Metsän henki 2/2024

VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM.

2/24

METSÄNRAIVAUS KÄY KUNTOILUSTA 18 NÄIN HYÖDYT KASVUKUMPPANUUDESTA 30

”Metsän­ omistajana luon hyvinvointia luonnon ehdoilla” 12

PINTAA SYVEMMÄLLÄ TEERI

Höyhenet lentelevät, kun teerikukot kamppailevat kevätsoitimella avosuolla.

2

–

METSÄN HENKI 2/24

Kuvauspaikka: Kyyjärvi, Keski-Suomi

UPM PALAUTTAA SOITA LUONNONTILAAN huhti-toukokuussa. Silloin pulputus, sähähtely ja siipien läiske täyttävät soidin­paikan, kun teerikukot taistelevat sen hallinnasta ja naaraiden suosiosta.

Yleisin soidinpaikka on avosuo.

Etelä-­Suomen ennen laajoista suo­ alueista suurin osa on ojitettu. ”UPM:n elinympäristöohjelman tavoitteena on ennallistaa soita vähintään 3 000 hehtaaria vuoteen 2030 ­mennessä. Palautamme niiden luontaisen vesitalouden tukkimalla ojia ja poistamalla haihduttavaa puustoa.

Näin turvemaa vettyy jälleen suoksi”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Miika ­Laihonen.

Ensimmäiset kohteet on jo valittu.

Virroilta ennallistetaan Sulkueenneva ja Pihtiputaan ja Kinnulan alueelta Niskaneva.

Avosuo on tärkeä teerelle myös ravinnonhankinnassa. Se viettää kesänsä suon laitamilla ja syö versoja, silmuja ja marjoja, mutta untuvikot käyttävät ravinnokseen lisäksi hyönteisiä. ”Viimeisimmän uhanalais­arvion mukaan 11 prosenttia soiden lajeista on uhanalaisia. Teeri ei toistaiseksi ole uhanalainen laji, mutta sen kanta on pienentynyt huomattavasti.”

KUVA VASTAVA LO | TEKSTI JO UK O VUO REL A | ASIANT UN TIJ A M IIK A LA I HON EN

TEEREN kevätsoidin on kiivaimmillaan

3

SISÄLLYS 2/2024

20

12

26

2

28

Soiden ennallistaminen helpottaa teeren elämää

Näin ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomen metsiin

PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA

5

Tiesitkö, että sekapuustoisuus ja varsinkin sopiva lehtipuun osuus vähentävät taloudellisia ja biologisia riskejä metsissä?

Lue ­lisää metsänhoidon viimeisimmistä suosituksista.

Sivu 20

Pääkirjoitus/Ledare

6 Ajankohtaista

12 Metsänomistaja Jouni Kiviniemi arvostaa niin tuottoa kuin luontoa

17 18

METSÄN HENKI Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere Päätoimittaja Virpi Mäenanttila Toimitusneuvosto UPM: Ilari Alaruka, Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Tomi Simola, Anna-Mari Syrjäläinen ja Matti Varho Tuotanto Genero Paino PunaMusta, Tampere Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2 Painosmäärä: 55 000, 23. vuosikerta ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy elokuussa 2024.

Kannen kuva: Riina Peuhu

4

–

METSÄN HENKI 2/24

Selvennyslainhuuto hyödyttää kuolin­pesän osakkaita

30 Uudistunut kestävä UPM Kasvu -kumppanuus

33 20 10 x metsänhoidon uudet tuulet

Puiden uiton historia ulottuu 1800-luvulle

26

34

Näkemys

Metsän raivaus käy kuntoilusta

29

Katsaus tämän hetken puumarkkina­tilanteeseen

UPM METSÄ

+ upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiili­applikaatio sovelluskaupastasi.

Mitä ­mieltä olet lehdestämme?

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/ota-yhteytta/ yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100. ­

UPM METSÄ SOMESSA

Ilari Musta rakastaa vaeltamista

UPM METSÄ

facebook.com/ metsamaailma

+ Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen

instagram.com/ upm_metsa

+ upmmetsa.fi

youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa

metsäasiakasvastaava

• puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö ­ • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–16 • chat: arkisin 8–16 • palvelukeskus@upm.com

PÄÄKIRJOITUS

LEDARE

Työyhteisön ­rikastuttajat

Frisk fläkt i arbetsgemenskapen

ON taas se aika vuodesta, kun opiskelijat pitävät taukoa opiskeluista ja aloittavat kesätyöt. Myös UPM Metsällä on kymmeniä kesäharjoittelijoita, jotka paitsi mahdollistavat meidän vakituisen henkilöstömme kesälomat, tuovat mukanaan myös nuoruuden innokkuutta ja viimeisimpiä oppeja opiskelun maailmasta.

Meillä on paljon hienoja ja pitkiä työuria, ja moni meillä tälläkin hetkellä työskentelevä on aloittanut UPM:llä kesätyöntekijänä. Viime vuosina olemme palkanneet paljon nuoria, jotka vasta aloittavat työ­ uraansa. Tämä on tarkoittanut meidän kokeneemmalle henkilöstöllemme perehdyttämistä, ohjaamista ja opastamista.

Kuluneen vuoden aikana olemme kehittäneet perehdyttämistämme entistä tasalaatuisemmaksi ja tehokkaammaksi.

Haluamme, että uudet ”Moni­ metsäläiset kokevat muotoisuuteen olonsa tervetulleiksi ja panosta­­minen tukee että heidän ammatillimyös luovuutta ja nen osaamisensa kasvaa. innovointia.”

Vahva ammatillinen osaaminen ja itsensä kehittäminen hyödyttävät ennen kaikkea organisaatiota ja ihmistä itseään, mutta näitä asioita arvostavat myös asiakkaamme.

Yrityksissä ja organisaatioissa puhutaan paljon monimuotoisuuden tärkeydestä. Siihen panostaminen ei ainoastaan paranna organisaation kulttuuria ja avaa uusia näkökulmia, vaan se myös tukee luovuutta ja innovointia.

Se, että meillä on tiimeissä vankkaa kokemusta, nuoruuden intoa sekä uuden oppimisen iloa, edistää monimuotoisuutta ja rikastuttaa monin eri tavoin työyhteisöämme.

Kokeneempien tietämystä ja ammattitaitoa on arvokasta jakaa ja siirtää nuoremmille, kun taas nuorempien uudenlaiset ajatukset haastavat totuttuja toiminta­tapoja ja kehittävät niitä. Yhdessä olemme enemmän!

Haluan toivottaa sekä UPM Metsän henkilöstölle että asiakkaillemme hyvää kesää. Toivottavasti saamme kaikki nauttia valosta ja lämmöstä.

DET är igen den tiden på året då studerande håller

paus i sina studier och inleder sina sommarjobb. Vi på UPM Skog har också tiotals sommarpraktikanter som inte bara ger vår ordinarie personal möjlighet till semester, utan även tar med sig nya perspektiv, ungdomlig iver och den senaste kunskapen från studievärlden. ”En satsning på Bland UPM:s mångfald stödjer anställda finns många även kreativitet som gjort långa och fina och innovation.” arbetskarriärer, och flera av oss som nu jobbar här kom in i branschen via ett sommarjobb. Under de senaste åren har vi rekryterat många unga som precis inleder sin arbetskarriär. För vår mer erfarna personal innebär detta inskolning, handledning och rådgivning.

Under det gångna året har vi utvecklat inskolningen så att den nu är effektivare och håller en jämnare kvalitet.

Vi vill att nyanställda på UPM Skog känner sig välkomna och att de får utveckla sin yrkeskompetens. Personlig utveckling och stark yrkeskompetens gynnar både medarbetaren och organisationen, men det är också något som våra kunder uppskattar.

Inom företag och organisationer talas det mycket om vikten av mångfald. Det är inte enbart organisationens kultur och perspektiv som berikas av mångfald, den stödjer också kreativiteten och organisationens innovativa tänkande.

Med team som kombinerar gedigen erfarenhet, ungdomlig iver och glädje över att lära sig nytt främjar vi mångfalden och berikar vår arbetsgemenskap på många olika sätt.

Det är värdefullt då de mer erfarna kan dela och överföra sin kunskap och yrkeskompetens till de yngre, medan de yngre kan bidra med nya perspektiv som utmanar invanda arbetssätt och utvecklar dem. Tillsammans är vi mer!

Jag önskar personalen på UPM Skog och våra kunder en riktigt fin sommar! Hoppas att vi alla får njuta av ljuset och värmen.

SAARA LAITILA

SAARA LAITILA

Henkilöstöjohtaja UPM Metsä

Personaldirektör UPM Skog

5

AJANKOHTAISTA 2/2024

METSÄNHOITO

1 Luonnon-

Luonnonhoitopalvelut on uusi palvelu­ kokonaisuus UPM Kasvu -kumppaneille. Palvelulla haluamme varmistaa, että kumppanuusasiakkaidemme metsiä hoidetaan monimuotoisuutta ja metsän tarpeita vaalien.

Huolehtimalla metsien monimuotoisuudesta ehkäistään metsätuhoja ja luontokatoa sekä pidetään metsä elinvoimaisena muuttuvassa ilmastossa. Ensimmäiset saatavilla olevat luonnonhoitopalvelut ovat kulotus ja ympäristötuen haku yksityismetsänomistajille.

Ympäristötuki tarkoittaa korvausta metsänomistajan suojelutyöstä. Metsä­ keskuksen metka-tukea voi hakea 10 vuoden määräaikaiseen suojeluun, kun metsässä on arvokkaita ja rauhoitettavia luontokohteita. Me autamme metsänomistajaa selvittämään kohteen tukikelpoisuuden ja haemme metka­-tukea hänen puolestaan. Autamme myös muissa suojeluvaihtoehdoissa.

Kulotuksella voi puolestaan hankkia puustolle lisäkasvua, nopeuttaa metsän kiertoa ja lisätä metsän monimuotoisuutta. Monet hiiltynyttä puuta tai palanutta maata hyödyntävät lajit ovat uhanalaistuneet metsäpalojen tehokkaan torjunnan seurauksena.

Kulotuksella voi tarjota elinympäristön tälle lajistolle, johon kuuluu muun muassa kymmeniä hyönteisiä ja sieniä. Me selvitämme metsänomistajan puolesta, onko kulotuskohteelle mahdollista saada metka-tukea, ja teemme rahoitushakemuksen ennen työn aloittamista. upmmetsa.fi/metsanhoito/ upm-luonnonhoitopalvelut

6

–

METSÄN HENKI 2/24

K U VA UPM

hoitopalvelut kumppaneille METSÄNHOITO

2 Aika hoitaa ­taimikot?

Hyvin hoidettu taimikko takaa puustolle paremmat elinolosuhteet ja mahdollisuudet kasvuun.

