14
UPM:N LUONNON MONIMUOTOISUUSOHJELMA
ISO MUTTA HYVÄTAPAINEN HCT-AUTO 20
METSÄSUUNNITELMA VOI OLLA RIISTAPAINOTTEINEN
26
UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 4/2015
KESTÄVÄÄ METSÄNHOITOA Asiantuntija auttaa uutta metsänhoitajaa
www.metsämaailma.fi
22
2
METSÄN HENKI 4/15
METSÄKUVA KUVA: TARU RANTALA / VASTAVALO.FI | TEKSTI: SAMI OKSA
HYVÄÄ METSÄN- JA LUONNONHOITOA HYVÄ METSÄNHOITO ON hyvää luonnonhoitoa. Metsänhoidon tavoitteena on varmistaa metsien terveys ja taloudellinen tuotto. Hyvä metsänhoito lisää metsän terveyttä, tuottoa, monimuotoisuutta ja monia muita ihmiselle tärkeitä hyötyjä. Tutkimusten mukaan sekametsä tuottaa paremmin kuin yhden puulajin metsikkö. Tämä johtuu juurten ja latvusten erilaisuudesta. Metsikön puulajimäärän monipuolistuessa lisääntyy myös juurisienten rihmastojen määrä, mikä lisää esimerkiksi kantarellien ja tattien määrää alueella.
Metsätalouden käytännöt muuttuivat kaksi vuosikymmentä sitten metsälain ja metsäsertifioinnin myötä, ja lehtipuita alettiin aktiivisesti säästää havupuuvaltaisissa metsissämme. Käytäntöjen muuttuessa monen lehtipuusidonnaisen lajin kannat ovatkin kääntyneet kasvuun. Hyviä esimerkkejä ovat pikku- ja valkoselkätikka, joiden parimäärät ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Luonnon erityinen huomioon ottaminen onnistuu pienillä toimenpiteillä kustannustehokkuuden kärsimättä. METSÄN HENKI 4/15
3
4/2015 2 4 5 6 8 13 19 22 29 30
METSÄKUVA PÄÄTOIMITTAJALTA PÄÄKIRJOITUS
8
LEDARE UUTISET LAKI – KALVILA VIERASKYNÄ: JYRKI KANGAS
80 vuotta viilun sorvausta Vuohijärvellä.
UUDET METSÄNOMISTAJAT EURASTA Q&A: METSÄSERTIFIOINTI METSÄPALVELUT: SUKUPOLVENVAIHDOS
Lisää uutisia ja blogeja: www.metsämaailma.fi
VASTUULLISTA TOIMINTAA METSÄTALOUS ja metsäteollisuus työllistävät tuhansia ihmisiä Suomessa. Puuta kasvatetaan, myydään, korjataan, kuljetetaan, jalostetaan ja kuljetetaan edelleen asiakkaille eri puolille maailmaa. Ketjussa on mukana monia osapuolia. Saumaton yhteistyö ja vastuullinen toiminta tuottavat hyvän lopputuloksen ja luo hyvinvointia. Ihmisten hyvinvoinnista huolehtimisen lisäksi oleellinen osa vastuullista toimintaa on luonnon huomiointi. Hyvin hoidetussa, monimuotoisessa metsässä on helppo hengittää ja rauhoittua, on kyse sitten taimikosta tai nuoresta tai varttuneesta metsästä. Elinvoimainen metsä on niin metsänomistajan kuin puun korjaajan ja jalostajan tavoite.
4
METSÄN HENKI 4/15
UPM on työskennellyt vuosikymmenten ajan määrätietoisesti metsien monimuotoisuuden edistämiseksi. Se on merkinnyt tutkimusta ja yhteistyötä eri järjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa eri lajien elinolovaatimuksista ja tarvittavista toimenpiteistä, joilla lajien elinoloja talousmetsissä voidaan edistää. Toimintatapojen kehittäminen yhteistyössä eri osapuolien kanssa parantaa toiminnan tehokkuutta, lisää suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä maailmalla ja on perusta niin ihmisten kuin luonnon hyvinvoinnille.
”TEKEMÄLLÄ OPPII.”
Partion perusajatus toimii niin kahvinkeitossa kuin metsänhoidossakin. Antti Koistisella ei kauan kestä, kun kahvit jo kiehuvat lainakeittimellä.
Hyviä lukuhetkiä! AILI PIIRONEN,
päätoimittaja
34
PÄÄKIRJOITUS
YRITTÄJÄT OVAT OLEELLINEN OSA VASTUULLISTA HANKINTAKETJUA vuoden: hankimme puuta ja hoidamme metsiä. Lähes kaikki näihin toimintoihin liittyvät työt tekevät avainyrittäjämme. Töiden teettäminen ulkopuolisilla palveluntarjoajilla ei kuitenkaan vähennä vastuutamme huolehtia toiminnan kestävyydestä. Päämääränämme on pitkäjänteinen ja elinvoimainen metsätalous ja sen mahdollistama kansainvälisesti kilpailukykyinen metsäteollisuus. Lopputuotemarkkinoilla vastuullisuus ei ole enää erottava kilpailutekijä vaan perusolettamus, on kyse sitten mäntysahatavaran myynnistä tai puunkorjuupalvelujen tuottamisesta. Pikavoittoja ei ole tarjolla!
TOIMIMME METSÄSSÄ YMPÄRI
ja metsänhoitotöitä tekevistä avainyrityksistämme ovat olleet jo vuosikymmeniä yhteistyökumppaneitamme ja varmistaneet toiminnallaan sekä metsänomistajien että tehdasasiakkaidemme hyvän palvelun vastuullisesti. Kannattava, kilpailukykyinen ja vastuullisesti toimiva yritys pystyy huolehtimaan niin taloudellisesta kuin sosiaalisesta ja ekologisestakin vastuustaan. Tällaisen yrityksen toiminta on pitkäjänteistä ja se pystyy kehittämään toimintaansa. Avainyrittäjämme ovatkin innokkaita toiminnan kehittäjiä ja halukkaita laajentamaan palvelutarjontaansa tarpeen mukaan.
aikana. Pystymme myös todentamaan asiakkaillemme aukottomasti hänelle toimitetun tuotteen koko toimitusketjun sekä sen raaka-aineena käytetyn puun alkuperän. SUURIN OSA KÄYTTÄMÄSTÄMME
puusta on peräisin joko PEFCTM- tai FSC® VHUWL¿RLGXLVWD PHWVLVWl 6HUWL¿kaatit asettavat omat läpinäkyvyysvaatimuksensa sekä tiukat toiminnalliset kriteerit hankintaketjun kaikille toimijoille.
PEKKA PÖLLÄNEN
Resurssipäällikkö UPM
MONET PUUNKORJUUTA, -KULJETUSTA
yrittäjiltämme tinkimätöntä tilaajavastuuta, toiminnan ekologista kestävyyttä sekä taloudellista ja sosiaalista vastuuta. Arvot, konkreettiset teot ja pitkäaikainen sitoutuminen ovat vastuullisen toiminnan perusta. Nämä sekä toiminnan läpinäkyvyys ovat osa kriteeristöä, kun valitsemme yhteistyökumppaneita, ja avainyrittäjämme ovat sitoutuneet UPM:n arvoihin ja tapaamme toimia.
PALVELUN TILAAJANA EDELLYTÄMME
METSÄNHOIDON JA PUUNHANKINNAN tinkimätön osaaminen
ja ammattitaitoiset ja vastuullisesti toimivat yrittäjät takaavat, että pystymme varmistamaan metsien kasvun, laadukkaat palvelut metsänomistajille ja kilpailukykyisen raaka-aineen tehtaillemme myös tulevaisuudessa. Uudet investoinnit, innovatiivisuus ja kotimaisen raaka-aineen monipuolinen hyödyntäminen tarjoavat työllistämismahdollisuuksia maakunnissa ja hyvän kasvualustan avainyrittäjillemme. Metsään voi luottaa nyt ja tulevaisuudessa!
OLLI URP ELA
vastuullista toimintaa. Pääraaka-aineemme on uusiutuva, kotimainen puu, joka voidaan kierrättää useaan kertaan elinkaarensa
PUUN JALOSTUS ON
”LOPPUTUOTEMARKKINOILLA VASTUULLISUUS EI OLE ENÄÄ EROTTAVA KILPAILUTEKIJÄ VAAN PERUSOLETTAMUS.”
LEDARE
FÖRETAGARNA ÄR EN VÄSENTLIG DEL AV EN ANSVARSFULL ANSKAFFNINGSKEDJA VÅR VERKSAMHET I skogen pågår året om: vi anskaffar virke och sköter om skogen. Nästan allt detta arbete utförs av våra nyckelföretag. Att arbetet görs som utomstående tjänster minskar ändå inte vårt eget ansvar att se till en hållbar verksamhet. Våra huvudmål är långvarigt och livskraftigt skogsbruk och dess möjligheter att ge en internationellt konkurrenskraftig skogsindustri. När man ser på slutproduktmarknaden är ansvarsfullhet inte längre en enskild PEKKA PÖLLÄNEN
Resurschef UPM
”PÅ SLUTPRODUKTMARKNADEN ÄR ANSVARSFULLHET INTE LÄNGRE EN ENSKILD KONKURRENSFAKTOR.” konkurrensfaktor, utan det är utgångspunkten, vare sig det gäller försäljning av sågvaruprodukter eller producerande av virkesdrivningstjänster. Det ges inga snabbvinster! virkesdrivnings-, virkestransport- och skogsvårdsnyckelföretag har i tiotals år verkat som våra samarbetspartners och säkerställt vår verksamhet både med skogsägarna och med våra fabrikskunder genom att utföra sina tjänster på ett ansvarsfullt sätt. Ett hållbart, konkurrenskraftigt och ansvarstagande
OLLI URPELA
MÅNGA AV VÅRA
fungerande företag förmår att bära sitt ansvar ekonomiskt, socialt och ekologiskt. Ett sådant företags verksamhet är långvarig och företaget klarar av att utveckla sin verksamhet. Våra nyckelföretagare är också ivriga utvecklare av verksamheten och villiga DWW XW|ND VLQD WMlQVWHXWEXG HQOLJW GH EHKRY VRP ¿QQV SOM BESTÄLLAREN AV tjänsterna förutsätter vi av våra företagare ett kompromisslöst beställaransvar, en ekologiskt hållbar verksamhet samt ekonomiskt och socialt ansvar. Värden, konkreta handlingar och långvarigt engagemang är grunderna för en ansvarsfull verksamhet. Dessa och verksamhetens transparens är del av kriterierna, när vi väljer våra samarbetspartners, och våra nyckelföretagare är engagerade att följa UPM:s värden och vårt sätt att verka.
är ansvarsfull verksamhet. Våra huvudsakliga råvaror är förnybart, inhemskt trä, YLONHW NDQ nWHUDQYlQGDV ÀHUD JnQJHU RP XQGHU VLQ livstid. Vi kan också visa våra kunder en oavbruten funktionskedja för de produkter som levereras från oss samt ursprunget för den råvara som vi använder. FÖRÄDLING AV VIRKE
MERPARTEN AV DET virke vi använder kommer antingen från PEFCTM- eller FSC® FHUWL¿HUDGH VNRJDU &HUWL¿NDWHQ VWlOOHU VLQD HJQD NUDY Sn WUDQVSDUHQV samt stränga funktionella kriterier på alla funktionärer inom anskaffningskedjan.
och virkesanskaffningskunnande samt yrkesskickliga och ansvarsfullt verksamma företagare ger garanti, att vi kan säkerställa skogens tillväxt, kvalitetstjänster till skogsägarna och konkurrenskraftiga råvaror till våra fabriker också i framtiden. Nya investeringar, innovation och ett mångsidigt utnyttjande av den inhemska råvaran erbjuder sysselsättningsmöjligheter på landsbygden och en bra tillväxtgrund för våra nyckelföretagare. Det går att lita på Skogen nu och i framtiden! ETT ABSOLUT SKOGSVÅRDS-
LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE ZZZ VNRJVYlUOG ¿
4/2015 KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen
metsaviestinta@upm.com
ISO MUTTA HYVÄTAPAINEN
HCT-puutavara-auto kuljettaa täysiä lasteja terminaalista ja UPM:n tehtailta toiselle. METSÄSUUNNITELMA HUOMIOI RIISTAN
Riistapainotus ei vaikuta metsän tuottavuuteen. KOPIOPAPERI PITÄÄ PINTANSA
Digitaalisen mediasisällön lisääntyminen jopa tukee paperin kysynnän kasvua. 14
Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista:
W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I
Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.uusimetsanomistaja.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Matti Varho, Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 53 000. 18. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa.
