UPM Metsän henki 1/2025

METSÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT – KASVU, MONIMUOTOISUUS, HYVINVOINTI

1/25

NÄIN TEET ONNISTUNEET PUUKAUPAT 20 MITÄ NEULASTEN KUNNOSTA VOI PÄÄTELLÄ?

28

Metsä ja musiikki yhdistävät ystävyksiä

12

Kuvauspaikka: Kuhmo

KÄRPPÄNÄ PAIKALLA KÄRPPÄ liikkuu salamannopeasti.

”Muutama viikko sitten näin kärpän hakkuuaukealla. Se näkyi niin lyhyessä ajassa eri puolilla energiapuuksi kerät­ tyä kantokasaa, että näytti siltä kuin siellä olisi ollut useampi kärppä”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen. ”Kärpillä on myös hauska tapa nousta istumaan takatassuilleen tarkkailemaan ympäristöä.”

Kärppä viihtyy avoimessa maastossa, kuten nuorissa, heinittyneissä taimi­ koissa ja metsien reunoilla, joissa se saa­ listaa peltomyyriä. Pusikkoisilla ja hei­ nikkoisilla järvien rannoilla sen saaliiksi kelpaavat vesimyyrät. ”Myyräkanta vaihtelee paljon vuosit­ tain. Kun myyriä on runsaasti, niin on kärppiäkin. Kun myyriä on vähän, ravin­ noksi kelpaavat hiiret, sopulit, pikkulin­ nut, sammakot ja jopa jänikset.”

Kärppä on oravan kokoinen peto­ eläin. Naaras on puolet urosta pienempi.

Kesällä kärpän selkä on punertavan rus­ kea ja vatsa kermanvalkoinen. Talvella turkki on vitivalkoinen paitsi hännän­ kärjestä, joka on musta. Se erottaa kär­ pän maailman pienimmästä näätäeläi­ mestä, lumikosta. ”Suomessa kärppiä on eniten Pohjan­ maalla ja pohjoisessa. Etelässä se on harvalukuinen.”

Levinneisyydestä osoituksena on Pohjois-Pohjanmaan vaakuna, jossa näkyy kuusi juoksevaa kärppää.

2

–

METSÄN HENKI 1/25

K U VA VAS TAVALO | T E K S T I J O UKO V UO R ELA

PINTAA SYVEMMÄLLÄ KÄRPPÄ

Kärppä on oravan kokoinen petoeläin. Naaras on puolet urosta pienempi.

3

SISÄLLYS 1/2025

20

12

18

2

26

Kärppä on pieni vikkelä petoeläin, joka viihtyy avoimessa maastossa ja saalistaa peltomyyriä

Katsaus tämän hetken puumarkkina­tilanteeseen

PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA UPM auttaa, kun metsänomistaja miettii puun myymistä. Sivulta 20 alkaen voit ­lukea meidän yksityispuukaupan päällikkömme Janne Vaittisen vinkit siihen, miten onnistut puukaupassa.

Sivut 20–25

5 Pääkirjoitus/Ledare

6 Ajankohtaista

12 Metsänomistajaystävykset Mauno Järvelä ja Asko Hanhikoski ovat kansanmusiikkimiehiä

Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy toukuussa 2025.

Kannen kuva: Clas-Olav Slotte

4

–

METSÄN HENKI 1/25

30 Metsäsuunnitelma tekee metsän­ hoidosta helpompaa ja tuottavampaa

33

Näin tarkastat taimikon talven jäleen

Metsämonitoimikoneet ovat kehittyneet yhä älykkäämmiksi

20

34

9 askelta onnistuneeseen puu­kauppaan

Näkemys

METSÄN HENKI

Havunneulasen anatomia

18

17

Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere Päätoimittaja Virpi Mäenanttila Toimitusneuvosto UPM: Ilari Alaruka, Jarmo Hakala, Miika Laihonen, Tomi Simola ja Anna-Mari Syrjäläinen Tuotanto Genero Paino PunaMusta, Tampere Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2 Painosmäärä: 55 000, 23. vuosikerta ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu)

28

UPM METSÄ

+ upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiili­applikaatio sovelluskaupastasi.

Mitä ­mieltä olet lehdestämme?

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com Osoitteen- ja tilausmuutokset: palvelukeskus@upm.com tai puh. 0204 16 5100. ­

Jimi Blom harrastaa luonto­kartoitusta

UPM METSÄ SOMESSA

UPM METSÄ

facebook.com/ metsamaailma

+ Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen

instagram.com/ upm_metsa

+ upmmetsa.fi

metsäasiakasvastaava

youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa

PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi

• puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö ­ • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–16 • chat: arkisin 8–16 • palvelukeskus@upm.com

*(FSC C-109750)

LEDARE

PÄÄKIRJOITUS

Luodaan yhdessä kasvua ja hyvin­vointia

Tillsammans skapar vi tillväxt och ­välmående

VUOSI 2025 on alkanut vauhdikkaasti, ja katseet ovat kääntyneet jo pitkälle kevääseen ja kesään. Tämä vuosi on minulle erityinen, sillä aloitin loppusyksystä uusissa tehtävissäni UPM:n metsäjohtajana sekä UPM:n Fibres-­ liiketoiminta-alueen Suomen operaatioiden vetäjänä.

Loppuvuoteni kului perehtyessä uusiin tehtäviin ja Suomen puumarkkinaan, mutta nyt varsinainen työ on jo hyvin käynnissä.

Maailmanmarkkinoilla UPM:n lopputuotteiden kysyntä, raaka-­aineen saatavuus ja hinta mää­ ”Pitkällä aikavälillä rittävät teollisuutemme metsäteollisuuden kilpailukyvyn ja kannat­ kannattavuuden tavuuden. tulee olla kestävällä Metsänomistajat ovat tasolla koko arvoUPM:n tärkeimpiä kump­ ketjussa.” paneita Suomessa, ja UPM Metsän rooli puuta käyttävän teollisuuden raaka-ainehuollossa on keskeinen.

Menestyksellinen kumppanuus edellyttää niin meiltä kuin metsänomistajilta sitoutumista pitkä­aikaiseen yhteistyöhön, joka perustuu luottamukseen ja yhteisiin tavoitteisiin.

Puukauppa sujuu tällä hetkellä hyvin, ja ennätyk­ sellisen korkea puun hinta hyödyttää metsänomistajia.

Samalla se kuitenkin haastaa koko metsäteollisuuden kannattavuuden.

Pitkällä aikavälillä kannattavuuden tulee olla kestä­ vällä tasolla koko arvoketjussa. Vain silloin voimme luoda yhdessä kasvua ja hyvinvointia kaikkialle Suomeen.

Nämä tavoitteet ovat keskeinen osa UPM Metsän visi­ ota, joka on Metsän tulevaisuuden tekijät: kasvu, moni­ muotoisuus ja hyvinvointi. Visiomme ohjaa kaikkea toi­ mintaamme.

Myös te metsänomistajat olette siinä tärkeässä roo­ lissa, sillä hyvin hoidettu ja monimuotoinen metsä kas­ vaa, tarjoaa raaka-ainetta tuotteisiin ja luo hyvinvointia koko Suomeen myös tule­ vaisuudessa.

ÅR 2025 har kommit igång med fart och vi har redan länge blickat framåt mot våren och sommaren. I år är ett speciellt år för mig, eftersom jag i slutet av hösten inledde mina nya arbetsuppgifter som skogschef på UPM och som ledare för affärsområdet UPM Fibres verksamhet i Finland.

Slutet av året gick åt till att sätta mig in i mina nya arbetsuppgifter och Finlands virkesmarknad, men nu har det egentliga arbetet kommit igång.

På världsmarknaden är efterfrågan på UPM:s slut­ produkter, tillgången på råvaror och priset avgörande för vår industris konkurrenskraft och lönsamhet.

Skogsägarna är UPM:s viktigaste samarbetspartner i Finland, och UPM Skog har en central roll i virkesindu­ strins råvaruförsörjning.

Ett framgångsrikt partnerskap kräver att både vi och skogsägarna engagerar oss i ett långsiktigt samarbete ”På lång sikt som bygger på förtroende måste lönsamoch gemensamma mål. heten ligga på Virkeshandeln går bra för en hållbar nivå tillfället och det rekordhöga genom hela värpriset på virke gynnar skogs­ dekedjan: endast ägarna. Samtidigt utmanar på detta sätt kan det dock hela skogsindu­ strins lönsamhet. vi tillsammans På lång sikt måste lön­ skapa tillväxt samheten ligga på en hållbar och välmående i nivå genom hela värdeked­ hela Finland.” jan: endast på detta sätt kan vi tillsammans skapa tillväxt och välmående i hela Finland.

Dessa målsättningar är en central del av UPM Skogs vision: Skapare av framtidens skog – tillväxt, mångfald och välbefinnande. Vår vision styr hela vår verksamhet. Även ni skogsägare spelar här en viktig roll, eftersom en välskött och mångsidig skog växer, levererar råvara till produkter och skapar välmående för hela Finland även i framtiden.

PETRI HAKANEN

johtaja, Fibres Suomen operaatiot

PETRI HAKANEN

Direktör, UPM Fibres verksamhet i Finland

5

AJANKOHTAISTA 1/2025

KU VA UPM

K U VA UPM

PUUKAUPPA

1 Kumppani,

hyödynnä hinnan­ tarkistus­e tusi

TOUKOKUUN loppuun mennessä tehdyissä puukaupoissa voi vielä hyödyntää hinnantarkistusedun.

Kun teet puukaupat joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, hinnantarkistusetu takaa sinulle hyvityksen, jos puun hinta nousee kaupanteon jälkeen.

UPM Metsän hinnantarkistusetu on suunnattu platina-, kultaja hopeatason UPM Kasvu -kumppa­nuusasiakkaille.

