Page 1

3/2018 1

ajassa 2

kartalla 6

Moreeni

luotain 8

näkymä 10

media 14

Pinkki hömpötys voittaa Suomalainen ystävänpäivä muistuttaa yhä enemmän jenkkiserkkuaan. Laura Läspä s.2

Kyykkävieraat Katalonialainen Jordi Marsia hurmaantui Hervannan opiskelijakarnevaalista. s.10

Kas, näin heiluu häkki uudelleen. s.3

Kimppakonttorit yhdistävät yrittäjiä. s.5

Tuija Siltamäki, oletko uusi Enbuske? s.14


2 ajassa kartalla luotain näkymä media

15.2.2018 ⋆ ⋆PÄÄKIRJOITUS

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

@moreenimedia @moreenimedia Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Moreenimedia soundcloud.com/radio_moreeni UniversityOfTampere

Moreeni Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 2489-5601 (painettu) ISSN 2489-5652 (verkkolehti) ISSN 2489-5768 (näköislehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Moreenimedia/ Harjoitustoimitus Viestintätieteiden tiedekunta 33014 Tampereen yliopisto moreenimedia@uta.fi Julkaisija: Viestintätieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Painopaikka: Lehtisepät Oy

Usko tai älä, mutta maksa YHÄ USEAMPI SUOMALAINEN eroaa kirkosta. Olen itsekin käyttänyt viime aikoina paljon aikaa pohtiessani, avaanko eroakirkosta.fiverkkosivun ja tunnustan agnostismini valtiolle. Unelma kirkkohäistä on toistaiseksi estänyt prosessin vireillepanon. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminta raivostuttaa monia. Jääräpäinen ja loukkaava tasa-arvoisen avioliittolain vastustaminen on vain jäävuoren huippu. Helsingin piispa Teemu Laajasalolla suihkusi samppanja kuin Räikkösen Kimillä Monacossa konsanaan. Myös Helsingin KD:n kaupunginvaltuutetun Mika Ebelingin päätös äänestää paperittomien terveydenhuoltopalveluita vastaan sai minut pudistamaan epäuskoisesti päätäni. Politiikka ja uskonto eivät sovi yhteen. Ei tarvitse kuin vilkaista Lähi-idän suuntaan, jotta sen huomaa. Nykyisen Israelin alueen luovutus juutalaisille toisen maailmansodan jälkeen on tuonut mukanaan lähes pelkkää verta, kuolemaa ja valtakamppailua. Samalla ilmansuunnalla hirmuhallitsija Recep Tayyip Erdoğan islamisoi Turkin valtiota ihmisoikeuksien kustannuksella.

set ovat vapaita leikkimään miten lystäävät. Tampereen seurakuntayhtymä käyttää vuosittain yli kymmenen miljoonaa euroa auttaakseen kapinoivia teinejä ja kurttuisia isoäitejä. Tämän mahdollistavat kirkollisveron maksajat. Kenenkään ei tarvitse uskoa kristittyjen Jumalaan tai hyväksyä kirkon poliittisia linjauksia, jotta hän voi kunnioittaa ja tukea ruohonjuuritason laupiaita samarialaisia. Eiväthän monet seurakuntien työntekijätkään jaa kaikkia ison kirkon näkemyksiä. Monet papit vihkisivät sateen-

kaaripareja, jos he saisivat siitä päättää. Seurakunnissa on auttamassa aivan tavallisia ja hyväntahtoisia ihmisiä, jotka välittävät täysin vilpittömästi kristinuskon opetuksista parhaan. Lähimmäisenrakkauden. Eelis Bjurström

Miten Tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä pärjää taloudellisesti? Lue uutinen sivulta 4. OLIVIA RANTA

TAMPEREEN LINNAINMAAN seurakuntakeskuksessa diakoniatyöntekijä Anna Henriksson ja lastenohjaaja Kaisu Tirkkonen kertovat ja näyttävät, kuinka tärkeää avunanto seurakunnille on. Yksinäisille vanhuksille järjestetään messuja, tarinatuokioita, jumppaa ja yhteisiä ruokailuja. Lap-

Päätoimittaja: Risto Kunelius Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Kaija Toivonen (toimituspäällikkö, ulkoasu) Toimitussihteerit ja uutistuottajat: Noora Hapuli, Minna Heikura, Merja Häikiö, Teemu Kakko, Anni Lehto, Pihla Loula, Erika Läärä, Mira Mannersola, Roosa Maskonen, Eveliina Mäntylä, Tuukka Tuomasjukka, Salla Varpula, Vanessa Weckström AD:t: Vera Arjoma, Orna Ben Lulu, Ville-Veikko Kaakinen, Camilla Magnusson, Pinja Naamanka, Sasu Riikonen, Irene Stachon, Heidi Tirri, Saara Tuominen Taittajat: Emilia Anundi, Tiina Hautamäki, Petri Huhtinen, Uwa Iduozee, Roosa-Maria Kauppila, Linda Manner, Onni Ojala, Sarita Piipponen, Leevi Vähälä Toimittajat: Eelis Bjurström, Veikko Eromäki, Anni Hakama, Hanna Huhtamäki, Ville Hyötylä, Sakari Hällfors, Helmi Hämäläinen, Ilmo Ilkka, Silja Järvensivu, Emilia Kallioinen, Elina Keinänen, Susanna Koivisto, Juho Korpela, Jenna Lempinen, Laura Läspä, Alina Mäkynen, Valtteri Mörttinen, Liisa Ovaska, Eero Pirinen, Pilvi Pitkäranta, Milla Pyyny, Annemari Rantala, Tittamari Rinne, Milka Rissanen, Tiina Rytky, Piritta Räsänen, Roosa Salminen, Lotta Sillanmäki, Meri Suominen, Katariina Taleva, Emmi Tilvis, Ilona Tyystjärvi, Henriikka Uusitalo, Jussi Vainikka, Petra Viitanen, Samuli Virtanen, Vinski Virtanen, Tarmo Ylhävuori, Lala Ylitalo Valokuvaajat: Vera Arjoma, Orna Ben Lulu, Ville-Veikko Kaakinen, Paula Kaskimaa, Camilla Magnusson, Pinja Naamanka, Jenni Niemelä-Nyrhinen, Anu Pynnönen, Sasu Riikonen, Milla Talassalo, Heidi Tirri

Katso kaikki tekijät verkosta: http://moreeni.uta.fi/toimitus

⋆⋆UUTISANALYYSI

Ystävänpäivän ”ota 3, maksa 2” HELMIKUUN 14. PÄIVÄNÄ vietettiin jälleen ystävänpäivää. Vaaleanpunaiset ja sydänteemaiset tuotteet löysivät taas tiensä kauppojen hyllyille. Kovin pitkästä perinteestä ei Suomessa kuitenkaan vielä voi puhua, ystävänpäivä kun saapui Suomeen vasta 1980-luvulla. Kotimainen ystävänpäivä on vain yksi tuontijuhla rapakon takaa, aivan kuten Halloween tai Black Friday. Vain parissa vuodessa yhdysvaltalainen kiitospäivää seuraava Black Friday on muuttunut Suomessa koko kansan alennusilotteluksi. Muutos oli poikkeuksellisen nopea. Siinä missä muutama vuosi sitten paikallislehden sivulla vain yksi kivijalkamyymälä mainosti Black Friday -tarjouksiaan herättäen lukijoissa lähinnä kummastusta, viime marraskuussa sähköpostit ja sosiaalisen median tilit täyttyivät toinen toistaan paremmista alennuksista. Onko ystävänpäivälle käymässä samoin?

eikä päivää voi vielä meillä Suomessa pitää kaupallisena kultakaivoksena. Paikalliseen mentaliteettiin sopien Suomessa tyydytään rakastavaisten sijaan juhlistamaan ystäviä. Hitaasti ystävänpäivä on kuitenkin saamassa piirteitä kansainvälisestä serkustaan. Yhä useampi suomalainenkin kaipaa 14.2. treffejä, sydämenmuotoisia suklaarasioita ja ällöromanttisia kortteja. Kaupallistumisella itsessään on sanana hyvin negatiivinen kaiku. Siihen liittyy mielikuvia sieluttomista ja kasvottomista yrityskoneistoista, jotka käyttävät häikäilemättömästi kuluttajia hyväkseen. Tampereen yliopiston markkinoinnin yliopisto-opettaja Ulla-Maija Sutisen mukaan kuluttaminen on kuitenkin niin kiinteä osa nykyihmisen elämää, ettei kaupallistumista voi nähdä puhtaasti kielteisenä asiana.