Nuoren metsän alkutaival määrittää pitkälti, millaiseksi metsä kasvaa tulevaisuudessa. Kun taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, lopputuloksena on monimuotoinen, järeäksi ja hyvinvoivaksi kasvanut metsä, joka takaa metsänomistajalle paremman tuoton.

Metsänhoitotöiden kiireisin kausi on alkanut, ja kesän työt on hyvä suunnitella viimeistään nyt.

Tarjoamme metsänomistajan käyttöön maksuttoman oppaan siitä, mitä taimikonhoidossa tulee ottaa huomioon kymmenen ensimmäisen vuoden aikana.

Lataa opas ja kasvata taimikostasi järeä tukkimetsä: upmmetsa.fi/oppaat/ taimikonhoito-opas

PUUKAUPPA

3 Enemmän

puukauppa­tuloa Laskimme kuitupuun minimiläpimittaa puunkorjuussa. Huhtikuun 8. päivänä voimaan astunut muutos kasvattaa jatkossa metsänomistaja-­ asiakkaidemme puukauppatuloa.

Kuusikuidun minimiläpimitta laski seitsemästä senttimetristä kuuteen ja männyn sekä koivun kuudesta sentti­ metristä viiteen niin uusissa kuin jo sovituissa puukaupoissa.

Muutos tarkoittaa puunkorjuussa sitä, että puun latvaosa hyödynnetään entistä paremmin. Ennen uusien

mittojen käyttöönottoa halusimme varmistaa tarkasti, että prosessimme toimivat myös uusissa läpimitoissa niin, ettei mitään mene hukkaan, vaan kaikki puu päätyy korvaamaan fossiilisia raaka-aineita lopputuotteissa.

Muutoksen vaikutuksia testattiin loppuvuonna 2023 ja alkuvuodesta 2024 tekemällä useita koe­ajoja sellu- ja paperitehtaillamme.

Sellukuitupuun minimilatvaläpimitan laskeminen kuudesta viiteen senttiin tuottaa hakkuutavasta riippuen laskennallisesti hiukan yli tai hiukan alle 1 m3/ha lisää ainespuuta. Suhteellinen lisäys on alle prosentista vajaaseen neljään prosenttiin. Vaikutus on suurin ensiharvennuksessa. upmmetsa.fi/puukauppa

KESÄ ON VIHDOIN TÄÄLLÄ. Vedä henkeä ja nauti valoisista illoista. Nyt on hyvä hetki hoitaa taimikot, ­ hakea uutta metka-tukea tai vaikka opetella suunnistamaan. Tarjolla on myös uusia etuja Kasvu-kumppaneille.

KUVA U PM

Metsien monimuotoisuus ehkäisee metsätuhoja ja luontokatoa.

7

AJANKOHTAISTA 2/2024

KUVA VA STAVALO

Jos kyy puree, puremakohta täytyy pitää täysin liikkumattomana.

TURVALLISUUS

Tarkkana kyykäärmeiden kanssa Kesällä on syytä vahtia nilkkojaan etenkin niityillä, metsissä ja ranta-alueilla. Näissä paikoissa voi nimittäin joutua myrkkykäärmeen puremaksi.

8

–

METSÄN HENKI 2/24

SUOMEN ainoa myrkyllinen luonnonvarainen käärme on kyy, jota tavataan koko maassa. Kyy on nykyisin rauhoitettu eli sitä ei saa tarpeettomasti häiritä eikä tappaa.

Kesäisin luonnossa liikkuessa kannattaa olla tarkkana kyyn varalta erityisesti niityillä, metsissä ja ranta-alueilla.

Kyyn yleisimmillä esiintymis­alueilla on myös syytä käyttää kunnon varsilla varustettuja kumisaappaita ja huolehtia tetanusrokotteen voimassaolosta.

Suurimmalle osalle perusterveistä aikuisista kyyn purema ei aiheuta suuria oireita, mutta joillekin se voi aiheuttaa hengenvaaran.

Kyyn kaksi myrkkyhammasta jättävät tyypillisesti kaksi pientä pistoskohtaa iholle mutta eivät aina. Purema­kohta on tärkeää pitää täysin liikkumattomana.

Jos purema on kädessä tai jalassa, raaja tulee mahdollisuuksien mukaan lastoittaa.

Ensiavun jälkeen raaja pidetään koho­asennossa ja liikkumista tulee välttää. Älä käytä kiristyssidettä äläkä koskettele, puristele tai hiero pistoaluetta.

Kyytabletti tehoaa vain osittain mahdolliseen allergiseen reaktioon, ei itse myrkyn aiheuttamiin vakavampiin oireisiin. Soita heti ensiavun jälkeen terveysneuvontaan, päivystävään terveyskeskukseen tai sairaalan ensi­ apuun, josta saat toiminta­ohjeet.

Kyyn pureman jälkeen tulee aina olla yhteydessä lääkäriin. Hätä­numeroon 112 tulee soittaa, jos:

• kyse on lapsesta tai alle 15-vuotiaasta, vaikka oireita ei olisikaan • olet raskaana • olet vanhus tai vakavasti sairas, esim. sepelvaltimotautia sairastava • purema on pään tai kaulan alueella • saat joitakin seuraavista oireista: huimaus, pahoinvointi, kylmänhikisyys, ripulointi, päänsärky, purema­kohdan nopea turpoaminen, hengitysteiden turpoaminen tai hengitysvaikeuden nopea muodostuminen, rintakipu tai tajunnan aleneminen.

112.fi

AUDITOINTI

KUVA U P M

KUVA UPM

METSÄTYÖMAIDEN LAATU ARVIOITAVANA

KANNUSTEJÄRJESTELMÄ

Metka-tukien haku alkoi maaliskuussa UUSI metsätalouden kannustejärjestelmä metka on korvan-

nut kemera-tukijärjestelmän vuonna 2024. Metka-tukilajeja ovat taimikon ja nuoren metsän hoidon, suometsän hoidon, luonnonhoidon ja terveyslannoituksen tuet sekä metsätietuki, ympäristötuki ja kulotustuki.

Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea sekä terveys­ lannoituksen tukea voi hakea Metsään.fi-palvelussa tai Metsäkeskuksen lomakkeella. Myös muita tukia voit hakea lomakkeella. Ensimmäiseksi Metsäkeskus on käsitellyt taimi­kon ja nuoren metsän hoidon, terveyslannoituksen ja kulotuksen hakemuksia. Ympäristötuen, tiehankkeiden ja luonnon­hoitotukien hakemusten käsittely alkaa kesällä 2024.

Taimikonhoidon ja nuoren metsän hoitotyöt voi aloittaa heti, eikä niihin vaadita ennakkosuunnitelmaa, vaan metka-­ tukea haetaan suoraan töiden toteuttamisen jälkeen.

Terveyslannoitus, suometsän hoitosuunnitelmien laadinta, suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja pien­ narteiden tekeminen, metsätieverkoston ylläpito, kulotus sekä ympäristötuki määräaikaiseen suojeluun ja metsä­ luonnon hoitoon vaativat ennakkosuunnitelman, ja niiden työt voi aloittaa vasta sen jälkeen, kun Metsäkeskus on hyväksynyt suunnitelman.

metsakeskus.fi

TAPIO arvioi vuoden 2023 aikana UPM:n metsätyömaiden laatua yhtiön omissa ja metsänhoitosopimus­asiakkaiden ­metsissä. Tarkastettavina oli yhteensä 350 uudistusalaa, taimikon­hoitokohdetta, kasvatushakkuukohdetta sekä korkean suojeluarvon (HCV) -käytön­rajoituskohdetta.

Arvioinnissa tarkasteltiin FSC®*- ja ­PEFC**-metsäsertifioinnin vaatimusten sekä UPM:n omien ohjeiden toteutumista.

Pääasiassa metsänhoidon toimenpiteet oli toteutettu laadukkaasti, mutta myös kehitettävää löytyi. Jatkossa voimme parantaa vielä näissä:

•U udistusalojen maanmuokkauksissa voidaan kiinnittää entistä enemmän ­huomiota vesien hallintaan muun muassa jatkuvatoimisilla muokkaimilla toteutetuissa veden vaivaamissa kohteissa sekä ojitusmätästyskohteilla, kun runsaat syyssateet lisäävät v­ eden määrää ojissa.

•A iempaa suuremman lehtipuuosuuden säilyttämiseen taimikonhoidossa on kiinnitetty erityistä huomiota jo usean vuoden ajan. Tämä pitäisi kuitenkin huomioida entistä paremmin joka kohteella.

•K asvatettavan puuston määrissä t­ ulee olla entistä tarkempi, kun tavoitellaan ­sekapuutoisuuden lisäämistä.

•S äästöpuiden sijoittelu ryhmiin ja e­ täälle liikenneväylistä oli parantunut edellisvuodesta, mutta FSC-­metsäsertifioinnin vaatimusten mukaiseen säästöpuiden ­vähimmäismäärän varmistamiseen tulee kiinnittää vielä paremmin huomiota. *FSC-C105876 ja FSC-C109750 **PEFC/02-44-41 ja PEFC/02-21-17 9

KUVA VAS TAVALO

AJANKOHTAISTA 2/2024

YHTEISTYÖ

OLEMME tuottaneet yhdessä Suomen Suunnistusliiton ­kanssa neljä eSuunnistuskoulu-­ videota, joissa käydään läpi suunnistuksen perusteita ja vertaillaan, ­miten huippusuunnistaja Venla Harju ja kuntosuunnistaja Katja tekevät reitinvalintoja.

Videoiden katselun jälkeen voi lähteä esimerkiksi kuntorasteille kokeilemaan saamiaan oppeja. Kartan­lukutaidosta on tietenkin hyötyä myös, kun liikut omassa metsässäsi.

UPM Metsä on Kuopiossa 7.–12.7.2025 järjestettävien suunnistuksen MM-kilpailujen (WOC2025) pääyhteistyökumppani. Kumppanuuden perustana on yhteinen toimintaympäristö metsä ja siitä huolehtiminen.