Hinnantarkistusetu poistaa huolen puukaupan ajankohdasta ja helpottaa myös töiden suunnittelua, kun päätökset voi tehdä jo alkuvuonna. Voit suunnitella puukauppasi metsänhoidon sekä itsesi kannalta parhaaseen ajankohtaan.

Onnistunut puukauppa alkaa yhteydenotolla metsäasiakas­ vastaavaan. Puukauppa on mahdollista hoitaa myös sähköisesti.

upmmetsa.fi/ota-yhteytta

VERKKOPALVELU

2 Huomioi alv-muutos VEROVUODEN 2024 veroilmoitusta laadittaessa on huomioitava,

että yleinen arvonlisäverokanta (ALV) nousi 1.9.2024 alkaen 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Metsätalouden harjoittamiseen liittyvän myynti- tai ostotapahtuman tositteesta on katsottava verokanta ja veron määrä, koska arvonlisäverokannan suuruuteen vaikuttaa myös tavaran luovutusajankohta, jonka määräytymiseen on omat sääntönsä.

Metsänomistajien arvonlisäverovelvollisuuden raja on noussut 15 000 eurosta 20 000 euroon 1.1.2025 alkaen. Tämä muutos ei vaikuta vuoden 2024 metsäveroilmoituksen tekoon, vaan vuodesta 2025 alkaen sinun tulee rekisteröityä alv-verovelvolliseksi, mikäli liikevaihtosi ylittää 20 000 euron rajan.

UPM Metsä -verkkopalvelu on oiva apuväline metsäveroilmoituksen täyttämiseen. Metsävero-osiosta voit tehdä metsätalouden veroilmoituksen sekä ilmoituksen oma-aloitteisista veroista. Kun kaikki on valmista, voit lähettää ilmoituksen sähköisesti verohallintoon.

upmmetsa.fi/verkkopalvelu

METSÄNHOITO

3 Lisää

metsäsi tuottoa lannoituksella LANNOITUS tekee metsän maaperästä

ravinteikkaamman, ja eri ravinteita käyttämällä voidaan parantaa puiden kasvua ja terveyttä.

Metsien lannoitus on kannattava metsänhoidon toimenpide, koska oikein käytettynä se nopeuttaa ja lisää puuston kasvua.

6

–

METSÄN HENKI 1/25

Vanha sääntö kuuluukin: kun metsän lannoitukseen uhraa yhden euron, sijoitus tuottaa kolme euroa takaisin.

Lannoitus on kannattavinta nuorissa, jo harvennetuissa metsissä. Metsän lannoittamisella on myös vaikutuksia metsän terveyteen. Pääasialliset lannoite­ aineet ovat typpi, fosfori, urea ja tuhka.

Lannoituksesta koituvat kustan­ nukset ovat metsä­verotuksessa vähennyskelpoisia. Lisäksi metsien terveyslannoitukseen on mahdollista saada metka-tukea. Ota yhteyttä omaan metsä­asiakasvastaavaasi ja sovi metsäsi lannoituksesta. upmmetsa.fi/ota-yhteytta

KUVA U PM

VALO TEKEE TULOAAN. Nyt on hyvä hetki tarkistaa metsän kunto talven jäljiltä ja hyödyntää puukaupassa hinnan­ tarkistusetu. Lue myös suon ennallistamisen hyödyistä, turvallisuudesta metsäteillä ja puuston kiertoajan pidentämisestä.

Metsän lannoittaminen on tuottoisa toimenpide.

7

AJANKOHTAISTA 1/2025

KUVA TU U LI HA K U LI N EN

Vedenpinnan nouseminen estää turpeen hajoamista ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista.

ENNALLISTAMINEN

UPM ennallistaa suota Tohmajärvellä UPM ja Luontokollektiivi tekevät yhteistyötä Läntisen Valkeasuon ennallistamisessa.

Hanke on osa UPM:n uutta elinympäristöohjelmaa.

8

–

METSÄN HENKI 1/25

UPM ja luonnonsuojelujärjestö Luonto­kollektiivi aloittavat noin sadan hehtaarin kokoisen Läntisen Valkeasuon ennallistamisen Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa. Ennallistaminen on EU:n osarahoittama hanke.

UPM:n omistaman metsäojitetun suon ennallistaminen lisää monimuotoisuutta suoluonnon palautuessa.

Toimenpide myös vähentää Polvijärven ja sen alapuolisten vesistöjen ravinnekuormitusta ja hiilidioksidipäästöjä.

Läntinen Valkeasuo on yksi UPM:n elinympäristöohjelman ensimmäisistä ennallistamiskohteista. Varsinainen työ alkoi tammikuussa puiden poistamisella, sillä suo on aikoinaan ollut vähäpuustoinen.

Hakkuiden jälkeen tukitaan suolle aikanaan kaivetut ojat, jotta vedenpinta saadaan nousemaan metsä­ ojitusta edeltäneelle tasolle. Vedenpinnan nouseminen estää turpeen hajoamista ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista.

UPM julkaisi helmikuussa 2024 elinympäristöohjelman, jonka tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoi­ suutta yhtiön metsissä Suomessa.

Ohjelmassa ennallistetaan vähintään 3 000 hehtaaria suoelinympäristöjä ja toteutetaan hoitotoimenpiteitä vähintään sadassa muussa luonnon monimuotoisuudelle arvokkaassa kohteessa.

Elinympäristöohjelma on osa UPM:n globaalia Forest Action -metsävastuullisuusohjelmaa.

upmmetsa.fi

KUVA UPM

KILPAILU

KUVA U P M

UPM JÄMSÄNKOSKI VOITOKAS KILPAILUSSA

TURVALLISUUS

Turvallinen liikkuminen metsä­autoteillä OLETKO nähnyt tällaista varoitusmerkkiä? Tiedätkö, miten sellaisen nähdessään tulee toimia?

Merkki varoittaa metsäautotiellä liikkujia puutavara­ ­kulje­tuksesta. Kapeilla ja mäkisillä metsäautoteillä henkilöauton kohtaaminen puutavara-auton kanssa voi aiheuttaa vaara­ tilanteita.

Yllätyskohtaamisissa mutkaisilla teillä voi sattua merkittäviä henkilö- ja materiaalivahinkoja, kuten kolareita tai väistä­ misestä johtuvia vahinkoja. Puutavara-auto voi esimerkiksi lähteä äkillisen hidastamisen tai pysähdyksen seurauksena valumaan mäkeä alaspäin.

Mäkimaisemissa puutavara-auton nopeus voi olla hetkel­ lisesti kovakin, jotta auto pääsee mäen ylös painavan kuorman kanssa.

Puutavara-auton kuljettaja jättää metsäautotien alku­ päähän kuvan kaltaisen varoituskolmion tai vastaavan varoitus­merkin, jossa on kuljettajan puhelinnumero.

Jos henkilöautolla liikkuva kuski näkee metsäautotiellä tällaisen merkin, hänen kannattaa soittaa numeroon ja tiedustella, missä päin tieosuutta puutavara-auto on menossa, jotta yllätyskohtaamiset voidaan välttää.

SUOMEN parasta raakapuun tehdas­ vastaanottoa etsittiin kilpailussa, jonka järjestivät Itä-Suomen yliopisto, Metsä­ alan Kuljetusyrittäjät ry ja ­Metsäteho Oy. Kilpailu oli osa EU-rahoitteista ACE – Ilmastoratkaisujen vauhdittaja -hanketta.

Parhaiten menestyneet raaka­ puun tehdasvastaanotot olivat UPM Jämsän­koskella ja Stora Enso Anjalan­ koskella.

Kilpailussa äänesti yhteensä 265 puutavara-auton kuljettajaa ja puu­ tavara-autoyrittäjää. Pyrkimyksenä oli nostaa esille esimerkillisiä raaka­ puun tehdasvastaanottoja, koska ne ovat puutavaralogistiikan ­kulmakivi. ­Kilpailu avattiin FinnMETKO 2024 -messuilla Jämsässä elokuun lopulla, ja äänestys oli auki lokakuun puoli­ väliin asti.

UPM Jämsänkoskella raakapuun tehdasvastaanotto toimii ympäri vuoro­ kauden, ja jos tehdaspurku ei ole käy­ tettävissä, autonkuljettajat voivat itse purkaa kuorman tehtaan v­ arastoon.

Auditointiraadin vierailua Jämsän­ koskella isännöivät mittauspäällikkö Heikki Rantala (vas.), terminaalipäällikkö Maria Järvinen (kesk.) ja mittaaja Kyösti Pajula. uef.fi

9

AJANKOHTAISTA 1/2025

KUVAT U P M

Puuston kiertoaikaa pidentämällä voidaan tuottaa ilmastohyötyä.

METSÄNHOIDON SUOSITUKSISTA

Puuston kiertoajan pidentäminen METSIKÖN kiertoaika kertoo jaksollisessa kasvatuksessa yhden puusukupolven kasvatusajan. Kiertoaika vaihtelee metsänomistajan tavoitteiden mukaan.

Metsikön uudistaminen on ajankohtaista silloin, kun metsänomistaja saa siitä enemmän hyötyä kuin kasvattamisen jatkamisesta. Keskeisimpiä metsän tuottamia hyötyjä ovat puunmyyntitulot, virkistysmahdollisuudet, maisema-arvojen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpito sekä hiilen­ sidonta ja hiilen varastointi.

Kun metsä on saavuttanut tietyn keskiläpimitan, sen uudistamista suositellaan. Suositeltavat uudistamisläpimitat määritellään 2–3 prosentin tuottovaatimuksen mukaan, eli ne perustuvat taloudellisille tavoitteille.

Tuottovaatimuksen kasvaessa puusto uudistetaan aikaisemmin, ­jolloin uudistamisläpimitta on pienempi, ja alhaisemmalla tuottovaatimuksella se uudistetaan myöhemmin, jolloin uudistamisläpimitta on suurempi.

