Monet sammalet pärjäävät vaativissa oloissa: metsän pohjakerroksessa, märillä soilla ja kuivilla kallioilla.
Kuvauspaikka: Kaarina
Sammal on selviytyjä
SUOMESSA on yli 900 tunnettua sammallajia, joista noin kolmasosa on uhanalaisia. Yleisimpiä ovat seinäsammal ja metsäkerrossammal.
Aarnisammal on uhanalainen onkaloiden laji. Se on eksoottisen näköinen, sillä sen kasvusto hohtaa vihreää valoa. Sitä kasvaa paikoissa, joissa ei ole muille kasveille riittävästi valoa.
Monet sammalet pärjäävät vaativissa oloissa: metsän pohjakerroksessa, märillä soilla ja kuivilla kallioilla.
Sammalet ovat tärkeitä metsän monimuotoisuudelle. Ne ovat lukuisten pieneliöiden, kuten hyönteisten ja sukkulamatojen, elinympäristö.
Sammalkerros suojaa metsän pintamaata kuivumiselta, roudalta ja eroosiolta, joten se edistää puiden kasvua.
Sammal yhteyttää ja siten sitoo ilmasta hiilidioksidia. Soiden turve on pääasiassa maatunutta rahkasammalta, eli sidottu hiili on varastoitunut turpeeseen.
Sammalilla on juurten sijaan hapsut, joilla ne kiinnittyvät kasvualustaansa. Sammal saa vettä versonsa läpi imeyttämällä ja lisääntyy pääasiassa itiöiden avulla.
”Sammal tuottaa sukusoluja. Siittiöt tarvitsevat vettä päästäkseen hedelmöittämään munasolun, josta kasvaa itiöpesäke. Sen jälkeen itiöt leviävät tuulen mukana ympäristöön”, sanoo UPM Metsän luonnonhoidon asiantuntija Miika Laihonen
2
Sammal tarjoaa elinympäristön useille pieneliöille
5
Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12
Tinja Tähtinen perehtyy metsänhoitoon 17
Leivo herkullinen sienipiirakka 18
Suojaa taimet eläimiltä
METSÄN HENKI
Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101
Tampere Päätoimittaja Armi Kauppila Toimitusneuvosto UPM: Ilari Alaruka, Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Päivi Mönkkönen, Tomi Simola ja Anna-Mari Syrjäläinen Tuotanto Genero Paino PunaMusta, Tampere Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2 Painosmäärä: 55 000, 23. vuosikerta ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu)
Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2025.
Kannen kuva: Nina Back
PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA
Asiantuntijamme tukevat ja neuvovat uusia metsänomistajia metsäomaisuutensa hoidossa. Metsäasiakasvastaava on auttanut perinnön saanutta Tinja Tähtistä ottamaan haltuun metsänhoidon periaatteet.
Sivut 12–16
28
Nämä ovat metsän yleisimmät tuholaiset 29 3 kysymystä yhteismetsästä
45-vuotiaalla Joroisten taimitarhalla hyödynnetään koneita mutta tarvitaan yhä ihmiskättä
UPM on yksi Suomen suurimmista metsänomistajista. Asema tuo suuren vastuun mutta myös ainutlaatuisen mahdollisuuden näyttää suuntaa metsäalalla.
Omien metsiemme strategia rakentuu kolmelle kivijalalle: kasvu ja kannattavuus, luonnon monimuotoisuus sekä tulevaisuuden mahdollisuudet. Nämä tavoitteet eivät sulje toisiaan pois – päinvastoin, ne vahvistavat toisiaan.
Kasvu ja kannattavuus eivät ole meille vain taloudellisia mittareita. Ne tarkoittavat myös metsien elinvoimaisuuden vahvistamista, puuston kasvun lisäämistä ja resurssien tehokasta käyttöä.
Tavoitteemme on lisätä omien metsiemme kasvua vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.
Olemme sitoutuneet siihen, että emme aiheuta luontokatoa vaan vahvistamme metsäluonnon monimuotoisuutta.
Luonnon prosessien tukeminen, lehtipuuosuuden ja monipuulajisuuden kasvattaminen sekä soiden ennallistaminen ovat konkreettisia tekoja tämän eteen.
Tulevaisuuden mahdollisuudet näkyvät metsissämme jo tänään. Meillä on uusiutuvan energian hankkeita, teemme aktiivista tutkimusyhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja hyödynnämme automaatiota sekä metsätietoa päätöksenteossa.
UPM:n omien metsien strategia on tärkeä myös asiakkaillemme. Kun kehitämme metsiämme, kehitämme samalla osaamistamme ja palveluitamme.
Haluamme, että asiakkaamme voivat luottaa siihen, että UPM:n asiantuntijuus ja vastuullisuus näkyvät myös heidän metsissään nyt ja tulevaisuudessa.
Tänä vuonna juhlistamme lisäksi UPM:n Joroisten taimitarhan 45vuotista taivalta. Taimitarha ei ole vain tuotantolaitos vaan osa suurempaa tarinaamme.
Sieltä lähtevät taimet istutetaan metsiin, jotka sitovat hiiltä, tarjoavat elinympäristön lukemattomille lajeille ja tuottavat uusiutuvaa raakaainetta tuleville sukupolville.
Taimitarha on konkreettinen osoitus siitä, miten kasvu ja kannattavuus, monimuotoisuus sekä tulevaisuuden mahdollisuudet vahvistavat toisiaan.
JANNE KIILIÄINEN Metsätalousjohtaja,
UPM Metsä
Tillväxt, mångfald och möjligheter
UPM är en av de största skogsägarna i Finland. Den positionen innebär ett stort ansvar, men också en unik möjlighet att visa vägen för hela skogssektorn.
Vår strategi för våra skogar bygger på tre grundstenar: tillväxt och lönsamhet, biologisk mångfald och framtida möjligheter. De är inte mål som utesluter varandra – tvärtom förstärker de varandra.
