10/2015
ajassa 2
kartalla 6
luotain 8
näkymä 10
media 14
elämykset 16
huvit 18
Tinder ahdistaa Vieraiden miesten piipitys häiritsee farkkujen taskussa. Matilda Jokinen s. 15
Metsän pimeydessä Moni pelkää pimeää metsää. Miltä tuntuu viettää yö siellä yksin? s.6
Journalismin jukuripää Suomessa tärkeintä on se, että kenellekään ei tule paha mieli. Tätä mieltä on Jari Hanska. s.14
Taikasienten satokausi jatkuu Suippumadonlakki on vaaralliseksi luokiteltu huumesieni. Hermanni kertoo käyttökokemuksistaan. s.2
2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
19.11.2015
Taikasienet hurmaavat aistit KUVA: FLICKR/BRIAN TOMLINSON, EDITOINTI: NORA HURD
PÄIHTEET
Psykedeelistä hermomyrkkyä sisältävä suippumadonlakki on Suomessa vaaralliseksi luokiteltu huumesieni, jota kasvaa koko maassa. SUIPPUMADONLAKKEJA (Psilocybe semilanceata) kasvaa golfkenttien reunoilla, joissa kosteustaso on suotuisa, mutta nurmea ei leikata jatkuvasti. Lannoite tekee hyvää sienen rihmastolle, joten yleinen kasvupaikka suippumadonlakeilla on käyttämättä jätetyillä kesannoilla. Tamperelainen Hermanni, 27, kiinnostui sienistä ensimmäisen kerran vuonna 2005. – Kerran maanomistaja on käskenyt meidät häipymään. Kyllähän se varmasti omituiselta näytti kun pari hippiä ”sienestää” pellolla, kertoo huumesieniä kerännyt, kasvattanut ja käyttänyt Hermanni. Laji onnistuu leviämään myös keskustan puistoalueille, kerrostalojen pihaan ja parkkipaikkojen reunamille. – Tampereella on suhteellisen pienet apajat ja paljon keräilijöitä, joten autolla on lähdettävä vähän kauemmaksi, jos sieniä haluaa löytää kunnolla, Hermanni sanoo. Pirkanmaalta hän on löytänyt suippumadonlakkeja esimerkiksi Pirkkalasta. Yleensä suippumadonlakkien paras kasvuaika on elo-lokakuussa, mutta lauhan syksyn vuoksi niitä kasvaa edelleen. Ensimmäiset yöpakkaset antavat rihmastolle merkin, että on viimeinen aika tuottaa itiöemiä. Suomen tunnetuimmalla huumesienellä on monta nimeä. Suippumadonlakki tunnetaan myös silokkina, silokkana ja suippusilokkana.
”
Tänä vuonna Etelä-Suomen lämmin syksy on pidentänyt taikasienten sienestysaikaa useilla viikoilla. Kuvan suippumadonlakit (Psilocybe semilanceata) esiintyvät luonnossa ruskeina.
Ei poliiseja kiinnosta sienten käyttö. Se on niin marginaalista puuhaa.
SUIPPUMADONLAKIN voi syödä heti tai kuivattaa esimerkiksi uunin matalassa lämmössä tai tuulettimen avulla. Sieniä syödään sellaisenaan tai esimerkiksi teen tai ruoan muodossa, jotta sienen paha maku peittyisi. Internetin keskustelujen perusteella perusannos on noin 10–30 sientä. Huumesienten vaikutus kestää noin 4–6 tuntia, jonka jälkeen se alkaa lievästi laskea. Psykedeelistä hermomyrkkyä sisältävien sienten vaikutuksia ovat muun muassa aistielämysten vahvistuminen ja korostunut itsehavainnointi. – Näen kaiken paljon selkeämmin ja tarkemmin. Siinä yhdistyvät itsestään oppiminen ja hauskuus. Parasta on lähteä parin päivän reissulle metsään ihan itsekseen teltan kanssa. Luonnossa ollessa ei ole turhia ärsykkeitä ja pystyn keskittymään henkiseen kasvuun.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3
NORA HURD
Toisaalta sienet voivat aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia, ahdistusta ja sekavuutta. – Sienet vahvistavat ajatuksia ja tunteita, joten esimerkiksi vakavasti masentuneelle ne eivät välttämättä sovi, Hermanni sanoo.
Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i
SIENIHARRASTAJAT kasvattavat sieniä
myös kotona. Internetistä löytyy sieniyhteisöjä, ohjeita ja keskustelualueita huumesienten kasvatuksesta ja käytöstä. Suippumadonlakkia helpompi itsekasvatettava sieni on esimerkiksi huurumadonlakki (Psilocybe cubensis). – Nettikaupasta voi tilata printin tai itiöruiskun ja kasvattaa sienet alusta asti itse. Se on todella helppoa ja halpaa, kertoo Hermanni. Itiöprintin tilaaminen on Suomessa luvallista. Sienten kerääminen, hallussapito, kasvattaminen ja käyttäminen ovat sen sijaan laissa kiellettyjä. – Ei poliiseja kiinnosta sienten käyttö. Se on niin marginaalista puuhaa, Hermanni sanoo. SISÄ-SUOMEN POLIISIN rikoskomisarion Jari Luodon mukaan huumesienitapaukset eivät ole määrällisesti lisääntyneet lähivuosina. Ihmiset kasvattavat sieniä kotonaan, mihin poliisin on vaikea puuttua eikä luonnosta poimimisen määrää ole nähty Luodon mukaan huolestuttavana. – Huumesienet eivät ole tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, mutta totta kai niiden käyttöä seurataan, kertoo Luoto. Huumesienten syömisestä voi saada sakon, mutta niiden kasvattaminen on huumausainerikos. Minja Rantavaara
Kontrollin menetys on suurin vaara MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tulee vuosittain noin 20 puhelua, jotka koskevat huumaavia sieniä. Viime vuonna Myrkytystietokeskukseen soitettiin huumesienien takia 17 kertaa. Puolet soittajista kärsi myrkytysoireista puhelun aikana. Myrkytystietokeskuksen lääkärin Mikko Parryn mukaan huumesienet eivät aiheuta kuolemanvaaraa. – Psilosybiini ei ole kovin vaarallinen myrkky. Aine vaikuttaa voimakkaasti itsekontrolliin, joten suoria myrkkyvaikutuksia vaarallisempaa on se, mitä käyttäjä tekee vaikutuksen alaisena. Sienien haittavaikutuksia ovat näköharhat, sydämentykytys, kiihtyneisyys ja oksentelu. Pahimmillaan seurauksena voi olla hyperventilointi, hengitysvaikeudet tai jopa hengityslama. Vakavat oireet ovat kuitenkin harvinaisia. – Oireet riippuvat tietysti annoksen suuruudesta. Vain todella suuri määrä sieniä voi johtaa hengityslamaan. Myrkytystilaa hoidetaan oireiden mukaan. Apteekista saa lääkehiiltä, jolla voi yrittää estää psilosybiinin imeytymisen. Lääkehiili liuotetaan veteen, ja hiililiuos juotetaan sieniä nauttineelle henkilölle. – Tosin psilosybiini imeytyy nopeasti. Jos vaikutukset ovat jo alkaneet, lääkehiilestä ei ole apua. Parryn mukaan suurin osa käyttäjistä tuntee sienien vaikutukset. He osaavat hakeutua hoitoon, jos oireet ovat liian voimakkaita. Sanna Ihalainen
utain.uta.fi @utainlehti @utainlehti Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Utain Utain
radio.uta.fi @radiomoreeni @radiomoreeni Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Radio Moreeni soundcloud.com/radio_moreeni
yliopistotv.uta.fi UniversityOfTampere
katse.uta.fi Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Katse Metsäkonesimulaattoria käytetään erityisesti ammattiopinnoissa.
Simulaattori opettaa metsähakkuuta TAMKissa METSÄALAN teknologisoituminen heijastuu myös metsäalan opetukseen. Tampereen ammattikorkeakoulussa metsäkonesimulaattori hahmottaa opiskelijoille metsäkoneenkuljettajan työtä avohakkuualueella. Sen avulla opiskelijat opettelevat esimerkiksi eri puulajien ominaisuuksia ja käyttöä metsätaloudessa. Vuonna 2008 hankitun simulaattorin avulla tehostetaan erityisesti puunhankinnan osaamista, kuten tietoa puiden taloudellisesta arvoista. Simulaattorissa opiskelija istuu metsäkoneen työtuolissa, josta hän näkee isolta näytöltä muun muassa puiden kokoja ja paikkoja metsässä. Virtuaalimetsäohjelmat ovat tällä hetkellä vain Tampereen ammattikorkeakoulun omassa käytössä. METSÄOPETUKSESSA käytetään myös virtuaalimetsäohjelmaa, joka on rakennettu Googlen 360-panoraamapohjaan. Sen avulla opiskelija voi opetella kaatamaan puita ja harventamaan metsää. Lisäksi hän näkee perustiedoista esimerkiksi metsän iän ja puuston runkotilavuudet. Vaikka laite on ammattikorkeakoulun hankkeessa tehty prototyyppi, sitä käytetään erityisesti syventävissä ammattiopinnoissa. Opetuksessa hyödynnetään myös 3Dmallinnoksia. Lisäksi teknologiaa käytetään erityisesti paikkatietojen tuottamiseen ja tallentamiseen, sekä mittaamiseen. – On tärkeää, että tulevaisuuden metsätalousinsinöörit ymmärtävät puun kiertokulun. Siksi he opettelevat simulaattorin kautta, miten puu mitataan ja kaadetaan hakkuualueelta, kertoo Tampereen ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutuspäällikkö Ari Vanamo. METSÄTALOUSINSINÖÖRIKSI TAMKissa opiskeleva Arttu Huhtanen, 25, on aina
liikkunut luonnossa. – Halusin yhdistää opinnoissani talouden ja luonnon. Usein metsäalan opiskelijoita yhdistää kiinnostus luontoon. Huhtanen sanoo, että ihmiset ovat kiinnostuneita erityisesti luonnon mahdollisuuksista lisätä hyvinvointia. – Ihmiset eivät ole kiinnostuneita metsästä, koska heille ei ole syntynyt luontosuhdetta. Usein kiinnostus herää, kun he saavat tietoa metsän käytöstä. Myös Huhtanen kokee teknologian olevan tärkeää opetuksessa. – Teknologian avulla säästyy rahaa, esimerkiksi siten, ettei opiskelijoita tarvitse kuljettaa bussilla metsään. Se on erottamaton osa tulevaa työtämme. Sekä Vanamo että Huhtanen näkevät metsäalan tulevaisuuden hyvänä. Heidän mukaansa erityisesti metsäalan isot investoinnit, kuten MetsäGroupin tehdashanke Äänekoskella, ovat lisänneet ihmisten kiinnostusta metsäalaa kohtaan. – Metsästä saadaan paljon muutakin kuin sellua ja paperia, esimerkiksi dieseliä. Metsän käyttö monipuolistuu jatkuvasti, sanoo Huhtanen. Riikka Jauhiainen
MIKÄ? ○○Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK, on edelleen suosituimpia metsäalan kouluttajia. ○○Nuorten koulutuksessa hakijoita on noin 130–140. Opiskelemaan valitaan 30–35. ○○Aikuiskoulutuksen suosio on noussut. Hakijoita on noin 100–110, joista 20 saa opiskelupaikan.
Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto 050 318 5924 utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Juvenes Print Oy Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Niina Uusitalo (toimituspäällikkö, uutiset) Reetta Tervakangas (ulkoasupäällikkö, kuvat) Teemu Helenius (ulkoasupäällikkö, taitto) Toimitussihteerit: Heidi Huotilainen, Ida Roivainen Uutistuottaja: Nette Tuominen AD: Elias Lahtinen Taittajat: Suvi Iivari , Erkki Mervaala, Tuija Siltamäki Toimittajat: Hanna Asikainen, Maria Erma, Sanna Ihalainen, Riikka Jauhiainen, Matilda Jokinen, Saara Kallio, Fanni Kangasvieri, Valma Korhonen, Teemu Leppänen, Pihla Loula, Eveliina Mäntylä, Pertti Neuvonen, Ida Nieminen, Elsa Osipova, Sonja Parkkinen, Mimmi Pitkänen, Minja Rantavaara, Taru Rokka, Tessa Toni, Sanelma Tuliniemi, Tuukka Tuomasjukka, Hanna Tuulonen, Veera Tuupanen, Salla Varpula, Miina Viljanen, Alisa Vänttinen, Vanessa Weckström Nora Hurd, Laura Okkonen Kuvankäsittelijä: Olli Pietiläinen
Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus
4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Lupamenettely vaikeuttaa luonnontuotteiden myyntiä PUUSTA voidaan valmistaa luonnonmukaisia hoitotuotteita ja kosmetiikkaa. Monimutkainen lupamenettely kuitenkin hidastaa luonnontuotteiden tuomista markkinoille. Vain CEmerkinnän saaneita tuotteita voidaan mainostaa niiden terveysvaikutuksilla. Ely-keskuksen luonnontuotealan toimialapäällikön Anne Ristinojan mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 650 yritystä, jotka ovat keskittyneet luonnontuotteisiin. – Määrä on toistaiseksi pieni, mutta yrityksiä perustetaan koko ajan lisää. Ala kasvaa koko ajan. PERINTEISESSÄ terveydenhoidossa suomalaiset ovat hyödyntäneet muun muassa pihkaa ja mahlaa. Suomalainen yritys Repolar kehittää haavojen ja ulkoisten tulehdusten hoitoon tarkoitettuja pihkatuotteita. – Pihka sopii lähes kaikille, sillä vain pari prosenttia ihmisistä on allergisia sen sisältämälle hartsille. Repolarin pihkatuotteet ovat saaneet Valviralta CE-merkinnän. Merkintää voi hakea miltä tahansa eurooppalaiselta sertifiointilaitokselta. Suomessa lopullisen luvan myöntää Valvira tai Fimea. Repolarin toimitusjohtaja Miika Jokinen on tyytyväinen siihen, että CEmerkinnän saaminen vaatii vuosien tutkimustyön. – Aloitimme tutkimuksemme jo vuonna 2005. Pohjatyö pitää tehdä kunnolla, jotta kuluttajat voivat luottaa siihen, että tuote on turvallinen. Luonnontuotteiden markkinat ovat Ristinojan mukaan ulkomailla. Varsinkin Kaukoidässä suomalaisille luonnontuotteille on kysyntää. Kiina, Japani, Taiwan ja Koreat ovat lupaavia vientimaita. Pienyritykset yrittävät saada tuotteitaan kansainvälisille markkinoille verkkokaupoissa. – Suomalaiset yritykset brändäävät itseään luonnon puhtaudella, Ely-keskuksen Ristinoja sanoo.
Yksinelävä kiikaroi sinkkuillassa SEURANHAKU Tamperelaisista kodeista puolet ovat yhden ihmisen
talouksia. Vanhetessa tilaisuudet kohdata potentiaalisia kumppaneita harvenevat. Yksi mahdollisuus on seurakunnan sinkkutoiminnassa. ALEKSANTERIN kirkon kryptaan, eli kellariin, on saapunut kolmisenkymmentä yksineläjää. Nuorimmat ovat nelikymppisiä, iäkkäimmät yli seitsemänkymmenen. He istuvat pitkissä pöydissä, juovat kahvia ja mutustavat voisilmäpullaa. Joitakin jännittää, sillä noin puolet on paikalla ensimmäistä kertaa. Olemme Tampereen seurakuntien järjestämässä sinkkuillassa. – Tästä on tullut addiktio tai hyvä tapa. Täällä ovat nämä vanhat kaverit, joiden kanssa on mukavaa rupatella. Tietenkin taustalla on se ajatus, että löytäisin uusiakin kavereita, kertoo 53-vuotias Jukka-Pekka Ahonen. Tampereen yliopistollakin työskennellyt Ahonen on käynyt sinkkuilloissa jo yli vuosikymmenen. Vuosien varrella ryhmästä on löytynyt treffiseuraakin, mutta enimmäkseen ystäviä. – Yksineläminen on niin yleinen ilmiö, ettei kirkolla ole mitään yhtä tapaa kohdata yksineläviä, toteaa tapahtuman järjestäjä, diakoni Sari Peltonen. – Eikö ole aika luonnollista haluta löytää elämänkumppani, Peltonen jatkaa. YKSINELÄMISEN ongelmat ovat vasta nousemassa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys yksielämisestä on valmisteluvaiheessa, kertoo Suomen Yksinelävät ry:n
puheenjohtaja Pirjo Lehtonen. – Perheistä on paljonkin tietoa, yksineläviä huomioidaan vähemmän. Käytännössä pulmana ovat elämisen kustannukset, jotka kaatuvat taloudessa vain yhdelle ihmiselle. Putkiremontti maksaa saman verran pariskunnille ja yksineläville. TAMPEREEN seurakunnilla on paljon sinkkutoimintaa. Eriteemaisia tapahtumia on jo lähes viikoittain. Joulukuussa on luvassa erityisesti koiraihmisille tarkoitettu pikadeittitapahtuma. – Viimeksi meillä oli pikadieetti-ilta, Peltonen myhäilee. – Söimme vihanneksia ja puhuimme ruokavaliosta. TIISTAIN sinkkuillassa aihe on vähän va-
kavampi: pastori Veli-Pekka Ottman luennoi yksinelävistä Raamatussa. Hengellinen puoli on läsnä, muttei kaikille yhtä tärkeää, Peltonen kertoo. – Illoissa käy myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Jotkut haluaisivat silti seurakuntaan kuuluvan kumppanin. Sinkkuillat ovat 40–70-vuotiaiden suosiossa. Osa tapahtumista on K63, mutta pikadeittitapahtumiin tulee myös nuoria aikuisia. – Erityisesti fiksuja nuoria miehiä. Sitten toisaalta on niitä, joilla menee huonosti, kuten NORA HURD
Sanna Ihalainen
Tays on tuottavin yliopistosairaala TAMPEREEN yliopistollinen sairaala on Suomen tuottavin yliopistosairaala. Tays oli viime vuonna paras yksittäisen potilaan saaman hoidon tuottavuudessa. Hoitojaksojen tuottavuudessa Tays oli jaetulla ykkössijalla. Tieto selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vertailusta. Asiantuntijaylilääkäri Erkki Kujansuun mukaan menestyminen vertailussa johtuu kustannuksien huolellisesta suunnittelusta. Tays on sopinut kuntien kanssa työnjaosta, jossa se voi keskittyä vaativimpaan erikoissairaanhoitoon. Myös henkilöstön rakenteelliset uudistukset ovat vaikuttaneet tuottavuuden kasvuun. Kujansuun mukaan Taysin pitää edelleen keskittyä menojen hallintaan, jotta potilaiden hoidon kustannukset saadaan pidettyä sovitulla tasolla. Sanna Ihalainen
Jukka-Pekka Ahonen on käynyt sinkkuilloissa yli kymmenen vuotta etsimässä uusia tuttavuuksia.