Yhteistyöllä halutaan t­ukea niin ihmisten kuin metsien ­hyvinvointia sekä kertoa suomalaisista metsistä ja niiden ­hyvästä hoidosta.

upmmetsa.fi

10

–

METSÄN HENKI 2/24

KUVA UPM

HALUATKO ­OPPIA SUUNNISTAMAAN? METSÄNHOIDON SUOSITUKSISTA

Riskikohteiden tunnistaminen vesiensuojelussa VESIENSUOJELU vähentää haittoja, joita metsänkäsittely aiheuttaa vesistöille. Haitat syntyvät kiintoaineen, ravinteiden ja humuksen huuhtoutumisesta. Oikein valituilla vesiensuojelutoimenpiteillä huuhtoutumista voidaan vähentää olennaisesti.

Kasvupaikan ominaisuudet sekä toimenpidealueen etäisyys vesistöstä ovat oleellisia tekijöitä, kun arvioidaan toimenpiteen vaikutusta vesistöön.

Vesiensuojelutoimet on tärkeää suunnitella erityisen huolellisesti, kun toimitaan kohteissa, joiden kasvupaikka on viljava ja kostea ja maalaji on hienojakoinen sekä eroosioherkkä. Huolellinen suunnittelu on tärkeää myös kohteissa, jotka ovat lähellä vesistöjä tai pienvesiä tai herkkien vesis­ töjen vaikutusalueella.

RISKIKOHTEIDEN TUNNISTAMINEN

Mitä enemmän maata sekoitetaan tai rikotaan, sitä suuremmalla todennäköi­ syydellä ravinteita ja kiintoainesta päätyy vesistöön. Vesistökuormituksen riski on suurin ojien kunnostuksessa, uudistus­hakkuussa, maanmuok­ kauksessa ja kantojen korjuussa.

Lannoitus ja hakkuut aiheuttavat lähinnä ravinnekuormitusta. Metsä­ autoteiden rakentaminen voi aiheuttaa kiintoainekuormitusta sekä turvemailla orgaanista kuormitusta.

Vesiensuojelu on syytä ottaa aina huomioon, ja se korostuu ­kohteilla, joissa • toimitaan vesistöjen tai pienvesien välittömässä läheisyydessä • alapuolisessa vesistössä on Natura­-alue tai muu luonnonsuojelualue • toimenpidealueella on puro, noro tai ­l­ähteikkö • toimenpidealueella on muu herkkä vesistö • toimenpidealueella on vanhoja toimivia ojia tai puroja, jotka johtavat suoraan ­vesistöihin tai pienvesiin • toimitaan pohjavesialueella • hakkuualan läpi virtaa suuri määrä ­vettä eli hakkuualan yläpuolinen valuma-alue on laaja • toimitaan turvemailla, happamilla sulfaatti­ mailla tai mustaliuskealueilla, ­viljavilla maapohjilla tai kohteissa, joissa ­maalaji on ­lajittunutta, hienoja lajitteita sisältävää kangas­maata tai pitkälle maatunutta turvetta • tehdään ojitusmätästystä tai kaivetaan ­yksittäisiä ojia • korjataan kantoja • toimitaan kelirikkoaikaan tai muutoin märkään aikaan, jolloin riski ajo­urapainumille on suuri • maa tarttuu herkästi kiinni kauhaan • maa viettää jyrkästi vesistöä kohti.

Lähde: metsan­hoidonsuositukset.fi

KUVA UPM

UPM Kasvu -kumppanit pääsevät tutkailemaan erilaisia puita Suomen vanhimmassa puulajipuistossa.

TUOTE

KUVAT VA STAVALO

LNG-VANERI SUOJAA MAAKAASUN KULJETUKSIA MERELLÄ

YHTEISTYÖ

Mustilan Arboretumiin ELIMÄELLÄ sijaitseva Arboretum Mustila on Suomen vanhin ja

suurin arboretum eli puulajipuisto. Vuodesta 1902 lähtien valtio­ neuvos A. F. Tigerstedtin perustaman arboretumin laajoissa tutkimus­metsiköissä ja ainutlaatuisessa metsäpuutarhassa on koeviljelty koti- ja ulkomaisia puulajeja, joilla on kestävä alkuperä.

Mustila tunnetaan erityisesti eksoottisista havupuu­ metsiköistään sekä kesäkuussa kukkivista tuhansista alppi­ ruusuistaan ja atsaleoistaan. Tänä kesänä UPM:n Kasvu -kumppanuusasiakkailla on Arboretumiin vapaa pääsy.

Heinäkuussa (6.–7.7.2024) Mustilassa järjestetään moottorisahaveiston SM-­kisat. Kisojen aikana paikalla on myös metsäja puutuotealan toimijoita esittelemässä toimintaansa.

Lisäksi Arboretumin taimimyymälä ja kahvila palvelevat vieraita. Koko perheen tapahtumassa Arboretumia pääsee kiertämään joko omatoimisesti tai opastetuilla kierroksilla.

Teemoitetut puistokierrokset avaavat tulevaisuuden laji­ visioita tai esittelevät satavuotista kokeilutyötä puiden pensaiden parissa. Arboretumin polustoon, metsägalleriaan ja lasten luontopolkuun voi tutustua myös rauhassa vaellellen oman perheen kesken.

Nesteytetyn maakaasun (LNG) kuljettaminen merten halki on tarkkaa puuhaa.

Kuljetusta varten maakaasu täytyy nesteyttää, tiivistää ja jäähdyttää -163 asteeseen. ­Jotta se saadaan pysymään näin hyytävän kylmänä vaihtevissa sääoloissa, säiliöaluksen rungon täytyy olla hyvin eristetty.

Tähän tarjoaa ratkaisun UPM Plywoodin Wisa-Birch LNG-vaneri.

Wisa-Birch on vahva vanerilevy, joka on valmistettu säänkestävällä liimalla liimatuista koivuviiluista. Koivu on lujaa, ja se pitää mittansa myös erilaisissa lämpötiloissa.

UPM on maailman suurin säiliöaluksiin tarkoitetun koivuvanerin toimittaja. Yhteen kaasutankkeriin uppoaa noin 800–3400 kuutiometriä koivuvaneria. Laadukas vaneri kestää nesteytettyä kaasua kuljettavassa säiliöaluksessa jopa 40–50 vuotta.

Vaikka maakaasu ei ole täysin päästötöntä, se on silti ympäristön kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kivihiili tai öljy. Maakaasun käyttö lisääntyy jatkuvasti, kun energiantuotantoon etsitään ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. wisaplywood.com

mustila.fi 11

Hyvinvointia ja vaurautta luonnon ehdoilla Hämeenkyrö, Pirkanmaa

Metsänomistaja Jouni Kiviniemen ja metsäasiakasvastaava Valtteri Vanhasen yhteistyö on kahden asiantuntijan kauppa.

Hoitosuunnitelmat, puukaupat ja luontopalvelut toteutetaan kätevästi UPM Metsä -verkkopalvelussa.

T E K S T I N IN N I S AN D ELI U S | KUVAT RI I N A P EU HU

12

–

METSÄN HENKI 2/24

Kiviniemellä on tapana käydä juttelemassa hakkuukoneen kuljettajan tai metsurin kanssa töiden ­lomassa ja sopia, mitä tehdään seuraavaksi. Vierailuista pitää aina sopia työntekijän kanssa etukäteen turvallisuuden takia. Hän vie myös usein vaimonsa keittämät kahvit ja eväät tuliaisiksi.

13

J

JOUNI KIVINIEMI astelee havupuiden lomasta pellon

laitaan. Ohitse lehahtaa kaksi sitruunaperhosta, ja lähistöllä raakkuu kurki. Kiviniemi osti Kierikkalan kylässä Hämeenkyrössä sijaitsevan Lähteenmäen tilan metsät ja pellot neljä vuotta sitten. Hän seisah­ tuu pellon puolelle ja katselee metsään. ”Tämä on ollut hyvä ostos. Metsä on hyvin hoi­ dettu, ja tästä on hyvä jatkaa. Metsässä riittää aina työtä”, hän sanoo.

Kiviniemi kasvoi maatalon poikana Hämeenky­ rön naapuripitäjässä, Ylöjärven Kurussa. Hän tot­ tui jo lapsena tekemään pelto- ja metsätöitä. ”Kaadoin isän kanssa moottorisahalla puita met­ sästä. Ajoimme ne tienvarteen, josta metsäyhtiö kävi ne mittaamassa ja ostamassa.”

Myös Kiviniemen puoliso on kasvanut maalais­ talossa. Kuluneiden vuosikymmenten aikana he ovat kasvattaneet määrätietoisesti peltoviljelmiään ja metsäomaisuuttaan.

Nyt Kiviniemellä on runsaasti metsää eri puo­ lilla Pirkanmaata: Kurussa, Ylöjärvellä, Nokialla, täällä Hämeenkyrössä ja nykyisellä kotipaikkakun­ nallaan Sastamalassa. Myös hänen elantonsa tulee maa- ja metsätaloudesta.

METSÄNHOIDOSSA Kiviniemeä kiehtoo etenkin jat­

kuvuus. Hänen metsänsä ovat hieman erilaisissa kasvuvaiheissa: yhdessä suunnitellaan hakkuuta, toisessa istutetaan taimia ja kolmannessa harven­ netaan. ”Pysyn metsässä kiinni, koska koko ajan tapah­ tuu. Metsätalouden kierto ja tulosten näkyminen pitävät mielenkiintoa yllä. Minulla on intoa ja paloa metsänkasvatukseen.”

Metsät ovat paitsi elinkeino, myös harrastus.

Kiviniemi kuljeskelee metsässä säännöllisesti. ”Se on ollut minulle henkireikä. Etenkin silloin, kun minulla oli vielä stressaava konttorityö, mieli ja olo rauhoittuivat metsässä.”

14

–

METSÄN HENKI 2/24

Hän käy mielellään katselemassa myynnissä olevia metsä­ tiloja ja miettii, mitä kaikkea niissä voisi saada aikaan. Siinä tulee liikuttua ja saa viettää aikaa luonnossa.

AURINKO siivilöityy kauniisti puiden lomasta. Se on jo sulat­

tanut lähes kaiken lumen ja kuivattanut metsää. Välillä saapas kuitenkin lutsahtaa märkään maahan.

Mukana on UPM:n metsäasiakasvastaava Valtteri Vanhanen. Kiviniemi on ollut UPM:n ­asiakas 15 vuotta, joista neljä viimeisintä hän on tehnyt yhteistyötä Vanhasen kanssa.

Miehet astelevat sammaleiden, kivien ja kantojen seassa riva­ kasti, juttelevat ja kohottavat välillä katseensa kohti puiden latvoja.

Vanhasen mukaan metsäpalstalle on suunniteltu jokusen vuoden päähän siemenpuuhakkuuta. Hän ja Kiviniemi ovat samaa mieltä siitä, että luonnolliselle taimettumiselle olisi täällä hyvät edellytykset.

