Metsän henki 3/2024

METSÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT – KASVU, MONIMUOTOISUUS, HYVINVOINTI

3/24

NÄIN UPM PALVELEE METSÄN­ OMISTAJIA 20 EDUNVAL­VON­TA­ VAL­TUUTUS ON SYYTÄ TEHDÄ AJOISSA 29

”Omassa metsässäni saan olla sellainen kuin olen” 12

PINTAA SYVEMMÄLLÄ SUPPILOVAHVERO

Suppilo­vahveroita löytää useimmiten sammaleen seasta.

2

–

METSÄN HENKI 3/24

Kuvauspaikka: Lieto, Varsinais-Suomi

SUPPILOVAHVERO on kuusenjuurisieni, joka viihtyy mainiosti kuusivaltaisissa sekametsissä. ”Löysin oman suppilovahveropaikkani nuoresta, 30-vuotiaasta kuusikosta”, sanoo UPM Metsän ympäristö­ asiantuntija Juha-Matti Valonen.

Sienillä on suuri merkitys puiden kasvulle. Tuskin on puulajia, jolla ei olisi juurisientä.

Hyöty on molemminpuolinen. Hienojakoinen sienirihmasto levittäytyy puun juuristoon, mikä tehostaa puun vedenottoa. Puu saa veden mukana sieneltä typpeä, fosforia ja kalsiumia, sieni puulta sokeria ja muita ravinteita.

Yhteistyötä kutsutaan symbioosiksi.

Tutkimusten mukaan ruokasienten sadot ovat kuusikoissa korkeimmillaan juuri ennen ensiharvennusta.

Harvennus­hakkuut eivät juurikaan vaikuta sienisatoihin, koska ne tehdään yleensä satohuipun jälkeen. ”Suppilovahvero on eteläisen Suomen laji, joka levittäytyy koko ajan pohjoisemmaksi. Liikun paljon Kainuussa, josta sitä löytyy kyllä.”

Suppilovahvero on ruokasienistä satoisin. Sen satokausi kestää elokuun alkupuolelta lumen tuloon asti. ”Suppilovahvero kestää pakkasta, ja niitä voi kerätä jopa jäätyneinä. Sieniä löytää usein sammaleen seasta kallion­ nyppylöiden ja rinteiden juurelta, jonne on kerääntynyt kosteutta.”

KUVA VASTAVA LO | TEKSTI JO UK O VUO REL A | ASIANT UN TIJ A JU H A- MATTI VALON EN

SIENET AUTTAVAT PUITA KASVAMAAN

3

SISÄLLYS 3/2024

18

30

20

2

28

Sienillä on suuri merkitys puun kasvulle

Mäntytukki hyödynnetään tarkasti Kaukaan sahalla

PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA

5

Tammen kasvatus vaatii ­metsänomistajalta aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta jos kasvatus onnistuu hyvin, se tuottaa perintöä jälki­polville. Haaveiletko tammimetsästä?

Lue ­vinkit ja ohjeet tammen kasvatukseen!

Sivu 18–19

Pääkirjoitus/Ledare

6 Ajankohtaista

12 21-vuotias metsänomistaja Miska Voutilainen peri metsän isältään

17 18

METSÄN HENKI Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere Päätoimittaja Virpi Mäenanttila Toimitusneuvosto UPM: Ilari Alaruka, Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Tomi Simola, Anna-Mari Syrjäläinen ja Matti Varho Tuotanto Genero Paino PunaMusta, Tampere Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2 Painosmäärä: 55 000, 23. vuosikerta ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2024.

Kannen kuva: Timo Seppäläinen

4

–

METSÄN HENKI 3/24

Edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä hyvän sään aikana

30 Uudistunut kestävä UPM Kasvu -kumppanuus

20

33

Yhdeksän tapaa, joilla UPM palvelee metsänomistajia

Metsien vuotuinen kasvu on lähes kaksinkertaistunut 50 vuodessa

26

34

Katsaus tämän hetken puumarkkina­tilanteeseen

Rauli Karppinen rakastaa polku­juoksua

Näkemys

Tammen kasvattaminen vaatii aikaa

29

UPM METSÄ

+ upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiili­applikaatio sovelluskaupastasi.

Mitä ­mieltä olet lehdestämme?

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/ota-yhteytta/ yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100. ­

UPM METSÄ SOMESSA

UPM METSÄ

facebook.com/ metsamaailma

+ Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen

instagram.com/ upm_metsa

+ upmmetsa.fi

youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa

metsäasiakasvastaava

• puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö ­ • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–16 • chat: arkisin 8–16 • palvelukeskus@upm.com

LEDARE

PÄÄKIRJOITUS

Menestytään yhdessä ASIAKKAAMME menestys ja hänen metsäomaisuutensa

hyvinvointi on meille UPM Metsällä yhtä tärkeää kuin menestyminen omien metsiemme hoitamisessa. Kasvu, monimuotoisuus ja hyvinvointi määrittävät kaikkea tekemistämme. Haluamme auttaa asiakkaitamme vaali­ maan metsäomaisuuttaan tavalla, joka säilyttää sen arvon myös tulevaisuudessa.

Olen työskennellyt UPM Metsän asiakaskokemuksen parissa kuluneet viisi vuotta ja nähnyt, kuinka valtavasti koko toimialamme ja ennen kaikkea UPM on kehittynyt metsänomistajien odotusten ja tarpeiden kokonais­ valtaisessa huomioimisessa.

Tavoitteemme on, että asiakas kokee meidät ennakoivaksi, luotettavaksi ja vaivattomaksi kumppa”Haluamme olla niksi. edellä­kävijä metsä­ Pysyäksemme mukana muuttuvassa osaamisessa ja ympäristössä seumetsien aktiivisessa raamme tarkasti, mikä hoitamisessa.” on metsänomistajille ja toimialalle ajankohtaista juuri nyt ja mitkä muutosvoimat ohjaavat tulevaisuutta.

Tärkeintä on kuunnella asiakasta ja reagoida hänen tarpeisiinsa.

Ylpeänä voinkin allekirjoittaa uuden visiomme, metsän tulevaisuuden tekijät – kasvu, monimuotoisuus, hyvinvointi, joka kumpuaa vahvasti juuri edellä mainituista asioista.

Käymme jokaisen UPM Kasvu -kumppanin kanssa keskustelun hänen arvoistaan ja tavoitteistaan metsän­omistajana. Näin voimme varmistaa, että metsää hoidetaan oikea-aikaisesti ja yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Tuote- ja palvelukehitys on meillä jatkuvaa.

Keväällä julkaisimme uusia luonnonhoitopalveluja liittyen kulotukseen ja ympäristötuen hakuun. Syksyn aikana ne saavat jatkoa ennallistamispalvelusta.

Haluamme olla edelläkävijä metsäosaamisessa ja metsien aktiivisessa hoitamisessa.

Tehdään yhdessä kasvava, monimuotoinen ja hyvinvointia tuottava tulevaisuuden metsä.

Tillsammans blir vi framgångsrika FÖR oss på UPM är framgång för kunderna och deras

skogsegendom lika viktig som framgång i vården av våra egna skogar. Tillväxt, mångfald och välbefinnande styr all vår verksamhet.

Vi vill hjälpa våra kunder att värna om sin skogsegendom på ett sätt som bevarar dess värde också i fram­ tiden.

Under de senaste fem åren har jag jobbat med kundupplevelse på UPM Skog och sett vilken enorm utveckling vår bransch och framförallt UPM har genomgått för att kunna beakta skogsägarnas behov och förväntningar på ett övergripande sätt.

Vårt mål är att kunden ska se oss som en proaktiv, tillförlitlig och smidig partner.

För att hålla oss ajour med den föränderliga miljön följer vi noggrant med vad som just nu är aktuellt för skogsägaren och branschen, samt vilka förändrings­ krafter som styr framtiden. Det viktigaste är att lyssna på kunderna och reagera på deras behov.

Jag skriver därför med stolthet under vår nya vision, Skapare av framtidens skog ” Vi vill vara en – tillväxt, mångfald, väl­ föregångare inom skogskun­ befinnande, som starkt anknyter till de ovannämnda skap och aktiv frågorna. skogsvård.”

Med varje UPM Tillväxt-­ partner för vi en dialog om hens värderingar och mål som skogsägare. På så sätt kan vi säkerställa att skogen sköts i rätt tid och i enlighet med de gemensamt överenskomna målen.

Vi utvecklar kontinuerligt våra produkter och tjänster. Under våren lanserade vi nya naturvårdstjänster i anslutning till hyggesbränning och ansökan om miljöstöd. Under hösten fortsätter vi med tjänster som fokuserar på återställande. Vi vill vara en föregångare inom skogskunskap och aktiv skogsvård.

Tillsammans skapar vi en framtidens skog som präglas av tillväxt, mångfald och välbefinnande.

JARMO HAKALA

JARMO HAKALA

Asiakaskokemuspäällikkö UPM Metsä

Kundupplevelsechef UPM Skog

5

AJANKOHTAISTA 3/2024

VERKKOPALVELU

1 Tarkista

Metsänomistaja voi tarkastella metsä­ omaisuuttaan vaivattomasti UPM Metsä -verkkopalvelussa. UPM Kasvu -kumppanuusasiakkaille julkaistut uudet metsäomaisuuden hoitotilanne­ mittarit näyttävät yhdellä silmäyksellä yhteenvedon kasvatusmetsien ja taimi­ koiden hoitotilanteesta ja auttavat näin metsänomistajaa ennakoimaan tulevia toimenpiteitä.

Mittarit kokoavat yhteen pienten ja varttuneiden taimikoiden sekä ­nuorten ja varttuneiden kasvatusmetsien hoito­ tilanteen.

Verkkopalvelussa näkyvät tiedot ja ehdotukset perustuvat metsäsuunni­ telmaan tai muuhun käytössä olevaan metsävaratietoon. Tämän vuoksi on tärkeää, että metsänomistaja muistaa ilmoittaa meille itse tehdyt hoitotyöt ja keskustella ehdotetuista toimenpi­ teistä metsäasiakasvastaavan kanssa.