mielenterveyskuntoutujia, Peltonen kertoo. Seksuaalivähemmistöjen edustajia tapahtumissa käy vähän. Heille on suunnitteilla myös oma tapahtuma. Ottman kohtaa työssään ihmisten yksinäisyyttä ja tarvetta vertaistuelle. Hänen mukaansa yksinäisyys muuttuu ongelmallisemmaksi, mitä vanhemmaksi tulee. Vanhojen ihmisten on vaikeaa solmia uusia ystävyyssuhteita. – Nuorilla on enemmän mahdollisuuksia siihen. Toisaalta nuorella polvella voi olla enemmän paineita kohdata mahdollisimman paljon ihmisiä. Hanna Asikainen
MITÄ? ○○Suomessa asuu yli miljoona yksinelävää ○○Yksinasuvista 38% on yli 65-vuotiaita ○○Alle 35-vuotiaiden osuus yksin asuvista on 21% ○○Yksinasuvilla on muiden kanssa asuvia korkeampi riski sairastua masennukseen Lisää Tampereen sinkkutoiminnasta: tampereensinkut.fi Lisää yksinelämisestä: suomenyksinelavat.fi
Deittisovellukset syrjäyttivät lavatanssit TEKNOLOGIA on laajentanut seuranhaun reviiriä. Vuosikymmeniä sitten kumppanin etsintä tapahtui maantieteellisesti suppealla alueella, sillä liikuminen oli vähäistä. – Lähiseudun tanssilava oli yleisin tapa tavata ihmisiä. Tanssilavaperinteen lisäksi ihmisiin tutustuttiin yhteisten tuttavien kautta, kertoo Turun yliopistossa väitöskirjaa tekevä Anne Holappa. 1950-luvulla lehtien ilmoituspalstat mahdollistivat uudenlaisen seuranhaun, joka ylitti maantieteelliset rajat. Vuosien varrella seuranhakuilmoitukset lehtien palstoilta ovat laajenneet netti-ilmoituksiin, ja älylaitteiden käyttö on lisännyt deittisovellusten kysyntää. – Nykyään on paljon ihmisiä, jotka eivät käy työpaikan lisäksi muissa sosiaalisissa tiloissa tapaamassa mahdollisia kumppaneita. Myös tämän vuoksi kumppaninhakusovelluksilla on kysyntää. Holappa uskoo, että tulevaisuudessa deittisovellukset kehittyvät entisestään ja tuovat seuranhakuun uusia ulottuvuuksia. – Tinder hyödyntää maantieteellistä sijaintia sekä Facebook-profiilin tietoja. On jännittävää ajatella, että esimerkiksi ostosten bonuspisteillä voisi löytää sopivia kumppaniehdokkaita. Näin kaksi ihmistä, jotka molemmat pitävät appelsiineista, voisivat löytää toisensa. Sanelma Tuliniemi
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5
TAIDETTA JOULUKSI
NORA HURD
Harva kunta korottaa verotusta AINOASTAAN 45 kuntaa korottaa verotustaan ensi vuonna. Kuntaliiton tiedotteen mukaan verotusta korottavien kuntien määrä on poikkeuksellisen alhainen. Viimeksi luku oli yhtä pieni neljätoista vuotta sitten. Ensi vuonna korkein kunnallisveroprosentti on Savonlinnassa, jossa prosenttiluku on 22,50 prosenttia. Kunnallisveroprosentti on alhaisin Kauniaisissa, 16,50 prosenttia. Ero korkeimman ja matalimman kunnallisveron välillä pysyy samana edelliseen vuoteen verrattuna. Ensi vuonna kunnallisveroja nostavat suurimmaksi osaksi pienet kunnat. Pirkanmaan kuntien tuloveroprosentin keskiarvo on ensi vuonna 20,24. Muutos edelliseen vuoteen on vain 0,01 prosenttia. Tampereen tuloveroprosentti on 19,75 prosenttia. Sanelma Tuliniemi
Rakennusalan konkurssit vähenivät Viljami Heinonen tutustuu Taide Pop Up -jouluputiikin taidetarjontaan. Jouluputiikki avautui neljättä kertaa Tampereen keskustassa. Putiikissa on nähtävillä grafiikkaa, maalauksia, piirroksia ja veistoksia kymmeneltä pirkanmaalaiselta ammattitaiteilijalta. He ovat itse esittelemässä teoksiaan. Ryhmä on perustettu vuonna 2012. He toteuttavat erilaisia projekteja ja tempauksia eri kaupungeissa. Taide Pop Up -taideputiikkien ideana on tuoda taide lähemmäksi kaupunkilaisia. Jouluputiikki sulkee ovensa kaksi päivää ennen joulua.
⋆⋆UUTISANALYYSI
”
Lukija pelaa pelon monopolia KUN PARIISISSA räjähti, media otti vastuun tiedottamisesta. Uutisotsikot täyttyivät tiedoilla siitä, mitä tapahtui. Uutistoimistot välittivät mahdollisimman nopeasti kaiken, mitä käsiinsä saivat. Kun tapahtumakulut olivat selvillä, uutisotsikot pureutuivat uhreihin ja heidän kokemuksiinsa. Uutisointi muuttui henkilökohtaisemmaksi ja toi 2 000 kilometrin päässä tapahtuneen tragedian lähellemme. Ikään kuin isku olisi tapahtunut täällä.
Tunnevoima on tehokas keino saada lukijat sitoutumaan. Koukkuun on helppo joutua.
MEDIAT POMMITTIVAT uutisia tiheään
tahtiin. Tieto ja tietämättömyys saivat aikaan epävarmuuden ja pelon tunteita. Kun tekijöiksi selvisi terroristijärjestö Isis, medioiden teesi oli selvä: emme saa näyttää pelon merkkejä. Emme saa osoittaa inhimillistä heikkouttamme eli pelätä. Ettemme vain palvele terroristien tarkoitusperiä. Mediatalot eivät valinneet uutisaiheiksi lohduttavia tilastoja siitä, kuinka epätodennäköistä Suomessa tapahtuva samankaltainen terrori-isku olisi. Sen sijaan saimme tietää, kuinka turvattomalta pariisilaisesta kahvilaomistajasta tuntuu, kun hänen kahvilansa on ollut tyhjillään monta päivää tai kuinka pariisilaiset eivät uskalla päästää lapsiaan kouluun. Tällainen tieto on pysäyttävää. Se saa pelkäämään itsensä ja läheistensä puolesta. Kun tuntui siltä, että järkyttäviä otsikoita ei enää tule, Iltalehti julkaisi lööpin: ”Pelko ei voita”. Ihmiset ympäri maailmaa yhdistyivät ja marssivat rauhan puolesta. Median rohkaisemina ihmiset kerääntyivät kaduille osoittaakseen terroristeille, etteivät pelkää.
Todellisuudessa jokainen mielenilmauksiin osallistunut pelkäsi. Jokainen ymmärsi uhat, joita mielenilmaukseen liittyy. MEDIAPYSKOLOGI Anu Mustosen mukaan media käyttää pelkoa, kuten muitakin tunteita, kalastellessaan lukijoita. Tunnevoima on tehokas keino saada lukijat sitoutumaan. Koukkuun on helppo joutua. Saattaa syntyä tunnekierre, jossa otsikot saavat pulssin kohoamaan. Median sisältöjen tarjoama tieto tuo helpotusta, jota lukija janoaa mielenrauhan säilyttämiseksi. Pelon monopoli ei ole kuitenkaan medioilla eikä edes terrorijärjestöillä, vaan valtaa on myös lukijalla. Mustosen mukaan mediat pyrkivät ilmaisullaan monipuoliseen uutisointiin ja turvallisuudentunteen luomiseen esimerkiksi käyttämällä viranomaislausuntoja. Tyyli, jolla tapahtumista tiedotetaan vaikuttaa siihen, millaisia tuntemuksia juttu lukijassa herättää.
HELSINGIN SANOMAT julkaisi verkossaan videon, joka oli höystetty tekstillä: ”Isis ei enää kylvä pelkoa ja tuhoa vain Syyriassa ja Irakissa. Äärijärjestö on soluttautunut vahvasti Eurooppaan.” Jokainen otsikko voi tuntua surulliselta tai nostattaa adrenaliinia. Jokainen median käyttäjä kehittää niistä itse pelkonsa. Median koukusta pääsee pois, jos mediaa käyttää kohtuudella. Mustonen ehdottaa pelkojen käsittelyyn tapahtumien älyllistämistä ja rationaalistamista. Pelkoihin pitää suhtautua viileästi eikä pelolle saa antaa liikaa vaikutusvaltaa. Täytyy pohtia uutisotsikoiden merkitystä ja niiden sepitteisyyttä. Vaikka median jatkuva läsnäolo luo tunteen pienestä maailmasta, on syytä muistaa, ettei Pariisikaan ole aivan nurkan takana.
Elsa Osipova osipova.elsa.x@student.uta.fi
TILASTOKESKUKSEN mukaan rakennusalan konkurssien määrä väheni tammi-lokakuussa lähes 20 prosenttia. Alalla pantiin vireille 449 konkurssia, mikä on 110 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rakennusliiton tiedotuspäällikkö Heikki Korhonen uskoo, että vaikea taloustilanne ajoi suuren määrän yrityksiä konkurssiin jo toissa vuonna. Taloustilanne on edelleen huono, mutta rakentaminen kiihtyy ainakin kasvukeskuksissa. Tampereella ja pääkaupunkiseudulla rakennetaan paljon. VarsinaisSuomessa rakentamisen tilanne on ollut koko ajan poikkeuksellisen hyvä. Rakennusalan yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna lähes 5 prosenttia. Korhosen mukaan kasvu on ollut pientä, mutta pieniä yrityksiä syntyy alalle koko ajan. Kausittainen työskentely on rakennusalalle ominaista. Rakennusalan työntekijät ovat tottuneet siihen, että töitä ei aina ole. Sanna Ihalainen
YTHS lomauttaa henkilöstöään YLIOPPILAIDEN terveydenhoitosäätiö, YTHS, lomauttaa henkilöstönsä korkeintaan neljän viikon ajaksi. Lomautukset koskevat kaikkia säätiön työntekijöitä. Säästöä haetaan myös tilakustannuksista ja muista kuluista. Lomautukset alkavat vuonna 2016. Lomautuksista kolme viikkoa järjestetään opiskelijoiden kesä- ja joululomien aikaan, jotta ne vaikuttaisivat opiskelijoiden arkeen mahdollisimman vähän. Neljännen lomautusviikon tarve päätetään myöhemmin. YTHS:n mukaan lomautukset eivät johda irtisanomisiin. – YTHS:llä on kokeilussa opiskelijaportaali, joka otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Myös tämän avulla saadaan vähennettyä kustannuksia, kertoo YTHS:n toimitusjohtaja Katariina Poskiparta. YTHS:n budjetti on ensi vuonna noin seitsemän prosenttia pienempi kuin edellisvuosina. Riikka Jauhiainen
6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Metsä vei järkeni PIMEYS Metsään sisältyy useita mielikuvia
vaaroista ja peloista. Mitä tapahtuu, kun mieli altistetaan niille?