SUURESSA OSASSA maailmaa ystävänpäivä tunnetaan pyhän Valentinuksen päivänä. Juhlapäivän juuret ulottuvat aina antiikin Roomaan saakka. Yhdysvaltoihin Valentinuksen perinne rantautui vasta 1800-luvulla, mutta kaupallistuneiden kulutusjuhlien luvatussa maassa siitä kasvoi hyvin nopeasti suuri kansanjuhla. Sieltä tämä vaaleanpunainen hömpötys on sittemmin levinnyt muualle maailmaan. Maailmalla Valentinuksen päivä on kauppiaiden toinen joulu. Kotimaiset ystävänpäiväperinteet vaikuttavat toistaiseksi kansainvälisellä mittapuulla kesyiltä,

YSTÄVÄNPÄIVÄ ON löytänyt jo tiensä sosiaaliseen mediaan. Facebookin etusivulla

Yhä useampi suomalainenkin kaipaa 14.2. treffejä, sydämenmuotoisia suklaarasioita ja ällöromanttisia kortteja.

silmille lävähtää mainoksia romanttisista elokuvista, lahjoista ja toinen toistaan uniikeimmista treffi-ideoista. Erilaiset yritykset ovat ottaneet ystävänpäivän omakseen. Päivän kunniaksi sähköpostiin on kolahdellut myös juhlapäivään nopeasti vilkaistuna täysin liittymättömiä mainoksia: esimerkiksi Mustin ja Mirrin ja eräiden vaatekauppojen ”ota 3, maksa 2” -tarjouksia. Siinä missä kulutuksen riemujuhla Black Friday nousee puhtaasti kaupallisista ajatuksista, on ystävänpäivä taustaajatukseltaan roomalaisen rakkauden suojelupyhimyksen muistopäivänä hyvin erilainen. Kaupallistuminen syö ystävänpäivän perimmäistä ajatusta, mutta samalla on myönnettävä, että se tukee myös lähipiirin muistamista. Ulla-Maija Sutinen muistuttaakin lahjojen antamisen tärkeydestä. Ihmisillä on halu antaa lahjoja heille tärkeille ihmisille, ja tätä ystävänpäivä on omiaan tukemaan.

Laura Läspä

laspa.laura.j@student.uta.fi


ajassa kartalla luotain näkymä media 3

Häkki heilahtaa enää vajaalle 60 prosentille entisistä vangeista RIKOLLISUUS Yhä harvempi vanki uusii tekonsa. Uusintarikollisuuden väheneminen

johtuu aiempaa sujuvammasta siirtymästä vankeudesta vapauteen. VUONNA 2012 vankilasta päässeistä 58 prosenttia palasi rikosten pariin viiden vuoden sisällä vapautumisestaan. Edellisillä, saman mittaisilla tarkastelujaksoilla uusintaprosentti oli korkeampi. Esimerkiksi vuonna 2006 vapautuneista takaisin vankilaan tai yhdyskuntapalveluun päätyi 64 prosenttia vangeista. Tuoreimmat luvut löytyvät Rikosseuraamuslaitoksen vasta lasketuista ja toukokuussa julkaistavista tilastoista. Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Tiina Vogt-Airaksinen uskoo, että uusintarikollisuuden väheneminen johtuu aiempaa eheämmästä jatkumosta vankeuden ja vapauden välillä. Neljä vuotta sitten otettiin käyttöön valvottu koevapaus, joka mahdollistaa pitkää tuomiota lusivien vapauttamisen portaittain kohti siviiliä. Suljettuun vankilaan päätyneet siirretään tuomion edetessä ensin avovankilaan, sitten koevapauden kautta valvottuun ehdonalaiseen vapauteen. – Enää ei vapauduta muovikassi kädessä suoraan suljetulta kadulle, Vogt-Airaksinen sanoo. Nopea ja valvottu vapauttaminen on hänen mukaansa varmin tapa pitää rikollisuudelle alttiit henkilöt integroituneina yhteis-

FAKTA

Vuoden 2016 rikostilastoja ○○Poliisin tietoon tuli kaiken kaikkiaan 488 000 rikosta. ○○Henkeen ja terveyteen kohdistui noin 36 000 rikosta, joista pahoinpitelyitä oli lähes 34 000. ○○Henkirikoksia tehtiin 76, mikä oli kymmenen prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja vähiten sitten vuoden 1970. ○○Pahoinpitelyn tai huolimattoman käytöksen seurauksena kuoli 19 ihmistä.

kuntaan ja tavalliseen arkeen. Vankeja on turha pitää kahleissa katkeroitumassa. – Vankila laitostuttaa nopeasti. Mitä pidempään on muurien sisällä, sitä todennäköisemmin suhteet perheeseen katkeavat ja asema työ- ja asuntomarkkinoilla heikkenee. JOKAISELLE VANGILLE tehdään rangaistusajan suunnitelma, jonka toteutumista valvotaan. Suunnitelmaan sisällytetään yleensä koulutusta, töitä ja vaikkapa vihan-

hallintaa tai ongelmanratkaisutaitoja käsitteleviä kursseja. Myös vapautuneille vangeille tarjotaan konkreettista apua elämän suunnan korjaamisessa. Asiakkaan kanssa voidaan lähteä yhdessä työvoima- ja sosiaalitoimistoon varmistamaan, ettei pinna pala ja että kaikki sujuu niin kuin pitää. – Mutta mihin se sitten tyssää, on mietityttänyt minua kohta 16 vuotta, Riihimäen vankilan apulaisjohtaja Susanna SchugkLaulumaa pohtii. Vaikka suunta on oikea, vuonna 2016 tuomarin nuija iskeytyi uusituista henkitai väkivaltarikoksista tai niiden yrityksistä pöytään yli 1500 kertaa. Schugk-Laulumaan mielestä syyttävää sormea ei voi näissä tapauksissa osoittaa vain vankiin itseensä. Erityisesti päihderiippuvuudet ja rikosmyönteinen elinympäristö vaikeuttavat rikoskierteestä pois pääsemistä. Vangin omilla selviytymiskeinoilla ja halulla muuttaa elämänsä suuntaa on silti merkitystä. Erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden pariin vain harva päätyy vahingossa. – Se on ammatinvalintakysymys, SchugkLaulumaa toteaa.

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN erikoistutkija Sasu Tyni uskoo, ettei uusintarikollisuuden määrässä tulla ainakaan lähiaikoina ottamaan takapakkia. On kuitenkin mahdollisia yhteiskunnallisia ja globaaleja muutoksia, joiden takia rikollisuuden leviämistä ja kehitystä on vaikea ennustaa. Rikosseuraamuslaitoksen vuosien 2018– 2021 toimintasuunnitelmassa huomioitiin väkivaltainen radikalisoituminen vankiloiden sisällä. Susanna Schugk-Laulumaa kertoo, että radikalisoituminen on uusi mutta tuttu ilmiö. ”Radivankeihin” on hänen mukaansa suhtauduttava vakavasti, mutta haasteista on selvitty ennenkin. Kymmenisen vuotta sitten jännitti järjestäytynyt rikollisuus. – Tajusimme, että Suomeen rantautuu jengipoikia, ja mietimme, mitä me heidän kanssaan oikein teemme. Nyt tulemme jo suhteellisen hyvin toimeen. Hanna Huhtamäki

Onko vanki yhteiskuntansa peili? Lue lisää: moreenimedia.uta.fi

KUVA: OLIVIA RANTA, KUVANKÄSITTELY: CAMILLA MAGNUSSON

Uusitusta henki- tai väkivaltarikoksesta tai sen yrittämisestä annetut tuomiot Pahonpiteily tai sen yritys

Henkirikos tai sen yritys

2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008

2009 2010 2011

2012 2013 2014

2015 2016 Lähde: Tilastokeskus


4 ajassa kartalla luotain näkymä media

Vuokratontti vaikeuttaa talokauppoja JOPA NOIN 90 PROSENTTIA Moreenimedian kyselyyn vastanneista kertoi haluavansa ostaa mieluummin asunnon omalla tontilla kuin vuokratontilla. Edes unelmien koti ei saisi kolmasosaa vastanneista ostamaan taloa tai asuntoa vuokratontilta. Useat ostajat ovatkin alkaneet vältellä vuokratontteja. Moreenimedia teki asiasta kyselyn tamperelaisille asunnonostajille. Kysely julkaistiin Tampere nimisessä Facebook-ryhmässä helmikuun alussa. Kyselyyn vastasi yli 150 ihmistä. Yli 60 prosenttia vastaajista kertoi, että he kiinnittävät nykyään enemmän huomiota tontin omistukseen. Saman verran vastaajia kertoi, että heidän asenteensa vuokratontteja kohtaan on kielteinen tai melko kielteinen. TAMPEREEN KAUPUNKI pyrkii kertomaan hyvissä ajoin tontin uudesta vuokrasopimuksesta. Kaupungin tonttipäällikkö Aila Tauran mukaan tässä ei ole kuitenkaan aina onnistuttu. Käytäntöä pyritään kuitenkin parantamaan. Joskus uudesta vuokrasopimuksesta on ilmoitettu myöhään, vain alle vuotta aikaisemmin kuin milloin vuokrasopimus on umpeutunut. Uutta omakotitaloa omalla tontilla on melkein mahdotonta löytää läheltä Tampereen keskustaa. Tampereen kaupunki on linjannut, että se ei myy tonttejaan, joten ostajien vaihtoehdot käyvät vähiin. 19 VUOTTA kiinteistönvälittäjänä toiminut Mertsi Friberg kertoo, että useat ostajat ihmettelevät, miten myyjä ei voi tietää uutta tonttivuokraa, vaikka sopimus umpeutuu vain parin vuoden päästä. Friberg on huomannut, että nykyään yhä useampi ostaja kysyy häneltä tontin omistuksesta. – Vuokratontti vaikeuttaa erityisesti omakotitalojen myymistä. Kerrostaloasuntojen myyntiin tontin omistus ei vaikuta niin paljon, koska korotuksen jakajia on myös useampia. Eniten Fribergiä ihmetyttää se, miten vuokratontti ei näy hinnoittelussa ollenkaan. Hän on kuitenkin huomannut, että vuokratontin ja omistustontin kaupaksi menemisessä on selkeä ero. Vuokratontti näkyy usein talon pidentyneenä myyntiaikana. Sen sijaan asunto omalla tontilla saa ihmiset liikkeelle ja tulemaan asuntoesittelyihin. Liisa Ovaska

Onko vuokratonttilaisella vaihtoehtoja? Lue lisää moreenimedia.uta.fi

FAKTA

Tonttien vuokrasopimukset ○○Tampereen kaupunki omistaa noin 70 prosenttia kantakaupungin maapinta-alasta. ○○Suuret vuokrankorotukset johtuvat maan arvonnoususta. ○○Tontin vuokra lasketaan siten, että se on neljä prosenttia tontin kohtuullisesta markkina-arvosta sidottuna elinkustannusindeksiin.