För oss är tillväxt och lönsamhet inte bara finansiella indikatorer. Det handlar också om att stärka skogarnas livskraft, öka trädtillväxten och utnyttja resurserna effektivt.
Vårt mål är att öka tillväxten i våra skogar på ett ansvarsfullt och långsiktigt sätt.
Vi har förbundit oss att inte orsaka förlust av biologisk mångfald, utan istället stärka den biologiska mångfalden i skogen.
Konkreta åtgärder för att uppnå detta är att stödja naturliga processer, öka andelen lövträd och mångfalden av trädslag samt att återställa torvmarker t. Framtidens möjligheter syns i våra skogar redan i dag. Vi utvecklar projekt för förnybar energi, samarbetar aktivt med olika intressenter inom forskning och använder automation och skogsinformation som stöd för beslutsfattande.
Strategin för våra skogar är också viktig för våra kunder. När vi utvecklar våra skogar utvecklar vi också vår kunskap och våra tjänster.
Vi vill att våra kunder ska känna sig trygga med att UPM:s expertis och ansvar även återspeglas i era skogar nu och i framtiden.
I år firar vi också 45-årsjubileet för UPM:s plantskola i Jorois. Plantskolan är inte bara en produktionsanläggning, utan en viktig del av vår berättelse.
Plantorna som kommer därifrån planteras i skogar som binder koldioxid, utgör livsmiljö för otaliga arter och producerar förnybara råvaror för kommande generationer.
Plantskolan är en konkret demonstration av hur tillväxt och lönsamhet, mångfald och framtida möjligheter förstärker varandra.
JANNE KIILIÄINEN Skogsbruksdirektör, UPM
Skog
METSÄNHOITO
1 Taimikon heinäys kannattaa
ALKUSYKSY on parasta aikaa taimikon heinäykseen. Tällöin taimet ovat päässeet alkuun kasvussa ja heinä on pisimmillään.
Heinäyksen tarkoituksena on turvata taimen kasvu ilman häiriötekijöitä. Muun muassa heinät, horsmat ja vadelmat voivat häiritä kasvua tärkeiden ensimmäisten vuosien aikana.
Metsänomistajalle syntyy myös vähemmän kuluja, kun metsän kasvumahdollisuudet on varmistettu.
Taimikon voi heinätä polkemalla, repimällä tai leikkaamalla heinää vaikkapa viikatteella, sirpillä tai raivaussahalla.
upmmetsa.fi/ metsanhoito
2 Metsäsi talousasiat verkkopalvelussa
Ajallaan hoidettu metsä kasvaa parhaiten ja tuottaa arvokasta tukkipuuta. Terveestä metsästä omistaja saa hyvän tuoton. Voit tarkistaa UPM Metsä -verkkopalvelusta toimenpide-ehdotukset ja arvion toimenpiteiden tuotosta. Verkkopalvelussa voit myös lähettää meille tarjouspyynnön, jonka pohjalta teemme tarjouksen toimenpiteestä.
Esimerkiksi lannoitus lisää metsän tuottoa. Ehdotuksia lannoituskelpoisista kohteista löydät verkkopalvelun metsävarallisuus-sivulta puusto ja maapohja -osiosta.
upmmetsa.fi/ verkkopalvelu
Verkkopalvelusta voit tarkistaa ennusteet muun muassa tulevasta kassavirrasta sekä puuston määrän ja arvon kehityksestä. Tiedot löytyvät metsävarallisuus-sivun hakkuut-välilehdeltä kohdista kehitysennuste sekä kassavirta ja puuston arvonmuutos.
HALUAMME tukea metsänomistajia monimuotoisuuden edistämisessä. Siksi olemme ottaneet elokuusta alkaen pilottikäyttöön uuden, monimuotoisuuden lisäämiseen keskittyneen UPM Tuohi -palvelun. Pilotissa ovat mukana Hämeenlinnan, Jämsän ja Pietarsaaren metsäasiakasyksiköt. UPM Tuohi -puukauppa lisää monimuotoisuutta metsässä enemmän kuin sertifikaatit vaativat. Pal-
velu on suunnattu pilotin alueella metsää omistaville henkilöille, jotka haluavat lisätä monimuotoisuutta uudistushakkuissa, harvennushakkuissa ja metsän uudistamisessa. Palvelu on metsänomistajalle ilmainen. Hän saa UPM Tuohi -puukaupasta 300 euron etusetelin, jonka voi käyttää alennuksena UPM:ltä ostettuihin metsänhoitotöihin. Palvelua testataan vuoden loppuun asti. Sen jälkeen käymme läpi saamaamme palautetta ja päätämme jatkosta.
upmmetsa.fi/ puukauppakanssamme/tuohi
KUVA
KUVA
VERKKOPALVELU
PUUKAUPPA
Syksy on jo käsillä, ja ilmat viilenevät. Nyt on aika heinätä taimikko, harkita puukauppaa ja tarkistaa verkkopalvelusta ennuste metsäsi tulevasta kassavirrasta. Lannoitus on yksi keino lisätä metsän tuottoa.
Lue verkkopalvelusta ehdotukset toimenpiteistä, joilla voit nostaa metsäsi arvoa.
Huippu-urheilun huumaa ja verkostoitumista
UPM Kasvu -kumppanit pääsivät
ainutlaatuiseen kutsuvierastilaisuuteen suunnistuksen MM-kisoissa.
Kuopiossa pidetyt suunnistuksen MM-kisat huipensivat UPM Metsän kolme vuotta kestäneen yhteistyön lajin parissa.
