Metsän henki 3/2025

Metsän tulevaisuuden tekijät – kasvu, monimuotoisuus, hyvinvointi

Metsän henki 3/25

Tinja Tähtinen peri metsän isoäidiltään 12 Tunnista ja torju metsätuholaiset 28 Kumppanien asiakastyytyväisyys kasvussa 32

1 0 x näin saat metsäsi tuottamaan 20 upmmetsa.fi

PINTAA SYVEMMÄLLÄ SAMMAL

Monet sammalet pärjäävät vaativissa oloissa: metsän pohjakerroksessa, märillä soilla ja kuivilla kallioilla.

2

–

METSÄN HENKI 3/25

Kuvauspaikka: Kaarina

SUOMESSA on yli 900 tunnettua sam­ mallajia, joista noin kolmasosa on uhanalaisia. Yleisimpiä ovat seinä­ sammal ja metsäkerrossammal.

Aarnisammal on uhanalainen onkaloiden laji. Se on eksoottisen näköinen, sillä sen kasvusto hohtaa vihreää valoa. Sitä kasvaa paikoissa, joissa ei ole muille kasveille riittä­ västi valoa.

Monet sammalet pärjäävät vaa­ tivissa oloissa: metsän pohjaker­ roksessa, märillä soilla ja kuivilla kallioilla.

Sammalet ovat tärkeitä metsän monimuotoisuudelle. Ne ovat lukuis­ ten pieneliöiden, kuten hyönteisten ja sukkulamatojen, elinympäristö.

Sammalkerros suojaa metsän pin­ tamaata kuivumiselta, roudalta ja eroosiolta, joten se edistää puiden kasvua.

Sammal yhteyttää ja siten sitoo ilmasta hiilidioksidia. Soiden turve on pääasiassa maatunutta rahka­ sammalta, eli sidottu hiili on varas­ toitunut turpeeseen.

Sammalilla on juurten sijaan hap­ sut, joilla ne kiinnittyvät kasvualus­ taansa. Sammal saa vettä versonsa läpi imeyttämällä ja lisääntyy pää­ asiassa itiöiden avulla. ”Sammal tuottaa sukusoluja. Siit­ tiöt tarvitsevat vettä päästäkseen hedelmöittämään munasolun, josta kasvaa itiöpesäke. Sen jälkeen itiöt leviävät tuulen mukana ympäris­ töön”, sanoo UPM Metsän luonnon­ hoidon asiantuntija Miika Laihonen.

K U VA VASTAVALO | TEKSTI J O U KO V U O RE L A

Sammal on selviytyjä

3

SISÄLLYS 3/2025

12

2

34

2

28

Sammal tarjoaa elinympäristön useille pieneliöille

Nämä ovat metsän yleisimmät tuholaiset

PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA

Asiantuntijamme tukevat ja neuvovat uusia metsänomistajia metsä­omaisuutensa hoidossa. ­Metsäasiakasvastaava on auttanut perinnön saanutta Tinja Tähtistä ottamaan haltuun metsänhoidon periaatteet.

Sivut 12–16

5 Pääkirjoitus/Ledare

6 Ajankohtaista

12 Tinja Tähtinen perehtyy metsänhoitoon

20

17

10 x näin saat parhaan tuoton metsästäsi

Leivo herkullinen sienipiirakka

Katsaus tämän hetken puumarkkinatilanteeseen

Suojaa taimet eläimiltä

METSÄN HENKI

UPM METSÄ

Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere Päätoimittaja Armi Kauppila Toimitusneuvosto UPM: Ilari Alaruka,

+ upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi

Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Päivi Mönkkönen, Tomi Simola ja Anna-Mari Syrjäläinen Tuotanto Genero Paino PunaMusta, Tampere Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2 Painosmäärä: 55 000, 23. vuosikerta ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2025.

Kannen kuva: Nina Back

4

–

METSÄN HENKI 3/25

• upmmetsa.fi/meista/tilaa-uutiskirje/

Mitä ­mieltä olet lehdestämme?

UPM METSÄ SOMESSA facebook.com/ metsamaailma instagram.com/ upm_metsa

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen

youtube.com/ upmmetsa

Osoitteen- ja tilausmuutokset:

issuu.com/ upmmetsa

metsaviestinta@upm.com palvelukeskus@upm.com tai puh. 0204 16 5100. ­

3 kysymystä yhteismetsästä

30 45-vuotiaalla Joroisten taimitarhalla hyödynnetään koneita mutta tarvitaan yhä ihmiskättä

33 Aarnikotkan tarina

34

26

18

29

Ystäväkirjassa Annastiina Sydänmaanlakka

UPM METSÄ

+ Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava

+ upmmetsa.fi

• puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö ­ • tietopankki

+ Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu

• 0204 16 5100: arkisin 8–16 • chat: arkisin 8–16 • palvelukeskus@upm.com

PÄÄKIRJOITUS

LEDARE

Kasvua, monimuotoisuutta ja mahdollisuuksia

Tillväxt, mångfald och möjligheter

UPM on yksi Suomen suurimmista metsänomistajista.

UPM är en av de största skogsägarna i Finland. Den positionen innebär ett stort ansvar, men också en unik möjlighet att visa vägen för hela skogssektorn.

Vår strategi för våra skogar bygger på tre grund­ stenar: tillväxt och lönsamhet, biologisk mångfald och framtida möjligheter. De är inte mål som uteslu­ ter varandra – tvärtom förstärker de varandra.

För oss är tillväxt och lönsamhet inte bara finan­ siella indikatorer. Det handlar också om att stärka skogarnas livskraft, öka trädtillväxten och utnyttja resurserna effektivt.

Vårt mål är att öka tillväxten i våra skogar på ett ansvarsfullt och långsiktigt sätt.

Vi har förbundit oss att inte orsaka förlust av bio­ logisk mångfald, utan istället stärka den biologiska mångfalden i skogen.

Konkreta åtgärder för att uppnå detta är att stödja naturliga processer, öka andelen lövträd och mång­ falden av trädslag samt att återställa torvmarker t.

Framtidens möjligheter syns i våra skogar redan i dag. Vi utvecklar projekt för förnybar energi, sam­ arbetar aktivt med olika intressenter inom forskning och använder automation och skogsinformation som stöd för beslutsfattande.

Strategin för våra skogar är också viktig för våra kunder. När vi utvecklar våra skogar utvecklar vi också vår kunskap och våra tjänster.

Vi vill att våra kunder ska känna sig trygga med att UPM:s expertis och ansvar även återspeglas i era skogar nu och i framtiden.

I år firar vi också 45-årsjubileet för UPM:s plant­ skola i Jorois. Plantskolan är inte bara en produk­ tionsanläggning, utan en viktig del av vår berättelse.

Plantorna som kommer därifrån plan­ teras i skogar som binder koldioxid, utgör livsmiljö för otaliga arter och producerar förnybara råvaror för kommande gene­ rationer.

Plantskolan är en konkret demon­ stration av hur tillväxt och lönsamhet, mångfald och framtida möjligheter förstärker varandra.

Asema tuo suuren vastuun mutta myös ainutlaatui­ sen mahdollisuuden näyttää suuntaa metsäalalla.

Omien metsiemme strategia rakentuu kolmelle kivijalalle: kasvu ja kannattavuus, luonnon moni­ muotoisuus sekä tulevaisuuden mahdollisuudet.

Nämä tavoitteet eivät sulje toisiaan pois – päinvas­ toin, ne vahvistavat toisiaan.

Kasvu ja kannattavuus eivät ole meille vain talou­ dellisia mittareita. Ne tarkoittavat myös metsien elinvoimaisuuden vahvistamista, puuston kasvun lisäämistä ja resurssien tehokasta käyttöä.

Tavoitteemme on lisätä omien metsiemme kasvua vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.

Olemme sitoutuneet siihen, että emme aiheuta luontokatoa vaan vahvistamme metsäluonnon monimuotoisuutta.

Luonnon prosessien tukeminen, lehtipuuosuuden ja monipuulajisuuden kasvattaminen sekä soiden ennal­ listaminen ovat konkreettisia tekoja tämän eteen.

Tulevaisuuden mahdollisuudet näkyvät metsis­ sämme jo tänään. Meillä on uusiutuvan energian hankkeita, teemme aktiivista tutkimusyhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja hyödynnämme automaa­ tiota sekä metsätietoa päätöksenteossa.

UPM:n omien metsien strategia on tärkeä myös asiakkaillemme. Kun kehitämme metsiämme, kehitämme samalla osaamistamme ja palvelui­ tamme.

Haluamme, että asiakkaamme voivat luottaa siihen, että UPM:n asiantuntijuus ja vastuullisuus näkyvät myös heidän metsissään nyt ja tulevai­ suudessa.

Tänä vuonna juhlistamme lisäksi UPM:n Joroisten taimitarhan 45-vuo­ tista taivalta. Taimitarha ei ole vain tuotantolaitos vaan osa suurempaa tarinaamme.

Sieltä lähtevät taimet istutetaan metsiin, jotka sitovat hiiltä, tarjo­ avat elinympäristön lukemattomille lajeille ja tuottavat uusiutuvaa raa­ ka-ainetta tuleville sukupolville.

Taimitarha on konkreettinen osoitus siitä, miten kasvu ja kan­ nattavuus, monimuotoisuus sekä tulevaisuuden mahdollisuudet vah­ vistavat toisiaan.

JANNE KIILIÄINEN

Skogsbruksdirektör, UPM Skog

JANNE KIILIÄINEN

Metsätalousjohtaja, UPM Metsä 5

AJANKOHTAISTA

K U VA U P M

METSÄNHOITO

K U VA U P M

VERKKOPALVELU

1 Taimikon heinäys kannattaa ALKUSYKSY on parasta aikaa taimikon

heinäykseen. Tällöin taimet ovat päässeet alkuun kasvussa ja heinä on pisimmillään.

Heinäyksen tarkoituksena on turvata taimen kasvu ilman häiriö­ tekijöitä. Muun muassa heinät, horsmat ja vadelmat voivat häiritä kasvua tärkeiden ensimmäisten vuosien aikana.

Metsänomistajalle syntyy myös vähemmän kuluja, kun metsän kasvu­mahdollisuudet on varmistettu.

Taimikon voi heinätä polkemalla, repimällä tai leikkaamalla heinää vaikkapa viikatteella, sirpillä tai raivaussahalla.

upmmetsa.fi/ metsanhoito

6

–

METSÄN HENKI 3/25

2 Metsäsi talousasiat verkkopalvelussa Ajallaan hoidettu metsä kasvaa parhaiten ja tuottaa arvokasta tukki­ puuta. Terveestä metsästä omistaja saa hyvän tuoton. Voit tarkistaa UPM Metsä -verkkopalvelusta toimenpide-ehdotukset ja arvion toimenpiteiden tuotosta. Verkkopalvelussa voit myös lähettää meille tarjouspyynnön, jonka pohjalta teemme tarjouksen toimenpiteestä.