Kirkko sopeuttaa ja sopeutuu Tampereella

KIRKKO Kirkon jäsenmäärä laskee jatkuvasti, ja seurakuntien talous

heikkenee. Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän tulot laskivat yhdessä vuodessa noin 1,7 miljoonaa euroa. TAMPEREEN seurakuntayhtymän keräämä kirkollisveropotti on laskenut vuodesta 2014 noin puoli miljoonaa euroa. Seurakuntayhtymän kokonaistulot laskivat viime vuonna peräti 1,7 miljoonaa vuodesta 2016. Yksi syy talouden heikkenemiseen on evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärän lasku. Tampereella kirkkoon kuului vuonna 2002 vielä 79 prosenttia väestöstä. Viime vuonna vastaava luku oli enää 63,5. Vuonna 2017 kirkon jäsenmäärä Tampereella kasvoi lähes 700 henkilöllä, mutta suhteellinen määrä laski. Tampereen seurakuntayhtymän kehitysjohtaja Timo Takalan mukaan Tampereella on jouduttu sopeutumaan heikentyneeseen talouteen. Työntekijöiden määrää on vähennetty, ja 15 vuoden aikana hallinnollisten toimielinten määrä on puolittunut. Suomenkielisiä seurakuntia oli vielä muutama vuosi sitten kymmenen, mutta nyt niitä on enää neljä. Yksi suurimmista kulueristä on ollut toimitilat, joten osasta seurakuntataloista ja leirikeskuksista on luovuttu. – Teemme uusia tilaratkaisuja, jotka ovat aiempia kustannustehokkaampia. Hankimme muun muassa hiljattain Aitolahdesta leirikäyttöön entisen diabeteskeskuksen. Kirkoista emme kuitenkaan aio luopua, Takala sanoo.

Hän pitää tilannetta kuitenkin varsin hyvänä. – Olisi upeaa, jos kirkko voisi auttaa vieläkin enemmän, mutta on kuitenkin ensisijaisesti yhteiskunnan tehtävä vastata ihmisten toimeentulosta. Pitäisi päästä tilanteeseen,

FAKTA

Kirkollisvero

○○Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päätulonlähde on kirkollisvero, jota kirkkoon kuuluvat maksavat. ○○Veroprosentti vaihtelee kunnittain. Tampereella se on ollut 70-luvulta lähtien 1,25. ○○Kirkollisveroa ei makseta kirkolle, vaan paikalliselle seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle. ○○Vuonna 2014 Suomen ev. lut. kirkko keräsi kirkollisveroa noin 910 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 määrä oli enää 892 miljoonaa.

jossa esimerkiksi kirkon ruoka-apu ei olisi niin tärkeää. Kristillisen kasvatuksen osuus oli viime vuonna 6,8 miljoonaa euroa. Pudotusta on peräti 600 000 euroa verrattuna vuoteen 2016. Lastenohjaaja Kaisu Tirkkonen Linnainmaan seurakuntakeskuksesta on myös huomannut rahapotin pienentymisen. Vakituisten lastenohjaajien jäädessä eläkkeelle palkataan heidän tilalleen osa-aikaisia työntekijöitä. – Ohjaajien määrä ja materiaalit ovat vähentyneet. Lasten toiminnasta leikkaaminen ei ole hyvä asia, mutta pärjäämme kuitenkin oikein hyvin. Eelis Bjurström

Monet eroavat kirkosta, koska he eivät usko. Tulisiko päätöksen kuitenkaan olla niin yksinkertainen? Lue aihetta käsittelevä pääkirjoitus sivulta 2. OLIVIA RANTA

KIRKKOLAKI JA -JÄRJESTYS määrää seurakuntien perustehtävät. Ne sisältävät muun muassa diakonian, jumalanpalvelusten järjestämisen ja kristillisen kasvatuksen. Tampereen seurakuntayhtymä keräsi kirkollisveroa vuonna 2016 hieman yli 31 miljoonaa euroa ennen muutosverotusta. Se kattoi yli 60 prosenttia yhtymän tuloista. Kerätystä kirkollisverosta budjetoidaan noin puolet seurakuntayhtymän yhteisten tehtävien hoitoon. Niihin kuuluvat esimerkiksi sairaalasielunhoito sekä hallinto- ja talousasiat. Loput jaetaan seurakunnille jäsenmäärien perusteella. Tampereen seurakuntayhtymässä tehdään vuosittain talouteen yhteiset strategiset linjaukset, joita seurakunnissa on mukailtava. Rahankäyttö seurakunnissa ei ole kuitenkaan identtistä. – Harjun ja Messukylän lähiöseurakuntien alueella asuu suhteellisesti enemmän lapsia kuin keskustan Tuomiokirkkoseurakunnan alueella, joten esimerkiksi rippikouluihin kuluu enemmän rahaa, Timo Takala sanoo. HEIKENTYNYT TALOUS on vaikuttanut kaikkeen Tampereen seurakuntayhtymän toimintaan. Tampereella käytettiin esimerkiksi diakoniaan vuonna 2017 noin 3,5 miljoonaa euroa. Se on vuoteen 2016 verrattuna 200 000 euroa vähemmän. Diakoniatyöntekijä Anna Henriksson on huomannut, että kirkolla ei ole rahaa entiseen tapaan. – Aina löytyy avuntarvitsijoita, ja joskus koen itseni riittämättömäksi.

Diakoniatyöntekijä Anna Henriksson on paikalla Linnainmaan seurakuntakeskuksen senioripäivässä. Diakonia on seurakuntayhtymälle iso kuluerä.


ajassa kartalla luotain näkymä media 5

OLIVIA RANTA

Uusi laki tiivistää lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä LUONNOS UUDESTA lukiolaista sisältää kirjauksen, joka velvoittaa lukioita järjestämään osan opetuksesta korkeakoulujen kanssa. Akava ja Suomen Lukiolaisten Liitto pitävät kirjausta kannattavana, mutta ovat samalla huolissaan sen toteutumisesta. Nykyinen yhteistyö on keskittynyt korkeakoulupaikkakunnille ja yksittäisten opettajien henkilökohtaisiin verkostoihin. Tampereen yliopistossa toimivalla Normaalikoulun lukiolla on erityisen hyvä asema yhteistyön toteutumiseksi. Tampereen yliopiston normaalikoulun rehtori Arja Aalto-Laaksosen mukaan lukiolaisille on tarjolla 70 Tampereen yliopiston kurssia. Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Alvar Euron mukaan korkeakouluyhteistyö voi helpottaa alavalintaa ja lisätä opiskelumotivaatiota. Helmi Hämäläinen

Tampereen yliopiston työuratutkimukselle 200 000 euron potti Teho-osaston avoimessa työtilassa istutaan saman pöydän ääressä.

Yhteisöllinen työtila tarjoaa vaihtoehdon kotitoimistolle YRITTÄJÄT Työelämän muutokset ajavat itsensä työllistävät

yhteisiin tiloihin. Yhteisöllisten työtilojen määrä on kasvanut Suomessa viiden viime vuoden ajan. TEHO-OSASTO-nimisen yrityksen aulassa on pitkä pöytä. Sen ääressä kolme ihmistä naputtaa läppäreitään. Kaikki tervehtivät iloisesti, vaikka ovella seisoo tuntemattomia. Yksityisyrittäjät ovat kokoontuneet vanhan sairaalan tiloihin työskentelemään yhdessä. Rakennuksen historiasta muistuttavat nimen lisäksi rakennuksen sisäovet ja väli-ikkunat, jotka ovat peräisin sairaalaajoilta. Yksi Teho-osaston omistajista Kaisu Keisala-Kaseja työskenteli ennen yrityksen perustamista kahviloissa, bussipysäkeillä ja junissa. Hänen mukaansa paikat eivät mah-

Aluksi voi olla jännittävää tehdä töitä kotona, kun saa työskennellä milloin haluaa. Siitä katoaa äkkiä hohto. Työpäivä rytmittyy paremmin, kun on tila, mihin mennä.