Visuaalisesta mittarista on helppo seurata töiden kiireellisyyttä. Jos met­ sälle on ehdotettu hoitotoimenpidettä vuodelle 2021 eikä sitä ole vielä tehty, työn myöhästyminen näkyy punai­ sella. Jos hoitotoimenpide pitäisi tehdä vuoden kuluessa, tehtävä muuttuu kiireelliseksi ja sen väri oranssiksi. Kii­ reettömiä, keltaisella merkittyjä hoito­ toimenpiteitä on aikaa tehdä enintään seuraavan viiden vuoden ajan. Toteu­ tetut toimenpiteet näkyvät palvelussa vihreinä. upmmetsa.fi/verkkopalvelu

6

–

METSÄN HENKI 3/24

K U VA UPM

metsäsi hoitotilanne KUMPPANUUS

2 Kumppanuus ­kannattaa FSC®-sertifiointi (FSC C109750) ja suunnitelmallinen metsänhoito takaavat metsäsi hyvinvoinnin, monimuotoisuuden ja tuoton.

Metsänomistajana saat nyt kampanjaetuna metsäsuunnitelman hintaan 0 euroa, kun solmit kanssamme vähintään 500 m3 puukaupan ja teet tai uusit päättyvän FSC-sopimuksesi 31.10.2024 mennessä.

Etu on voimassa uusille ja nykyisille UPM Kasvu -kumppaneille.

FSC-sertifioitu puu on aina etusijalla UPM:n puukaupoissa, ja maksamme siitä hintalisää. Metsäsuunnitelman avulla tuot omat arvosi ja tavoitteesi näkyviksi ja voit vaikuttaa siihen, miltä metsäsi näyttävät tulevaisuudessa. Hyvän suunnitelman avulla tiedät aina, mitä toimen­piteitä metsäsi kaipaa ja milloin ne tulisi tehdä.

upmmetsa.fi/sertifioimetsasi

METSÄNHOITO

3 Syksyn

metsänhoitotyöt ovat käsillä Syksy on hyvää aikaa ruohoukselle eli heinäykselle, kun havupuiden vihreät taimet löytyvät helposti kellastuneen heinän seasta. Ruohouksella tarkoite­ taan pienten taimien vapauttamista kasvua häiritsevän kasvuston alta.

Se tehdään polkemalla, repimällä tai niittämällä pintakasvillisuus taimien ympäriltä. Apuvälineenä voit käyttää sirppiä, raivausveistä, ruoho­terällä varustettua raivaussahaa tai vaikkapa sählymailaa.

Loppusyksystä taimikko on hyvä tarkistaa. Marraskuusta lähtien voikin tehdä jälleen taimikonperkauksia sekä ennakkoraivauksia. Molempia töitä on mahdollista tehdä huhtikuuhun asti, mutta järkevintä työ on toteuttaa sil­ loin, kun lumi ei vaikeuta työskentelyä.

Havupuiden poistamiseen liittyy riski juurikäävän leviämisestä. Siksi suosittelemme, että taimikoiden per­ kaukset, joissa poistetaan havupuita, ajoitettaisiin marras-huhtikuun väli­ seen aikaan. upmmetsa.fi/metsanhoito

RAIKKAAT SYYSSÄÄT OVAT MONELLE HELTEIDEN JÄLKEEN HELPOTUS. Metsässäkin on mukava kulkea ja suunnitella tulevan vuoden hoitotöitä. Olisiko lehtipuiden määrää syytä lisätä? Muista liikkuessasi turvallisuus ja mukavuus.

KUVA U PM

Syksy on hyvä ajankohta taimikon ruohoukselle.

7

AJANKOHTAISTA 3/2024

KUVA VA STAVALO

Useat uhanalaistuneet lajit tarvitsevat elääkseen palanutta puuta.

LUONNONHOITOPALVELUT

Onnistunut kulotus Muuramessa Ensimmäinen UPM Luonnonhoitopalvelut -kokonaisuuteen kuuluva kulotus sujui suunnitelmien mukaan. Onnistumisen takasivat hyvät esivalmistelut.

8

–

METSÄN HENKI 3/24

UPM Metsä toteutti Muuramessa ensimmäisen UPM Luonnonhoito­ palvelut -kokonaisuuteen kuulu­ van kulotuksen. UPM huolehti koko kulotus­prosessista aina sen suunnitte­ lusta työn loppuunsaattamiseen asti.

Kulotuksella voidaan tarjota elin­ ympäristöjä lajistolle, joka on uhan­ alaistunut metsäpalojen tehokkaan torjunnan myötä. Varsinaisen kulo­ tuksen lisäksi palveluun kuuluu muun muassa kulotuskohteen valinta, metka-­ tuen haku asiakkaan puolesta, hakkuu, kulotustyön kattava vakuutus sekä jälki­sammutus ja vartiointi.

"Esivalmistelu UPM:n kanssa aloi­ tettiin hyvissä ajoin kohteen ­hakkuun yhteydessä, ja kävimme metsä­yhtymän omistajaporukalla myös paljon sisäistä vuoropuhelua toteutuksen reuna­ ehdoista ja riskeistä. Osan kuluista kattava metka-tuki auttoi päätöksen­ teossa", kertoo UPM Metsän Kasvu-­ kumppaniasiakas ja metsäyhtymän edustaja Pasi Vakaslahti.

Kulotuksen käytännön toteuttajan, UPM Metsän franchising-yrittäjän Eero-Tapani Kärkkäisen mukaan kulotus meni suunnitelmien mukaan.

Kun sopimus oli allekirjoitettu, alueelle kaivettiin palokujat ja vesi­ altaat, minkä jälkeen odoteltiin pari päivää sopivaa säätä.

"Kulotus vaatii toimenpiteenä ammattitaitoa, jota UPM yhteistyö­ kumppaneineen meille tarjosi. Kulotus sujui kokonaisuutena hyvin. Kävimme vuoropuhelua UPM:n kanssa myös itse palvelun toteutuksesta ja sopimusmal­ leista, mikä varmasti auttaa kehittä­ mään tätä konseptia vielä eteenpäin."

Keväällä julkaistu UPM Luonnon­ hoitopalvelut -kokonaisuus antaa metsän­omistajalle entistä enemmän vaihtoehtoja luonnon monimuotoi­ suuden edistämiseen. Kokonaisuuden ensimmäiset saatavilla olevat palve­ lut metsänomistajalle ovat kulotus ja ympäristötuen haku.

upmmetsa.fi

EU-ASETUS

KUVA U P M

KUVA U P M

EU:N METSÄ­ KATO­ASETUS VAIKUTTAA PUUKAUPPAAN

TURVALLISUUS

Metsässä liikkuessa turvallisuus ja mukavuus on tärkeää NIIN metsänomistajan kuin kenen tahansa metsässä liikkuvan

on hyvä muistaa käyttää oikeanlaisia varusteita oman muka­ vuutensa ja turvallisuutensa lisäämiseksi. Oli kyse sitten metsä­töistä tai vapaa-ajan harrastuksista, varusteisiin pätevät tietyt perusasiat.

Säänkestävä, joustava vaatetus ja kerrospukeutuminen tuovat mukavuutta metsässä liikkumiseen ja suojaavat tar­ vittaessa auringolta, tuulelta, kylmyydeltä sekä erilaisilta hyönteisiltä. Kuivat vaihtovaatteet, kuten sukat, eivät repussa paljon paina. Tukevat, vedenpitävät jalkineet ovat osa turval­ lista vaatetusta.

Kesällä ja syksyllä kannattaa suojautua punkeilta esimer­ kiksi työntämällä housunlahkeet sukanvarsien sisään. Punkit huomaa helpoiten vaaleista vaatteista.​Hirvikärpäsiltä voi puolestaan suojautua tiiviillä, liukaspintaisella ja vaalealla vaatetuksella sekä hyttyshatulla.​ Muista aina metsään lähtiessäsi ottaa mukaan myös puhe­ lin ja varmista, että sinulla on 112-sovellus. Tärkeitä varus­ teita ovat lisäksi juomapullo sekä pieni ensiapupakkaus.

VUODEN lopussa astuu voimaan EU:n uusi metsäkatoasetus (EU deforestation regulation, EUDR), jonka tavoitteena on minimoida EU:n osuus maailmanlaajui­ sessa metsäkadossa, metsien tilan ja biologisen monimuotoi­ suuden heikkenemisessä sekä kasvihuone­kaasupäästöissä.

Asetuksen mukaan metsän kaataminen pysyvästi maatalous­ käyttöön aiheuttaa metsäkatoa.

UPM:lle tämä tarkoittaa sitä, että emme voi jatkossa ostaa sel­ laisia leimikoita, joiden kuvioi­ den maankäyttömuoto muuttuu metsätaloudesta maataloudeksi.

Meidän on noudatettava lakia. Voimaan tulevan asetuk­ sen myötä UPM ei voi viedä EU-markkinoille tuotteita, joiden valmistaminen on aiheuttanut määritelmän mukaista metsä­ katoa.

Mikäli asetuksen tulkintaa Suomessa muutetaan, olemme joustavia muuttamaan omaa ohjeistustamme sen mukaan, kunhan täytämme lain määrää­ mät velvoitteet.

upmmetsa.fi

9

AJANKOHTAISTA 3/2024

SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ RAHOITTAA TÄRKEITÄ HANKKEITA Suomen Metsäsäätiön apu­ rahoilla varmistetaan metsäelinkeinon hyväksyttävyyttä.

Säätiö myöntää apurahoja tutkimus- ja viestintähankkeille, puutuotteiden ja puurakentamisen edistämishankkeille sekä toimintaan, jolla edistetään nuorten ja lasten mahdollisuuksia tutustua metsiin ja metsiin perustuviin elinkeinoihin.

Metsänomistajat ovat tärkeässä roolissa kaikkien hankkeiden rahoittamisessa. Toiminta perustuu vapaaehtoisiin metsäsäätiömaksuihin. Metsänomistaja voi tehdä puukauppojen yhteydessä lahjoituksen, jonka suuruus on 0,2 % pystykaupan loppusummasta.

Muiden puunostajien tapaan UPM sitoutuu lahjoittamaan tällöin saman summan ­säätiölle. Metsäsäätiömaksu on vero­vähennyskelpoinen. metsasaatio.fi

10

–

METSÄN HENKI 3/24

KUVA UPM

KUVA UPM

SÄÄTIÖ

METSÄNHOIDON SUOSITUKSIA

Näin ylläpidät lehtipuusekoitusta Havupuuvaltaisissa metsissä suositellaan vähintään 10 prosentin lehtipuuosuutta puuston elinvoimaisuuden, metsämaan hoi­ don ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi.