10

–

METSÄN HENKI 1/25

SUOSITUSTEN mukaisista uudistamis­

läpimitoista poiketaan, kun puuston kasvatusta ohjaavat muut tavoitteet taloudellisten tavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan. Myös puuston tuhot tai tuhojen riski vaikuttavat asiaan.

Kiertoaikaa pidentämällä voidaan tuottaa ilmastohyötyjä, säilyttää puustoista maisemaa ja tukea luonnon monimuotoisuutta sekä metsien monikäyttöä. Puuston kasvukyky ja hiilen­ sidonta kuitenkin heikkenevät puuston ikääntyessä. Metsikön iän noustessa ja ilmaston lämmetessä myös metsätuhojen todennäköisyys kasvaa.

Kiertoajan pidentäminen heikentää metsätalouden kannattavuutta, kun uudistushakkuu siirtyy taloudellisesti tuottavimmasta ajankohdasta eteenpäin, mutta sen hyödyt ja vaikutus kannattavuuteen riippuvat metsästä.

Kiertoajan pidentämiseen soveltuvat parhaiten kuusi- ja mäntyvaltaiset kohteet: kivennäismaan kuusikot lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla sekä männiköt tuoreilla, kuivahkoilla ja kuivilla kasvupaikoilla. Pohjois-Suomessa

puuston kiertoaika on pidempi kuin Etelä-Suomessa.

KIERTOAJAN pidentäminen on hyvä

ottaa huomioon puuston käsittelyssä jo ennen sen uudistuskypsyyttä. Kierto­ aikaa voi pidentää erilaisilla hakkuuvaihtoehdoilla: • soveltamalla pidennetyn kierto­ ajan harvennusmalleja ensi­ harvennusvaiheesta alkaen • myöhempänä harvennuksena tehty yläharvennus (2. ja/tai 3. harvennus) • toinen myöhempi alaharvennus (3. harvennus) • uudistamishakkuun lykkääminen Toisin kuin muut harvennusmallit, pidennetyn kiertoajan mallit eivät perustu taloudelliseen tuotto-odotukseen, vaan malleilla maksimoidaan hiilensidontaa ja puuntuotosta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei malleilla voi kasvattaa puustoa myös taloudellisesti kannattavasti. metsanhoidonsuositukset.fi

Uudenlainen barrier-paperi kestää hyvin rasvaa ja kosteutta.

Se on toimiva vaihtoehto muoville.

K U VA UPM

METSÄNHOITO

SATA HAVU LAAJENEE

KUVAT U P M

SATA HAVU OY on toiminut UPM Metsän franchising­yrityksenä Rauman alueella ja tarjonnut asiakkaillemme metsänhoidon palveluita vuodesta 2020. Sata Havu on osoittanut kykynsä erin­ omaiseen yhteistyöhön asiakkaiden, UPM Metsän ja aliurakoitsijoidensa kanssa. Uuden sopimuksen myötä heidän toimialueensa laajenee Rauman lisäksi myös Jämsän alueelle.

UPM:n metsänhoidon franchising­sopimukset ovat määräaikaisia, ja niiden päättyessä kartoi­ tetaan uusia vaihtoehtoja. Jämsän metsäasiakas­ yksiköstä k­ iinnostuneita yrittäjiä oli mukavasti, osa uusia ja osa n ­ ykyisiä yhteistyökumppaneita.

Kiitämme aiemmin alueella franchisingyrittäjä­ nämme toiminutta ForestHousea ­yhteistyöstä ja toivotamme Sata Havulle ­menestystä alue­ laajennukseen.

TUOTE

Jäähyväiset muovisille ­pakaste­leipäpusseille PAKASTELEIPIEN säilyttäminen onnistuu nyt ilman pahvi­

pakkauksen sisällä olevaa muovista pussia. Tämän mahdol­ listaa UPM Asendo­­TM barrier -paperi, jota käytetään pahvi­ pakkauksen sisäpintana. Innovaation ovat kehittäneet yhteistyössä UPM Speciality Papers, leipomoyhtiö Lantmännen Unibake ja aaltopahvia valmistava Adara Pakkaus -yritys.

UPM Asendo on kierrätettävä sekä teollisesti ja kotona kompostoituva barrier-paperi, joka sopii erityisen hyvin jääkaappi- ja pakastesäilytykseen sekä leipäpusseihin. Kuitupohjainen, kierrätettävä pakkausratkaisu ei vaikuta tuotteiden makuun, ja se kestää hyvin rasvaa ja kosteutta.

Luonnollisen näköinen barrier-paperi on turvallinen elintarvike­käytössä ja hyvä vaihtoehto fossiilisiin raakaaineisiin perustuville pakkausratkaisuille. upmspecialtypapers.com

ASIAKAS ON ETUSIJALLA HALUAMME tarjota asiakkaillemme toimialan parhaan asiakaskokemuksen. Siksi ­keräämme jatku­vasti palautetta ja olemme kiinnostuneita asiakkaidemme muodostamista mielikuvista: miten vaivattomana he kokevat asioinnin? Entä kuinka todennäköisesti he suosittelisivat UPM Metsää?

Asiakaspalautteen perusteella suosittelu­ halukkuus on viime vuosina parantunut selvästi.

Asiakkaamme pitävät ­kanssamme asiointia vaivattomana: kaksi kolmesta ­antaa siitä kiitettä­ vän (9–10) arvosanan. Myös mielikuva UPM Metsän vastuullisuudesta on korkealla tasolla.

Halusimme kiittää ja palkita tahoja, ­jotka ovat tarjonneet erinomaista asiakas­kokemusta organi­ saatiossamme vuonna 2024. Huomionosoitukset kohdistuivat K ­ ajaanin metsäasiakasyksikön tiimille, Raumalla toimivalle UPM:n franchisingyritykselle Sata Havulle sekä Etelä-Savossa puunkorjuuta toteuttavalle Junnonen Oy:lle.

11

Pitkän linjan metsämiehiä Kaustislainen Mauno Järvelä ja hänen ystävänsä Asko Hanhikoski kytkeytyvät kotiseutuunsa niin kansanmusiikin kuin metsänhoidon kautta.

T E K S T I N IN N I SA N D ELI U S | KUVAT CLA S- OLAV SLOTTE

12

–

METSÄN HENKI 1/25

Kaustinen

Kaustislaiset ystävykset Asko Hanhikoski (vas.) ja Mauno Järvelä ovat molemmat sekä kansanmuusikoita että UPM:n asiakkaita.

13

V

VIERAAT toivotetaan tervetulleeksi hirsitalon tupaan häihintulomarssin sävelin – kahdella viululla ja harmoonilla. Kaustisella jo parisataa vuotta soinutta sävelmää kutsutaan Järvelän Antin marssiksi. Maunon isoisä Antti Järvelä (1876–1955) soitti sitä monet kerrat kolmipäiväisissä pohjalaishäissä yhtyeensä kanssa.

Mauno Järvelä, isäntä itse, on mestaripelimanni toisessa polvessa. 75-vuotias kansanmuusikko ja viulupedagogi on saanut työstään muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman Suomi-palkinnon, Finlandia-palkinnon ja Suomen Kulttuurirahaston palkinnon. Hän on myös Sibelius-Akatemian kunniatohtori.

Hänen soittokaverinsa, maineikkaan Purppuripelimannit-yhtyeen jäsen Asko Hanhikoski, 64, on myös mestaripelimanni, opettaja sekä Jylhän kylätalon pelimanniryhmän ohjaaja. Hänelle viulun osti aikanaan eno, joka opetti pojan soittamaan. Harmoonia soittaa Maunon puoliso, musiikkiin erikoistuneena luokanopettajana työskennellyt Marit Järvelä.

Mauno Järvelä lähti Järvelän kylän pelimanniympyröistä ja muutti ylioppilasvuonna 1969 opiskelemaan musiikkia Helsinkiin. Hän työskenteli orkesteriviulistina etelässä, kunnes perhe muutti takaisin Kaustiselle 1970-luvun lopulla.

He siirsivät ja entisöivät perinteisen, pohjalaisen talon mökkitonttina hankitulle Perhonjoen rantaniitylle, ja siitä tuli perheen koti. ”Tämä on Kaustisen vanhimpia taloja, se on rakennettu vuonna 1795. Väliseinähirsiin käytetyt puut ovat alkaneet kasvaa jo vuonna 1600”, Järvelä kertoo.

HÄNEN lapsuudessaan kotitilalla oli noin 40

hehtaaria metsää, ja sen pinta-alaa kasvatettiin erilaisten yhtymäosuuksien kautta. Aikuisena Järvelä halusi hankkia metsää myös perheelleen.

Ensimmäinen seitsemän hehtaarin pala ostettiin 1980-luvun alussa, ja nyt metsää on noin 250 hehtaaria. Hän lainaa vapaasti Mark Twainin lausumaa: ”Maata ei pidä myydä vaan ostaa, koska sitä ei valmisteta enää. Jos on sattunut tulemaan palanen sellaista metsää myyntiin, josta on varaa hakatakin, olen niitä yleensä hankkinut.”

Myös Asko Hanhikoski on sukujaan kaustislainen, kotoisin Jylhän kylältä. ”Hänkin on pitkän linjan messämiehiä”, Järvelä kehaisee.

Hanhikoski omistaa metsää kotitilansa ympäristöstä. Hän hoitaa sitä ja tekee puukaupat pääosin hankintahakkuina eli kaataa ja kuljettaa puut itse. Hanhikoskikin on UPM:n asiakas.

14

–

METSÄN HENKI 1/25

METSÄN­­ OMISTAJAN ARVOT

1 ”Minulla on pieni, vuoden 1971 metsäkone MF

Kärppä. Meiltä on viisi kilometriä matkaa raamisahalle. Kauheita kuormia olen talvisin kitkutellut telat päällä”, hän sanoo ja nauraa.