LAPSENA PELKÄSIN pimeää. Yhä iltaisin kaduilla kulkiessani vilkaisen olkani ylitse tietyin väliajoin. Pimeän pelko on yleistä lapsilla, mutta aikuisetkin saattavat kärsiä siitä. En pelkää enää pimeää niin, että se haittaisi elämääni, mutta metsässä ei ole vain pimeää, siellä on ääniä, eläimiä ja mielikuvia. Siksi vietän tämän yön yksin metsässä – kohdatakseni pelkoni. Maa on sammaleen peittämää, aivan kuin kävelisin tyynyillä. Kuljen havumetsässä ja etsin sopivaa paikkaa teltalleni. Löydän melko tasaisen kohdan, joka on neljän puun ympäröimä. Tässä vaiheessa en voi enää perääntyä, joten pystytän teltan vikisemättä. Marraskuinen metsä alkaa täyttyä pimeydestä. Päivänvalossa niin rauhoittava ja vihreä paikka muuttuu joka minuutilla epäystävällisemmäksi ja tummemmaksi. Kello on 15:51, aurinko laskee. Seuraavan 16 tunnin ajan minulla on seuranani vain puut, kivet, sammaleet ja pimeys. Viimeinenkin valonsäde on nyt poissa, ja istun telttani suojassa. Jokainen kuulemani rasahdus tihentää sydämeni lyöntiä. Kuvittelen metsään suden tai jotain muuta pahaa. Yritän olla ääneti, sillä jos ulkona on jotain, en halua kiinnittää sen huomiota. Jonkin matkan päässä olevalta kivimurskaamolta kuuluu jatkuvaa pauketta, joka melkein rauhoittaa minua. MIKSI ME pelkäämme metsää? Onko ihmisillä jokin sisäänrakennettu ajatus pimeästä metsästä, jonka takia me pelkäämme? Todellisuudessa metsä on melko vaaraton paikka. Karhun tai suden kohtaaminen on epätodennäköistä, sillä ne pelkäävät ihmisiä enemmän kuin me niitä. Pimeän metsän pelko pohjautuu järjenvastaiselle ajattelulle. On todennäköisempää loukkaantua tai joutua vaaran uhkaamaksi silloin, kun kävelee lauantai-iltana kaupungilla. Pelon ensisijainen tehtävä on suojata vaaroilta. Evoluutiopsykologian mukaan tunteet kertovat, onko tilanne sellainen, jossa on odotettavissa jotain hyvää ja palkitsevaa vai onko siinä jokin uhka. Uhka saa ihmisen
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7 PERTTI NEUVONEN
valppaaksi ja aiheuttaa pelkoa. Pimeän metsän pelko voi siis tulla evoluution kautta ajoilta, jolloin ihminen asui taivasalla. IHMINEN TULKITSEE havaintoja helposti väärin, jos ne ovat monitulkintaisia, kertoo psykologian professori Jukka Hyönä. – Jos on meluisa tilanne ja joku sanoo jotain, mitä ei oikein kuule, se saatetaan kuulla väärin ennakko-odotuksen mukaan. Kuultua joko toivotaan tai pelätään, sanoo Hyönä. Sama pätee pimeässä metsässä. Kun näkökyky rajoittuu pimeän takia, mieli voi muuttaa ison kiven karhuksi tai putoavan oksan hyökkääväksi sudeksi. Havainnon tulkitsemista määrittää ihmisen ennakkoodotus kyseisestä tilanteesta. Pimeässä metsässä vallitsevat odotukset ovat usein pelon määrittämiä. Väärintunnistetut havainnot saattavat vahvistaa ennakko-odotuksia silloin, kun tulkinnat ovat niiden mukaisia. – Pahimmassa tapauksessa voi lähteä paniikissa juoksemaan, vaikka todellisuudessa havainto olisi vain pikkulintu. TUULENPUUSKAT tanssivat puiden latvoissa ja heittävät vesipisaroita telttaani vasten. On ollut tunnin ajan pilkkopimeää, enkä ole lähtenyt pois teltan suojista. Pieni led-lyhty tuo turvaa. Pakotan itseni ulos. Teltan vetoketjun avaaminen ei ole miellyttävää, koska en tiedä, mikä minua pimeydessä odottaa. Otsalamppuni kirkas valokeila valaisee metsän edessäni. En voi olla pyörittelemättä päätäni, skannaan metsän niin hyvin kuin pystyn. Siellä ei ole mitään. Eväspussistani löytyy valmiskeittoa, nuudeleita ja kaakaota, joten lämmitän vettä retkikeittimellä. Odotellessani joudun kohtaamaan metsässä vallitsevan pimeyden. Silloin tajuan, että olen aivan yksin. Mieleni valtaa pelko ja ahdistus. Näen edessäni suuren kiven, joka voisi yhtä hyvin olla karhu. Kuusikossa väijyvät kaikkien katsomieni kauhuelokuvien murhaajat.
Pääni sisällä vilisee asioita, jotka pahentavat pelkoani. Vesi kiehuu. Palaan tyytyväisenä telttaani lämpimän veden kanssa. On aika valmistaa juhlaillallinen. Kun kaadan vettä tomaatti-vuohenjuustokeittojauheen päälle, mieleni rakentaa jälleen ajatuksia pelon alistamana. Haistan vuohenjuuston vahvana. Yhdistän sen heti siihen, että sudet jahtaavat lampaita, ja kuvittelen, että sudet haistavat vuohenjuustoni. Ajatukseni ovat järjettömiä, ja sen tiedostaminen lopulta rauhoittaa minut.
”
Pakotan itseni ulos. Teltan vetoketjun avaaminen ei ole miellyttävää, koska en tiedä, mikä minua pimeydessä odottaa.
Äitini soittaa, ja kerron hänelle vuohenjuustotarinani. Hän nauraa, ja nauran itsekin. Puhelimen avulla saan hetkittäisen helpotuksen pelkooni. Tuuli yltyy ja lämpötila alkaa hiljaa pudota. PELON kohtaaminen voi muuttaa ennakko-odotuksia. Todellisuudelle on annettava mahdollisuus, jotta peloista pääsee irti. – Kun jokin jossain vilahtaa, ja ei lähdekään juoksujalkaa pakoon, voi kohdata todellisuuden, joka onkin koiranulkoiluttaja tai jokin pieni piipertäjä, Hyönä sanoo. Metsässä usein vieraileminen voi lieventää pelkoa. Esimerkiksi fobioiden hoitoon
käytetään poisherkistämismenetelmää, jossa fobiasta kärsivä henkilö altistetaan pelon aiheuttajalle, ensin pieninä annoksina ja lopulta suurempina. Tarkoitus on saada pelko häipymään myönteisten kokemuksien kautta. Metsässä liikkuvan ihmisen ennakkoodotuksiin voi vaikuttaa myös se, minkä takia sinne mennään. Esimerkiksi metsästäjä toivoo näkevänsä hämärässä metsässä liikettä, koska liike tarkoittaa mahdollisesti saalista. – Se, mitä on mennyt metsään tekemään, saattaa muuttaa tunnelman, tunteet ja tulkinnat täysin. OLEN OLLUT metsässä 3 tuntia. Aika kuluu mielestäni normaalia hitaammin silloin, kun on epämiellyttävässä paikassa. Alan kaivata kotini lämpöä, televisiota, muita ihmisiä. Jos jakaisin tämän kokemuksen jonkun toisen kanssa, voisi olla jopa mukavaa. Nyt kuitenkin olen pimeydessä vain pelko seuranani. Tuntuu kuin ulkoa kuuluisi koko ajan enemmän rasahduksia. Pelko ei ole vielä hellittänyt. Jostain kuuluu koiran haukuntaa. Ehkä se on aistinut pimeydessä jotain ja pelkää. Haluaisin vain mennä nukkumaan, mutta vielä on liian aikaista. Lisäksi minun on mentävä ulos ja kohdattava pelkoni. Avaan teltan vetoketjun ja ryntään ulos. Päätän olla pelkäämättä. Seison keskellä metsää ja tuijotan pimeään. Siellä ei ole vieläkään mitään, mutta päätökseni olla pelkäämättä vesittyy heti. Pelko pitelee minua kourassaan, ja jähmetyn paikoilleni. Pelon nöyryyttämänä palaan takaisin telttaan. Siellä tunnen oloni yllättävän turvalliseksi. Sitä tunnetta lisätäkseni käperryn makuupussiin. Ensimmäiset sadepisarat kopisevat telttani kattoon. HYÖNÄN MUKAAN teltassa oleminen keskellä pimeää metsää on optimaalinen asetelma sille, että mieli alkaa rakentaa pelkoja ennakko-odotusten pohjalta. Kun
ulkoa kuuluu risahduksia ja rasahduksia, et tule lopulta koskaan tietämään, mikä se oli, ellet mene ulos katsomaan. Rasahdus kannattaa käydä tarkistamassa, sillä sen selvittämättä jättäminen voi vahvistaa ennakko-odotusta vaarasta. MAKUUPUSSISSA on hämmästyttävän lämmin, vaikka pian on keskiyö. Pyörin levottomana pienessä tilassa ja yritän nukahtaa. Sade piiskaa telttaa entistä rajummin ja tuuli ujeltaa lujaa. Puhelimen tuominen saattoi lopulta olla virhe. Ystäväni soittavat pilapuheluita ja lähettävät viestejä oudosta numerosta. Saan kuvaviestin, jossa nahkahanskainen hahmo tarttuu kuusenoksaan, ja alla lukee: tulossa. Pelottelu toimii. Kuulen askelia. Havahdun ylös ja jatkan kuuntelemista. Nyt kuulen jälleen, mutta tällä kertaa eri puolelta telttaa. Sitten kuulen autonoven paukahduksen ja sen jälkeen moottorisahan sekä suden ulvonnan. Ei, en ole sekoamassa, enkä myöskään kauhuelokuvassa. Sade ja tuuli pauhaavat ja luovat äänimaailman, joka altistaa minut väärintunnistamiselle. Mieleni muuttaa kuulemani asiat sellaisiksi, joita pelkään. Jos ajattelen järjelläni enkä tunteillani, tiedän että kuulemani asiat eivät ole todellisuutta. Silti pelko saa minut epäröimään. En nukahda vielä moneen tuntiin. Kuuntelen ääniä ympärilläni enkä voi olla varma, mistä ne tulevat. HERÄTYSKELLONI soittaa aamuseitsemältä. Telttakankaan läpi ei vielä tule valoa. Kaivan puhelimeni esille ja uneliaisuuteni vaihtuu järkytykseen. Pariisissa yli 120 ihmistä on kuollut terrori-iskussa ja satoja loukkaantunut. Saan surullisen konkreettisen esimerkin siitä, miten kaupungit ovat vaarallisempia paikkoja kuin metsät. Minä vietin yöni turvallisessa paikassa – metsässä, jota niin kovasti pelkäsin. Pertti Neuvonen
8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Perinteinen saha murtuu MUUTOS Sahateollisuus on tuottavuusongelmien kourissa. Alalle luovat uskoa Suomen
loppumattomat raaka-ainevarastot ja uusimpaan teknologiaan sijoittaminen. KUN 1700-LUVULLA ensimmäiset sahat tulivat Suomeen, näytti työnteko varsin erilaiselta kuin mitä se on nykyisessä automatisoituneessa sahatavaran tuotannossa. Mielikuvat raavaiden työmiesten tekemästä liukuhihnatyöstä ovat mennyttä. Viimeisen 30 vuoden aikana ihmistyövoiman ovat korvanneet automaattilajittelulinjat, uudet mittausmenetelmät ja kameralajittelut. Sahateollisuus on mekaanisen metsäteollisuuden suurin tuotantoala. Sahatavara oli vuonna 2014 Suomen 4. tärkein vientiartikkeli. Metsäteollisuus, johon sahatavaran tuotantokin lukeutuu, on monen maakunnan keskeinen elinkeino.
den tuotteiden kysyntä on heikentynyt, raakamateriaalin hinta noussut ja kilpailijamaiden markkinaosuus kasvanut. – Vientiin ja vientimääriin heijastuu välittömästi maailmanlaajuiset kriisit sekä tiettyjen maiden ja maanosien kova talouskasvu. Vuoden 2008 jälkeen vienti Keski- ja Etelä-Eurooppaan on vähentynyt, kun se oli ennen suomalaisten sahojen päämarkkinaaluetta, Luodelahti kertoo. JPJ-Woodin tukinlajittelijan Niina Liinamaan mukaan uhkakuvat eivät näy arkisessa työssä. 17 vuoden aikana työntekijämäärä on tuplaantunut ja tuotantoa on tehostettu sijoittamalla nykyaikaisimpaan laiteteknologiaan.