Esimerkiksi lannoitus lisää metsän tuottoa. Ehdotuksia lannoituskelpoisista kohteista löydät verkkopalvelun metsävarallisuus-sivulta puusto ja maapohja -osiosta.

Verkkopalvelusta voit tarkistaa ennusteet muun muassa tulevasta kassavirrasta sekä puuston määrän ja arvon kehityksestä. Tiedot löytyvät metsävarallisuus-sivun hakkuut-väli- upmmetsa.fi/ lehdeltä kohdista kehitysennuste sekä verkkopalvelu kassavirta ja puuston arvonmuutos.

PUUKAUPPA

3 UPM Tuohi -puukauppa HALUAMME tukea metsänomistajia

monimuotoisuuden edistämisessä.

Siksi olemme ottaneet elokuusta alkaen pilottikäyttöön uuden, monimuotoisuuden lisäämiseen keskittyneen UPM Tuohi -palvelun. Pilotissa ovat mukana Hämeenlinnan, Jämsän ja Pietarsaaren metsäasiakasyksiköt.

UPM Tuohi -puukauppa lisää monimuotoisuutta metsässä enemmän kuin sertifikaatit vaativat. Pal-

velu on suunnattu pilotin alueella metsää omistaville henkilöille, jotka haluavat lisätä monimuotoisuutta uudistushakkuissa, harvennushakkuissa ja metsän uudistamisessa.

Palvelu on metsänomistajalle ilmainen. Hän saa UPM Tuohi -puukaupasta 300 euron etusetelin, jonka voi käyttää alennuksena UPM:ltä ostettuihin metsänhoitotöihin. Palvelua testataan vuoden loppuun asti. Sen jälkeen käymme läpi saamaamme palautetta ja päätämme jatkosta. upmmetsa.fi/ puukauppakanssamme/tuohi

Syksy on jo käsillä, ja ilmat viilenevät. Nyt on aika heinätä taimikko, harkita puukauppaa ja tarkistaa verkkopalvelusta ennuste metsäsi tulevasta kassavirrasta. Lannoitus on yksi keino lisätä metsän tuottoa.

K U VA U P M

Lue verkkopalvelusta ehdotukset toimenpiteistä, joilla voit nostaa metsäsi arvoa.

7

AJANKOHTAISTA

KU VA U P M

Kuopiossa pidetyt suunnistuksen MM-­kisat huipensivat UPM Metsän kolme vuotta kestäneen yhteistyön lajin parissa.

YHTEISTYÖ

Huippu-urheilun huumaa ja verkostoitumista UPM Kasvu -kumppanit pääsivät ainutlaatuiseen kutsuvierastilaisuuteen suunnistuksen MM-kisoissa.

8

–

METSÄN HENKI 3/25

SUUNNISTUKSEN MM-kisojen yhteydessä järjestetty kutsuvierastilaisuus kokosi yhteen 130 Platina- ja Kulta-tason UPM Kasvu -kumppanuusasiakasta Kuopiossa 12.7. Tilaisuus tarjosi ainutlaatuisen yhdistelmän asiantuntijatietoa, verkostoitumista ja huippu-urheilun huumaa.

Kutsuvierastilaisuudessa kuultiin ajankohtaisia kuulumisia UPM Kasvu -kumppanuudesta, metsäteollisuuden markkinatilanteesta sekä puukaupasta ja palveluista. Lisäksi Suomen Suunnistusliitto kävi kertomassa Suomen maajoukkueen strategiasta MM-kisoissa.

Herkullisen lounaan jälkeen siirryttiin seuraamaan jännittävää MM-kisojen viestiosuutta. Tunnelma oli katossa, kun Suomen miesten joukkue taisteli tiensä pronssille ja naisetkin sijoittuivat hienosti viidenneksi. Aurinkoinen ja lämmin sää kruunasi ikimuistoisen päivän.

UPM Metsä toimi 7.–12.7. järjestettyjen suunnistuksen MM-kilpailujen pääyhteistyökumppanina. ­Kuopiossa pidetyt MM-kisat huipensivat UPM Metsän kolme vuotta kestäneen yhteistyön lajin parissa.

Yhteistyön perustana oli yhteinen toimintaympäristö metsä ja siitä huolehtiminen. Tavoitteena oli edistää metsien ja ihmisten hyvinvointia sekä lisätä tietoisuutta suomalaisista metsistä sekä niiden hyvästä hoidosta.

upmmetsa.fi/ metsanomistajanasiakasedut

K U VA U P M

SERTIFIKAATIT

KU VA U P M

Koulutusta sertifikaateista

TURVALLISUUS

Vieraile työmaalla turvallisesti METSÄNOMISTAJANA olet tervetullut seuraamaan metsätyömaillasi tehtäviä töitä. Turvallisuuden varmistamiseksi työmailla käydessä on tärkeää muistaa tietyt asiat.

Ilmoita aina tulostasi ennen vierailua. Metsätyömailla on vaarallisesta työmaasta ilmoittavat kyltit. Soita kyltissä näkyvään numeroon ja kerro aina, mistä suunnasta saavut.

Pue päällesi UPM:n puukaupoista saamasi heijastinliivi tai muu huomiovaatetus jo ennen työmaalle saapumista. Erottuva pukeutuminen auttaa koneenkuljettajaa havaitsemaan sinut ajoissa. Käytä tarvittaessa myös kypärää ja suojalaseja erityisesti, jos alueella on riski päähän kohdistuvasta iskusta.

On hengenvaarallista lähestyä työskentelevää metsäkonetta ilman ennakkovaroitusta. Voit lähestyä metsuria tai konetta metsätyömaalla vasta, kun sinut on havaittu turvaetäisyyden päästä ja työskentely on kokonaan keskeytetty. Turvaetäisyys on 90 metriä hakkuukoneeseen ja 20 metriä muihin koneisiin, raivaussahan käyttäjään, istutuskoneeseen ja maanmuokkajaan.

Liiku työmaalla rauhallisesti ja harkiten. Älä kiipeä puupinojen tai -kasojen päälle, sillä ne voivat olla liukkaita tai epävakaita.

Pysäköi metsätiellä autosi niin, että koneet pääsevät ohittamaan sen esteettä. Turvallisia työmaavierailuja!

UPM Metsän asiantuntijat osallistuvat säännöllisesti koulutuksiin metsäsertifikaattien ajankohtaisista vaatimuksista.

Keväällä 2025 PEFC Suomi ja Kestävän metsätalouden yhdistys (KMY) järjestivät PEFC-maastokoulutuksia, joihin osallistui esimerkiksi osa ympäristö­ asiantuntijoistamme. He välittivät tietoa eteenpäin muulle henkilöstölle ­sisäisissä koulutuksissa.

UPM Metsän omissa maastokoulutuksissa henkilöstöämme koulutetaan laeista sekä FSC®- ja PEFC-metsäsertifikaattien* vaatimuksista. ­Pidämme koulutuksia toimihenkilöillemme jokaisessa ­metsäasiakasyksikössämme ja järjestämme lisäksi yrittäjillemme maastokoulutuksia. ”Sekä asiakkaidemme että omien metsiemme hoidon kannalta on erittäin tärkeää, että asiantuntijamme ovat ­perillä sertifikaattien ajankohtaisista vaatimuksista”, sanoo UPM Metsän ­ympäristöasiantuntija Henri Koivisto. *FSC C-109750, PEFC/02-21-17

Oikaisu Metsän hengen numeron 2/2025 mukana tulleessa puuhaliitteessä oli virheitä.

Ne liittyivät tehtävän 9 oikeisiin vastauksiin. Oikeat vastaukset ovat: kohta 2) c, kohta 4) a ja kohta 6) b. Pahoittelemme virheitä.

9

AJANKOHTAISTA

K U VA U P M

Lannoittaminen vahvistaa puustoa ja edistää sen kasvua.

METSÄNHOIDON SUOSITUKSISTA

Puustolle elinvoimaa lannoituksella METSÄNLANNOITUS edistää puuston kasvua ja elinvoimaisuutta lisäämällä maaperään ravinteita, joita siellä on niukasti.

Lannoitus on myös edullinen keino nopeuttaa hoidettujen havupuumetsien kasvua ja vahvistumista.

Lannoittaminen parantaa puiden hiilensidontaa ja puuntuottoa sekä lisää metsätalouden kannattavuutta.

Kasvatuslannoituksia voidaan tehdä useita kertoja metsän kiertoaikana.

Terveyslannoituksen avulla korjataan turvemailla esiintyvää ravinne­ epätasapainoa. Lannoituksessa käytetään yleisesti tuhkaa, koska se sisältää fosforia ja kaliumia, joiden niukkuus turvemailla rajoittaa usein puiden kasvua.

Erityisesti paksuturpeisilla turvemailla terveyslannoitus on yleensä tarpeellista kaliumin saatavuuden varmistamiseksi, mikä puolestaan

10

–

METSÄN HENKI 3/25

tukee puuntuotantoa. Tuhkalannoitus voi myös vähentää ojien kunnostustarvetta ojitetuilla turvemailla, koska se edistää puiden kasvua ja veden haihtumista suolta.

Tuhkalla tehdyn terveyslannoituksen vaikutusaika on pitkä: lannoitteesta riippuen 15–30 vuotta tai jopa pidempi. Vaikutus ilmenee kuitenkin aluksi hitaasti. Lannoitus lisää kasvua eniten silloin, kun kaliumista ja fosforista on huomattavan suuri puutos.

Kivennäismailla puiden kasvua rajoittaa eniten typen niukkuus.

Siksi niillä käytetään lannoituksessa typpeä, joka lisää puiden kasvua ja lisää niiden arvoa.

Kivennäismaiden lannoituksella on turvemaiden tuhkalannoitusta lyhyempi vaikutusaika. Typpilannoituksen vaikutusaika on männiköissä 6–8 vuotta ja kuusikoissa 8–10

vuotta. Hidasliukoisen lannoitteen vaikutus voi kestää pidempäänkin.

Kasvatuslannoituksella parannetaan valmiiksi hyvin kasvavan puuston kasvua. Vaikutus on ­suurimmillaan 3–5 vuoden päästä lannoituksesta ja hiipuu noin 10 vuodessa.

Typpilannoituksen tuoma kasvunlisäys on suurin nuorissa metsiköissä ja heikkenee hitaasti metsikön iän myötä. Se lisää läpimitan kasvua enemmän kuin pituuskasvua.