Metsäasiakasvastaavan ja kumppanuusasiakkaan yhteis­ työ toimii myös UPM Metsä -verkkopalvelun kautta. Vanhanen tekee Kiviniemelle hoitotoimenpiteistä vuosisuunnitelman, jossa näkyvät karttojen kera kuviokohtaiset suunnitelmat metsän­hoidon vaiheista ja tarvittavista ostopalveluista sekä arvio kustannuksista ja hakkuutuloista.

Kiviniemelle verkkopalvelu on tärkeä väline metsäomaisuuden hallintaan. Ilman sitä hän ei pysyisi kärryillä kokonaisuudesta.

Verkkopalvelun avulla hän tapaa suunnitella metsiensä hoitoa muutaman vuoden päähän. ”Ehdotusteni jälkeen tehdään hie­ nosäätöä, ja Jouni tekee päätökset. Hän on asiaansa vihkiytynyt metsänomis­ METSÄN­ taja ja hyvin perillä asioista. Molempien asiantun­temus tukee kumppanuutta”, OMISTAJAN Vanhanen sanoo.

ARVOT ”Valtterin ehdotus on hyvä pohja, mutta aika paljon pitää jarrutella. Har­ MAISEMA. ”Hienoimpia kitsen metsänhoitotoimia hyvin tarkasti. asioita metsässä on Voi olla, että jotain toimenpidettä aikais­ maisema, jossa yhdistyvät tetaan ja toinen siirretään myöhem­ pelto ja metsä. Kun metsä mäksi”, Kiviniemi jatkaa. on hoidettu huolellisesti, Hän saattaa jättää suunnitelman siinä silmä lepää.” ulkopuolelle kohteita, jotka ovat maise­ man kannalta tärkeitä.

ELINKEINO. ”Metsällä ”Minusta metsä- ja peltomaisema on on taloudellista arvoa. todella kaunis. En halua, että sitä muute­ Olen tyytyväinen, kun saan sen kasvamaan. taan liikaa.”

Seuraan ilolla maasta Kiviniemelle on tärkeää, että he tun­ vähitellen nousevia taimia.” tevat toisensa ja toistensa toimintatavat. ”Asioita ei tarvitse selittää aina uudes­ PERINTÖ. ”Metsänhoito taan. Valtteri on minua nuorempi ja tuo on meille elämän­­tapa. uusia tuulia alalta.”

1

2 3

Jatkuvuus ja pitkäjänteisyys on työssä tärkeää.

Haluaisin jättää metsän jälkipolville paremmassa kunnossa kuin olen ne saanut.”

METSÄSUUNNITELMAN lisäksi metsän­

omistaja näkee UPM Metsä -verkkopal­ velusta UPM:n kanssa tehdyt sopimuk­ set ja maksusuoritukset. Asiakkaan on

Valtteri Vanhasella (vas.) on Ylöjärven alueella noin 70 Jouni Kiviniemen kaltaista kumppanuusasiakasta.

Nauhat ovat merkki hakkuutyön suorittajalle.

”Se on vesistön rannalla sijaitseva tärkeä luonto­ kohde. Sitoudun säilyttämään puuston luonnon­tilassa eli siellä ei tehdä mitään hoitotoimen­piteitä.”

Kiviniemeä kiehtoo metsänhoidon jatkuvuus.

myös helppo tarkistaa, paljonko bonusta puun myynnistä on kertynyt.

UPM palkitsee kumppanuusasiakkaitaan, jotka sitoutuvat käyttämään UPM:n palveluita. Mitä enemmän yhteistyötä he tekevät UPM:n kanssa, sitä korkeammalle asiakkuustasolle he yltävät ja sitä suuremmiksi kasvavat myös bonukset.

Kiviniemi on korkeimmalla platina-tasolla. Hän ­käyttää puiden myynnistä saadut bonusrahat hoitotoimenpiteiden maksamiseen. Vanhasen mukaan Kiviniemi on käyttänyt ­oikeastaan kaikkia UPM:n palveluita metsän uudistamisesta taimikonhoitoon ja harvennuksista lannoituksiin.

Myös luonnonhoitopalvelut kuuluvat UPM:n palvelu­ valikoimaan. Kiviniemelläkin on eräs metsä, joka on kuulunut kymmenen vuotta ympäristötuen piiriin. Tarkoitus on hakea tukea uudelleen.

KIVINIEMI tarkkailee, onko kirjanpainaja tehnyt tuhojaan kuusikossa. Hän huomaa jokusen kuivu­ neen kuusen, jonka runkoa on syöty. Yhdessä Vanha­ nen näkee kuorijan viuhkamaisen puru­kuvion.

Kiviniemen metsä on kuitenkin sekametsää, joten kuoriaisista ei tarvitse olla erityisen huolissaan. Kuu­ simetsä olisi toinen juttu.

Vanhasen mukaan viime vuosien aikana moni­ muotoisuus on muuttanut metsänhoitoa ja siihen liittyvää keskustelua. Kiviniemelle metsien moni­ muotoisuus on tuttua jo nuoruudesta. ”Isä sanoi aikanaan, että koivu on kuusen äiti. Koivu suojaa kuusta etenkin kasvun alkuvaiheessa. Aina kun perustetaan uusi taimikko, istutamme sinne eri puula­ jeja, jolloin esimerkiksi tuholaisriskit ovat pienemmät.”

Monimuotoisuuden vaalimisesta kertoo myös se, että Kiviniemen kaikki metsät on FSC®-sertifioitu (FSC C109750) UPM:n kautta. Sertifikaatin kriteerit uudistettiin viime vuonna. Nyt säästö- ja lahopuuta

15

”Tuntuu hienolta nähdä, miten hoito on omassa metsässäni onnistunut ja miten viisaasti luonnon antimia on käytetty.”

Tiedot puukaupoista ja metsätöistä päivitetään asiakkaan sivulle UPM Metsä -verkkopalveluun. ”Tietojen tarkistus on helpompaa, kun ne näkyvät sekä asiakkaalle että metsäasiakasvastaavalle”, Kiviniemi sanoo.

jätetään metsiin aiempaa enemmän ja suojelualueen vaadittu osuus metsä­alasta on entistä suurempi. Sertifiointi on ollut Kiviniemelle luonnollinen osa metsänhoitoa. ”Se on hyvää kehitystä luonnon monimuotoisuuden kan­ nalta. Täytyy sanoa, että meidän yritystoiminnassamme sido­ taan aika paljon enemmän hiiltä kuin tuotetaan. Kun kävelen omassa metsässäni, tuntuu hienolta nähdä, miten hoito on onnistunut ja miten viisaasti luonnon antimia on käytetty.”

MIEHET tarpovat pellon halki kohti

maantietä, joka erottaa kaksi Kivinie­ men metsää toisistaan. Tien toisella puolella metsä kasvaa hyvin tiheästi.

Puut ovat täydessä mitassa ja on aika tehdä hakkuu.

Puukauppa on jo tehty Vanhasen kanssa, ja hän on luonut hakkuualueesta leimikon.

Hakkuukoneyrittäjän leimikonsuun­ nittelija on käynyt metsässä tekemässä tarkemman katsauksen, ja siellä täällä puun oksissa lepattaa värikkäitä nauhoja merkiksi työn suorittajalle. ”Puunjalostusta tarvitaan, jotta Suomi voi olla tulevaisuudessakin hyvin­ vointivaltio. Ajattelen, että metsänomis­ tajana olen ketjun alkupäässä, luomassa hyvinvointia luonnon ehdoilla.”

16

–

METSÄN HENKI 2/24

”Molempien asiantuntemus tukee kumppanuutta”

VALTTERI VANHANEN

metsäasiakas­ vastaava, UPM upmmetsa.fi/­ ota-yhteytta

KUMPPANIEN APUNA UPM haluaa olla asiakkaan kumppani metsäomaisuuden kokonaisvaltaisessa hoitamisessa.

“Varmistamme, että metsän­omistaja pääsee arvojensa m ­ ukaisiin tavoitteisiin”, sanoo UPM ­ siakkuuspäällikkö Ella Kaivola.

Metsän a Kumppanuusasiakas saa henkilö­kohtaisen metsäasiakasvastaavan, jolla on laaja asiantuntemus metsänhoidosta.

“Yhteistyö on vuorovaikutteista sekä asiakkaiden tavoitteita kunnioittavaa.”

UPM Metsä -verkkopalveluun voidaan koostaa yksilöllinen metsäomaisuuden hoito­ suunnitelma eli ehdotus siitä, miten metsiä kannattaisi lähivuosina hoitaa.

“Metsäasiakasvastaavat varmistavat, että ­tuleva tuotto on hyvä ja metsät voivat hyvin.”

Verkkopalvelusta näkee kätevästi metsän­ hoitosuunnitelmat, kartat, tilaukset ja puukauppa­bonukset. Sitä voi käyttää myös mobiilisti.

Metsäasiakasvastaava voi toimia kump­ panin neuvonantajana, jolloin asiakkaan ei tarvitse opiskella kaikkea itse. Toisilla asiakkailla taas on vahvaa osaamista omasta takaa.

“Arvostamme metsänomistajien asiantuntemusta metsäomaisuudestaan ja kuuntelemme tarkasti hänen toiveitaan.”

NÄKEMYS

Yhteistyöllä luonnon köyhtymistä vastaan TUOREEN Suomi muiden silmin 2024 -raportin mukaan luonto ja kestävyys ovat Suomen vahvuuksia maakuvatutkimuk­ sissa.

Luonto on nostettu myös pääministeri Orpon hallitusohjelmaan, jonka tavoit­ teita ovat ­luonnon köyhtymisen pysäyt­ täminen ja yhteiskunnan kääntäminen luontopositiiviseksi. Nämä ovat myös pian valmistuvan kansallisen luonto­strategian pää­tavoitteet.

Päämäärät ovat tärkeitä, sillä luonnon köyhtyminen etenee. Valitettavasti myös pohjoinen luontomme on vaikeuksissa, mikä haastaa yllä maalattua maakuvaa.

LUONTOPANEELIN Suomen luonnon tila ja tulevaisuus –raportin mukaan luonto­ tavoitteiden ja niiden eteen tehtyjen toi­ menpiteiden välillä on kuilu.

Toivoa luo tieto siitä, että luonnon köyhtymisen ajurit tunnetaan. Tämän lisäksi kehityskulun pysäyttämiseksi tar­ vittavat työkalut ovat pääosin tiedossa.

