UPM Metsän henki 4/2024

METSÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT – KASVU, MONIMUOTOISUUS, HYVINVOINTI

4/24

MONI METSÄ TÄYTTÄÄ FSC-KRITEERIT 20 NÄIN PUU VALMISTAUTUU TALVEEN 28

” FSC-sertifi­ kaatti tuo metsätalouteen varmuutta” 12

PINTAA SYVEMMÄLLÄ LÄHDE

Lähde oli metsä­ suomalaisille toivomuskaivo, toisaalta pelottava hiisien ja näkkien asuinpaikka.

2

–

METSÄN HENKI 4/24

Kuvauspaikka: Kiikunlähde, Hollola

LÄHDE pysyy sulana talvellakin. Se johtuu kahdesta seikasta. ”Lähdevesi on noin viisiasteista pohja­vettä, joka pulppuaa maan alta.

Veden lämpötila ja liike aiheuttavat sen, että lähde ei jäädy”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen.

Yleisimmät lähdetyypit ovat puro-, allikko- ja hetteikkölähde. Purolähde alkaa heti pohjaveden purkautumis­ kohdasta. Allikkolähteessä vesi purkautuu altaaseen, ja hetteikkölähteessä se muodostaa tihkupinnan. ”Suomen karttaan on merkitty reilut 30 000 lähdettä, mutta todellisuudessa niitä on runsaasti enemmän.”

Jos keskeltä metsää löytyy tervaleppä, läheltä löytyy hyvin todennäköisesti pohjavettä. Lähdeympäristöissä esiintyy niille tyypillistä sammal- ja putkilokasvilajistoa, kuten purolitukkaa. ”Oma suosikkini on näyttävä, pitsimäinen harsosammal.”

Lähteet ovat mainioita talvehtimispaikkoja sammakoille. Jos umpimetsässä näkyy talvella saukon jälkiä, se on hyvinkin voinut käydä sammakko­ aterialla lähteellä.

Vesilaki turvaa kaikki luonnollisessa tai sen kaltaisessa tilassa olevat lähteet. ”On erittäin tärkeää, että lähteen ympärillä on varjostavaa puustoa.

Muuten aurinko pääsee paistamaan suoraan lähteeseen, sen lämpötila nousee ja levät pilaavat veden.”

KUVA VASTAVA LO | TEKSTI JO UK O VUO REL A

LÄHDE PULPPUAA TALVELLA ELÄMÄÄ

3

SISÄLLYS 4/2024

30

12

34

2

28

Lähde pysyy sulana talvellakin

Näin puu valmistautuu talveen PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA

5 Pääkirjoitus/Ledare

Tähän asti puukaupoissa on käytetty eniten puutavaralajihinnoittelua, mutta runkohinnoittelu yleistyy koko ajan.

Lue, millaisiin metsiin runkohinnoittelu eritysesti sopii.

Sivut 30–31

6 Ajankohtaista

12 Pekka Rantamoijanen liitti metsänsä UPM:n FSC®*-ryhmä­ sertifikaattiin

5 x FSC-sertifioitu metsä

Näkemys

26

18 Metsän mittaaminen vaatii taitoa

METSÄN HENKI Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere Päätoimittaja Virpi Mäenanttila Toimitusneuvosto UPM: Ilari Alaruka, Jarmo Hakala, Miika Laihonen, Tomi Simola, Anna-Mari Syrjäläinen ja Matti Varho Tuotanto Genero Paino PunaMusta, Tampere Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2 Painosmäärä: 55 000, 23. vuosikerta ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2025.

Kannen kuva: Riina Peuhu

4

–

METSÄN HENKI 4/24

Katsaus tämän hetken puumarkkina­tilanteeseen

UPM METSÄ

+ upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiili­applikaatio sovelluskaupastasi.

Mitä ­mieltä olet lehdestämme?

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com Osoitteen- ja tilausmuutokset: palvelukeskus@upm.com tai puh. 0204 16 5100. ­

Metsänhoito periytyy – pörssivarallisuuden omistajuus kasvanut

30 Runkohinnoittelu lisää suosiotaan puutavara­laji­­hinnoittelun rinnalla

33

20

17

29

UPM METSÄ SOMESSA

Näin metsälaki on muuttunut vajaan 140 vuoden aikana

34 Jouko Härmä rakastaa eränkäyntiä

UPM METSÄ

facebook.com/ metsamaailma

+ Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen

instagram.com/ upm_metsa

+ upmmetsa.fi

youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa

metsäasiakasvastaava

• puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö ­ • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–16 • chat: arkisin 8–16 • palvelukeskus@upm.com

*(FSC C-109750)

LEDARE

PÄÄKIRJOITUS

Kun koko ketju toimii kestävästi

När hela kedjan arbetar hållbart

METSÄNOMISTAMISEN ja metsäteollisuuden tulevaisuus

FRAMTIDEN för skogsägande och skogsindustrin ser ljus ut. Den kräver dock att vi ständigt förbättrar oss och anpassar oss till förändrade omständigheter. Klimatförändringens effekter och arbetet med att stoppa naturförlusten styr oundvikligen branschens verksamhet.

Skogsägarnas roll i ett hållbart skogsbruk har blivit viktigare, och vår uppgift på UPM är att ta hänsyn till denna förändring.

I vårt tjänsteutbud förenas ansvar och hållbarhet på ett balanserat sätt med traditionell skogsvård. Även vår vision, Skapare av framtidens skog, fungerar som inspiration och vägledning för oss på UPM Skog i vårt dagliga arbete med skogsägarna. I vår vision är tillväxt, mångfald och välbefinnande i balans inom ett utvecklande skogsbruk.

Skogsägandet har stor betydelse för hela Finlands välmående. Skogsägarnas träråvara används globalt och ger exportintäkter tillbaka till hemlandet. År 2024 har varit ett livligt år på virkesmarknaden: virkeshandeln har varit ” Tillsammans aktiv, priserna ligger på hishar vi åstadtoriskt höga nivåer och våra kommit mycket skogsägarkunder har kunnat dra nytta av den goda situagott.” tionen.

Förutom skogsägarna omfattar den här viktiga värdekedjan även våra företagare, anställda och samhället i stort, eftersom intäkterna från försäljningen av slutprodukterna bidrar till hela landets välfärd.

Vi på UPM Skog vill att den här kedjan även i framtiden ska fungera hållbart, kostnadseffektivt och i gott samarbete.

Bästa skogsägare, företagare och ­personal, ett varmt tack för år 2024. Tillsammans har vi åstadkommit mycket gott.

Jag önskar er alla en fridfull jul och ett lyckosamt nytt år!

on valoisa. Se vaatii meiltä kuitenkin jatkuvaa kehittämistä ja sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja luontokadon pysäyttäminen ohjaavat väistämättä alan toimintaa.

Metsänomistajien rooli kestävässä metsätaloudessa on korostunut, ja meidän tehtävämme UPM:llä on huomioida tämä muutos.

Palvelutarjonnassamme vastuullisuus ja kestävyys yhdistyvätkin tasapainoisesti perinteiseen metsänhoitoon. Myös visiomme, Metsän tulevaisuuden ­tekijät, toimii meillä UPM ­Metsällä inspiraationa ja ohjenuorana päivit” Y hdessä täisessä työssämme metolemme saaneet sänomistajien kanssa. aikaan paljon Visiossamme kasvu, hyvää.” monimuotoisuus ja hyvinvointi ovat tasapainossa kehittyvässä metsätaloudessa.

Metsänomistamisella on suuri merkitys koko Suomen hyvinvoinnille. Metsänomistajien puuraaka-aine ohjautuu maailmanlaajuiseen käyttöön ja palautuu vientituloina kotimaahan.

Vuosi 2024 on ollut puumarkkinoilla vilkas: puukauppaa on käyty aktiivisesti, hinnat ovat historiallisen korkealla ja metsänomistaja-asiakkaamme ovat saaneet hyödyntää hyvää tilannetta.

Metsänomistajien lisäksi tähän tärkeään arvoketjuun kuuluvat niin yrittäjämme, työntekijämme kuin yhteiskuntamme laajemmin, sillä lopputuotteiden myyntituloilla rakennetaan koko valtakunnan hyvinvointia.

Me UPM Metsällä haluamme, että tämä ketju toimii myös tulevaisuudessa kestävästi, kustannustehokkaasti ja hyvässä yhteistyössä.

Hyvät metsänomistajat, yrittäjät ja henkilöstö, lämmin kiitos vuodesta 2024.

Yhdessä olemme saaneet aikaan paljon hyvää.

Rauhallista joulun aikaa teille kaikille ja onnea tulevalle vuodelle!

JANNE KIILIÄINEN

direktör, privat virkeshandel UPM Skog

JANNE KIILIÄINEN

johtaja, yksityispuukauppa UPM Metsä

5

AJANKOHTAISTA 4/2024

VERKKOPALVELU

1 Tee metsä­ K U VA UPM

veroilmoitus helposti

METSÄVEROILMOITUKSEN tekeminen

sähköisesti UPM Metsä -verkko­ palvelussa onnistuu helposti. UPM:n kanssa tehtyjen puukauppojen ja metsän­hoitotöiden tiedot tulevat UPM Metsä -verkko­palveluun automaattisesti.

Kaikki muutkin palvelussa tehdyt vero­kirjaukset siirtyvät verolomakkeille oikeisiin sarakkeisiin, ja lomakkeen lähettäminen sähköisesti vero-­­­­­ ­hal­linnolle on sen jälkeen vaivatonta.

Laadi kaikki verotukseen liittyvät muistiinpanot huolellisesti. Esimerkiksi kuitit saa UPM Metsä -verkko­ palveluun helposti talteen ottamalla niistä kuvan kirjauksen teon yhteydessä, sillä verottaja hyväksyy tosit­teiden arkistoinnin myös kuvamuodossa. Metsä­talouden matka­ kustannuksista on hyvä kirjoittaa muistiin muun muassa matka­päivä, -reitti ja -pituus sekä matkan syy.

Metsäverotuksessa voi vähentää kaikki metsätalouden tulonhankkimiseen kohdistuneet kustannukset, vaikka samana vuonna ei olisikaan ollut metsätalouteen liittyviä tuloja.

Kaikki vähennykset pienentävät makset­tavan veron määrää. Jos menoja kertyy enemmän kuin tuloja, syntyy tappiota, jonka verottaja vähentää muista pääomatuloista (ei luovutus­ voitosta) tai alijäämähyvityksenä.

upmmetsa.fi/verkkopalvelu

6

–

METSÄN HENKI 4/24

PUUKAUPPA

2 Hinnantarkistus­e tu UPM Metsän hinnantarkistusetu on suunnattu platina-, kulta- ja hopeatason UPM Kasvu -kumppanuusasiakkaille. Kun teet puukaupat joulukuun alun ja toukokuun lopun välillä, etu takaa sinulle hyvityksen, jos puun hinta nousee kaupanteon jälkeen. Voit keskittyä metsäsi hyvinvoinnin ja ajankäyttösi kannalta oikeisiin ratkaisuihin, kun epävarmuus puun hinnan vaihteluista pienenee. Oikeaan hetkeen ajoitetut puukaupat varmistavat metsän terveyden ja tuoton pitkällä aikavälillä.