20 VUOTTA UPM:N MONIMUOTOISUUSOHJELMAA
Lähtökohtana on huomioida luonto osana kestävää metsätaloutta. 14
Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa.
Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille.
METSÄN HENKI 4/15
PEFC/02-31-120
7
UUTISET
UPM
80 VUOTTA VIILUN SORVAUSTA VUOHIJÄRVELLÄ KOUVOLAN VUOHIJÄRVELLÄ SIJAITSEVALLA
UPM:n Kalson viilutehtaalla järjestettiin 29.8. avoimien ovien päivä tehtaan 80-vuotistaipaleen kunniaksi. Vuonna 1934 perustettu ja seuraavana vuonna vanerituotannon aloittanut tehdas keskittyi vuonna 1986 pelkästään parketissa käytettävän taustaviilun sorvaukseen. Hitaasti kasvanut järeä kuusitukki on parketin taustaviilulle juuri oikea raaka-aine. www.upm.fi
8
Metsätilat kiinnostavat
Ovathan kuitit tallella veroilmoitusta varten?
UPM:N MYYTÄVÄT METSÄTILAT ovat kiinnostaneet niin sijoittajia kuin yksityisiä metsänomistajiakin. Kaikista vuoden aikana julkaistuista suurista tilakokonaisuuksista on saatu useita tarjouksia ja kauppoja on solmittu tasaiseen tahtiin. Ostajat tietävät, että UPM:n myymät tilat ovat hyvin hoidettuja ja niistä saatavat tiedot pitävät paikkansa.
VUOSI VAIHTUU JA veroilmoitusaika lähenee. Tarkista, että metsäverokirjanpitosi on ajan tasalla ja tarpeelliset kuitit ovat tallella metsäveroilmoituksen tekoa varten. UPM Kumppanuus- ja UPM Oiva -asiakkaana voit tehdä kanssamme myös UPM Metsäveropalvelusopimuksen.
METSÄN HENKI 4/15
Hankinta- ja käteiskauppapuun mittaustapa muuttuu puutavaraautojen kuormainvaakaa hankinta- ja käteiskauppapuiden mittauksessa. Tavoitteena on tarkka ja oikeudenmukainen puutavaran mittaus. Uuteen menettelyyn on siirrytty osittain jo syksyn aikana. Pystypuukauppapuiden mittaustapa säilyy entisellään.
UPM SIIRTYY KÄYTTÄMÄÄN
l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I SARIINA VIERIMAA / VASTAVALO.FI
UPM METSÄPALVELUILLA VAIVATONTA TUOTTOA JA METSÄNHOITOA Mitä metsäsi ja Sinä tarvitsette? Räätälöimme puukaupan ja metsäpalvelut tarpeittesi ja mahdollisuuksiesi mukaan • Puukauppa • Hakkuun suunnittelu ja valmistelu • Harvennushakkuut ja päätehakkuut • Korjuutyön valvonta • Viranomaisilmoitukset • Vuosi-ilmoitukset • Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava ava • Metsäkäynti puukaupan yhteydessä essä • Palvelubonus • Ennakkomaksu • Menekkitakuu • Hintatakuu • Tuplabonus
Käteviä paketteja, joilla autamme ylläpitämään metsäsi kuntoa ja arvoa UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsän tilannekartoitus UPM Sukupolvenvaihdos UPM Metsänuudistaminen minen UPM Taimikonhoito UPM Tuottotaimikko
Arvostamme palautetta SYYSKESÄSTÄ ALKAEN OLEMME lähettäneet tekstiviestikyselyn palvelumme onnistumisesta asiakkaille, joiden kanssa olemme tehneet puukaupan tai metsänhoitosopimuksen. Kyselyyn vastanneiden kommentit ovat meille arvokkaita, ja kehitämme toimintaamme niiden pohjalta. Keskimäärin palvelumme on arvioitu kiitettäväksi. Kokemusten kirjo on kuitenkin laaja. Viikon kuluessa sopimuksesta lähetetty kriittinen palaute ja siihen liittyvät epäselvyydet saadaan kuitenkin nyt selvitettyä tuoreeltaan.
UPM Metsänlannoituss UPM Metsän vesitaloudenhoito UPM Metsätie
Saatavilla rajoitetusti. Kysy lisää UPM:n metsäasiakasvastaavaltasi.
Yhteystiedot www.metsämaailma.fi tai p. 020 416 121
TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ
UUTISET
HYVÄN JOULUN TOIVOTUKSIN JA VUODESTA 2015 KIITTÄEN UPM Metsä
UPM KOULUTTAA TULEVAISUUDEN AMMATTILAISIA
UPM:N SÄÄTIÖ TUKEE PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSTÄ URUGUAYSSA UPM:N SÄÄTIÖ, FUNDACIÓN UPM, edistää maaseudulla sijaitsevien yhteisöjen kehitystä ja kasvua pitkällä aikavälillä yhteistyössä paikallisten sidosryhmien kanssa. Kumppaneitamme ovat muun muassa kansalaisjärjestöt, julkiset instituutiot sekä alueelliset ja kansalliset viranomaiset sekä muut toimijat, joiden päämääränä on yhteisöjen kehittäminen.
Uruguayn maaseudulla osa lapsista päättää koulunsa jo 12-vuotiaina. Heidän on vaikea päästä töihin, joihin vaaditaan ammatillista koulutusta. Säätiön ansiosta on pystytty pidentämään lasten koulunkäyntiä ja samalla parantamaan heidän työllistymismahdollisuuksiaan. www.upm.fi
oppisopimuskoulutuksen, jonka tavoitteena on kouluttaa 21 bio- ja metsäteollisuuden moniosaajaa tuotantolaitosten prosessitehtäviin Pietarsaaren sellutehtaalla ja Kaukaan sahalla Lappeenrannassa. Lisäksi vaneritehtailla Savonlinnassa, Joensuussa ja Mikkelissä käynnistyy vuodenvaihteessa kaksivuotinen levyalan ammattitutkintoon tähtäävä oppisopimuskoulutus. Koulutuspaikkoja on yhteensä 60, joista noin 40 on Savonlinnassa, noin 10 Joensuussa ja noin 10 Mikkelissä Pelloksen vaneritehtaalla.
UPM ALOITTAA KAKSIVUOTISEN
www.upm.fi
UPM
UPM käynnistää noin 1,5 vuotta kestävän Tulevaisuuden esimies -koulutusohjelman. Helmikuussa 2016 alkavaan ohjelmaan otetaan yhteensä kuusi henkilöä, jotka sijoittuvat Lappeenrantaan Kaukaan sellutehtaalle sekä Kouvolassa Kymin sellu- ja paperitehtaalle.
Huomioliivin käyttö parantaa näkymistä merkittävästi.
MOTOKUSKI KIITTÄÄ, KUN ILMOITAT TULOSTASI JA NÄYT TYÖMAALLA METSÄSSÄ LIIKKUJA SULAUTUU helposti maastoon, eikä motokuskikaan ehdi koko aikaa havainnoimaan työympäristönsä tapahtumia. Oman turvallisuuden takia on siis tärkeää, että kaikki hakkuutyömaan läheisyydessä liikkuvat soittavat ennen alueelle menoa motokuskille vierailustaan. Hakkuualueen laidalla on lappu, josta numero löytyy.
Käytä siis puukaupan yhteydessä saamaasi huomioliiviä aktiivisesti niin metsässä kuin pimeällä tiellä liikkuessasi.
10
METSÄN HENKI 4/15
l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM
VINKKEJÄ Lue tuorein puukauppakatsaus Onko metsäsi puuston arvokasvu siinä vaiheessa, että puukauppa on ajankohtaista?
Tutustu tapahtumatarjontaamme Ajankohtaiset tapahtumavinkit metsänomistajille.
Tilaa uutiskirjeemme
Puupohjainen Bio Verno -diesel vähentää autoilun lähipäästöjä merkittävästi.
Haluatko pysyä ajantasalla metsäasioista?
UPM BIOVERNOA
Uutisia ja blogeja
PÄÄKAUPUNKISEUDUN BUSSEIHIN
UPM:n blogilla on yli 20 aktiivista kirjoittajaa. www.metsämaailma.fi
BioVerno -dieselin erinomaiset ominaisuudet saivat lisävahvistusta, kun uusimmat tutkimustulokset osoittavat sen käytön vähentävän myös autoilun lähipäästöjä. Useita moottori- ja ajoneuvokokeita on toteutettu eri tutkimuslaitoksissa kuten VTT:llä, Vaasan yliopistossa ja kansainvälisesti tunnetussa ajoneuvoteknologian tutkimuslaitoksessa FEV:issä Saksassa. Suomalainen puupohjainen UPM BioVerno -diesel vähentää merkittävästi haitallisia pakokaasupäästöjä eli autoilun lähipäästöjä. KOTIMAISEN PUUPOHJAISEN UPM
UPM
Vesistö puhdistuu puusta.
TUTKIMUS EKOSYSTEEMIPALVELUISTA UPM JA SUOMEN ympäristökeskus (SYKE) ovat kehittäneet menetelmää, jolla voidaan arvioida puuntuotannon rinnalla metsästä saatavia muita hyötyjä eli ekosysteemipalveluja osana puupohjaisten tuotteiden ympäristövaikutuksia. Pilottitutkimuksessa tarkasteltiin sellutonnin valmistukseen tarvittavan puumäärän kasvatuksen vaikutuksia ympäristöön. Tutkimuksen kohteiksi valittiin metsien hiilinieluvaikutus, vesiensuojelu ja luontaisen metsälajiston ylläpito. Sellutonnia varten kasvatettava puusto puhdistaa elinkaarensa aikana keskimäärin yli 8 miljoonaa litraa vettä ja sitoo yli 4 000 kg hiilidioksidia.
www.upm.fi
UPM aloittaa UPM BioVerno -koeajot pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä yhdessä Helsingin seudun liikenteen ja VTT:n kanssa lokakuussa 2015 ja ne kestävät vähintään vuoden. Koeajoissa ovat mukana myös St1, Volvo ja Transdev Finland Oy. www.upmbiopolttoaineet.fi
UPM ALANSA PARAS KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSISSÄ paperi- ja metsäteollisuussektorin parhaaksi yritykseksi Dow Jonesin eurooppalaisessa ja globaalissa kestävän kehityksen indeksissä (DJSI) vuosiksi 2015–2016. UPM on mukana listauksessa jo neljättä kertaa peräkkäin. Indeksissä tarkastellaan maailman johtavia yrityksiä laaja-alaisesti taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Indeksi käyttää luokkansa paras -lähestymistapaa, jossa mukaan luetaan kaikilla toimialoilla yritykset, jotka suoriutuvat kilpailijoitaan paremmin kestävän kehityksen mittareilla arvioituna. UPM ON LISTATTU
www.upm.fi
METSÄN HENKI 4/15
11
UUTISET UPM
Turvallisuussovellus yksin työskentelevän turvana
UPM
MONET TOIMIHENKILÖMME JA metsurimme työskentelevät ja liikkuvat paljon yksin. Metsässä liukastumisen, kompastumisen, kaatumisen tai jonkun muun ikävän tapahtuman takia henkilö voi tarvita apua nopeasti. Näitä tilanteita varten UPM on kehittänyt henkilöstönsä käyttöön turvallisuussovelluksen, joka toimii älypuhelimessa. Henkilö kytkee sovelluksen päälle ja pois itse. Kun sovellus on päällä henkilön turvana on Kaipolan pääportin valvomon henkilöstö, joka seuraa, että järjestelmää käyttävät henkilöt tekevät asianmukaiset kuittaukset sovituin välein, tarkistaa tilanteen, jos kuittausta ei tehdä, ja tarvittaessa hälyttää paikalle apujoukot.