Elinvoimainen luonto luo edellytykset hyvinvointiyhteiskunnalle, eikä sen tilan heikkeneminen voi enää jatkua.

Tavoitteissa onnistuminen edellyt­ tää suojelupinta-alan kasvattamista ja luonnon tilan parantamista myös suojelu­ alueiden ulkopuolella. Metsien suojelu on tärkeää metsäluonnon monimuotoisuu­ den ja muutoskestävyyden turvaamiseksi.

Lisäsuojelun jälkeenkin valtaosa Suomen metsistä tulee olemaan talous­ käytössä. Tämä tekee metsänomista­ jista avainpelaajia luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä.

VALITETTAVASTI suomalainen metsäkeskus­ telu on edelleen polarisoitunutta, mikä haastaa erilaisten toimijoiden yhteistyötä.

Metsäluonnon ja luonto­pääoman hyvin­ vointiin keskittymisen sijaan ajaudumme usein arvostelemaan toisiamme.

Erilaiset näkökulmat huomioiva dia­ logi eri toimijoiden välillä on välttämä­ töntä yhteistyön toimivuuden takaami­ seksi. Se on myös luonnon etu.

Luonnon köyhtymisen pysäyttämistä ei voi lykätä tulevaisuuteen, jos ja kun haluamme säilyttää tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään.

TUTKIMUS etenee vauhdilla, ja moni

lannistuu tietotulvan edessä. Luonto­ paneeli on riippumaton ja lakisääteinen asiantuntijaelin, jonka tehtävä on koota luonnon monimuotoisuutta koskevaa tutkimus­tietoa ymmärrettävällä tavalla yhteiskunnan hyödynnettäväksi.

Kenttä on laaja, ja paneelin jäsenet edustavatkin eri tieteenaloja aina eko­ logiasta taloustieteeseen ja ympäristö­ oikeuteen.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti Luontopaneelin ja Metsäbiota­ louspaneelin välille on joskus luotu vas­ takkainasettelua.

On selvää, että paneelit pohtivat metsä­kysymyksiä eri näkökulmista. Tämä on tieteen rikkautta. On ollut hienoa todistaa, kuinka rakentavasti paneelien yhteistyö on lähtenyt muodostumaan.

Tiedepaneelit täydentävät toisiaan ja tarjoavat myös metsänomistajille monipuolisen tietolähteen, joka auttaa luontopääoman säilyttämisessä tuleville sukupolville. Sen vaaliminen on suoma­ laisen identiteetin ja kulttuurin yhdistävä voima.

Ilari E. Sääksjärvi on Luontopaneelin varapuheenjohtaja sekä Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori ja varadekaani.

Sääksjärvi on tutkinut urallaan muun muassa Amazonian sademetsien luonnon monimuotoisuutta ja kehittänyt moni­tieteistä bio­ diversiteettitutkimusta. Hän johtaa laajaa STN BIODIFUL-konsortiota, joka työskentelee biodiversiteetin, johtajuuden ja talouden välisellä rajapinnalla.

Luonto­ paneeli koostaa luonnon moni­muotoi­ suutta koskevaa tutkimus­ tietoa yhteiskunnan käyttöön.

ILARI E. SÄÄKSJÄRVI

varapuheenjohtaja Luontopaneeli 17

METSÄHOMMISSA METSÄNRAIVAUS TREENINÄ

Kunto kohenee metsätöissä Raivaussahatyöt ja istutus käyvät urheilusta. Syke nousee, kaloreita kuluu ja jalkalihakset saavat harjoitusta.

T E K S T I JA K U VAT MA R K K U P U LK K I N EN

1. HYÖTYLIIKUNTAA MATALALLA SYKKEELLÄ

Seinäjoen ammattikorkeakoulu tutki metsätöiden fyysisiä hyötyjä 15 metsänomistajan testiryhmällä. Taimikon varhais­ perkaus nosti testiryhmäläisten sydämen sykkeen keskimäärin 125 lyöntiin ja istutustyö 103 lyöntiin minuutissa.

Metsätyöt ovatkin erinomaista, peruskuntoa kohottavaa liikuntaa. Sama kokemus on kilpahiihtoa harrastavalla Sami Lähdemäellä, joka tekee kesäisin metsätöitä ammatikseen. ”Keskisyke raivaussahahommissa on 105–110 lyöntiä minuutissa, ja päivässä kuluu helposti 3 000 kaloria. Eivät sijoitukseni ole ainakaan huonontuneet, kun vaihdoin kesä­ harjoittelun kokonaan metsätöihin”, Lähdemäki kertoo.

SAMI LÄHDEMÄKI

metsuri ForestHouse Oy UPM Metsän franchising-yritys

2. MALTILLA ALKUUN

Metsänomistajilla on keväisin usein enemmän intoa kuin kun­ toa. Jos ei ole urheilutaustaa, on syytä aloittaa maltilla. ”Raivaamiseen kannattaa totutella yhden tai kahden tankil­ lisen pätkissä ja pidentää päivää vähitellen. Istutuksia jaksaa tehdä hieman pidempään, mutta siinäkin puolen päivän ja 500 taimen urakka on useimmille sopiva.”

3. JUO JA SUOJAUDU

Pakkaa työmaalle mukaan juotavaa ja eväät. Lyhyinä työ­ päivinä riittää vesi, mutta jos päivä on pitkä ja ilma lämmin, mineraaleja sisältävä urheilujuoma on hyvä valinta.

Raivaustöissä pitää aina käyttää visiirillä ja kuulonsuo­ jaimilla varustettua kypärää ja sen alla suojalaseja. Valitse tukeva­pohjaiset ja -vartiset kengät sekä joustava työasu, jonka taskuun mahtuu ensiapupakkaus. Jos työ käy raskaaksi tai aika niukaksi, voi metsänhoitopalveluita tilata UPM:n paikalliselta metsäasiakasvastaavalta. upmmetsa.fi/ota-yhteytta 18

–

METSÄN HENKI 2/24

Kilpahiihtäjä Sami Lähdemäki vaihtoi huhtikuussa sukset raivaussahaan.

Metsätyökausi alkoi ensiharvennusalueen ennakkoraivauksella.

Metsätyöt käyvät hiihtäjälle hyvästä peruskuntoharjoit­ telusta.

3×

KUNTOILE METSÄSSÄ

Metsänraivaus vastaa liikuntana hiihtoa, pyöräilyä tai padelin pelaamista.

Muista ottaa juomaa ja eväitä mukaan työmaalle. Tauko kerran tunnissa auttaa jaksamaan.

Pieni venyttely päivän aikana ja päätteeksi ehkäisee lihaskipuja myöhemmin.

KATSO ­VIDEO: KUNTO ­KOHENEE METSÄTÖISSÄ

youtube.com/upmmetsa

19

Jalostus parantaa puun kasvua ja laatua.

20

–

METSÄN HENKI 2/24

10×

metsänhoidon uudet tuulet

UPM:n metsätalouspäällikkö Liisa Viikari ja Tapion palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo kertovat metsänhoidon ajankohtaisista keinoista ja käytännöistä.

TEK S TI J O U KO VUO R E L A

|

KU VI T U S NI NA B Ä C K

21

Sekapuustoiset metsät ovat keino pienentää vahinkoriskiä.

1. Jalostettujen siementen ja taimien käyttö lisää metsän kasvua jopa 20–30 prosenttia.

K.V.

L.V.

”Metsänomistajan tulee perustaa uudistushakkuun jälkeen uusi metsä. Sen voi tehdä joko viljelemällä tai luontaisesti.

Metsän viljelyssä kannattaa käyttää jalostettuja tai­ mia tai siemeniä sekä huolehtia taimikon kehityksestä metsän­hoidolla. Se maksaa itsensä takaisin parempana kasvuna ja suurempana tilinä tukkipuista.”

22

–

L.V.

”Jalostus parantaa puun kasvua ja laatua. Esimerkiksi männyllä puuston vuotuisen kasvun on todettu lisäänty­ vän keskimäärin 20 prosenttia hehtaarilla. Metsänjalos­ tus lisää myös puiden kestävyyttä ilmastonmuutosta ja metsätuhoja vastaan.

UPM:n omissa metsissä kylvö ja istutus pyritään teke­ mään jalostetuilla siemenillä sekä jalostetuista sie­menistä kasvatetuilla taimilla. Taimet tuotamme pitkällä koke­ muksella omalla taimitarhallamme Joroisissa.”

2. Sekapuustoisuus pienentää metsätuhoriskejä.

K.V.

Sekapuustoisessa metsässä kasvaa kahta tai use­ ampaa puulajia. Sekapuustoisuus ja varsinkin sopiva lehtipuun osuus vähentävät taloudellisia ja biolo­ gisia riskejä metsissä. Laaja-alaisia, yhden puu­lajin metsiä kannattaa välttää.”

”Ilmastonmuutoksen edetessä riskit häiriöille, kuten kuivuudelle ja tuhohyönteisille, metsissä kasvavat.

METSÄN HENKI 2/24

”Lisääntyvät myrsky- ja hyönteistuhot kohdistu­ vat erityisesti kuusikoihin. Koska monet tuholaiset aiheuttavat vahinkoa vain yhdelle puulajille, seka­ puustoiset metsät ovat keino pienentää vahinkoris­ kiä ja rajoittaa tuhon leviämistä.

UPM:n metsissä on käynnissä tutkimushank­ keita sekapuun kasvatuksesta. Kehitämme seka­ puuston kasvatus­menetelmiä niin, että pystymme turvaamaan metsien kasvun ja terveyden myös muuttuvassa ilmastossa.”

3. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus turvemailla hillitsee kasvi­huonekaasupäästöjä ja vesistöjen ravinnekuormitusta.

K.V.

”Tutkimusten mukaan erityisesti ravinteisilla tur­ vemailla voidaan hillitä ympäristöhaittoja pitämällä huolta metsän peitteisyydestä sekä välttämällä uudistushakkuita ja maanmuokkausta.”

L.V.

”UPM on sitoutunut lisäämään peitteistä metsänkä­ sittelyä omissa metsissään. Emme esimerkiksi tee avohakkuita ojitetuissa, rehevissä korvissa.

Peitteistä metsänkäsittelyä lisäämällä hillit­ semme kasvihuonekaasupäästöjä, lisäämme maa­ perän hiilivarastoja ja pienennämme vesistöjen ravinnekuormitusta.”

5. Lehtipuiden istuttaminen havupuiden sekaan on tärkeää metsäekosysteemin toiminnalle.

K.V.