Hinnantarkistusetu helpottaa myös töiden suunnittelua, kun päätökset voi tehdä heti vuodenvaihteessa. Hinnantarkistusjakso alkaa kaupan­ tekopäivästä ja jatkuu syyskuun loppuun asti. Jos puun hinta on noussut tarkasteluaikana, metsänomistaja saa sopimushinnan päälle hyvitystä.

Etu voi tuoda merkittäviä taloudellisia hyötyjä puun hintojen noustessa.

Kysy lisää metsäasiakasvastaavalta! upmmetsa.fi/puukauppa

METSÄNHOITO

3 Uusi luonnon­

hoitopalvelu

UPM Luonnonhoitopalvelut -kokonaisuudessa on nyt tarjolla kaikille UPM Kasvu -kumppanuusasiakkaillemme suunnattu uusi palvelu, suon ennal­ listaminen.

Ennallistaminen on ympäristöä kokonaisvaltaisesti parantava toimenpide, jossa ojitettu turvemaa palautetaan suoksi. Näin voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja saada aikaan positiivisia vaikutuksia vesien laatuun sekä luonnon monimuotoisuuteen.

Suot ovat merkittävä osa Suomen luontoa. Turpeen kautta niillä on suuri

merkitys maaperän hiilivarastona. Ne toimivat luonnollisina vesiensuojelu­ rakenteina valuma-alueilla, sillä ne vähentävät ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista vesistöihin. Lisäksi soilla elää tuhansia eliölajeja.

Suon ennallistamiseen on mahdol­ lisuus saada metka-tukea. Hoidamme tuen hakemisen metsänomistajan puolesta. Erityisesti turvemaat, jotka ovat ojituksesta huolimatta heikko­ kasvuisia, voivat olla metsän­omistajalle mielek­käitä ennallistamis­kohteita.

Metsänomistaja saa ennallistamisen ohessa poistettavasta puustosta luonnollisesti puukauppatuloja. Jos kiinnostuit palvelusta, ota yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavaasi! upmmetsa.fi/ota-yhteytta

ON TAAS AIKA NAUTTIA KYNTTILÄNVALOSTA JA METSIEN SINESTÄ. Kun luonto vetää henkeä, on myös hyvä hetki huolehtia metsäveroilmoitus kuntoon ja tutustua uusiin metsänhoidon suosituksiin. Levollista kaamoskautta!

KUVA VASTAVA LO

Kun metsä nukkuu talviunta, on aika valmistautua tulevaan kasvukauteen.

7

AJANKOHTAISTA 4/2024

KUVA U P M

Edistämme uusiutuvan energian hankkeita ja hyödynnämme metsiämme tutkimukseen entistä tehokkaammin.

METSÄSTRATEGIA

UPM:n omille metsille uusi strategia UPM on tarkastellut tänä vuonna metsäomaisuutensa käyttöä. Uudessa metsästrategiassa talous ja luonnon monimuotoisuus yhdistyvät entistä kattavammin.

8

–

METSÄN HENKI 4/24

UPM omistaa Suomessa yhteensä 523 000 hehtaaria metsää, josta metsä­ talouskäytössä on 430 000 hehtaaria.

Kaikki yhtiön metsät on sekä PEFC (PEFC/02-44-41) että FSC® (FSC105876) -sertifioitu, ja niiden hiilinielu on 0,6 miljoonaa tonnia CO2-ekv (5 vuoden keskiarvo), mikä vastaa noin 60 000 suomalaisen vuosipäästöjä.

UPM on tarkastellut kuluneen vuoden aikana uudelleen metsäomaisuutensa käyttöä ja roolia kokonais­ valtaisesti niin taloudellisen, ekologisen kuin sosiaalisen vastuun näkökulmasta ja luonut tarkastelun pohjalta niille uuden strategian.

Omien metsien strategiaan koostettiin tarkastelun perusteella useita johtopäätöksiä. Voimme muun muassa lisätä metsiemme kasvua ja metsäomaisuutemme tuottoa, palvella tehtaitamme kustannustehokkaammin ja samalla parantaa metsänhoidon kannattavuutta.

Myös talous ja luonnon monimuotoisuus voidaan yhdistää entistä katta­ vammin. Lisäämme metsien käytön hyväksyttävyyttä, kasvatamme tuottoa edistämällä uusiutuvan energian hankkeita ja hyödynnämme omia metsiämme tutkimukseen entistä tehokkaammin. Tärkeä osa ekologista vastuuta on muun muassa UPM:n elin­ympäristöohjelma.

Lisäksi UPM haluaa toimia esimerkillisenä, ammattimaisena metsänomistajana kehittämällä entisestään metsänomaisuutensa hallintaa.

KUVA UPM

PUUKAUPPA

KUVA U P M

FSC-HINTALISÄ­ MALLIMME MUUTTUU

YHTEISTYÖ

Oppimisen iloa koululaisten metsäretkillä UPM Metsän, Suomen Metsäyhdistyksen ja 4H-yhdistysten yhteistyössä järjestämät metsäretket toivat jälleen iloa ja oppimisen riemua alakoulun kuudesluokkalaisille. Tänä syksynä koululaiset tutustuivat talousmetsien kestävään käyttöön asiantuntijoiden opastuksella viidellä UPM:n tehdas­paikkakunnalla: Raumalla, Kouvolassa, Jämsässä, Pietarsaaressa ja Lappeenrannassa.

Retkillä oppilaat kiersivät neljä asiantuntijoiden ohjaamaa toiminnallista rastia, minkä jälkeen he nauttimaan eväitään nuotion ääressä. Jo kahdeksatta kertaa järjestetyt metsäretket tarjosivat koululaisille tänäkin syksynä hauskan metsä­ elämyksen sekä mahdollisuuden oppia lisää talousmetsien kestävästä käytöstä.

UPM Metsän rastilla opittiin, mitä tuotteita puusta valmistetaan ja kuinka pitkään eri tuotteet toimivat hiilivarastoina.

Metsäyhdistyksen rastilla oppilaat tutustuivat puun kasvuun ja hiilenkiertoon.

Riistanhoitoyhdistyksen rastilla opittiin muun muassa jokaisenoikeuksista sekä tutustuttiin eläinten jälkiin.

Kierroksen lopussa oppilaat pääsivät itse istuttamaan kuusen taimia 4H-yhdistyksen rastilla.

UPM uudistaa FSC® (FSC- C109750) -hintalisämalliaan. ­Metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi on tärkeää, että luontoarvoiltaan merkittävät kohteet jätetään metsätalouskäytön ulkopuolelle.

Me UPM Metsällä haluamme kannustaa metsänomistajia säilyttämään monimuotoisuudelle tärkeät kohteet.

Uudistamalla FSC-hintalisän maksumalliamme tuemme metsänomistajia tässä tärkeässä työssä.

Haluamme, että malli ottaa jatkossa paremmin huomioon UPM FSC -sertifi­ ointiryhmän metsänomistajien erilaiset tilanteet sertifiointivaatimuksien täyttämi­ sessä. Jatkossa FSC-hintalisä määräytyy UPM Kasvu -kumppanin etutason sekä aina säästettävien kohteiden ja erityishakkuukohteiden pinta-alojen perusteella.

Hintalisä on suurempi niille metsänomistajille, joiden metsissä on FSC-kriteerien perusteella jätetty käytön ulkopuolelle tavallista enemmän metsämaata.

Hintalisän perustaso pysyy uudessa mallissa samana, joten FSC-hintalisä ei tule muutoksessa laskemaan. Kysy lisää metsäasiakasvastaavalta! upmmetsa.fi/metsanhoito/­ kestavyyspalvelut

upmmetsa.fi 9

AJANKOHTAISTA 4/2024

Lapinpöllön poikanen Kärppä

KUVAT U P M J A VASTAVALO

Pikkusarvikka

Limasieni pöllikääminen

METSÄNHOIDON SUOSITUKSISTA

Lahopuun turvaaminen LAHOPUULLA tarkoitetaan kuollutta puunrunkoa tai rungon osaa, joka voi olla vastikään kuollutta kovaa puuta tai jo pitkälle lahonnutta puuta. Suomessa on noin 4 000–5 000 eliölajia, jotka tarvitsevat lahoavaa puuta elääkseen, sillä lahopuu on runsas ravinnonlähde metsä­luonnossa.

Siitä riippuvaiseen eliöstöön kuuluu monenlaisia kääpiä, hyönteisiä, sammalia ja jäkäliä. Myös monet linnut ja nisäkkäät pesivät lahoavien puiden koloissa. Lahopuun puulaji, läpimitta ja lahoaste määrittävät sen, mitkä uhan­alaiset lajit siinä asustavat.

Olemassa olevan maa- ja pystylahopuun säästäminen kaikissa metsänhoitotoimissa on tehokkain keino lisätä lahopuun määrää talousmetsissä ja auttaa lahopuusta riippuvaista lajistoa.

Kuolleet puut pitäisi pyrkiä säilyttämään ehjinä puunkorjuun ja maanmuokkauksen yhteydessä, ja niiden korjuuta energiapuuksi tulisi välttää.

Maassa makaavien lahopuurunkojen yli ei ajeta, vaan rungot kierretään tai siirretään kohtiin, joissa ne eivät

10

–

METSÄN HENKI 4/24

haittaa koneilla liikkumista. Eniten tulisi nähdä vaivaa järeiden, pitkälle lahonneiden puunrunkojen kiertämiseksi, sillä ne ovat luonnossa harvinaisia ja niiden kehittyminen on vienyt pitkän aikaa.

Lahopuita voi siirtää hakkuu- tai ajokoneen kouralla tai maanmuokkausta tehtäessä kaivinkoneella silloin, kun puut ovat ilmeisessä riskissä joutua yliajetuiksi.

Uudistusalalla lahopuita voidaan siirtää esimerkiksi säästöpuuryhmän tai suojavyöhykkeen yhteyteen, jolloin ne eivät haittaa tulevaa metsänkäsittelyä. Pitkälle lahonneet havupuut sekä lehtipuut eivät kestä siirtelyä, ja ne tulisi pyrkiä kiertämään.