JUUPAJOELLA sijaitsevan sahayrityksen JPJ-Woodin toimitusjohtaja on Markus Luodelahti. JPJ-Wood on perheyritys, joka työllistää 35 henkilöä. Se on ollut toiminnassa vuodesta 1994 lähtien. Vuosi 2015 alkoi epävarmoissa tunnelmissa. Sahateollisuu-
VIENNIN HEIKENTYMINEN johtuu osittain koko Euroopan laajuisesta talouskriisistä ja osittain Suomen huonontuneesta kilpailukyvystä suurimpia kilpailijamaita Ruotsia, Venäjää ja Saksaa vastaan. Niissä raaka-aineen ja valuutan halvemman hin-
Uusi teknologia on helpottanut tukkilajittelija Niina Liinamaan työtä.
nan vuoksi sahatavaraa pystytään tuottamaan edullisemmin. Siksi Suomi jää kilpailussa auttamatta jalkoihin. – Sahateollisuuden suurimpia haasteita on tällä hetkellä kustannusjakauma. Sahan kustannuksista noin 70 prosenttia koostuu raaka-aineesta, jonka hinta määräytyy paikallisen hintakilpailun mukaan. Sahatavaran hinta, josta saha saa pääosin tulonsa, taas määräytyy maailman markkinahinnan mukaan, Luodelahti toteaa. Haasteita tuo myös Suomen syrjäinen sijainti suhteessa päämarkkina-alueille. Kaikki ulkomaan vientiin menevä tavara täytyy lastata laivoihin, jolloin kuljettaminen tulee kalliiksi. Miten sahateollisuudesta saadaan nykypäivänä Suomessa tuottavaa? – Tähän ei ole olemassa yksinkertaista vastausta, sanoo Luodelahti.
nut 13 miljoonasta kuutiometristä noin 10– 11 miljoonaan kuutiometriin. Sahatavara on silti Suomen merkittävimpiä vientituotteita. Luodelahti tahtoo tuottavuusongelmista huolimatta nähdä sahateollisuuden tulevaisuudennäkymät hyvinä. Myöskään Liinamaa ei koe työpaikkaansa uhatuksi JPJ-Woodissa. Tuotantoa pyritään kasvattamaan koko ajan ja henkilöstömäärä on vain lisääntynyt hänen työssäoloaikanaan. Suomen metsävarannot eivät hetkessä lopu, ja saatavilla olevasta puuraaka-aineesta käytetään tällä hetkellä vain reilu puolet. – Meillä on yksi maailman parhaista uusiutuvista puuraaka-aineista, jota kasvaa yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kestävän kehityksen periaatteella voimme lisätä huomattavasti sauhausta ja luoda sitä kautta lisää työpaikkoja sekä vientituloja Suomeen, Luodelahti uskoo.
VUODESTA 2007 sahausmäärä on tippu-
Valma Korhonen
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9
LAURA OKKONEN
MIKÄ?
Sahateollisuus Suomessa ○○Tuotantolaitoksia eli sahoja on noin 130. ○○Puutuoteteollisuus työllistää noin 22 000 henkilöä. ○○Osuus viennistä on lähes 5 prosenttia. ○○Viennin arvo on reilusti yli miljardi euroa vuodessa.
LAURA OKKONEN
Metsäteollisuuden toivo on biotaloudessa TYÖLLISYYS Eläköityminen ja uusi teknologia lisäävät koulutettujen
työntekijöiden tarvetta, mutta metsäalan koulutus ei pysy perässä. – TYÖVOIMAN TARVE kasvaa selvästi, kun kotimaisen puun käyttö nousee noin 10 miljoonalla kuutiolla lähivuosina. Erityisesti puutavara- ja metsäkoneenkuljettajia tarvitaan, kertoo Metsäteollisuuden viestintäjohtaja Anne Pirilä. Metsäteollisuuden huonoista työllisyysnäkymistä on uutisoitu runsaasti, mutta eläköitymispommin vapauttamat ja uuden teknologian synnyttämät työpaikat kertovat toisenlaisesta tilanteesta. Metsäteollisuus työllistää tällä hetkellä noin 42 000 työntekijää, joista neljännes jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Lisää työvoimaa tarvitaan myös tulevaisuuden hankkeisiin. Robotisaation ja digitalisaation vaikutuksia metsäteollisuuteen on ennustettu jo vuosia. Automatisaatio ja robotit säästävät kustannuksia ja työ on tehokkaampaa. Valtioneuvoston vuoden 2015 kansallisen metsästrategian mukaan robotisaatio ja uusi teknologia vaikuttavat metsäteollisuuden työllisyysnäkymiin voimakkaasti. Kehittyvään biotalouteen tarvitaan tulevaisuudessa noin 100 000 työpaikkaa. Pulaa on esimerkiksi kemisteistä ja tutkimustyöntekijöistä. – Metsäteollisuus voi tarjota bioteollisuuden kautta työntekjöille uusia urapolkuja, kertoo Pöyryn liikkeenjohdon konsulttien johtaja Kalle Turkkila. TULEVAISUUDESSA työnkuva laajenee ja taitovaatimukset kasvavat. Muun muassa selluloosan tuotantoon tulee lisää työpaikkoja. Sanomalehtipaperia valmistavien graafisten tehtaiden tuotanto kuitenkin su-
pistuu, koska päivän lehti luetaan nykyisin tabletilla. Turkkilan päätelmä metsäteollisuuden tulevaisuuden työtilasta on kuitenkin positiivinen. – Metsäteollisuuden eri aloilla riittää kyllä työpaikkoja. Osaamisen merkitys taas kasvaa, ja koulutuksen täytyy pysyä työn mukana. Metsäteollisuuden työllisyysnäkymien suurin riippakivi on jäljessä ontuva koulutus. Pirilä kertoo, että nuoret tuntevat metsäalaa huonosti, mikä näkyy koulutusten hakijamäärissä. Moni nuori ei ole edes kuullut metsäalan työtehtävistä. – Olemme lisänneet tietämystä kiertämällä yläasteilla kertomassa metsäalan koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksista. Laajan koulukampanjoinnin lisäksi viestimme nuorille metsäalan töistä koulutusmessuilla. METSÄTEOLLISUUS tarvitsee Pirilän mukaan sitoutuneita opiskelijoita, koska valitettavan moni nuori jättää koulutuksen kesken motivaation puutteen takia. Nuorten perheitä tiedotetaan metsäalan koulutuskäytännöistä, koska vanhemmat vaikuttavat usein lastensa uravalintoihin, vaikka nuoret eivät sitä suostu myöntämään. Koulutuksen ja opiskelijoiden täytyy siis kohdata. Metsäteollisuuteen saadaan lisää osaavaa työvoimaa, kun koulutuksen kysyntä ja tarjonta saadaan tulevaisuudessa tasapainoon. – Nuorten kiinnostuksen herättäminen on tässä kohtaa avainasemassa, Pirilä sanoo. Fanni Kangasvieri
”
Kotimaisen puun käyttö nousee noin 10 miljoonalla kuutiolla lähivuosina.
Anne Pirilä, Metsäteollisuuden viestintäjohtaja
Metsäteollisuuden viestintäjohtaja Anne Pirilän mukaan metsäteollisuus tarvitsee motivoituneita opiskelijoita.
10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Kun ketuttaa, mene metsään
HYVINVOINTI Japanissa lääkäri voi määrätä stressipotilaalle metsäkylpyjä.
Suomessa luontohoitoja pidetään vielä hippien touhuina. Luontonoita Liisa Tyllilä ja ekopsykologi Kirsi Salonen haluavat, että luonnon elvyttävä vaikutus otettaisiin tosissaan.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 11
— Harvoin näen, että joku tulisi mettästä pois mörtsinä, hyvänmielen luontonoita Liisa Tyllilä sanoo.
12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
T
Suomen pinta-alasta metsää on lähes 80 prosenttia. Tyllilä iloitsee siitä, että kaupungitkin ovat Suomessa melko vihreitä.
ÄMÄ
LÄÄKE
alentaa verenpainetta, laskee stressihormonien määrää, poistaa lihasjännitystä, auttaa keskittymään, saa liikkumaan, lisää positiivisia ajatuksia ja vähentää riskiä sairastua mielenterveyden ongelmiin. Lääke on luonto. Luonnon vaikutusta psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin kutsutaan elpymiseksi. Jos luonnonympäristö on vastaus hyvinvointiin, voi sen puute olla syy pahoinvointiin. Esimerkiksi hollantilaisessa tutkimuksessa on todettu, että sairastaminen ja kuolleisuus lisääntyvät, jos läheisyydessä ei ole viheralueita. Samaa ovat osoittaneet lukuisat muutkin tutkimukset. – Tutkimustuloksia, joissa luonnon vaikutus hyvinvointiin selkeästi osoitetaan, ei käytetä tarpeeksi. Yhä ajatellaan, että luonto on joidenkin metsäihmisten kiva pikku harrastus. Luonto pitäisi ottaa vakavammin, pohtii ekopsykologi Kirsi Salonen. EKOPSYKOLOGIASSA painotetaan sitä, että ihminen on osa luontoa. Niinpä luonnon hyvinvointi on suoraan yhteydessä ihmisen hyvinvointiin. Ekopsykologina Salonen viekin asiakkaansa usein ulos, vaikka lähimetsään. Luonnon helmassa keskustelusta tulee välittömämpää ja aidompaa. Metsässä ei niin mieti sitä, mitä
Metsässä voi antaa itselleen luvan aistia maisemaa. Haistele, tunnustele ja katsele rauhassa.
seuraavaksi terapeutille sanoisi. Salonen haluaisi, että luontohoito olisi vielä jokin päivä samalla viivalla lääkehoidon kanssa. Lääkäri voisi siis määrätä potilaansa metsäretkelle. Japanissa lääkärit voivat jo kirjoittaa potilailleen hoidoksi shinrin-yokuja, eli metsäkylpyjä. Suomessakin on vireillä erilaisia kokeiluja luontohoidosta osana muuta terveydenhoitoa. Sipoossa luontoa on jo käytetty apuna kunnallisessa terveydenhoidossa diabetesta ja lievää masennusta sairastavien hoidossa. Kokeilu on osa maa- ja metsätalousministeriön Luontometsä-hanketta. Ekopsykologi Salosen mukaan luonto tuottaa terveyttä, vaikka metsäretkeily ei
olisikaan niin oma juttu. Luonnossa olon ei sitä paitsi tarvitse tarkoittaa monen päivän samoilua. Jo kaupungin puisto voi elvyttää mieltä ja kehoa. Vaikkapa työmatkan voi suunnitella kulkemaan puiston läpi, jolloin viheraltistuksen saa ikään kuin huomaamattaan. – Asiaa voi ajatella niin kuin lääkekuuria. Lääkärin määrätyt lääkkeet syödään, vaikka niistä ei erityisesti nauttisikaan, Salonen miettii. SUOMESSA Green Care -yhteisö pyrkii nostamaan luonnonhoidot osaksi terveydenhoitoa. Salonen oli mukana perustamassa yhteisöä, jolla on nykyään sato-
”
Jos jokin asia mättää, Tyllilä lähtee luontoon potkimaan kantoja ja halailemaan puita, eikä jää sisälle mököttämään.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13
MIKÄ?