Lehtipuusekoitus johtaa havupuuvaltai­ sissa metsissä myös taloudellisesti hyvään lopputulokseen varsinkin, jos suositaan rauduskoivua. Myös havupuusekoitus tuo vaihtelevuutta metsään verrattuna puhtai­ siin kuusikoihin tai männiköihin.

Lehtipuusekoituksesta on monia hyö­ tyjä luonnon monimuotoisuudelle: • Lehtipuissa elää hyvin suuri joukko ­lajeja, joista suuri osa ei pysty hyödyntä­ mään havupuita.

• Sekapuustoiset metsät ylläpitävät ­monipuolisempaa lajistoa kuin ­yhdestä puu­lajista koostuva metsä, koska ne ­tarjoavat useammille lajeille sopivaa ­ravintoa ja elinpaikkoja.

• Lehtipuut ovat tärkeä osa metsäeko­ systeemin toimintaa. Ne lisäävät pinta­ kasvillisuuden ­monimuotoisuutta sekä sienten, kääpien ja puissa kasvavien sam­ malten ja ­jäkälien lajimäärää.

• Lehtipuusekoitus parantaa metsien hy­ vinvointia sekä maaperän viljavuutta.

• Lehtipuiden karike vähentää maan happamoitumista, parantaa ravintei­ den kiertoa ja lisää maaperän tuotosky­ kyä sekä maaperän lajiston monipuoli­ suutta.

Metsänhoidossa on suositeltavaa pyrkiä useiden puulajien sekoitukseen, vaikka metsän uudistamisessa käytettäisiin vain yhtä puulajia.

Tehokkain ja edullisin keino puusto­ rakenteen monipuolistamiseksi on säästää mahdollisuuksien mukaan metsänhoidossa taloudellisesti vähä­arvoiset lehtipuut, kuten pihlajat, lepät, haavat ja raidat.

Myös jaloja lehtipuita sisältävät lehdot kannattaa huomioida luontokohteina. Puu­ lajistoa voi monipuolistaa aina taimikon­ hoito- ja harvennusvaiheista uudistushak­ kuisiin.

Sekapuustoisuuden edistäminen paran­ taa metsien sopeutumista ilmastonmuu­ tokseen, lisää metsän taloudellista kannat­ tavuutta rehevillä kasvupaikoilla, vähentää hyönteis- ja sienituhojen riskiä sekä pienen­ tää markkinariskiä, kun samasta metsiköstä voidaan korjata eri puutavaralajeja.

Elinvoimainen lehtipuusto vaatii väl­ jästi kasvutilaa, minkä vuoksi harvennus­ ten tulee olla hieman voimakkaampia kuin puhtaissa havupuumetsiköissä.

Talousmetsien luonnonhoidon näkökul­ masta on tärkeää antaa lehtipuiden ikään­ tyä ja järeytyä sekä muodostaa myös järeää lehtilahopuuta. Siksi niitä kannattaa jättää säästöpuiksi. Metsää kannattaa uudistaa leh­ tipuilla erityisesti rehevillä kasvupaikoilla.

Lähde: metsanhoidonsuositukset.fi

TUOTE

KUVA UPM

Espanjassa sijaitseva Casa dos Profesores -talo on valmistettu Lunawood-lämpöpuusta. Se kestää hyvin erilaisia sääolosuhteita.

KU VA I VÁN CASAL N I ETO

EKOLOGINEN RENGAS­ MATERIAALI

TUOTE

Suomalaista laatupuuta Espanjassa Oy Lunawood Ltd jalostaa UPM Timberin suomalaisesta, vastuullisesti tuotetusta sahatavarasta kaunista ja kestävää Lunawood-lämpöpuuta.

Tuotannossa ei käytetä lainkaan kemikaaleja. Puu on PEFC-sertifioitua, ja se on peräisin UPM Timberin Korkeakosken sahalta. Puun vastuullisuutta lisää se, ettei Timberin sahoilla käytetä fossiilisia polttoaineita.

Viime vuonna Espanjassa valmistunut Casa Dos Profesores -talo on hyvä esimerkki siitä, miltä UPM Timberin tuottama sahatavara voi näyttää Lunawoodin jalostusprosessin jälkeen. Lämpö­käsitelty puu sopii kestävyytensä ansiosta hyvin kuumiin, kuiviin ja kosteisiin olosuhteisiin.

UPM Timberin ja Lunawoodin pitkään jatkuneen yhteistyön tavoite on tarjota kestävästi valmistettuja tuotteita ­asiakkaille ympäri maailman.

Yhteistyön tuloksia on nähtävissä myös Etelä-Amerikassa, jossa on yhä suurempi kysyntä vastuullisesti tuotetuille, trooppiseen ilmastoon soveltuville puumateriaaleille. upmtimber.com/fi

UPM Biokemikaalit ja ­Nokian Renkaat esittelevät alan ­ensimmäisen ­konseptirenkaan, ­jonka valmistuksessa on ­käytetty uutta, uusiutuvaa UPM Bio­Motion™ -materiaalia. ­Tällä materiaalilla ­voisi ­korvata merkittävä osa renkaiden valmistuksessa nykyisin käytettävästä noesta.

Funktionaaliset UPM BioMotion™ -täyteaineet (RFF) ovat lupaava, täysin ­uusiutuva ligniinipohjainen vaihto­ehto perinteiselle noelle. Se vähentää fossiilisten materiaalien tarvetta ja hiilidioksidipäästöjä renkaiden valmistuksessa.

Pääasiassa hiilimustaa ja saostettua silikaa sisältävien toiminnallisten täyteaineiden osuus renkaasta on noin 30 prosenttia. Nokian Renkaat on ensimmäinen ­rengasvalmistaja, joka sisällyttää konseptirenkaisiinsa UPM:n uusiutuvia, toiminnallisia täyteaineita.

UPM BioMotion™ -täyte­aineet ovat yksi monista CO2-negatiivisista ­ratkaisuista, joita valmistetaan UPM:n Leunan tehtaalla. UPM investoi ­1 180 miljoonaa euroa maailman ensimmäiseen teollisen mittakaavan biokemikaalijalostamoon Saksan Leunassa.

Rakenteilla oleva biojalostamo muuntaa kestävästi hankitun, sertifioidun lehtipuun biokemikaaleiksi, jotka ­tarjoavat monille teollisuudenaloille mahdollisuuden korvata fossiiliset materiaalit uusiutuvilla. upm.fi 11

Miska Voutilainen liikkuu metsissään ­kotipaikkansa tienoilla Savonrannassa joka päivä. Metsät ovat hänelle ylpeyden aihe.

12

–

METSÄN HENKI 3/24

”Omassa metsässä saan olla sellainen kuin olen” Savonlinna, Etelä-Savo

Eteläsavolainen Miska Voutilainen osti isältään metsää sukupolvenvaihdoksessa. Hän toivoo saavansa tulevaisuudessa metsästä elantonsa. Yhteistyön jatkaminen isän metsäasiakasvastaavan kanssa tuntui luontevalta.

T E K S T I N IN N I S A N DE L IU S | K U VAT TI MO SEP PÄLÄI N EN

13

K

KANGASMETSÄN männyt kohoavat korkeuksiin suorina kuin pylväikkö. Pilvettömältä taivaalta paistava aurinko tuikkii puiden välistä.

Tummanvihreät marjamättäät rapisevat kenkien alla. Miska Voutilainen, 21, poimii suuhunsa kypsiä mustikoita sieltä täältä.

Puolu­koiden puna on vielä hento.

Tämä mäntymetsä on Voutilaisen lempipaik­ koja. Suvun metsät ovat olleet aiemmin Vouti­ laisen ukin ja sittemmin hänen isänsä Aki-Olli Voutilaisen omistuksessa perheen kodin ympä­ ristössä Savonlinnan Savonrannassa.

Voutilaisesta tuli reilun sadan hehtaarin metsä­tilan omistaja sukupolvenvaihdoksessa kuluvan vuoden kesäkuussa. Hän on ollut lap­ sesta asti kiinnostunut metsistä, eikä se jäänyt isältä huomaamatta. Isä halusi siirtää metsät pojalleen hyvissä ajoin. ”Sanoin isälle jo pikkupoikana, että kyllä minä nuo metsät sinulta haluan pois ostaa”, Vouti­ lainen sanoo nauraen.

MUKANA kangasmetsässä harppoo UPM:n metsä­ asiakasvastaava Veli-Matti Suhonen. Hänen ja Voutilaisen yhteistyö alkoi vasta muutama kuukausi sitten, mutta he ovat tunteneet toisensa jo vuosia.

Suhonen toimi Voutilaisen isän metsä­ asiakasvastaavana seitsemän vuotta. Isä on työs­ kennellyt pitkään lähialueella kaivinkoneura­ koinnin, kiinteistöhuollon, teiden kunnossapidon sekä metsätöiden parissa, ja metsä on ollut tärkeä sivutulo.

Hän hoiti tätäkin mäntymetsää huolellisesti.

Metsä uudistettiin noin 65 vuotta sitten, ja puut ovat kasvaneet ensiluokkaisesti. ”Kun tekee taimikonhoidot ja harvennukset ajallaan, metsä kasvaa yllättävän nopeasti. Sitä kautta kasvaa myös omaisuus”, Suhonen sanoo.

Miehet tähyävät ylöspäin. Suhonen kehuu mäntyjen latvustojen tuuheutta ja vehreyttä. ”Se on merkki siitä, että vajaat kymmenen vuotta sitten tehdyllä lentolannoituksella on ollut myön­ teisiä vaikutuksia puiden kasvuun. Arvioidaan, että lannoittamalla lisätään puuston kasvua ja siten met­ sän arvoa jopa 20 prosenttia”, Suhonen jatkaa.

Lannoituksen lisäksi Voutilaisten perhe on hyödyntänyt vuosien varrella paljon muitakin UPM:n palveluja, kuten tilannut uudistamistöitä ja puuntaimia. Metsään tehtiin harvennushakkuu viimeksi pari vuotta sitten.

Myös Miska Voutilainen aikoo jatkaa palve­ luiden hyödyntämistä.

Voutilainen pitää tarkasti silmällä, onko metsässä hyönteistuhon merkkejä.

Paksu kaarna suojaa kasvavaa puuta monin tavoin.