Muita keinoja lahopuumäärän lisäämiseen ovat muun muassa hakkuissa pysyvästi metsään jätetyt elävät säästöpuut, luontokohteiden säästäminen käsittelyltä, tekopökkelöiden katkaiseminen elävistä puista hakkuissa sekä uudistamisen kiertoajan pidentäminen.

Elävät säästöpuut kuolevat aikanaan joko pystyyn tai kaatuvat ja tulevat siten

osaksi lahopuujatkumoa. Luontokohteiden rajaaminen käsittelyn ulkopuolelle ja pitkällä aikavälillä myös kiertoajan pidentäminen lisäävät lahopuun määrää itseharvenemisen ja luontaisten häiriöiden kautta.

On kuitenkin harkittava, voivatko kuolleet puut aiheuttaa lisääntyneen hyönteis- tai sienituhoriskin. Runsas vaurioituneen ja tuoreen kuolleen puun määrä voi lisätä riskejä. ­Kuitenkin vain pieni osa hyönteis- ja lahottajasienienilajeista on metsätaloudelle haitallisia, eläviin havupuihin iskeytyviä tuholaisia tai taudinaiheuttajia.

Havupuista syntyneitä tuoreita tuulenkaatoja tai muita vaurioituneita, eläviä havupuita koskee metsätuholain mukainen poisvientivelvoite, jos niiden määrä ylittää kynnysarvon. Havupuussa, josta kaarna on irronnut tai on halkeilemassa irti, metsätuhoja aiheuttavat kaarnakuoriaiset eivät enää ruokaile ja lisäänny, eivätkä ne enää lisää hyönteistuhoriskiä.

metsanhoidonsuositukset.fi

METSÄNHOITO

K U VA UPM

Myös UPM:n kehittämä FibDex-haavasidos on valmistettu nanoselluloosasta.

METSÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT

KUVAT U P M

Metsä on meille hintaansa arvokkaampi.

Haluamme olla ­asiakkaillemme luotettava tuki ja auttaa heitä säilyttämään metsäomaisuutensa arvon myös tulevaisuudessa.

Valinnat, joita metsässä tehdään tänään, vaikuttavat sen hyvinvointiin vuosikymmeniä.

Varmistamme metsien kestävän kasvun niin omissa kuin asiakkaidemme metsissä edistämällä hiilensidontaa ja luonnon moni­ muotoisuutta. Katso uudet videomme Metsän tulevaisuuden tekijöistä!

upmmetsa.fi

TUOTE

NANOSELLULOOSA on kallisarvoinen materiaali, joka voi olla tulevaisuudessa avainasemassa sairauksien parantamisessa.

Hollantilainen biolääketieteen tohtori Tijmen Booij tutkii syöpäsoluja Zürichin teknillisen yliopiston NEXUS Personalized Health Technologies -keskuksessa. Koska solut eivät kestä kauan ihmiskehon ulkopuolella, niiden kasvualustaksi on kehitetty koivusta ja vedestä ainutlaatuista geeliä.

Nanoselluloosakuitu on erityisen hienoksi jauhettua selluloosakuitua. Se on painoonsa nähden lujempaa kuin teräs, ja se päihittää imukyvyltään sekä lämmöneristävyydeltään teollisuuden perinteiset materiaalit.

Tähän asti soluviljelyalustoissa on käytetty esimerkiksi hiiriä ja synteettisiä, fossiilisia ainesosia sisältäviä materiaaleja. Nanosellu­ loosa on sen sijaan valmistettu uusiutuvista raaka-­aineista. Se myös pysyy hyytelömäisenä huoneenlämmössä toisin kuin eläinperäiset materiaalit, joten koneet voivat käsitellä sitä helposti, eivätkä tutkijat joudu hytisemään jääkaappiolosuhteissa.

UPM on ainut metsäyhtiö, joka valmistaa nanoselluloosaa lääketieteelliseen tutkimuskäyttöön. UPM valmistaa esimerkiksi puupohjaista biomustetta, josta voidaan tulevaisuudessa 3D-tulostaa ehkä jopa ihosiirteitä tai implantteja.

upm.com

VUODEN TURVAL­LI­SUUS­­ YRITTÄJÄ SAIMAAN AALLOILLA UPM Metsä palkitsi huhti­kuussa vietetyn turvallisuusviikon kunniaksi vuoden turvallisuus­yrittäjän suunnitelmallisesta turvallisuustyöstä. Porilainen Metsäkone­palvelu Yli-Anttila Oy on tehnyt pitkä­jänteistä työtä työntekijöidensä turvalli­suuden eteen.

Elokuussa yrittäjä Tomi Yli-Anttila ja hänen kuljettajansa pääsivät palkintomatkalle Lappeenrantaan. Ensin tutustuttiin UPM:n Kaukaan sellutehtaaseen sekä tehtaan puukenttätoimintoihin. Tehdasvierailun jälkeen noustiin höyrylaiva s/s Hurman kannelle palkitsemisseremoniaan. Ilta sujui mukavasti jutustellen, illallisesta ja hyvästä seurasta nauttien Hurman seilatessa Saimaalla ja Saimaan kanavassa.

11

KUVA UPM

Solut kasvavat nyt puussa

” Sertifiointi tuo metsätalouteen varmuutta” Keski-Suomessa metsiään kasvattava Pekka Rantamoijanen päätti liittyä UPM:n FSC®-ryhmäsertikaattiin (FSC C-109750).

Vastuulliselle puulle on aina kysyntää, hän ajattelee.

T EK STI NI N N I S A N DE L IU S | K U VAT R IIN A P E U H U

12

–

METSÄN HENKI 4/24

Pekka Rantamoijanen kävi jokunen vuosi sitten ­Hyvinkäällä metsäyrittäjän koulutuksen. Hän oppi muun muassa käyttämään ja huoltamaan moottori- ja raivaussahaa sekä arvioimaan metsiä monipuolisesti.

Keuruu, Keski-Suomi

13

M

METSÄTIEN pintaa kuorruttaa tiheä, vaaleanruskea

neulaspeitto. Lehtikuusi on karistanut neulasensa tältä vuodelta. ”Isäni on ollut aktiivinen metsänkasvattaja, ja metsistämme löytyykin monenlaisia puulajeja hänen kokeilujensa tuloksena”, Pekka Rantamoijanen kertoo.

Hän kulkee tottuneesti metsämaidensa läpi.

Riihon kylässä Keuruulla sijaitseva tila on ollut suvun omistuksessa 1500-luvulta asti. Metsää siellä on 500 hehtaaria.

Tilat siirtyivät isältä kahdelle aikuiselle pojalle 14 vuotta sitten. Kun metsä on oma, se kannustaa syventymään metsänhoitoon. ”Isä päätti viisaasti tehdä sukupolvenvaihdoksen hyvissä ajoin. Jos asiaa ei ota puheeksi ajoissa, metsät saattavat jäädä nuoremmalle metsänomistaja­polvelle etäisiksi.”

Rantamoijanen tekee töitä Helsingissä mutta käy kotitilallaan parin viikon välein. Hänellä on aina suunnitelma sen suhteen, mitä hän haluaa saada metsissään aikaiseksi. Metsänhoito on hyvää vastapainoa IT-kehityspäällikön työlle. ”On hienoa nähdä konkreettisesti työnsä jälki.”

MAIJA Kovanen on ollut Rantamoijasen metsäasiakasvastaava keväästä 2024 asti. Tuttuja ollaan kuitenkin jo vuosien takaa. ”Oli mukavaa palata tutun keittiönpöydän, leivosten ja ihmisten pariin”, Kovanen sanoo ja hymyilee.

Perhe on kolmannessa polvessa UPM:n ja tätä edeltäneen Yhtyneiden Paperitehtaiden asiakas. ”Odotamme metsäasiakasvastaavalta aktiivista otetta. Tässä helpottaa, kun takana on pitkä historia saman yhtiön kanssa”, Rantamoijanen sanoo. ”Minun roolini on pitää Rantamoijasten metsä­suunnitelma ajan tasalla ja viestiä hoito­ toimenpiteistä aktiivisesti. Metsänhoidossa jatkuva tekeminen on tärkeää”, Kovanen jatkaa.

Pari viikkoa sitten he kiersivät yhdessä tuoreet hakkuut ja tekivät suunnitelmia. Tätä ennen Kovanen ja Rantamoijanen olivat olleet yhteydessä puhelimitse ja sähköpostitse. ”Pidän kahdenkeskistä kommunikointia tärkeänä”, Rantamoijanen sanoo.

He ovat miettineet myös yhden tietyn palstan seuraavia vaiheita: hakkuutähteet haketetaan ensi kesänä, maanmuokkaus tehdään syksyllä ja taimet istutetaan keväällä 2026.

Taimet Rantamoijanen tilaa UPM:n Joroisten taimitarhalta. ”Arvostamme UPM:n omaa taimituotantoa, sillä aktiivisille metsänkasvattajille hyvälaatuiset taimet ovat tärkeitä.”

14

–

METSÄN HENKI 4/24

RANTAMOIJASTEN metsissä kasvaa UPM FSC

-ryhmäsertifioitua puuta. Ensimmäinen määrä­ aikainen FSC-sertifioinnin viisivuotissopimus tehtiin vuonna 2017, ja nyt on menossa toinen viisivuotiskausi.

Metsänomistaja muistelee, että päätöksen takana oli silloisen metsäasiakasvastaavan aloite ja oma kiinnostus. Rantamoijanen oli käynyt UPM Metsän järjestämässä tilaisuudessa, jossa esiteltiin sertifiointiohjelman hyötyjä.

Lähin UPM:n saha sijaitsee Juupajoen Korkea­koskella. Tilaisuudessa mainittiin, että täältäkin toimitetaan sahatavaraa esimerkiksi Englannin Hulliin paikallisten puuseppien käytettäväksi. ”Se on hieno käytännön esimerkki siitä, millaiset markkinat FSC-puulla voi olla.”

Rantamoijaset päättivät lähteä sertifikaattiin mukaan, koska vastuullisesti tuotetulle FSC-puulle olisi kysyntää silloinkin, kun yleinen markkinatilanne on tavallista hiljaisempi. ”Sertifikaatti tuo metsätalouteen varmuutta.

Suuri hyöty näkyy totta kai tilipussissa. Kun puuta myydään, UPM maksaa siitä FSC-lisää.” ”Kun metsänomistaja haluaa hoitaa omaisuuttaan hyvin, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti,

METSÄN­­ OMISTAJAN ARVOT

1

AKTIIVISUUS. ”Aktiivi­

nen ote kannattaa, jos haluaa tehdä metsätöitä omin voimin. Mitä varhai­ semmassa vaiheessa toimenpiteitä tekee, sitä helpommin se käy.”

2

VARUSTEET. ”Ajat­

telen, että metsässä viihtyminen on varuste­ kysymys. Kun on kunnon vaatteet ja kengät ja lämpö­kahvallinen saha, metsässä on mukava olla säästä riippumatta.”

