6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
PIA-MARIE RAUHALA
12 metriä korkea Parlamenttitalo on kirjailija Oiva Arvolan koti. Lippujen välissä on tuntemattoman lappalaisperheen hauta.
Lapin pimeys vaalii luovuutta KAAMOS Mitä jos pimeään vuodenaikaan ottaisi oppia oikeasta kaamoksen kansasta?
Muuttaisi negatiiviset ajatukset revontuliksi ja hyväksyisi luonnonjärjestyksen? NAPAPIIRI HALKAISEE Rovaniemen Nivankylässä sijaitsevan Kampsuherran Valtakunnan. Vuonna 1995 itsenäistynyt kuvitteellinen valtio tarjoaa kävijöilleen saagoja, shamanismia ja Lapin mystiikkaa. Jokainen vieras saa passin, johon painaa sormenjälkensä. Poron pääkallon tyhjät silmäkuopat tarkkailevat tullin ikkunasta – ihminen kuulemma muuttuu poroksi, kun kuolee. Se on vahtinut valtakuntaan saapuvia kauan. Muodollisuuksien jälkeen varmistetaan, etteivät vieraat tuo mukanaan pahoja henkiä. Valtakunnassa liehuu oma sini-keltapunainen lippunsa, joka symboloi sopua, rauhaa ja rakkautta. Kaamos ja pimeys eivät häiritse, vaan ne ovat osa lappilaista magiaa ja rauhoittumisen, luovan työskentelyn aikaa. SHAMAANIVALTAKUNTA on lappilaisen kirjailijan Oiva Arvolan, 79, koti. Valtionhoitajan työn lisäksi Arvola kuuluu pohjoisen arvostettuun kirjailijakaartiin. Hän on kirjoittanut paljon novelleja, romaaneja, arvosteluja ja runomuotoisia pakinoita. Arvolan sagaismi-kirjoja saa yli 10 eri kielellä, muun muassa italiaksi ja unkariksi. Työhistoriaa on myös näytelmien, kuunnelmien ja radion parissa. Yksi Arvolan teoksista on vuonna 1976 julkaistu romaani Kaamosmaa, joka kertoo lappilaisen perheen koettelemuksista karussa pohjoisessa.
KAAMOKSEN AIKANA aurinko ei nouse lainkaan napapiirin yläpuolella. Aivan pohjoisessa Suomessa, Nuorgamissa, kaamos kestää lähes 2 kuukautta. Mitä lähemmäs napapiiriä tullaan, sitä enemmän ajanjakso lyhenee. Nykyään kaamoksen käsite on laajentunut. Etelässäkin puhutaan kaamosmasennuksesta ja -oireilusta. Duodecimin terveyskirjaston mukaan kaamosoireilusta kärsii noin 10–30 prosenttia ihmisistä. Vuosittain toistuvaa masennusta sen sijaan sairastaa noin 1 prosentti väestöstä. Kaamosta hoidetaan kirkasvaloilla, ulkoilulla ja ruokavalion parantamisella. POHJOISESSA ei valohoitoja tarvita. Arvola kokee kaamoksen rauhallisena, jopa luovana aikana. – Kyllä se synnyttää ideoita, ainakin rauhoittaa elämäntahtia. Valoisana aikana ei taas malta nukkua, vaan on aina mielenkiintoista tehtävää. Kaamosajan magia laittaa keskittymiskyvyn ruotuun. Se saa ihmisen pohtimaan ja kuuntelemaan itseään. Aina ei tarvitse juosta ulkona, vaikka valtakuntia olisi hoidettavana. – Kaamoksen aikaan pystyy paljon helpommin kokoamaan ajatuksia, kertoo Arvola. PIMEÄÄN ON TOTUTTU lappilaisessa elä-
mäntyylissä. Kolarissa syntyneelle Arvolalle lappilaisuus on tullut verenperintönä. Arvolan mukaan mielenlaadulle tyypillisiä ominaisuuksia ei voi yleistää, mutta usein elämään sisältyy jonkinlaista suunnitelmallisuutta. Asioihin suhtaudutaan maltillisesti. – Ollaan vähään tyytyväisiä eikä tavoitella mitään, mutta pyritään aina eteenpäin ja ylöspäin. Kaamoksesta stressaaminen on omasta asenteesta kiinni. Talven jälkeen tulee kevät, sitten kesä, ja kierto jatkuu. Kaamos-
ajan miinuksena Arvola mainitsee lämmityskustannusten nousun, jonka takia pitää tehdä lisää töitä ja haalia puita talven varalle. Valon ja pimeyden tasapainoilusta selvitään silti, kuten joka vuosi. Ehkä kaamosta ei pitäisikään paeta, vaan ajatella se luonnollisena ajanjaksona, kääntää se ennemmin voimavaraksi. – Eihän näitä pysty muuttamaan, taivaan järjestys on se mikä on, niin kuin maankin järjestys. Pia-Marie Rauhala
Kirjailija ja valtionhoitaja Oiva Arvola myöntää kävijöille vierailupassit tullitoimistossa.