Eteran Työkykypalkinto 2015 UPM Silvestalle valitsi syyskuussa viisi finalistia vuoden 2015 Työkykypalkintoehdokkaaksi: eQ:n, Exoterikon, Herman Anderssonin, StaffPoint-konsernin ja UPM Silvestan. Kriteerinä oli suunnitelmallinen ja tuloksekas työhyvinvointityö. Sisustusarkkitehti, kuvanveistäjä Stefan Lindfors kiersi syys-lokakuussa tutustumassa finalistien toimintaan. 22.10. julkaistiin palkinnon saaja: UPM Silvesta. ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERAN RAATI
www.etera.fi
UPM-YRITTÄJÄT TURVATIIMI HENKILÖSTÖN JA YRITTÄJIEN henkilöstön työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat UPM:n toiminnan painopistealueita. Metsässä toimittaessa on aina tapaturmien riski ja hyvät ideat niiden välttämiseksi ovat tarpeen. Yrittäjien kokemusten keräämiseksi ja jakamiseksi UPM:n Puunhankinta ja metsätalous on perustanut UPM-Yrittäjät Turvatiimin, jonka jäseninä on tusinan verran korjuu-, kuljetus- ja metsänhoitotyöyrittäjiä. Tiimin tavoitteena on kehittää parhaita käytäntöjä henkilöstön työturvallisuuden edistämiseksi. UPM
UPM-Yrittäjät turvatiimi kokoontuu säännöllisesti kehittämään keinoja ehkäistä työtapaturmat.
12
METSÄN HENKI 4/15
SHUTTERSTOCK SHU UTTE TTERST RSTOC RST S OCK
Kemera-tukien käsittelyssä ruuhkaa KEVÄÄLLÄ PIKAVAUHTIA VOIMAAN tulleen uuden Kemera-lain mukaisten käsittely Metsäkeskuksessa on k i t rahoitusanomusten h it t kä itt l Suomen S M t äk k k ruuhkautunut. Rahoituspäätösten teko ja myös toteutusilmoitusten käsittely sekä maksut ovat viivästyneet. Huolellisesti täytetty hakemus nopeuttaa käsittelyä, ja ammattilaisemme hoitavat hakemukset asiakkaidemme puolesta. Kemera on hyvä kannuste tehdä metsänhoitotyöt ajallaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuista riippumatta metsien oikeaaikainen hoito on paras tapa parantaa tehokkaasti metsän tilaa ja tulevaisuuden tuotto-odotuksia.
www.metsämaailma.fi www.metsäkeskus.fi
LAURA VESA
LAKI & ASIANTUNTIJA
Omistan yhdesssä veljeni kanssa puoliksi (½ ja ½ ) metsätilan. Yhtymän verotettava metsätalouden pääomatulo verovuodelta oli 50 000 euroa. Verotetaanko 30 000 euron ylittävä tulo pääomatulon korotetun veroprosentin mukaan? 1
tekee itsenäisen metsätalouden veroilmoituksen, mutta yhtymä on verotuksessa vain verotettavan tulon laskentayksikkö. Yhtymän verotettava tulo jaetaan sen osakkaille verotettavaksi tuloksi yhdessä osakkaan omissa nimissä saadun tulon kanssa. Yhtymästä teille molemmille jaetaan henkilökohtaisesti verotettavaksi tuloksi osuuksien mukaisesesti 25 000 euroa. Mikäli teillä on samana vuonna metsätalouden pääomatulojen lisäksi omissa nimissä saatua pääomatuloa siten, että osakkaan verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, tämä 30 000 euroa ylittävä tulo verotetaan pääomatulon korotetun veroprosentin mukaan.
HEIKKI KALVILA
Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä
Jos tilan osto ei toteudu, tällaiseen tilaan kohdistuneet tutustumismenot eivät ole vähennyskelpoisia. Ostettuun metsätilaan kohdistuvat matkakulut ovat osa tilan hankintamenoa, ja tällaiset matkakulut vähennetään metsäverotuksessa metsävähennyksenä sitä koskevan sääntelyn mukaisesti. KALVILA:
KALVILA: Yhtymä
Ostin noin neljä vuotta sitten isältäni metsätilan. Kauppahinta jäi silloin velaksi. Isäni kuoli yllättäen noin kuukausi sitten. Osa metsätilan kauppahintavelasta oli silloin vielä maksamatta. Miten maksamatta ollut velan määrä käsitellään perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa? Meitä on perillisinä kolme sisarusta. 2
Perittävän saamiset merkitään vainajan varoina perukirjaan. Mikäli velka oli korollinen, saamisen nimellisarvoon lisätään sille kertynyt korko. Perittävälle vielä maksamatta ollut kauppahintavelan määrä tulee näin perintöveron kohteeksi. Silloin kun pesän varoihin kuuluu saaminen kuolinpesän osakkaalta, on se perinnönjaossa annettava velallisosakkaalle, sikäli kuin hänen perintöosuutensa siihen riittää. Velka sammuu, kun velka ja sitä vastaava saaminen ovat samassa kädessä.
KALVILA:
Tarkoitukseni on ostaa lisää metsämaata, ja olen käynyt katsomassa muutamaa metsätilaa. Ovatko metsätilan ostoon liittyvät matkakulut vähennyskelpoisia metsäverotuksessa? 3
Olen yksi kuolinpesän neljästä osakkaasta sekä sisaruksesta. Olemme kaikki jo yli 70-vuotiaita. Nuorempaa sukupolveakin meillä on yhteensä kuusi jälkeläistä. Kuolinpesään kuuluu pelkästään noin 100 hehtaarin puhdas metsätila. Ositus kuolinpesän ja lesken välillä tehtiin jo vuosia sitten. Kuolinpesän osakkaiden lapsista kukaan ei ole halukas ostamaan metsätilaa omakseen, eikä myöskään kukaan osakkaista. Meidän jälkeemme nuoremman polven sisarusten ja serkkujen metsäyhtymä ei myöskään vaikuta toimivalta ratkaisulta, emmekä halua pilkkoa metsätilaa pieniksi tiloiksi. Suunnittelemme nyt kuolinpesän metsätilan liittämistä UPM Yhteismetsään. Miten yhteismetsään liittyminen auttaa metsätilan perinnönjaossa? 4
Kun tilan metsäalueet liitetään yhteismetsään, metsänomistajan kiinteistö saa liitettävän alueen arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Tässä tapauksessa kuolinpesän kiinteistölle rekisteröitäisiin annettavat yhteismetsäosuudet. Yhteismetsäosuuksien avulla voitte perinnönjaossa lopettaa kuolinpesän metsätilan yhteisomistuksen jakamalla osuudet kullekin kuolinpesän osakkaalle tasan perintöosuuksien mukaisesti, ilman että metsäalueita pilkotaan, eikä kenenkään teistä tarvitse sitoa rahavarojaan metsätilan ostoon. Jokainen teistä voi tämän jälkeen päättää itse omien yhteismetsäosuuksiensa luovuttamisesta. Osuuksia voi lahjoittaa omille lapsille tai jättää ne heille perinnöksi, jos metsänomistaja haluaa tulon yhteismetsästä itselleen, tai hän voi myydä osuuksia vapaille markkinoille. KALVILA:
METSÄN HENKI 4/15
13
YHTEINEN SAVOTTA
UPM UUDISTAA METSÄNHOIDON KÄYTÄNTÖJÄ JA EDISTÄÄ LUONNON MONIMUOTOISUUTTA YHDESSÄ TUTKIJOIDEN, VIRANOMAISTEN JA JÄRJESTÖJEN KANSSA. TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: VASTAVALO JA SHUTTERSTOCK
14
METSÄN HENKI 4/15
VILLE HEIKKINEN / VASTAVALO.FI
U
PM on strategisesti integroinut biodiversiteetin turvaamisen osaksi kestävää metsätaloutta jo 20 vuoden ajan. Yhtiö on 1990-luvulta asti toteuttanut metsien monimuotoisuusohjelmaa, jota on hyödynnetty Suomen lisäksi myös kansainvälisesti. Nykyaikainen metsätalous ei ole tinkinyt puuntuotannon tehokkuudesta, mutta puun lisäksi biodiversiteetti, vesien suojelu, ilmastokysymys ja metsien monikäyttö ovat nousseet keskeiseen asemaan. ”Lähtökohtana on ottaa luonnon monimuotoisuus huomioon osana kestävää metsätaloutta. Vaikka olemme metsien käytössä ensisijaisesti taloudellinen toimija, haluamme pystyä keskustelemaan muillakin kuin taloudellisilla argumenteilla”, kertoo UPM:n metsäasioista kansainvälisesti vastaava johtaja Timo Lehesvirta. Metsien monimuotoisuusohjelmaa on ollut kehittämässä laaja joukko asiantuntijoita ekologeista ja biologeista metsänhoitajiin. Lehesvirran mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä suojeluohjelma. ”Tarkoitus on ennen kaikkea kehittää toimintaamme yhdessä yhteiskunnan ja muiden toimijoiden kanssa. Isoa muutosta ei kukaan pysty toteuttamaan yksin.” Monimuotoisuusohjelman myötä muun muassa metsänhoidon päivittäiset ohjeet ovat uudistuneet perinpohjaisesti. ”Aikaisemmin tavoitteena oli
TIMO LEHESVIRTA
”HALUAMME PYSTYÄ KESKUSTELEMAAN MUILLAKIN KUIN TALOUDELLISILLA ARGUMENTEILLA.”
METSÄN HENKI 4/15
15
MUKANA LINTUTALKOISSA tärkeänä osana paikalliset yhteistyöhankkeet metsien biodiversiteetin säilyttämiseksi ja edistämiseksi. UPM on vuosien varrella toteuttanut useita projekteja BirdLife Suomeen kuuluvan Kanta-Hämeen Lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Hankkeisiin on kuulunut muun muassa metson ja teeren soidinpaikkojen ja reviirien kartoittamista ja seurantaa UPM:n omistamissa metsissä Harvialassa. ”Vuonna 2013 kunnostimme UPM:n tuella yhdistyksen lintutornia pitkospuineen sekä raivasimme kosteikkoaluetta Toivanjoen Natura 2000 -suojelualueella,” kertoo KHLY:n puheenjohtaja Juhani Kairamo. UPM on myös ollut usein mukana yhdistyksen vuosittaisissa linnunpönttötalkoissa lahjoittamalla puunrunkoja pönttöjen rakentamiseen. ”UPM on vastannut näiden materiaalien kuljetuksista, joten yhdistykselle ei ole tästä koitunut ylimääräisiä kustannuksia”, Kairamo sanoo.