Kaisu Keisala-Kaseja, Teho-osaston omistaja

dollistaneet keskittymistä vaativaa työtä. Teho-osastolla on hieman yli kymmenen vakioasiakasta, jotka vuokraavat työtilaa kuukausimaksulla. Moni heistä työskentelee mieluummin työtilassa kuin kotona. – Aluksi voi olla jännittävää tehdä töitä kotona, kun saa työskennellä milloin haluaa. Siitä katoaa äkkiä hohto. Työpäivä rytmittyy paremmin, kun on tila, mihin mennä, Keisala-Kaseja sanoo. Työelämän tutkija Anu Järvensivu Tampereen yliopistosta sanoo, että työpäivän rajaaminen vapaa-ajasta on yksi syy sille, miksi yrittäjät hakeutuvat yhteisöllisiin työtiloihin. Tiloista voi löytää myös uusia yhteistyökumppaneita ja ideoita. Toinen tärkeä syy on sosiaaliset kontaktit. Yrittäjät ovat työtiloissa tekemisissä toistensa kanssa ystävinä, koska suhteen lähtökohtana ei ole sama työnantaja. – Esimerkiksi kahvinjuonti yhdessä on monille tärkeää, Järvensivu sanoo. JÄRVENSIVUN mukaan yhteisöllisten työtilojen määrä on ollut Suomessa kasvussa viiden viime vuoden ajan. Ihmiset tekevät yhä enemmän liikkuvaa työtä, jolloin he työskentelevät yhden työnantajan tilojen sijaan useissa eri paikoissa. – Pienten yrittäjien ja itseään työllistävien määrä on lisääntynyt, mikä on vaikuttanut yhteisöllisten työtilojen kysyntään. Teho-osaston kaikki nykyiset asiakkaat ovat yksityisyrittäjiä. Keisala-Kasejan mu-

kaan monet ovat olleet aikaisemmin palkkatöissä ja siirtyneet sitten yrittäjiksi. Yksin työskennellessä ympäriltä on puuttunut yhteisö, jota monet ovat lähteneet Tehoosastosta hakemaan. Yksi pöydän ääressä työskentelevistä henkilöistä on kääntäjä Milka Koiranen. Hän on kääntänyt koko aamupäivän auton käyttöohjekirjaa. Aiemmin Koiranen teki töitä toimistossa, jossa oli ympärillä paljon työkavereita. Yrittäjäksi siirryttyään Koiranen koki, että yhteisöllinen työtila on hänelle ainoa vaihtoehto. – En voisi työskennellä kotona, koska siellä ei ole ketään, jolta voisin kysyä apua. Täällä on työyhteisö ja paljon muita kääntäjiä, Koiranen kertoo. Alina Mäkynen

FAKTA

Yhteisöllinen työtila ○○Yhteisöllinen työtila on paikka, jossa itsensätyöllistäjät voivat vuokrata jaettua työtilaa toisten kanssa. ○○Työtilat ovat yleistyneet maailmalla nopeasti 15 viime vuoden aikana, ja Suomessa erityisesti vuoden 2008 talouskriisin jälkeen. ○○Tiloja on eniten Helsingissä, jossa niitä arvioidaan olevan kymmeniä tai jopa satoja.

TAMPEREEN YLIOPISTON yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Pirstoutuvatko työurat? -tutkimushankkeelle on myönnetty 200 000 euron tutkimusmääräraha. Työsuojelurahasto myönsi yhteensä 9,1 miljoonaa euroa työelämän tutkimiseen ja kehittämiseen vuonna 2017. Hankkeessa tarkastellaan työurien vakautta muutoksessa olevilla toimialoilla. Sellaisia ovat esimerkiksi monet teknologian ja teollisuuden alat.  Hankkeessa tutkitaan työikäisten työurien pirstoutumista, jota tutkimus ei ole toistaiseksi pystynyt todentamaan.   – Hanke voi lisätä perustietoa työikäisten työurien muutoksesta niin väestötasolla kuin toimialoillakin, hankkeen vastuuhenkilö Satu Ojala kertoo. Susanna Koivisto

S-ryhmä kokeilee robotiikkaa myymälöissään S-RYHMÄ TUO konenäön ja robotit ruokakauppoihin. Kokeilun tarkoitus on varmistaa, että hyllyistä löytyisi aina tavaraa. Konenäkö ja robotit tekisivät työtä, jota tällä hetkellä ei myymälässä pystytä koko ajan tekemään. Hervannan S-Marketissa on kokeiltu kamerateknologioita. Kaupan kattoon tulee pian kiskoilla liikkuva kamera. Konenäköä testattiin ensimmäisenä leipähyllyihin. – Tuoreen leivän jatkuva saatavuus on tärkeää varmistaa. Tulevaisuudessa konenäön avulla saatava tieto voisi auttaa tilaamaan leipää juuri oikean määrän, saatavuuden ohjauksen ja myymälätoimintojen johtaja Sanna Timola kertoo. Timola kuitenkin huomauttaa, että uuden teknologian laajempaan käyttöön on vielä matkaa. Jatkosta päätetään tänä keväänä. Eelis Bjurström


6 ajassa kartalla luotain näkymä media

Opettaja saa nyt palkkaa kaikesta tehdystä työstä AMMATTIKOULU Yli 2 000 ammattikoulun opettajaa testaa parhaillaan uutta vuosityöaikaa.

Ensi syksynä kokeilun on tarkoitus laajentua peruskouluihin ja tulevaisuudessa myös lukioihin. Pari sataa opettajaa luopui jo kokeilusta, koska kustannukset paisuivat liian suuriksi. HAASTATTELUPÄIVÄNÄ opettaja Petteri Lambertin oppitunnit päättyvät iltapäivällä neljältä. Sen jälkeen hän alkaa tehdä inventaariota luokkansa laitteiden ja kalusteiden määrästä. Lambert opettaa tietokoneisiin ja palvelimiin keskittyvää ICT-alaa Helsingissä Stadin ammattiopistossa. Inventoitavaa siis riittää. Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun Lambert tekee inventaariota 29 vuotta kestäneen opettajauransa aikana. Aiemmin hänen ei ole kuitenkaan tarvinnut laskea laitteiden ja kalusteiden määrää neljästi vuodessa. Muutoksen syynä on viime syksynä Stadin ammattiopistossa ja kuudessa muussa ammatillisessa oppilaitoksessa alkanut vuosityöaikakokeilu. Vuosityöaikaa kokeillaan Helsingin lisäksi muun muassa Forssassa, Mikkelissä ja Vantaalla. Oppilaitoksissa testataan uutta 1 500 tunnin työaikaa, johon sisältyvät oppitunnit, niiden suunnittelu, arviointi, työssäoppimisen ohjaus, erilaiset kokoukset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät. Aiemmin opettajilla on ollut käytössä opetusvelvollisuuteen perustuva työaika, joka käytännössä perustuu opettajien vastuulla olevien oppituntien määrään. Vuosityöaikaa on tarkoitus kokeilla myös peruskouluissa ensi syksynä muun muassa Helsingissä, Vantaalla ja Lahdessa. Kokeilu saattaa laajentua lähitulevaisuudessa myös lukioihin. Kirjanpidon lisäksi vuosityöaika tuo muitakin uusia työtehtäviä opettajille. Heille on siirtymässä entistä enemmän opinto-ohjausta ja oppilaiden ongelmien selvittelyä. – Mitähän opinto-ohjaajat ja koulukuraattorit tekevät jatkossa? Lambert pohtii ääneen. TAMPEREEN SEUDUN ammattiopisto

Tredussa ei kokeilla vuosityöaikaa. ICT-alan opettajan Seppo Laurilan mukaan syynä on Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Tampereen kaupungin välinen kiista. Laurila on OAJ:n aktiivijäsen ja Tampereen seudun ammatillisten opettajien yhdistyksen puheenjohtaja. Kiistassa kyse on rahasta. Uudet peruskoulun opettajat aloittavat Tampereella työnsä syksyllä samaan aikaan kun oppilaat tulevat kouluun.

Mitä enemmän työnantaja joutuu maksamaan palkkaa, sitä enemmän hän saa opettajien työaikaa.

Hannu Freund, neuvottelupäällikkö

Ammatillisten opettajien työaika on aiemmin muodostunut oppitunneista, luottotyöajasta ja muista työtehtävistä. Kokeilussa luottoajan korvaa sitomaton työaika. Sen osuus on 25–40 prosenttia työajasta.

– OAJ:n mielestä työsuhteiden on alettava elokuun ensimmäisenä päivänä, jotta opettajille jää aikaa valmistella luokkahuoneita ja oppimateriaaleja, Laurila sanoo. Vanhoilla opettajilla kesäloma loppuu pääsääntöisesti elokuun alussa. Kiistan seurauksena OAJ on kieltänyt kokeilut Tampereella. Kesken haastattelua Laurilan työhuoneen ulkopuolella alkaa peli. Joukko ammattikoulun oppilaita pomputtelee muovipalloa pingispöydän puolelta toiselle. Peli saa nuoret niin kiihdyksiin, että he innostuvat kiroilemaan. Kun sama sana toistuu kolmannen kerran, Laurila käy huomauttamassa asiasta. – Ei sovi unohtaa, että moni ammattikoululainen on 16-vuotias eli juuri peruskoulusta valmistunut, Laurila toteaa palatessaan työhuoneeseensa. Pingispeli muistuttaa siitä, että opettajat tekevät työtään nuorten ehdoilla. Laurilan mielestä ongelmana on se, että suurin osa opettajien työtehtävistä on näkymättömiä eli oppituntien ulkopuolella tapahtuvaa. Vuosityöajan uudistus korjaa tämän ongelman, sillä jatkossa kaikista työtehtävistä saa samaa palkkaa. Opettajien työaika eroaa muista kuukausipalkkaisten työntekijöiden ajankäytöstä. Opettajilla päivä koostuu oppitunneista, luottotyöajasta ja muista tehtävistä. Luottotyöaika on varattu oppituntien suunnitteluun ja oppilaiden arviointiin. Käytännössä monet opettajat tekevät luottoajan työtehtävät kotonaan. Osalla opettajista suunnittelu ja arviointi voivat viedä enemmän aikaa kuin siihen on varattu. Siksi työ- ja vapaa-aika saattavat sekoittua. – Joskus nuorempana olen ottanut töitä kotiin. Nykyisin teen kaikki työtehtäväni työpaikalla. Tiedän, että edelleenkin monet opettajat tekevät töitä kotonaan, sillä työt lisääntyvät koko ajan, Laurila kertoo. Vuosityöajan kokeilussa luottoaika jää käsitteenä historiaan.