SUUNNISTUKSEN MM-kisojen yhteydessä järjestetty kutsuvierastilaisuus kokosi yhteen 130 Platina- ja Kulta-tason UPM Kasvu -kumppanuusasiakasta Kuopiossa 12.7. Tilaisuus tarjosi ainutlaatuisen yhdistelmän asiantuntijatietoa, verkostoitumista ja huippu-urheilun huumaa.
Kutsuvierastilaisuudessa kuultiin ajankohtaisia kuulumisia UPM Kasvu -kumppanuudesta, metsäteollisuuden markkinatilanteesta sekä puukaupasta ja palveluista. Lisäksi Suomen Suunnistusliitto kävi kertomassa Suomen maajoukkueen strategiasta MM-kisoissa.
Herkullisen lounaan jälkeen siirryttiin seuraamaan jännittävää MM-kisojen viestiosuutta. Tunnelma oli katossa, kun Suomen miesten joukkue taisteli tiensä pronssille ja naisetkin sijoittuivat hienosti viidenneksi. Aurinkoinen ja lämmin sää kruunasi ikimuistoisen päivän.
UPM Metsä toimi 7.–12.7. järjestettyjen suunnistuksen MM-kilpailujen pääyhteistyökumppanina. Kuopiossa pidetyt MM-kisat huipensivat UPM Metsän kolme vuotta kestäneen yhteistyön lajin parissa.
Yhteistyön perustana oli yhteinen toimintaympäristö metsä ja siitä huolehtiminen. Tavoitteena oli edistää metsien ja ihmisten hyvinvointia sekä lisätä tietoisuutta suomalaisista metsistä sekä niiden hyvästä hoidosta.
upmmetsa.fi/ metsanomistajanasiakasedut
TURVALLISUUS
Vieraile työmaalla turvallisesti
METSÄNOMISTAJANA olet tervetullut seuraamaan metsätyömaillasi tehtäviä töitä. Turvallisuuden varmistamiseksi työmailla käydessä on tärkeää muistaa tietyt asiat.
Ilmoita aina tulostasi ennen vierailua. Metsätyömailla on vaarallisesta työmaasta ilmoittavat kyltit. Soita kyltissä näkyvään numeroon ja kerro aina, mistä suunnasta saavut.
Pue päällesi UPM:n puukaupoista saamasi heijastinliivi tai muu huomiovaatetus jo ennen työmaalle saapumista. Erottuva pukeutuminen auttaa koneenkuljettajaa havaitsemaan sinut ajoissa. Käytä tarvittaessa myös kypärää ja suojalaseja erityisesti, jos alueella on riski päähän kohdistuvasta iskusta.
On hengenvaarallista lähestyä työskentelevää metsäkonetta ilman ennakkovaroitusta. Voit lähestyä metsuria tai konetta metsätyömaalla vasta, kun sinut on havaittu turvaetäisyyden päästä ja työskentely on kokonaan keskeytetty. Turvaetäisyys on 90 metriä hakkuukoneeseen ja 20 metriä muihin koneisiin, raivaussahan käyttäjään, istutuskoneeseen ja maanmuokkajaan.
Liiku työmaalla rauhallisesti ja harkiten. Älä kiipeä puupinojen tai -kasojen päälle, sillä ne voivat olla liukkaita tai epävakaita. Pysäköi metsätiellä autosi niin, että koneet pääsevät ohittamaan sen esteettä. Turvallisia työmaavierailuja!
SERTIFIKAATIT
Koulutusta sertifikaateista
UPM Metsän asiantuntijat osallistuvat säännöllisesti koulutuksiin metsäsertifikaattien ajankohtaisista vaatimuksista.
Keväällä 2025 PEFC Suomi ja Kestävän metsätalouden yhdistys (KMY) järjestivät PEFC-maastokoulutuksia, joihin osallistui esimerkiksi osa ympäristöasiantuntijoistamme. He välittivät tietoa eteenpäin muulle henkilöstölle sisäisissä koulutuksissa.
UPM Metsän omissa maastokoulutuksissa henkilöstöämme koulutetaan laeista sekä FSC®- ja PEFC-metsäsertifikaattien* vaatimuksista. Pidämme koulutuksia toimihenkilöillemme jokaisessa metsäasiakasyksikössämme ja järjestämme lisäksi yrittäjillemme maastokoulutuksia.
”Sekä asiakkaidemme että omien metsiemme hoidon kannalta on erittäin tärkeää, että asiantuntijamme ovat perillä sertifikaattien ajankohtaisista vaatimuksista”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Henri Koivisto
*FSC C-109750, PEFC/02-21-17
Oikaisu
Metsän hengen numeron 2/2025 mukana tulleessa puuhaliitteessä oli virheitä. Ne liittyivät tehtävän 9 oikeisiin vastauksiin. Oikeat vastaukset ovat: kohta 2) c, kohta 4) a ja kohta 6) b. Pahoittelemme virheitä.
Lannoittaminen
vahvistaa puustoa ja edistää sen kasvua.
METSÄNHOIDON SUOSITUKSISTA
Puustolle elinvoimaa lannoituksella
METSÄNLANNOITUS edistää puuston kasvua ja elinvoimaisuutta lisäämällä maaperään ravinteita, joita siellä on niukasti.
Lannoitus on myös edullinen keino nopeuttaa hoidettujen havupuumetsien kasvua ja vahvistumista. Lannoittaminen parantaa puiden hiilensidontaa ja puuntuottoa sekä lisää metsätalouden kannattavuutta. Kasvatuslannoituksia voidaan tehdä useita kertoja metsän kiertoaikana.
Terveyslannoituksen avulla korjataan turvemailla esiintyvää ravinneepätasapainoa. Lannoituksessa käytetään yleisesti tuhkaa, koska se sisältää fosforia ja kaliumia, joiden niukkuus turvemailla rajoittaa usein puiden kasvua.