Boorista voi olla pulaa sekä kivennäis- että turvemailla. Puutosta voidaan korjata lannoituksella, sillä useimpiin kaupallisiin metsälannoitteisiin on lisätty pieni määrä booria.

Boorilannoitus vähentää kasvuhäiriöitä ja lisää erityisesti pituuskasvua, ei niinkään läpimitan kasvua. metsanhoidonsuositukset.fi

VALTIONEUVOSTO

Vanhat metsät säästetään Valtioneuvoston periaatepäätös YM/2024/57 valtion vanhojen metsien kriteereistä sekä luonnontilaisen metsän määritelmä hyväksyttiin 20.3.2025. UPM on sitoutunut noudattamaan päätöstä eikä korjaa puuta määritelmän mukaisista metsistä.

Vanhojen metsien määrittelyssä ratkaisevaa on puuston ikä ja kuolleen puun määrä. Näiden lisäksi tarkastellaan metsikön rakennetta, kuten metsän kerroksellisuutta, vanhoja puuyksilöitä ja vanhan metsän lajeja. Määritelmään eivät kuulu aktiivisessa metsätalouskäytössä olevat metsät.

KU VA U P M

YHTEISTYÖ

Päiväkodin hirsilaajennus kerää kiitoksia PIRTTIRANNAN päiväkotiin Nivalassa saatiin uusi,

hirsinen laajennus. Rakennusmateriaali valittiin puhtaan sisäilman ja hyvän akustiikan takaamiseksi.

Taustalla olivat kasvatusalan ammattilaisten hyvät kokemukset hirsirakentamisesta. Päiväkodin johtajan Marjut Parhialan mukaan päiväkodin ääni­kuormakin on pehmentynyt.

Uudet tilat ovat UPM Timberin ja DEN Finland Oy:n yhteistyön tulos. Lisärakennuksen raaka­aineena käytettiin UPM Timberin sahatavaraa, jonka laadusta ja vastuullisuudesta kertovat PEFC*- ja FSC**-sertifikaatit.

Hirsi on pitkäikäinen, hiiltä sitova materiaali.

Poikkeuksellista päiväkotirakennuksessa on myös se, että sitä on mahdollista siirtää ja muokata tarpeiden mukaan. Jonain päivänä päiväkodin lisäosa voi muuntautua vaikkapa asunnoiksi.

Päiväkodin avajaisissa UPM antoi lapsille lahjaksi puuntaimia, jotka he saivat istuttaa kotipihaansa.

* PEFC (PEFC/02-34-05) **FSC® Chain of Custody (FSC C086359)

K U VA U P M

TUOTE

UPM edistää metsäyrittäjyyttä UPM on mukana Metsäkeskuksen hallinnoimassa Kestävää kasvua Etelä-­ Karjalan ja Kymenlaakson metsiin -hankeparissa.

Hankkeissa edistetään metsätalou­den harjoittamista nuorissa metsissä sekä vahvistetaan metsien monimuotoi­ suutta ja ilmastokestävyyttä. Lisäksi tuetaan metsäpalveluyrittäjyyden kehittymistä.

Hankkeisiin liittyy maastoretkiä ja webinaareja metsänomistajille. ­Lisäksi Kouvolassa järjestetään 8.11. Metsänomistajan päivä, johon voi ilmoittautua Metsäkeskuksen verkkosivuilla. metsakeskus.fi 11

METSÄSSÄ

Kuvateksti xxxxx

Mänttä-Vilppula, Pohjois-Pirkanmaa

” On ihanaa olla metsänomistaja” Tinja Tähtinen peri metsätilan isoäidiltään. Nyt hän perehtyy metsänhoitoon ja haluaa viedä metsään myös pienen poikansa.

KU VA J U S SI ESKOL A | T E KST I NI NNI SA NDE L I U S

12

–

METSÄN HENKI 3/25

13

R METSÄSSÄ

EHEVÄ mäntymetsä pursuaa vihreän eri sävyjä.

Kuin merkkinä metsän elinvoimasta mustikanvarvutkin ovat kasvaneet komeaan korkeuteen, puoleen sääreen saakka.

Tinja Tähtinen, 30, harppoo mättäiden yli. ”Olen retkeillyt ja marjastanut suvun metsissä lapsesta asti. Potkukelkkailimme mummun ja veljeni kanssa tänne Vilppulan kylältä ja kävimme täällä myös ulkoiluttamassa mummun koiraa”, hän muistelee.

Tähtisen äidin puolen suku on omistanut Mänttä-Vilppulasta metsää useiden sukupolvien ajan. Viitisen vuotta sitten Tähtinen peri äitinsä ja kolmen nuoremman sisaruksensa kanssa isoäidiltään noin 35 hehtaarin metsätilan.

Tähtinen asui tuolloin Helsingissä, ja metsä­asiat unohtuivat moneksi vuodeksi. ”Havahduimme metsistä huolehtimiseen pikkuhiljaa. Sanoin äidille, että niille pitäisi tehdä jotain, jotta puut pysyisivät hyväkuntoisina. Saimme tästä ajatuksesta sopivan potkun tarttua toimeen.”

Sittemmin Tähtinen muutti Mänttä-Vilppulan naapurikaupunkiin Orivedelle, lähemmäs metsätilaansa ja sukulaisiaan.

Tinja Tähtinen haluaa opettaa metsän arvon myös pojalleen.

METSÄOMAISUUTTA hoidetaan metsäyhtymän

kautta, jonka osakkaita Tähtinen, hänen sisaruksensa ja äitinsä ovat. UPM valikoitui yhtymän kumppaniksi kilpailutuksen kautta.

Tähtinen vakuuttui UPM:n asiakaspalvelusta ja asiantuntemuksesta. Hyvältä kuulostivat myös puukaupasta kertyvät bonukset, joilla voi maksaa metsänhoitotöitä.

Lisäksi Tähtinen pitää hyödyllisenä sitä, että yhtymällä on oma metsäasiakasvastaava Juha Mikkolainen. ”Juha on todella kiva. On ollut tärkeää, että hän on ollut UPM Kasvu -kumppanuusprosessissa läsnä alusta asti. Kun yksi henkilö tietää tilanteemme, meidän ei tarvitse kertoa asioita moneen suuntaan. Se on kätevää.”

Tähtinen ja hänen äitinsä vastaavat yhtymän puolesta metsänhoidon päätöksistä.

Vaikka metsät ovat Tähtiselle rakkaita ja läpikotaisin tuttuja, hän ei tiennyt metsänhoidosta entuudestaan juuri mitään.

“En edes hahmottanut, kuinka suuri alue hehtaari on. Olen ollut yhteistyöhön todella tyytyväinen, koska olemme saaneet Juhalta vastaukset tyhmiinkin kysymyksiin”, hän sanoo ja nauraa.

Metsänomistajaksi ryhtyminen ei Tähtistä jännittänyt, vaikka opittavaa riittää yhä. ”Olen luonteeltani sellainen, että lähden rohkeasti uusia asioita päin. Minusta on

14

–

METSÄN HENKI 3/25

On ollut tärkeää, että metsä­ asiakas­vastaavamme Juha on ollut läsnä alusta asti.”

Tinja Tähtinen

i­ hanaa olla metsänomistaja. Nautin siitä, että olen oppinut puolen vuoden aikana niin paljon metsänhoidosta ja metsätöistä. Tämä on ollut tosi mukavaa.”

Tähtisen äitikään ei ollut perehtynyt metsän­hoitoon ennen perintöä.

“Olemme selvitelleet, mitä metsille on tehty aiemmin, mitä tarkoittaa mätästys ja millaisia raivaustapoja on olemassa. Se on yhdistänyt meitä.”

KUN asiakkaana on kokemattomia mutta innostuneita metsänomistajia, metsäasiakasvastaavakin terästäytyy.

“Palvelemme asiakasta hänen tietotasonsa ja toiveidensa mukaan niin perinpohjaisesti kuin mahdollista. On innostavaa, että pääsen hyödyntämään ammattitaitoani keskusteluissa ja metsäsuunnitelman laatimisessa. Voin neuvoa metsänomistajia ja esitellä eri vaihtoehtoja”, Juha Mikkolainen sanoo.

Hän kuvailee Tähtisten metsää monipuoliseksi. Siellä on niin taimikkoa kuin nuorta ja vanhaa metsää. On kuusta, mäntyä ja lehtipuuvaltaista metsää sekä sekametsää. Tilaan kuuluu myös rantoja, luontokohteita ja peltoa, jota on tarkoitus metsittää. Mikkolainen ennustaa Tähtisten metsätilalle valoisaa tulevaisuutta.

“Heillä on eri kasvuvaiheissa olevaa puustoa, mikä on metsätaloudellisesti ajateltuna ihanteellista. Kun joka vuodelle on luvassa hakkuita ja hoitotöitä, puutulot ja hoitomenot saadaan tasapainoon.”

“Siitäkin minulla on paljon opittavaa.”

Suunnittelukierroksella seurue löysi myös kantarellipaikan, jota Tähtiset eivät olleet metsässä aiemmin huomanneet. Tähtinen laittoi paikan muistiin syksyä varten. Hän kiittää UPM:n asiantuntevaa ja avuliasta palvelua. ”Olen huomannut, että metsäsuunnitelma selkeyttää metsänhoidon kokonaisuutta. Toivon, että vastaisuudessakin vastataan, neuvotaan ja annetaan rohkeasti vinkkejä myös sellaisista asioista, joita en itse hoksaa kysyä.”

METSÄSUUNNITELMAA ryhdyttiin toteuttamaan

saman tien. Ensimmäiset puukaupat tehtiin maaliskuussa, ja kesällä aloitettiin jo hakkuut. Taimia istutetaan ensi keväänä. Tähtinen aikoo osallistua itsekin metsänhoitotöihin.

Toivon, että poika tottuisi metsässä kulkemiseen ja oppisi viihtymään siellä yhtä hyvin kuin minä.”

Tinja Tähtinen

YHTEISTYÖ UPM:n kanssa alkoi loppukesästä 2024. Tähtiset ja Mikkolainen lähtivät yhdessä metsäkävelylle, katsastivat kaikki metsäalueet ja pohtivat samalla metsäsuunnitelmaa.

Mikkolainen vastasi Tähtisten kysymyksiin, avasi puun kasvun perusteita ja perusteli, millaisia metsänhoitotöitä kussakin metsässä kannattaisi missäkin vaiheessa harkita.