KAIKKI MOREENIMEDIAN haastattelemat työntekijät ja työantajat kokevat työajan uudistamisen tarpeelliseksi. Vanha työaika sopii huonosti tämän vuoden alusta alkaneeseen ammattikoulutuksen reformiksi nimettyyn uudistushankkeeseen. Uudistuksessa entistä suurempi osa opetuksesta siirtyy työpaikkojen vastuulle. – Opettajan tehtäväksi jää vastaavasti aiempaa enemmän opintopolkujen ja työurien suunnittelua sekä yhteydenpitoa työpaikkoihin, kuvailee Tredun Seppo Laurila. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikoulutusta täytyy uudistaa, sillä koulutusleikkaukset ovat heikentäneet oppilaitosten taloudellista tilannetta. Esimerkiksi Tredussa on parhaillaan käynnissä säästöohjelma. Tarkoitus on karsia etenkin henkilöstömenoja siten, että eläkkeelle jäävien työntekijöiden tilalle ei välttämättä palkata uusia. Säästösuunnitelmat sopivat huonosti yhteen sen tosiasian kanssa, että vuosityöajan on ennakoitu kasvattavan ammatillisten oppilaitosten palkkakuluja useilla prosenteilla. Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Hannu Freundin mukaan kasvaneet kustannukset eivät kuitenkaan ole yksinomaan kielteinen asia työnantajalle. – Mitä enemmän työnantaja joutuu maksamaan palkkaa, sitä enemmän hän saa opettajien työaikaa. Freund huomauttaa, että kaikissa oppilaitoksissa palkkakustannukset eivät edes nouse. Yksittäisen opettajan palkka voi kasvaa tai pienentyä riippuen siitä, millainen hänen viikoittainen työaikansa oli ennen kokeilua. Vastaavasti työaika lisääntyy tai vähenee, kun kaikkien opettajien työaika yhdenmukaistetaan.

– Meillä kuntapuolella on ollut kokeiluja jo kymmenkunta vuotta sitten. Niitä yhdisti se, että uusista malleista sovittiin paikallisesti. Kustannukset eivät kuitenkaan pysyneet hallinnassa, Freund kertoo. Freund uskoo, että aikaisemmat ongelmat ratkaistaan nyt keskustason sopimisella. Kuntatyönantajat ja OAJ ovat sopineet nykyisen työaikakokeilun kaikki palkka- ja työaikamääräykset. Työpaikalla ei siis tarvitse enää neuvotella uudistuksen vaikeimmista asioista.

NYKYINEN vuosityöaikakokeilu ei ole ensimmäinen laatuaan. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa kolme vuotta kestänyt pilottijakso lopetettiin viime syksynä. Se vastasi lähestulkoon ammattikouluissa nyt käynnissä olevaa kokeilua. Erityisoppilaitokset on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea esimerkiksi oppimisvaikeuksiensa vuoksi. Kaikki kolme kokeiluun osallistunutta oppilaitosta palasivat vanhaan oppitunteihin perustuvaan työaikaan. Ammattiopisto Luovin johtajan Hannu Koivulan mukaan menojen kasvu oli keskeinen syy kokeilun loppumiseen. Luovi tarjoaa koulutusta Tampereen lisäksi 23 muulla paikkakunnalla. – Kokeilun mahdollistanut sopimus tehtiin vuonna 2014, jolloin ammattikoulutuksen rahoitus oli huomattavasti nykyistä korkeampi. Koivula viittaa koulutusleikkauksiin, joita nykyinen ja edellinen hallitus on toteuttanut. Esimerkiksi viime vuonna ammatillisen koulutuksen rahoitus väheni 190 miljoonalla. Kuntatyönantajien Hannu Freundin mukaan aiemmasta kokeilusta on otettu opiksi.

Vuosityöajan kokeilu ammattikouluissa

KOLME VUOTTA kestävästä kokeilusta on nyt puoli vuotta takanapäin. Stadin ammattiopiston opettajan Petteri Lambertin mukaan kokeilun ensimmäiset metrit ovat olleet henkilöstölle stressaavia. Opettajia turhauttaa etenkin työajan liian tarkka kirjaaminen. – Kokeiluun osallistuvat opettajat joutuvat kirjaamaan työtehtävänsä 15 minuutin tarkkuudella Wilmaan. Aina ei ole kuitenkaan kovin selvää, mikä lasketaan työksi. Vapaa-ajalla ajatukset voivat pyöriä työssä, mutta harva kirjaa näitä tunteja. Luovin Hannu Koivulan mukaan työajan liian tarkka mittaaminen oli myös yksi ammatillisten erityisoppilaitosten kokeilun kompastuskivistä. Haastattelun jälkeen Lambert laittaa sähköpostia. Noin sadan it-laitteen ja kalusteen inventaarioon meni pari tuntia aikaa. Seuraava inventaario on vuorossa jälleen muutaman kuukauden päästä. Tarmo Ylhävuori

FAKTA

○○Vuosityöaikakokeilu käynnistyi ammatillisissa oppilaitoksissa elokuussa 2017. Kokeilussa on mukana yli 2 000 opettajaa seitsemästä oppilaitoksesta. ○○Opettajilla on 1 500 tunnin vuosityöaika, joka jakaantuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Sidottu työaika tehdään työpaikalla. Sitomattoman työajan voi tehdä haluamassaan paikassa. Sitomattoman työajan osuus on 25–40 prosenttia. ○○Kokeilua on tarkoitus laajentaa ensi syksynä muutamaan peruskouluun muun muassa Helsinkiin, Vantaalle ja Lahteen. Tampereen on tarkoitus lähteä kokeiluun mukaan elokuussa 2019. ○○OAJ ja Kuntatyönantajat suunnittelevat kokeilun laajentamista myös lukioihin. Tarkemmat neuvottelut on tarkoitus käydä tämän ja ensi vuoden aikana. ○○Ammattikorkeakouluissa on ollut käytössä vuosityöaika jo vuodesta 1998. Kaikissa Suomen yliopistoissa otettiin samana vuonna käyttöön kokonaistyöaika. Se muistuttaa vuosityöaikaa.


ajassa kartalla luotain näkymä media 7

KUVAT: MINTTU KOKKO

ICT-alan opettaja Seppo Laurila neuvoo Roope Heinilää sähkötekniikan ja elektroniikan tehtävissä.


8 ajassa kartalla luotain näkymä media

Hatanpään lukiossa opiskelevat Aimo Lampi, Iina Tervamäki ja Onni Silen luottavat yksittäisten sanojen nettikäännöksiin.

Uudet sanat tarttuvat netin kautta KOULU Nettisanakirjat ovat syrjäyttäneet painetut teokset kielten opiskelussa. Sähköisiin

kokeisiin tottuneet lukiolaiset luottavat Google Kääntäjän ja sanakirja.orgin kaltaisiin palveluihin. TAKANA ON pitkä päivä. Vieraskielinen es-

see pitäisi saada valmiiksi huomisaamuun mennessä. Väsymys on kova, eikä aihepiirin sanastokaan ole hallussa. Ei hätää! Mitä jos kirjoittaisin esseen suomeksi ja kääntäisin sen nettisanakirjalla yhdellä klikkauksella? Aivan näin helppoa kieliopinnoissa huijaaminen ei sentään ole. Hatanpään lukiossa Tampereella englantia ja saksaa opettava Pia Nyman on havainnut, että niin sanotun nettisukupolven oppilaat ovat oppineet kriittisiksi. He eivät ole valmiita ottamaan riskiä, vaan pitävät suorien käännösten käyttämistä lunttauksena. – Opettajat tietävät oppilaiden taidot. Jos sieltä tulisikin yhtäkkiä liian hienoa tieteellistä tekstiä, niin se palautuisi kyllä takaisin oppilaalle, Nyman sanoo. Oman hankaluutensa vieraskielisten pidempien tekstien tarkistukseen tuo Nymanin mukaan se, etteivät opettajat tiedä, mitä apukeinoja kirjoittamisessa on käytetty. Aina ei voi olla varma, onko apuna ollut netti tai vaikkapa sukulainen. – Oppilaille on tehty selväksi, kuinka pitkän pätkän netistä saa ottaa. Tuntuu, että

he suhtautuvat kaikkeen netistä otettuun vähän kuin tavaran ottamiseen hyllystä. HATANPÄÄN lukion oppilaat suhtautuvat nettisanakirjoihin kriittisesti. Toista vuosikurssia käyvä Aimo Lampi kertoo, ettei netin sanakirjoihin ole aina luottamista. Googlen Kääntäjä on silti isossa roolissa läksyjen teossa. – Tarkistan sieltä yleensä yhden sanan. Ei mitään lauseita, koska kääntäjät antavat ne vähän väärin. Samaa mieltä on myös luokkatoveri Iina Tervamäki. Hänen mukaansa yhden sanan kääntämällä pystyy usein ymmärtämään koko lauseen tarkemmin. Onni Silen on puolestaan kokenut nettisanakirjat hyödylliseksi varsinkin ruotsin kielessä. Mitä mahtaa kuulua vanhemmille sukupolville liiankin tutuiksi tulleille, tuhatsivuisille painetuille sanakirjoille? Tervamäki kertoo, että perheen kirjahyllystä moinen tiiliskivi kyllä löytyy, mutta ei usko siihen koskaan tukeutuvansa. – Mulla on sellainen, mutta en ole käyttänyt, Silen komppaa.