”Niin sanotuilla avainlajeilla, kuten haavalla ja ­raidalla, on erityinen merkitys metsäekosysteemille kasvualus­ tan ja ravinnon t­ arjoajina. Monimuotoisuus auttaa luontoa sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja muihin häiriöihin sekä pitämään yllä metsäekosysteemin toi­ mintaa sukupolvelta toiselle.”

L.V.

”UPM:n tavoitteena on kasvattaa omien metsiensä leh­ tipuuosuus 20 prosenttiin. Lehtipuut lisäävät metsien monimuotoisuutta ja parantavat maan viljavuutta.

Latvuskerroksen lisäksi monimuotoisuus näkyy aluskasvillisuudessa, joka on sekametsässä vaihtele­ vampi kuin yhden puulajin metsässä.”

4. Kulotukset lisäävät metsän monimuotoisuutta.

K.V.

”Kulotus vapauttaa ravinteita kasveille, paljastaa kivennäismaata ja tuottaa metsiin hiiltynyttä puuta, joka on tärkeää monimuotoisuuden kannalta. Se on investointi, joka turvaa metsätalouden kokonaiskes­ tävyyttä.”

L.V.

”Kulotukset ovat osa UPM:n elinympäristöohjel­ maa, jossa olemme sitoutuneet vähentämään ihmis­ toiminnan vaikutuksia ja ennallistamaan arvokkaita elinympäristöjä. Kulotukset lisäävät luonnon moni­ muotoisuutta, sillä monet kovakuoriaiset, jäkälät ja sienet tarvitsevat elääkseen palanutta puuta.”

6. Koko kesä toukokuusta syyskuuhun on hyvää istutusaikaa.

K.V.

”Hyvään loppu­tulokseen pääsee, kun noudattaa metsän­hoidon suosituksia eri taimilajien istutus­ ajoista. On myös tärkeää huoltaa taimet ennen istu­ tusta ja tehdä istutustyö laadukkaasti.

Pitkä istutusaika tasoittaa istutusten sesonkihuip­ pua ja viljelyhintoja.”

23

L.V.

”Puulaji, taimen koko, maanmuokkausmenetelmä ja maalaji määräävät oikean istutusajan. Kevään lisäksi hyvää istutusaikaa on koko kesäkausi.

Kuusia ja pieniä koivuntaimia voi istuttaa vielä syyskuussa, mutta istuttamista tulisi välttää rou­ tivilla mailla loppu­kesästä. Kun uudistamistyöt on jaettu koko kesäkaudelle, resurssit saadaan hyödyn­ nettyä paremmin ja töitä riittää pidemmälle ajalle.”

7. Maanmuokkaus ehkäisee tukkimiehentäituhoja.

K.V.

”Viljellyt taimet ovat huomattavasti paremmassa turvassa tukkimiehentäin vahingoilta muokatussa kuin muokkaamattomassa maassa. Tuhoja hillit­ see myös se, että taimen ympärille jätetään istutus­ paikalla 10–15 senttimetriä paljastettua kivennäis­ maata.”

L.V.

”Tukkimiehentäi käyttää ravinnokseen kuusen ja männyn taimien kuorta ja nilaa, minkä takia taimet ovat ensimmäisinä vuosina alttiita tuhoille. Taimi kuolee, kun riittävän iso osa kuoresta tai nilasta on tuhoutunut.

Maanmuokkaus vähentää tuhoriskiä, sillä tuk­ kimiehentäi karttaa paljastetulla kivennäismaalla kulkemista.”

24

–

METSÄN HENKI 2/24

8. Mänty pärjää kuusta paremmin muuttuvassa ilmastossa.

K.V.

”Ilmastoennusteiden mukaan kasvuolosuhteet ovat tulevaisuudessa kuuselle Etelä- ja Väli-Suomessa huomattavasti hankalammat kuin nykyisin. Kirjan­ painajan, juurikäävän sekä kuivuuskausien yleisty­ minen lisäävät tuhoriskejä.

Mänty sietää kuivuutta kuusta paremmin, ja sen tuhoriskit ovat pienemmät.”

L.V.

”Kuusella on pintajuuret, minkä takia se kärsii her­ kemmin kuivuudesta, joka altistaa sitä juurikääpäja hyönteistuhoille.

Koska roudan ennakoidaan vähenevän, pinta­ juurinen kuusi on mäntyä alttiimpi myös tuuli­ tuhoille. Vaikka mänty kestää kuusta paremmin ilmastonmuutosta, se ei ole oikea laji kaikille kas­ vupakoille. Vaihtoehtoja ovat lehtipuut ja seka­ metsät.”

9. Varhaishoito varmistaa uuden metsän tuoton.

K.V.

”Taimikon varhais­hoidon aloittamisessa ei kannata viivytellä, sillä kustannukset nousevat merkittä­ västi, jos hoito tehdään suositeltua myöhemmin.

Taimikon varhaishoidossa huomioidaan suojatiheiköt eläimille.

Lannoituksella hankittu puuston lisäkasvu näkyy seuraavassa hakkuussa metsänomistajalle suurempana tilinä puukaupasta. Omalta tilalta kannattaa kartoittaa sopivimmat kohteet, joista on mahdollisuus saada lisätuottoa lannoittamalla huo­ mioiden samalla ympäristöriskit.”

Varhaishoidolla tehdään tilaa kasvatettaville puille ja varmistetaan, ettei kilpaileva kasvusto pääse häiritsemään niiden kehitystä. Se on inves­ tointi, jolla edistetään taimikon suotuista kehitty­ mistä.”

L.V.

”Taimikon varhaisperkauksella kasvu saadaan koh­ distettua puihin, joihin on panostettu taloudellisesti metsänuudistamisessa. Säästetyt taimet ovat kasvun vahvistumisen takia myös vahvempia metsätuhoja vastaan.

Taimikon varhaishoidossa huomioidaan suoja­ tiheiköt eläimille, luonnon monimuotoisuus sekä metsän sekapuustoisuus. UPM:n tavoitteena on, että omissa metsissämme on 20 prosenttia lehti­ puuta jo taimikkovaiheessa.”

10. Metsän lannoitus on tuottava investointi hakkuutulojen kasvattamiseen.

K.V.

L.V.

”Metsissä tehdään sekä kasvatus- että terveyslan­ noituksia. Kasvatuslannoitus on investointi puus­ ton kasvuun, nopeampaan järeytymiseen ja hak­ kuutulojen aikaistumiseen. Kasvu voi lannoituksen vaikutusaikana lisääntyä jopa 20 kuutiometriä heh­ taarilta. Terveyslannoitus korjaa ravinnepuutoksia ja estää kasvuhäiriöitä.

Lannoitettu metsä sitoo hiiltä enemmän kuin lannoittamaton. Yhdellä hehtaarilla määrä vastaa suomalaisen ihmisen tuottamaa hiilijalanjälkeä vuo­ dessa. Oikean kohteen valinta ja vesiensuojelu ovat avaintekijöitä, kun lannoituksia suunnitellaan.”

”Metsän lannoitus parantaa hoidetun, havupuu­ valtaisen metsän tai ravinnehäiriöistä kärsivän puuston kasvua. Kivennäismailla lannoitus tuo lisä­ kasvua yleensä alle 10 vuotta, mutta turve­mailla tuh­ kalannoituksen vaikutusaika on pidempi.

25

TALOUS PUUMARKKINA NYT

Suuret odotukset puukaupalle Alkukevään poliittisilla lakoilla ei ollut vaikutusta UPM:n puukauppaan, vaan sitä on käyty aktiivisesti koko kuluva vuosi. Valoisalta näyttää jatkossakin.

TEKST I V I R P I M Ä ENA NTT IL A | K U VA U P M

26

–

METSÄN HENKI 2/24

PUUKAUPAN näkymät ovat loppuvuonna hyvät. UPM pystyi hyödyntämään myös alkuvuoden ­puunkorjuulle otolliset kelit suunni­tellusti. ”Meillä on edelleen suuret odotukset kuluvan vuoden puukaupalle, sillä reipas alkuvuosi antoi hyvät edellytykset onnistumiselle”, sanoo yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen.

Maailmantalouden epävarmasta tilanteesta huolimatta UPM:n lopputuotemarkkina näyttää paremmalta kuin vuoden alussa.

Sahatavaran kysynnässä näkyy pienoista piristymistä, johon vaikuttaa osittain kausiluonteisuus, vaikka rakentaminen ei olekaan selvässä kasvussa.

Myös sellumarkkinan tilanne on parempi kuin alkuvuodesta. Kysynnän kasvuun vaikuttavat muun muassa glo-

baalin selluntuotannon tehdasseisokit vuoden alkupuoliskolla sekä Suomen poliittiset lakot, joiden jälkeen tuotetoimitukset käynnistyivät tehokkaasti.

Painopaperin globaali markkina ei tule kasvamaan, sillä digitaalisuus korvaa jatkuvasti paperin käyttöä kaikkialla maailmassa. Toisaalta erikoispaperin uudet tuotteet korvaavat fossiilipohjaisia tuotteita esimerkiksi pakkauksissa.

UPM:LLÄ on käyttöä monenlaiselle puulle, ja lopputuotemarkkinan piristyminen vaikuttaa positiivisesti kotimaan puumarkkinaan. ”Jalostamme puun rungon eri osat niin tukki-, kuitu- kuin energiapuuna, joten meillä puulle on kysyntää ja käymme puukauppaa aktiivisesti”, Kiiliäinen sanoo.

9,8

PUUKAUPPA SUOMESSA 2021–2024 Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä.

Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.

milj. m3

Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityismetsistä viikon 17 loppuun mennessä LÄHDE: Metsäteollisuus ry ja Luke

2500

1 000 m3

2000 1500 1000 500

vko 1

5

10

2024

15

20

2023

25

30

35

2022

40

45

50 52

2021

KUMULATIIVISET PUUN OSTOMÄÄRÄT YKSITYISMETSISTÄ Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä.

Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.

50

Milj. m3

40 30 20 10 vko 1

5 2024

JANNE KIILIÄINEN

UPM:n yksityis­ puukaupan johtaja

”Puumarkkinan kysyntä–tarjonta-­ tilanne ei kuitenkaan ole täysin tasapainossa, ja se edellyttää meiltä toimenpiteitä. Haluamme lisätä UPM:n puukaupoissa runko- ja rungon­ järeyshinnoittelua. Sen osuus ei toistaiseksi ole ollut meillä iso, mutta tapa on yleistynyt alalla. Runko- ja järeysrunkohinnoittelu ovat molemmat läpinäkyviä ja turvallisia hinnoittelutapoja puukaupan osapuolille”, hän jatkaa.