3

ISÄLTÄ TYTTÄRILLE.

”Mielekäs teke­minen saa lapsetkin innostu­ maan metsistä. Tutustut­ taminen metsiin kannattaa aloittaa varhain.”

sertifikaatti on siihen hyvä työkalu”, Kovanen täydentää.

Sertifikaattiin liittyminen oli mutkatonta.

Aloituspalaverissa kriteerit käytiin läpi metsä­ asiakasvastaavan johdolla ja metsäsuunnitelmaa päivitettiin sertifikaatin edellyttämällä tavalla. Suunnitelman päivittämiseen ja erityis­toimenpiteiden toteuttamiseen on aikaa kalenteri­vuosi.

Koska metsäasiakasvastaava tuntee asiakkaansa metsät, hänen on helppo näyttää, miltä osin metsät jo täyttävät sertifikaatin ehtoja.

Rantamoijasten kohdalla suuria muutostarpeita ei ollut.

Koska kaikki on sujunut hyvin, perheelle oli selvää, että sertifikaattia jatkettaisiin ensimmäisen viisivuotiskauden päätteeksi.

RANTAMOIJANEN näyttää erikseen suojeltua metsikkö­aluetta, jolle ei ole tehty mitään sitten 1950-luvun. Se on haluttu säästää hakkuilta.

Sammaleiden peittämästä kosteasta maasta nousee mehevä metsän tuoksu. Jossain viheltää pyy, ja hetken päästä raakkuu närhi. Mättäiden lomasta löytyy runsas rypäs suppilovahveroita.

Kovanen huomaa sorkanjälkiä ja kuulee tikan koputtelevan puunrunkoa.

Vanhoista kuusista riippuu herkänvihreää naavaa. ”Se on merkki hyvästä ilmanlaadusta”, Rantamoijanen sanoo.

Parin kilometrin päässä on mäki, jonka päällä kohoaa lisää Rantamoijasen metsää. Siellä näkyy vielä merkkejä siitä, kun alueella kuvattiin Talvisota-­elokuvaa. Tätä varten rakennettu Äyräpään kirkon tornia esittävä raunio on jätetty metsään muistoksi.

Kangasvuoren laelta Rantamoijanen osoittaa maisemassa näkyvää peltokaistaletta. Sinne ollaan perustamassa uutta metsää. Hänen isänsä on jo kyntänyt kuviot kuuselle ja koivulle.

Luvassa on isot talkoot ensi kevääksi, ja Kovanen on jo tilannut taimet. ”Taimien istutus on puuhaa, joka sopii kaikille.

Istuttaessani minulla on hyvää aikaa kuunnella vaikkapa äänikirjaa”, Rantamoijanen sanoo.

Hän osoittaa myös puiden välistä pilkottavaa peltomaata, jonka päällä on vettä. Siihen ei isän mukaan ollut taloudellisesti viisasta perustaa kasvatusmetsää, joten siihen tehtiin kosteikko paikallisen vesienhoitoyhdistyksen kanssa. ”Suuri syy kosteikon perustamiseen oli luonnon monimuotoisuus, sillä ne ovat tärkeitä lintujen pesimiselle ja houkuttelevat myös hyönteisiä.

Myös vesien suojelu oli meillä mielessä.”

Rantamoijasen pääperiaate metsänhoidossa on tuntea omat metsänsä. ”Silloin arvot ja merkitykset kirkastuvat ja heijastuvat metsänhoitoon.”

Hänelle metsä merkitsee montaa asiaa. ”Meillä luontoarvot kulkevat aina metsä­ talouden rinnalla.”

”Metsässä erottaa ajan kulumisen hienolla ­tavalla”, Rantamoijanen sanoo.

”Helpottaa, kun on pitkä historia saman yhtiön kanssa.”

”Arvostan Maijassa sitä, että hän uskaltaa sanoa ääneen, jos metsänomistaja on tekemässä typeriä ratkaisuja”, Rantamoijanen kehuu.

15

Kalasääksen pesäpuu on jätetty metsätalouden ulkopuolelle. Äyräpään kirkon tornia esittävä raunio on muisto Talvisota-elokuvan kuvauksista.

” Stressaantuneena minua rauhoittaa ajatella sitä pitkää aika-­ jännettä, joka metsiin liittyy.”

METSÄ tuo myös mielenrauhaa. Aina ei tarvitse

edes olla metsässä, vaan pelkkä mielikuva voi riittää. ”Stressaantuneena minua rauhoittaa ajatella sitä pitkää aikajännettä, joka metsiin liittyy. Se tuntuu toisenlaiselta kuin arjen nopeampi rytmi.

Isäni on kertonut, että jos hänen päässään liikkuu nukkumaan mennessä paljon ajatuksia, hän laittaa silmät kiinni ja katselee mielessään hyvin hoidettua taimikkoa, lempimetsämaisemaansa.

Se tyynnyttää ajatukset.”

Rantamoijasten suvussa metsäosaaminen on perintöä, joka kantaa sukupolvesta toiseen.

Hän muistaa sveitsiläisen kellomerkin sloganin: et koskaan todella omista kelloa vaan huolehdit siitä seuraavaa sukupolvea varten. Metsiin pätee sama periaate. ”Ajattelen, että metsä on nyt minun käytössäni ja pidän siitä huolta tyttäriäni ajatellen. Tutustumme metsiin vähitellen: teemme metsäretkiä laavulle, missä paistamme makkarat ja tikku­ pullat.”

Mutta nyt on aika lähteä. Rantamoijanen huristelee mönkijällään metsäteitä pitkin taimikkoon, jossa hän perkaa raivaussahallaan muutaman pienen männyntaimen ja pihlajapöheikön, jotta ne eivät veisi elintilaa isommiksi ehtineiltä männyntaimilta. Rantamoijaselle raivaustyöt ovat mieluisaa puuhaa. Kun hän nostaa kypärän päästään, sen alta paljastuu leveä hymy.

16

–

METSÄN HENKI 4/24

MIKSI FSCSERTIFIOINTI? FSC on kansainvälinen sertifiointijärjestelmä, joka huomioi metsän sosiaalisen, ekologisen ja ­taloudellisen kestävyyden. UPM on toteuttanut sertifiointia kumppanuusasiakkaidensa metsissä vuodesta 2012.

Metsänomistaja saa sertifioinnista suoraa ­taloudellista hyötyä. Kun metsä liitetään ryhmä­ sertifikaattiin, UPM tarjoaa puulle menekkitakuun ja FSC-sertifioidusta puusta maksetaan hintalisää.

Sertifiointi varmistaa myös metsänhoidon korkean tason ja metsätalouden kestävän harjoit­ tamisen, mikä tarkoittaa esimerkiksi moni­ muotoisuuden ja tärkeiden elinympäristöjen huolellista huomioimista metsänhoidon suunnit­ telussa ja puunkorjuussa.

Sertifioinnin avulla omistaja voi osoittaa, että metsätila on vastuullisen metsänhoidon piirissä ja että puun alkuperä tunnetaan.

Asiakas voi liittyä sertifiointiin, kun hän on solminut UPM Kasvu -kumppanuussopimuksen UPM:n kanssa. Liittyminen on omistajan näkö­ kulmasta helppoa, koska UPM vastaa FSC-serti­ fiointiin liittymisen kaikista vaiheista aina aloitus­ auditoinnista metsäsuunnitelman muutoksiin ja kattavaan neuvontaan asti. Metsänomistaja saa loppuvuodelle ja vuodelle 2025 ilmaisen metsä­ suunnitelman FSC-sopimuksen teon yhteydessä.

”FSC-sertifikaatti on hyvä työkalu vastuulliseen metsän­­ hoitoon”

MAIJA KOVANEN

metsäasiakas­ vastaava, UPM upmmetsa.fi/­ ota-yhteytta

NÄKEMYS

Metsäsäätiö tekee työtä metsäalan hyväksi VUOSITTAIN kymmenet tuhannet koululaiset pääsevät tutustumaan metsiin ja metsien käyttöön Suomen Metsäsäätiön kuljetusapurahojen ja muun kouluyhteistyön turvin. Ja mikä parasta, nämä metsäretket ja vierailut esimerkiksi metsä­ alan oppilaitoksiin suuntautuvat joka puolelle Suomea.

Koulun metsäretkellä moni koululainen pääsee ensimmäistä kertaa istuttamaan taimen tai ihmettelemään motoa metsässä. Ajankuvaa on se, että yhä useampi ei ole koskaan aikaisemmin ollut metsässä, ja puolukoiden syöminen suoraan varvikosta on uutta.

Metsä on mainio oppimisympäristö: ulkona niin vilkkaimmat kuin vetäytyvimmät löytävät oman paikkansa. Oppilaat jaksavat keskittyä, kun mukana on myös fyysistä liikettä, eikä kännykkää muisteta kaivata. Metsä rauhoittaa ja auttaa keskittymään opeteltavaan asiaan.

METSÄRETKIEN palautteiden perusteella mieleen-

painuvimmat kokemukset ovat taimen istutus pottiputkella, ison moton näkeminen sekä metsä itsessään. Unohtamatta evästaukoa – se mainitaan joka kerta iästä riippumatta.

Myöhemmin myönteiset kokemukset metsä­ retkiltä voivat myös innostaa hakeutumaan metsä­alan ammatteihin. Alan kannalta kysymys on olennainen, sillä kilpailu osaavista työn­ tekijöistä kovenee.

Metsäsäätiön rahoittama kouluyhteistyö tavoittaa myös ammatinvalintaiässä olevat ­nuoret. Koulutusmahdollisuuksia ja urapolkuja tehdään nuorille tutummiksi esimerkiksi oppilaitos­vierailujen kuljetustukien sekä valtakunnallisen työelämään tutustumisen kampanjan avulla.

Kuka kertoo koululaisille metsien tarjoamista monista mahdollisuuksista, jos ei metsäala itse?

VIIME vuonna Metsäsäätiö myönsi yhteensä

1,8 miljoonaa euroa apurahoja yleishyödyllisiin hankkeisiin, joista reilu kolmannes oli koululaishankkeita.

Tämän lisäksi säätiö rahoittaa myös metsäalan tutkimusta ja vaikuttajaviestintää sekä metsäluontohankkeita monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Yhteistä kaikille rahoituskohteille on metsäelinkeinon näkyväksi tekeminen.

Puukauppaa tehdessä metsänomistajalla on mahdollisuus tehdä vapaaehtoinen lahjoitus Suomen Metsäsäätiölle. Jos metsänomistaja haluaa lahjoittaa kaksi promillea pystykaupan loppusummasta säätiölle, on puun ostaja sitou­ tunut maksamaan saman summan. Noin joka kolmannessa puukaupassa laitetaan rasti ruutuun lahjoituksen merkiksi.