Jo lapsena Hanhikoski tottui metsätöihin ajaessaan hevosilla savottaa isänsä ja setänsä kanssa.

Samalla he harjoituttivat perheen ravihevosia.

Miehet tutustuivat 1970-luvulla musiikin kautta. Seudun pelimannikulttuuri yhdisti heitä silloin ja yhdistää edelleen. Ystävykset soittavat yhdessä muun muassa Pesolan mestarit -yhtyeessä.

He ovat osa ketjua, joka sitoo sukuja ja kyliä osaksi elävää pelimanniperinnettä. Samalla tavoin metsät ovat historiallinen osa seudun elämäntapaa ja elinkeinoa.

Sekä metsä että musiikki kytkeytyvät kotiseudun kulttuuriperintöön.

Metsä luo siteitä myös kotiin. Tarvepuu saadaan aina omasta metsästä. ”Pitää olla pläntti, josta voi ottaa puuta vaikka rakentamiseen. Messästähän tämäkin talo on syntynyt”, Järvelä tähdentää.

”Metsää ei saa päästää tuhoutumaan.

Huolehdin, että metsä tuottaa ja sitä voi siirtää perheessä eteenpäin.

Metsästä kuuluu säilyä muutakin kuin se, mitä viivan alle jää: jos ei ole metsää, ei ole sen henkeäkään. ”

2

”Olen lapsesta asti viihtynyt metsissä.

Käyn niissä usein vain kävelemässä ja ajattele­ massa. Yritän hoitaa metsiäni niin, että niissä pääsee kulkemaan vaivattomasti.”

3

”Teen metsätöitä aina kun ehdin: taimikon­ hoitoa, hakkuujäljen siisti­ mistä, istutusta ja polttopuita talon lämmitykseen. Metsä­ hommat ovat kunnonkin kannalta tärkeitä, lenkkeilyn korviketta.”

”Puut, joista talojen hirret veistetään, tulevat hoidetusta metsästä. Minäkin olen hakannut taloni hirret itse”, Hanhikoski jatkaa.

YSTÄVYKSET talsivat hangessa. Järvelän omista-

massa metsässä on pakkasta kymmenisen astetta.

Hiljattain satanut lumi ja pakkaskuura ovat koristelleet puiden oksat.

Hanhikoski huomaa siellä täällä lumessa erottuvia sorkan- ja käpälänjälkiä.

Nelisen vuotta sitten hän löysi vaimonsa kanssa hyvän mustikkapaikan kotinsa lähistöltä ja palasi sinne itsekseen aikaisin seuraavana aamuna. Hän ihmetteli, mihin marjat olivat kadonneet, ja huomasi kuusen, josta kaarna oli irronnut.

Silloin kuului rasahdus ja selvisi, kuka oli syönyt mustikat. 40 metrin päässä käveli karhu.

Hanhikoski kääntyi vähin äänin kotia kohti. Mennessään hän kurkki vaivihkaa olkansa yli nähdäkseen, tuliko karhu perässä. Onneksi se lähti toiseen suuntaan.

Mukana metsäkävelyllä on UPM:n metsäasiakasvastaava Marko Jutila. Järvelä on UPM:n kumppanuusasiakas, ja hän on tehnyt Markon kanssa yhteistyötä nelisen vuotta. UPM:n kanssa yhteistyö on jatkunut vuodesta 1986 ainakin neljän eri ”ostomiehen aikana”. ”Mauno tulee silloin tällöin käymään toimistolla. Keskustelemme metsänhoitosuunnitelmasta, katsomme alueita kartasta ja lähdemme sitten maastoon. Loppuvuodesta teimme puukauppaa”, Jutila kertoo.

Järvelän metsät liitettiin UPM:n FSC®-ryhmäsertifiointiin (FSC C-109750) noin kymmenen vuotta sitten. ”Siinä tulee säästettyä messää ja tienattua hieman enemmän”, Järvelä sanoo.

FSC-sertifioidusta puusta maksetaan Kasvu-­ kumppanuusasiakkaille hintalisää.

Miehet laskeutuvat alas Lehmiluoma-purolle.

Järvelä käy purolla ihan vain mietiskelemässä ja kuuntelemassa metsän ääniä. Talvisaikaan

metsässä on kuitenkin ­hiljaista lukuun ottamatta saappaiden narskuntaa lumessa. ”Pistin suojeluun tämän puronvarren, koska täällä on toista sataa vuotta vanhaa järeää puustoa. Tälle ei tehdä ikinä mitään”, Järvelä sanoo.

Miehet pitävät metsätöistä ja metsässä kuljeskelun tuomasta rauhasta.

METSÄN rauha on Hanhikoskelle tärkeää, ja se

virittää hänet sopivaan tunnelmaan myös muusikkona. Metsässä liikkuminen inspiroi etenkin säkeitä. Järveläkin tunnistaa metsän rauhoittavan vaikutuksen. ”Nuorempana hiihdin hyvillä hankikeleillä tuntikausia ilman päämäärää. Se oli terapiaa, vaikken tuota sanaa silloin tiennytkään.”

Vaikka Järvelä tietää, millaisella puulla on rahallista arvoa, usein puut ovat hänen

” Metsät ovat historiallinen osa seudun elämäntapaa.”

Lehmiluoma-puron varrella kasvaa suuria, vanhoja puita. Mauno Järvelä on päättänyt, että kyseinen paikka säästetään pysyvästi hakkuilta.

15

Pelimannit Asko Hanhikoski (vas.) ja Mauno Järvelä soittavat häihintulomarssin kahdella viululla. Joulu­ kuusen Järvelä kaatoi kotiinsa omasta metsästä.

” Kyllä täällä seudulla on aina puusta välitetty. Metsä jättää jälkensä.” s­ ilmissään niin komeita, ettei niitä raaskisi ollenkaan hakata. ”Niitä on mukava katsoa. Niska väsyy, kun ne nousevat niin korkealle.”

Hän kävi ennen metsäretkillä vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa. Nyt retkiseurana saattavat olla kaikki kymmenen lastenlasta. ”Olemme käyneet pienen erämaajärven, Vehkajärven, rannalla paistamassa makkaraa. Siellä on vanhaa puustoa ja kaunis järvimaisema.”

Järvelän mielestä mukavannäköisiä metsäpaikkoja kannattaa säästää hakkuilta. ”Tilin saa vain kerran, ja menee sata vuotta, että messä taas kasvaa. Se ei ole taloudellisesti sen väärti.”

Pienen matkan päässä on sankka metsikkö, jota Järvelä kuvaa sanalla riistatihentymä. Tiheiköissä viihtyvät sinne piiloutuvat eläimet ja pesivät linnut. ”Sekään ei houkuttele moottorisahaa. Aikamoinen temppeli.”

Myös Hanhikoski säästää metsää. ”Meillä on pellon laidassa tuuhea kuusikko.

Lastenlapset pyysivät, että älä vaari kaada sitä.

Kummitusmetsäksi he sitä sanovat. Ei kannata kaataa metsää, jolla on jokin merkitys, kun ei siitä ole suurta taloudellista hyötyä.”

Järvelälle perinteiden siirtyminen seuraavalle sukupolvelle on tärkeää. Kaikki hänen lapsensa soittavat viulua, ja osa tekee ammatikseen töitä isän kehittämän Näppärit-pedagogiikan parissa.

16

–

METSÄN HENKI 1/25

Metsänhoito kulkee suvussa. Yhdellä tyttärellä on metsäpalanen kivenheiton päässä purosta, ja muidenkin perillisten kanssa metsähommia sivutaan silloin tällöin. ”Yhden lapsenlapsen kanssa oli vastikään puhetta, että tilan asiat alkavat pikkuhiljaa kiinnostaa ja niitä voitaisiin käydä läpi keväällä.”

Hanhikosken poika on metsäalalla töissä. ”Kyllä täällä seudulla on aina puusta välitetty.

Metsä jättää jälkensä. Toivoisin, että se pysyisi perheessä”, hän sanoo.

VIIMEISEKSI pysähdytään Kytömaan metsäpalstalla. Sen laidalla on entinen peltoala, jossa Järvelä on yrittänyt saada metsää kasvamaan. ”Vattu on kyllä mahdoton tukahduttaja. Taimien suojelusta on tullut jo kunniakysymys.” ”Periksi ei anneta”, Hanhikoski jatkaa ja nauraa mukana.

Nietosten keskeltä pilkottaa Järvelän istuttamia terhakkaita kuusen ja männyn taimia. Marko Jutila katselee taimikkoa hyväksyvästi. Taimet on tilattu UPM:n omalta taimitarhalta Joroisista. ”Viime vuoden kasvu on ollut hyvää. Parin vuoden päästä taimet ovat jo varsin hyvässä kasvuvauhdissa, kun kuusi voittaa lehtipuun, mutta vielä saa vesakkoa seurailla”, hän arvioi.

Järvelä on tyytyväinen onnistumisesta: edessä on ainakin melkein pelastettu palanen. ”Sievännäköinen”, Hanhimäki tuumaa. ”Kyllä siihen messä tulee”, Järvelä vastaa.

”UPM:n verkkometsäsuunnitelma on aina ajan tasalla.”

MARKO JUTILA

metsäasiakas­ vastaava, UPM upmmetsa.fi/ ­ota-­yhteytta

NÄKEMYS

Monimuotoisuustyö tuottaa tulosta TÄMÄNHÄN me kaikki tiedämme: luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja metsien kyky sopeutua tulevaisuuden ilmastoon ovat olennainen osa kestävää metsätaloutta, katsottiinpa asiaa sitten taloudellisesta, sosiaalisesta tai ympäristön kestävyyden näkökulmasta.