Erityisesti paksuturpeisilla turvemailla terveyslannoitus on yleensä tarpeellista kaliumin saatavuuden varmistamiseksi, mikä puolestaan
HENKI 3/25
tukee puuntuotantoa. Tuhkalannoitus voi myös vähentää ojien kunnostustarvetta ojitetuilla turvemailla, koska se edistää puiden kasvua ja veden haihtumista suolta.
Tuhkalla tehdyn terveyslannoituksen vaikutusaika on pitkä: lannoitteesta riippuen 15–30 vuotta tai jopa pidempi. Vaikutus ilmenee kuitenkin aluksi hitaasti. Lannoitus lisää kasvua eniten silloin, kun kaliumista ja fosforista on huomattavan suuri puutos.
Kivennäismailla puiden kasvua rajoittaa eniten typen niukkuus. Siksi niillä käytetään lannoituksessa typpeä, joka lisää puiden kasvua ja lisää niiden arvoa.
Kivennäismaiden lannoituksella on turvemaiden tuhkalannoitusta lyhyempi vaikutusaika. Typpilannoituksen vaikutusaika on männiköissä 6–8 vuotta ja kuusikoissa 8–10
vuotta. Hidasliukoisen lannoitteen vaikutus voi kestää pidempäänkin. Kasvatuslannoituksella parannetaan valmiiksi hyvin kasvavan puuston kasvua. Vaikutus on suurimmillaan 3–5 vuoden päästä lannoituksesta ja hiipuu noin 10 vuodessa.
Typpilannoituksen tuoma kasvunlisäys on suurin nuorissa metsiköissä ja heikkenee hitaasti metsikön iän myötä. Se lisää läpimitan kasvua enemmän kuin pituuskasvua.
Boorista voi olla pulaa sekä kivennäis- että turvemailla. Puutosta voidaan korjata lannoituksella, sillä useimpiin kaupallisiin metsälannoitteisiin on lisätty pieni määrä booria. Boorilannoitus vähentää kasvuhäiriöitä ja lisää erityisesti pituuskasvua, ei niinkään läpimitan kasvua.
metsanhoidonsuositukset.fi
TUOTE
Päiväkodin hirsilaajennus kerää kiitoksia
PIRTTIRANNAN päiväkotiin Nivalassa saatiin uusi, hirsinen laajennus. Rakennusmateriaali valittiin puhtaan sisäilman ja hyvän akustiikan takaamiseksi. Taustalla olivat kasvatusalan ammattilaisten hyvät kokemukset hirsirakentamisesta. Päiväkodin johtajan Marjut Parhialan mukaan päiväkodin äänikuormakin on pehmentynyt.
Uudet tilat ovat UPM Timberin ja DEN Finland Oy:n yhteistyön tulos. Lisärakennuksen raakaaineena käytettiin UPM Timberin sahatavaraa, jonka laadusta ja vastuullisuudesta kertovat PEFC*- ja FSC**-sertifikaatit.
Hirsi on pitkäikäinen, hiiltä sitova materiaali. Poikkeuksellista päiväkotirakennuksessa on myös se, että sitä on mahdollista siirtää ja muokata tarpeiden mukaan. Jonain päivänä päiväkodin lisäosa voi muuntautua vaikkapa asunnoiksi.
Päiväkodin avajaisissa UPM antoi lapsille lahjaksi puuntaimia, jotka he saivat istuttaa kotipihaansa.
Vanhat metsät säästetään
Valtioneuvoston periaatepäätös YM/2024/57 valtion vanhojen metsien kriteereistä sekä luonnontilaisen metsän määritelmä hyväksyttiin 20.3.2025. UPM on sitoutunut noudattamaan päätöstä eikä korjaa puuta määritelmän mukaisista metsistä.
Vanhojen metsien määrittelyssä ratkaisevaa on puuston ikä ja kuolleen puun määrä. Näiden lisäksi tarkastellaan metsikön rakennetta, kuten metsän kerroksellisuutta, vanhoja puuyksilöitä ja vanhan metsän lajeja. Määritelmään eivät kuulu aktiivisessa metsätalouskäytössä olevat metsät.
UPM edistää metsäyrittäjyyttä
UPM on mukana Metsäkeskuksen hallinnoimassa Kestävää kasvua EteläKarjalan ja Kymenlaakson metsiin -hankeparissa.
Hankkeissa edistetään metsätalouden harjoittamista nuorissa metsissä sekä vahvistetaan metsien monimuotoisuutta ja ilmastokestävyyttä. Lisäksi tuetaan metsäpalveluyrittäjyyden kehittymistä.
Hankkeisiin liittyy maastoretkiä ja webinaareja metsänomistajille. Lisäksi Kouvolassa järjestetään 8.11. Metsänomistajan päivä, johon voi ilmoittautua Metsäkeskuksen verkkosivuilla. metsakeskus.fi
KUVA
UPM
Mänttä-Vilppula, Pohjois-Pirkanmaa
”On ihanaa olla metsänomistaja”
Tinja Tähtinen peri metsätilan isoäidiltään. Nyt hän perehtyy metsänhoitoon ja haluaa viedä metsään myös pienen poikansa.
KUVA JUSSI ESKOLA | TEKSTI NINNI SANDELIUS
REHEVÄ mäntymetsä pursuaa vihreän eri sävyjä.
Kuin merkkinä metsän elinvoimasta mustikanvarvutkin ovat kasvaneet komeaan korkeuteen, puoleen sääreen saakka.
Tinja Tähtinen, 30, harppoo mättäiden yli.
”Olen retkeillyt ja marjastanut suvun metsissä lapsesta asti. Potkukelkkailimme mummun ja veljeni kanssa tänne Vilppulan kylältä ja kävimme täällä myös ulkoiluttamassa mummun koiraa”, hän muistelee.
Tähtisen äidin puolen suku on omistanut Mänttä-Vilppulasta metsää useiden sukupolvien ajan. Viitisen vuotta sitten Tähtinen peri äitinsä ja kolmen nuoremman sisaruksensa kanssa isoäidiltään noin 35 hehtaarin metsätilan.