METSIEN MONIMUOTOISUUSOHJELMAAN KUULUVAT
yhden puulajin monokulttuuri, mikä näkyy edelleen vanhemmissa havumetsissä. Nuoremmat metsät ovat rakenteeltaan aivan erilaisia,” Lehesvirta sanoo. TUTKIMUSTA JA TIETOA
Osana monimuotoisuusohjelmaa UPM toteuttaa säännöllisesti projekteja, jotka keskittyvät yksittäisiin lajeihin tai elinympäristötyyppeihin. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petteri Vihervaara on ollut mukana tekemässä ohjelmaan liittyviä tutkimuksia. ”Viimeksi olemme laskeneet sellutonnin vaikutusta erilaisiin ekosysteemipalveluihin eli ihmisen luonnosta saamiin hyötyihin. Mukana on ollut monipuolinen kokoonpano asiantuntijoita”, Vihervaara kertoo.
”VIIMEKSI OLEMME LASKENEET SELLUTONNIN VAIKUTUSTA ERILAISIIN EKOSYSTEEMIPALVELUIHIN.”
PETTERI VIHERVAARA
16
METSÄN HENKI 4/15
Aiempina vuosina Vihervaara on toteuttanut muun muassa lepakoiden radioseurantaa UPM:n metsätiloilla Janakkalassa. Isoviiksisiippojen selkään liimattujen lähettimien avulla saatiin tietoa lepakoiden ruokailu- ja piilopaikoista sekä kulkureiteistä. Tutkimuksen perusteella luotiin suositukset siitä, miten lepakoiden esiintymisympäristöjä voidaan huomioida talousmetsien hoidossa. MIKÄ IHMEEN PALVELU?
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvässä keskustelussa puhutaan usein ekosysteemipalveluista. Termillä tarkoitetaan luonnosta saatavia aineellisia tai aineettomia hyötyjä, jotka on pyritty arvottamaan taloudellisilla tai muilla mittareilla. Ekosysteemipalveluita voivat olla muun muassa luonnon säätelypalvelut, kuten veden ja ilman puhdistuminen, tuotantopalvelut, kuten puuntuotanto ja marjasadot tai kulttuuripalvelut kuten metsien virkistyskäyttö. Ekosysteemipalvelu voi kuitenkin käsitteenä tuntua erikoiselta. Miten luonto voi olla palveluntarjoaja? Sanavalinnan tarkoituksena onkin tehdä näkyväksi ja auttaa hahmottamaan luonnon arvoa yhteiskunnalle. ”Ekosysteemipalveluiden käsitteen avulla luonnon tarjoamista hyödyistä voidaan puhua käsitteillä, jotka tunnustetaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tässä keskustelussa taloudellinen arvo on vain yksi arvo muiden joukossa”, sanoo Vihervaara.
PENTTI KATAJISTO / VASTAVALO.FI
SUURALUEITA SUOJELUUN
Osana metsien monimuotoisuusohjelmaa UPM toteuttaa myös perinteistä metsien suojelua. Tähän asti merkittävin yksittäinen toimenpide on ollut Repoveden kansallispuiston perustamisen mahdollistanut 560 hehtaarin maalahjoitus vuonna 2001. Kouvolan Valkealaan ”MONIMUOperustetun kansallispuiston yhteyteen TOISUUDEN rauhoitettiin lisäksi UPM:n mailta 1 400 hehtaarin suuruinen AarnikotHEIKKENEMIkan metsä, joka on Suomen suurin NEN ON SUURI yksityinen suojelualue. UPM tukee WWF:n PerintömetsäGLOBAALI ohjelmaa, joka täydentää valtion RISKI.” tukemaa METSO-ohjelmaa. UPM on perustanut omille mailleen 14 Perintömetsä-aluetta. WWF:n kanssa yhteistyössä on myös laadittu valkoselkätikan turvaamista käsittelevä yhteinen opas metsäalan toimijoille. UPM:n metsissä on suojeltu kymmeniä tuhansia yksittäisiä avainbiotooppeja, kuten puronvarsia, lähteitä ja lehtolaikkuja. ”2000-luvun alussa meillä oli useamman vuoden kartoitusprojekti, jossa yhtiön mailta etsittiin ja kartoitettiin metsätalousmaisemissa LIISA ROHWEDER
”YKSITTÄINEN METSÄNOMISTAJA ON MONIMUOTOISUUDEN SUOJELUSSA TÄRKEÄSSÄ ASEMASSA.”
TIMO TANNINEN
sijaitsevia kohteita, joilla oli vähintään paikallista arvoa monimuotoisuuden säilyttämisessä. Mukana oli parikymmentä kesäharjoittelijaa sekä UPM:n työntekijöitä”, muistelee kartoituksia vetänyt Timo Lehesvirta. YKSITYISMETSÄT AVAINASEMASSA
”Ilmastonmuutos ymmärretään jo varsin hyvin yleisessä keskustelussa. Riskit ovat selvillä ja niiden vähentämiseksi tehdään toimenpiteitä. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on kuitenkin globaalisti ihmiskunnalle vähintäänkin yhtä iso riski”, sanoo Suomen WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder. ”Asia ymmärretään vasta mehiläiskatojen kaltaisista suurista romahduksista, mutta silloin voi olla jo liian myöhäistä.” METSÄN HENKI 4/15
17
LUONNONHOIDON AJOKORTTI
Etelä-Suomen metsistä 98 prosenttia on talouskäytössä, eikä odotettavissa ole, että tämä osuus kovin merkittävästi muuttuisi tulevaisuudessakaan. ”Se, mitä talousmetsissä tehdään, on hyvin tärkeää, ja on hienoa, että UPM on ottanut käyttöön ohjelman metsien monimuotoisuuden edistämiseksi”, sanoo ympäristöministeriön ylijohtaja ja luontoympäristöosaston päällikkö Timo Tanninen. Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Tannisen mukaan luonnonsuojelualueiden perustamisella on tässä tärkeä rooli, mutta se ei ole ainoa keino. ”Varsinkaan Etelä-Suomessa suojelualueverkosto ei yksinään tule koskaan riittämään. Yksittäinen metsänomistaja ja puuta ostava teollisuus ovat sen vuoksi tärkeässä asemassa.” Tanninen muistuttaa, että metsätalous on Suomessa aina perustunut kestävyyteen niin ekologisilla, taloudellisilla kuin sosiaalisillakin mittareilla, mutta painopisteet ovat vaihdelleet. Aiempina vuosikymmeninä puuntuotanto ja taloudelliset mittarit olivat keskiössä. ”Nykyään korostuu metsien monipuolisempi hyödyntäminen. Metsänomistajat painottavat tänä päivänä myös muita arvoja, kuten virkistyskäyttöä ja luonnonsuojelua”. KULLANARVOINEN LAHOPUU
Tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat biodiversiteettiä. WWF:n metsäasiantuntijan Annukka 18
METSÄN HENKI 4/15
UPM ESITTELI KULUVAN vuoden kesällä uuden internetpohjaisen sovelluksen luonnonhoidon osaamisen kehittämiseksi ja testaamiseksi. UPM:n Luonnonhoidon ajokortti on tarkoitettu kaikille taimikonhoitoa, maanmuokkausta, istutusta ja kannonnostoa tekeville yhtiön työntekijölle ja metsäyrittäijille. Marraskuussa järjestelmä laajeni kattamaan myös metsäkuljetukset ja hakkuut. ”Tähän mennessä yli 500 henkilöä on suorittanut ajokortin, ja uuden osion myötä suorittajia tulee saman verran lisää,” kertoo UPM:n ympäristöpäällikkö Sami Oksa. ”Jatkossa edellytämme testin hyväksyttyä suoritusta kaikilta, jotka meille näitä töitä tekevät.” Oksan mukaan luonnonhoidon ajokortin avulla voidaan todentaa työntekijöiden osaaminen myös uusien metsäyrittäjien kohdalla. ”Haluamme tarjota metsänomistajille parasta mahdollista palvelua, ja tämä on yksi tapa työn laadun kehittämiseksi. Organisaatiomme on maantieteellisesti hyvin hajautettu, joten järjestelmällä voidaan tehokkaasti lisätä tekijöiden osaamista koko maan laajuisesti.”
Valkeapään vuonna 2014 julkaistussa väitöstutkimuksessa kansalaiset nostivat luonnon monimuotoisuuden ylivoimaisesti tärkeimmäksi seikaksi, joka tulisi ottaa huomioon metsiä koskevassa päätöksenteossa. Mutta mitä yksittäinen metsänomistaja voi tehdä monimuotoisuuden turvaamiseksi? Vastaukset voivat olla hyvinkin yksinkertaisia. Suomen metsissä elää yli 20 000 eliölajia, joista neljännes tarvitsee lahopuuta elääkseen. Metsänhoidosta johtuva lahopuun vähyys on merkittävimpiä uhanalaisuuden syitä. ”Metsänomistaja ei välttämättä tule ajatelleeksi sitä, miten suuri osa esimerkiksi koko ekosysteemille elintärkeistä hyönteislajeista on riippuvaisia lahopuusta”, sanoo WWF:n Rohweder. Metsien monimuotoisuusohjelman toteuttaminen on parantanut UPM:n valmiutta myös eri standardien kehittämiseen. ”Esimerkiksi Suomen FSC®-standardissa on paljon meillä kehitettyjä kustannustehokkaita ympäristötoimenpiteitä, kuten säästöpuuryhmän poltto edullisena vaihtoehtona tuottaa elinympäristöjä paloriippuvaiselle lajistolle”, Timo Lehesvirta kertoo. ”UPM.n omien metsien rooli on ollut hyvin keskeinen kehitettäessä uusia käytäntöjä ja metsäpalveluja yksityisille metsänomistajille.”
VIERASKYNÄ
JYRKI KANGAS
metsäbiotalouden professori Itä-Suomen yliopisto, Joensuu
WIN-WIN-WIN – KESTÄVÄÄ METSÄBIOTALOUTTA KOTIMAISEN PUUN KÄYTÖN lisääminen voi koitua hyödyksemme niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin. Se antaa eväät vähintäänkin triplawintilanteeseen, kunhan pelaamme myös metsäpään kortit viisaasti. PUU ON SUOMEN tärkein uusiutuva luonnonvara. Metsät ja puubiomassa ovat perusta biotaloutemme kasvulle. Uusille biojalostamoille tarvitaan jopa 15 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa tai enemmänkin, jos kaikki esillä olleet investointisuunnitelmat toteutetaan. Ja siihen lisähakkuutarpeeseen päälle kuitupuun ”sivuvirtana” lankeavat tukit.