Metsäsuunnitelmaan on nyt merkitty pieniä osioita, kuten lehdon kaltainen alue ja rehevä korpi, joille ei tehdä Tähtisten päätöksellä metsänhoitotoimia. ”Niillä alueilla osa puustosta on vanhaa ja lahonnutta, mikä on tärkeää erilaisille eliöille.

Ne saavat jäädä sellaiseksi kuin ne ovat”, Tinja Tähtinen sanoo.

Hän pyrkii huomioimaan metsänhoidossa monimuotoisuuden.

Tähtinen katsoo metsää nyt monipuolisemmasta näkökulmasta kuin lapsuudessaan, jolloin hän vietti metsässä aikaa perheensä kanssa marjastamalla ja ulkoilemalla.

15

METSÄSSÄ Tinja Tähtisen vastasyntynyt lapsi pääsi ensi kertaa mukaan metsäretkelle.

”Olisi lisäksi ihanaa oppia käyttämään raivaussahaa.”

Aivan kuten muutkin metsänomistajuuteen liittyvät seikat, myös metsätalous on Tähtiselle uutta.

“Minua kiinnostaa se, että metsästä voi saada jatkuvaa tuottoa huolellisen metsänhoidon kautta, metsän ehdoilla.”

Tähtinen on sosiaalisen median vaikuttaja.

Matkalla sataan -Instagram-tilillään hän käsittelee talousasioita, kuten säästämistä ja sijoit-

Tinja Tähtisen arvot

1

JATKUVUUS. ”Olemme etuoikeutettuja, sillä omistamme metsää.

Toivon, että saisimme sen kasvamaan terveenä, jotta se ­siirtyisi hyvässä kunnossa seuraavalle ­sukupolvelle.”

2

JUURET. ”Olen tykännyt patikoida ja marjastaa ­lapsesta asti. Metsän kautta voin säilyttää ­yhteyden juuriini ja kotiseutuni maisemiin.”

3

VAIKUTTAMINEN. ”Vaikuttajana

haluan kertoa ruohonjuuritason talousasioista. Tulevaisuudessa voisin käsitellä taloutta myös metsänomistajan näkökulmasta.”

16

–

METSÄN HENKI 3/25

tamista. Tulevaisuudessa hän saattaa tehdä someen sisältöjä myös metsänomistamisesta ja -hoidosta.

Metsäala kiinnostaa Tähtistä monelta kantilta. ”Metsänhoidon aloittaminen on ollut todella innostavaa, ja olen jo jotain oppinutkin. Jos nyt lähtisin kouluttautumaan uudelleen, saattaisin hyvinkin mennä opiskelemaan metsäalaa.”

TINJA Tähtinen pitää metsissään erityisesti kallioista ja niiltä avautuvasta järvimaisemasta.

Siellä Tähtinen on soudellut ja suppaillut.

Ehkä rannan tuntumaan voisi joskus rakentaa pienen mökin, hän haaveilee.

Metsien tunnelma rauhoittaa häntä. ”Lempipaikkojani ovat vanhat, hieman avarammat metsät. Ne ovat kauniita, ja käyn mielelläni niissä kävelemässä.”

Tänään metsäkävelyllä ovat mukana myös Tähtisen puoliso Miikka Tuomaala sekä pariskunnan vastasyntynyt lapsi. Muutaman viikon ikäinen vauva on ensimmäistä kertaa metsässä. Hän vetelee sikeitä turvakaukalossa harson suojissa, sillä hyttyset ovat kiinnostuneita puiden lomassa liikkuvista ihmisistä. ”Toivon, että poika tottuisi metsässä kulkemiseen ja oppisi viihtymään täällä yhtä hyvin kuin minä – lapsesta asti. Haluaisin myös, että voisimme myöhemmin hoitaa metsää yhdessä.

Suvun metsät ovat tulevaisuudessa myös hänen metsiään.”

Tähtinen nostaa pikkuisen syliinsä. Taivaalta satelee muutama pisara vettä. On aika päättää perheen ensimmäinen yhteinen metsä­retki.

”Kun joka vuodelle on luvassa hakkuita ja hoitotöitä, puutulot ja hoitomenot saadaan tasapainoon.”

Juha Mikkolainen Metsäasiakas­vastaava, UPM upmmetsa.fi/ ota-­yhteytta

RESEPTI METSÄN ANTIMISTA

KANTARELLIPIIRAKAT 10 kpl • 1 pkt (500 g) voi- tai lehtitaikinalevyjä • 1 kananmuna voiteluun • 1 dl siemensekoitusta • 150 g ranskankermaa • 1 + 1 dl juustoraastetta (esim. västerbotten tai parmesaani)

Herkkupalat sienistä

Helpot kantarellipiirakat valmistuvat nopeasti valmistaikinasta ja maistuvat vaikka iltapalana.

K U VA K R I ST I I NA K U RR O N E N | TE KSTI AN N I K A E LO M A A

TÄYTE • 250 g kantarelleja • 1 pieni sipuli • 1 valkosipulinkynsi • 1 pieni kesäkurpitsa (200 g) • 125 g kirsikkatomaatteja • 1 rkl oliiviöljyä • 1 rkl timjamia hienonnettuna • ½ tl mustapippuria • ½ tl suolaa • (tuoretta timjamia, chilihiutaleita ja hunajaa) OHJE → Ota taikinalevyt sulamaan uunipellille leivinpaperin päälle.

Leikkaa levyt kahtia ja paina levyjen reunoihin viillot 1 cm:n päähän reunasta, ei pohjaan asti. Voitele pohjien reunat ­munalla ja ripottele siemen­ sekoitusta pinnalle. → Sekoita ranskankerma ja 1 dl juustoraastetta kulhossa. → Puhdista kantarellit ja revi isot sienet pienemmiksi. Kuori ja hienonna sipuli ja valko­ sipulinkynsi. Leikkaa kesäkurpitsa veitsellä tai mandoliinilla ohuiksi viipaleiksi ja halkaise tomaatit puoliksi. → Paista sieniä kuumalla pannulla ilman rasvaa muutama minuutti. Lisää öljy, sipulit ja kesäkurpitsa. Paista noin 3 minuuttia käännellen. Mausta seos timjamilla, mustapippurilla ja suolalla. Lisää tomaatit ja siirrä pannu sivuun. → Levitä ranskankermajuusto­seos taikinalevyjen pohjalle. Lusikoi päälle sienikasvis­seos. Ripottele pinnalle loput juustoraasteesta (1 dl). → Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 20 minuuttia.

Viimeistele timjamilla ja halutessasi chilihunajalla.

Mitä pidit uudenlaisesta jutusta?

Anna palautetta!

Viimeistele sienipiirakat lämpimällä chilihunajalla: Lämmitä ½ dl hunajaa kattilassa tai mikrossa ja lisää ½ tl kuivattuja chilihiutaleita. Valuta chili­hunajaa piirakoiden päälle. Hot honey eli chilillä maustettu hunaja tuo makeutta ja pientä tulisuutta piirakoiden makuun.

❶

Sienet sisältävät paljon vettä.

Kypsennettäessä ne kannattaa ensin kuumentaa pannulla tai kattilassa ilman rasvaa, jotta neste haihtuu. Lisää sen jälkeen voita tai öljyä ja paista sienet maukkaiksi.

❷ Kuivattuna sienten maku

tiivistyy. Liota kuivattuja sieniä vedessä ennen käyttöä. Liotusveden voi käyttää esimerkiksi risoton, keiton tai kastikkeen liemeksi. Voit myös murustella pienen määrän kuivattuja sieniä esimerkiksi keittoon tai pataan.

❸

Yhdistä rohkeasti eri sienilajeja samaan ruokaan, esimerkiksi kastikkeeseen tai keittoon. Mausta tulee moniulotteisempi, kun eri­ makuiset sienet antavat ruokaan omat arominsa.

17

METSÄHOMMISSA TAIMIEN SUOJAAMINEN

”Olen erikoistunut tuhoihin, joten pääsen harvemmin ihailemaan onnistuneita kohteita.

Kyllähän se lämmittää mieltä, kun näkee taimikoita, jotka ovat saaneet kasvaa rauhassa eläimiltä”, sanoo metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri.

Varjele taimia eläimiltä Jos eläintuhojen riski on suuri, taimien suojaaminen on tärkeää.

TEKSTI JA KU VAT J U S S I ES KO L A

Taimia istutettaessa on tärkeää tiedostaa eläin- ja hallatuhojen riskit.

Runsas hirvikanta on ohjannut metsän yksipuoliseen rakenteeseen, kun kuusta istutetaan usein eniten.

Kuusi kestää sorkkaeläinten syömistä parhaiten ja on siten varmin istutettava. Lehtipuista tammi kestää hirvituhoja paremmin kuin koivu ja pysyy elossa, vaikka sen latvat syödäänkin.

Tuottoisa rauduskoivu kasvaa nopeasti. Se tuo metsään monimuotoisuutta ja parantaa maaperää, sillä lehti­karike vähentää happamuutta.

Metsässä tulisi viljellä monipuolisesti eri puulajeja. Se auttaa varautumaan myös ilmastonmuutokseen.

2. Suojaaminen Taimien suojaustarve jatkuu melko pitkään. Jalostettu rauduskoivu singahtaa parhailla kasvupaikoilla melkein metrin korkeuteen yhdessä kesässä. Hirvi yltää syömään taimia noin kahden metrin korkeudesta, ­talvisin lumen päältä korkeammaltakin.

18

–

METSÄN HENKI 3/25

Taimet voi suojata ensimmäisinä vuosina niiden kokoon nähden sopivilla suojaputkilla. Niiden on oltava riittävän vahvoja, jotta ne torjuvat jänikset, mutta ne eivät saa puristaa kasvavan taimen tyveä. Jos näin käy, putket täytyy poistaa.

3. Karkotteet Markkinoilla on vain yksi puun­ taimille soveltuva karkoteaine. Se on tehty pahalta haisevasta lampaan­ rasvasta. Rasvan haistaessaan hirvi luulee, että alueella on ihmisiä tai muita eläimiä. Aine myös maistuu pahalle.

Hirviä on paljon, samoin kauriita ja peuroja. Tuhoja vastaan taisteleminen onkin tarpeen monessa kohteessa.

Kannattaa kuitenkin nähdä vaivaa, jotta saa kasvatettua sopivaa puulajia sopivalla kasvupaikalla.

Katso video t­ aimien suojaamisesta ­qr-koodin avulla:

K U VA J U S SI ESKOL A

1. Puulajin valinta

3 × suojaa taimet

Taimia ei kannata istuttaa pienelle alueelle korpeen ja jättää ne suojaamatta; hirvet löytävät ne helposti.

Rauduskoivun ja männyn taimet pitäisi suojata siihen asti, että ne ovat hirven ulottumattomissa.