Tähtinen asui tuolloin Helsingissä, ja metsäasiat unohtuivat moneksi vuodeksi.
”Havahduimme metsistä huolehtimiseen pikkuhiljaa. Sanoin äidille, että niille pitäisi tehdä jotain, jotta puut pysyisivät hyväkuntoisina. Saimme tästä ajatuksesta sopivan potkun tarttua toimeen.”
Sittemmin Tähtinen muutti Mänttä-Vilppulan naapurikaupunkiin Orivedelle, lähemmäs metsätilaansa ja sukulaisiaan.
METSÄOMAISUUTTA hoidetaan metsäyhtymän kautta, jonka osakkaita Tähtinen, hänen sisaruksensa ja äitinsä ovat. UPM valikoitui yhtymän kumppaniksi kilpailutuksen kautta.
Tähtinen vakuuttui UPM:n asiakaspalvelusta ja asiantuntemuksesta. Hyvältä kuulostivat myös puukaupasta kertyvät bonukset, joilla voi maksaa metsänhoitotöitä.
Lisäksi Tähtinen pitää hyödyllisenä sitä, että yhtymällä on oma metsäasiakasvastaava Juha Mikkolainen
”Juha on todella kiva. On ollut tärkeää, että hän on ollut UPM Kasvu -kumppanuusprosessissa läsnä alusta asti. Kun yksi henkilö tietää tilanteemme, meidän ei tarvitse kertoa asioita moneen suuntaan. Se on kätevää.”
Tähtinen ja hänen äitinsä vastaavat yhtymän puolesta metsänhoidon päätöksistä.
Vaikka metsät ovat Tähtiselle rakkaita ja läpikotaisin tuttuja, hän ei tiennyt metsänhoidosta entuudestaan juuri mitään.
“En edes hahmottanut, kuinka suuri alue hehtaari on. Olen ollut yhteistyöhön todella tyytyväinen, koska olemme saaneet Juhalta vastaukset tyhmiinkin kysymyksiin”, hän sanoo ja nauraa.
Metsänomistajaksi ryhtyminen ei Tähtistä jännittänyt, vaikka opittavaa riittää yhä.
”Olen luonteeltani sellainen, että lähden rohkeasti uusia asioita päin. Minusta on
On ollut tärkeää, että metsäasiakasvastaavamme
Juha on ollut läsnä alusta asti.”
Tinja Tähtinen
Tinja Tähtinen haluaa opettaa metsän arvon myös pojalleen.
ihanaa olla metsänomistaja. Nautin siitä, että olen oppinut puolen vuoden aikana niin paljon metsänhoidosta ja metsätöistä. Tämä on ollut tosi mukavaa.”
Tähtisen äitikään ei ollut perehtynyt metsänhoitoon ennen perintöä.
“Olemme selvitelleet, mitä metsille on tehty aiemmin, mitä tarkoittaa mätästys ja millaisia raivaustapoja on olemassa. Se on yhdistänyt meitä.”
KUN asiakkaana on kokemattomia mutta innostuneita metsänomistajia, metsäasiakasvastaavakin terästäytyy.
“Palvelemme asiakasta hänen tietotasonsa ja toiveidensa mukaan niin perinpohjaisesti kuin mahdollista. On innostavaa, että pääsen hyödyntämään ammattitaitoani keskusteluissa ja metsäsuunnitelman laatimisessa. Voin neuvoa metsänomistajia ja esitellä eri vaihtoehtoja”, Juha Mikkolainen sanoo.
Hän kuvailee Tähtisten metsää monipuoliseksi. Siellä on niin taimikkoa kuin nuorta ja vanhaa metsää. On kuusta, mäntyä ja lehtipuuvaltaista metsää sekä sekametsää. Tilaan kuuluu myös rantoja, luontokohteita ja peltoa, jota on tarkoitus metsittää. Mikkolainen ennustaa Tähtisten metsätilalle valoisaa tulevaisuutta.
“Heillä on eri kasvuvaiheissa olevaa puustoa, mikä on metsätaloudellisesti ajateltuna ihanteellista. Kun joka vuodelle on luvassa hakkuita ja hoitotöitä, puutulot ja hoitomenot saadaan tasapainoon.”
YHTEISTYÖ UPM:n kanssa alkoi loppukesästä 2024. Tähtiset ja Mikkolainen lähtivät yhdessä metsäkävelylle, katsastivat kaikki metsäalueet ja pohtivat samalla metsäsuunnitelmaa.
Mikkolainen vastasi Tähtisten kysymyksiin, avasi puun kasvun perusteita ja perusteli, millaisia metsänhoitotöitä kussakin metsässä kannattaisi missäkin vaiheessa harkita.
Metsäsuunnitelmaan on nyt merkitty pieniä osioita, kuten lehdon kaltainen alue ja rehevä korpi, joille ei tehdä Tähtisten päätöksellä metsänhoitotoimia.
”Niillä alueilla osa puustosta on vanhaa ja lahonnutta, mikä on tärkeää erilaisille eliöille. Ne saavat jäädä sellaiseksi kuin ne ovat”, Tinja Tähtinen sanoo.
Hän pyrkii huomioimaan metsänhoidossa monimuotoisuuden.
Tähtinen katsoo metsää nyt monipuolisemmasta näkökulmasta kuin lapsuudessaan, jolloin hän vietti metsässä aikaa perheensä kanssa marjastamalla ja ulkoilemalla.
“Siitäkin minulla on paljon opittavaa.”
Suunnittelukierroksella seurue löysi myös kantarellipaikan, jota Tähtiset eivät olleet metsässä aiemmin huomanneet. Tähtinen laittoi paikan muistiin syksyä varten. Hän kiittää UPM:n asiantuntevaa ja avuliasta palvelua.