Green Care ○○Green Care on luonnon hyödyntämistä terveyden ja hyvinvoinnin palveluissa. ○○Suomessa toimii Green Care Finland, joka on perustettu vuonna 2010. ○○Suomenkielisinä vastineina vihreä hoiva ja vihreä voima. ○○Vihreästä hoivasta kysymys on silloin, kun palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön alaisuudessa. ○○Vihreään voimaan kuuluvat esimerkiksi työhyvinvointipalvelut ja luonnon virkistyskäyttö. ○○Green carella on useita eri menetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi eläinavusteisuus, kuten kaverikoirat ja ratsastusterapia, ja luontoavusteisuus, kuten ekopsykologian menetelmät ja luontoliikunta. ○○Green careen kuuluvat myös viherympäristön kuntouttava käyttö, kuten puutarhaterapia ja kuntouttava maatilatoiminta.
Kirsi Salonen tekee parhaillaan väitöskirjaa ekopsykologiasta. Hänen mielestään luonto pitäisi ottaa vakavammin.
ja jäseniä. Green Care on luonnon ottamista mukaan hyvinvoinnin ja terveyden palveluihin. Osa Green Care -yrittäjistä keskittyy esimerkiksi maatilamatkailuun ja eläinten hyödyntämiseen kuntoutuksessa. Yksi Green Caren jäsenistä on Liisa Tyllilä. Hyvänmielen luontonoidaksi itseään kutsuva Tyllilä toimii luonto-oppaana Pirkanmaalla. Idea luontonoidasta tuli, kun Tyllilä keräsi tarinoita pirkanmaalaisista kansanparantajista. Esimerkiksi kansallispuisto Seitsemisessä on toiminut kansanparantajia. – Luonto-oppaana ajattelen olevani tulkki asiakkaan ja luonnon välissä välittämässä luontokokemusta, Tyllilä sanoo.
Tyllilä haluaa auttaa ihmisiä löytämään luonnosta hyvinvointia. Hänellä on yhdessä perheensä kanssa retkeily-yritys, joka järjestää esimerkiksi virkistyspäiviä työporukoille. Tyllilän tavoitteena on saada ihmiset innostumaan luonnossa liikkumisesta. Tutkimusten mukaan luonnossa esimerkiksi kävelytahti on reippaampi kuin se kaupunkiympäristössä olisi. Luonnossa liikkuu huomaamattaan rivakammin kuin muualla. Jos jokin asia mättää, Tyllilä lähtee luontoon potkimaan kantoja ja halailemaan puita, eikä jää sisälle kiljumaan. – Isäni oli samanlainen. Jos hän oli vihainen, hän lähti luontoon ja tuli rauhallisena
takaisin, Tyllilä kertoo. Stressinhallinnassa luonto on kiistatta oiva apu. Esimerkiksi vaativan työtehtävän tai opiskelun lomassa tauolla kannattaisi telkkarin tuijottamisen sijaan käydä lähipuistossa kävelyllä. Tutkimusten mukaan aivojen kognitiiviset alueet palautuvat luonnonympäristössä paremmin. KESKIMÄÄRIN SUOMALAINEN asuu noin 700 metrin päässä lähimetsästä, ja puolella suomalaisista on vain noin 200 metriä lähimpään metsään. Suomessa luonnon elvyttävästä voimasta on siis helppo ottaa kaikki irti. Suomalaisista useimmat kertovatkin mielipaikkansa löytyvän luon-
nosta. Myös Tyllilälle ja Saloselle luonto on ollut aina iso osa elämää. Luonnon vaikutuksen hyvinvointiin kumpikin on huomannut alun perin omakohtaisesti. – Lapsesta asti on aina pitänyt päästä pihalle. Koulun vieressä oli metsä, perhelomat tehtiin luontokohteisiin ja olen aina asunut edes jonkun puiston vieressä. Vaikea kuvitella, että asuisi jossain kivikylässä, Tyllilä toteaa. Salonen on samoilla linjoilla, eikä ole lukion jälkeen edes asunut kaupungissa. –Kaupunkiluonto ei ole koskaan riittänyt minulle, hän naurahtaa. Salla Varpula
14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
LAURA OKKONEN
KUKA?
Jari Hanska ○○Syntynyt vuonna 1983 ○○Näyttelijä, käsikirjoittaja ja freelancer-toimittaja. ○○Opiskellut poliittista historiaa ja viestintää Helsingin yliopistossa. ○○Eduskunta 3 -näytelmä Helsingin ryhmäteatterissa syksyllä 2015.
Jari Hanska yhdistää työssään journalistiikan, politiikan ja teatterin. Eduskunta 3 -näytelmän lavastus on minimalistinen.
Toimittaja, joka ei pelkää suututtaa VAIHTOEHTO Jari Hanska haastaa vallanpitäjiä ja venyttää journalismin rajoja. HANSKAN nimi nousi otsikoihin viime lokakuussa, kun valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Liinu Lehto esti häneltä pääsyn hallintarekisterilakia koskevaan taustatilaisuuteen. Lehto ilmoitti, ettei Hanska ole luotettava, eikä Eduskunta-trilogia ole journalismia. Hanska on tottunut tällaisiin kommentteihin. Viime kesänä monet poliitikot arvostelivat Porttikielto Poriin -dokumenttia ei-journalistiseksi. Oikeasti poliitikot eivät vain halunneet vastata ikäviin kysymyksiin. – Jos haastateltava ei vastaa kysymykseen, pitää kysyä uudelleen. Sehän juuri on journalistin ohjeiden noudattamista. Ohjeita ei pidä sekoittaa tavallisiin käyttäytymisen normeihin. Suomessa tuntuu usein olevan tärkeämpää se, ettei kenellekään tule paha mieli. NÄYTTELIJÄ-freelancerin mielestä toimittajan ei kuulu nauttia vallanpitäjien luottamusta, vaan vallanpitäjien kuuluu nauttia kansalaisten luottamusta. Etenkin valtiovarainministeriön työntekijöitä pitää vahtia tarkasti, koska he eivät vaihdu neljän vuoden välein. Hanska sanoo valtiovarainministeriön kansliapäällikön olevan pääministerin jälkeen tämän maan vaikutusvaltaisin ihminen. Valtiovarainministeriön valta on kasvanut 1990-luvulta asti ja laajentunut muiden ministeriöiden tontille. Hanska sanoo, että valtiovarainministeriössä teh-
dään leikkauksia ja päätöksiä esimerkiksi sosiaalipolitiikan alueelta, vaikka he eivät ymmärrä aiheesta mitään. – Valtiovarainministeriö piirtää hiekkalaatikon rajat, ja poliitikot ja ministerit sitten leikkivät rajojen sisällä, hän tiivistää.
”
Jos haastateltava ei vastaa kysymykseen, pitää kysyä uudelleen. Sehän juuri on journalistin ohjeiden noudattamista. Jari Hanska, toimittaja-näyttelijä
SUOMALAINEN politiikan uutisointi on Hanskan mukaan usein liian kilttiä. – Perussuomalaiset ovat pölkyllä koko ajan rasistisista kommenteista, ja se on aivan oikein. Mutta samalla intensiteetillä pitäisi painostaa muitakin puolueita.
Esimerkiksi Hanska nostaa pääministeri Juha Sipilän samanaikaisen kapitalisaatiosopimuksen ja valtion sijoitusomaisuuden hoitamisen. – Politiikan uutisointi pelkistyy helposti maneereihin ja peleihin. Viime hallitusneuvotteluiden uutisoinnissa keskityttiin pelkästään Juha Rehulan ja Laura Rädyn riitelyyn sote-uudistuksesta. Tärkeämpää olisi ollut keskittyä itse asiaan. Samoin kävi Hanskalle itselleen. Hallintarekisterin ja valtiovarainministeriön toiminta jäivät taka-alalle median keskittyessä Hanskan ja Liinu Lehdon nahisteluun. UUTISISSA Hanskalle on luotu kaksoisrooli, koska hän on sekä toimittaja että näyttelijä. Itse hän nauraa koko nimitykselle. – Se kuulostaa siltä, kuin olisin joku James Bond. Kaksoisagentti! Hanska ymmärtää sen, että journalistista dokumenttiteatteria voi olla vaikea hyväksyä journalismiksi. Monien suurten lehtien toimittajatkin ajattelevat niin. Selkeä näkökulma ei kuitenkaan ole este journalismille, Hanska uskoo. Suomeen mahtuu muutakin kuin puhtaasti objektiivista journalismia. Katsojalle on vain tehtävä selväksi, mikä on toimittajan omaa ajattelua. – Paljon vaarallisempaa on esittää täysin riippumatonta tässä yhteiskunnassa. Pihla Loula
Eduskunta 3:lle kehuja todenmukaisuudesta HELSINGIN ryhmäteatterissa esitettävä Eduskunta 3 -näytelmä on valtaapitävien arvostelemisen ilotulistusta. Toimittajanäyttelijä Jari Hanska on ollut mukana tekemässä taustatyötä ja käsikirjoitusta ensimmäisestä osasta asti. Politiikkaa yhdistettiin teatteriin jo vuoden 2008 Valtuustoesityksessä. Tarkoitus on avata kunnallispolitiikkaa kansalaisille. Ryhmä haluaa valottaa sitä, miten ja millaista valtaa käytetään. Taiteen keinoin voi viestiä valtasuhteita eri tavalla kuin perinteisissä medioissa. Näytelmät perustuvat tarkkaan taustatyöhön ja haastatteluihin, eivätkä tekijät voi periaatteessa tietää täsmälleen, mitä todellisuudessa tapahtui. Hanskan mukaan tiimi on saanut palautetta juuri näytelmän todenmukaisuudesta. Eduskunta-trilogian voima piilee siinä, että materiaalit on kerätty kaupunginvaltuuston kokouksissa. Poliitikot eivät ole hoksanneet, että kaikki taltioidaan. Eduskuntasaleista ryhmä ei ole kerännyt materiaalia. Hanska perustelee, että siellä politiikka on jo itsessään silkkaa teatteria. Pihla Loula
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15
⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?