Metsäsäätiöllä on oma, erityinen tehtävänsä metsäelinkeinon tulevaisuustyön rahoittajana.

Metsäsäätiö toimii lahjoitusvaroin – kiitos kaikille metsäsäätiömaksun lahjoittaneille.

Seuraavan kerran kun lahjoitus tulee puheeksi, harkitsethan!

Toimitusjohtaja Martta Fredrikson johtaa Suomen Metsäsäätiötä, jonka tarkoitus on tukea metsäelinkeinon elinvoimaisuutta metsänomistajien, puuta jalostavan teollisuuden ja muiden metsäalan toimijoiden ­yhteistyötahona.

Kouluyhteistyö on yksi Metsäsäätiön tärkeimmistä rahoituskohteista, ja Fredrikson toivoo yhä useammalle koululaiselle mahdollisuutta innostua metsistä ja metsien käytöstä.

Myöhemmin myönteiset kokemukset metsäretkiltä voivat myös innostaa hakeutumaan metsäalan ammatteihin.

MARTTA FREDRIKSON

toimitusjohtaja, Suomen Metsäsäätiö 17

METSÄHOMMISSA METSÄN INVENTOINTI

Metsästä mittaa Puustoa voi mitata yksinkertaisilla apuvälineillä. Silmän harjaannuttaminen metsän arvioinnissa on koukuttavaa, sanoo metsäasiantuntija Mika Vahtila.

T E K S T I JA K U VAT J U S S I E S K OLA

1. VARMISTA RIITTÄVÄN SUURI OTANTA

Puuston runkolukua, pituutta, läpimittaa, ikää ja pohjapinta-­ alaa voidaan selvittää erilaisilla mittavälineillä. Ne ovat yleensä edullisia ja helppokäyttöisiä.

Taimikonhoitotyössä kannattaa opetella vähintään runko­ luvun mittaaminen. Varttuneissa metsissä puuston määrän selvittämiseen tarvitaan tieto pohjapinta-alasta ja keskipituudesta. Luotettava mittaustieto saadaan ainoastaan tarpeeksi suurella otannalla.

MIKA VAHTILA

metsäasiantuntija, UPM Metsä

2. VALITSE OIKEA MITTAVÄLINE

Relaskoopilla selvitetään metsikön pohjapinta-ala. Relaskoopissa on varsi ja sen päässä laatta, jossa on hahlo. Kun mitataan myös puuston keskipituus, saadaan selville sen tilavuus.

Metsän mittaukseen on olemassa myös mobiilisovelluksia, jotka on toistaiseksi suunnattu ammattikäyttöön.

Maastotaulukot ovat tärkeitä, jos haluaa hyödyntää relaskooppimittausten tuloksia puuston tilavuuden määrityksessä.

Teleskooppivavalla saadaan mitattua ympyräkoeala. Jos ympyrän säde on neljä metriä, koealan pinta-ala on 50 neliömetriä. Kun lasketaan kaikki puut koealalta ja kerrotaan tulos kahdellasadalla, saadaan puuston hehtaarikohtainen tiheys.

3. PYYDÄ TARVITTAESSA APUA

Kaukokartoitus on tärkeä osa metsän inventointia. Suomen metsäkeskus tuottaa julkista metsävaratietoa, joka perustuu lentolaserkeilaukseen ja ilmakuvaukseen.

Jos metsässä on metsävaratiedon perusteella toimen­ pidetarpeita, voi kohteessa tehdä varmistelevia ­mittauksia.

Drone-kuvauksella saa lisätietoa mittauskohteista. Tulosten tulkinnassa kannattaa tukeutua metsäammattilaisen apuun. upmmetsa.fi/ota-yhteytta 18

–

METSÄN HENKI 4/24

”Kun puuston ­mittausta tekee riittävästi, alkaa muodostua näppituntuma sen silmämääräiseen arviointiin”, Mika Vahtila sanoo. ”On mukaansatempaavaa vertailla omaa arviota mittavälineen antamaan tarkkaan tulokseen.”

3× METSÄN INVENTOINTI

Relaskooppimittaus perustuu varren pituuden ja hahlon eli uran leveyden väliseen suhteeseen.

Maastotaulukkoja voi hyödyntää puuston tilavuuden määrityksessä.

Mitattavien kohteiden valinnassa kannattaa hyödyntää kaukokartoitusaineistoa.

19

Säästöpuut turvaavat metsän monimuo­ toisuutta.

20

–

METSÄN HENKI 4/24

5×

FSC-­sertifioitu metsä

FSC-sertifikaatin vaatimukset voi kiteyttää viiteen kohtaan. Tarkista tästä, miten hyvin metsäsi täyttäisi kriteerit jo nyt, ilman suurempia toimenpiteitä.

TEK S TI J O U KO VUO R E L A

|

KU VI T U S NI NA B Ä C K 21

1. Aina säästettävät luontokohteet

FSC®-sertifioidusta (FSC C-109750) metsämaan pinta-alasta vähintään viisi prosenttia pitää jättää pysyvästi metsätalouden ulkopuolelle pysyvästi luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Tällaiset kohteet ovat metsä-, ­luonnonsuojelu- ja vesilaissa turvattuja tai FSC-standardin ­huomioimia arvokkaita elinympäristöjä.

METSÄLAISSA aina säästettäviksi kohteiksi on määritelty esimerkiksi:

• lähteiden, purojen, pysyvän vedenjuoksu-­uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähi­ ympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä sekä puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto • lehto- ja ruohokorvet, joiden ominaispiirteitä ovat rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus • rehevät lehtolaikut, joiden ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias

kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus.

LUONNONSUOJELULAISSA suojeltuja

luontotyyppejä ovat esimerkiksi jalopuumetsiköt, pähkinäpensaikot, tervaleppämetsät ja sisämaan tulvametsät. Lisäksi on rauhoitettu maakotkan, merikotkan, kiljukotkan, pikkukiljukotkan ja sääksen pesäpuut, joissa pesä on toistuvasti käytössä ja selvästi nähtävissä.

Vesilaissa todetaan, ettei luonnontilaisen, enintään kymmenen hehtaarin

FSC:n aina säästettäviä puita voidaan laskea mukaan säästöpuiksi, mikäli ne täyttävät läpimittavaatimuksen.

Esim. yli 40 cm:n haavat voi laskea järeisiin säästöpuihin.

Erityishakkuukohteella on ennalta määritelty luonnonhoidollinen tavoite, esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen menetelmin hoidettu metsä.

2. Erityishakkuukohteet

FSC-sertifioidussa metsässä pitää olla yhteensä vähintään 10 prosenttia erityishakkukohteita ja aina säästettäviä kohteita. Erityishakkuukohteet ovat tärkeitä metsä­ekosysteemin moni­ muotoisuudelle tai metsien rakenteen monipuolistamiselle.

NIITÄ ovat esimerkiksi: • kohteet, joilla on tavoitteena kasvattaa puustoa siten, etteivät käsittelytoimenpiteet pitkälläkään aikavälillä johda metsälain uudistamisvelvoitteeseen,

22

–

METSÄN HENKI 4/24

esimerkiksi nuoret kasvatusmetsät tai vanhemmat metsät, joiden ikärakenteessa on vaihtelevuutta (puustojaksoja on oltava vähintään kaksi) • kohteet, joilla tuotetaan kasvatus­ hakkuiden yhteydessä aktiivisesti lahopuuta yli 10 m³/ha (lahopuun määrää kasvatetaan esimerkiksi jättämällä säästöpuita uudistushakkuissa) • pysyvästi lehtipuuvaltaiset metsät, joiden hoidossa ylläpidetään lehtimetsiin perustuvaa luonnon monimuotoisuutta myös uudistamalla alueet lehtipuiden taimilla.

Lahonneet puut eivät muodosta terveysriskiä metsille.

suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen luonnontilaa saa vaarantaa.

Sama koskee muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevia noroja tai enintään yhden hehtaarin suuruisia lampia ja järviä.

Flada on maan kohoamisen takia merestä irti kuroutuva murtovesiallas, jolla on kapea yhteys mereen. Ajan myötä flada muuttuu kluuviksi, jolla ei ole meriyhteyttä.

FSC-STANDARDISSA muita aina säästettäviä kohteita ovat esimerkiksi:

• erikseen määritellyt runsaslaho­ puustoiset metsät • pienialaiset korvet • uomaltaan luonnontilaisen kaltaiset purot.

poistaa puita, mutta puuston peittei­ syyden pitää säilyä.

Esimerkiksi luonnontilaisen korven käsittelemättömän suojavyöhykkeen leveys on 10 metriä.

JOIDENKIN aina säästettävien kohteiden

välittömään läheisyyteen on jätettävä käsittelemätön suojavyöhyke ja/tai peitteisenä käsiteltävä suojavyöhyke.

Käsittelemätön suojavyöhyke pitää jättää metsätalouden ulkopuolelle. Peitteisillä vyöhykkeillä ei saa tehdä raivausta eikä maanmuokkausta. Niiltä saa

Runsaslahopuustoinen kohde Etelä-Suomessa.

Varttunut kangasmetsä, jossa lahopuuta on yli 20 m³/ha. Tämän alueen ympärille jätetään 15 m:n käsittelemätön suojavyöhyke.

3. Elävät säästöpuut

Uudistushakkuissa säästöpuita pitää jättää hehtaarille niiden järeydestä riippuen joko 10 tai 20. Säästöpuut ovat pysyvästi metsään jätettäviä puita, jotka aikanaan lahotessaan tarjoavat elinympäristön lahopuustoa tarvitseville lajeille. Ne suositellaan jätettäväksi ryhmiin.

Monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi säästöpuut tarjoavat suojaa metsän eläimille, ja niillä on maisemallista merkitystä. Säästöpuiksi voi valita taloudellisesti vähempiarvioisia puita.

HEHTAARILLA pitää olla vähintään 10 säästöpuuta, joiden rinnankorkeus­läpi­ mitta on vähintään: • 20 cm Etelä-Suomessa • 15 cm Pohjois-Suomessa.

LISÄKSI hehtaarille pitää jättää vähintään 10 säästöpuuta, joiden rinnan­korkeus­ läpimitta on vähintään 10 cm. Tätä vaati­ musta ei tarvitse noudattaa, jos ainakin viisi säästöpuuta hehtaarilla on rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään: • 30 cm Etelä-Suomessa • 25 cm Pohjois-Suomessa.

FSC-STANDARDI määrittelee myös aina

säästettävät puut, joita ei saa poistaa hakkuissa. Niitä ovat esimerkiksi: • yksittäiset, rinnankorkeusläpi­ mitaltaan yli 40 cm:n haavat havupuuvaltaisissa metsissä • kolopuut • rinnankorkeusläpimitaltaan yli 10 cm:n raidat, pihlajat ja tervalepät.