14

–

METSÄN HENKI 3/24

METSÄN­­ OMISTAJAN ARVOT

1

PERINTÖ. ”Halusin noudattaa vanhaa tapaa, jossa metsät siirtyvät isältä pojalle.

Jos saan joskus jälki­ kasvua, olisi hienoa jättää vuorostaan metsät heille ja jatkaa perinnettä.”

2

ELANTO. ”Haaveilen

siitä, että voisin vielä kasvattaa metsäalaani.”

3

JOTAIN OMAA.

”Kyllä tukkimetsässä on mukava kulkea, varsinkin kun se on oma.

Olin kesällä lomalla Helsingissä, ja tuntui vieraalta, kun siellä ei ollut mitään omaa.”

”On hyvä, että palvelut saa tilattua samasta paikasta, eikä minun tarvitse kysellä niitä erik­ seen muualta.”

Miesten mielestä on ollut luontevaa jatkaa työtä yhdessä tuttujen metsien parissa, kun ne siirtyivät nuoremman Voutilaisen omistukseen.

Metsänomistajan vaihtuminen lennosta on suju­ nut heidän mukaansa mutkattomasti.

Voutilaisen mielestä parasta metsäasiakas­ vastaavajärjestelmässä on se, että Suhonen oli ennestään tuttu, eikä hän vaihtunut vieraaseen henkilöön. ”Kun mainitsen tietyn lammen nurkalla sijaitsevan kuvion, hän tietää heti, mistä puhun.

Minun ei tarvitse luetella tarkkaa nimistöä eikä kuvion numeroita.”

Suhonen korostaa metsänomistajan ja oman ammattikuntansa välisen luottamuksen merki­ tystä, jonka mahdollistaa erityisesti pitkä­­jän­ teinen yhteistyö omistajan ja metsäasiakas­ vastaavan välillä. ”Metsäalalla moni asia perustuu luottamuk­ seen. Se on kova, saavutettu etu, josta haluan työssäni pitää kiinni.”

VOUTILAISEN metsäkuvioilla on puustoa nuorista

taimikoista ja kasvatusmetsistä uudistuskypsiin metsiin. ”Joka lajia löytyy: mäntyä, kuusta, koivikkoa ja sekametsää. Sekametsä on varmaankin ter­ veellisin vaihtoehto”, Voutilainen sanoo.

Suhonen on samaa mieltä. ”Pelkkään kuuseen luottaminen ei ole nyky­ aikaa. Se kärsii kuivuudesta ja tuholaisista. Siksi

Veli-Matti Suhonen toimi aiemmin Miska Voutilaisen isän metsäasiakasvastaavana. Suhonen muistaa hyvin, kuinka Miska liittyi mukaan metsäkäynneille tiedonjanoisena teini-ikäisenä.

” Kyllä niitä mieluisimpia paikkoja tulee, kun metsässä liikkuu. Niitä metsiä ei raaski ennakoitiin hyvissä ajoin hakata.”

sekametsä on viisas valinta”, hän vahvistaa.

Voutilainen käy metsässään joka päivä tarkis­ tamassa puustonsa kunnon. Hän tutkiskelee nytkin Suhosen kanssa, ettei puihin ole tullut hyönteistu­ hoja. Näillä seuduilla vahinkoa tekevät myös taimi­ koita ravinnokseen syövät hirvet. ”Kun puun arvokasvu on kiivaimmillaan eli tukin osuus kasvavasta puusta on suurimmillaan, metsän terveydentilan seuraaminen on tärkeää.

Pelissä on iso omaisuus, joten olisi vaarallista, jos hyönteistuho iskisi eikä sitä havaittaisi ajoissa”, Suhonen sanoo.

SUKUPOLVENVAIHDOSTA

teettämällä tiloille tuore metsäsuunnitelma, jonka pohjalta on helpompi kartoittaa tulevia hakkuu­ mahdollisuuksia ja puukauppoja. Samalla hyödyn­ nettiin puun myönteistä hintakehitystä ja omista­ jan hinnantarkistusetua.

Yksityiskohtien suunnittelussa neuvoi UPM:n lakiasiantuntija, joka laati myös kauppakirjan.

Voutilainen työskentelee yrittäjänä kiinteis­ töhuollon, kaivuu-urakoinnin sekä metsätöiden parissa. Hän on myös alkanut toimia alueen tak­ siyrittäjänä. Metsästä hän tavoittelee lisätuloja. ”Metsätilan osto on näissä maisemissa iso investointi, mutta uskon, että se kannattaa. Ehkä voin myöhemmin ostaa lisää metsää”, Voutilainen sanoo.

Tänä syksynä yhdellä metsäkuviolla toteute­ taan hakkuu, ja ensi keväänä maa mätästetään ja siihen istutetaan uudet taimet.

Uusi metsä voi olla kasvamassa samalla paikalla jo ensi kesänä. Metsätöihin Voutilainen paneutuu myös itse.

Suhonen muistaa, kuinka teini-ikäinen Vouti­ lainen tuli viitisen vuotta sitten mukaan isänsä ja hänen kanssaan metsäkävelylle. Sen jälkeen nuori Voutilainen oli matkassa joka kerta. ”Lähdin mukaan metsäkäynneille, jotta oppisin jotain metsänhoidosta.”

15

”Lannoitus lisää puuston kasvua ja siten metsän arvoa jopa 20 prosenttia”

Paljon tietoa on vuosien mittaan ­tarttunutkin matkaan. Hän on auttanut isäänsä metsätöissä, kuten laikutuksessa, ensiharvennuksissa ja ­raivauksissa. ”Siinä hieman säästää, kun tekee itse. Se on myös hyvää hyötyliikuntaa.” ”Ja näyttäähän oman työn jälki hyvältä”, Suho­ nen lisää. ”Ensin tuntuu hankalalta mennä raivaamaan, mutta jos saa hehtaarin kuvion aikaiseksi, kyllä siitä yllättävän paljon mielihyvää saa”, Voutilai­ nen jatkaa.

” Voutilaiselle metsä merkitsee omaisuuden lisäksi myös omaa tilaa, jossa viettää aikaa.”

METSÄNOMISTAJA kulkee loivaa rinnettä alas mar­

VELI-MATTI ­ SUHONEN

metsäasiakas­ vastaava, Enonkoski ja Savonranta, UPM upmmetsa.fi/­ ota-yhteytta

javarvikoiden lomasta. Tästä mäntymetsästä on tullut hänelle mieluisimpia paikkoja tontillaan. ”Vaikka tätä kuviota ei ole virallisesti suojeltu, on se suojelussa täällä”, Voutilainen sanoo ja koputtaa päätään. ”Kyllä niitä mieluisimpia paikkoja tulee, kun täällä metsässä liikkuu. Niitä metsiä ei raaski hakata.”

Voutilaiselle metsä merkitsee toimeentulon ja omaisuuden lisäksi muutakin omaa: tilaa, jossa ulkoilla ja viettää aikaa. ”Omassa metsässä saan olla juuri sellainen kuin olen.”

Voutilaisen reitti vie männikön halki Suuren Vasarajärven rantaan, jossa on perheen sauna­ mökki. Etelä-Savo on tunnettu järvistään, ja Vouti­ laisen metsissä on yli kaksi kilometriä rantaviivaa.

Järvimaisema on rauhaisa, ja vesi hyvin kirkasta. ”On se hyvä juttu, että saa joka ilta rantasau­ nassa kylpeä”, Voutilainen sanoo ja huokaa.

Saunan vieressä voisi olla paikka omalle mökille. Toinen, vieläkin parempi sijainti olisi hieman etäämmällä metsäisellä rannalla, jota hän osoittaa laiturinnokasta. Omasta metsästä saisi mökkiin hirretkin, metsänomistaja tuumaa.

Voutilaisesta on mukavaa, että metsämaat ulottuvat Suureen Vasarajärveen yli parin kilometrin matkalta.

Hän suunnittelee rantaan mökkiä. Hirret hän kaataisi tietysti omasta metsästään.

16

–

METSÄN HENKI 3/24

NÄKEMYS

Turvallisuustieto tehokkaampaan käyttöön TURVAVARUSTEIDEN ja metsäkonetekniikan kehit­ tyminen sekä ohjeistusten tarkentuminen on tehnyt metsätyöstä entistä turvallisempaa.

Metsäalan turvallisuuskulttuurissa sääntö­ jen noudattaminen, vaatimuksenmukaisuus ja suojavarusteiden käyttö ovat jo arkipäivää, mutta esimerkiksi turvallisuushavaintojen ja poikkea­ matutkintojen kirjaamista ja hyödyntämistä voisi edelleen parantaa. Turvallisuuskäytäntöjä kan­ nattaisi kehittää ja tietoja hyödyntää yhteisesti koko alalla.

Muun muassa nämä havainnot nousivat esille Työterveys­laitoksen MetsäTurva-hankkeessa, jossa tarkasteltiin metsätöiden turvallisuutta korjuutyömailla.

METSÄTÖISSÄ käytettävä kalusto on erittäin kehittynyttä. Metsäkoneen tai puutavara-auton ohjaamo on puunkorjuun ja puunkuljetuksen aikana yleisesti ottaen hyvin turvallinen paikka.

Työn riskeissä painottuvat kuitenkin lähinnä ydintyön – eli puunkorjuun ja -kuljetuksen – ulkopuoliset tekijät.

Riskialttiina erityistilanteina koetaan metsä­ koneiden lavetille ajot ja haastavat varastopaikat, koneiden kenttäkorjaukset sekä muut ongel­ matilanteet, jotka edellyttävät jalkautumista maastoon. Näitä erityistilanteita on vaikeaa ­huomioida koneiden suunnittelussa.

Jos esimerkiksi leimikoiden merkinnöissä tai työssä käytettävissä kartoissa on epäselvyyk­ siä, metsäkoneen kuljettajan täytyy jalkautua maastoon selvittämään tilannetta. Tähän sisältyy kuitenkin riskejä, kuten liukastumis- ja kompas­ tumisvaara.

Liukastumiset korostuvatkin suhteettomasti alan tapaturmailmoitusten kuvauksissa. Työtur­ vallisuus tuskin paranee pohtimalla, miten maas­ tossa voisi liikkua liukastelematta. Hedelmälli­ sempää olisi miettiä, miksi maastoon ylipäänsä täytyy jalkautua.