”Olen huomannut, että metsäsuunnitelma selkeyttää metsänhoidon kokonaisuutta. Toivon, että vastaisuudessakin vastataan, neuvotaan ja annetaan rohkeasti vinkkejä myös sellaisista asioista, joita en itse hoksaa kysyä.”
METSÄSUUNNITELMAA ryhdyttiin toteuttamaan saman tien. Ensimmäiset puukaupat tehtiin maaliskuussa, ja kesällä aloitettiin jo hakkuut. Taimia istutetaan ensi keväänä. Tähtinen aikoo osallistua itsekin metsänhoitotöihin.
Toivon, että poika tottuisi metsässä kulkemiseen ja oppisi viihtymään siellä yhtä hyvin kuin minä.”
Tinja Tähtinen
METSÄSSÄ
”Olisi lisäksi ihanaa oppia käyttämään raivaussahaa.”
Aivan kuten muutkin metsänomistajuuteen liittyvät seikat, myös metsätalous on Tähtiselle uutta.
“Minua kiinnostaa se, että metsästä voi saada jatkuvaa tuottoa huolellisen metsänhoidon kautta, metsän ehdoilla.”
Tähtinen on sosiaalisen median vaikuttaja. Matkalla sataan -Instagram-tilillään hän käsittelee talousasioita, kuten säästämistä ja sijoit-
Tinja Tähtisen arvot
1 JATKUVUUS. ”Olemme etuoikeutettuja, sillä omistamme metsää. Toivon, että saisimme sen kasvamaan terveenä, jotta se siirtyisi hyvässä kunnossa seuraavalle sukupolvelle.”
2 JUURET. ”Olen tykännyt patikoida ja marjastaa lapsesta asti. Metsän kautta voin säilyttää yhteyden juuriini ja kotiseutuni maisemiin.”
3 VAIKUTTAMINEN ”Vaikuttajana haluan kertoa ruohonjuuritason talousasioista. Tulevaisuudessa voisin käsitellä taloutta myös metsänomistajan näkökulmasta.”
tamista. Tulevaisuudessa hän saattaa tehdä someen sisältöjä myös metsänomistamisesta ja -hoidosta.
Metsäala kiinnostaa Tähtistä monelta kantilta.
”Metsänhoidon aloittaminen on ollut todella innostavaa, ja olen jo jotain oppinutkin. Jos nyt lähtisin kouluttautumaan uudelleen, saattaisin hyvinkin mennä opiskelemaan metsäalaa.”
TINJA Tähtinen pitää metsissään erityisesti kallioista ja niiltä avautuvasta järvimaisemasta. Siellä Tähtinen on soudellut ja suppaillut. Ehkä rannan tuntumaan voisi joskus rakentaa pienen mökin, hän haaveilee.
Metsien tunnelma rauhoittaa häntä.
”Lempipaikkojani ovat vanhat, hieman avarammat metsät. Ne ovat kauniita, ja käyn mielelläni niissä kävelemässä.”
Tänään metsäkävelyllä ovat mukana myös Tähtisen puoliso Miikka Tuomaala sekä pariskunnan vastasyntynyt lapsi. Muutaman viikon ikäinen vauva on ensimmäistä kertaa metsässä. Hän vetelee sikeitä turvakaukalossa harson suojissa, sillä hyttyset ovat kiinnostuneita puiden lomassa liikkuvista ihmisistä.
”Toivon, että poika tottuisi metsässä kulkemiseen ja oppisi viihtymään täällä yhtä hyvin kuin minä – lapsesta asti. Haluaisin myös, että voisimme myöhemmin hoitaa metsää yhdessä. Suvun metsät ovat tulevaisuudessa myös hänen metsiään.”
Tähtinen nostaa pikkuisen syliinsä. Taivaalta satelee muutama pisara vettä. On aika päättää perheen ensimmäinen yhteinen metsäretki.
Tinja Tähtisen vastasyntynyt lapsi pääsi ensi kertaa mukaan metsäretkelle.
”Kun joka vuodelle on luvassa hakkuita ja hoitotöitä, puutulot ja hoitomenot saadaan tasapainoon.”
Juha Mikkolainen Metsäasiakasvastaava, UPM upmmetsa.fi/ ota-yhteytta
KANTARELLIPIIRAKAT
10 kpl
• 1 pkt (500 g) voi- tai lehtitaikinalevyjä
• 1 kananmuna voiteluun
• 1 dl siemensekoitusta
• 150 g ranskankermaa
• 1 + 1 dl juustoraastetta (esim. västerbotten tai parmesaani)
TÄYTE
• 250 g kantarelleja
• 1 pieni sipuli
• 1 valkosipulinkynsi
• 1 pieni kesäkurpitsa (200 g)
• 125 g kirsikkatomaatteja
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl timjamia hienonnettuna
• ½ tl mustapippuria
• ½ tl suolaa
• (tuoretta timjamia, chilihiutaleita ja hunajaa)
OHJE
→ Ota taikinalevyt sulamaan uunipellille leivinpaperin päälle. Leikkaa levyt kahtia ja paina levyjen reunoihin viillot 1 cm:n päähän reunasta, ei pohjaan asti. Voitele pohjien reunat munalla ja ripottele siemensekoitusta pinnalle.
→ Sekoita ranskankerma ja 1 dl juustoraastetta kulhossa.
→ Puhdista kantarellit ja revi isot sienet pienemmiksi. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi. Leikkaa kesäkurpitsa veitsellä tai mandoliinilla ohuiksi viipaleiksi ja halkaise tomaatit puoliksi.
→ Paista sieniä kuumalla pannulla ilman rasvaa muutama minuutti. Lisää öljy, sipulit ja kesäkurpitsa. Paista noin 3 minuuttia käännellen. Mausta seos timjamilla, mustapippurilla ja suolalla. Lisää tomaatit ja siirrä pannu sivuun.