23

4. Lahopuut

Lähtökohtaisesti kaikki lahopuut, joiden rinnankorkeusläpimitta on yli 10 cm, pitää jättää koskemattomina metsään.

Runsaslahopuustoiset kohteet tulee säästää FSC-standardin mukaan. Tämä velvoite ei kuitenkaan koske kohteita, joissa yli 80 % lahopuusta on muodostunut kertaluontoisen häiriön seurauksena ja puu on vielä tuoretta.

Lahopuulla elävät hyönteiset lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat metsää suojautumaan erilaisilta tuho­ laisilta, kuten kaarnakuoriaisilta.

Lahonneet puut eivät muodosta terveysriskiä metsille, koska ne eivät sisällä kaarnakuoriaisten ravinnokseen käyttämää tuoretta nilaa. Neljännes Suomen metsälajeista on riippuvaisia lahopuusta.

Laki metsätuhojen torjunnasta voi edellyttää joidenkin puiden poistoa.

ESIMERKKI:

1,5 ha:n uudistus­ hakkuualue Etelä-Suomessa.

Eläviä, vähintään 20 cm:n säästöpuita jätetään vähintään 10 kpl/ha ja lisäksi vähintään 10 cm:n säästöpuita 10 kpl/ ha. Pieni­läpimittaisten säästöpuiden vaatimusta ei sovelleta, jos järeistä säästöpuista vähintään 5 kpl/ha on rinnankorkeusläpimitaltaan 30 cm tai yli.

Edellisen hakkuun säästöpuut jätetään pystyyn ja voidaan laskea mukaan säästöpuiksi, mikäli ne ovat elossa ja läpimittavaatimukset täyttyvät.

FSC-sertifioinnissa käsittelemättömän suojavyöhykkeen puita ei voi laskea säästöpuiksi.

Säästöpuut kannattaa keskittää mm. vesistöjen ääreen.

FSC-tavaramerkki ja ulko­­ puolisella teetetyt työt

Metsänomistaja on velvollinen ilmoittamaan UPM:lle, jos hän tekee itse tai teettää UPM:n ulkopuolisella toimijalla metsänhoitotöitä tai hakkuita UPM:n FSC-ryhmään liitetyillä metsätiloilla. Ilmoituksen voi tehdä omalle metsäasiakasvastaavalle tai UPM Metsän asiakaspalveluun joko sähköpostilla tai soittamalla.

Samasta paikasta pitäisi pyytää lupaa, jos haluaa käyttää FSC-tavaramerkkiä (kirjainlyhenne FSC, nimi ‘Forest Stewardship Council’ sekä logot) omissa markkinointi-, viestintä- tai mainos­materiaaleissaan.

24

–

METSÄN HENKI 4/24

Suojavyöhykkeen puiden varjo estää veden lämpötilaa nousemasta.

5. Vesistöjen suojavyöhykkeet

ESIMERKIKSI:

Vesistöjen suojavyöhykkeiden tarkoituksena on estää ravinnehuuhtoutumia, turvata tärkeiden elin­ympäristöjen säilyminen ja tarjota suojaa ja elin­tilaa vesistöjen läheisyydestä riippuvaisille lajeille.

Suojavyöhykkeillä kasvavien puiden langettama varjo pitää huolen siitä, ettei veden lämpötila pääse kohoamaan. Puuja pensaskerros auttavat myös ylläpitämään pienilmastoa vesistön ympärillä.

Suojavyöhyke voi olla käsittelemätön ja/ tai peitteisenä käsitelty.

• uomiltaan luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten jokien ja purojen sekä lähteiden ympärille jätetään 20 m:n käsittelemätön suojavyöhyke ja 10 m:n peitteinen suojavyöhyke • muihin kuin edellä mainittuihin, uomiltaan luonnontilaisiin tai luonnontilaisen kaltaisiin jokiin jätetään 15 m:n käsittelemätön suojavyöhyke • järvien ympärille jätetään 10 m:n käsittelemätön suojavyöhyke • lampien ympärille jätetään 10 m:n käsittelemätön suojavyöhyke ( jollei laki vaadi enempää)

• kolmessa edeltävässä kohdassa käsittelemättömään suojavyöhykkeeseen rajautuvan kuvion reunaosaan tulisi lisäksi jättää ainespuuta pienempi puusto ja mahdollisuuksien mukaan kookkaampaa lehtipuustoa • uomaltaan voimakkaasti muutettujen purojen ympärille jätetään 10 m:n peitteinen vyöhyke (ainespuuta pienempi puusto ja pensaskerros säästetään).

Lammen ympärille jätetään 10 m:n käsittelemätön vyö-hyke, jollei laki vaadi enempää.

FSC-sertifioinnissa käsittelemättömän suojavyöhykkeen puita ei voi laskea säästö­puiksi.

Säästö­puut on hyvä keskittää ryhmiin vesistöjen sekä arvokkaiden elinympäristöjen läheisyyteen tai lahopuukeskittymien yhteyteen. Edellisen hakkuun säästöpuut jätetään pystyyn ja voidaan laskea mukaan säästöpuiksi, mikäli ne ovat elossa ja läpimittavaati­ mukset täyttyvät.

Säästöpuut on hyvä keskittää ryhmiin.

Miten UPM:n FSC-ryhmä­ sertifikaattiin voi liittyä?­

FSC-ryhmäsertifiointiin liittyminen on mahdollista UPM Kasvu -kumppanuusasiakkaille. Jos olet kiinnostunut, ota yhteys omaan metsäasiakasvastaavaasi, jonka kanssa voit keskustella FSC-vaati­ muksista ja siitä, miten ne täyttyisivät kohdallasi.

Sen jälkeen sovitaan aloituskeskustelusta, jossa käydään yksityiskohtai­ sesti läpi FSC-vaatimukset sekä metsän­ omistajan metsänhoitotavoitteet.

Metsä­suunnitelma päivitetään ajan tasalle tai tilataan tarvittaessa uusi.

Hyväksytyn aloitusauditoinnin jälkeen allekirjoitetaan FSC-sopimus, jonka myötä metsänomistaja saa FSC-hintalisää puukaupassa, jos hänen UPM Kasvu -kumppanuutensa on Hopea-, Kulta- tai Platina-tasolla.

Jutun asiantuntijana toimi UPM:n ympäristöasiantuntija Lena-Kajsa Vainonen.

Puu- ja pensas­ kerros auttavat ylläpitämään pienilmastoa vesistön ­ympärillä.

25

TALOUS PUUMARKKINA NYT

Puukauppa kannattaa jo alkuvuodesta

Vuosi 2024 on ollut puumarkkinoilla vilkas ja tapahtumarikas. Puukauppamäärät kohosivat vuoden aikana koko valtakunnassa hyvälle tasolle, ja puun hinnat ovat pysyneet korkealla. Tämä on luonut suotuisan ympäristön metsänomistajille, jotka ovat aktiivisesti hyödyntäneet markkinatilanteen edut.

TEKST I V I R P I M Ä ENA NTT IL A | K U VA U P M

26

–

METSÄN HENKI 4/24

KAKSIJAKOINEN LOPPUTUOTEMARKKINA

Sellun hinta on ollut vuoden 2024 aikana korkealla, mutta vuoden edetessä se on myös laskenut tuntuvasti. Lisäksi sellu­ markkinoiden kysyntä on hidastunut.

Sahatavaran lopputuotemarkkinan hinta ei puolestaan missään vaiheessa vastannut puumarkkinassa historiallisen korkealle noussutta tukin hintaa. Se on luonut haasteita koko sahateollisuudelle.

Alkuvuoteen 2025 siirryttäessä loppu­ tuotemarkkinassa odotetaan nousua, mutta sen tarkempi arvioiminen on tässä vaiheessa vaikeaa.

Sellun globaali kysyntä nojaa edelleen talouden heikkoon yleistilanteeseen, mikä tuo epävarmuutta markkinoille.

Sahatavaran kysyntä odottaa yhä raken­ tamisen piristymistä.

31,6

PUUKAUPPA SUOMESSA 2021–2024 Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä.

Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.

milj. m3

Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityismetsissä viikon 44 loppuun mennessä LÄHDE: Metsäteollisuus ry ja Luke

2500

1 000 m3

2000 1500 1000 500

vko 1

5

10

2024

15

20

2023

25

30

35

2022

40

45

50 52

2021

KUMULATIIVISET PUUN OSTOMÄÄRÄT YKSITYISMETSISTÄ Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä.

Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.

50

Milj. m3

40 30 20 10 vko 1

5 2024

JANNE KIILIÄINEN

UPM:n yksityis­ puukaupan johtaja

”Toivotaan, että koronlaskut alka­ vat näkyä myös investointihalukkuu­ tena, mikä voisi elvyttää markkinoita”, sanoo UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen.

PUULLE ON KYSYNTÄÄ

Metsänomistajan ei kuitenkaan tarvitse Kiiliäisen mukaan olla huolissaan.

10

15

2023

25

30

35

2022

40

45

50 52

2021

LÄHDE: Metsäteollisuus ry; Luke

Puulle ja siten metsien aktiiviselle hoidolle on kysyntää myös talvikuu­ kausina. UPM:n kotimaan tuotanto­ laitokset ja globaalit lopputuote­ markkinat pitävät huolen siitä, että metsänomistajat voivat jatkaa suunni­ telmallista metsänhoitoa ja puukaup­ poja luottavaisin mielin. Tämä varmistaa metsien kestävän kasvun ja taloudellisen tuoton myös tulevaisuudessa.

KUMPPANUUS PALKITSEE

”Puukaupoille kannattaakin lähteä heti vuoden alussa, sillä kumppanuuden hintamekanismi tuo turvan, jos hinnat nousevat kaupanteon jälkeen.”

20

UPM Kasvu -kumppanuus tarjoaa metsän­omistajalle läpinäkyvästi ja reilusti kilpailukykyisiä taloudellisia ja toiminnallisia etuja, jotka kasvavat kumppanuuden myötä. Näihin etuihin kuuluvat reilut bonukset, alan paras asiantuntemus sekä modernit digitaaliset työkalut, jotka tekevät metsäomaisuuden hoitamisesta vaivatonta ja huoletonta.

”Kumppanuuteemme kuuluva puu­ kaupan hinnantarkistusetu alkoi joulu­ kuun alussa. Tämä on yksi UPM Kasvu -kumppanuuden merkittävimmistä eduista. Se tarjoaa metsänomistajalle taloudellista turvaa ja joustavuutta puu­ kauppoihin.”