MINTTU KOKKO

Nettisanakirjat löytyvät vaivattomasti taskusta missä ja milloin tahansa. Hatanpään lukion oppitunneilla niitä ei kuitenkaan saa käyttää ilman erillistä lupaa.


ajassa kartalla luotain näkymä media 9

MINTTU KOKKO

Internetin kivijalkaa uudistamassa TIETOLIIKENNE Kryptovaluuttakurssien nousut ja laskut ovat olleet

otsikoissa viime aikoina, mutta niiden taustalla pyörivä teknologia voi lähivuosina nousta aivan toisenlaiseen arvoon. KUVITTELE, että voisit siirtää rahaa ystävällesi ulkomaille täysin oman yhteyden kautta parissa sekunnissa ilman pankkien välisiä viiveitä tai siirtomaksuja. Muun muassa tällainen voisi olla mahdollista lohkoketjuteknologian avulla. Pirkanmaalaisen Chainfrog-yrityksen myyntineuvoja ja perustajajäsen Kimmo Rouhiainen hehkuttaa lohkoketjuteknologian mahdollisuuksia. – Periaatteessa lohkoketjuteknologia on useiden vanhojen keksintöjen yhdistelmä. Virtuaalivaluutat ovat vain yksi sovellus. Me käytämme lohkoketjuteknologiaa teollisuuteen ja tietokantoihin, Rouhiainen kertoo. Lohkoketjuteknologialla luodaan vertaisverkko, jota pidetään yllä siinä mukana olevien tietokoneiden laskentateholla, jolloin kolmannen osapuolen palvelimia ei tarvita. Tällä hetkellä maailmanlaajuinen dataliikenteemme liikkuu Googlen kaltaisten internetiä hallitsevien IT-jättiläisten läpi. Amazonin, Facebookin ja Instagramin käyttäminen vaikuttaa ilmaiselta, mutta samalla kun nämä yhtiöt tarjoavat palveluitaan, ne myös keräävät dataa. Lohkoketjuteknologian avulla omadatan eli nettiin jäävien käyttäjätietojen hallinnointi helpottuisi huomattavasti. –Jättämäsi jäljet saattavat olla tulevaisuudessa sinun omaisuuttasi, jota voit sitten myydä eteenpäin mainostajille. Tätä monet verkkoa hallitsevat jättiläisfirmat pelkäävät, Rouhiainen maalailee. Netinkäyttäjä kertoo itsestään mainostajille miltei huomaamatta esimerkiksi tykkäämillään sivuilla, kaveripiirillään ja

nettishoppailullaan. Yksityiset toimijat käyttävät näitä tietoja esimerkiksi markkinoinnissaan. – Lohkoketjuteknologia voi muuttaa liiketoimintamallit monella alalla. Meille itsestäänselvien toimijoiden kuten pankkien on pakko kiinnostua markkina-alaansa uhkaavasta teknologiasta, Rouhiainen kertoo. MAAILMAN talousfoorumi WEF arvioi vuoden 2016 raportissaan lohkoketjuteknologian muuttavan koko finanssialan toimintaa. Teknologiajätti IBM taas arvioi, että yli puolet maailman pankeista alkaisi käyttää lohkoketjuja vuosien 2017–2019 aikana. Lohkoketjun sisällä tapahtuvat siirrot ovat kaikkien nähtävissä, kun taas siirretyt tiedostot ovat yksityisiä. Menneitä tapahtumia ei voi muokata ilman, että se näkyisi ketjureaktiomaisesti jokaisella käyttäjällä. Tämä eroaa paljolti nykytilanteesta, jossa kaupalliset toimijat voivat muokata hallussaan olevia tietoja periaatteessa kenenkään huomaamatta. – Nykymallissa väärinkäyttöjä sattuu. Viranomaiset tutkivat ihmisten tietoja omien intressien pohjalta ja voivat osata myös poistaa vierailun lokitiedot. Lohkoketjussa tämä ei periaatteessa ole mahdollista. Toteutusmalli tarjoaa laajalti uudistusmahdollisuuksia esimerkiksi energianjakelulle ja terveydenhuollolle, joita tällä hetkellä säädellään säntillisesti. – Teoriassa lohkoketjun avulla voisi rikkoa monopolisoidun sähköntuotannon ja siirtyä hajautettuun versioon. Yhteisö voisi itse vastata sähköntuotannostaan, intoilee Rouhainen.

LOHKOKETJUN demokraattinen toimintaperiaate olisi myös omiaan varmistamaan yksityisyydensuojan. – Terveydenhuollon potilastiedot ovat yksi kiinnostavimpia soveltamiskohteita: halutaan jakaa tietoa, mutta samalla valita mitä jaetaan. Organisaatioiden sisäistä tietoliikennettä voisi tehostaa lohkoketjuilla. Tietokannat ovat tällä hetkellä usein vain yhden henkilön hallinnassa. Internetin mullistus ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä. Teknologia on tällä hetkellä keskeneräistä, mutta Rouhiainen uskoo muutoksen yllättävän joka tapauksessa. – Näissä asioissa mennään vuosi kerrallaan eteenpäin. Teknologiset murrokset ovat aluksi hitaita ja mitään ei vaikuta tapahtuvan. Sitten parin vuoden päästä kehitys kiihtyy ja uusi teknologia onkin osa arkea. Veikko Eromäki

Jättämäsi jäljet saattavat olla tulevaisuudessa sinun omaisuuttasi, jota voit sitten myydä eteenpäin.

Kimmo Rouhiainen, myyntineuvoja MINTTU KOKKO

NETTISANAKIRJAT ovat vasta alkua kielten opiskelun murroksessa. Englannin kielen ylioppilaskirjoitukset järjestetään ensimmäistä kertaa sähköisesti tänä keväänä. Nyt kirjoittaville kokemus on uusi, mutta syksyllä 2016 lukiotaipaleen aloittaneet nuoret ovat tehneet englannissa kurssikokeetkin sähköisesti. Netin käännöspalvelut kehittyvät koko ajan, mutta edes täydellisellä käännösohjelmalla ei opinnoissa pärjäisi. Nyman muistuttaa, että varsinkin englannin vaatimustaso on lukio-opinnoissa korkea. Kielitaitoa on osattava soveltaa, eikä pelkällä sanojen kääntämisellä pötkitä pitkälle. Nettisanakirjojen käyttäminen on ainakin vielä toistaiseksi kiellettyä Nymanin oppitunneilla ilman erillistä lupaa. – He saisivat hakea sanoja ihan vapaasti, mutta kun he menevät tekemään laitteilla kaikkea muuta. Apuvälineitä saa käyttää yleensä vasta sitten, jos on esimerkiksi jokin kirjoitustehtävä. Jussi Vainikka

Lohkoketjuteknologia voi vaikuttaa niin rahan liikkumiseen, ihmisten väliseen yhteydenpitoon kuin valtion tietorekistereihin.


10 ajassa kartalla luotain näkymä media

Kyykän hurmaa OPISKELIJAELÄMÄ Akateemisen kyykän MM-kilpailuihin saapuu

opiskelijoita kaikkialta Suomesta – ja vähän muualtakin. Kuvat: Arttu Timonen Teksti: Valtteri Mörttinen


ajassa kartalla luotain näkymä media 11

Abdallah, Xavi Goméz ja Jordi Marsia valmistautuvat otteluun.


12 ajassa kartalla luotain näkymä media

V

äenpaljous valuu kohti teknillisen yliopiston kampusaluetta. Koska Tampereen kuuluisa raitiotie ei ole vielä valmis, ihmismassat purkautuvat kauppakeskus Duoa ympäröivillä bussipysäkeillä. Haalareiden väreistä on pääteltävissä, että joukossa on opiskelijoita useista eri korkeakouluista ja tiedekunnista. Matkalla kampukselle on alikulkutunneli, jossa voi aistia ensimmäiset opiskelijajuhlien väreet. Tuleva insinööri suorittaa toimitusta, joka antaa fysiikan lakien kunnioitukselle vähintään ironisen sävyn – hän seisoo tunnelin kaltevalla seinustalla haalarit nilkoissa ja virtsaa ylämäkeen. Tampereen teknillisen yliopiston Kampusareenan edessä komeilee yksi Tampereen tunnetuimmista fallossymboleista: uljaasti taivasta kohti sojottava obeliski. Ennen sitä täytyy kääntyä oikealle ja horjua ajoväylän yli ilman suojatien tarjoamaa oikeusturvaa. Näin pääsee kentän laidalle, jossa voi kuulla puisten kyykkäkapuloiden kalahdukset ja ihmisten monikielisen puheensorinan.