Päässä kihelmöi ihana ääni
MEDIAPELIÄ
Matilda Jokinen
jokinen.s.matilda@student.uta.fi
Videopalvelu Youtubeen on syntynyt parin viime vuoden aikana yhteisö, joka haluaa tuottaa katsojilleen aivo-orgasmeja. ASMR (autonomus sensory meridian response) tarkoittaa tahdosta riippumattomia aistielämyksiä, jotka tuntuvat esimerkiksi kihelmöintinä päänahassa. ASMR-videoiden tekijät haluavat luoda tällaisia tuntemuksia. Videoilla puhutaan rauhallisesti kuiskaten. Tekijät toistelevat myös trigger-sanoja, kuten valkovuokko tai jukurttipurkki. Osalla videoista ei sanota mitään, vaan vloggaajat tekevät rentouttavia ääniä erilaisilla esineillä. Tyypillistä on esimerkiksi kovien
Olen liittynyt Tinderiin. Olo on kuin baaritiskillä. Sillä erotuksella, että seuralaispyrkyreitä ei pääse kotiin pakoon. Ne kulkevat taskussa mukana.
pintojen naputteleminen, kameran linssin pyyhkiminen meikkisiveltimellä tai muovipakkauksen rapisteleminen. Maailmalla ASMR-ilmiö on saavuttanut suuren suosion. Suomessa on vain muutama ASMR-artisti. Heistä suurimman suosion on saavuttanut nimimerkki Whitewinterwhispers, eli Matilda Koivisto. Teksti: Ida Nieminen Kuvitus: Laura Okkonen
⋆⋆MIKSI NÄIN?
Myyrmäkeläiset jakavat elämänsä kadulla
Sosiaalinen media pursusi mielipiteitä Pariisin terroriiskujen jälkeen.
Humans of New York -sivusto innosti valokuvaajat ympäri maailmaa ottamaan kuvia tavallisista ihmisistä. Humans of Myyr York ei ole parodia, vaan tiivistelmä suomalaisen lähiön yhteisöllisyydestä.
HARRASTAJAVALOKUVAAJA Olli Berg ottaa vantaalaisista katupotretteja Facebookiin. Myyrmäen elämänmeno kiinnostaa yli 7 000 suomalaista.
Miten päädyit ottamaan kuvia Humans of Myyr York -sivulle? – Myyrmäki-liike etsi pari vuotta sitten tekijää valokuvaamaan tavallisia ihmisiä kadulla. Päätin lähteä uteliaana koittamaan, mitä saisin aikaan. Olen ottanut suurimman osan sivuston kuvista. Miksi haluat katuvalokuvata? – Minua kiehtoo potrettien kuvaamiseen liittyvä prosessi. Se on tietynlainen seikkailu kotiovelta kuvattavan luo. Voin lähteä mihin vain ja milloin vain tutkimaan maailmaa. Kuvatessa pääsee hetkeksi mukaan toisen elämään. Haen harrastukseeni motivaatiota tietoi-
sesti, jotta jaksan oppia uutta. Asenteeni pätee myös työhön. Miten valitset kuvattavan? – Minun on arvioitava nopeasti, ketä haluaisin kuvata. Ratkaiseva hetki pitää tunnistaa nopeasti. Osa kuvista on enemmän järjestettyjä kuin toiset, mutta kaikki on aitoa. Haluan ottaa sellaisen kuvan, joka ilmaisee haastateltavaani totuudenmukaisesti. Millaisia kohtaamisia mieleesi on jäänyt vuosien varrelta? – Parhaiten muistan sellaiset tapaamiset, joista minulla on kehittynyt jonkinlainen suhde kuvattavaan. Olen ystävystynyt myyrmäkeläisten kanssa, ja käynyt heillä kylässä. Joitain kuvaamiani ihmisiä ei enää ole, mikä on tietenkin surullista. Ida Nieminen
⋆⋆GRADU PAKETISSA
Anna-Sofia Berner: ”Mun jututhan on mun lapsia.”: ideoinnin ja journalistisen vapauden merkitys featuretoimittajille. Tampereen yliopisto, 2015.
”Nyt vaaditaan toimittajilta tiedonkeruuta ja analyysia. Ei huhumyllyihin osallistumista tai lietsontaa. Saas nähdä. #pariisi #journalismi” @seanricks, Twitter ”Miten loogista ja sivistynyttä on vaatia Isisin tekemän iskun jälkeen rajojen sulkemista muilta Isisiä pakenevilta ihmisiltä? #Pariisi” @kotkavirta, Twitter ”Sotaa terrorismia vastaan ei voi voittaa sodalla terroristeja vastaan. #paris #pariisiniskut #Syyria #isis #ranska #sota” @TLaunio, Twitter ”Kaikkein vaarallisimpia ihmisiä ovat aina olleet ne, jotka uskovat varauksetta omaan hyvyyteensä ja samalla omien tavoitteidensa ehdottomaan oikeuteen. Tällaisessa ajattelussa on totalitarismin siemen. Sitä kylvetään parhaillaan somessakin.” hesari oli joskus hyvä lehti, HS.fi Ida Nieminen
⋆ ⋆LÄMPENEE
Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.
Rivo käsittelee seksuaalisuutta ja pornografiaa taiteen keinoin. LEHDEN TEKIJÄT haluavat haastaa kuihtuvan pornoteollisuuden, joten Rivo Magazinen sivuilla ei nähdä perinteistä pornokuvastoa. Rivo on suunnattu kaikille sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.
Gradu käsittelee journalistista vapautta ja ideointia feature-toimittajan työssä. Aiempien tutkimusten mukaan yksittäisten toimittajien vapaus on kaventunut. Miten myytti itsenäisestä journalistista sopii moderniin ennakoivaan työskentelytapaan? Haastatellut feature-toimittajat pitivät ideointia työssään keskeisenä, jopa tärkeimpänä asiana.
IDEAN LEHDESTÄ sai alun perin valokuvataiteilija Juha Arvid Helminen. Hän kertoi keväällä Helsingin Sanomissa, että Rivo haluaa tehdä miestenlehdistä poiketen ”eettisesti hyvää” pornoa. Julkaisun toinen numero ilmestyi viikko sitten torstaina. Suurin osa Rivo Magazinen kuvaajista ja kirjoittajista on taideopiskelijoita.
Ida Nieminen
Ida Nieminen
MIES PYYTÄÄ, että annan valokuvia kasvoistani tai sitten jaloistani. Hetki aiemmin hän ilmoitti olevansa kiinnostunut lasista viiniä ja jalkahieronnasta. Mies puhui jaloista muutenkin innokkaasti. Esittelytekstissä hän kertoi kengänkokonsa. Poistun keskustelusta hetkeksi, sillä en tiedä, mitä vastata. Naurattaa ja oksettaa. Postilaatikossa odottaa seitsemän avaamatonta viestiä. Tekee mieli laittaa puhelin maton alle ja lähteä lenkille. Tai ihan minne vain. Kunhan ei joutuisi miettimään, mitä vastata tuntemattomille seksinhimoisille miehille. Neljän päivän ajan olen selaillut ahkerasti Tinderin miesten naamoja ja välillä muitakin ruumiinosia. Olen painanut tykkäyksiä sekalaiselle joukolle muukalaisia. Haluan nähdä, miten tuntemattomat flirttailevat puhelimillaan. AHDISTUS KASVAA, mitä pidempään Tinderiä käyttää. Harmiton sovellus, johon niin monet ovat onnellisen koukussa, voi aiheuttaa paljon stressiä. Pohdiskelija ei Tinderissä pärjää. Päätökset pitää tehdä nopeasti. Kenestä tykätä, kenelle viestitellä? Seuralaiset valitaan kuvien ja esittelytekstin perusteella. Osa kertoo, mitä etsii. Toisilla on jokin aforismi. Tykkäysten jälkeen puhelin piipittää. Uusia ”matcheja” pamahtelee näytölle. Ja taas pitää viestitellä. Viestit muistuttavat niin paljon toisiaan, että tunnen keskustelevani kloonilauman kanssa. Sovellus ei anna tilaa luovuudelle. Kehittyy kaava, jonka mukaan viestitään. On myös selvää, mitä miehet haluavat: lisää kuvia. Oma kuvani ei paljasta kasvoja. Se kuulemma kiinnostaa, muttei riitä. Ensimmäisen moin jälkeen miehet haluavat varmistua siitä, etteivät haaskaa aikaansa variksenpelättimen kanssa. Pituutta ja painoa kysytään. Ei paranna tunnelmaa. SEURANHAKU on aina ollut raadollista. Pinnalliset asiat ovat aina olleet merkityksellisiä. Silti se, että raadollisuudelle luodaan oma sovellus, on pelottavaa. Se sekoittaa intiimielämän pelien ja työasioiden väliin. Puhelin on mukana koulussa, sängyssä ja vessassa. Katson sähköpostit, pelaan vähän Candy Crushia ja kurkkaan, onko oikea mies jo löytynyt. Mahdollisuus iskeä ja tulla isketyksi ei jätä rauhaan. Sovellus jossa ihmisiä valitaan kuin irtokarkkeja, vaatii luonnetta. Ja kylmät hermot. Toisilla on pelissä paljon. Jotkut kertovat etsivänsä rakkautta. Jätän jokaisen paneutumaan Tinderin maailmaan itsenäisesti. Minä lähden pois. Ei kaduta.
16 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
LAURA OKKONEN
Metsästäjä Joni Väistö (oik.) on jahdannut hirviä ekaluokkalaisesta asti. Nyt 14-vuotias Väistö käy mieluusti metsällä isoisänsä Veli Flinkin kanssa.