Alan työturvallisuuden kehittämisessä katseet kannattaakin kohdistaa yksittäisistä työnteki­ jöistä koko alan turvallisuusyhteistyön kehittä­ miseen.

TYÖNTEKIJÄT korostivat hankkeen kyselyssä avoi­

men ja luontevan, matalan kynnyksen keskuste­ lun merkitystä yrittäjien ja työntekijöiden välillä.

Työn ääressä tehdyt turvallisuushavainnot hyö­ dyttävät yrityksiä, mikäli niistä keskustellaan yhdessä parannuksia etsien.

Koko puuhuoltoketjun turvallisuuden edistä­ minen edellyttää kuitenkin ilmoitusten teke­ mistä metsäyhtiöiden turvallisuushavaintojen ilmoitusjärjestelmiin.

Turvallisuuskulttuurin kehittäminen vaatii ennen kaikkea keskustelevaa vuorovaikutusta sekä turvallisuushavainnoista kaikille koituvan hyödyn kirkastamista.

Tulevaisuudessa tavoitteena on yhtenäis­ tää vaatimuksia sekä tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Erilaisten työkalujen ja menetelmien kehittäminen yhdessä on tarpeellista ja tärkeää.

Riski­alttiina koetaan ongelma­ tilanteet, jotka edel­ lyttävät jalkautumista maastoon.

ILKKA ASIKAINEN,

Työterveyslaitoksen työturvallisuuden erityisasiantuntija Ilkka Asikainen tekemässä kenttä­ havainnointia MetsäTurva-hankkeessa.

erityisasiantuntija ja TUULA RÄSÄNEN, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos (TTL) 17

METSÄHOMMISSA TAMMEN ISTUTUS

Tähän kasvaa tammi­metsä Tammen kasvattaminen vaatii aikaa ja huolenpitoa, mutta lopputuloksena saadaan komeaa arvopuuta. Tammi lisää myös metsien monimuotoisuutta.

T E K S T I JA K U VAT J U S S I E SK OLA

1. ETSI SOPIVA ISTUTUSPAIKKA

Tammi ei ole kovin vaatelias puulaji, joten Etelä-Suomen metsistä löytyy sille paljon hyviä istutuspaikkoja. Sitä voi istuttaa erilaisiin kohteisiin monipuolisesti muiden puulajien, kuten kuusen ja rauduskoivun, kanssa.

Tammi selviää heikkoravinteisessakin maaperässä, mutta silloin puu kasvaa tavallista hitaammin. Turvemaille, veden valtaamille alueille ja savisiin kohteisiin tammi ei sovellu.

Tammia voi istuttaa keväästä elokuun loppuun asti. On hyvä varata aikaa niiden juurtumiseen ennen syksyn tuloa.

HELI VIIRI

metsänhoidon kehityspäällikkö UPM Metsä

2. ISTUTA RIITTÄVÄN SYVÄLLE

Istutukseen voi käyttää istutuskuokkaa tai pottiputkea, jonka halkaisija on 65 millimetriä. Tammi kasvattaa ison, jämäkän paalu­juuren kasvaakseen hyvin. Taimipaakku on lähes kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin kuusentaimella.

Taimi täytyy istuttaa riittävän syvälle. Hyvä viljely­tiheys puhtaalle tammimetsälle on 1 800 taimea hehtaarilla. Useim­ miten tammea istutetaan 100–500 kappaletta hehtaarille ja välialueet täydennetään esimerkiksi kuusentaimilla.

3. MERKITSE JA SUOJAA

Tammen taimi on pieni, joten jos se istutetaan keväällä ennen lehtien puhkeamista, on tärkeää käyttää merkintäkeppejä.

Muuten taimia on vaikeaa löytää muun metsän seasta.

Myöhemmin taimia täytyy käydä suojaamassa, koska ne maistuvat hyvin hirvi- ja sorkkaeläimille sekä myyrille ja jänik­ sille. Taimet kannattaa suojata hirvikarkoteaineella tai runkoja latvasuojilla.

Jos etsit laadukkaita tammentaimia tai kaipaat istuttami­ seen apua, ota yhteys paikalliseen metsäasiakasvastaavaasi. upmmetsa.fi/ota-yhteytta 18

–

METSÄN HENKI 3/24

”Pitkäaikainen sitoutuminen tammen hoitoon palkitsee kasvattajan ja etenkin kasvattajan perilliset arvokkaan monimuotoisella tammi­ metsällä, jossa viihtyy monipuolinen lajisto”, Heli Viiri sanoo.

3×

ISTUTA TAMMEA

Tammen verso aloittaa kasvunsa siemenkuoren raosta. Puu pärjää heikkoravinteisessakin maassa.

Käytä merkintäkeppejä, sillä tammen taimet ovat pieniä ja ne pitää suojata myöhemmin eläimiltä.

Tammen avulla lisäät metsän monimuotoisuutta. Sadat eläin- ja kasvi­lajit ovat siitä riippuvaisia.

KATSO ­VIDEO: NÄIN ISTUTETAAN TAMMEA

youtube.com/upmmetsa

19

FSC-sertifioitua puuta tarvitaan koko ajan, ja siitä saa hintalisää.

20

–

METSÄN HENKI 3/24

9×

näin UPM palvelee metsänomistajia Tuoteryhmäpäällikkö Krista Taimioja ja käyttökokemuspäällikkö Jaakko Lehtinen esittelevät osan palveluista, joita UPM tarjoaa metsänomistajille.

Voit kysyä kaikista palveluista lisää alueesi metsäasiakasvastaavalta tai UPM:n asiakaspalvelusta.

TEK S TI J O U KO VUO R E L A

|

KU VI T U S NI NA B Ä C K 21

1. UPM Kasvu -kumppanuus J.L.

tapa tulee näkyväksi, kun metsätila on liitetty FSC-sertifioinnin piirin. Sen kautta puun alkuperä on jäljitettävissä.

Voit liittyä FSC-sertifiointiryhmäämme, kun olet solminut kumppanuussopimuksen kanssamme. Saat sovitun puukauppahinnan päälle FSC-hintalisän.

FSC-sertifioidusta metsästä laaditaan metsäsuunnitelma, jossa huomioidaan suojelualueet ja säästettävät kohteet. Siihen merkitään myös erityishakkuukohteet ja suojavyöhykkeet.

Jos teet kanssamme FSC-sopimuksen viimeistään 31.10.2024, saat metsäsuunnitelman ilmaiseksi.

FSC-sertifioidulle puulle on kysyntää, ja sitä tarvitaan koko ajan. FSC-sertifiointi on tärkeää erityisesti yrityksille, jotka valmistavat puusta tuotteita.”

”UPM Kasvu -kumppanuus sopii metsänomistajille, jotka arvostavat pitkäjänteistä ja vuorovaikutteista yhteistyötä. Saat palvelukseesi henkilökohtaisen metsä­ammattilaisen. Hänen kanssaan voit käydä keskusteluja arvoistasi ja tavoitteistasi, joiden pohjalta hoidamme yhdessä metsäomaisuuttasi.

Kumppanuusohjelmaan kuuluu runsaasti etuja.

Esimerkiksi puukaupoista saa bonusta parhaimmillaan 1,80 e/m³, ja FSC®-sertifioidusta (FSC C109750) puusta saa hintalisää.

UPM Kasvu -kumppanuudessa on neljä etutasoa: kasvu, hopea, kulta ja platina. 1.12.–31.5. tehdyille puukaupoille saa hopeatasosta lähtien hinnantarkistusedun eli hyvityksen, jos hinnat puumarkkinoilla nousevat.”

UPM Kasvu -kumppanuuteen sisältyy myös muita etuja. Voit tutustua niihin sivulla 32.

Lue lisää: upmmetsa.fi/metsanhoito/kestavyys­ palvelut/fsc-ryhmasertifiointi

3. Luonnonhoitopalvelut

Lue lisää: upmmetsa.fi/metsanomistajan-asiakasedut

2. FSC-sertifiointi K.T.

22

–

”FSC-sertifiointi varmistaa metsänhoidon korkean tason ja metsätalouden harjoittamisen kestävästi. Metsänomistajan vastuullinen toiminta­

METSÄN HENKI 3/24

K.T.

”Luonnonhoitopalveluihin kuuluvat tällä hetkellä kulotus ja ympäristötuen haku. Lisää on tulossa jo syksyllä.

Kulotus parantaa metsäsi kasvua, terveyttä ja monimuotoisuutta. Se ohentaa metsäkuntan ­paksuutta ja parantaa maan lämpö- ja ravinne­

Verkkopalvelussamme hoidat metsäomaisuuttasi, kun sinulle parhaiten sopii.

oloja, ­jolloin taimet lähtevät hyvin kasvuun. Lisäksi ­ ulotus tarjoaa elinympäristön uhanalaisille k lajeille, kuten kymmenille hyönteisille, sienille ja kasveille, jotka tarvitsevat elääkseen hiiltynyttä puuta.

Tarjoamme kulotusta kokonaispalveluna, johon kuuluvat leimikon suunnittelu, metka-tuen haku ja kulotustyö jälkivartiointeineen.

Ympäristötuella saat korvauksen luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta. Metsäkeskuksen metka-tukea voi saada kymmenen vuoden määräaikaiseen suojeluun, kun metsässä on arvokkaita ja rauhoitettavia luontokohteita.

Jos olet kiinnostunut vapaaehtoisesta suojelusta, autamme selvittämään kohteen tukikelpoisuuden ja haemme puolestasi metka-tukea. Luonnonhoitopalvelut ovat tarjolla kumppanuusasiakkaillemme.”

Palvelusta näet koko metsäomaisuutesi helposti yhdellä silmäyksellä ja saat käyttöösi monipuoliset työkalut metsänomistukseen.

Voit tehdä puukauppaa, tilata metsänhoitotöitä, tarkastella metsäomaisuuttasi, kirjata tietoja metsä­verotusta varten ja lähettää metsäveroilmoituksen verottajalle sekä seurata sopimustesi tilaa ja etenemistä.

Sopimusosiosta löytyvät metsänomistajan tärkeät dokumentit, kuten mittaukset, maksut ja laskut sekä puukauppaa, metsänhoitoa ja kumppanuutta koskevat sopimukset. Verotusosiosta voi lähettää metsätalouden veroilmoituksen sähköisesti suoraan verohallinnolle.”