HERVANTA – insinöörinalkujen asuttama Pirkanmaan Detroit – valmistautuu Akateemisen kyykän MM-kilpailuihin. Vuosittaiseen turnaukseen on lauantaina 10. helmikuuta varattu käyttöön koko Tampereen teknillisen yliopiston kampusalue. Technopoliksen edustalla olevalle pienelle kentälle on pystytetty englanninkielisen I Speak English -nimisen sarjan peliareena. Se on tarkoitettu vaihto-opiskelijoille, ulkomaisen tutkinnon suorittajille ja kaikille, jotka tahtovat pelata kyykkänsä mahdollisimman kansainvälisessä seurassa. Muita joukkueita varten on tarjolla yleinen sarja, naisten sarja, edistyneille suunnattu Prosarja ja yritysten Firmakyykkä. KARIN DANLER suorittaa TTY:llä kansainvälistä kandidaatin tutkintoa aineinaan fysiikka ja informaatioteknologia. Hän on kotoisin pienestä itävaltalaisesta kylästä Innsbruckin lähellä. Kyykässä hän toimii tuomarina ja ottaa vastuunsa vakavasti. – En ole pahemmin päässyt tutustumaan itävaltalaiseen opiskelukulttuuriin, koska aloitin opinnot vasta täällä. Sen verran kuin aiheesta tiedän, niin siellä ei tapahdu oikein mitään. Siksi tämä on huippua, Danler kertoo. Danlerilla on kiire tilastoimaan pisteitä

pian alkavaan otteluun, mutta hän ehtii vielä painottaa yhteisöllisyyden merkitystä. Suomalaisessa opiskelijakulttuurissa hän pitää monenlaisista ihmisistä ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. KOLME innosta puhkuvaa Tampereen ammattikorkeakoulun vaihto-opiskelijaa ilmestyy kentälle puhuen englantia kahdella eri aksentilla. Palestiinalainen Abdallah sekä katalonialaiset Xavi Gómez ja Jordi Marsia muodostavat joukkueen, jonka pelivuoro on seuraavana. Kolmikko on täysin ihastunut Suomessa opiskelemiseen. Gómezille ja Marsialle on erityisen tärkeää, kuinka paljon opiskelussa painotetaan työelämän taitoja. – Täällä on enemmän käytäntöä kuin teoriaa. Opiskelija saa välineet käyttöönsä ja aikaa kokeilla. Täällä saa olla luova, eikä kukaan kyttää koko ajan selän takana, Gómez selittää. Abdallah nyökyttää ja myötäilee katalonialaisia samalla, kun nämä puhuvat. Keskustelun siirtyessä opiskelusta oheistoimintaan hän hihkaisee innoissaan: – Kotopuolessa järjestetään ehkä kaksi tapahtumaa vuodessa ja täällä taas neljä viikossa. Täällä ihmisillä ei ole mitään syytä olla masentuneita.

KENTÄN LAIDALLA turnausta seuraa kahden hengen kannustusjoukko. Megan Strand-Jordan Illinois’n Chicagosta ja Alex Ramiro Madridista eivät juuri nyt pelaa mutta hurraavat joukkueelle nimeltä Team Göteborg. Strand-Jordan ja Ramiro ovat joukkueen pelaajien tavoin vaihto-oppilaita Ruotsissa. He ovat tulleet Tampereelle kyykkäkisoihin täällä opiskelevan ystävän kutsusta. Molemmat ovat vaikuttuneita näkemästään, mutta erityisesti Strand-Jordanille on selvää, mikä suomalaisessa opiskelijakulttuurissa tekee suurimman vaikutuksen. – Olemme erittäin kateellisia noista housuista, hän sanoo viitaten kilpailijoiden haalareihin. Strand-Jordanin mukaan juhlimista on hieman hankala yhdistää yhdysvaltalaiseen opiskelukulttuuriin. Siellä alkoholin ostamisen ikäraja on 21 vuotta, ja useimmat opiskelijat ovat sitä nuorempia. Ramiro säestää kertomalla, että Madridissa kyllä bailataan mutta yleensä viihde on erotettu täysin opiskelukulttuurista. Sekä suomalaisten että ulkomaisten joukkueiden reaktiot jokaiseen pelitilanteeseen ovat niin monipuolisia, että on mahdotonta päätellä, kuka on voitolla. Ainoa varma asia on se, että kaikilla on kivaa.


ajassa kartalla luotain näkymä media 13

FAKTA

Akateeminen kyykkä

○○TTY:n kampuksella Tampereen Hervannassa järjestettävä opiskelijatapahtuma ○○Akateeminen kyykkä on muunneltu versio perinteisestä karjalaisesta kyykästä ○○Osallistujia vuosittain n. 4 000 ○○Tapahtuman omat verkkosivut: www.kyykka.fi

Abdallah tekee mallisuorituksen. Joukkue juhlii toisen perättäisen ottelun voittoa (oik.ylh.). Karin Danler asettelee keilat takaisin paikoilleen. Toinen peräkkäinen voitto häämöttää, ja joukkueen kisainto nousee. Keilarivi on pitkä, joten täyskaatoja ei pahemmin tule.


14 ajassa kartalla luotain näkymä media

Siltamäki provosoi ja provosoituu JOURNALISMI Tampereen ylioppilaslehti Aviisin päätoimittaja Tuija Siltamäki

haluaa lukea enemmän kirjoja ja olla vähemmän somessa. ”VEDÄ KÄTEEN, ahdistelija.”

Aviisin päätoimittajan Tuija Siltamäen kolumnit erottuvat massasta sanavalinnoilla, suorapuheisuudella sekä provosoivilla heitoilla. Hän myöntää kärjistävänsä ja käyttävänsä kirjoituksissaan epäviisaasti sarkasmia, joka ei yleensä sovi kirjoitettuun tekstiin. − Provosointi ei ole negatiivinen asia. Näkökulmakirjoittaminen on luonteeltaan provosoivaa, Siltamäki kuvailee. Siltamäki ei suostu vertaamaan itseään provosoivista kirjoituksista tunnettuun Tuomas Enbuskeen. Hän tuhahtaa ja toteaa vain, että Enbusken tekstit ovat pidempiä kuin hänen kolumninsa. Kommentin jälkeen seuraa haastattelun pisin hiljainen hetki. Aviisin päätoimittajana Siltamäki istuu useassa eri työryhmässä pohtimassa lehden tulevaisuutta. Ensi vuonna aloittava uusi yliopisto ja siihen liittyvä ylioppilaskuntien yhdistyminen tulee varmuudella muuttamaan Aviisia. − On hyvin todennäköistä, että Aviisi ei jatka siinä muodossa kuin se on nyt Tamyn kustantamana lehtenä, Siltamäki toteaa.

Hänen paljon keskustelua herättäviä kolumnejaan on voinut lukea esimerkiksi Ylen, Aamulehden ja Ylioppilaslehden sivuilta. Yhdeksi syyksi freelancer-kirjoituksille Siltamäki kertoo Aviisin palkkauksen. Hän saa työstään tavallista matalampaa ylioppilaskuntien työehtosopimusten mukaista palkkaa. − Tästä työstä ei saa samaa palkkaa kuin Aamulehden päätoimittamisesta. Aiemmin Siltamäen kolumnit ovat hänen mukaansa usein kommentoineet ja jatkaneet valmista puheenaihetta. Myöhemmin hän on todennut, että esimerkiksi somekohujen kommentointi ei ole järkevää. − Somehölinöiden elinkaari voi olla neljä tuntia. Aihe vanhenee nopeasti. Toimittajana sen ajan voi käyttää hyödyllisemminkin. Aina ei kannatta tarttua kaikista selvimpiin aiheisiin. Toisaalta Siltamäen kolumnit ovat käsitelleet viime aikoina muun muassa metookampanjaa sekä Elle Darbyn hotelliyhteistyökohua, jotka lähtivät liikkeelle juuri sosiaalisesta mediasta. Siltamäki toivoo, että pystyisi viettämään vähemmän aikaa sosiaalisessa mediassa ja harjoittamaan enemmän hitautta, kuten kirjojen lukemista. Hän kertoo kuitenkin olevansa kiinnostunut suodattamattomista ”internet-viemäreistä”, kuten Ylilaudasta ja Jodelista.

AVIISIN päätoimittamisen lisäksi Siltamäki kirjoittaa freelancerina useisiin medioihin.

SEDÄT saavat kuulla kunniansa useissa Siltamäen kolumneissa. Kirjoitukset eivät

”Kireä pipo, löysä hanuri.” ”Kun viherhyysärit suuttuivat Murjaanien kuninkaasta.”

hänen mukaansa koske yksittäisiä ihmisiä, vaan sukupuolen ja iän perusteella vähättelevää puhetta. − En suhtaudu vähätteleviin setiin lämpimästi. Yliopistolta löytyy kuitenkin paljon vanhempia professoreita ja tutkijasetiä, joilta löytyy paljon viisautta. Heitä on syytä kuunnella. Vaikka erityisiä lasikattokokemuksia Siltamäellä ei ole, väittää hän silti, että sukupuoli vaikuttaa myös journalismissa. Valkoihoisen heteromiestoimittajan analyysi saattaa hänen mukaansa saada somessa mussutusta, mutta ei tapa itsesi huora -kommentteja tai raiskausfantasioita. Siltamäki on pukeutunut haastatteluun Lahti-paitaan. Hän kertoo suhtautuvansa syntymäpaikkaansa huvittuneella kotiseutufiilistelyllä. Siltamäki vietti toimittajauransa kannalta tärkeän vuoden Lahdessa. Kansalaisopistossa journalistiopinnoissa hänelle vahvistui tunne siitä, että hän haluaa tehdä toimittajan töitä. − Jos Lahteen perustetaan uusi maailman siistein media, voisin palata sinne. En kuitenkaan näe kaupungissa tällä hetkellä itselleni uranäkymiä. MINKÄLAINEN sitten on maailman siistein media? Siltamäki mainitsee esimerkeiksi yhdysvaltalaiset New Yorkerin sekä Voxin. Hänen mielestään Long Play on tehnyt paljon hyvää suomalaiselle journalismille. Omien sanojensa mukaan Siltamäki on