Etu on suunniteltu varmistamaan, että metsänomistaja saa parhaan mahdollisen hinnan puukaupoistaan riippumatta markkinatilanteen vaihte­ lusta.

Hinnantarkistusedulla metsänomis­ taja voi hyödyntää markkinoiden hinta­ kehitystä omaksi edukseen, sillä se takaa puun kilpailukykyisen hinnan. ”Puukaupoille kannattaa siis lähteä jo heti vuoden alussa, sillä kumppanuuden hintamekanismi tuo turvan, jos hinnat nousevat kaupanteon jälkeen”, Kiiliäi­ nen kannustaa.

27

TALOUS

NEUVONANTAJA

Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan turvaa ja tuloja korostavien metsänomistajien osuus on noussut selvästi 2000-luvulla. Turva ja tulot ovat varmasti myös monen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin sijoittavan yksityishenkilön kiikarissa.

Tilastokeskus julkaisi syyskuussa 2024 tilaston kotitalouksien pörssivarallisuudesta.

Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti vuoden 2023 lopussa 1,94 miljoonaa henkilöä. Vuoden 2022 lopussa heitä oli 1,89 miljoonaa. Metsää tilastossa ei noteerata, mutta karkeasti noin 620 000 suomalaista omistaa metsää.

Metsänhoito periytyy – sijoittajat lisääntyneet SUOMESSA on liki pari miljoonaa pörssivaralli­

suuta omistavaa henkilöä. Se kertoo jotain siitä, että kotitalouksien sijoittaminen ja omistajuus ovat arkipäiväistyneet.

Lainsäätäjäkin on viime aikoina kartuttanut vaihtoehtoja piensijoittajille. Vuonna 2019 mark­ kinoille tuli osakesäästötili. Sitä tuunattiin ­hetimmiten, ja vuoden 2024 alussa osakesäästö­ tilille talletettavien rahavarojen enimmäismäärä tuplatiin 100 000 euroon.

Osakesäästötilin tuunausta perusteltiin muun muassa omistamisen ja vaurastumisen kulttuu­ rin edistämisellä sekä halulla tehdä suomalaisista maailman taloustaitoisin kansa.

Vaurastumien on joillekin ehkä ylivirittynyt sana. Senkin voi arkipäiväistää. Kyse on siitä, että oma talous on hoidettu hyvin, eikä kaikkea kuluteta heti.

Metsät ovat olleet pitkän historiansa ajan suomalaisten vaurauden lähde. Vaurautta ei olisi syntynyt ilman metsäteollisuutta ja metsä­ taloutta. Tuvan ikkunasta näkyviä metsiä ei vain yhdistetä yleensä sijoittamiseen.

METSÄN tuoton ”moottorina” on puun kasvu,

ja tämä on sijoittamisen kontekstissa helppo ymmärtää. Metsänomistaja voi vaikuttaa hoitoja hakkuupäätöksillään puustopääomaansa ja puun kasvuun sekä niihin liittyviin tuloihin ja menoihin. Kun päätökset ovat omissa käsissä, asiat eivät jää tuurin varaan.

Metsän omistamiselle on luonteenomasta, että metsähoito siirtyy suvussa seuraavalle. Yli puolet tiloista on peritty tai saatu lahjana, ja joka neljäs tila on ostettu vanhemmilta tai sukulaisilta.

Tuloa tuottavan varallisuuden vaaliminen suvussa on fiksua taloudenpitoa. Yleisiä metsälle asetet­ tuja taloudellisia tavoitteita ovat lisätulo, varalli­ suuden säilyttäminen ja sijoittaminen.

Miksi pitäisi vaurastua? Ehkä voisi pikem­ minkin kysyä, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua ja mitä haluaisi tulevaisuudessa tapahtuvan.

28

–

METSÄN HENKI 4/24

Pitkäjänteisyys ja aika ovat sijoittajan kave­ reita. Korkoa korolle -ilmiö saa tuototkin tuotta­ maan. Ilmiö toimii parhaiten, kun se saa vuosien tai vuosikymmenten kasvuajan. Sijoittamisesta on saatavilla paljon tietoa. Se tasaa puntteja.

SIJOITTAMISEEN kuuluu aina riski. Se tarkoittaa tappiota ja tuleviin tuottoihin liittyvää epä­ varmuutta. Ikävä kyllä, tuottoja ei saada ilman riskiä. Taitavakaan sijoittaja ei tee koko ajan hyviä sijoituspäätöksiä. Oleellista on, ettei mokaile jatkuvasti.

Tilastokeskuksen raportin mukaan vuoden 2023 lopussa sijoitusrahastojen ja pörssiosakkeiden omistuksen keskiarvo oli 40 650 e. Näitä varalli­ suuslajeja omistaneilla henkilöillä keskimmäinen ”salkku” oli suuruusjärjestykseen laitettuna arvoltaan 5 770 e. 10 prosentilla omistajista oli sijoituksissa kiinni enemmän kuin 70 693 e ja yhdellä prosentilla enemmän kuin 509 693 e.

Tässä Luken tilastojen pohjalta ja mutkia suoristellen muutama verrokkiluku metsästä.

Vuoden 2016 lopussa 620 000 yksityishenkilöä omisti yhteensä 344 000 vähintään kahden metsämaahehtaarin kokoista metsätilakoko­ naisuutta. Niiden keskikoko oli noin 30 hehtaaria.

Tällaisen tilan arvo on viitteellisellä 4000 e/ha keskihinnalla 120 000 e. Tilakokonaisuuksien omistajista 42 prosentilla oli yli 80 000 euron arvoinen ja viidellä prosentilla yli 400 000 euron arvoinen metsätila. Metsätilakokonaisuudella oli keskimäärin kaksi omistajaa.

Kaikki varallisuuslajit ovat syklisiä. Välillä hinnat nousevat ja välillä laskevat. Markkinatuot­ to ei koskaan ole ilmaista. Volatiliteetti ja riski ovat pääsymaksu tuottoon. Takuita ei ole olemassa.

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien varallisuus [verkkojulkaisu].

Viiteajankohta: 2023. ISSN=2242-3214.

Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 6.11.2024].

Metsät ovat olleet pitkän historiansa ajan suomalaisten vaurauden lähde.

HEIKKI KALVILA

tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä

PUUN TALVEHTIMINEN

LEHTIPUUT ottavat leh­ distä talteen arvokkaat ravinteet, kuten typen, fosforin ja magnesiu­ min, ja varastoivat ne runkoonsa ja juuristoonsa.

Sen seurauksena lehdet vaihtavat väriä ja lopulta putoavat.

HAVUPUUT eivät pudota neulasiaan, mutta niissä on talvella vain vähäinen määrä vettä, jotta ne eivät jäädy.

KAARNAN koloissa ja alla talvehtii suuret määrät hämähäkkejä, perhosia, hyttysiä, kärpäsiä ja kovakuoriaisia, mukaan lukien puun tuholaisia, kuten kaarnakuoriaisia.

Hyönteisiä talvehtii kaikissa kehitysvaiheissa, niin munina, toukkina kuin aikuisina.

MYÖS puun muut osat,

kuten silmut, nila ja juuret, selviävät talvesta, koska veden määrä niissä vähe­ nee. Kuten neulasissakin, sokerien, aminohappojen ja proteiinien suhteel­ linen määrä kasvaa, jolloin liuoksesta tulee niin tiukka, ettei se pääse jäätymään.

MONIEN puiden siemenet

saavat talven aikana kylmäkäsittelyn, joka rikkoo niiden luonnollisen lepotilan ja mahdollistaa itämisen seuraavana keväänä. Siemen ei lähde itämään talvea vasten, sillä se johtaisi todennä­ köisesti nuoren taimen kuolemaan.

SYKSYLLÄ oksien päissä

ovat jo valmiina silmut, joista kasvavat seuraavan kesän lehdet. Monien puiden silmuissa on kylmä­eristeenä huppu, joka putoaa seuraavana keväänä.

PUIDEN kasvu hidastuu

syksyllä, ja talvella se lakkaa kokonaan, mikä näkyisi puussa vuosiren­ kaina, jos se sahattaisiin poikki. Yhteyttäminen loppuu suunnilleen silloin, kun lämpötila putoaa alle viiden asteen.

SOLUKKOJEN ilmaraot, joiden läpi hiilidioksidi ja happi kulkevat yhteytet­ täessä, sulkeutuvat talven ajaksi. Tämä estää tehokkaasti myös veden haihtumista.

OSA lahottajasienistä selviää rungossa läpi talven ja jatkaa kasvuaan seuraavana vuonna.

KUN maa jäätyy, juuret

VAIKKA ravinteiden ja

eivät enää saa vettä. Puu sopeutuu talveen käytän­ nössä samalla tavalla kuin kuivuuteen.

v­ eden vaihtaminen juuris­ ton ja juurisienien välillä keskeytyy talveksi, sieni­ rihmasto säilyy hengissä yli talven, ja symbioosi jatkuu seuraavana kasvu­ kautena.

aistivat valon. Kun päivät alkavat lyhetä, Näin puut Puut ne valmistautuvat talveen. Jos Lapista ottaisi koivun ja istuttaisi sen etelään, siihen tulisi talvehtivat taimen ruska etelän koivuja aikaisemmin, koska se olisi TEKST I J O U KO V U O R EL A | K U VA N IN A B Ä C K

sopeutunut aikaisemmin saapuvaan talveen.

AS I AN TUNT I JANA T O I MI U PM METSÄ N YMPÄ RISTÖA SIA NTU NTIJ A M IIK A L AIH ONEN.

29

Runkohinnoittelussa on yksi poikkeus: puun lahot osat hinnoitellaan omana puutavaralajinaan.

30

–

METSÄN HENKI 4/24

PUUKAUPPA

Runko­ hinnoittelun suosio kasvaa

Tähän asti puukaupoissa on käytetty eniten puutavaralaji­hinnoittelua, mutta runkohinnoittelu yleistyy koko ajan.

Se sopii etenkin hyvin hoidettuihin tasarakenteisin metsiin.

T E K S T I EMMI LA U K K A N EN | KUVAT U P M

RUNKOHINNOITTELU on noussut merkit­ täväksi puukaupan hinnoittelu­menetel­ mäksi perinteisen puutavaralaji­ hinnoittelun rinnalle.

Se tarjoaa etuja sekä metsän­ omistajalle että puun ostajalle.

Puutavaralajihinnoittelussa eri ­puutavaralajeille, kuten tukkipuulle ja kuitupuulle, määritellään omat hintansa.

Runkohinnoittelu taas perustuu koko rungon kuutiohintaan, eli yhdellä puu­lajilla on aina yksi hinta.

Se tekee puun katkomisesta joustavampaa. ”Puut saatetaan kaataa vasta kahden vuoden päästä kauppojen solmimisesta.