Karkote laimenee taimen ­kasvaessa. Esimerkiksi tammen käsittely kannattaa tehdä kaksi kertaa kesässä.

19

20

–

METSÄN HENKI 3/25

10 x näin saat metsäsi tuottamaan Metsä on vakaa sijoituskohde, mutta tuotot riippuvat monesta tekijästä, kuten hakkuista, verotuksesta ja metsänhoidosta. UPM Metsän asiantuntijat Matti Turkama ja Jaakko Lehtinen kertovat, miten metsästä saa parhaan tuoton.

KU VAT NINA BÄCK | T E KST I J O U KO V U O R E L A 21

1. Miten puun myynti vaikuttaa metsänomistajan talouteen?

Vaikutus riippuu metsälle tehtävästä toimenpiteestä. Kasvatushakkuu, kuten ensiharvennus tai muu harvennus, tuo metsänomistajalle lähinnä positiivista kassavirtaa, joskin vähemmän kuin päätehakkuu eli uudistushakkuu.

Päätehakkuuta seuraa metsän uudistamisvelvoite, joten metsän­omistajan on hyvä varata osa puunmyyntituloista sitä varten. Uudistushakkuusta ja metsän uudistamisesta kannattaa pyytää tarjous samaan aikaan.

Metsätilan koolla on merkitystä.

Pienillä tiloilla on vähemmän myytävää eikä hakkuita ole yhtä helppo hajauttaa ajallisesti kuin suuremmilla tiloilla, jotka saavat hajauttamisen takia kassavirtaa tasaisemmin.

Kerralla kannattaa käsitellä vähintään muutaman hehtaarin kokoinen kuvio, jolloin puun saa helpommin kaupaksi.

Tässä pelkistetyt esimerkit puukauppatuloista kuvitteellisilla puunhinnoilla havupuuvaltaisen metsikön eri toimenpiteissä. Puun kantohinta riippuu kohteen ominaisuuksista (katso kohta 3).

ENSIHARVENNUS : • Hakkuukertymä: 40 m³/ha, kaikki kuitupuuta • Puun keskihinta: 25 €/m³ • Puukauppatulo: 1 000 €/ha MUU HARVENNUS:

• Hakkuukertymä: 60 m³/ha, josta 25 % tukkia • Puun keskihinta: 40 €/m³ • Puukauppatulo: 2 400 €/ha PÄÄTEHAKKUU:

• Hakkuukertymä: 250 m³/ha, josta 70 % tukkia • Puun keskihinta: 64 €/m³ • Puukauppatulo: 16 000 €/ha • Uudistamiskustannus: 500–2 000 €/ha

22

–

METSÄN HENKI 3/25

2. Miten metsänomistaja voi vaikuttaa metsänsä tuottoon?

Metsikön kasvupaikka sekä maaperän ravinteisuus ja ominaisuudet määrittävät, mitä siellä kannattaa kasvattaa. Kasvatettava puulaji ja kasvatusmenetelmä kannattaa valita kohteen olosuhteiden perusteella. Silloin työmäärä, riski ja tuotto ovat mahdollisimman hyvin tasapainossa.

Hyvällä metsänhoidolla metsänomistaja saa kasvatettua järeitä ja laadukkaita puita. Metsän tuoton kannalta on tärkeää, että puulaji ja metsän perustamismenetelmä soveltuvat kasvupaikalle ja varhaishoito tehdään oikeaan aikaan. Jalostetuista siemenistä kasvatetut taimet lisäävät puun määrää.

Maanmuokkaus edistää taimien kasvua, suojaa niitä tuholaisilta ja lyhentää yhdessä hyvän taimiaineksen kanssa metsän kiertoaikaa, mikä lisää tuottoa. Ensimmäisessä kaupallisessa hakkuussa nähdään, miten metsikön varhaishoidossa on onnistuttu.

Toisen harvennuksen jälkeen laadukas havupuuvaltainen metsikkö kannattaa lannoittaa, koska se lisää kasvua ja puuston tukkiosuutta.

UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa keskusteleminen auttaa valitsemaan oikeat kasvatusmallit ja toimenpiteet metsän tuoton maksimoiseksi.

Kattava ja hyväkuntoinen tieverkosto alentaa korjuu- ja kuljetuskustannuksia, mikä lisää metsikön kaupallista kiinnostavuutta. Se myös helpottaa metsänhoitoa ja metsikön tilan tarkastelemista.

Kaikki metsä­ talouden tulonhankki­ mista varten tehdyt ostot voi vähentää metsä­ verotuksessa.

3. Mikä vaikuttaa puun hintaan?

Puun hintaan vaikuttavat esimerkiksi · hakkuutapa (onko kyseessä ensiharvennus, kasvatusharvennus vai uudistushakkuu?) · puulaji · puuston järeys ja laatu · se, millaista tavaraa puusta voi valmistaa · hakattavan alueen koko · se, voiko metsänhakkuita tehdä vain jäätyneen maan aikana vai koska tahansa · teiden kunto (voiko metsäautotiellä liikennöidä puutavara-autolla milloin tahansa vai ainoastaan tietyissä olosuhteissa? Entä täytyykö tietä parantaa ennen liikennöintiä?).

4. Minkälaisia veroja metsään liittyy?

5. Millaisia vähennyksiä metsäverotuksessa voi tehdä?

Kun ostaa metsätilan, kaupasta pitää maksaa varainsiirtovero. Se on 3 % kauppahinnasta.

Kun tekee puukaupan, siitä täytyy maksaa pääomatuloveroa. Veron suuruus on 30 %, kun pääomatuloa on enintään 30 000 € vuodessa, ja 34 % sen ylittävältä osalta.

Jos metsänomistajalla ei ole erillistä verokorttia puunmyyntituloa varten, puun ostaja tekee kauppahinnasta kaavamaisen ennakkopidätyksen.

Pystykaupassa se on 19 % ja hankintakaupassa 13 %. Verohallinto tarkistaa veron määrän metsäveroilmoituksen tiedoista.

Jos puukauppatulot ylittävät vuoden aikana 20 000 €, metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen. Puukaupassa arvonlisävero on 25,5 %.

Metsänomistajan pitää maksaa puun ostajalta saamansa arvonlisävero verohallintoon. Siksi se on hyvä pitää erillään muusta puukauppatulosta.

Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja saa hakea verohallinnosta palautuksina kaikkien maksamiensa metsätalouden ostojen arvonlisäverot.

Usein metsänomistajalle on kannattavaa hakeutua vapaaehtoisesti arvolisäverovelvolliseksi, vaikka 20 000 euron myyntiraja ei täyttyisikään.

Kaikki metsätalouden tulonhankkimista varten tehdyt ostot voi vähentää metsä­ verotuksessa. Yksi merkittävimmistä vähennyksistä on metsä­vähennys.

Metsäkiinteistön vastikkeellinen hankinta eli se, kun metsäkiinteistö on hankittu maksua vastaan, tuo ostajan käyttöön metsävähennysoikeuden. Siihen lasketaan 60 % kiinteistön hankinta­ menoista, joihin kuuluvat kauppa­hinnan lisäksi muutkin kustannukset, kuten kauppakirja- ja lainhuudatuskulut sekä varainsiirtovero. Metsävähennystä voi käyttää pienentämään pääomatuloveroa puukaupassa.

Jos metsän hankintamenot ovat olleet yhteensä 100 000 €, metsänomistajan metsävähennyspohja on 0,60 x 100 000 € eli 60 000 €. Metsävähennystä voi tehdä verovuoden aikana enintään 60 % metsä­talouden tulosta.

Jos metsävähennysoikeuden tuoneesta metsäkiinteistöstä on saanut vuoden aikana 50 000 € puunmyyntituloa, siitä voi tehdä enintään 30 000 euron metsävähennyksen. Silloin metsänomistajan tulee maksaa pääomatuloveroa vain 20 000 eurosta.

Metsävähennystä voi käyttää niin kauan kuin koko metsävähennyspohja on kulutettu loppuun. Minimissään vähennyksen tulee olla 1 500 €.

ESIMERKKEJÄ VEROISTA:

Metsäverotuksessa voi vähentää useita metsätalouden menoja, kuten esimerkiksi

• Jos metsätilan kauppahinta on 100 000 €, varainsiirtovero on 3 000 €.

• Jos metsänomistaja saa 50 000 € brutto­myyntituloa metsästään, veron määrä on 0,30 x 30 000 € + 0,34 x 20 000 € eli 15 800 €.

• Puun ostaja maksaa sen päälle arvonlisäveron: 0,255 x 50 000 € eli 12 750 €.

Puun myyjä tilittää rahat verottajalle.

Veroesimerkit eivät välttämättä kata metsäverotusta kokonaisuudessaan. Voit tutustua aiheeseen tarkemmin verohallinnon verkkosivuilla: vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa.

· metsänhoitotyöt (taimikonhoito, harvennukset ja ennakkoraivaukset) · metsänparannustyöt (metsäteiden teko ja kunnostus) · metsäsuunnitelman laatiminen · matkakulut (tarkastukset, metsän hoitotoimenpiteet ja UPM:n asiakas­ tapahtumat) · metsävakuutusmaksut.

Ensimmäisessä kaupallisessa hakkuussa näkyy yleensä metsikön hoito­ historia. Hyvällä hoidolla puusto on järeämpää ja houkuttelevampaa puun ostajalle. Tällöin puukauppa on myös metsänomistajalle tuottavampi.

23

8. Mitä tukia metsänomistajille on tarjolla ja miten niitä voi hakea?

6. Mitä muita tulonlähteitä metsällä voi olla puun myynnin lisäksi?

Yksityinen metsänomistaja voi hakea Metsäkeskuksesta metka-tukea metsän- ja luonnonhoidon töihin, metsäteihin ja metsän määräaikaiseen suojeluun. Haettavia tukia ovat

Lisätuloja voi saada erilaisista vuokraja käyttöoikeussopimuksista, kuten · metsästysoikeuden vuokrauksesta · ulkoilureiteistä · uusiutuvan energian hankkeista, kuten tuuli- ja aurinkopuistoista.

Myös rauhoituspäätöksestä vapaaehtoisessa metsänsuojelussa voi saada korvauksen. Lisätietoa saa Metsäkeskuksesta ja ely-keskuksista.

Ennen kuin tekee sopimuksia metsän lisäkäytöstä, kannattaa ­huomioida niiden vaikutukset kiinteistön muulle käytölle. Esimerkiksi sähköjohtoalueille ei saa varastoida puuta.

Tämä voi hankaloittaa puunkorjuuta ja aiheuttaa lisäkustannuksia, jos samalla menetetään ainoa varastointi­ paikka metsätilalle johtavan tien varressa.