FAKTA

Tuija Siltamäki ○○Syntynyt 1992 Lahdessa. ○○Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden kandidaatti. ○○Päätoimittanut aiemmin Tampereen yliopiston toimittajaopiskelijoiden ainejärjestölehti Gonzoa. ○○Työskennellyt toimittajana Aamulehdessä, YleX:ssä, Etelä-Suomen Sanomissa ja Kouvolan Sanomissa. ○○Kirjoittanut freelancerina esimerkiksi Imageen, Aamulehteen, Ylelle sekä Improbaturiin. ○○Valittiin Aviisin päätoimittajaksi viime vuoden elokuussa.

perusluonteeltaan vihainen ihminen. Tätä on vaikea uskoa, kun seuraa hänen puhetapaansa, joka on harkitseva, sivistynyt ja nokkela. − Viimeksi ärsyynnyin lukiessani saatanan huonon kirjan. Mietin, miksi joku oli kustantanut sellaisen. Lisäksi provosoidun päivittäin sosiaalisen median turhista kohuista. Ne ärsyttävät minua. Juho Korpela ARTTU TIMONEN

Nyt Tuija Siltamäki työskentelee Aviisin päätoimittajana.


ajassa kartalla luotain näkymä media 15

TAMPEREELLA MUISTELLAAN HÄMEENKADUN PUITA

ARTTU TIMONEN

MEDIAPELIÄ

Lotta Sillanmäki

sillanmaki.lotta.k@student.uta.fi

Häät ventovieraiden kesken on jo tuttu formaatti. Nyt järjestetään ensitreffit neuvolassa.

Hämeenkadulla rautatieaseman ja Koskipuiston välinen osuus koki tammikuun puolivälissä historiallisen muutoksen, kun satavuotiaat lehmukset kaadettiin raitiotietyömaan vuoksi. Puiden kaataminen aiheutti paikallisissa surua, ja monet toivat puiden muistolle kynttilöitä ja kukkia. Vielä helmikuun alussa iltaisin saattoi kävellä kantojen päälle sytytettyjen kynttilöiden ohi.

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Vaihtoehto pirstaleiseen uutisvirtaan Newspek-sivustolla ei seurata ihmisiä vaan uutisaiheita. Sivusto kokoaa yhteen samasta aiheesta kertovat uutiset, mikä perustajien mukaan mahdollistaa erilaisten näkökulmien esille tuomisen. Nollabudjetilla toimivan sivuston Newspekin tiimiin kuuluu yhdeksän ihmistä. Newspekin perustajat uskovat luoneensa vaihtoehdon sosiaalisen median yksilölliselle uutisvirralle ja algoritmeille. Mikä on sivuston idea, perustajajäsen Anniina Pasanen? –Newspek yhdistää yksittäisistä aiheista, kuten Tampere3-yliopistosta tai universumin rakenteesta, tehdyt uutiset, tutkimukset, mielipidekirjoitukset ja videot yhteen paikkaan, jotta tiedon löytäminen olisi helpompaa. Onko sivustolle lisätyn artikkelin luotettavuudella väliä? –Tarkoitus on, että kaikenlaiset näkökulmat ovat esillä. Suosittelu on yksi yhteisöllinen elementti, jota työstämme. Palvelua on testattu noin sadalla käyttäjällä, ja olemme

KUVAKAAPPAUS NEWSPEK-SIVUSTOLTA

huomanneet, että epämääräiset tietolähteet saavat harvoin suositteluja. Jokaisen aiheen alle saa myös lisättyä jutun, jossa alkuperäisen jutun faktoja korjataan. Uskotteko, että tämänkaltaisessa palvelussa on tulevaisuus? – Visiomme on saada ihmiset tulevaisuu-

dessa maksamaan uutisista. Uskallamme väittää, että tulevaisuudessa ihmiset maksaisivat palvelusta, joka tuo heille sadan lehden jutut yhden lehden juttujen sijasta. Harva meistä enää yksittäisiä musiikkialbumejakaan ostaa. Katariina Taleva

⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?

Miksi Tampere3-johto sai määritellä sovun? Korkeakoulusäätiön siirtymäkauden hallituksen kokouksen jälkeen Helsingin Sanomat otsikoi uutisessaan,että sopu olisi syntynyt. Juttuun oli haastateltu vain T3uudistuksen johtajaa Anna-Kaisa Ikosta. Tekstistä ei myöskään käynyt ilmi, että muita osapuolia olisi yritetty tavoitella. Miksi uutisoitte sovusta, kun kaikki sopimuksen osapuolet eivät olleet tyytyväisiä sopimukseen Helsingin Sanomien toimittaja Heli Saavalainen?

– Ei tässä mikään salaliittoteoria ole kyseessä. Jutun tekemisessä tuli kiire, enkä saanut ketään toista osapuolta kiinni nopealla aikataululla. Tämä on ihan normaalia ilta uutisointia. Onko sopu oikea sana kuvaamaan neuvottelupäätöksiä? – Otsikkoon sana tuli vasta editointivaiheessa. Se on myös tulkintakysymys. Kompromissi olisi ehkä ollut parempi ilmaus.

Miksi juttuun ei haastateltu toisia osapuolia? – Jatkojuttu vastapuolen näkemyksineen tehtiin sen jälkeen, kun lauantaina tavoiteltu pääluottamushenkilö soitti minulle takaisin. Digijuttuun on myös linkitetty aikaisemmin julkaistuja ja aiheeseen liittyviä juttuja. Katariina Taleva

KESKUSTELUPALSTOILLA syntyi heti kiivas keskustelu, kun Nelonen ilmoitti hakevansa osallistujia ohjelmaan, jossa hankitaan lapsi tuntemattoman kanssa. Kun kuulin ohjelman ideasta, luulin hetken sen olevan vitsi. Valitettavasti aprillipäivään on vielä kuukausia. Nelosen uusi ohjelma perustuu israelilaiseen Pregnant & platonic -formaattiin, joka on Suomen lisäksi myyty seitsemään maahan. Ohjelmaan voivat hakea sinkut tai pariskunnat, jotka ovat kiinnostuneita kumppanuusvanhemmuudesta. Se tarkoittaa, että lapsen saavat henkilöt eivät asu yhdessä tai ole romanttisessa suhteessa. Suomessa on jo jonkin aikaa etsitty ratkaisua, jolla syntyvyys saataisiin nousuun. Olisiko kumppanuusvanhemmuus hyvä vaihtoehto Antti Rinteen synnytystalkoille? TUNTUU KUIN tv-tuotannoissa kilpailtaisiin siitä, kuka keksii järjettömimmän ohjelman. Vuonna 2014 Suomen televisiotarjonnasta neljäsosa oli tosi-tv-ohjelmia, selviää liikenne- ja viestintäministeriön raportista. Jostain syystä kaikkein pähkähulluimmat reality-ohjelmat keräävät usein myös katsojia. Esimerkiksi Ensitreffit alttarilla on ollut Finnpanelin tutkimuksen mukaan AVA:n katsotuin ohjelma siitä asti, kun ohjelmaa on esitetty. Ensitreffit alttarilla herätti aluksi paheksuntaa, mutta tulevassa ohjelmassa otetaan askel vielä pidemmälle. Avioliitto on kahden aikuisen välinen sopimus. Lasten saamisessa ja kasvattamisessa mukana on viaton osapuoli, jolla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa elämänsä ensihetkiin. Lapselta ei voi kysyä, haluaako hän syntyä television viihdealttarille. Lisäksi avioliiton voi lopettaa koska tahansa allekirjoituksella, mutta lapsen kasvattamiseen on sitouduttava ainakin 18 vuodeksi. Käytännössä vanhemmuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun elatusvelvollisuus päättyy. KUMPPANUUSVANHEMMUUS ei ole lähtökohtaisesti huonompi vaihtoehto kuin perinteinen perhemalli. Jos lapsen huoltajilla on hyvät välit, ei romanttista suhdetta tarvita. Tuntemattoman kanssa on kuitenkin suuri riski, että yhteistyö ei toimi. Suurin osa Ensitreffit alttarilla -ohjelman pareista on eronnut, vaikka asiantuntijat yrittävät ohjelmassa löytää toisilleen mahdollisimman hyvin sopivat kumppanit. Ensitreffit neuvolassa ei ehkä ole niin älytön idea, miltä aluksi vaikuttaa. Ohjelman tekijöiden täytyy kuitenkin huolehtia, että lapsi on harkittu päätös tuleville vanhemmille eikä hetkellinen päähänpisto. Lapsen saaminen ja kasvattaminen eivät saa olla pelkkää televisioviihdettä.


SYKSYLLÄ 2017 MOREENI JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ:MIRELLA PENTTILÄ

Mitä sushisi sisältää? Ravintoaineiden prosenttiosuudet sushipalassa maki (lohi,levä)

24%

50%

nigiri (lohi)

47%

30%

2%

22%

1%

2%

maki (kurkku,levä) maki (kananmuna, levä)

24%

85%

59%

0

20 hiilihydraatit rasvat

40

60

13%

80

proteiinit muut ravintoaineet

100 g:n annos lohi-makisushia aikuisen viitteellisestä päiväsaannista

8,6%

26%

1 kappale (~30g) = 31 kcal =

50 kcal

= 50 kcal =

52 kcal

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (www.fineli.fi) ja kuluttajainformaatiokeskus

5%

8%

2%

100

Moreeni 1/2018  

Tampereen toimittajakoulutuksen viikkolehti

Moreeni 1/2018  

Tampereen toimittajakoulutuksen viikkolehti

Advertisement