöjen edustajia tapahtumissa käy vähän. Heille on suunnitteilla myös oma tapahtuma. Ottman kohtaa työssään ihmisten yksinäisyyttä ja tarvetta vertaistuelle. Hänen mukaansa yksinäisyys muuttuu ongelmallisemmaksi, mitä vanhemmaksi tulee. Vanhojen ihmisten on vaikeaa solmia uusia ystävyyssuhteita. – Nuorilla on enemmän mahdollisuuksia siihen. Toisaalta nuorella polvella voi olla enemmän paineita kohdata mahdollisimman paljon ihmisiä. Hanna Asikainen
MITÄ? ○○Suomessa asuu yli miljoona yksinelävää ○○Yksinasuvista 38% on yli 65-vuotiaita ○○Alle 35-vuotiaiden osuus yksin asuvista on 21% ○○Yksinasuvilla on muiden kanssa asuvia korkeampi riski sairastua masennukseen Lisää Tampereen sinkkutoiminnasta: tampereensinkut.fi Lisää yksinelämisestä: suomenyksinelavat.fi
Deittisovellukset syrjäyttivät lavatanssit TEKNOLOGIA on laajentanut seuranhaun reviiriä. Vuosikymmeniä sitten kumppanin etsintä tapahtui maantieteellisesti suppealla alueella, sillä liikuminen oli vähäistä. – Lähiseudun tanssilava oli yleisin tapa tavata ihmisiä. Tanssilavaperinteen lisäksi ihmisiin tutustuttiin yhteisten tuttavien kautta, kertoo Turun yliopistossa väitöskirjaa tekevä Anne Holappa. 1950-luvulla lehtien ilmoituspalstat mahdollistivat uudenlaisen seuranhaun, joka ylitti maantieteelliset rajat. Vuosien varrella seuranhakuilmoitukset lehtien palstoilta ovat laajenneet netti-ilmoituksiin, ja älylaitteiden käyttö on lisännyt deittisovellusten kysyntää. – Nykyään on paljon ihmisiä, jotka eivät käy työpaikan lisäksi muissa sosiaalisissa tiloissa tapaamassa mahdollisia kumppaneita. Myös tämän vuoksi kumppaninhakusovelluksilla on kysyntää. Holappa uskoo, että tulevaisuudessa deittisovellukset kehittyvät entisestään ja tuovat seuranhakuun uusia ulottuvuuksia. – Tinder hyödyntää maantieteellistä sijaintia sekä Facebook-profiilin tietoja. On jännittävää ajatella, että esimerkiksi ostosten bonuspisteillä voisi löytää sopivia kumppaniehdokkaita. Näin kaksi ihmistä, jotka molemmat pitävät appelsiineista, voisivat löytää toisensa. Sanelma Tuliniemi