Lue lisää: upmmetsa.fi/asioi-verkossa

5. Metsänuudistaminen

Lue lisää: upmmetsa.fi/metsanhoito/upm-luonnon­ hoitopalvelut K.T.

4. Verkkopalvelu J.L.

”UPM Metsä -verkkopalvelussa asioit ja hoidat metsäomaisuuttasi silloin, kun se sinulle parhaiten sopii. Se on metsänomistajan maksuton asiointi­ kanava verkossa.

”Metsänuudistamispalveluiden avulla saat uuden, hyvin kasvavan taimikon ja täytät metsälain mukaisen metsänuudistamisvelvoitteen.

Laadukas maanmuokkaus sekä ensiluokkaiset taimet ja siemenet varmistavat metsän kasvulle parhaan mahdollisen alun. Maanmuokkaus parantaa sekä siementen itämistä että istutustaimien kasvua. Sillä ehkäistään myös tukkimiehentäi- ja myyrätuhoja.

23

Taimikonhoidolla varmistetaan, että metsässä on riittävästi lehtipuita. Sopiva osuus rauduskoivulle ja muille lehtipuille on 10–20 prosenttia puustosta.

Taimikonhoitoon saa metka-tukea, jota voimme hakea puolestasi.”

Taimitarhallamme Joroisissa tuotetaan jalostettuja kuusen, männyn ja rauduskoivun taimia. Jalostettu materiaali on sopeutunut ilmastonmuutoksen seurauksiin, ja se tuottaa tutkitusti metsän kierto­ aikana jopa 20–30 prosenttia enemmän laadukasta puuta kuin metsikkösiemen.

Lisäksi tarjolla on esimerkiksi tervalepän ja tammen taimia metsänomistajille, jotka haluavat lisätä metsiensä monimuotoisuutta.”

Lue lisää: upmmetsa.fi/metsanhoito/metsanuudistaminen

6. Taimikonhoito K.T.

24

–

”Taimikonhoidolla taimille annetaan tilaa kasvaa ja menestyä. Kun taimikkoa hoidetaan oikein, se tuottaa jopa 30 prosenttia enemmän tukkipuuta kuin hoitamaton metsä. Kun lisäkasvu kohdistuu järeään tukkipuuhun, voi metsän tuotto olla pitkällä aika­ välillä jopa 50 prosenttia suurempi.

Noin 4–7-vuotiaan taimikon varhaisperkauksessa poistetaan kasvua häiritsevä puusto, jotta taimet saavat kasvutilaa, valoa ja ravinteita. Noin kymmenvuotiaan taimikon harvennuksessa valitaan kasvatettava puusto ja harvennetaan taimikko sopivaan kasvatustiheyteen.

METSÄN HENKI 3/24

Lue lisää: upmmetsa.fi/metsanhoito/taimikonhoito

7. Metsänlannoitus K.T.

”Metsänlannoituksella saat metsästäsi lisää tuottoa helposti, kun arvokkaimman ja laadukkaimman tukkipuun määrä lisääntyy. Autamme valitsemaan metsäsi terveydelle ja kasvulle parhaan ratkaisun.

Terveyslannoitus parantaa metsän ravinnetasapainoa, mikä korjaa puiden kasvuhäiriöitä ja lisää niiden kasvua. Se voidaan tehdä taimikkoon tai kasvatusmetsään. Terveyslannoituksellekin on mahdollista saada metka-tukea, jota voimme hakea puolestasi.

Kasvatuslannoituksella hoidetun puuston lisäkasvu on jopa 15–20 kuutiometriä hehtaarilla. Lannoitus tehdään tavallisesti noin 50-vuotiaaseen metsään t­ oisen harvennushakkuun jälkeen. Kun kasvu nopeutuu ja metsän kiertoaika lyhenee, metsän tuotto paranee.

Lannoitettu metsähehtaari sitoo noin 10 000 kiloa enemmän hiilidioksidia kuin lannoittamaton metsä.

Yhteismetsä on tuottavaa ja vaivatonta metsä­ sijoittamista.

9. Yhteismetsä

Määrä vastaa keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä vuodessa.

Lue lisää: upmmetsa.fi/metsanhoito/metsanlannoitus

8. Sukupolvenvaihdos J.L.

”Meidän kanssamme onnistut metsätilan suku­ polvenvaihdoksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Saat kauttamme helposti yhteyden yhteistyökumppanimme kokeneisiin juridiikan asian­tuntijoihin.

Ensin tehdään alkukartoitus, jossa selvitetään metsänomistajan tavoitteet ja tarpeet, ja vasta sen jälkeen lähdetään tarkemmin suunnittelemaan, mikä olisi paras tapa sukupolvenvaihdokselle.

Vaihto­ehtoja ovat esimerkiksi lahja ja kauppa sekä lahjan ja kaupan yhdistelmä.

Suunnittelussa otetaan huomioon esimerkiksi eri vaihtoehtojen verovaikutukset. Ne koskevat muun muassa perintö- ja lahjaverotusta, metsälahjavähennystä, luovutusvoitto- ja varainsiirtoverotusta, sukupolvenvaihdoskaupan verohuojennusta sekä metsävähennystä.

Metsänomistaja saa itselleen parhaiten sopivan järjestelyn avaimet käteen -periaatteella.”

Lue lisää: upmmetsa.fi/metsanhoito/metsaomaisuus/ sukupolvenvaihdos

J.L.

”Yhteismetsän kolme kovinta etua metsänomistajille ovat ammattimainen metsänhoito, joka johtaa arvokkaan puusadon kasvattamiseen, säännöllinen metsätulo sekä sijoituksen vaivattomuus. Kaikki UPM Yhteismetsät on FSC-sertifioitu.

UPM on perustanut vuonna 2012 neljä yhteis­ metsää: Länsi-Suomen, Pohjanmaan, Itä-Suomen ja Keski-­Suomen yhteismetsät.

Metsänomistaja voi liittää oman metsätilansa UPM Yhteismetsään, jolloin hän saa metsätilansa arvon verran yhteismetsäosuuksia. Kaikki vastuut ja velvollisuudet siirtyvät yhteismetsälle, joka hallinnoi ja hoitaa toiminta-alueensa metsiä.

Yhteismetsä sopii myös metsänomistajalle, jolla on vahva tunneside omaan metsätilaansa, eikä hän halua myydä sitä ulkopuolisille.

Kyse on tuottavasta ja vaivattomasta metsä­ sijoittamista: ammattilaiset huolehtivat, että metsä voi hyvin ja tuottaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Sijoitustuotto on ollut keskimäärin 4–5 prosenttia vuodessa.

Osakas saa metsätuloa säännöllisesti joka vuosi.

Liittyminen yhteismetsään on maksutonta.”

Lue lisää: upmyhteismetsa.fi

25

TALOUS PUUMARKKINA NYT

Iloa ja tuloa puukaupoista Alkukesästä puun hinnat nousivat sahatavaran parantuneen menekin myötä, mutta pysyvämpää kasvua ei ole näkyvissä. Hintataso on silti säilynyt korkealla.

TEKST I V I R P I M Ä ENA NTT IL A | K U VA U P M

26

–

METSÄN HENKI 3/24

METSÄNOMISTAMINEN vaikuttaa posi-

tiivisesti koko Suomen hyvinvointiin. Suomalaisten metsänomistajien puu­raaka-aineesta iso osa ohjautuu maailman­laajuiseen käyttöön ja palautuu esimerkiksi Aasian markkinoilta vientitulona meille kotimaahan.

Vuonna 2023 metsäteollisuuden osuus koko Suomen tavaraviennistä oli 15,9 prosenttia, ja sen arvo oli yli 12 miljardia euroa.

Teidän metsienne merkitys on suuri, ja se kasvaa edelleen. Metsäteollisuus on säilyttänyt vakaan aseman ­Suomen ­taloudessa, ja metsistänne syntyvä arvonlisä rakentaa talouttamme myös pitkälle tulevaisuuteen.

Metsäsektorin koko arvoketjun tuottama verokertymä oli vuonna 2021 noin 3,8 miljardia euroa.

PUUPOHJAISTEN TUOTTEIDEN KYSYNTÄ ON JATKUVAA

”Globaalissa talousnäkymässä olemme tällä hetkellä vedenjakajalla. Talouden kasvun mahdollistavat elementit, kuten korkojen ja inflaation laskeminen, ovat realisoituneet. Samaan aikaan muun muassa geopoliittiset riskit eivät ole muuttuneet”, sanoo UPM Metsän yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen. ”Metsäteollisuuden lopputuotemarkkinoiden voimakkaat suhdannevaihtelut vaikuttavat väistämättä jonkin verran siihen, miten paljon tuotteita ostetaan ja mitä niistä maksetaan. Nopeasti muuttuvasta yleisestä taloustilanteesta ja kausivaihteluista huolimatta metsä­ teollisuustuotteiden kysynnän arvioidaan jatkuvan.”

24,5

PUUKAUPPA SUOMESSA 2021–2024 Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä.

Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.

milj. m3

Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityismetsissä viikon 33 loppuun mennessä LÄHDE: Metsäteollisuus ry ja Luke

2500

1 000 m3

2000 1500 1000 500

vko 1

5

10

2024

15

20

2023

25

30

35

2022

40

45

50 52

2021

KUMULATIIVISET PUUN OSTOMÄÄRÄT YKSITYISMETSISTÄ Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä.

Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.

50

Milj. m3

40 30 20 10 vko 1

5 2024

JANNE KIILIÄINEN

UPM:n yksityis­ puukaupan johtaja

Metsänomistaja saa 500 euron etusetelin metsänhoitotöihin, jos hän tekee vähintään 300 kuutiometrin pystykaupan kanssamme.

Alkukesästä puun hinnat nousivat väliaikaisesti, kun sahatavaran kysyntä parantui kohti kesäsesonkia. Rakentaminen Euroopassa on kuitenkin vielä hyvin vaisua, ja siksi juuri nyt ei ole näkyvissä pysyvämpää kysynnän kasvua.

Graafisissa papereissa rakenteellinen muutos on puolestaan pysyvä: kasvua ei

10

15

20

2023

25

30

35

2022

40

45

50 52

2021

LÄHDE: Metsäteollisuus ry; Luke

ole odotettavissa, ja paperimarkkinassa on ylikapasiteettia.