pinta-alaa lisätään olennaisesti, sillä on vääjäämättä vaikutuksensa esimerkiksi maisemiin, eliöstöön ja metsien virkistysarvoihin. Metsän eri käyttöjen yhteensovittaminen tulee entistäkin tärkeämmäksi. PATENTTIKEINO PARANTAA PITKÄJÄNTEISESTI
selvästi vähemmän kuin mitä puusto kasvaa, ja metsiin kertyy vuosi vuodelta lisää puuvarantoa. Tilastojen valossa on selvää, että metsissä on potentiaalia lisähakkuisiin. ”Hakkuuvajeen” kurominen umpeen ei kuitenkaan ole helppo rasti, vaikka kysyntää olisikin. Monien metsänomistajien puunmyynti voi olla melko tunnotonta kantohinnan muutoksille, muun muassa muiden kuin taloudellisten metsänomistustavoitteiden takia. Puun ostajan kannalta taas riittävä kantohinnan nosto voisi olla taloudellisesti kestämätöntä. Puun mobilisointiin tarvitaankin metsäpolitiikan apuja – kuitenkin ennemmin porkkanoita kuin sosiaalisesti kestämättömiä ja markkinatalouteen sopimattomia pakkoja. SUOMESSA HAKATAAN METSIÄ
TALOUDELLISEN KESTÄVYYDEN NIMISSÄ koko ketjun kaikkien vaiheiden on oltava kannattavia siemenestä lopputuotemarkkinoille asti. Biotalousbuumin tuoman puun lisätarpeen kattaminen kotimaisella puulla on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpää kuin puun tuonti. Se tuo metsätalouden ja puunhankinnan eurot ja työpaikat kerrannaisvaikutuksineen kotimaan talouksiin. SAMAAN AIKAAN KUN hakkuita tarvitaan lisää, metsien muukin biotalouskysyntä kasvaa – kuten luontomatkailu ja hyvinvointipalvelut. Jos hakkuu-
hakkuiden lisäämisen kestävyyttä ja puuntuotannon tehostamisen hyväksyttävyyttä, vaikka se äkkiseltään voikin tuntua yllättävältä. Jos pystyisimme tuottamaan talousmetsissä puuta rutkasti enemmän kuin nyt, puuta voitaisiin hakata lisää kasvattamatta hakkuupinta-aloja. Keinoja siihen jo on, mutta hehtaarisadon kannattavaan nostoon kaivataan lisääkin innovaatioita. Samalla hiiltä sitoutuisi metsiin ja puusta tehtyihin tuotteisiin entistäkin enemmän. HAKKUIDEN LISÄÄMINEN KESTÄVÄSTI Suomen metsissä on mahdollista. Ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi sekä lisähakkuiden hyväksyttävyyden parantamiseksi on tarpeen samalla pystyä tehostamaan puuntuotantoa – enemmän motteja samalta kokonaishakkuualalta tai vastaavasti sama määrä motteja pienemmältä hakkuualalta. NYKYMETSÄTALOUDEN HAITALLISET VAIKUTUKSET
liittyvät enemmän hakkuualaan kuin hakkuiden mottimääriin, vahvat positiiviset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset puolestaan mottimääriin. Kestävien hakkuumahdollisuuksien nostaminen puuntuotantoa tehostamalla antaisi samalla tilaa metsän eri tavoitteiden ja käyttömuotojen yhteensovittamiselle tilanteessa, jossa hakkuumääriä pitää selkeästi lisätä. Siis moniwintilanne. METSÄN HENKI 4/15
19
INFOGRAFIIKKA: TERO HARSUNEN
ISO
MUTTA HYVÄTAPAINEN
ORPE KULJETUKSEN SUUREN HYÖTYKUORMAN (HCT) PUUTAVARAAUTO AJAA PUUTA UPM:N TEHTAILLE SAIMAAN YMPÄRISTÖSSÄ.
Tutkimushankkeen tiedot Trafi myönsi poikkeusluvan 94 tonnin kokeiluyhdistelmälle vuoden 2014 syyskuussa. Tavoitteena on kehittää päätieliikenteeseen sopiva ympäristöystävällinen, turvallinen ja tehokas puutavarayhdistelmä. Tutkimushanketta koordinoivat Metsäteollisuus ry ja Metsäteho.
KUORMAN PAINOJAKAUMA JA SEN VAIKUTUS • Tiestöön kohdistuvat teli- ja akselimassat nykyisiä yhdistelmiä pienemmät. • Tierasitus pienenee myös autojen lukumäärän vähetessä. • HCT-yhdistelmä liikkuu ainoastaan poikkeusluvassa määritellyllä reitillä pääteitä pitkin.
20
PERUSTEITA REITTIVALINTAAN • Tutkimusauto ajaa vain Saimaata ympäröivällä päätieverkolla. • Terminaalivarastoissa varastoidaan puutavaralajit, joita kyseisellä laitoksella ei käytetä.
KULJETTAJAN VAATIMUKSET
PÄÄSTÖVAIKUTUKSET
• HCT-yhdistelmän kuljettajalta edellytetään normaalin raskaan ajoneuvon kuljettajan pätevyyden lisäksi erillistä käyttö-, hallinta- ja turvallisuuskoulutuksen suorittamista.
• CO2-päästöt ja polttoainekulutus laskevat suhteessa hyötykuormaan.
METSÄN HENKI 4/15
SAVONLINNA • koivutukki
AJAMINEN • HCT-yhdistelmän ajaminen ei ole haastavampaa kuin muunkaan raskaan yhdistelmän ajaminen. • Nopeus liikenteessä sama kuin muulla raskaalla liikenteellä.
PELLOS • kuusitukki
KAUKAS • koivu- ja havukuitupuu • mänty- ja kuusitukki
KYMI • koivu- ja havukuitupuu KOTKA
AUTO KULJETTAA TÄYSIÄ LASTEJA TERMINAALISTA JA UPM:N TEHTAASTA TOISEEN.
LIIKENNETURVALLISUUS • HCT yhdistelmä tehostaa kuljetuksia, jolloin sen haitat ja toimintaan liittyvät riskit vähenevät. • Käytössä uusin ja tehokkain saatavilla oleva jarrutusjärjestelmä, joka parantaa ajoneuvon hallintaa jarrutettaessa. • Stabiliteetti esimerkiksi väistötilanteissa perinteistä yhdistelmää parempi.
KOKONAISLOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN • Yksittäisten puutavaralajien keräily ja käyntikerrat alemmalla tieverkolla vähenevät. • Liikennemäärä pääteillä ja tyhjänä ajo vähenevät.
Orpe Kuljetuksen HCT-yhdistelmän tekniset tiedot • Pituus noin 30–31 metriä eli henkilöauton mitan normiyhdistelmää pidempi. • Leveys 2,55 metriä. • Suunniteltu suurin tekninen kokonaispaino 102 tonnia, poikkeuslupa 94 tonnille. • Vetoautossa on 750 hv:n moottori. • Kuormatila noin puolitoista kertaa perinteistä puutavarayhdistelmää suurempi.
METSÄN HENKI 4/15
21
TEKSTI: PÄIVI STENROOS | KUVAT: LAURA VESA
PAPAN METSÄT
TUOTTAMAAN JANIKA JA RAMI HANNIALAN VIISIHENKINEN PERHE MUUTTI PARI VUOTTA SITTEN METSÄTILALLE EURAAN. TILAN KUNNOSTAMISESSA TARVITAAN INNOSTUSTA JA RUNSAASTI TYÖTUNTEJA, TOISINAAN MYÖS ASIANTUNTIJOIDEN APUA.
22
METSÄN HENKI 4/15
EURA
UPM:n metsäasiakasvastaava Anni Asikainen merkitsee ajouran paikkaa Janika ja Rami Hannialan metsätilalla Euralla.
M
ettään”, toteaa 2-vuotias Elias ilahtuneesti ja sovittelee jalkansa lämpimiin saappaisiin äitinsä Janika Hannialan avustuksella. Kirpeä pakkaspäivä vaatii kunnon varusteet. Perheen isommat lapset, 11-vuotias Emmiina ja 9-vuotias Valtteri, ovat jo lähteneet kouluun, joten Elias pääsee metsäretkelle aikuisten seurassa. Metsään menolle on tänään hyvä syy, sillä UPM Metsän metsäasiakasvastaava Anni Asikainen on tullut käymään. Tarkoituksena on käydä maastossa läpi muutamia kohteita, merkitä ajouria ja kuvioiden rajoja, jotta saadaan metsätöitä käyntiin. ”Tällä tilalla on kyllä paljon tehtävää, sekä hoitoa että hakkuuta, ja samalla hyvät mahdollisuudet kokeilla uusiakin metsänhoidon menetelmiä”, Asikainen toteaa. TILA 60-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN
Hakkuu- ja hoitorästejä selittää tilan historia. Janika ja Rami Hanniala muuttivat Euran Kauttualla sijaitsevalle tilalle virallisesti vasta pari vuotta sitten. Yhteensä noin 67 hehtaarin tilalla on jonkin verran peltoa, mutta enimmäkseen kuitenkin metsää.
METSÄN HENKI 4/15
23
Hannialoille vastuullisuus metsänhoidossa on sitä, että työt tehdään parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan ja pitkäjänteisesti, tuleviakin sukupolvia ajatellen.
”Pappani ja mummuni tekivät tässä elämäntyönsä, pellot olivat viljelyssä ja muutama lehmäkin tilalla oli. Pappa teki talvet metsätöitä, ja kun olin nuorena poikana mukana hommissa, niin hyvin rauhalliseen tahtiin niitä yleensä hoidettiin”, Rami Hanniala kertoo. Sen jälkeen, kun Ramin papan terveys ei enää sallinut tilalla asumista ja työskentelyä, vanha rintamamiestalo ehti olla seitsemisen vuotta tyhjillään. Metsissä tehtiin kiireisimpiä töitä Ramin isän johdolla. Janikan ja Ramin päätös asettua tilalle asumaan on tuonut muutoksia niin taloon kuin pelloille ja Tilalla on paljon metsiinkin. tehtävää ja remon”Meillä oli sellainen ajatus, että kaikki toitavaa. Tavoitteena aloitetaan heti: viljelyt, talon remontti ja on että, kaikki olisi järjestelmällisemmät metsätyöt”, Rami Hankunnossa, kun perheen esikoinen Em- niala naurahtaa. ”Ja niinhän me olemme tehneetkin. Tuommiina pääsee ripille. me vähitellen tätä tilaa nykypäivään jostain Aikaa on siis noin neljä vuotta, toteaa 60–70-luvulta, jonne aika näyttää täällä pysähtyneen”, Janika Hanniala jatkaa. Janika Hanniala. ONNEKAS SATTUMA VAUHDITTI METSÄTÖITÄ
Tellu-koira haukahtelee toiveikkaasti mutta saa jäädä pihalle, kun muu väki suuntaa maastotöihin. Kauas ei tar24
METSÄN HENKI 4/15
vitse mennä, sillä ensin katsotaan suulin kulmalle sopiva varastoalue ja lähdetään siitä merkitsemään ajouraa metsään. ”Tuossa on meidän suppilovahveropaikka”, Janika Hanniala näyttää. Elias käy kurkistamassa, mutta ainuttakaan sientä ei ole näkyvissä. Hakkuukuvion rajalla Asikainen ja Hannialat tutkivat maastoa, puita ja karttoja. Asikainen sitoo merkkinauhoja paikoilleen sitä mukaa, kun tarkka raja alkaa hahmottua, ja työ lähtee etenemään mukavasti. Janika Hanniala paljastaa, että taustalla on myös yksi onnekas sattuma. ”Meillä oli jo puhuttu siitä, että pelkästään omin voimin ja tiedoin emme näistä metsähommista selviä. Sitten kävi niin, että voitin keväällä Euran Pyhäjärvimessuilla tilanteeseen sopivan palkinnon”, hän kertoo. ”Totta, UPM Metsällä oli siellä arpajaiset, joiden pääpalkintona oli metsän tilannekartoitus. Janikallehan se sitten osui ja tehtiin viime kesänä”, Asikainen vahvistaa. Arpaonni potkaisi metsätöiden suunnittelun vauhtiin, ja Hannialat päättivät, että samalla ryhdytään rikkomaan rajoja. Siinä missä papan ajan metsä oli enemmänkin pahan päivän vara ja tarvepuiden noutopaikka, uusi sukupolvi haluaa panostaa metsän kestävään tuottoon. Yhteistyö UPM:n kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin, eikä vähiten siksi, että metsäasiakasvastaavan kanssa on helppo keskustella. ”Tykkään siitä, että meillä on suora yhteys isoon, kokeneeseen yhtiöön, eli voimme esitellä suunnitelmiamme Annille ja pyytää häntä kertomaan mielipiteensä asiantuntijana”, Rami Hanniala sanoo. UUSIA MENETELMIÄ
Lähin kuvio on ylitiheää, synkeää kuusikkoa ja selvästi perinteinen uudishakkuukohde. Hannialoita kiinnostaa kuitenkin myös uusien metsänhoitosuositusten mukainen metsän jatkuvan kasvatuksen periaate. Tilalla on siihen soveltuvia kohteita, joilla on sopivasti eri-ikäisiä ja -kokoisia puita. ”Niissä voidaan tehdä poimintahakkuita eli ottaa pois myös isoimpia puita. Näin tulee tilaa ja valoa, ja silloin metsän pitäisi lähteä uudistumaan luontaisesti”, Asikainen selittää. Poimintahakkuiden lisäksi jatkuvan kasvatuksen kohteissa voidaan tehdä myös pienaukkohakkuita. Tulevaisuus näyttää, miten kohteissa käytännössä toimitaan, syntyykö uutta taimikkoa ja kuinka metsänhoitoa jatketaan siitä eteenpäin. Tilan metsät ovat Rami Hannialalle toisaalta jo lapsuudesta tuttuja, toisaalta metsänomistajina Hannialoilla on paljon opittavaa – ja huomattavasti intoa oppimiseen. Homma otetaan haltuun, tuli mitä tuli, eikä neuvojen kysymistä ujostella.