UPM tukee metsänomistajia kestävässä metsäomaisuuden hoidossa. Jul-

Ensimmäiset saatavilla olevat luonnonhoitopalvelut ovat kulotus sekä ympäristötuen haku metsänomistajalle.

10

15

20

2023

25

30

35

2022

40

45

50 52

2021

LÄHDE: Metsäteollisuus ry; Luke

kaisimme keväällä muun muassa uuden palvelukokonaisuuden UPM Luonnonhoitopalvelut, joka tarjoaa UPM Kasvu -kumppaneille lisää vaihtoehtoja bio­ diversiteetin lisäämiseksi. Ensimmäiset kokonaisuuteen kuuluvat palvelut ovat kulotus sekä ympäristötuen haku metsänomistajalle. Lisää uusia palveluita on luvassa myöhemmin tänä vuonna.

Myös UPM Kasvu -kumppanuusohjelman uudet edut kannustavat metsän­ omistajia luonnonhoitoon. Ohjelmassa käydään esimerkiksi entistä laajempi keskustelu metsän­omistajan tavoitteista ja tarjotaan kampanjaetuna lokakuun loppuun asti ilmainen metsäsuunnitelma FSC®*-metsäsertifiointiin liittyville tai jo liittyneille asiakkaille. ”Haluamme aktivoida asiakkaitamme liittymään FSC-sertifiointiin, sillä se

varmistaa metsänhoidon korkean tason ja metsätalouden harjoittamisen kestävästi. Vastuullinen toimintatapasi metsän­omistajana tulee läpinäkyväksi, kun liität metsätilasi FSC-sertifiointiin.”

Kuluttajat ovat globaalisti yhä kiinnostuneempia ostamiensa tuotteiden alkuperästä ja vastuullisesta tuotannosta. FSC-metsäsertifioitu tuote osoittaa käyttäjälleen, että puuraaka-aine on lähtöisin kestävästi hoidetusta metsästä.

UPM on pinta-alaltaan Suomen suurimman FSC-ryhmäsertifikaatin haltija, ja kumppanuusasiakkaidemme metsiä on sertifioitu vuodesta 2012 alkaen.

Tarjoamme pitkän kokemuksemme sinun käyttöösi. Voit kysyä tarkemmin kampanjan eduista, FSC-metsäsertifioinnista sekä uusista luonnonhoitopalveluista metsäasiakasvastaavaltasi. *FSC C-109750

27

TALOUS METSIEN KASVU

Ilmaston lämpeneminen lisää puiden kasvua Kun metsän uudista­ misessa käytetään monipuolisesti eri puulajeja, tuholaisriskit pienenevät.

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET ERI PUULAJEIHIN Kohtalainen muutos Lähitulevaisuudessa (2020–2040)

28

–

METSÄN HENKI 2/24

Myöhemmin (2040–2070)

Lähitulevaisuudessa (2020–2040)

Myöhemmin (2040–2070)

Mänty

ILMASTON lämpeneminen vaikuttaa

jo nyt Suomen metsiin. Niiden kasvu on lisääntynyt. ”Suhteellisesti eniten kasvu lisääntyy Pohjois-Suomessa. Voimakkaimmin kasvavat koivu ja mänty. ­Kuusen kasvun ennustetaan sen sijaan h ­ eikentyvän etenkin Etelä-Suomessa”, sanoo UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri.

Ilmastonmuutos lisää myös tuholaisriskejä. Kaarnakuoriainen kirjanpainaja on kuusikon pahin tuholainen.

Kirjanpainaja nauttii lämmöstä ja aiheuttaa tuhoja yhä pohjoisempana.

Se on jo muutamana helle­kesänä synnyttänyt kaksi sukupolvea kuusikoiden kiusaksi. Ilmaston lämpeneminen edistää myös kuusen ja männynjuurikäävän leviämistä.

Leudot talvet ovat auttaneet hyönteistuholaisia talvehtimaan havupuiden neulasissa. Kuuset ovat alttiita myös nuoskalumen aiheuttamille tuhoille. Tuuli puolestaan aiheuttaa helposti tuhoja, koska kuusilla on pintajuuret.

Tuhoriskiä voi pienentää, kun tekee taimikonhoidon ja ensiharvennuksen ajoissa, jotta rungot järeytyvät. ”Toinen keino pienentää riskiä on se, että metsässä on eri-ikäisiä ja erilajisia puita. Tavoitteena on, että omista metsistämme 20 prosenttia on lehtipuita. Koivut, tervaleppä ja tammi tuovat metsiin monimuotoisuutta.”

Voimakas muutos

+10%

+20%

+10%

+10–20%

+10%

+10%

+10–20%

+10–20%

+10%

+20%

+20%

+10%

Kuusi

+10–20%

+10%

+10–20%

-10%

-10%

-20%

-10–20%

-10–20%

-20%

+10–20%

+20%

+20%

+20%

+10%

+20%

+10–20%

+20%

+10%

+10–20%

+10–20%

+10%

Ei muutosta

-10%

Lehtipuut

+20%

Ilmastonmuutoksen oletetut, suuntaa-antavat vaikutukset puuston kasvuun ja hakkuumahdollisuuksiin.

Vaikutukset eri puulajeille: mänty, kuusi ja lehtipuut. Lähde: metsanhoidonsuositukset.fi

TALOUS Lainhuudatus tarkoittaa kiinteistön, kuten metsätilan, omistusoikeuden saannon kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Metsänomistajan kuollessa perittävän tilalle tulee kuolinpesä. Siinä lainhuuto säilyy vainajan nimissä. Kuolinpesä on voimassa perinnönjättäjän kuoleman ja perinnönjaon välisen ajan, jolloin pesä on osakkaiden yhteishallinnossa. Kuolinpäivän ja perinnönjaon välinen aika voi usein olla epämääräisen pitkä – jopa vuosikausien mittainen. Onkin suositeltavaa rekisteröidä kuolinpesän osakkaiden nimet lainhuutotietoihin hakemalla selvennyslainhuuto.

NEUVONANTAJA

Selvennyslainhuuto kuolinpesää hallinnoiville KUN perittävä kuolee ja jättää jälkeensä

kaksi tai useampia oikeudenomistajia, heidän tulee huolehtia kuolinpesän omaisuudesta yhdessä. Tällöin puhutaan jakamattomasta kuolinpesästä.

Aluksi muutama sana kuolinpesän ­juridisesta luonteesta.

Kuolinpesä on termi, jolla viitataan kuolin­pesän osakkaisiin sekä jäämistöön, joka kuului ­perittävälle. Jäämistö koostuu varojen ja velkojen ­kokonaisuudesta, jonka vainaja on jättänyt perillisilleen.

Kuolinpesä ei siis ole uusi oikeus­ henkilö, vaan se muodostuu kuolin­pesän osakkaista. Osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Perintökaaressa kerrotaan tästä tarkemmin. Kuolinpesä on kuitenkin ­itsessään verovelvollinen. Osakkaat hallinnoivat pesän omaisuutta ja määräävät siitä yhdessä.

HELPOTTAA KUOLINPESÄN ASIOIDEN HOITOA

Jakamattoman kuolinpesän osakkaat saavat hakea yhteistä selvennyslainhuutoa pesään kuuluvaan kiinteistöön. Kun metsätilan omistaja kuolee, lainhuutotietoihin kannattaa rekisteröidä kuolinpesän osakkaiden nimet.

Selvennyslainhuuto voidaan hakea myös pesään kuuluvaan kiinteistön määräosaan tai määräalaan. Tämä ei ole pakollista mutta vallan suositeltavaa.

Jakamattomalle kuolinpesälle ­annettu selvennyslainhuuto on tehokas tapa osoittaa henkilöt, ­joilla on oikeus määrätä kuolinpesään ­kuuluvasta

­ maisuudesta s­ uhteessa kolmansiin osao puoliin. T ­ ällöin ei ­tarvitse antaa joka paikkaan perukirjaa l­ iitteineen.

Selvennyslainhuuto helpottaa kuolin­ pesän asioiden hoitoa. Osakkaat sopivat yhdessä e­ simerkiksi kuolinpesän metsää koskevasta metsänhakkuu­ sopimuksesta. Kuolinpesän osakas voi ­tietysti ­valtuuttaa vaikka toisen osakkaan sopimaan siitä puolestaan.

Selvennyslainhuuto helpottaa myös mahdollista kiinteistön myyntiä ja ­perinnönjakoa.

KUOLINPESÄ ON VOIMASSA PERINNÖNJAKOON ASTI

Kuolinpesän selvennyslainhuutomerkintää voidaan tarvittaessa päivittää hakemuksella, jos osakaspiiri on ajan kuluessa muuttunut.

Selvennyslainhuutoa haetaan Maanmittauslaitokselta, ja hakemuksen ­liitteeksi tarvitaan vainajan peru­kirja sekä sukuselvitykset.

Kuolinpesän yhteishallinto kestää perittävän kuolemasta lainvoimaiseen perinnönjakoon asti. Perinnön­jaossa toteutuvat osakkaiden oikeudet kuolin­ pesään.

Tällöin perinnönsaaja on velvollinen hakemaan kiinteistön, sen määräosan taikka määrä­alan saannolleen lainhuudon kuuden kuukauden k ­ uluessa perinnönjakosopimuksen tekemisestä.

Yksinperimystilanteessa kuolin­pesän yhteishallintosuhdetta ei synny lainkaan. Perukirja liitteineen toimii asiakirjana haettaessa lainhuutoa perittävään metsä­tilaan.

Selvennyslainhuuto on tehoka tapa osoittaa henkilöt, ­joilla on oikeus määrätä kuolinpesään ­kuuluvasta ­omaisuudesta.

HEIKKI KALVILA

tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä 29

FSC-sopimuksen solmivat kumppanuusasiakkaat saavat ilmaisen metsäsuunnitelman.

30

–

METSÄN HENKI 2/24

UPM KASVU -KUMPPANUUS

Kestävää kasvua yhteistyöllä

UPM Kasvu -kumppanuus tuo metsänomistajalle arvokkaita vastuulliseen metsänhoitoon liittyviä etuja ja palveluita, kuten FSC®*-sertifioinnin, metsäsuunnitelman ja Luonnonhoitopalvelut.

T E K S T I JOU K O V U ORELA | KUVAT U P M

UPM METSÄ auttaa Kasvu-kumppanuusasiakkaitaan huolehtimaan metsästään niin, että se voi hyvin, kehittyy ja tuottaa vuosi toisensa jälkeen.