Kuusikuidun kysynnässä ei kuitenkaan nähdä laskua, sillä se on tärkeä raaka-­aine selluntuotannossa, vaikka mäntykuidun saanto havusellun tuotannossa onkin kuusta parempi.

Sellun lopputuotemarkkina on turbulentti: alkuvuonna nähtiin korkeita hintoja, mutta nyt suunta on toinen. Hintamuutokselle on useita syitä. Esimerkiksi se, että globaalin talouden elpyminen ei ole lähtenyt käyntiin.

PUUN HINTA ON SÄILYNYT KORKEALLA

Lopputuotemarkkinan heilahteluista ja sellun hintamuutoksista huolimatta puun hintataso on säilynyt korkealla.

”Meillä on edelleen suuret odotukset syksyn ja loppuvuoden puukaupalle.

Kauppa- ja puumäärien uskotaan nousevan hyvälle tasolle”, Janne Kiiliäinen sanoo.

Hän muistuttaa, että UPM Metsä haluaa kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsiään aktiivisesti myös tänä syksynä. ”Meillä on voimassa syyskuun loppuun asti tarjous, jossa metsänomistaja saa 500 euron etusetelin metsänhoitotöihin, jos hän tekee vähintään 300 kuutiometrin pystykaupan meidän kanssamme.”

Me – UPM Metsä ja meidän asiakkaamme – teemme tulevaisuuden metsän tänään.

27

TALOUS PUUN HYÖDYNTÄMINEN

Koko mäntytukki hyödynnetään tarkasti Kaukaan sahalla mänty­tukista saadaan ­sahatavararan lisäksi kuorta, haketta ja sahanpurua hyötykäyttöön.

10%

n.

SAHANPURU

10%

n.

KUORI

30%

n.

HAKE

47%

n.

KUVA UPM

SAHATAVARA

UPM KAUKAAN saha on yksi Euroopan

suurimmista mäntysahoista. Sen tuotantokapasiteetti on 380 000 m³ sahatavaraa vuodessa. ”Sahatavaran keskimääräinen saanto on noin 47 %, eli yhden sahatavarakuution tuottamiseen tarvitaan reilut kaksi kuutiota tukkia”, sanoo UPM Kaukaan sahan johtaja Jaakko Huttunen.

Myös loput tukista hyödynnetään tarkasti tehdasalueella. Sahausprosessissa ensimmäinen vaihe on tukin kuo-

28

–

METSÄN HENKI 3/24

rinta. Mäntytukista kuorta on noin 10 prosenttia. ”Teemme voimalaitoksellamme Kaukaan Voimalla kuoresta polttamalla höyryä, jota käytämme sähkön­tuotantoon, sahatavaran kuivaukseen ja kaukolämmön tuotantoon Lappeenrannan kaupungille.”

Haketta tukista tulee noin 30 prosenttia ja sahanpurua 10 prosenttia. ”Käytämme haketta sellun raaka-­ aineena, ja osa selluprosessin sivutuotteista menee biojalostamollemme.

Sahanpurusta osa menee sellun raaka-aineeksi ja osa poltettavaksi Kaukaan Voimalle.”

Kaukaan sahan tuotannosta viennin osuus on 85 prosenttia. Päämarkkina-alueet ovat Japani, Algeria, Saudi-Arabia, Kiina ja Suomi. ”Pääkäyttökohteitamme ovat liimapuuteollisuus, rakennuspuusepänteollisuus eli ikkunat ja ovet, huonekalu- ja hirsitaloteollisuus, lämpöpuu ja kyllästys sekä erilaiset paneelit ja listat.”

TALOUS Miten omaisuuttani hoidetaan ja miten turvaan tulevaisuuteni, jos toimintakykyni heikkenee? Entä kenen haluan päättävän asioistani?

Metsänomistajalla on vielä tarkentava lisäkysymys: miten metsiäni hoidetaan ja hakataan? Laki edunvalvontavaltuutuksesta mahdollistaa sen, että ihmiset voivat varautua ennalta mahdolliseen tulevaan toimintakyvyn menetykseensä.

NEUVONANTAJA

Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä ajoissa EDUNVALVONTAVALTAKIRJAN tekemisessä pitää olla asialla hyvän sään aikana, koska toimintakykyisellä henkilöllä on oikeus päättää itseään koskevista asioista. Jotta henkilö voi tehdä pätevän edunvalvontavaltuutuksen, hänen on oltava kelpoinen valtakirjan tekemiseen.

Edunvalvontavaltuutuksella on tietty ­vähimmäissisältö ja tiukat muotovaatimukset.

Tavallisesta valtuutuksesta poiketen edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo vaatii holhousviranomaisen myötävaikutusta.

Kun päämies on tullut kykenemättömäksi huolehtimaan valtuutuksen käsittämistä asioista, valtuutettu voi pyytää holhousviranomaista vahvistamaan valtuutuksen.

METSÄTALOUDEN harjoittamisessa edunvalvonnalle ilmenee tarvetta tyypillisesti esimerkiksi puukaupoissa ja metsäomaisuuteen kohdistuvien hallintaoikeuksien määrittelyssä. Hallintaoikeuden pidättämistä esiintyy elävien kesken tehdyissä sukupolvenvaihdoksissa ja testamentti­ määräyksissä.

Ilman edunvalvontavaltuutusta metsänhakkuusopimuksen tekeminen puunostajan ­kanssa edellyttää sitä, että holhousviranomainen on määrännyt metsänomistajalle edunvalvojan sekä hyväksynyt erillisen hoitosuunnitelman tai erillisen luvan puukaupalle.

Vastikkeeton hallintaoikeudesta luopuminen ei ole holhoustoimilain mukaan ­mahdollista.

Edunvalvontavaltuutuksella tämäkin on hallittavissa.

EDUNVALVONTAVALTAKIRJASTA on muun muassa käytävä ilmi, missä asioissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa.

Jos valtuutetun kelpoisuus esimerkiksi taloudellisten ja henkilöä koskevien asioiden hoitoon

on määritelty hyvin yleisluontoisesti, valtuutettu voi esimerkiksi sopia päämiehen puolesta puukaupasta ja metsänhoitotöistä.

Päämiehen on helpompi harjoittaa metsä­ taloutta, kun päätöksenteko ei halvaannu. Lisäksi voidaan välttää hoito- ja hakkuurästeistä aiheutuvat tuottotappiot.

Edunvalvontavaltuutuslaissa on omaksuttu sama lähtökohta kuin holhoustoimilaissa, jonka mukaan päämiehen omaisuutta koskee lahjoituskielto. Edunvalvontavaltuutuslaissa lahjoituskielto ei kuitenkaan ole ehdoton.

Valtuutettu saa antaa lahjan päämiehensä omaisuudesta, jos lahjan antamisen perusteet on yksilöity edunvalvontavaltakirjassa riittävällä tarkkuudella ja valtuutettu on esteetön.

OTETAAN esimerkki esteellisyydestä. Valtuuttaja on aikanaan lahjoittanut metsätilansa tyttärelleen ja pidättänyt itselleen hallintaoikeuden tilaan.

Tytär on nimetty valtuutetuksi edunvalvonta­ valtakirjassa, jossa valtuutetulle on annettu ­oikeus luopua hallintaoikeudesta valtuuttajan puolesta vastikkeetta eli lahjana. Lisäksi valtakirjassa on yksilöity riittävästi lahjan antamisen ehdot.

Tytär on kuitenkin esteellinen toimimaan valtuutettuna, koska hän on metsätilan omistajana lahjan vastapuolena ja koska valtuuttajan ja valtuutetun edut ovat ristiriidassa keskenään.

Valtuuttajan kannattaa nimetä valtakirjassa varavaltuutettu siltä varalta, että varsinainen valtuutettu tulee jostain syystä, esimerkiksi sairauden tai esteellisyyden vuoksi, tilapäisesti estyneeksi.

Toissijainen valtuutettu nimetään sen varalta, että valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, hän luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneeksi.

Päämiehen on helpompi harjoittaa metsä­taloutta, kun päätöksen­ teko ei halvaannu.

HEIKKI KALVILA

tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä 29

Metsäekosysteemi hyödyntää maahan pudonneiden lehtien keräämiä ravinteita.

30

–

METSÄN HENKI 3/24

RUSKA

Ruska saa lehtipuut hehkumaan

Kun lehdet syksyllä putoavat, ravinteita palaa metsäekosysteemin käyttöön. Lehtipuut lisäävät metsän monimuotoisuutta, jonka edistämiseksi UPM Joroisten taimitarhalla jalostetaan laadukkaita taimia.

T E K S T I N I N N I SAN D ELI U S | KUVAT U P M

SYKSYISIN ruska värjää lehtipuut punaisiksi, oransseiksi ja keltaisiksi. Kaunis värinmuutos johtuu ensisijaisesti lehti­vihreän hajoamisesta, kertoo UPM ­Metsän ympäristö­asiantuntija, biologi Miika Laihonen.

Kun päivät lyhenevät ja auringonvalo vähenee, yhteyttäminen hidastuu ja puu alkaa valmistautua talveen. Se säilöö runkoonsa ja juuriinsa lehdistään tärkeitä ravintoaineita, kuten typpeä.

Tästä käynnistyy vähitellen lehtien värjäytyminen, josta voi päätellä puun olevan valmis lehtien pudottamiseen ja talven tuloon.

Lehtien pudotessa puiden keräämiä ravinteita palaa metsäekosysteemin käyttöön. Metsän pohjalle kertyvässä lehtikarikkeessa sienet, bakteerit ja monet selkärangattomat eläimet hajottavat aktiivisesti kuollutta lehtiainesta.

SEKAMETSÄ VÄHENTÄÄ RISKEJÄ

Metsien monimuotoisuuden parissa työskentelevä Laihonen suosittelee

­ asvattamaan metsässä lehtipuita k havupuiden rinnalla.

“Eri puulajeille on kehittynyt erilainen eliölajisto. Mitä enemmän puulajeja metsässä kasvaa, sitä monimuotoisempi on niistä riippuvaisten lajien kirjo.”

Sekametsän kasvattaminen on viisasta myös siksi, että riskit puunmenetyksille vähenevät.

“Jos metsässä kasvaa vain yhtä puulajia ja etenkin, jos tuo laji on kuusi, metsä on herkempi häiriöille, kuten tuhohyönteisille ja -sienille. Muuttuva ilmasto nostaa tuhoriskiä entisestään.