”Esimerkiksi metsäkauppaa en ole ennen tehnyt. Olen nähnyt sivusta, kun isä teki, ja yrittänyt tutustua ja lukea, mutta ei se tietysti pelkästään lukemalla aukene”, Rami Hanniala toteaa. TYÖTÄ, JOLLA ON MERKITYS
Tavallisesti Rami Hanniala starttaa joka arkiaamu kuudelta päivätöihinsä Satakunnan keskussairaalan lääkintälaitehuoltoon. Janika Hanniala puolestaan on osa-aikaisena myyjänä paikallisessa Salessa. Ja tämän lisäksi siis metsätöitä, viljelyä ja talon remonttia niin sisällä kuin ulkonakin – pariskunta myöntää olleensa aina ahkeruuteen taipuvainen, välillä liiaksikin. ”Yksi syy siihen, että muutimme Ulvilasta tänne maalle, oli kuitenkin se, että kaipasimme muutosta oravanpyörään”, Janika Hanniala kertoo. ”Työmäärähän on tuplaantunut tänne tultua, mutta nyt työllä on koko ajan jokin tarkoitus”, Rami Hanniala jatkaa. Metsien suhteen Hannialoiden ensimmäinen tavoite on saada tilanne tasaannutettua niin, että kiireisimmin tekemistä vaativat hoito- ja hakkuutyöt saadaan hoidettua. Työmäärä on sen verran mittava, että siihen tarvitaan ulkopuolisia tekijöitä, mutta tulevaisuudessa Hannialoiden oma osuus töistä todennäköisesti kasvaa. Jo nyt listalla odottaa muutama kohde. ”Tuolla on esimerkiksi yksi kuvio, josta Anni sanoi, että kaikki kuuset pois. Se kuulostaa ihan selkeältä hommalta”, Janika Hanniala naurahtaa. ”Lisäksi metsänomistajia voi rohkaista esimerkiksi hakkuiden ennakkoraivaukseen ja varhaisperkaustyöhön, jos heillä vain riittää aikaa”, Asikainen jatkaa. Janika arvelee, että raivaussahaan tarttuminen voisi olla hyvä idea, ja Rami toteaa, että Hannialoiden talou-
dessa traktorin hytti voi olla yhtä hyvin emännän kuin isännänkin paikka. Lapset saavat osallistua kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaan, ja metsähommat ovat jo herättäneetkin heissä innostusta. ”Aika paljon olemme keskustelleet siitä, että lapsille pitää pystyä jättämään jotain. Hyviä kokemuksia luonnosta ja maaseudun töistä, kestävästi hoidettua metsää, kaikkea tällaista”, Hannialat toteavat. Asikainen laittaa viimeisen merkkinauhan paikalleen, ja kuvio on korjuuvalmis. Elias tietää, mitä seuraavaksi tehdään. ”Sitten mennään metsästä pois”, hän toteaa.
Oma palvelu uudelle metsänomistajalle UPM:n uusi www.uusimetsanomistaja.fi-verkkosivusto ja Uuden Metsänomistajan palvelu ovat uusille ja perustietoa tarvitseville metsänomistajille uudenlainen matalan kynnyksen tapa päästä alkuun metsäasioiden hoidossa. Sivuston chat-palvelun kautta tai soittamalla puhelinpalvelunumeromme saat lisätietoa.
Lue lisää osoitteesta www.uusimetsanomistaja.fi
METSÄN HENKI 4/15
25
TEKSTI JA KUVA: TERO IKÄHEIMONEN
UPM:N LAATIMA METSÄSUUNNITELMA VOIDAAN TEHDÄ MYÖS RIISTAN ELINOLOT HUOMIOIDEN. RIISTA PAINOTUS EI VAIKUTA METSÄN TUOTTAVUUTEEN. SH UT TE RS TO CK
RIISTAN
HUOMIOIMINEN TUKEE METSÄN MONIMUOTOISUUTTA
M
etsäsuunnitelma on metsänomistajan työkalu, joka laaditaan tavallisesti kymmeneksi vuodeksi. Suunnitelma pitää sisällään metsän hoitoon ja käyttöön liittyvät toimenpiteet kuviokohtaisine puustotietoineen. Metsänomistajan tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan metsäsuunnitelmaa painottaa eri tavoin, esimerkiksi riistan elinolot huomioiden. Tällöin suunnitelmaan kirjataan esimerkiksi riistan suosimia kosteikkoja, jotka jätetään raivaamatta. Myös metsän kerroksellisuudesta huolehditaan, jotta riistalla on luonnollisia paikkoja hakeutua katseilta piiloon. ”Ei ole niin tärkeää, mitä tehdään vaan mitä jätetään tekemättä”, sanoo UPM:n metsäasiantuntija Petri Ryöti. Metsäsuunnitelman ansiosta tiedot ovat kaikkien metsänkasvatukseen ja -hoitoon liittyvien osapuolien saatavilla: niin metsänomistaja, metsuri kuin hakkuukoneenkuljettajakin tietävät samaa suunnitelmaa katsoessaan, mitä metsässä on tarkoitus tehdä. ”On ensisijaisen tärkeää, että tiedot saadaan kartalle. Sitä kautta ne siirtyvät kaikille työntekijöille metsässä, eivätkä tiedot ole vain metsänomistajan päässä”, sanoo metsäasiakasvastaava Heikki Hujo UPM:ltä. METSÄ KÄYTTÖÖN MONIPUOLISESTI
Jyrki Sirola
26
METSÄN HENKI 4/15
Kiikoislainen Jyrki Sirola on yksi ensimmäisistä UPM:n asiakkaista, jonka tilalle on
Riistapainotteinen metsäsuunnitelma • Metsäsuunnitelma on metsätilalle tehty metsien hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsäsuunnitelma voidaan tehdä riistan elinolot huomioiden. Tavallisesti suunnitelma tehdään kymmeneksi vuodeksi ja siihen sisältyy metsäkartta kuviokohtaisine metsätietoineen ja toimenpide-ehdotuksineen.
Lue lisää osoitteesta www.metsämaailma.fi
1
3
2
1
Kuvio rajoittuu pohjoisesta päin isoon avosuoalueeseen. Kuviolla olevat ojat tukitaan, jolloin saadaan pesimäalueita ja tarpeellinen vaihettumisvyöhyke avosuon ja puustoisen suon reunalle.
3
Rakennetaan pesintäsaarekkeita linnuille. Ojaa levennetään ja penkoille kylvetään maa-artisokkaa ja monivuotista happaman maan nurmea.
KATSO VIDEO 2
Kuvio on hyvä pyyn elinympäristö, jossa kasvaa kuusta ja leppää. Lisäksi suon ja kivennäismaan reunalla on raivaamaton vyöhyke, joka säästetään jatkossakin. Puulajisuhteet säästetään jatkotoimenpiteissä.
© Maanmittauslaitos, lupa nro 39/MYY/15 UPM METSÄ
PVM 23.10.2015
Mittakaava 1:4500
riistapainotteisesta metsäsuunnitelmasta
Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan videon. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koodien lukusovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.
METSÄN HENKI H Karttalehdeta_UM34142
4/15
27
”RIISTA MERKKAA TIET JA POLUT, JOITA PITKIN SE KULKEE. LISÄKSI SE TARVITSEE TIHEIKKÖJÄ, JOIHIN PÄÄSEE SUOJAAN.” JYRKI SIROLA
tehty riistapainotteinen metsäsuunnitelma. Pääasiassa kasvatusmetsästä koostuvan tilan mailla on metsän monimuotoisuudesta ja riistan viihtyvyydestä huolehdittu jo vuosikymmeniä, mutta nyt tiedot ovat ensimmäistä kertaa kootusti yhdessä paikassa. Monialayrittäjä harjoittaa suomenlampaiden kasvatuksen ohessa myös matkailuliiketoimintaa Kiikoisista Enontekiölle. Yksi Taivaantulien lomapaikkojen valteista onkin juuri riistamatkailu. Sirolan mailla riistan huomioiminen on viety hyvin pitkälle. Kaikki ojanpenkat on tasattu ojitusten jälkeen ja kylvetty riistan ravinnoksi. Maastoon on myös rakennettu laskeutusaltaita ja kosteikkoja. Tulevaisuudessa pieniä jokia ja lampia on tarkoitus kaivaa lisää. Metsäsuunnitelma toimii samalla hankesuunnitelmana Ely-keskuksen suuntaan. ”Ei riista viihdy täysin hoitamattomassakaan metsässä. Se merkkaa tiet ja polut, joita pitkin se kulkee. Lisäksi riista tarvitsee tiheikköjä, joihin pääsee suojaan”, itsekin intohimoisesti metsästystä ja kalastusta harrastava Sirola kertoo. Ja tosiaan: laskeutusaltaan penkalla on maassa tuoreita kauriinjälkiä. Metsänkasvatukselle riistan huomioimisesta ei ole haittaa. Suunnitelmaa laadittaessa on aina tavoitteena, että metsä on omistajalleen myös tulonlähde. Parhaimmillaan kaikki hyötyvät: raivausten osalta voidaan välttää turhaa työtä ja saada säästöjä. Miten riistan elinoloista huolehtiminen on vaikuttanut metsiesi tuottoon, Jyrki Sirola? ”Parantanut sitä. Vuosikasvu on seitsemän mottia hehtaarilta eli täysin normaali.”
28
METSÄN HENKI 4/15
KYSYMYS & VASTAUS
SAMI OKSA
Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta @upm.com
ympäristÜpäällikkÜ UPM
PLNl PHWVlVHUWL¿RLQWLMlUMHVWHOPl VRSLL KlQHQ PHWVllQVl parhaiten. FSC:n ja PEFC:n perusvaatimukset ovat samanlaiset, eroja yksittäisissä vaatimuksissa on jonkin verran esimerkiksi suojavyÜhykkeiden leveydessä. MITÄ HYÖTYÄ METSÄSERTIFIOINNISTA ON METSÄNOMISTAJALLE?
MIKSI METSĂ„SERTIFIOINTIA TARVITAAN?
6HUWL¿RLQWL RVRLWWDD HWWl PHWVl RQ KRLGHWWX NHVWlYlVWL MD vastuullisesti ja metsänomistajan metsiä hoidetaan hyYLHQ Nl\WlQW|MHQ PXNDLVHVWL 6HUWL¿RLWX SXX RQ HWXVLMDOOD puuta ostettaessa, koska lopputuoteasiakkaat haluavat varmistua, että tuotteissa käytetty puu on peräisin kesWlYlVWL KRLGHWXLVWD PHWVLVWl 0HWVlVHUWL¿RLQQLOOD HGLVWHtään suomalaisten tuotteiden menestymistä kilpailluilla markkinoilla ja siten myÜs puun menekkiä. MITEN METSÄSERTIFIKAATIN SAA HANKITTUA?