Metsätaloudessa on jo useiden vuosikymmenten ajan tehty toimia luonnon tilan parantamiseksi.

Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartta osoittaa, että työ on tuottanut ja tuottaa jatkossakin tuloksia.

Monimuotoisuutta edistäviä käytäntöjä on vaadittu ja vaalittu pitkään metsäsertifioinnilla, eli pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. On kuitenkin tärkeää tiedostaa näiden toimien merkitys. Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartta osoittaa tieteellisellä tutkimuksella näiden toimenpiteiden vaikuttavuuden.

METSÄTEOLLISUUS ry:n Monimuotoisemmat

­ etsät -esitteessä kerrotaan käytännön tasolla m kuudesta metsäluontoa rikastuttavasta toimen­ piteestä. Niitä ovat arvokkaiden elinympäristöjen huomioiminen, lahopuun jättäminen metsään, suojavyöhykkeet, sekapuustoisuuden ylläpitäminen, säästöpuut sekä suojatiheiköt. Kuulostanee tutulta.

Edellä mainitut toimet ovat keskeinen osa arjen metsätaloutta, mutta on tärkeää ymmärtää, miksi niitä tehdään. Otetaan esimerkiksi säästöpuut. Ne tarjoavat elintilaa lukuisille lajeille, kuten linnuille, hyönteisille, sammalille ja jäkälille.

Vanhojen puuyksilöiden merkitys korostuu entisestään säästöpuuryhmissä, jotka tarjoavat suojaa ja suotuisat elinolosuhteet monille vanhan metsän lajeille.

Positiivinen asia on myös se, että monesti taloudellisesti vähempiarvoiset puut, kuten haavat ja raidat, ovat monimuotoisuuden kannalta juuri niitä arvokkaimpia.

SÄÄSTÖPUIDEN hyödyt eivät rajoitu vain eläviin puuyksilöihin. Kuoltuaan ne muodostavat monimuotoisuudelle erittäin tärkeää lahopuuta, jota taas asuttaa kokonaan omanlaisensa eliöstö. Esimerkiksi monet uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia juuri lahopuusta.

Kuolleesta puusta löytyy niin ikään kirjanpainajan luontaisia vihollisia. Säästöpuiden kautta metsä siis säilyttää monipuolisuutensa, kun eri-ikäiset ja -kokoiset puut rikastuttavat ekosysteemiä.

Monimuotoisuustyö vankistaa metsän kykyä sietää muutoksia. Se turvaa metsien mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen ja lisää niiden hiilensidontakykyä pitkällä aikavälillä. Erilaiset puut ja kasvit varastoivat hiiltä eri tavoin ja eri aikajänteillä, mikä tekee hiilensidonnasta vakaampaa.

Metsien hyvinvointia edistävä työ on monipuolista yhteispeliä luonnon kanssa. Yhtä lailla se on yhteispeliä eri sidosryhmien kesken. Yhdessä saavutamme enemmän ja turvaamme arvokkaat metsä­ekosysteemit tuleville sukupolville.

Roosa Hartikainen toimii Metsäteollisuus ry:ssä metsäympäristöasiantuntijana.

Hän työskentelee pääosin metsänhoidon ­monimuotoisuuskysymysten sekä sertifioinnin parissa, mutta mukaan mahtuu paljon muutakin metsäympäristöön liittyvää asiaa.

Taustaltaan hän on metsänhoitaja, joka on tehnyt aiemmin myös leimikonsuunnittelua.

Yhdessä saavutamme enemmän ja turvaamme arvokkaat metsä­ ekosysteemit tuleville suku­ polville.

ROOSA HARTIKAINEN

metsäympäristö­­asiantuntija, Metsäteollisuus ry 17

METSÄHOMMISSA TAIMIEN TARKISTUS

Tarkista taimet keväällä

Kun lumet sulavat, on aika tarkistaa taimien kunto. Hoidettu taimikko kasvaa hyvin ja sitoo hiiltä paremmin kuin hoitamaton.

T E K S T I T IIN A K AT R IIN A T IK K AN EN

1. TEE TARVITTAESSA TÄYDENNYSISTUTUS

KUN taimikko on nuori, talven jälkeen täytyy tarkistaa, miten

istutus on onnistunut ja onko taimikkoon tullut tuhoja, jotka aiheuttavat täydennysviljelyn tarvetta.

Nuoren taimikon tyypillisin tuholainen on puun kuorta nakertava tukkimiehentäi. Paras henkivakuutus taimelle on istuttaa se kivennäispintaiselle mättäälle, jossa tukkimiehentäi ei viihdy.

Kun taimikon kärsimät mahdolliset tuhot tarkistaa heti lumien sulettua, täydennysviljelyn ehtii tehdä ennen maan heinittymistä.

2. SEURAA VARHAISPERKAUKSEN TARVETTA

JOS taimikossa kasvaa paljon heinikkoa, sitä kannattaa polkea

matalaksi jaloin tai esimerkiksi jääkiekkomailan avulla. Samalla kannattaa tarkistaa, onko varhaisperkaus tarpeellinen.

Tyypillisesti taimikon varhaisperkaus tehdään noin 4–6 vuotta istuttamisen jälkeen. Varhaisperkauksessa poistetaan ylimääräisiä lehtipuita sekä tuhoja kärsineet taimet. Jos on epävarma varhaisperkauksen tarpeesta tai huomaa taimikossa paljon tukkimiehentäin, lumen, myyrien, hirven tai ahavan aiheuttamia tuhoja, kannattaa olla yhteydessä ammattilaiseen.

3. POISTA LÄHELLÄ KASVAVAT LEHTIPUUT

KUN taimet ovat kasvaneet neljästä kuuteen metriä korkeiksi,

osa taimikkoon kohdistuvista riskeistä on selätetty: esimerkiksi hirvet eivät enää aiheuta sille vahinkoa. Yli nelimetrisille taimille on hyvä tehdä ensimmäinen varsinainen taimikonhoito.

Toimenpide ei käytännössä eroa varhaisperkauksesta.

Lehtipuut kannattaa poistaa, jos ne esimerkiksi piiskaavat taimia tuulessa tai haittaavat havupuiden kasvua oksillaan. Taimikkoon pitää jättää lehtipuita, mutta jätettävät puut eivät saa kasvaa liian lähellä kasvatettavia taimia. upmmetsa.fi/ota-yhteytta

18

–

METSÄN HENKI 1/25

HELI VIIRI

metsänhoidon kehityspäällikkö, UPM

3×

TARKISTA TAIMET

Tukkimiehentäin tekemät tuhot näkee parhaiten taimen tyvestä, josta on syöty kuori.

Ahavatuhoja syntyy, kun neulaset heräävät ja juuret ovat vielä jäässä. Ahava kuivattaa neulaset.

Kun lehtipuun kaikilla oksilla on tilaa kasvaa, ne pystyvät yhteyttämään paremmin.

19

Puukaupan yhteydessä on luontevaa sopia myös metsänviljelytöistä.

20

–

METSÄN HENKI 1/25

9

askelta onnistuneeseen puukauppaan UPM auttaa, kun metsänomistaja miettii puun myymistä. UPM Metsän yksityispuukaupan päällikkö Janne Vaittinen kertoo, miten puukauppa sujuu käytännössä.

TEK S TI J O U KO VUO R E L A

|

KU VI T U S NI NA B Ä C K

21

1. Ensitapaaminen

Kun metsänomistaja alkaa miettiä puu­ kauppaa, on parasta sopia tapaaminen UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa.

Mikäli metsänomistajalla ei ole jo omaa, tuttua metsäasiakasvastaavaa, paikalli­ sen metsäasiakasvastaavan yhteystiedot löytyvät helposti UPM Metsän verkko­ sivuilta (upmmetsa.fi/ota-yhteytta/ yhteystiedot/).

Tapaamisen voi sopia metsän sijainti­ paikkakunnalle tai metsänomistajan kotipaikkakunnalle. Tapaaminen onnis­ tuu myös etänä esimerkiksi Teamsissä tai puhelimitse.

Metsänomistajan on hyvä miettiä jo etukäteen, miten hän haluaa metsä­ omaisuuttaan hoidettavan. Mitkä ovat metsänomistajan arvot ja tavoitteet?

Minkälaisia odotuksia hänellä on metsän tuottamalle tulolle ja millä aika­ välillä? Haluaako metsänomistaja kas­ vattaa metsäänsä pitkäjänteisesti vai 22

–

METSÄN HENKI 1/25

haluaako hän maksimoida kantoraha­ tulon lyhyellä aikavälillä esimerkiksi hankintojen maksamiseksi?

Metsäasiakasvastaava auttaa metsän­ omistajaa tunnistamaan metsäomaisuu­ tensa hyödyntämisen mahdollisuudet.

Jos metsällä on useita omistajia, eli omistusmuoto on esimerkiksi kuo­ linpesä tai metsäyhtymä, keskustelu arvoista ja tavoitteista tulee käydä kaik­ kien omistajien kesken.

2. Todistukset

Metsänomistaja voi osoittaa omista­ vansa metsän lainhuutotodistuksella, kun lainhuuto on voimassa. Tällöin UPM saa tiedon omistusoikeudesta maanmit­ tauslaitoksen lainhuuto- ja kiinnitys­ rekisteristä, eikä metsänomistajan tar­ vitse tehdä mitään.

Jos lainhuutoa ei ole ehditty hakea tai se ei ole vielä voimassa metsän omistaja­ vaihdoksen vuoksi, metsänomistajan tulee osoittaa omistusoikeutensa esi­ merkiksi perukirjalla tai kauppakirjalla.

Puukaupan yhteydessä metsän­ omistajan henkilöllisyys todennetaan esimerkiksi ajokortilla, henkilötodis­ tuksella tai passilla. Jos omistajia on enemmän kuin yksi, tarvitaan tieto kaik­ kien henkilötunnuksesta.