Suojelualue voi vaikeuttaa jonkin muun metsäalueen käyttöä, jos se katkaisee kulkuyhteyden.

· taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki · terveyslannoituksen tuki · metsätietuki · suometsän hoidon tuki · kulotustuki · ympäristötuki · luonnonhoidon tuki.

7. Miten yhteismetsistä saa tuottoa?

Yhteismetsä tarkoittaa metsän yhteis­ omistusta. Sitä hallinnoi osakaskunnan nimittämä hoitokunta tai toimitsija. Metsänomistaja voi liittää metsänsä tai osan siitä yhteismetsään ja saada yhteismetsän osuuksia. Kun liittäminen on vahvistettu, metsänomistaja ei ole enää liittämänsä alueen omistaja vaan yhteismetsän osakas.

Yhteismetsälain mukaan yhteismetsällä pitää olla sen hoitamista ohjaava metsäsuunnitelma. Ammattimaisesti hoidettu yhteismetsä antaa turvaa osakkaan metsäomaisuudelle.

Tavallisesti metsätilalle kertyy puunmyyntituloja harvakseltaan, mutta yhteismetsässä ylijäämää tulee osakkaille jaettavaksi yleensä säännöllisesti. Ylijäämä jaetaan osakkaiden kesken sen mukaan, miten suuren osuuden he omistavat yhteismetsästä.

UPM on perustanut neljä maakunnallista UPM Yhteismetsää, joihin liittyminen on maksutonta. UPM Yhteismetsissä ylijäämää on jaettu vuosittain. Keskimääräiset vuosittaiset sijoitustuotot ovat: · Itä-Suomen yhteismetsä 4,9 % · Keski-Suomen yhteismetsä 4,8 % · Länsi-Suomen yhteismetsä 4,6 % · Pohjanmaan yhteismetsä 4,1 %

24

–

METSÄN HENKI 3/25

Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea sekä terveyslannoituksen tukea voi hakea Metsään.fi-palvelussa tai lomakkeella (metsakeskus.fi/fi/ asiointi/lomakkeet). Muita tukia voi hakea samalla lomakkeella.

Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan vasta sen jälkeen, kun työt on tehty. Kaikista muista tuista täytyy tehdä Metsäkeskukselle hakemus ennen töiden aloittamista.

Luonnonhoitotöistä tulee laatia hakemuksen lisäksi etukäteen suunnitelma. UPM Kasvu -kumppaneille on tarjolla uusi UPM Luonnonhoitopalvelut -kokonaisuus, johon kuluu myös tukien hakeminen avaimet käteen -periaatteella.

10. Minkälainen sijoitus metsä on?

Metsää pidetään yleisesti vähäriskisenä sijoitusmuotona, joka on melko hyvin suojassa inflaation vaikutuksilta. Tuotto on maltillista mutta vakaata, koska se muodostuu metsän kasvusta. Tuoton suuruuteen voi vaikuttaa oikea-aikaisella metsän­ hoidolla.

Sijoituskohteena metsä on ennustettava. Suomessa on käytössä erinomaiset puuston kasvumallit, joilla voi mallintaa metsiköiden kasvua helposti 10 vuotta eteenpäin. Niiden avulla saadaan selville puuston kasvunopeus, jonka perusteella voidaan mallintaa hakkuiden ja metsä­ talouden toimenpiteiden sopivia ajan­kohtia.

Tämän pohjalta on mahdollista ennustaa metsäsijoituksen tulevaa kassavirtaa sekä metsän arvon kehittymistä. Mallinnuksessa muuttuvana tekijänä on puun hinta, mikä voi tuoda vaihtelua myös kassavirtaan.

Metsänomistajalle on Suomessa toimivat kanavat metsäkiinteistön myymiseen. Metsätiloilla on ollut viime aikoina hyvä kysyntä. Markkinahintaan ja kiinnostavuuteen vaikuttavat kuitenkin kysynnän lisäksi monet tekijät, kuten sijainti ja metsätilan ominaisuudet.

Asiantuntijoina UPM Metsän avain­asiakaspäällikkö Matti Turkama ja käyttökokemuspäällikkö Jaakko Lehtinen.

9. Mitä tavanomaisia riskejä metsäsijoittamiseen liittyy ja miten niihin voi varautua?

Tuuli-, lumi-, palo- ja hyönteistuhot ovat yleisimmät riskit metsänomistuksessa. Niihin voi varautua metsävakuutuksella. Jos omassa metsässä sattuu metsäpalo, kohteeseen pitää järjestää jälkivartiointi, vaikka palo olisi saatu sammutettua. Se voi tulla kalliiksi ilman vakuutusta. Metsänomistaja voi vakuutusta hankkiessaan valita itselleen sopivimmat omavastuu- ja korvausmäärät.

Oikea-aikainen metsänhoito, kuten taimikonhoito ja harvennukset, pienentää metsätuhojen riskiä sekä vahvistaa metsän elinvoimaa ja tuhonkestoa. Puut ja juuret saavat kasvutilaa ja rungot kasvavat järeiksi.

Hyönteistuhojen riski kasvaa myös Suomessa, kun kesät muuttavat yhä kuumemmiksi ja kuivemmiksi. Tätäkin riskiä pienentää oikea-aikainen metsänhoito, sillä se tekee puista kes-

tävämpiä. Sekametsä kestää hyönteistuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsä. UPM:n tavoite on, että lehtipuuosuus olisi sen omissa metsissä 20 %.

Sijoituksena metsä on melko hyvin suojassa inflaation vaikutuksilta.

25

TALOUS

Vaikka puukaupan maailmanmarkkinoita on vaikea ennustaa, ­m etsänhoitotyöt on ­syytä tehdä ajallaan.

” Tasainen aktiivisuus on toimiva taktiikka” Turbulenssi puumarkkinoilla jatkuu.

Metsänomistajan kannattaa kuitenkin katsoa asioita pitkällä aikavälillä.

KU VA U P M | T EKSTI A RMI K AU P P I L A

MAAILMAN taloustilanne on ollut epä­ vakaa jo jonkin aikaa. Lopputuote­ markkinoiden heikko tilanne sekä puun korkea hinta ovat haastaneet suomalaisia metsäteollisuuden toimi­ joita.

Nämä haasteet ovat johtaneet eri­ laisiin toimenpiteisiin kannattavuu­ den turvaamiseksi, kuten tuotannon rajoituksiin ja kustannussäästöohjel­ miin. Näin myös UPM:llä. ”En näe tilannetta kuitenkaan toi­ vottamana. Tällaiset ajat pakottavat kehittymään ja löytämään entistä tehokkaampia ja tuottavampia tapoja toimia”, sanoo UPM Metsän yksityis­ puukaupan johtaja Maarit Sallinen.

Tullit sekoittavat markkinoita Puukauppa kävi alkukesän ajan vilk­ kaana mutta rauhoittui ­lomakaudeksi, 26

–

METSÄN HENKI 3/25

kuten aiempinakin vuosina. Nyt kauppa on jälleen heräilemässä.

Viime talvi oli leuto, joten jonkin verran korjuita on jäänyt tehtäväksi tulevalle talvelle. Talvikohteiden kysyntä on siis maltillista.

Metsäteollisuuden lopputuote­ markkinoilla tilanne ei ole kohen­ tunut. Tullit ja niiden uhka sekoit­ tavat markkinoita edelleen. Tilanne on haastava niin suomalaiselle kuin pohjoismaalaiselle metsäteolli­ suudelle. ”Epävarmuus vaikeuttaa myös loppu­vuoden näkymien ennusta­ mista.”

Sahatavaran ja sellun markkina­ hinnat ovat edelleen alhaiset, eikä näköpiirissä ole kirkastumista.

Esimerkiksi vanerituotteiden markki­noilla on ollut myönteistä kehi­

34,5 milj. m3

Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityis­metsissä viikon 31 loppuun mennessä Lähde: Metsäteollisuus ry ja Luke

Puukauppa Suomessa 2022–2025 Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä. Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.

2500

1 000 m3

2000 1500 1000 500 vko 1

5

10

2025

15

20

2023

25

30

35

2023

40

45

50 52

2022

Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityismetsistä Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä. Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.

50

Milj. m3

40 30 20 10 vko 1

5

10

2025 Maarit Sallinen Yksityispuukaupan johtaja, UPM Metsä

tystä. Graafisten paperien kysyntä on ­puolestaan ollut heikkoa, ja hinnat ovat laskussa.

Yhdysvalloissa kauppasuhteiden epävarmuus on heikentänyt asiakas­ kysyntää, ja erikoispaperien, kuten

Tällaiset ajat pakottavat kehittymään ja löytämään entistä tehokkaampia tapoja toimia.

15

20

2024

25

30

2023

35

40

45

5052

2022

Lähde: Metsäteollisuus ry ja Luke

tarra- ja pakkauspaperien, markkinan kasvu on hidastunut. Hienopaperien kysyntä on ollut vaisua myös Kiinassa.

Pitkän tähtäimen suunnittelua Metsänomistajan kannattaa katsoa asioita pitkällä aikavälillä. Metsänhoi­ totöitä ja hakkuita on syytä suunni­ tella metsän hyvän kehityksen ja siten hakkuutulojen varmistamiseksi.

Taimikonhoitotyöt ja harvennukset kannattaa toteuttaa ajallaan suhdan­ teista riippumatta, jotta hakkuumah­ dollisuuksia on tulevinakin vuosina.

Uudistushakkuidenkaan kanssa ei kannata viivytellä, jotta kasvu ei taannu eivätkä metsätuhot aiheuta harmia tai tulonmenetyksiä. ”Pitkällä aikavälillä tasainen aktii­ visuus on mielestäni metsänomista­ jalle toimiva taktiikka.”

Uusi puukauppapalvelu Nyt on hyvä hetki kääntää katseet syk­ syllä tehtäviin toimenpiteisiin omassa metsässä. Metsänhoitotöistä kan­ nattaa sopia metsäasiakasvastaavan kanssa puukaupan yhteydessä.

Pilotoimme myös vuoden loppuun asti uudenlaista UPM Tuohi -puu­ kauppapalvelua. Se tarjoaa metsän­ omistajalle ilmaiseksi konkreettisia keinoja lisätä metsätilojen monimuo­ toisuutta ja ilmastokestävyyttä.

Palvelua kokeillaan Hämeenlin­ nan, Jämsän ja Pietarsaaren metsä­ asiakasyksiköiden alueilla. Puu­ kaupasta saa 300 euron etusetelin, jolla voi ostaa UPM:ltä metsän­ hoitotöitä.