Siksikin kannattaa suosia sekametsiä.”

LEHTIPUITA SUORAAN OMALTA TAIMITARHALTA

UPM:n taimitarhalla Joroisissa kasvatetaan jopa 20 miljoonaa puuntainta vuodessa.

Tarhalla tuotetut taimet toimitetaan UPM:n omiin metsiin tai UPM:n metsän­omistaja-asiakkaille, jotka

hankkivat taimet metsäasiakasvastaavansa kautta.

“Eniten ostetaan kuusta ja mäntyä, mutta koivun osuus taimien myynnistä kasvaa joka vuosi”, kertoo UPM Joroisten taimitarhan päällikkö Nina Mustonen.

Myös erikoisempia lehtipuita, kuten tammea ja tervaleppää, kasvatetaan jonkin verran.

Taimitarhalla on hallussaan taimen koko elinkaari siemenestä aina täysikasvuiseksi puuksi asti.

1960-luvulla aloitettu jalostustyö on tuottanut hedelmää: luonnon parhaista puuyksilöistä on kerätty siemeniä, joille sukua olevista siemenistä kasvatetaan tänä päivänä taimia.

“On tutkittu, että puu kasvaa jopa 30 prosenttia enemmän, kun taimi saa alkunsa jalostetusta siemenestä.

Tämä lisää vastaavassa suhteessa metsän hiilen­sidontaa”, Nina Mustonen sanoo.

31

UPM KASVU -KUMPPANUUS

UPM Kasvu -kumppanien edut Kumppanuus hyödyttää asiakasta taloudellisesti, mutta tuemme sinua aina myös henkilökohtaisesti metsäomaisuutesi hoidossa.

KASVU

UPM Kasvu -kumppanuuden tavoitteena on sinun menestyksesi ja metsäsi hyvinvointi. Kumppanuuden ytimessä ovat kestävä kasvu, taloudellinen tuotto ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen.

Asiointisi viimeisen viiden vuoden aikana vähintään Bonus €/m3 FSC-hintalisä €/m3 Kutsuvierastilaisuus PLATINA-tason kumppaneillemme Metsäiset asiakastapahtumat

MONIMUOTOISUUS

Metsä on arvokas monella tavalla – huomioimme metsiesi hoidossa myös luonto-, monimuotoisuusja virkistysarvot. Tuemme erilaisia tavoitteitasi metsien hoidossa.

HYVINVOINTI

Pidämme huolta sinusta ja metsistäsi sukupolvelta toiselle. Voit luottaa siihen, että asiantuntijuutemme on aina saatavillasi, etkä jää metsäasioiden kanssa yksin.

Maksuton alkukartoitus metsäsi omistusjärjestelyihin Puukaupan hinnantarkistus Puun menekkitakuu Puukaupan rahoitus pankkipalveluna 80 % Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava Metsäomaisuutesi hoitosuunnitelma Asiantuntija-apu metsävarasi omistusjärjestelyissä ja arvioissa UPM Luonnonhoitopalvelut PEFC-metsäsertifiointi UPM FSC®-ryhmäsertifiointi (FSC-C109750) Alennus uudesta metsäsuunnitelmasta Ajankohtaiset verkkotapahtumat Lisäominaisuudet UPM Metsä-verkkopalvelussa Metsän henki -lehti

Yhteistyö alkaa kumppanuussopimuksen solmimisesta, ja saat etuja välittömästi. Etusi ja bonuksesi nousevat asioinnin mukana.

Rakennamme yhteistyötä tavoitteidesi mukaan.

Kumppaninamme saat henkilökohtaisen metsäasiakasvastaavan, joka kartoittaa kanssasi tavoitteesi ja sen, mitä haluat metsänomistajana saavuttaa.

Laadimme tavoitteitasi tukevan metsäomaisuuden hoitosuunnitelman lähivuosille toimien suunnitelmal­ lisesti. Haluamme, että sinulla on aina selkeä kuva siitä, mitä voit tehdä seuraavaksi ja miksi se kannattaa.

Toteutamme yhdessä sovittuja, suunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Seuraamme metsäsi kehitystä ja tilannekuvaa.

Tuemme kasvuasi metsänomistajana tarjoamalla ­sinulle ajankohtaisia tapahtumia ja metsätietoa.

32

–

METSÄN HENKI 3/24

KASVU

HOPEA

KULTA

0€

20 000 €

100 000 €

300 000 €

1€/m

1,5 €/m

1,8 €/m

3

€/m3

PLATINA

3

€/m3

3

€/m3

5 KYSYMYSTÄ LEHDESTÄ

TESTAA, MITÄ LEHDESTÄ JÄI MIELEEN! Oikeat vastaukset löydät sivun alalaidasta.

1. Miksi kutsutaan puun ja sie­ nen yhteistyötä?

A) Symbaaliksi

B) Symbioosiksi

C) Siemenyydeksi

2. Miten paljon rahaa UPM on sijoittanut biokemikaalijalosta­ moonsa Saksan Leunassa?

A) 1 180 miljoonaa euroa B) 950 miljoonaa euroa C) 875 miljoonaa euroa

Systemaattisella metsänhoidolla on saatu Suomen metsät mahtavaan kasvuun sotien jälkeen.

3. Miten paljon lehtipuuta ­metsässä pitäisi olla?

SIIHEN AIKAAN

A) 1–5 prosenttia

Osaran aukeat peittyivät Suomen metsissä on runkopuuta 2,5 miljardia kuutioita, kun sitä oli 50 vuotta sitten 1,5 miljardia kuutiota. Metsien vuotuinen kasvu on lähes kaksinkertaistunut.

B) 30–40 prosenttia C) 10–20 prosenttia

4. Mikä on ollut UPM Yhteis­ metsien keskimääräinen sijoitus­tuotto vuodessa?

A) 1–2 prosenttia

SUOMESSA metsä kasvaa aina

takaisin, vaikka kukaan ei tekisi mitään. Taustalla on ekologinen syy. ”Suomessa tulee vettä taivaalta enemmän kuin sitä haihtuu. Monilla tropiikin alueilla sadevesi haihtuu nopeasti, joten siellä metsä ei välttämättä kasva takaisin ilman toimenpiteitä”, sanoo Tapion vanhempi neuvon­ antaja Risto Päivinen.

Suomessa laajatkin avohakkuualueet on saatu muutettua taas metsäksi puita istuttamalla tai kylvämällä.

Tunnetuin esimerkki lienee Osaran aukeiksi kutsuttu alue Pudasjärvellä ja Posiossa. Hakkuut alkoivat sodan jälkeen 1940-luvulla ja jatkuivat vuoteen 1964. Noin 20 000 hehtaarin avohakkuualue oli Euroopan suurimpia.

Alueen pelättiin muuttavan puuttomaksi tundraksi.

Vuonna 2014 puustoa oli kuitenkin enemmän kuin ennen avohakkuuta, ja uusi päätehakkuu tuli ajankohtaiseksi.

Metsänhoito ja luonto olivat tehneet tehtävänsä.

Metsien vuotuinen kasvu on harpannut 50 vuodessa 50–60 miljoonasta kuutiosta noin sataan miljoonaan kuutioon. ”Lisäkasvu johtuu kolmesta seikasta: metsänhoidosta, ojituksesta ja ympäristön muutoksesta.

Metsänhoitoon sisältyy myös se, että viimeiset 50 vuotta metsien poistuma eli hakkuut ja luontainen kuolema on ollut pienempää kuin kasvu.

Myös ilman hiilidioksidi­ pitoisuus on lisääntynyt, mikä auttaa kasvua.”

B) 2–3 prosenttia C) 4–5 prosenttia

5. Koska Joroisten taimitarhan jalostustyö alkoi?

A) 1960-luvulla B) 1940-luvulla C) 1980-luvulla

Kysymysten vastaukset: 1. b, 2. a, 3. c, 4. c, 5. a

33

RAKKAUDESTA METSÄÄN POLKUJUOKSU

Espoo, Etelä-Suomi

PITÄÄ VAIN JAKSAA PAINAA

KU VASAB RINA B QA IN | TEKSTI JO UKO VUO RELA

”EI ikinä enää. Näin päätän joka kerta, kun olen ylittänyt maaliviivan.

Samalla olo on euforinen. Vaikka tuntuu pahalta, olen päässyt perille, jälleen kerran.

Toukokuun viimeisenä viikonloppuna olin polkujuoksukilpailussa Kuusamossa. Matka oli 83 kilometriä, ja sen taittaminen kesti 13 tuntia 39 minuuttia. Se on pisin matka, jonka olen metsissä juossut.

Kilpailun aikana tärkein asia on pitää mieli hallinnassa, kun alkaa väsyttää ja paikat kipeytyvät. Myös vauhdinjako on tärkeä: alussa pitää lähteä liikkeelle riittävän rauhallisesti.

Reitti voi olla haastava kahdella tavalla. Polku voi olla juurakkoinen ja kivikkoinen, mikä sekoittaa juoksu­ rytmiä. Jyrkimmät mäet taas kannattaa kävellä, ettei kuluta niihin turhaan voimia.

Energiatankkaus on avain­asemassa.

Jos siinä epäonnistuu, matka katkeaa.

Hiilihydraatteja pitää tankata tunnissa 50–60 grammaa, jonka saan kuudesta energiapatukkapalasta. Nestettä kulutan kisan aikana viisi litraa. Huolto­ pisteiltä napsin sipsiä ja suklaata.

Leivän syöminen vie nälän tunteen.

Maaliin pääsemisen jälkeen paha olo hellittää vähitellen. Mieli muuttuu, ja alkaa kalenterin selaaminen: milloin on seuraava kilpailu?”

34

RAULI KARPPINEN

Toimituspuukaupan johtaja, UPM Metsä

–

METSÄN HENKI 3/24

”Matka oli 83 kilometriä, ja sen taittaminen kesti yli 13 tuntia.”

35

METSÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT Metsäsi on meille hintaansa arvokkaampi.

Valinnat, joita teet metsässäsi tänään, vaikuttavat sen hyvinvointiin vuosikymmeniä.

Kumppaninasi autamme sinua vaalimaan metsäomaisuuttasi ja säilyttämään sen elinvoiman nyt ja tulevaisuudessa.

Metsän tulevaisuuden tekijät upmmetsa.fi

KATSO VIDEO

upmmetsa.fi/meista