→ Levitä ranskankermajuustoseos taikinalevyjen pohjalle. Lusikoi päälle sienikasvisseos. Ripottele pinnalle loput juustoraasteesta (1 dl).
→ Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 20 minuuttia. Viimeistele timjamilla ja halutessasi chilihunajalla.
Herkkupalat sienistä
Helpot kantarellipiirakat valmistuvat nopeasti valmistaikinasta ja maistuvat vaikka iltapalana.
KUVA KRISTIINA KURRONEN | TEKSTI ANNIKA ELOMAA
Mitä pidit uudenlaisesta jutusta? Anna palautetta!
❶ Sienet sisältävät paljon vettä. Kypsennettäessä ne kannattaa ensin kuumentaa pannulla tai kattilassa ilman rasvaa, jotta neste haihtuu. Lisää sen jälkeen voita tai öljyä ja paista sienet maukkaiksi.
❷ Kuivattuna sienten maku tiivistyy. Liota kuivattuja sieniä vedessä ennen käyttöä. Liotusveden voi käyttää esimerkiksi risoton, keiton tai kastikkeen liemeksi. Voit myös murustella pienen määrän kuivattuja sieniä esimerkiksi keittoon tai pataan.
Viimeistele sienipiirakat lämpimällä chilihunajalla: Lämmitä ½ dl hunajaa kattilassa tai mikrossa ja lisää ½ tl kuivattuja chilihiutaleita. Valuta chilihunajaa piirakoiden päälle. Hot honey eli chilillä maustettu hunaja tuo makeutta ja pientä tulisuutta piirakoiden makuun.
❸ Yhdistä rohkeasti eri sienilajeja samaan ruokaan, esimerkiksi kastikkeeseen tai keittoon. Mausta tulee moniulotteisempi, kun erimakuiset sienet antavat ruokaan omat arominsa.
Varjele taimia eläimiltä
Jos eläintuhojen riski on suuri, taimien suojaaminen on tärkeää.
TEKSTI JA KUVAT JUSSI ESKOLA
1. Puulajin valinta
Taimia istutettaessa on tärkeää tiedostaa eläin- ja hallatuhojen riskit. Runsas hirvikanta on ohjannut metsän yksipuoliseen rakenteeseen, kun kuusta istutetaan usein eniten.
Kuusi kestää sorkkaeläinten syömistä parhaiten ja on siten varmin istutettava. Lehtipuista tammi kestää hirvituhoja paremmin kuin koivu ja pysyy elossa, vaikka sen latvat syödäänkin.
Tuottoisa rauduskoivu kasvaa nopeasti. Se tuo metsään monimuotoisuutta ja parantaa maaperää, sillä lehtikarike vähentää happamuutta.
Metsässä tulisi viljellä monipuolisesti eri puulajeja. Se auttaa varautumaan myös ilmastonmuutokseen.
2. Suojaaminen
Taimien suojaustarve jatkuu melko pitkään. Jalostettu rauduskoivu singahtaa parhailla kasvupaikoilla melkein metrin korkeuteen yhdessä kesässä. Hirvi yltää syömään taimia noin kahden metrin korkeudesta, talvisin lumen päältä korkeammaltakin.
Taimet voi suojata ensimmäisinä vuosina niiden kokoon nähden sopivilla suojaputkilla. Niiden on oltava riittävän vahvoja, jotta ne torjuvat jänikset, mutta ne eivät saa puristaa kasvavan taimen tyveä. Jos näin käy, putket täytyy poistaa.
3. Karkotteet
Markkinoilla on vain yksi puuntaimille soveltuva karkoteaine. Se on tehty pahalta haisevasta lampaanrasvasta. Rasvan haistaessaan hirvi luulee, että alueella on ihmisiä tai muita eläimiä. Aine myös maistuu pahalle.
Hirviä on paljon, samoin kauriita ja peuroja. Tuhoja vastaan taisteleminen onkin tarpeen monessa kohteessa. Kannattaa kuitenkin nähdä vaivaa, jotta saa kasvatettua sopivaa puulajia sopivalla kasvupaikalla.
Katso video taimien suojaamisesta qr-koodin avulla:
”Olen erikoistunut tuhoihin, joten pääsen harvemmin ihailemaan onnistuneita kohteita. Kyllähän se lämmittää mieltä, kun näkee taimikoita, jotka ovat saaneet kasvaa rauhassa eläimiltä”, sanoo metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri.
3 × suojaa taimet
Taimia ei kannata istuttaa pienelle alueelle korpeen ja jättää ne suojaamatta; hirvet löytävät ne helposti.
Rauduskoivun ja männyn taimet pitäisi suojata siihen asti, että ne ovat hirven ulottumattomissa.
Karkote laimenee taimen kasvaessa. Esimerkiksi tammen käsittely kannattaa tehdä kaksi kertaa kesässä.
10 x näin saat metsäsi tuottamaan
Metsä on vakaa sijoituskohde, mutta tuotot riippuvat monesta tekijästä, kuten hakkuista, verotuksesta ja metsänhoidosta. UPM Metsän asiantuntijat
Matti Turkama ja Jaakko Lehtinen kertovat, miten metsästä saa parhaan tuoton.
KUVAT NINA BÄCK | TEKSTI JOUKO VUORELA
1. Miten puun myynti vaikuttaa metsänomistajan talouteen?
Vaikutus riippuu metsälle tehtävästä toimenpiteestä. Kasvatushakkuu, kuten ensiharvennus tai muu harvennus, tuo metsänomistajalle lähinnä positiivista kassavirtaa, joskin vähemmän kuin päätehakkuu eli uudistushakkuu.