Metsäteollisuustuotteiden lopputuoteasiakkaat haluavat varmistua, että tuotteissa käytetty puu on peräisin kestävästi ja vastuullisesti hoidetuista metsistä. FSCŽ- tai PEFCTM VHUWL¿RLQWL NHUWRR NXOXWWDMLOOH tuotteeseen käytetyn raaka-aineen täyttävän kestävän MD YDVWXXOOLVHQ KDQNLQQDQ NULWHHULW 0HWVlVHUWL¿RLQWL edistää metsäluonnon monimuotoisuutta, joka on perusta ihmisten tarvitsemille luonnon tarjoamille palveluille. Niitä ovat puu, monimuotoisuus, veden puhdistus, hiilen sidonta, kasvien pÜlytys, metsän virkistysarvot ja monet muut hyÜdyt.
3()& VHUWL¿NDDWLQ KDQNNLPLQHQ RQQLVWXX XVHLOOD WDvoilla. UPM tarjoaa kumppanuusasiakkailleen mahdollisuutta liittyä UPM:n hallinnoimaan PEFC-serti¿RLQWLU\KPllQ 0HWVlQRPLVWDMD YRL P\|V LOPRLWWDXWXD suoraan Kestävän metsätalouden yhdistyksen alueelliVHHQ VHUWL¿RLQWLU\KPllQ Wl\WWlPlOOl HULOOLVHQ KDNXORPDNNHHQ WDL N\V\l VHUWL¿RLQWLSDOYHOXD PXLOWD PHWVlDODQ toimijoilta. Yksityismetsänomistajat voivat liittyä UPM:n FSCU\KPlVHUWL¿NDDWWLLQ )6&Ž C109750). Keskustele asiasta tarkemmin metsäasiakasvastaavamme kanssa.
MITĂ„ METSĂ„SERTIFIKAATTEJA ON OLEMASSA?
KANNATTAAKO METSĂ„T SERTIFIOIDA MOLEMPIEN JĂ„RJESTELMIEN MUKAISESTI?
.DQVDLQYlOLVHVWL WXQQHWXLPPDW PHWVlVHUWL¿RLQWLjärjestelmät ovat FSC ja PEFC. Noin 10 prosenttia PDDLOPDQ PHWVLVWl RQ VHUWL¿RLWX QlLKLQ MlUMHVWHOmiin kuuluvien kansallisten standardien mukaisesti. (UL WDKRW RYDW OXRQHHW RPLD VHUWL¿NDDWWHMDDQ MD QH kilpailevat markkinoilla keskenään. Kiinnostus eri VHUWL¿NDDWWHLKLQ YDLKWHOHH ORSSXWXRWH MD PDUNNLQD aluekohtaisesti. Asiakas voi valita omiin tarpeisiinsa VRSLYLPPDQ VHUWL¿NDDWLQ
FSC ja PEFC painottavat eri asioita. MetsänomistaMDQ NDQQDWWDD DLQD KDQNNLD MRPSLNXPSL VHUWL¿NDDWWL 3()& Q WHKRNDV DOXHHOOLQHQ VHUWL¿RLQWLPDOOL MD ROHPDVVD olevat käytännÜt mahdollistavat siihen liittymisen helSRVWL 6XRPHVVD XXGHPSL VHUWL¿RLQWLMlUMHVWHOPl )6& puolestaan vaatii, että metsänomistaja perehtyy sen vaaWLPXNVLLQ HWXNlWHHQ MRWWD VHUWL¿RLQWL YRLGDDQ WHKGl
MITKĂ„ OVAT PEFC- JA FSC-SERTIFIOINNIN EROT?
PEFC:n kattavuus Suomessa on noin 90 prosenttia talousmetsistä. FSC:n kattavuus viisi prosenttia. Suurin RVD )6& VHUWL¿RLGXLVWD PHWVLVWl RQ VHUWL¿RLWX P\|V PEFC:n mukaan.
Metsänomistajan omat arvovalinnat ja metsätalouden tavoitteet sekä metsien rakenne ratkaisevat,
KUINKA SUURI OSA SUOMEN METSISTĂ„ ON SERTIFIOITU?
METSĂ„N HENKI 4/15
29
METSÄPALVELUT
Sukupolvenvaihdos
SUKUPOLVENVAIHDOS ONNISTUU
TILAA PIRSTOMATTA KANSALLINEN METSÄSTRATEGIA TÄHTÄÄ METSÄTILAKOON KASVUUN. TEKSTI: PÄIVI MÄKI | KUVAT: UPM JA SHUTTERSTOCK
muodoissaan, kuten perheiden ja sukujen yhteismetsät, SUOMALAISEN METSÄSEKTORIN YHTEINEN tavoite metsäsijoittajien yhteismetsät sekä ammattilaisvetoiset on suurentaa metsätilakokoa ja torjua tilojen pirstouyhteismetsät. tumista. Syyt tähän ovat selvät. Suuremmilla tiloilla on paremmat edellytykset aktiiviseen, pitkäjänteiseen ja kannattavaan metsänMETSIEN PIRSTOUTUMINEN VAANII omistamiseen ja metsäsijoittamiseen SUKUPOLVENVAIHDOKSESSA ”OSAKKAILLA ON kuin pienillä tiloilla. Tilakoon kasvu Yleisesti metsänomistajat haluavat siirtää KÄYTÄNNÖSSÄ parantaa edellytyksiä biometsätaloutemtilansa kokonaisina seuraavalle polvelle. me kasvulle. Samoin metsänomistajat haluavat sukuOLTAVA VALMIUS Yksityisten omistamien metsätilojen polvenvaihdostilanteessa kohdella lapKÄYDÄ KAUPPAA keskikoko on 30 hehtaaria. Maassamsiaan perintöoikeudellisesti tasapuolisesti. me on paljon pieniä tiloja, sillä noin 61 Monet syyt voivat kuitenkin johtaa TILOJEN MÄÄRÄprosenttia tiloista on alle 20 hehtaarin metsien pirstoutumiseen. Tila voi jakautua OSISTA.” kokoisia. Kansallisen metsästrategian esimerkiksi yhteisomistuksen lopettamitavoitteeksi on asetettu, että yli 50 hehsen seurauksena tai jos yhteisomistuksen HEIKKI KALVILA taarin metsätilojen osuus metsäpintavälttämiseksi kullekin lapselle luovualasta lisääntyy nykyisestä 57 prosentistetaan metsäpalsta yksinomistukseen. ta 70 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Yksittäisten päätösten ja valintojen taustalla heijastuvat Tilakoon kasvattaminen edellyttää paitsi pirstoutumimonesti vaihtoehdoista riippuen sukupolvenvaihdoksen sen välttämistä myös metsätilatarjonnan lisääntymistä verotus ja muut kustannukset. vapailla markkinoilla. Perinteisen henkilömetsänomisTilakokonaisuutta ja sen puustoa on kuitenkin hyvä tuksen lisäksi tarvitaan myös vaihtoehtoisia tapoja omis- tarkastella sukupolvenvaihdoksessa metsäsijoituksetaa metsää. Hyvä esimerkki siitä ovat yhteismetsät eri na tai yrityksen tuotantokoneistona, jossa puun kasvu
UPM Metsävarallisuuspalveluista apua
30
Metsätilan sukupolvenvaihdokseen • Autamme löytämään sinulle sopivimmat ratkaisut ja toteuttamaan metsätilan omistajavaihdoksen
Yhteismetsään liittymiseen • Hoidamme alueiden liittämisen UPM Yhteismetsään avaimet käteen -palveluna
Metsän arvon määritykseen • Pohjana on UPM:n tietojärjestelmässä ylläpidetty metsäsuunnitelma • Metsän arvio auttaa sinua hallitsemaan metsän omistajavaihdosta
Metsäverotukseen • Palvelumme auttaa sinua hoitamaan metsätalouden veroilmoitukset vaivattomasti • Lähetät vain tositteet, tilitoimisto laatii metsäveroilmoituksen ja säilyttää tositteesi
METSÄN HENKI 4/15
l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I
kerryttää tuottoa ja tuloa pitkässä sijoitushorisontissa. Helpot ratkaisut voivat mutkistua pitkässä juoksussa painottaa UPM Metsän lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila. ”Usein perheen metsien yhteisomistukseen ajaudutaan perikuntana metsänomistajan kuoltua. Tavallista on myös luovuttaa metsät sisaruksille yhteiseksi. On hyvä huomata, että esimerkiksi metsäkiinteistön lahjoittaminen sisarusten yhteisomistukseen on eräänlainen välitilavaihe. Yhteisomistukseen niin sanottuna yhtymänä on voitu päätyä esimerkiksi tasapuolisuuskysymysten vuoksi. Tai perhepiirissä ei haluta sitoa yhden sisaruksen rahavaroja perhemetsien ostoon. Jotta yhtymän metsätilakokonaisuus ei yhteisomistusta lopetettaessa pirstoudu, on osakkailla käytännössä oltava valmius käydä kauppaa tilojen määräosista. Eli tarvitaan yksimielisyys kauppahinnasta ja ostajasta sekä muilta osakkailta valmius myydä osuutensa. Tilanne monimutkaistuu edelleen, jos yhtymän osakkaina on jo kuolinpesiä osakkaineen.”