Metsästyksessä parasta on odottaminen JAHTI Riistan kaataminen ei aina ole metsästämisessä pääasia. Harrastus
periytyy sukupolvelta toiselle, sillä metsästäjiä on nuoresta vanhaan. ORANSSIIN pukeutunut ryhmä vakavoituu jutustelulta. Hirvivasan jahti on alkamaisil laan. Jahtipäällikkö ohjeistaa hirvijahdin kulun, näyttää kartasta ajomiesten kulku suunnat ja ampujien paikat. Hän vetää esiin pelikortteja, joiden avulla ampujien asemat arvotaan. Ajomiehet viedään autolla aloi tuspaikoilleen. Kylmäkosken eräveikkojen metsästysseu ran hirvijahdin nuorin ajomies Joni Väistö, 14, on ollut jahdeilla mukana aktiivisesti monen vuoden ajan. – Isä otti minut seuran mukaan jahdille,
kun olin ensimmäisellä luokalla. Yleensä metsästys siirtyy sukupolvelta toiselle. Seuraan kuuluu Väistön isän lisäksi hänen isoisänsä Veli Flink. Hän neuvoo ajomiehille suunnan kartan ja kompassin avulla ja antaa ajon alkamisen merkin. Hän on huomannut lapsenlapsensa metsästysinnon. – Joni on kehittynyt nopeasti ja on inno kas oppija. Hän kyselee paljon, Flink sanoo. Lähtömerkin kuultuaan Väistö lähtee ripeästi kävelemään kohti ampujia. Hän il moittaa muille ajomiehille sijaintinsa huu tamalla reippaasti ”ajo!”
Riistan ampuminen on vain pieni osa metsästämistä, sillä kaikki jahdit eivät pää dy eläimen kaatoon. Metsästäjille on tär keää harrastuksen antama rauhoittuminen, luonnossa liikkuminen ja sosiaalisuus. Am pua ei ole pakko. – Parasta tässä on nuotiolla käytävät jut tutuokiot. Sukulaisten kanssa on mukavaa viettää aikaa muutenkin kuin kahvipöydäs sä, Väistö kertoo. Hän pysähtyy sovitulle tielle. Ajo on päät tynyt. Jahdin jälkeen seura kokoontuu nuo tion äärelle kertaamaan jahdin tapahtumia. Tunnelma on rauhallinen.
jäseniä joukkoonsa. Esimerkiksi maalle muuttavilla kaupunkilaisilla ei välttämättä ole suhteita metsästykseen. – Siihen on tultava muutos. Muuten tämä harrastus kuolee, Törhönen toteaa. ERÄNUOTIOLLA Kylmäkosken seuran jä senet nauttivat eväitään. Tänään hirvijah dissa ei saalista tullut, sillä vasan metsästä minen on vaikeampaa kuin varttuneen yksi lön. Edellisen päivän 15-tuntisessa jahdissa palkinnoksi saatiin suurikokoinen hirvi. Joukko on väsynyt, mutta tyytyväinen. Veera Tuupanen
LAPSET JA NUORET voivat osallistua
Hirvijahdilla on hyvä olla mukana kompassi ja kartta.
Metsästäjäliiton järjestämille Metsoleireil le, joissa opetellaan erä- ja metsästystaitoja nuotion sytyttämisestä ilmakiväärin käyt töön. Leirejä järjestetään ympäri Suomen 10–16-vuotiaille. Metsästystutkinnon voi suorittaa leirin aikana. Kangasalaiset Marko ja Markus Törhönen ovat käyneet yhdessä metsästämässä lähes neljän vuoden ajan. Isä ja poika ovat metsästäneet muun muassa Orivedellä val tion mailla. Metsästämisessä kiehtoo ad renaliiniryöpyt, joita saaliin seuraaminen aiheuttaa. 9-vuotiaan Markuksen mielestä metsästämisessä on parasta odottaminen: tuleeko riistaa vai ei. Törhösen mukaan varsinkin Etelä-Suo men seurat ottavat harvoin uusia, nuoria
MITÄ?
Metsästys on monipuolista ○○Riistaa metsästetään erilaisin ampuma-asein ja ansoin. Apuna voi olla myös koira. ○○Metsästäjä tarvitsee jahtiin metsästäjätutkinnosta saatavan metsästyskortin, aseluvan ja metsästysluvan maan omistajalta. ○○Metsästyksen hyötyjä ovat esimerkiksi liikunta ja sosiaalisuus.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 17
RAVINTOLAPÄIVÄ
LAURA OKKONEN
NÄIN KOIN
Maria Erma
erma.maria.e@student.uta.fi
Suomessa havupuut kyllästyttävät, mutta ulkomailla niitä kaipaa.
LAUANTAIN RAVINTOLAPÄIVÄ tarjoaa jälleen kotikeittiöiden mestareille mahdollisuuden avata ovensa tutuille ja tuntemattomille. Ravintola Pikku Meksiko vie marraskuisen harmaasta Suomesta värikylläiseen Meksikon keittiöön. Gabriela García viihtyy eteläisen Meksikon makumaailmassa. Hitaasti valmistettavan ruuan kokkaus aloitetaan jo kolme päivää ennen h-hetkeä, sillä perinteiseen meksikolaiseen ruokaan eivät valmiskastikkeet tai pakasteet kuulu. Lauantaina Garcían katukeittiössä tarjotaan tacoja, tamaleja ja huaracheja osoitteessa Hämeenpuisto 29.
MUISTILISTA 19.11.-25.11.2015 TORSTAI
PERJANTAI
IDA NIEMINEN
LAUANTAI
SUNNUNTAI
MAANANTAI
TIISTAI
KESKIVIIKKO
19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. HOMOJEN HISTORIAA TEATTERISSA
PAPERI T, LCMDF, NOAH KIN
JUKKA POJAN KEIKKA
TALLIPIHAN JOULU
ONNELLISETELOKUVA
LUKUPYSÄKILLÄ ROSA MERILÄINEN
LIIKA KILTTEYS EI KANNATA
Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia kertoo tamperelaisesta ”homohistoriasta” 50- ja 80-luvuilla.
Artistit keikkailevat Pakka‑ huoneella.
Jukka Poika ja DJ Stormy esiintyvät Steinerkoululla.
Puodit ja tapahtuma piha tarjoavat joulun tunnelmaa.
Wille Hyvösen ohjaus kertoo onnellisuusbisneksestä.
Kirjailija ja entinen polii tikko lukee omia tekstejään.
Iiu Susirajan valokuvanäyttely avaa valokuvakeskuksen uuden gallerian.
Liput 15 €, opiskelijat 9 €
Liput ennakkoon 16,5 €, ovelta 17 €
Liput ennakkoon 18 €, ovelta käteisellä 20 €
Ilmainen
Liput 6,5 €
Ilmainen
Ilmainen
Kumppanuustalo, Salhojankatu 42 klo 19
Pakkahuone, Tullikamarin aukio 2, ovet aukeavat klo 20
Rudolf Steiner -koulun Aurora-sali, Muotialantie 79–81 klo 15–18
Tallipiha, Kuninkaankatu 4, puodit klo 10–19, pihakojut klo 10–17
Elokuvakeskus Niagara, Laukontori 1, klo 16
Sampolan kirjasto, Sammonkatu 2, klo 18
Valokuvakeskus Nykyaika, Kauppakatu 14, klo 12–18
ITALIASSA törmäsin Symphony of an Execution -nimiseen taideteokseen. Teoksen nähdessäni minulle tuli kotiikävä. Tuijotin taideteosta ja aloin ikävöidä mökkimme metsää Kangasalla. Halusin mennä rannan puusaunaan ja juoda puisesta kuksastani puolukoista tehtyä mehua. Tahdoin vetää äidin puukengät jalkaan ja rakentaa korkealle puuhun puulaudoista tehdyn puumajan. Halu sin hakata omat puuhalkoni ja asettaa halot puisen mökkimme takkaan. Ulko mailla ikävöin kotimaani metsää. Eikä mikään ihme, olenhan suomalainen. Trenton modernin taiteen museon teos koostui viidestä isosta näytöstä, joissa kuvattiin metsää ja metsänhak kuuta. Huoneeseen ripotelluista mik rofoneista soi sellistin soitto. Masbedonimisen taiteilijakaksikon teos kuvasti, kuinka vahvasta ja rosoisesta puusta tulee hauras ja harmoninen instru mentti. Todellisuudessa kaipasin perhettäni ja ystäviäni. Ikävöin omaa kotiani ja omaa sänkyäni. Ikävöin ruisleipää, yliopistoluentoja ja tiistai-iltojen huma laa. Kaipasin kylmiä lokakuun aamuja, Tampereen keskustan talvivaloja ja tavallista arkea. Siitä kaikesta metsä minua muistutti. TÄNÄÄN JUOKSIN pitkästä aikaa Kaupin metsikössä, ja kuvittelin oleva ni Saima Harmaja. ”Istun taas ’Kodis sa’ ... Kuuset, tummat, ihanat kuuset seininä ja pilareina, pehmeä, sametti mainen sammal lattiana, taivas, kirkas, ääretön, hohtava, kattona”, Harmaja kirjoitti. En vihaa mitään niin paljoa kuin sanontaa ”metsä on suomalaisen sielunmaisema”. Silti samaistuin Har majan sanoihin. Kaupin lenkkipolulla tunsin oloni kotoisammaksi ja arkisem maksi kuin pitkään aikaan. Minulle suomalainen metsä kuvas taa tavallista arkea kotona. Sitä, mitä ulkomailla ikävöidään ja mistä kotona ollessa valitetaan. Pienenä vihasin het kiä, jolloin tarhatädit pakottivat minut päiväkodin yhteiselle metsäretkelle. Samoin vihaan välillä arkea. Tänään lenkkipolulla upotin jalkani koiranjä tökseen, mikä sai minut tuntemaan inhoa. Sen sijaan tunsin itseni tänään onnelliseksi, kun haistoin suomalaisen metsän havupuut. Myös arki tekee mi nut välillä onnelliseksi. PUUN ROSOISUUS muuttuu sopu soinnuksi ja voimakkuus hauraudeksi, kun siitä valmistetaan instrumentti. Myös arki on välillä hauras ja rosoinen, välillä vahva ja harmoninen. Oli se mil lainen tahansa, elämme sen keskellä. Samoin joudumme suomalaisina elä mään metsien keskellä. Onnekas kun olen, minä kuitenkin pidän metsistä. Eikä mikään ihme, olenhan suomalainen.
SYKSYLLÄ 2015 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 2. VUOSIKURSSIN VASTAMAINOKSIA. TEKIJÄT: V-V KAAKINEN, OLLI PIETILÄINEN, IRENE STACHON