3. Metsänhakkuusopimus

UPM:n metsäasiakasvastaava käy tutus­ tumassa asiakkaan metsään paikan päällä, kun hän valmistelee ehdotusta puukaupasta ja metsänhoitotöistä.

Metsänomistaja voi halutessaan tulla mukaan metsäkäynnille.

Yhteisten keskustelujen ja metsä­ käynnin pohjalta metsäasiakasvastaava tekee metsänomistajalle tarjouksen puukaupasta. Metsänhakkuusopimuk­ sella metsänomistaja luovuttaa UPM:lle oikeuden hakkauttaa puuta rajatulta alueelta, joka on merkitty karttaan.

Sopimus on voimassa noin kaksi vuotta, joten puita ei välttämättä kaadeta heti.

Sopimuksessa sovitaan metsän hak­ kuutavasta ja kantohinnasta eli puun hinnasta, jonka UPM maksaa metsän­ omistajalle kuutiota kohden. Alueen puumäärä arvioidaan alustavasti silmä­ määräisesti sekä metsävaratiedon perusteella.

Kun metsänomistaja on hyväksynyt metsänhakkuusopimuksen, hän voi alle­ kirjoittaa sen sähköisesti tai paperiver­ siona.

FSC-ryhmäsertifiointiin liittyminen tuo hintalisää puulle.

4. Muut sopimusasiat

Jos metsänhakkuusopimuksen arvioitu arvo verovuonna 2025 on yli 20 000 euroa, metsänomistajan tulee hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Tämän voi tehdä jo ennen metsänhakkuusopimuk­ sen allekirjoittamista. UPM:n metsäasia­ kasvastaava auttaa mielellään metsän­ omistajaa arvonlisäveroasioissa samoin kuin Y-tunnuksen hankkimisessa.

Jos metsään tehdään uudistushak­ kuu, puukaupan yhteydessä on luon­ tevaa sopia myös metsänviljelytöistä.

Sopimukseen kuuluvat maanmuokkaus, taimet ja istutustyö.

UPM kannustaa metsänomistajaa liittämään metsänsä PEFC/02-21-17tai FSC®-sertifiointiin (FSC C-109750).

Sertifikaatilla voidaan todentaa metsän vastuullinen hoito. Jos metsän­omistaja liittää metsänsä UPM:n FSC-ryhmäser­ tifiointiin, hän saa vastuullisuuden huo­ mioimisesta hintalisää puulleen.

23

5. Puunkorjuu

Puita ei välttämättä korjata heti puu­ kaupasta sopimisen jälkeen, vaan niiden korjuuseen vaikuttaa moni asia, kuten sää ja UPM:n tehtaiden puun tarve. Met­ sänomistajalle ilmoitetaan erikseen, milloin korjuutyö aloitetaan.

Puista tulee UPM:n omaisuutta siinä vaiheessa, kun ne kaadetaan. Hakkuu­ koneen kourassa on mittalaite, joka mit­ taa jokaisen hakatun puun tilavuuden.

UPM kuljettaa puita pois metsästä sitä mukaa, kun hakkuu etenee. Tukit viedään sahoille ja vaneritehtaille ja ohuet rungonosat paperi- ja selluteh­ taille.

24

–

METSÄN HENKI 1/25

6. Vierailu hakkuualueella

Turvallisuus­ ohjeiden noudatta­ minen on elintärkeää.

Metsänomistaja on aina tervetullut vie­ railemaan korjuutyömaalla ja keskuste­ lemaan töitä tekevien asiantuntijoiden kanssa. Vierailun turvallisuuden takaa­ miseksi on kuitenkin muistettava muu­ tama tärkeä asia.

Metsänomistajalle postitetaan metsän­hakkusopimuksen allekirjoitta­ misen jälkeen huomioliivi ja ohjeet tur­ valliseen vierailuun hakkuutyömaalla.

Hakkuukoneen varastopaikalla on kyltti, jossa on hakkuukoneen kuljetta­ jan puhelinnumero. Metsänomistajan tulee ehdottomasti soittaa siihen ennen kuin hän vierailee työmaa-alueella. Tur­ vallisuusohjeiden noudattaminen on elintärkeää, jotta kukaan ei jää metsä­ työkoneen tai kaatuvan puun alle.

7. Raha-asiat

Hakatun puun määrä todetaan mittaus­ todistuksessa samoin kuin maksettava kauppahinta eli metsämaksu. Kauppa­ hinta maksetaan metsänomistajalle kuukauden kuluttua loppumittauksesta, joka tehdään puunkorjuun päätyttyä.

Metsänomistajan tulee tehdä metsä­ talouden veroilmoitus edellisen vuoden tuloista helmikuun loppuun mennessä.

Sama takaraja koskee arvonlisävero­ ilmoituksen tekemistä ja arvonlisäveron maksamista.

Sähköisen metsäveroilmoituksen tekeminen ja lähettäminen onnistuu helposti maksuttomassa UPM Metsä -verkkopalvelussa.

8. Metsänuudistaminen

Mikäli puukaupan yhteydessä on sovittu myös metsänuudistamisesta, UPM ilmoittaa metsänomistajalle se aloitta­ misesta. Metsänuudistaminen tehdään sulan maan aikana sen jälkeen, kun hak­ kuutähteet ja mahdollisesti myös kannot on korjattu pois.

9. Seuraava tapaaminen

UPM:n metsäasiakasvastaava sopii metsän­omistajan kanssa mielellään myös seuraavasta tapaamisesta, jolloin voidaan keskustella tulevista metsänhoi­ totoimenpiteistä.

Metsävero­ilmoitus hoituu helposti UPM Metsä -verkko­palvelussa.

25

TALOUS PUUMARKKINA NYT

”Ei anneta metsien odottaa” Kotimaisen puun hinta pysyy korkealla, ja puupohjaisten tuotteiden käyttö lisääntyy edelleen.

Suhdanteista riippumatta metsä tarvitsee hoitoa, jossa UPM auttaa.

TEKST I V I R P I M Ä ENA NTT IL A | K U VA U P M

Vuosi 2024 oli Suomessa vilkas puumarkkinavuosi, mikä oli hyvä asia niin metsänomistajalle kuin metsäteollisuudelle. Kun puulle on ollut kysyntää, on metsänomistajalla ollut hieno mahdollisuus aktiiviseen metsänhoitoon.

Samalla on saatu täytettyä kotimaisen metsäteollisuuden raaka-ainetarve puupohjaisten tuotteiden valmistuksessa.

Puumarkkinatilanne on ollut myös tasainen. Se on tuonut puukauppaan ennakoitavuutta, mikä on helpottanut kaupan molempia osapuolia.

VAUHTIA KOTIMAAN MARKKINAAN

Kotimaisen puun hinnat nousivat edellisvuoden loppupuoliskolla, ja ne ovat edelleen korkealla. Koska globaali talouskasvu ja sen näkymät ovat yhä sumuisia ja odotukset maltillisia, ei 26

–

METSÄN HENKI 1/25

lopputuotemarkkinassa ole nähtävissä suurta muutosta lähiaikoina. ”Metsäteollisuuden lopputuotteilla on kuitenkin kysyntää, vaikka talouden kasvunäkymät eivät vastaa odotuksia ja geopoliittiset sekä poliittiset riskit ovat läsnä. Haasteita siis riittää, mutta metsän omistaminen on edelleen kannattavaa, sillä sen tuottama hyöty on merkittävä ja puuraaka-aineelle on jatkuva tarve”, sanoo UPM Metsän yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen. ”Metsien hoito ja käyttö voivat tuottaa pitkällä aikavälillä hyviä tuloksia.”

LUPAAVA SELLUMARKKINA

Globalisaation ja kuluttajakäyttäytymisen muutosten myötä puupohjaisten tuotteiden käyttö lisääntyy edelleen. Se lisää niiden myyntiä ja tuo jatkuvuutta.

3,5

PUUKAUPPA SUOMESSA 2022–2025 Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä.

Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.

milj. m3

Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityismetsissä viikon 5 loppuun mennessä LÄHDE: Metsäteollisuus ry ja Luke

2500

1 000 m3

2000 1500 1000 500

vko 1

5

10

2025

15

20

2024

25

30

35

2023

40

45

50 52

2022

KUMULATIIVISET PUUN OSTOMÄÄRÄT YKSITYISMETSISTÄ Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä.

Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.

50

Milj. m3

40 30 20 10 vko 1

5 2025

JANNE KIILIÄINEN

UPM:n yksityis­ puukaupan johtaja

”Vaikka sellumarkkinoilla on ollut haasteita, kulutuksen odotetaan elpyvän ja kysynnän kasvavan maailmanlaajuisesti.

Sellumarkkina on perinteisesti ollut syklinen, ja yhden syklin pituus on noin puoli vuotta, ellei maailmassa tapahdu jotain hyvin odottamatonta.”

Etelä-Amerikan uudet sellutehtaat ovat lisänneet sellaisen teollisuuden kapasiteettia, jonka raaka-aineena on lyhytkuituinen, nopeasti kasvava eukalyptus. Lopputuotemarkkina sopeutuu sellun tuotannon kasvuun.

”Pohjoinen, hidaskasvuinen pitkäkuitusellu on sellumarkkinassa ominaisuuksiltaan premiumtuote, jolle on kysyntää.”

10

15

20

2024

25

30

35

2023

40

45

50 52

2022

LÄHDE: Metsäteollisuus ry; Luke

”Pohjoisen havusellun kysyntä ja hinnat ovat pysyneet vakaampina kuin maapallon eteläisen puoliskon eukasellun. Pohjoinen, hidaskasvuinen pitkäkuitusellu on sellumarkkinassa ominaisuuksiltaan premium-tuote, jolle on kysyntää.”