Kaupan sopimisen ja korjuun välisenä aikana eri liiketoimintojemme tarpeet muuttuvat”, sanoo UPM:n yksityispuu­ kaupan johtaja Janne Kiiliäinen. ”Runkohinnoittelu tuo meille UPM:ssä mahdollisuuden katkoa puu haluamiimme mittoihin ilman, että se vaikuttaa metsänomistajan tuloihin”, hän jatkaa.

OSTAJA KANTAA RISKIN PUUN LAATU­VIOISTA

Runkohinnoittelu sopii etenkin hyvin hoidettuihin tasarakenteisin metsiin.

Yksi sen suurimmista eduista metsän­omistajalle on tulojen enna­ koitavuus. ”Vaikka pyrimme aina maksimoimaan rungon arvon, katkonnalla on vaikutusta metsänomistajan tuloihin. Kohteesta tehty hinta-arvio on aina arvio, ja lopul­ linen hinta voi heittää suuntaan tai toiseen. Runkohinnoittelussa metsän­ omistaja voi hieman paremmin enna­ koida puukaupasta saatavat tulot”, Kiiliäinen sanoo.

Lähtökohtaisesti hinnoittelu­ menetelmä ei vaikuta ostettavan puun hintaan tai rungon arvoon.

Runkohinnoittelu ja puutavaralaji­ hinnoittelu ovat vain erilaisia hinnoit­ telu­menetelmiä.

Metsänomistajalle runkohinnoit­ telu on kuitenkin usein riskittömämpi vaihto­ehto.

”Tässä mallissa me kannamme ostajana riskin, jos puissa on esimerkiksi laadullisia vikoja.”

Yksi poikkeus runkohinnoitteluun on tyvilaho. Lahot osat hinnoitellaan aina omana puutavaralajinaan.

RUNKOHINNOITTELU ON JOUSTAVA HINNOITTELUTAPA

Harvennuksissa UPM suosii rungon järeyshinnoittelua. Silloin harvennettavat puut ostetaan runkohinnoiteltuina, ja metsänomistajan saama hinta määräy­ tyy poistettavien puiden keskijäreyden perusteella. ”Sillä ei ole merkitystä, miten rungot katkotaan kuitupuuksi ja tukeiksi.”

Puutavaralajihinnoittelu on edelleen valtamenetelmä puukaupoissa. Runko­ hinnoittelu on kuitenkin yleistynyt nopeasti, ja se tulee kasvattamaan suo­ siotaan. ”Se vastaa joustavuudellaan teolli­ suuden eri liiketoimintojen, erityisesti sahaliiketoiminnan, tarpeisiin.”

31

UPM KASVU -KUMPPANUUS

UPM Kasvu -kumppanina nautit myös asiakastapahtumistamme UPM Kasvu -kumppanuus perustuu pitkäjänteiseen ja vuorovaikutteiseen yhteis­ työhön. Henkilökohtainen metsäammattilainen käy kanssasi keskustelua arvois­ tasi ja tavoitteistasi, joiden pohjalta hoidamme yhdessä metsäomaisuuttasi.

Olemme tukenasi metsän­ omistajuuden kaikissa eri vaiheissa.

Haluamme pitää huolta kumppanuusasiakkais­ tamme palkitsemalla heitä ja ­tarjoamalla heille parhaat edut. Rahallisten hyötyjen lisäksi tarjolla on myös muita etuja. Tuemme esimerkiksi kasvuasi metsä­n­omistajana ajankohtaisilla tapahtumilla ja metsätiedolla.

Syyskuussa kutsuimme Platina­kumppanimme kuulemaan UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudoa sekä tutustumaan UPM Metsän ajankohtaisiin asioihin.

JÄRJESTÄMME myös vuonna

2025 UPM Kasvu -kumppa­ nuusasiakkaillemme asiak­ kuusohjelman mukaisesti ajankohtaisia verkkotapah­ tumia sekä metsäisiä kutsu­ vierastapahtumia.

Kutsut tapahtumiin lähe­ tetään sähköpostilla, joten kannattaa varmistaa omalta metsäasiakasvastaavalta, että yhteystiedot ovat asiakas­ tiedoissamme ajan tasalla, jotta kutsut tulevat perille.

32

–

METSÄN HENKI 4/24

Elokuussa järjestimme verkko­ tapahtuman Aamukahvit harvennus­työmaalla.

Vuoden 2024 aikana olemme tavanneet asiakkaitamme monissa erilaisissa tapahtumissa.

Tässä niistä muutamia

Kesäkuussa järjestimme perhe­ tapahtuman Korkeasaaren eläintarhassa.

Kulta- ja Platina-kumppaneiden kutsuvierastapahtuma järjestettiin heinäkuussa Farmari-maatalousnäyttelyn yhteydessä Seinäjoella.

5 KYSYMYSTÄ LEHDESTÄ

TESTAA, MITÄ LEHDESTÄ JÄI MIELEEN! Oikeat vastaukset löydät sivun alalaidasta.

1. Miten lämmintä lähteen vesi on talvella?

A) Noin yksiasteista B) Noin viisiasteista

C) Noin kymmenenasteista

2. Miten monta hehtaaria metsää UPM omistaa Suomessa?

A) 386 000 B) 496 000 C) 523 000

Viranomaiset olivat aikanaan huolissaan siitä, miten metsä uudistuu avohakkuun jälkeen.

3. Mitä nanoselluloosa on?

SIIHEN AIKAAN

A) Avaruuteen vietyä sellua

Metsälaki astui voimaan vuonna 1886 Nykyään metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä.

B) Erityisen hienoksi jauhettua

sellua

C) Nanosekunnissa

valmistettua sellua

4. Mikä on relaskooppi?

A) Puun määrän mittaamisessa

­käytetty apuväline

B) Metsässä rentoutumiseen SUOMEN metsät olivat 1800-

luvun puolivälissä niin voi­ makkaassa käytössä, että viranomaiset huolestuivat metsien häviämisestä. Tämän takia suomalaisen metsä­ lainsäädännön perustaksi tuli määräys ”metsää älköön hävitettäkö”.

Suomen ensimmäinen metsälaki säädettiin vuonna 1886. Lain tarkoituksena oli edistää metsän luontaista uudistumista, sillä tuohon aikaan metsän uudistuminen avohakkuun jälkeen koettiin epävarmaksi.

Nykyinen metsälaki tuli voimaan vuonna 2014. Uudis­ tettu metsälaki on lisännyt merkittävästi metsänomista­ jien valinnanvapautta ja vas­ tuuta metsiensä suhteen.

Metsälaki asettaa metsien hoidolle ja käytölle vähim­ mäisvaatimukset, joiden perusteella metsänomis­ taja tekee yksityiskohtaiset metsänkäsittelypäätökset.

Vähimmäisvaatimuksia on säädetty niin puun korjuu­ seen, metsän uudistamiseen kuin metsäluonnon moni­ muotoisuuden turvaamiseen.

Uudistuksella on haluttu parantaa metsätalouden kan­ nattavuutta, vaikuttaa myön­ teisesti metsien monimuo­ toisuuteen laajoilla alueilla ja motivoida metsäomistajia metsien hyvään hoitoon.

Luonnonvarakeskus teki Maa- ja metsätalousministe­ riön toimeksiannosta metsä­ lain muutosten vaikutuksista vuonna 2020 valmistuneen arvion. Sen mukaan lakimuu­ toksen tavoitteet on monilta osin saavutettu.

LÄ HD E: MAA- JA METSÄTA LOU SMI N I STERI Ö

­liittyvä sovellus

C) Tuki, jonka metsätyöntekijä

voi laittaa käsivarteensa

5. Miten monta ­prosenttia FSC®-sertifioidun (FSC C-109750) metsämaan ­pinta-alasta pitää jättää metsä­talouden ulkopuolelle?

A) Vähintään 15 % B) Vähintään 10 % C) Vähintään 5 %

Kysymysten vastaukset: 1. b, 2. c, 3. b, 4. a, 5. c

33

RAKKAUDESTA METSÄÄN ERÄNKÄYNTI

” Eränkäynti on elämäntapa, johon kuuluu metsästystä, retkeilyä ja rentoutumista.”

34

–

METSÄN HENKI 4/24

Liminka, Pohjois-Pohjanmaa

NUORET MUKAAN METSÄLLE keskellä Liminganlahtea. Olimme siellä joka vuosi elokuun 20. päivänä. Vilkui­ limme kelloa heti aamusta, ja tunnelma oli hyvin odottava. Sitten kello löi 12, ja saimme aloittaa sorsastuksen nyt jo edesmenneen isäni kanssa.

Kaadoin ensimmäisen hirveni 13-vuotiaana. Isä ohjasi tilannetta vierestä. Viimein tuli paikka ampua, ja isä sanoi: ”Nyt.” Silloin pamahti onnistuneesti.

Lasten kanssa eränkäynnin voi aloittaa makkaran paistamisesta ja eväiden syömisestä. Jos harrastus etenee metsästykseen, aseenkäsittely ja turvallisuusasiat pitää osata kunnolla.

Ne käydään läpi huolella aina ennen kuin lähdetään metsälle. Tärkeitä ovat myös saaliin tunnistaminen, kunnioit­ taminen ja tarkka hyödyntäminen.

Suurkiitos metsänomistajille, jotka antavat mahdollisuuden tähän harras­ tukseen vuokraamalla paikalliselle metsästysseuralle metsästysoikeuden maillaan. Metsästysseurojen toivon ottavan nuoria mukaan tutustumaan toimintaansa ilman jäsenyyttä.

Perheeseeni kuuluu vaimo ja kuusi lasta. Lapsista nuorin, 12-vuotias Niilo, on aloittanut valvonnassani haulikolla metsästämisen. Metsästyskortin hän suoritti viime vuonna. Ensimmäiset vesilinnut on jo saatu saaliiksi.”

JOUKO HÄRMÄ

metsäasiakasvastaava, UPM Metsä

KUVA VESA RANTA | TEKSTI JO UK O VUO REL A

KUN olin lapsi, meillä oli eräkämppä

35

HUOLETONTA PUUKAUPPAA UPM Kasvu -kumppaneiden hinnantarkistusetu tarjoaa taloudellista turvaa ja joustavuutta puukaupoille.

Tehdessäsi puukaupat 1.12–31.5., saat hyvityksen, jos puun hinta nousee kaupan jälkeen. Edun ansioista voit ajoittaa puukaupat metsänhoidollisesti parhaaseen hetkeen.

TEE PUUKAUPAT

upmmetsa.fi/yhteystiedot

Hinnantarkistusetu on tarkoitettu UPM Metsän Hopea-, Kulta- ja Platina-kumppanuusasiakkaille.

Metsän tulevaisuuden tekijät upmmetsa.fi