Lisätietoa UPM Tuohesta ja muista palveluistamme kannattaa kysyä omalta metsäasiakasvastaavalta.

27

TUHOLAISET

RUSKOMÄNTY­PISTIÄINEN • pistiäisen toukat syövät männyn edellisvuosien neu­ laset ja jättävät puuhun vain viimeisenä vuonna kasva­ neet neulaset • toukat ovat harmaanvihreitä ja tummapäisiä, ja niitä esiin­ tyy usein joukkoina männyn oksilla • voi lisääntyä nopeasti ja ­aiheuttaa laajoja, yhtenäisiä tuhoalueita • puut, jotka menettävät neu­ lasensa monena vuonna ­peräkkäin, voivat heiketä ja altistua tuholaisille, kuten ­ytimennävertäjille

Näin tunnistat metsiemme tuholaiset Kirjanpainaja, juurikääpä, ruskomäntypistiäinen, hirvi ja tukkimiehentäi ovat Suomen metsien viheliäisimmät tuholaiset.

Torjunta • maanmuokkaus ja mätästys suojaavat taimia. Tukkimie­ hentäi välttelee taimia, joiden ympärillä on puhdasta kiven­ näismaapintaa.

28

–

METSÄN HENKI 3/25

Torjunta • taimia voi suojata hirvikar­ kotteella • männyn taimikoista kan­ nattaa poistaa pitkät lehti­ puut, jotka houkuttelevat hir­ viä paikalle • mäntyä ja rauduskoivua voi yrittää kasvattaa asutuksen lähellä tai avoimilla paikoil­ la teiden varsilla, joissa hirviä liikkuu vähemmän kuin um­ pimetsässä

K U VA N I N A BÄC K | T E KSTI J O U KO V U O RE L A

Torjunta • neulasensa menettäneitä mäntyjä ei pidä kaataa • torjuntaa ei tarvita, sillä kun ruskomäntypistiäisen ­kanta kasvaa riittävän suureksi, po­ pulaatiossa alkaa levitä vi­ rustauti, joka lopulta romah­ duttaa kannan

TUKKIMIEHENTÄI • kovakuoriainen • viihtyy hakkuuaukioilla • syö taimen tyvestä kuorta, jol­ loin taimi ruskettuu ja kuivuu

• toistuva syöminen tappaa taimia ja aiheuttaa niiden lat­ vojen epämuodostumia

• voi aiheuttaa kuusien massa­kuolemia Torjunta • tuulenkaadot ja muut hei­ kentyneet kuuset pitää kor­ jata metsästä mahdollisim­ man nopeasti • kuusia ei pidä kasvattaa ka­ ruilla kankailla, joissa kuivuus heikentää niiden puolustus­ kykyä kirjanpainajaa vastaan KIRJANPAINAJA • kaarnakuoriainen, joka lähet­ tää tiedustelijoita etsimään tuulenkaatoja tai muuten heikentyneitä kuusia, joihin iskeytyä • yhteen puuhun hyökkää tu­ hansia kirjanpainajia • kaivautuu kaarnan alle nila­ kerrokseen ja tekee sinne käytäviä • pienet reiät, hieno, ruskea puru ja pihkakokkareet run­ golla voivat olla varhaisia merkkejä iskeytymisestä • käytäväverkosto katkaisee veden ja ravinteiden kulun johtosolukossa, mikä johtaa puun kuolemaan • tuo mukanaan sinistäjäsie­ niä, jotka tukkivat johtosolu­ kon vielä tehokkaammin

HIRVI • syö nuorten puiden ­versoja, neulasia, oksia ja kuorta, mikä hidastaa taimien kasvua ja voi johtaa niiden kuolemaan • hankaa sarviaan kuorta vas­ ten ja kaluaa sitä hampail­ laan, jolloin kuori vaurioituu

JUURIKÄÄPÄ • lahottajasieni, jota voi esiintyä sekä kuusissa että männyissä • tarttuu yleensä kantoon tai juuren haavakohtaan, ­josta se leviää juuristoon ja runkoon • paksuntaa rungon tyviosaa • aiheuttaa varttuneessa puustossa tuulenkaatoja usean puun ryhmissä • kuollut katajisto voi olla merk­ ki männynjuurikäävästä Torjunta •k antojen pinnat pitää käsitellä torjunta-aineella heti kaadon jälkeen: urealiuos muuttaa kannon voimakkaan emäksi­ seksi ja estää sienen kasvun, ja harmaaorvakan itiöt estä­ vät juurikääpää leviämästä • jos männikkö on männynjuu­ rikäävän saastuttama, sinne täytyy seuraavaksi kasvat­ taa rauduskoivua, ei kuusta eikä mäntyä Asiantuntijana toimi UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri.

3 KYSYMYSTÄ YHTEISMETSÄSTÄ 1. Mitä yhteismetsä tarkoittaa?

3. Miten metsää hoidetaan?

Voit liittää joko osan metsistäsi tai kaikki metsäsi yhteismetsään, jolloin saat metsäsi arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Sinusta tulee täl­ löin yhteismetsän osakas.

Tämän jälkeen sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin antaa ammattilais­ ten huolehtia metsänhoidosta, hak­ kuista, puukaupasta, veroasioista ja vakuutuksista.

Yhteismetsässä saat parhaan tuoton puustasi. Osakkaat saavat joka vuosi tuloa, jonka verot yhteismetsä hoitaa.

Ylijäämä on osakkaille verotonta.

Sijoitustuoton keskiarvo on noin 4–5 prosenttia koko toiminnan ajalta, joten yhteismetsäosuudet ovat halut­ tua kauppatavaraa.

Metsänhoitotoimenpiteet ajoitetaan niin, että puu kasvaa mahdollisimman nopeasti arvokkaaksi myyntipuuksi.

Taimikonhoito tehdään ajallaan ja metsän monimuotoisuudesta pidetään huolta. Yhteismetsien hoidossa hyö­ dynnetään UPM:n tutkimustuloksia.

Metsiä hoitavat ammattilaiset, ja työn jälkeä valvotaan. Kasvupaikan olosuhteet huomioidaan tarkasti. Met­ sän uudistamisessa käytetään laaduk­ kaita, kotimaisia taimia ja siemeniä.

Yhteismetsä on FSC®-sertifioitu*, joten metsänhoito on vastuullista.

Hakkuusuunnitelma optimoi­ daan vuosittain. Harvennushakkuut nopeuttavat arvokkaan tukkipuun kasvua ja pitävät puuston elinvoimai­ sena.

UPM Kumppanuussopimus takaa puulle myyntitakuun ja hintatakuun.

Puusta maksetaan kilpailukykyinen hinta kaikissa markkinatilanteissa, ja puukauppabonuksia voi käyttää met­ sänhoitotöihin.

2. Miten yhteismetsään voi liittyä?

Voit tilata alustavan tuottolaskelman maksutta ilman sitoumuksia. Tämän jälkeen voit halutessasi tehdä liitty­ missopimuksen. Maastoinventoinnin ja laskennan jälkeen allekirjoitetaan lopullinen maanmittaustoimitus, jonka kulut maksaa valtio. Muista kuluista vastaa yhteismetsä.

Metsänomistaja voi purkaa sopi­ muksen ennen maanmittaustoimituk­ sen hakemista, mutta tällöin hän mak­ saa puustoinventoinnin ja laskennan kustannukset itse.

Jos sopimusta ei peruta, osakkuus alkaa, kun maanmittaustoimitus on rekisteröity.

Kysymyksiin vastasi UPM Metsän avain­ asiakaspäällikkö, UPM Yhteismetsien puheenjohtaja Seppo Vesalainen.

Lue lisää: upmyhteismetsa.fi.

Yhteismetsä on huoleton valinta Yhteismetsään liittyminen on moderni tapa omistaa metsää.

Sen etuja ovat paras metsän kasvutuotto, säännöllinen metsätulo ja sijoituksen vaivattomuus.

K U VA JA TE KSTI U P M

*(FSC®-C103750)

29

Aluksi taimitarhan toiminta oli pientä, mutta nyt tarhalla voi olla yhtä aikaa hoidettavana lähes 35 miljoonaa taimea.

30

–

METSÄN HENKI 3/25

TAIMITARHA

Katso taimitarhan juhlavuosivideo qr-koodin avulla:

Joroisten taimitarha täyttää 45 vuotta Tuottava ja terve metsä on ollut taimitarhan työn lähtökohta alusta asti, vaikka moni asia on muuttunut vuosikymmenten saatossa.

K U VA U P M | TE KSTI T I I N A K AT RI I N A T I K K AN E N

JOROISTEN taimitarhan historia juontaa juurensa 1980-luvun alkuun.

Tarha perustettiin takaamaan laadukas metsänviljelymateriaali yhtiön omiin metsiin.

Alussa toiminta oli pientä, mutta tänä päivänä metsiin istutetaan vuosittain noin 20 miljoonaa Joroisissa kasvatettua taimea. Osa taimista on puolitoistavuotisia, joten tarhalla voi olla yhtä aikaa hoidettavana lähes 35 miljoonaa puunalkua.

Tuotantomäärät nousivat merkittävästi parikymmentä vuotta sitten, kun tarhalla siirryttiin paljasjuuritaimista paakkutaimiin ja kohokasvatukseen.

Sen jälkeen tuotantokapasiteetti on kasvanut entisestään.

Ihmiskättä tullaan tarvitsemaan aina Alkuvuosien työ oli fyysisesti raskasta.

Nyt jokaisessa vaiheessa käytetään apuna koneita. ”Kylvössä kylvökoneita, kitkennässä kitkentäryömijöitä, siirroissa taajama­ traktoreita, kastelussa ramppeja ja pakkauksessa pakkuukoneita”, kertoo taimitarhapäällikkö Nina Mustonen.

Käsin tehtävää työtä on silti yhä paljon. Mustosen mukaan ihmiskättä

tullaan tarvitsemaan aina, mutta raskaimpia ja yksitoikkoisimpia työvaiheita pyritään automatisoimaan.

Taimitarhan ensimmäisinä vuosikymmeninä tuotettiin eniten männyntaimia, mutta nyt kuusi on noussut ykköseksi. Sen jälkeen tulevat mänty ja koivu.

Lisäksi Joroisissa kasvatetaan terva­lepän ja tammen taimia ja kokeillaan myös uusien lehtipuu­ lajien, kuten vaahteran ja metsälehmuksen, kasvattamista.

Alkuvuosien työ oli fyysisesti raskasta.

Nyt jokaisessa vaiheessa käytetään apuna koneita.

Yhä parempia taimia datan avulla Joroisten taimitarha on ainoa metsä­ teollisuusyrityksen omistama taimitarha Suomessa. Kasvatuksessa käytetään vain jalostettuja, kotimaisia siemeniä.