PUUKAUPPAA TALVELLAKIN

Puun kysyntä ja sen myötä puukauppa-aika ei rajoitu vain sulan maan kauteen, vaan UPM tekee puukauppaa myös talviaikana. ”Metsä ei ota huomioon globaalia taloustilannetta, vaan se kasvaa ja tarvitsee hoitoa. Me UPM:llä vastaamme tähän tasaisella puun kysynnällä ja metsänomistamiseen liittyvillä palveluillamme. Esimerkiksi yksi UPM Kasvu -kumppanuuden merkittävimmistä eduista on hinnantarkistusetu, joka on

juuri nyt käytettävissä”, Janne Kiiliäinen muistuttaa.

Kun metsänomistaja tekee puukaupat joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, hinnantarkistusetu takaa hänelle hyvityksen, jos puun hinta nousee kaupanteon jälkeen.

Etu on tarkoitettu platina-, kulta- ja hopeatason UPM Kasvu -kumppanuusasiakkaille.

Hinnantarkistusedun ansiosta päätöksenteossa voi keskittyä metsän hyvinvoinnin ja oman ajankäytön kannalta oikeisiin ratkaisuihin, kun epävarmuus puun hinnanvaihteluista pienenee.

Oikeaan hetkeen ajoitetut puukaupat varmistavat metsän terveyden ja tuoton pitkällä aikavälillä. Etu helpottaa myös tulevien töiden suunnittelua, kun päätökset voi tehdä jo talvella. ”Ei siis anneta metsien odottaa.”

27

NEULANEN

Neulanen – pieni mutta tärkeä TEKST I J O U KO V U O R EL A | K U VA N IN A B Ä C K

Kasvutavat

Havupuut ovat sopeutuneet neulasten avulla viileään ilmastoon, minkä takia niitä esiintyy erityisen paljon pohjoisen pallon­ puoliskon viileänlauhkealla vyöhykkeellä.

Koska mänty ja kuusi eivät pudota neulasiaan, ne alkavat yhteyttää ja jatkavat kasvuaan heti kevään ensimmäisten auringonsäteiden avulla.

Neulanen on havupuun lehti.

Lehtikuusia luukun ottamatta havupuut eivät pudota neulasiaan talveksi.

Uusi, pehmeä neulaskerta eli kerkkä sisältää runsaasti C-vitamiinia ja muita antioksidantteja.

Kuusenkerkkää voi kerätä varttuneesta taimikosta, ja sillä on koko ajan kasvavat markkinat.

Kuusenneulaset kasvavat yksitellen hieman sivulle päin kääntyneinä.

Tuhoajat Neulaset ­kätkevät sisälleen paljon tietoa puun kunnosta.

Havupuihin tulee uusia neulasia joka vuosi.

Kuusenneulaset pysyvät seitsemisen vuotta.

Männynneulaset kasvavat pareittain pieninä nippuina.

•Harsuuntuminen tarkoittaa neulaskatoa, jota edeltää tavallisesti neulasten kellastuminen.

Se voi johtua esimerkiksi tuholaisista tai taudeista.

Männynneulasten pysyminen vaihtelee muutamasta vuodesta seitsemään.

Ankarammissa ­olosuhteissa neulaset ovat pitkäikäisempiä, jotta puulla säilyy riittävä neulasmassa energian­ tuotantoon.

•Kuusen tuholaisia ovat muun muassa kirjan­ painaja, kuusentähti­ kirjaaja, kuusensuopursu­ ruoste ja kirvat.

•Männyn tuholaisiin kuuluvat mäntypistiäinen, mäntykärsäkäs ja taimi­ koissa tukkimiehentäi.

•Jos kuusenneulaset jäävät silmiinpistävän lyhyiksi ja pikkuisen kaareviksi, syynä voi olla boorin puutos, minkä voi hoitaa boori­ lannoituksella.

Neulasen anatomia Kuorikerroksen alla on yhteyt­ tävä solukko, jossa sijaitsevat viherhiukkaset. Siellä tehdään auringonvalosta sokeria.

Katajanneulaset ovat leveätyvisiä ja kasvavat kolmen neulasen kiehkuroissa.

28

–

Ilmaraot yhdistävät sisäosat ulkoilmaan. Yhteytettäessä niiden kautta menee hiilidiok­ sidia sisään ja happea ulos.

Neulasen pihkatiehyistä vapautuu pihkaa, jos neulasta vahingoitetaan.

Sisällä kulkevat johto­ solukot eli puuosa ja nilaosa. Puuosassa kulkee vettä ja ravinteita. Nila­ osassa kulkee sokeria koko puun tarpeisiin.

Neulasta suojaa vaha­ pintainen kuorikerros.

METSÄN HENKI 1/25

AS IANT UNT IJANA T OIM I UP M M ET S ÄN Y M PÄRIS T ÖAS IANT UNT IJA M I I KA L A I H O N E N .

MAINOS

Sarjassa seurataan Sydänmaanlakan työn lisäksi hänen arkeaan. Mukana ovat myös metsäalalle siirtyneet urheilijat Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen.

Tulossa keväällä: Savotta UPM:n metsäasiakasvastaava Annastina Sydänmaanlakka on yksi uuden sarjan päähenkilöistä.

TEKST I U P M | K UVA N E L O N E N

Nelosella alkava Savotta vie katsojat metsäalan yrittäjien ja työntekijöiden arkeen.

UPM Metsä on sarjan yhteistyökumppani.

NELOSELLA alkava Savotta on reality, joka vie katsojat metsäalan yrittäjien ja työntekijöiden arkeen.

Kuusi­osaisessa sarjassa seurataan eri puolilla Suomea työskenteleviä metsä­alan ammattilaisia ja opiskelijoita, joita yhdistää yhteys luontoon sekä työssä että vapaa-ajalla.

UPM Metsä on sarjan pääyhteistyökumppani, ja yksi sarjan päähenkilöistä on metsäasiakasvastaavamme Annastiina Sydänmaanlakka Luumäeltä.

Mukana ohjelmassa nähdään lisäksi keihäänheiton moninkertaiset arvokisamitalistit Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen, jotka ovat hypänneet rohkeasti uudelle uralle metsäalan yrittäjinä.

Olen kuitenkin punninnut riskejä ja mahdollisuuksia. Tässä on hyvä mahdollisuus avata metsäalaa suuremmalle yleisölle ja saada meidän näkökulmamme esille”, hän sanoo.

Metsäalan työntekijöiltä hän toivoo ymmärrystä: ”Kameran edessä puhuminen asiantuntijan roolissa ei aina ole niin helppoa.”

Savotta alkaa Nelosella ja Ruudussa huhtikuussa 2025.

MIKÄ SAI SYDÄNMAANLAKAN LÄHTEMÄÄN MUKAAN SAVOTTASARJAAN?

”Yleensä tempaudun helposti mukaan kaikkeen uuteen, mutta tähän lähtemistä piti miettiä tarkkaan. Annan sarjalle omat kasvoni ja oman ääneni metsäalan työntekijänä, ja se kyllä jännittää edelleen.

29

Metsäsuunnitelma auttaa hahmottamaan, mitä metsälle olisi tulevaisuu­ dessa hyvä tehdä.

30

–

METSÄN HENKI 1/25

METSÄSUUNNITELMA

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Metsän hallinnoiminen käy kätevimmin metsäsuunnitelman avulla UPM Metsä -verkkopalvelussa.

T E K S T I T IINA K ATRI I N A TI K K A N EN | KUVAT U P M

KUN metsänomistajalle tehdään metsä­

suunnitelma, suunnittelija lähtee paikan päälle inventoimaan metsän. Suunni­ telma tehdään niiden tavoitteiden ja toi­ veiden pohjalta, jotka metsänomistaja on metsälleen asettanut.

– Laadimme metsäsuunnitelman aina seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, kertoo UPM Metsän metsäsuunnittelu­ asiantuntija Juho Hautakangas.

Suunnitelmaan kirjataan kuvio­ kohtaiset tiedot metsästä, tulevat hakkuu- ja hoitoehdotukset, tiedot luontokohteista sekä mahdolliset ympä­ ristötukikohteet.

Oikea-aikaisesti tehdyt toimenpiteet parantavat puuston kasvuedellytyksiä ja siten metsän tuottoa. Hoitotoimen­ piteillä voidaan vaikuttaa myös metsän elinvoimaisuuteen ja siihen, miten se kestää tuhoja.

UPM:n tekemät metsänhoitotoimen­ piteet päivittyvät reaaliaikaisesti UPM Metsä -verkkopalveluun metsänomista­ jan nähtäville.

MAKSUTON FSC-METSÄ­ SUUNNITELMA KUMPPANEILLE

OIKEAT TOIMENPITEET OIKEAAN AIKAAN

Metsäsuunnitelma helpottaa metsä­ omaisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Suunnitelman hakkuu- ja hoito­toimenpiteitä käydään ­vuosittain

Hakkuu- ja hoitoehdotukset ­määritellään metsän mahdollisuuk­ sien, sen hoitotarpeiden ja asiakkaan tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi uudistushakkuiden on oltava sopi­ vassa suhteessa metsän rakenteeseen ja tavoitteisiin.

Käytännössä FSC-sertifikaattiin tarvitaan metsäsuunnitelma, sillä julkinen metsävara­­tieto­ palvelu ei anna riittävästi tietoa.

läpi kumppaniasiakkaan kanssa.

Samalla tarkistetaan, onko tavoitteisiin päästy.

UPM Metsä tarjoaa FSC®-metsä­ suunnitelman (FSC C-109750) ilmai­ seksi UPM Kasvu -kumppaneille vuoden 2025 loppuun asti.

– Etu on rahanarvoinen, sillä noin sadan hehtaarin metsän metsäsuunni­ telma maksaa suunnilleen tuhat euroa, kertoo UPM Metsän käyttökokemus­ päällikkö Jaakko Lehtinen.