UPM Yhteismetsän hyödyt • Ammattilaiset huolehtivat puuston tuottokunnosta puolestasi • Osakkaana saat säännöllistä tuloa vaivattomasti • Sukupolvenvaihdos ja perinnönjako käy osuuksilla tasapuolisesti ja helposti • Yhteismetsään liitetyt metsät eivät pirstoudu
Soita ja kysy lisää Yhteismetsäpuhelin 0204 160016 www.metsämaailma.fi
KESKITETTY ISÄNNYYS TAI EMÄNNYYS PITÄÄ TILAT KOKONAISINA
Sukupolvenvaihdoksessa tilat voidaan pitää eheänä kokonaisuutena, mutta se edellyttää kauaskantoista suunnittelua. Kun sukupolvenvaihdos tehdään metsänomistajan elinaikana, käytössä on laajasti toimintavaihtoehtoja ja kaikki perheenjäsenet saman pöydän ääressä. ”Yhteisomistuksen välitila on ohitettavissa, mikäli metsä voidaan siirtää kaupalla yhdelle saajalle tai jos metsänomistaja voi lahjoittaa tai jättää perinnöksi metsän yhdelle saajalle ja tämän kanssasisaruksille vastaavasti muuta omaisuutta”, Kalvila kertoo. ”Monesti metsätilan varallisuusarvo on kuitenkin suuri eikä vanhemmilla ole mahdollisuutta esimerkiksi lahjoittaa metsäomaisuutta yhdelle ja muille lapsille euromääräi-
METSÄN HENKI 4/15
31
METSÄPALVELUT
Sukupolvenvaihdos
sesti kutakuinkin saman verran muuta metsänomistuksen keskittäminen yksiin omaisuutta.” käsiin voi suvun sisällä kaatua helposti ”YHTEISMETSÄ ON Tässä tilanteessa ratkaisu voi olla jo kauppahintakysymyksiin. Tämä luo metsien luovutus osittain vastikkeeltarvetta hakea myös vaihtoehtoja perinMETSÄTALOUDEN lisena, käytännössä lahjaluonteisella teisille henkilömetsänomistuksille.” HARJOITTAMISEEN kaupalla. Silloin ostajan maksamaa Hyvä ratkaisu, jolla suojata metsätilan kauppahintaa käytetään niin sanottupirstominen, on yhteismetsä. Tällöin sukuRÄÄTÄLÖITY na sisarosuuskorvauksena tilanpidon polvenvaihdokset ja perinnönjaot OMISTUSMUOTO.” jatkajan sisarusten perintöoikeudellisten tapahtuvat yhteismetsäosuuksilla eikä hyvitysvaateiden hoitamiseen. ”Metsän metsäalueisiin puututa. YhteismetsäosuukHEIKKI KALVILA arvion lisäksi kehitysennusteet metsia on esimerkiksi helppo lahjoittaa tai jasän tulevista tuloista ja menoista sekä kaa perintönä perhepiirissä tasapuolisesti. puuston arvosta ovat hyvä pohja paitsi ”Yhteismetsä on metsätalouden harjoitkannattavuuslaskelmille, myös oiva keino hallita perintamiseen räätälöity omistusmuoto. Monet perheet ja töoikeudellisia kysymyksiä”, Kalvila muistuttaa. suvut ovatkin perustaneet oman yhteismetsän metsiensä hallinnointiin. Valtaosin motiivina näissä on pirstomisen YHTEISMETSÄ SUOJAA PIRSTOUTUMISELTA välttäminen omistajavaihdoksissa sekä halu säilyttää suuren yksikkökoon mittakaavaedut metsätaloudesKalvilan mukaan pirstoutumisen riski lisääntyy ja sa. Ammattilaisvetoisena yhteismetsä tarjoaa lisäksi problematiikka monimutkaistuu edelleen, kun metosakkailleen huolettoman tavan saada säännöllistä tuloa säomaisuuden määrä ja arvo kasvaa. ”Isoissa metsämetsänomistuksestaan”, Kalvila tiivistää. tilakokonaisuuksissa ja laajoissa yhteisomistuksissa
METSÄN HYVÄ HOITO JATKUU YHTEISMETSÄSSÄ Hannu ja Sirkka Toivonen päätyivät tekemään metsäomaisuuden sukupolvenvaihdoksen yhteismetsäosuuksilla. He liittivät metsänsä UPM Keski-Suomen yhteismetsään ja lahjoittivat lapsilleen Päivi Uusitalolle ja Timo Toivoselle yhteismetsäosuudet vuonna 2015. ”Esittelin ratkaisun lapsille valmiina pakettina. Tässä ei tarvitse itse miettiä hakkaako vai hoitaa, eikä kamppailla veroilmoitusten kanssa. Kumpikaan lapsista ei ollut kovin kiinnostunut ottamaan metsää itselleen, joten tämä järjestely sopi oikein hyvin”, kertoo Hannu Toivonen. Hannu itse on tehnyt pitkän uran UPM:n puunhankinnassa ja hoitanut itse aktiivisesti vanhemmiltaan 1980-luvulla ostamaansa metsätilaa. ”Yhteismetsä oli meille sopiva ratkaisu, jolla vältyttiin metsän jakamiselta tai myynniltä. Metsä säilyy yhtenäisenä ja side metsään säilyy omalla tavallaan”, Hannu Toivonen tuumii. Viime vuodelta Toivosten vanhempi
KUHMOISISSA ASUVAT
32
METSÄN HENKI 4/15
polvi sai yhteismetsän osakkailleen jakamaa ylijäämää. Seuraavan kerran tuotto jaetaan uusien osakkaiden tilille. Korjaamoyrittäjänä toimivan Timo Toivosen mukaan ratkaisu on toimiva. ”Oma aika ei riitä kaikkeen, ja metsät tarvitsevat aikaa ja tekijää. Antaa ammattilaisten hoitaa.”
Metsätilan sukupolvenvaihdos hoitui Toivosten perheessä helposti. Vasemmalta pöydän ääressä yhteismetsäosuuksien saajina Timo Toivonen ja Päivi Uusitalo sekä luovuttajina Sirkka ja Hannu Toivonen. Takana Heikki Kalvila UPM Metsältä.
INNOVAATIO TEKSTI: NINA GARLO | KUVA: UPM
KOPIOPAPERI PITÄÄ PINTANSA
DIGITALISOITUMINEN MULLISTAA NOPEASSA TAHDISSA ERI TEOLLISUUDENALOJEN LIIKETOIMINTATAPOJA MAAILMANLAAJUISESTI. tukee tulostus- ja kopiopaperin kysynnän nykyisin maailmanlaajuisesti lähes yhtä paljon kuin noin kasvua. ”Tietoa halutaan vaihtaa entistä enemvuosikymmen sitten. Vaikka saturoituneilla Euroopan ja Yhdysvaltain markkinoilla män, ja tätä kautta myös tarve dokumenttien tulostamiseen kasvaa. Täysin kopiopaperin kysyntä laskee lievästi, Aasia, erityisesti Kiina, pitää huolen siitä, paperittomia konttoreitakin on kohtuullisen vähän, eikä näköpiirisettä kopiopaperin maailsä ole tähänkään oleellista manlaajuiset markkinat muutosta.” kasvavat edelleen. ”DIGITALISAATIO Digipainatus on vahvas”Maailmassa kuluteON MONELTA sa nousussa tällä hetkellä. taan keskimäärin noin 18 Myös erikoispaperilajiNLORD JUDD¿VWD SDSHULD OSIN JOPA en käyttö kopioinnissa asukasta kohti, ääripäinä LISÄNNYT PAPERIN yleistyy – esimerkiksi Yhdysvaltain 74 kiloa ja A5-kokoiselle paperille toisaalta Afrikan alle 3 KULUTUSTA.” printtaaminen. kiloa. Kiinassa paperia PETTERI KALELA käytetään tällä hetkellä noin 20 kiloa vuodessa LAADULLA ON VÄLIÄ asukasta kohden. Tämä UPM valmistaa laadukkaimerkitsee, että Aasiassa on valtava ta kopiopaperituotteita Suomen, Saksan ja kasvupotentiaali”, toteaa UPM Paper Kiinan tehtaillaan. ENA:n (Europe & North America) MHO ”Laadukas kopiopaperi on pölytöntä ja -liiketoiminta-alueesta vastaava johtaja riittävän jämäkkää, jotta sen liikkuvuus Petteri Kalela. kopiokoneessa on hyvä ja toisaalta sitä on Digitaalisen mediasisällön kasvu jopa miellyttävä pitää myös kädessä ja lukea.
KOPIOPAPERIA KULUU
Hyvän kopiopaperin tunnusmerkkinä on myös laadukas painojälki. Paperin väri on myös tarpeeksi vaalea, jotta se tarjoaa riittävän painojälkikontrastin.” UPM huolehtii siitä, että sen valmistamat paperituotteet täyttävät – jopa ylittävät – loppukäyttäjien tiukat kriteerit ja lainsäädännön asettamat normit yritysvastuuasioiden osalta. ”Meille on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki käyttämämme puukuitu tulee kestävistä lähteistä eikä trooppisia lehtipuita ole käytetty raaka-aineena. Asiakkaillemme tämä näkyy PEFC™- ja FSC®VHUWL ¿RLWXLQD WXRWWHLQD ´ .DLNLOOD 830 Q Nordlandin ja Kymin tehtailla valmistettavilla kopiopapereilla on EU Ympäristömerkintä, mikä on tae erinomaisesta ympäristösuorituskyvystä. ”Paperi on hyvin konkreettinen ja inhimillinen tuote. Sitä voi kosketella ja pitää kädessä, arkistoida ja tuhota ympäristöystävällisesti ja tietoturvallisesti. Joidenkin tutkimusten mukaan paperilta oppii paremmin kuin näytöltä. METSÄN HENKI 4/15
33
TYÖPAIKKANA METSÄ TEKSTI: LOTTA VAIJA | KUVA: JASKA POIKONEN
PARTIOLAINEN OPPII TEKEMÄLLÄ PARTION SYDÄN ON TOIMIMINEN LUONNOSSA. MAAMME SUURIN KASVATUSJÄRJESTÖ TARJOAA SOPIVASTI VASTUUTA KAIKENIKÄISILLE. Jokamiehen oikeudet määrittelevät partioon partiolaiselle, mitä metsässä saa 7-vuotiaana. Nyt, 26-vuotiaana tehdä. Ideologiaan kuuluu vankasti edelleen aktiivisena partiolaisena, myös se, mitä ei saa tehdä. Lapset Koistinen on vähän harmissaan ja nuoret kasvavat sudenpennusta sisätöiden valtaamasta ajankäytöskunnioittamaan luontoa. tään. Metsäasioita mahtuu onneksi ”Partioliikkeen perustaja, Robert silti jokaiseen päivään. Koistinen Baden-Powell, neuvoi partiolaisia toimii nykyään Suomen Partiolaisjättämään luontoon jälkeensä kaksi ten metsäryhmän puheenjohtajana asiaa: ei mitään ja ja on mukana maakiitoksen.” ja metsätalousminisKoistiselle partio teriön asettamassa ”YHDISTÄMME ja metsä ovat kansallisessa metsäSOPUISASTI METSÄN antaneet paljon neuvostossa. iloa, ystäviä ja ”Partio on muKÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ osaamista. Metsä kana nimenomaan ERI INTRESSEJÄ – JA antaa hänelle kasvatusjärjestötulevaisuudessa nä, joka yhdistää OLEMME SIINÄ toimeentulonkin. virkistystä, suojelua VIELÄPÄ AIKA HYVIÄ!” ”Opiskelen ja taloudellisen Aalto-yliopistossa käytön ymmärrystä ANTTI KOISTINEN biotuotetekniikkaa, toiminnassaan. Yhjossa tähdätään distämme sopuisasti luonnonvarojen kestävään käytmetsän käyttöön liittyviä intressejä töön.” – ja olemme siinä vieläpä aika Koistinen on myös metsänomistahyviä! Meillä on monipuolinen suhja. Suvun metsät kasvavat Heinäde luontoon ja paljon annettavaa vedellä Savossa. Ensi kesän tärkein yhteiseen keskusteluun metsiin ja metsä partiolaisille on sen sijaan niiden kestävään käyttöön liittyen. Hämeenlinnassa. Evon retkeilyalueelle nousee heinäkuussa 15 000 PARTIOSSA ELÄÄ VAHVANA arvostus partiolaisen voimin Suomen suurin metsää kohtaan. nuorisotapahtuma, Finnjamboree ”Meillä Suomessa hyvinvoivasta Roihu. metsästä riittää kyllä kaikille. Metsää saa ja pitää käyttää – monin tavoin.” ANTTI KOISTINEN LIITTYI
Partiojohtaja Antti Koistisen ohjenuorat: 1
Tekemällä oppiminen.
Vastuun jakaminen: Anna nuoremmille mielekästä vastuuta sopivankokoisina paloina. He kantavat sen kyllä!
2
Aivan kuin metsä sopii kaikenikäisille, niin sopii myös partioharrastus. Kokeneella metsänomistajalla on taatusti paljon jaettavaa partiolaisille.
3
4
Jätä metsään jälkeesi kaksi asiaa: ei mitään ja kiitos.
Lue lisää osoitteesta www.partio.fi www.mmm.fi www.roihu2016.fi
Partion uuden metsäohjelman myötä järjestö pyrkii ottamaan entistä suuremman roolin lasten ja nuorten metsäsuhteen kehittämisessä sekä metsäkokemuksen tarjoajana.
34
METSÄN HENKI 4/15
UPM ja Suomen partiolaiset yhteistyöhön UPM JA SUOMEN Partiolaiset ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on lasten ja nuorten metsäsuhteen vahvistaminen muun muassa tuottamalla metsäinen mobiilipeli partiolaisten käyttöön.
METSÄN HENKI 4/15
35
ETSITKÖ UUTTA KUMPPANIA? UPM Metsä Kumppanuussopimus on täysin uudistunut. Kun keskität metsäasiointisi meille, saat runsaasti rahanarvoisia etuja puukauppaan ja metsävarallisuutesi hoitoon. Kumppaninamme varmistat vaivattoman tuoton ja huolehdit metsäsi hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Sinulla on käytössäsi metsänhoidon parhaat osaajat aina, kun tarvitset meitä. Suunnitelmallista metsänhoitoa Kysy lisää UPM metsäammattilaiselta www.metsämaailma.fi tai soita 020 416 121.
TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ
UPM METSÄ