Metsänomistaja ei tilaa taimia suoraan tarhalta, vaan tilaus tehdään metsäasiakasvastaavien kautta. He varautuvat taimitilauksiin noin vuotta aikaisemmin. ”Niin pitkään taimien kasvatuksessa vähintään kestää”, Mustonen sanoo.

Osa taimista pakastetaan syksyllä, jotta ne ovat heti keväällä valmiita istutettaviksi lopulliseen kasvupaikkaansa.

Pakastaminen on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Tällä hetkellä suurin osa istutusvalmiista taimista pakastetaan talveksi. Näin tarha pystyy vastaamaan kevään ruuhkahuippuun ja taimien talvituhojen riski pienenee. ”Pystymme tuottamaan taimitarhalla jatkuvasti entistä laadukkaampia taimia, kun keräämme dataa, johon perustamme päätöksemme”, Mustonen sanoo.

31

UPM KASVU -KUMPPANUUS

Kumppaneiden asiakastyytyväisyys kasvussa UPM Kasvu -kumppanit arvostavat sujuvaa asiointia oman metsäasiakasvastaavan kanssa.

UPM Kasvu -kumppanei-

demme asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla.

He ovat erittäin halukkaita suosittelemaan palveluitamme myös muille.

Tämä käy ilmi kump­ paniasiakkaidemme jatkuvaan asiakaspalautekyselyyn tulleista vastauksista.

Tärkeimpänä kumppanuusetuna moni pitää palautteen perusteella yhteyshenkilöltään saamaansa palvelua. Asiakkaamme arvostavat omaa metsäasiakasvastaavaa, jonka puo-

74

-HOPEA-KUMPPANI

”Bra och vänlig service. Fick förslag på vad som borde utföras på samma gång.”

”Asiointi tutun UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa on ollut mutkatonta ja asiantuntevaa.”

”Sovitut asiat on tehty ajallaan, ja tiedotus töiden etenemisestä on sujunut hyvin.”

”Yhteistyö UPM:n kanssa on sujunut hyvin jo kymmeniä vuosia.”

-HOPEA-KUMPPANI

-HOPEA-KUMPPANI

-KULTA-KUMPPANI

”Asiantuntija otti yhteyttä ja ehdotti toimenpiteitä – tuli hyvä olo, että asiaa hoidetaan.”

”Puukauppa ja hoito­sopimukset hoituivat erityisen asiantuntevasti ja perustellusti.”

71

65 63

2022

2023

2024

2025

UPM Kasvu -kumppanien suositteluindeksi (NPS) on kasvanut viime vuosina.

32

–

METSÄN HENKI 3/25

-KASVU-KUMPPANI

-PLATINA-KUMPPANI

leen voi kääntyä kaikenlaisissa metsäomaisuuden hoitoon liittyvissä asioissa.

Olemme saaneet kumppaneidemme asiakaspalautteissa erityisen hyviä arvosanoja palvelun vaivattomuudesta eli asioinnin helppoudesta.

Pyydämme asiakkailtamme palautetta asioinnin kaikista vaiheista: sopimuksen tekemisestä, puunkorjuusta ja metsänhoidosta.

Analysoimme palautetta säännöllisesti, jotta tunnistamme hyviä toimintatapoja sekä asioita, joissa voimme parantaa. Palautteen perusteella olemme muun muassa parantaneet viestintää töiden toteutuksesta sekä lisänneet asiakastyön suunnitelmallisuutta.

Palautetta kannattaakin antaa aina, kun kysely tulee. Se on meille tärkeää, sillä sen avulla voimme kehittää toimintaamme.

Kiitos ­välitetään tekijöille, ja parhaat onnistujat palkitaan.

Oheiset sitaatit ovat otteita kumppaniasiakkaidemme antamista palautteista vuoden 2025 aikana.

VIISI KYSYMYSTÄ LEHDESTÄ

Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen!

Oikeat vastaukset löydät sivun alalaidasta.

1. Mtä sammalilla on juurten sijaan?

Hugo Simberg, 1901

Dagmar Kärnä, 1942

Topi Valkonen, 1956

a) Hipsut b) Tupsut c) Hapsut

2. Mikä on turvaetäisyys hakkuukoneeseen? a) 80 metriä b) 90 metriä c) 70 metriä

3. Kuinka monta omistajaa Tinja Tähtisen perheen 35 hehtaarin metsätilalla on?

Esa Ojala, 1989

Esa Ojala, 1996

Aarnikotka elää ajassa UPM:n ikoninen Aarnikotka on Suomen vanhin edelleen käytössä oleva yritystunnus eli logo.

Asiantuntijana toimi Eero Niinikoski.

KU VAT U P M | TEKST I J O U KO V U O R E L A YKSI UPM-Kymmenen kanta­yhtiöistä, Kymiyhtiö eli Kymmene Aktiebolag, järjesti 1800-luvun lopulla logokilpailun. Siinä taiteilijoiden tuli luoda yhtiölle uusi ja tunnistettava tavara­ merkki Venäjän-kauppaa varten.

Kilpailun voittajaksi valittiin Hugo Simbergin piirros aarnikotkasta. Yritys otti tunnuksen käyttöön vuonna 1901.

Aarnikotka on tarueläin, joka on puoliksi kotka ja puoliksi leijona. Vanhassa suomen kielessä sana aarni on tarkoittanut muun muassa haltiaa, jonka on

uskottu makaavan maahan kätkettyjen aarteiden päällä.

Pohjolassa aarnikotka vartioi metsän vihreää kultaa.

Hugo Simbergin ikonista tunnusta on muokattu vuosien varrella vastaamaan yhtiön muutoksia ja kuvaamaan aikaa.

Ensimmäisen muodonmuutoksen se koki vuonna 1942, kun Kymiyhtiön teknisen osaston piirtäjä Dagmar Kärnä suunnitteli logosta uuden version.

Kymin oma mainosgraafikko, taiteilija Topi Valkonen, vakiinnutti logon heraldisesti sopusuhtaiseen muotoonsa vuonna 1956.

Professori Eerik Bruun piirsi logosta useita ­versioita, joita on käytetty muun muassa Högforsin valutuotteissa 1970-luvulla ja Kymin rulla- ja palettikääreissä sekä etiketeissä vuosina 1969–1995.

Mainosgraafikko Esa Ojala uudisti Aarnikotkan nykyhahmoonsa vuonna 1989. Vuonna 1996 Kymmene ja Repola fuusioituivat UPM-Kymmene-konserniksi. Ojala yhdisti Aarnikotkan ja Repolan tytäryhtiön Yhtyneiden Paperitehtaiden englanninkielisen lyhenteen UPM:n nykyiseksi logoksi.

4. Minkä suuruinen on metsätilan kaupasta maksettava varainsiirtovero? a) 3 % b) 2,5 % c) 4 %

5. Mikä kuoriainen kirjanpainaja on? a) Juurikuoriainen b) Kaarnakuoriainen c) Nilakuoriainen

Kysymysten vastaukset: 1. c, 2. b, 3. c, 4. a, 5 b

Eerik Bruun, 1970

a) 6 b) 4 c) 5

33

Minulla on hyvä asenne, ja olen avoin uusille asioille.”

34

–

METSÄN HENKI 3/25

METSÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT -YSTÄVÄKIRJA Mitä pidit uudenlaisesta jutusta?

Anna palautetta

”Jos ei ole mitään tekemistä, olen rauhaton” ­mielestään vahvuuteni on ennakkoluulottomuus. Minulla on hyvä asenne, ja olen avoin uusille asioille.

Metsäinen tuoksu, josta pidät?

Suopursun tuoksu.

Pidän rämeistä muutenkin.

Annastiina Sydänmaanlakka nauttii suopursun tuoksusta ja viihtyy tunturin huipulla. Uusi ystäväkirjajuttusarja alkaa.

Paras paikka maailmassa?

Tunturin huippu Lapissa. Siellä on tilaa hengittää, saa katsella kauniita maisemia eikä ole kiire minnekään.

Annastiina Sydänmaan­lakka, 27

KU VA VILLE T U LKKI T EKSTI J O U KO V U O R E L A

TYÖ:

UPM:n metsä­ asiakasvastaava

Miten metsä näkyy arjessasi?

Työarjessa se näkyy tietenkin koko ajan, sillä olen metsäasiakas­ vastaava. Syksyisin käyn hirvijahdissa, ja olen sieltä jotain joskus saanutkin.

Lisäksi retkeilen metsässä ja kerään sieniä.

Mikä on rakkain metsään liittyvä muistosi?

Ensimmäinen yön yli kestänyt vaellukseni Pienellä Karhun­

ASUINPAIKKA:

Taavetti MOT TO:

”Vierivä kivi ei sammaloidu.”

kierroksella Kuusa­ mossa. Minulla oli mukana koirani, joka on nyt jo edesmennyt. Reissun kommelluksistakin on jäänyt hauskoja muistoja. Tulen tekemiseen meni toista tuntia, sillä puut olivat litimärkiä.

Ne kyllä syttyivät useasti, mutta tuli ei

tahtonut jäädä palamaan.

Miten kuvailisit itseäsi?

Olen tällainen pieni ja pippurinen sekä myös ihan iloinen ihminen.

Missä tilanteissa olet parhaimmillasi?

Semmoisessa hyvässä

tekemisen meiningissä, kun on päällä pieni kiire tai stressi.

Jos ei ole mitään tekemistä, olen vähän rauhaton. Olen parhaimmillani myös ihmisten kanssa.

Mitkä ovat vahvuuksiasi?

Kysyin tätä työkaveriltani, ja hänen

Miten haluat olla mukana luomassa metsän tulevaisuutta?

Kyllä se lähtee työstäni eli metsän­ omistajien neuvomisesta. Metsätilalla olisi hyvä olla hoitoa vaativien taimi­ koiden lisäksi harven­nusikäistä metsää ja uudistushakkuulle kypsiä kohteita. Olisi myös mukava päästä luomaan lisää seka­ metsiä.

Mistä haaveilet?

Omakotitalosta maalla.

35

Ammattitaitoinen ja täsmällinen palvelu, metsänomistajan näkemykset otetaan huomioon.

Metsän tulevaisuuden tekijät

-Platina-kumppani

Metsäsi on arvokas osa suomalaisuutta, täkäläistä maisemaa ja taloutta.

UPM:n asiantuntijat auttavat hoitamaan metsääsi niin, että se säilyttää arvonsa ja monimuotoisuutensa. Teemme yhdessä valintoja, jotka yhdistävät vastuullisen metsänhoidon ja taloudellisen tuoton.

upmmetsa.fi