Etu koskee niitä kumppaniasiak­ kaita, jotka tekevät tai uusivat FSCsertifiointi­sopimuksen UPM Metsän kanssa. Lisäksi edun saamisen ehtona on vähintään 300 kuutiometrin puukauppa.

Tarkemmat tiedot ehdoista ja FSC-serti­ fioinnista saat metsäasiakasvastaavalta.

Käytännössä FSC-sertifikaattiin tarvi­ taan metsäsuunnitelma, sillä valtion yllä­ pitämä, julkinen metsävaratietopalvelu ei anna riittävästi tietoa, jotta metsää voitai­ siin hoitaa FSC-sertifikaatin vaatimusten mukaisesti. Metsäsuunnitelmassa nämä asiat on huomioitu.

31

UPM KASVU -KUMPPANUUS

UPM Kasvu -kumppanien edut Kumppanuus hyödyttää asiakasta taloudellisesti, mutta tuemme sinua aina myös henkilökohtaisesti metsäomaisuutesi hoidossa.

KASVU

UPM Kasvu -kumppanuu­ den tavoitteena on sinun menestyksesi ja metsäsi hyvinvointi. Kumppanuu­ den ytimessä ovat kestävä kasvu, taloudellinen tuotto ja luonnon monimuotoi­ suuden huomioiminen.

Asiointisi viimeisen viiden vuoden aikana vähintään Bonus €/m3 FSC-hintalisä €/m3 Kutsuvierastilaisuus PLATINA-tason kumppaneillemme Metsäiset asiakastapahtumat

MONIMUOTOISUUS

Metsä on arvokas monella tavalla – huomioimme metsiesi hoidossa myös luonto-, monimuotoisuusja virkistysarvot. Tuemme erilaisia tavoitteitasi metsien hoidossa.

HYVINVOINTI

Pidämme huolta sinusta ja metsistäsi sukupolvelta toiselle. Voit luottaa siihen, että asiantuntijuutemme on aina saatavillasi, etkä jää metsäasioiden kanssa yksin.

Maksuton alkukartoitus metsäsi omistusjärjestelyihin Puukaupan hinnantarkistus Puun menekkitakuu Puukaupan rahoitus pankkipalveluna 80 % Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava Metsäomaisuutesi hoitosuunnitelma Asiantuntija-apu metsävarasi omistusjärjestelyissä ja arvioissa UPM Luonnonhoitopalvelut PEFC-metsäsertifiointi UPM FSC®-ryhmäsertifiointi (FSC-C109750) Alennus uudesta metsäsuunnitelmasta Ajankohtaiset verkkotapahtumat Lisäominaisuudet UPM Metsä-verkkopalvelussa Metsän henki -lehti

Yhteistyö alkaa kumppanuussopimuksen solmimisesta, ja saat etuja välittömästi. Etusi ja bonuksesi nousevat asioinnin mukana.

Rakennamme yhteistyötä tavoitteidesi mukaan.

Kumppaninamme saat henkilökohtaisen metsäasiakasvastaavan, joka kartoittaa kanssasi tavoitteesi ja sen, mitä haluat metsänomistajana saavuttaa.

Laadimme tavoitteitasi tukevan metsäomaisuuden hoitosuunnitelman lähivuosille toimien suunnitelmal­ lisesti. Haluamme, että sinulla on aina selkeä kuva siitä, mitä voit tehdä seuraavaksi ja miksi se kannattaa.

Toteutamme yhdessä sovittuja, suunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Seuraamme metsäsi kehitystä ja tilannekuvaa.

Tuemme kasvuasi metsänomistajana tarjoamalla ­sinulle ajankohtaisia tapahtumia ja metsätietoa.

32

–

METSÄN HENKI 1/25

KASVU

HOPEA

KULTA

0€

20 000 €

100 000 €

300 000 €

1€/m

1,5 €/m

1,8 €/m

3

€/m3

PLATINA

3

€/m3

3

€/m3

5 KYSYMYSTÄ LEHDESTÄ

TESTAA, MITÄ LEHDESTÄ JÄI MIELEEN! Oikeat vastaukset löydät sivun alalaidasta.

1. Missä päin Suomea on eniten kärppiä?

A) Pääkaupunkiseudulla

B) Pohjanmaalla ja pohjoisessa C) Itä-Suomessa

2. Minkälaisissa metsissä lannoitus on kannattavinta?

A) Varttuneissa metsissä

B) Harventamattomissa metsissä C) Nuorissa, jo harvennetuissa

metsissä

Motoista on tullut vuosikymmenten aikana yhä tehokkaampia.

3. Miten kauan UPM:n kanssa tehty puukauppasopimus on voimassa?

SIIHEN AIKAAN

Motot ovat muokanneet metsätaloutta Hakkuukone, harvesteri, moto. Puunkorjuuseen erikoistuneella metsäkoneella on monta nimeä.

Nykyisin ne ovat entistä älykkäämpiä.

A) Vuoden

B) Noin kaksi vuotta C) Kolmisen vuotta

4. Miten pitkään kuusenneulaset pysyvät?

A) Viitisen vuotta B) Pari vuotta

KONEELLINEN puunkorjuu

alkoi Suomessa 1950-luvun loppupuolella. Ensimmäiset metsätraktorit oli muokattu maatalouskalustosta. ”Niitä seurasivat niin sanotut prosessorit. Metsu­ rin piti edelleen kaataa puu, mutta kone hoiti loput”, ker­ too John Deere Forestry oy:n teknisen tuen päällikkö Ahti Lehtinen.

Häntämoto edustaa Lehtisen mukaan monille monitoimikoneen syntyä.

Sen kourassa oli saha, mutta puiden prosessointi tapahtui

erillisellä yksiköllä takarun­ gon päällä.

Monitoimikoneet eli motot alkoivat yleistyä 1980-luvulla. Niiden avulla voi kaataa, karsia ja katkoa puun haluttuun mittaan sekä mitata katkottujen runkopui­ den tilavuuden.

Motojen ensimmäinen iso kehitysaskel olivat esiohja­ tut venttiilit. Niiden ansiosta suurta hydraulista voimaa pystyi hallitsemaan kevyellä ohjauksella. Hydrostaattinen voimansiirto paransi moto­ jen suorituskykyä.

CAN-väylä on digitaali­ nen tiedonsiirtoverkko, joka yhdistää sähköiset ja mekaa­ niset järjestelmät. Se on teh­ nyt motoista älykkäämpiä, luotettavampia ja tehok­ kaampia.

Nykyisin moton ohjaus tapahtuu tietokoneella, mikä on mahdollistanut monimut­ kaisten tehtävien automa­ tisoinnin ja reaaliaikaisen tiedonkäsittelyn. Yksi asia on kuitenkin pysynyt samana alkuvuosista asti. ”Moto tarvitsee kuljetta­ jan. Ilman häntä se ei toimi.”

C) Seitsemisen vuotta

5. Miten suuri puukauppa on ilmaisen metsäsuunnitelman edellytyksenä?

A) Vähintään 300 kuutiometrin

puukauppa

B) Vähintään 400 kuutiometrin

puukauppa

C) Vähintään 500 kuutiometrin

puukauppa

Kysymysten vastaukset: 1. b, 2. c, 3. b, 4. c, 5. x

33

RAKKAUDESTA METSÄÄN LUONTOKARTOITUS

Pori, Satakunta

LUONTOKARTOITUS KIEHTOO suunnittelemassa rämeen ennallista­ mistöitä, kun näin muutaman kymme­ nen metrin päässä suden. Katselimme toisiamme hetken, sitten susi jatkoi matkaansa. Se on painunut mieleeni.

Pikkupoikana seurailin mökillä sammakoiden ja sudenkorentojen elämää rantaluhdalla. Teini-ikäisenä innostuin kasveista ja sienistä, myö­ hemmin käävistä. Kun opiskelin luon­ tokartoittajaksi, kiinnostuin erityisesti linnuista ja suokasvillisuudesta.

Luontokartoittaja selvittää tilaajan rajaaman alueen luontoarvoja. Luon­ totyyppiselvityksessä kartoitetaan alueen kasvillisuutta, lajistoselvityk­ sessä kartoitetaan tietyn lajin tai laji­ ryhmän esiintymistä. Tärkein työkalu on lajituntemus. Paikkatietojärjestel­ mien, -sovellusten ja -aineistojen käyt­ täminen on työn keskeinen osa.

Metsässä on helppo vaihtaa mit­ takaavaa pienten yksityiskohtien ja isojen näkymien välillä. Voi tarkastella luupilla rahkasammalen varsilehden muotoa tai ihastella keloutuneita käk­ kärämäntyjä tupasvillojen keskellä.

Kerran näin yllättävässä paikassa virtavästäräkin keväisellä linturetkellä.

Se on kaunis ja vähän eksoottinenkin lintu, jonka pesimäkanta Suomessa on pieni. Tällaiset kokemukset ruokkivat luontoharrastajaa pitkään.”

JIMI BLOM

luonnonhoidon suunnittelija, luontokartoittaja, Sata Havu Oy, UPM Metsän franchising­yritys 34

–

METSÄN HENKI 1/25

KUVA VEERA KO RH ONEN | TEKSTI JO UK O VUO REL A

OLIN kerran Harjusuolla Kokemäellä

” Metsässä on helppo vaihtaa mittakaavaa pienten yksityiskohtien ja isojen näkymien välillä” 35

METSÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT Valinnat, jotka teet metsässäsi tänään, vaikuttavat sen hyvinvointiin vuosikymmeniä.

Aktiivisella metsänhoidolla varmistamme metsien kestävän kasvun sekä edistämme hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta.

Tehdään yhdessä tulevaisuuden metsä.

KATSO VIDEO upmmetsa.fi/kumppanuus