Metsänomistaja saa kumppanuudesta rahallista hyötyä, kuten puukaupasta maksettavaa bonusta, mutta tarjolla on muitakin arvokkaita etuja: UPM Kasvu -kumppanuuteen kuuluu olennaisesti kestävä metsänhoito. ”Kumppanimme saavat monia etuja, jotka edistävät metsäomaisuuden kestävää hoitoa”, kertoo UPM Metsän käyttökokemuspäällikkö Jaakko Lehtinen.

FSC-METSÄSERTIFIOINTI JA METSÄSUUNNITELMA

Kumppanuusasiakkailla on mahdollisuus FSC-metsäsertifiointiin. UPM Metsä tarjoaa FSC-sopimuksen solmiville kumppanuusasiakkaille veloituksetta metsäsuunnitelman, joka kattaa seuraavat kymmenen vuotta.

Suunnitelmassa käydään läpi muun muassa hoitokohteet ja erityiset luonto­ *FSC C109750

arvot sekä lasketaan kestävät hakkuumäärät. Kampanjaetu on voimassa lokakuun loppuun 2024, ja lisätietoa siitä saa omalta metsäasiakasvastaavalta. ”FSC ottaa luontoarvot laajemmin huomioon kuin mikään muu metsäsertifiointi. Haluamme kannustaa kumppanuusasiakkaitamme mukaan, joten maksamme FSC-sertifioidulle puulle hintalisää”, sanoo UPM Metsän tuoteryhmäpäällikkö Krista Taimioja.

METSÄNOMISTAJAN OMAT TAVOITTEET JA ARVOT KESKIÖÖN

UPM Metsän ja asiakkaan kumppanuus alkaa keskustelulla arvoista ja tavoitteista. Metsäasiakasvastaava haluaa kuulla asiakkaan omia ajatuksia ja toiveita metsäomaisuuden hoitamisesta, ja keskustelua jatketaan tarpeiden muuttuessa. ”Toivomme asiakkaidemme tuovan esiin itselleen merkityksellisiä asioita metsänomistamisessa. Matkan varrella tavoitteet voivat muuttuakin, jolloin

suunnitelmia päivitetään”, Lehtinen kannustaa.

LUONNONHOITOPALVELUT – UUSI PALVELUKOKONAISUUS

UPM Kasvu -kumppanit voivat hyödyntää nyt myös UPM Luonnonhoito­ palveluita metsänsä monimuotoisuuden edistämiseksi.

Tällä hetkellä palveluihin kuuluvat kulotus ja metsän suojeluun tarkoitetun ympäristötuen hakeminen Metsäkeskukselta. ”Jos kumppanuusasiakkaamme on kiinnostunut kulotuksesta tai vapaaehtoisesta suojelusta, hän saa nämä palvelut meiltä helposti. Haemme myös metsä­talouden tuet asiakkaan puolesta”, Taimioja lupaa.

Monimuotoisuutta tukeva kulotus ja ympäristötuen hakeminen ovat vasta ensimmäiset UPM:n tarjoamat luonnonhoitopalvelut. Jatkossa UPM Kasvu -kumppaneille on tulossa myös muita ratkaisuja vastuullisen metsänhoidon tueksi.

31

UPM KASVU -KUMPPANUUS

UPM Kasvu -kumppanien edut Kasvu-kumppanuus hyödyttää asiakasta taloudellisesti, mutta olemme aina myös henkilökohtaisesti tukenasi metsänomaisuuden hoidossa.

UPM Kasvu -kumppanina voit luottaa siihen, että olemme rinnallasi metsäsi elämän eri vaiheissa ja huolehdimme sinusta, metsästäsi ja metsä­ omaisuutesi tuotosta.

Kumppanuus­asiakkaana metsääsi hoidetaan suunni­telmallisesti ja tiedät aina, mitä hakkuutai metsänhoitotoimen­ piteitä metsässäsi olisi hyvä tehdä.

Siirtyessäsi kumppanuustasolta toiselle etujesi määrä kasvaa. Katso viereisestä taulukosta, millaisiin ­etuihin olet oikeutettu kullakin kumppanuustasolla.

Taulukosta näet myös, milloin saavutat seuraavan tason.

Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava

Ajankohtaiset tapahtumamme verkossa

Alennus uudesta metsäsuunnitelmasta

Metsän henki -lehti (4 kertaa vuodessa)

Puun menekkitakuu ja puukaupan rahoituspalvelu, jota hyödyntämällä saat jopa 80 % puukauppasi arvosta tilillesi heti kauppojen solmimisen jälkeen

Metsäomaisuutesi suunnitelmallinen hoito

Asiantuntijaverkostomme apunasi metsä­varallisuutesi omistusjärjestelyissä ja arvioissa

Oikeus UPM Luonnonhoitopalveluihin

32

–

METSÄN HENKI 2/24

5 KYSYMYSTÄ LEHDESTÄ

TESTAA, MITÄ LEHDESTÄ JÄI MIELEEN! Oikeat vastaukset löydät sivun alalaidasta.

1. Mikä on teeren yleisin soidinpaikka?

A) Aarnimetsä B) Avosuo

C) Pensaikko

2. Mikä tukijärjestelmä korvasi kemeran?

A) Kutka B) Potka

C) Metka

Puiden järjestäytynyt uittaminen alkoi Suomessa1800-luvun lopussa.

3. Miten paljon jalostettujen ­siementen ja taimien käyttö ­lisää metsän kasvua?

SIIHEN AIKAAN

Suomessa on uitettu puuta 1800-luvulta asti Ennen vanhaan puut liikkuivat järvillä hevosponttuilla, joista ehkä kuuluisimman voi nähdä elokuvassa On lautalla pienoinen kahvila.

A) Jopa 20–30 prosenttia B) Jopa 10–20 prosenttia C) Jopa 5–10 prosenttia

4. Mitä ilmaston lämpeneminen tekee männyn kasvulle?

A) Sen kasvu vähenee

B) Kasvu pysyy entisellään VUONNA 1873 perustettiin

Kymin lauttausyhdistys, mitä voidaan pitää järjestäytyneen uittotoiminnan alkuna Suomessa. ”Silloin metsäyhtiöt aloittivat yhteis­uitot isoissa joissa, kuten Kymijoessa, joiden äärelle oli syntynyt metsäteollisuutta 1800-luvun puolivälistä alkaen”, sanoo Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen uittopäällikkö Esa Korhonen.

Joessa puut kulkivat irtouittona eli toisistaan irrallaan. Järvellä ne ympä-

röitiin kehäpuomilla kehälautoiksi, joita liikutettiin hevosponttuulla.

Kehälautasta vedettiin köysi ankkuroidulle lautalle vorokkiin eli pysty­kelaan, johon kiinnitettiin hevonen. Kun eläin kulki ympyrää, köysi kiertyi pystykelan ympärille ja kehälautta liikkui lauttaa kohti.

Höyrykaudella 1800-luvun lopulla puita alettiin niputtaa lautoiksi, joita liikutettiin ­varppaamalla tai hinaamalla. ”Varppaaja oli vesialus.

Se ankkuroitiin parin sadan

metrin päähän niputetusta lautasta, jota vedettiin kohti varppaajaa höyrykäyttöisellä teräskelalla. Tämä loppui 1900-luvun alussa, kun järvillä alettiin käyttää vain hinaajia.”

Puiden uittaminen on vähentynyt t­ asaisesti 1950-luvulta lähtien. Nykyisin puita uitetaan enää Vuoksen vesistöalueella.

UPM:n Kaukaan sellu­ tehtaalla ja Pelloksen vaneri­ tehtaalla käytettävästä puusta 10–20 prosenttia tulee uittamalla.

C) Kasvu lisääntyy

5. Minkäniminen on toimen­ pide, jolla rekisteröidään kuolin­pesän osakkaat?

A) Koontilainhuuto

B) Selvennyslainhuuto C) Pesälainhuuto

Kysymysten vastaukset: 1. b, 2. c, 3. a, 4. c, 5. b

33

RAKKAUDESTA METSÄÄN VAELTAMINEN

”Luonnon karuus herkistää vaeltajan erämaassa.”

34

–

METSÄN HENKI 2/24

Joensuu, ­ Itä-Suomi

MAISEMAT PALKITSEVAT AINA

KUVA I LARI M USTA | TEKSTI JO UK O VUO REL A

RAKASTAN luonnossa liikkumista. Vuo-

den kohokohta on viikon kalastusvaellus kesällä tutussa porukassa Lapin erämaassa. Siellä luonto on karua ja koskematonta. Pääsen paikkoihin, joissa moni ei ole käynyt.

Kalastamme joilla ja lammilla ja vaihdamme paikkaa parin päivän välein. Silloin heitämme 20–30 kiloa painavan rinkan selkään ja lähdemme 5–15 kilometrin päivävaellukselle.

Erämaassa koen rauhallisuuden tunteen ja pääsen irti arkisista askareista. Vaikka rinkka välillä painaa, päivän päätteeksi tulee itsensä voittamisen tunne. Maisemat palkitsevat aina, kun pystytämme teltat seuraavan kalastuspaikan äärelle.

Matka taittuu, kun jalassa on tukevat, sisään ajetut vaelluskengät. Tulentekovälineet pitää suojata kosteudelta.

Mukana on oltava myös ensiapuvälineet, ruokaa ja kuivia vaatteita sekä kalastusvälineet, tietenkin.

Sulan maan kaudella teen myös viikonloppuvaelluksia ja talvella pääasiassa päiväretkiä. Olen hankkinut kevyen reppulautan, joka mahtuu pieneen tilaan. Sillä pääsen melomaan erämaassa paikkoihin, joihin olisi hankala viedä kanoottia.”

ILARI MUSTA

UPM:n metsäasiakasvastaava (Liperi ja Outokumpu) Puukauppa, metsänhoitopalvelut ja metsä­varallisuuden hoidon palvelut ilari.musta@upm.com

35

KESTÄVÄ KUMPPANUUS KANNATTAA FSC®-sertifiointi mahdollistaa metsäsi hyvinvoinnin, monimuotoisuuden ja tuoton.

Liittymällä FSC-sertifiointiryhmäämme tai uusimalla päättyvän FSC-sopimuksen ja tekemällä 500 m³ puukaupan saat metsäsuunnitelman maksutta. Etu on voimassa uusille ja nykyisille UPM Kasvu -kumppaneille 31.10.2024 asti.

SERTIFIOI METSÄSI

upmmetsa.fi/sertifioimetsasi

Metsä­ suunnitelma

0€

(FSC C-109750) Huom! Tarkemmat ehdot kampanjasivulla