Päätehakkuuta seuraa metsän uudistamisvelvoite, joten metsänomistajan on hyvä varata osa puunmyyntituloista sitä varten. Uudistushakkuusta ja metsän uudistamisesta kannattaa pyytää tarjous samaan aikaan.
Metsätilan koolla on merkitystä. Pienillä tiloilla on vähemmän myytävää eikä hakkuita ole yhtä helppo hajauttaa ajallisesti kuin suuremmilla tiloilla, jotka saavat hajauttamisen takia kassavirtaa tasaisemmin.
Kerralla kannattaa käsitellä vähintään muutaman hehtaarin kokoinen kuvio, jolloin puun saa helpommin kaupaksi.
Tässä pelkistetyt esimerkit puukauppatuloista kuvitteellisilla puunhinnoilla havupuuvaltaisen metsikön eri toimenpiteissä. Puun kantohinta riippuu kohteen ominaisuuksista (katso kohta 3).
ENSIHARVENNUS :
• Hakkuukertymä: 40 m³/ha, kaikki kuitupuuta
• Puun keskihinta: 25 €/m³
• Puukauppatulo: 1 000 €/ha
MUU HARVENNUS:
• Hakkuukertymä: 60 m³/ha, josta 25 % tukkia
• Puun keskihinta: 40 €/m³
• Puukauppatulo: 2 400 €/ha
PÄÄTEHAKKUU:
• Hakkuukertymä: 250 m³/ha, josta 70 % tukkia
• Puun keskihinta: 64 €/m³
• Puukauppatulo: 16 000 €/ha
• Uudistamiskustannus: 500–2 000 €/ha
2. Miten metsänomistaja voi vaikuttaa metsänsä tuottoon?
Metsikön kasvupaikka sekä maaperän ravinteisuus ja ominaisuudet määrittävät, mitä siellä kannattaa kasvattaa. Kasvatettava puulaji ja kasvatusmenetelmä kannattaa valita kohteen olosuhteiden perusteella. Silloin työmäärä, riski ja tuotto ovat mahdollisimman hyvin tasapainossa.
Hyvällä metsänhoidolla metsänomistaja saa kasvatettua järeitä ja laadukkaita puita. Metsän tuoton kannalta on tärkeää, että puulaji ja metsän perustamismenetelmä soveltuvat kasvupaikalle ja varhaishoito tehdään oikeaan aikaan. Jalostetuista siemenistä kasvatetut taimet lisäävät puun määrää.
Maanmuokkaus edistää taimien kasvua, suojaa niitä tuholaisilta ja lyhentää yhdessä hyvän taimiaineksen kanssa metsän kiertoaikaa, mikä lisää tuottoa. Ensimmäisessä kaupallisessa hakkuussa nähdään, miten metsikön varhaishoidossa on onnistuttu.
Toisen harvennuksen jälkeen laadukas havupuuvaltainen metsikkö kannattaa lannoittaa, koska se lisää kasvua ja puuston tukkiosuutta. UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa keskusteleminen auttaa valitsemaan oikeat kasvatusmallit ja toimenpiteet metsän tuoton maksimoiseksi.
Kattava ja hyväkuntoinen tieverkosto alentaa korjuu- ja kuljetuskustannuksia, mikä lisää metsikön kaupallista kiinnostavuutta. Se myös helpottaa metsänhoitoa ja metsikön tilan tarkastelemista.
Kaikki metsätalouden
tulonhankkimista varten
tehdyt ostot voi vähentää metsäverotuksessa.
3. Mikä vaikuttaa puun hintaan?
Puun hintaan vaikuttavat esimerkiksi
· hakkuutapa (onko kyseessä ensiharvennus, kasvatusharvennus vai uudistushakkuu?)
· puulaji
· puuston järeys ja laatu
· se, millaista tavaraa puusta voi valmistaa
· hakattavan alueen koko
· se, voiko metsänhakkuita tehdä vain jäätyneen maan aikana vai koska tahansa
· teiden kunto (voiko metsäautotiellä liikennöidä puutavara-autolla milloin tahansa vai ainoastaan tietyissä olosuhteissa? Entä täytyykö tietä parantaa ennen liikennöintiä?).
Ensimmäisessä kaupallisessa hakkuussa näkyy yleensä metsikön hoitohistoria. Hyvällä hoidolla puusto on järeämpää ja houkuttelevampaa puun ostajalle. Tällöin puukauppa on myös metsänomistajalle tuottavampi.
4. Minkälaisia veroja metsään liittyy?
Kun ostaa metsätilan, kaupasta pitää maksaa varainsiirtovero. Se on 3 % kauppahinnasta.
Kun tekee puukaupan, siitä täytyy maksaa pääomatuloveroa. Veron suuruus on 30 %, kun pääomatuloa on enintään 30 000 € vuodessa, ja 34 % sen ylittävältä osalta.
Jos metsänomistajalla ei ole erillistä verokorttia puunmyyntituloa varten, puun ostaja tekee kauppahinnasta kaavamaisen ennakkopidätyksen. Pystykaupassa se on 19 % ja hankintakaupassa 13 %. Verohallinto tarkistaa veron määrän metsäveroilmoituksen tiedoista.
Jos puukauppatulot ylittävät vuoden aikana 20 000 €, metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen. Puukaupassa arvonlisävero on 25,5 %. Metsänomistajan pitää maksaa puun ostajalta saamansa arvonlisävero verohallintoon. Siksi se on hyvä pitää erillään muusta puukauppatulosta. Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja saa hakea verohallinnosta palautuksina kaikkien maksamiensa metsätalouden ostojen arvonlisäverot. Usein metsänomistajalle on kannattavaa hakeutua vapaaehtoisesti arvolisäverovelvolliseksi, vaikka 20 000 euron myyntiraja ei täyttyisikään.
ESIMERKKEJÄ VEROISTA:
• Jos metsätilan kauppahinta on 100 000 €, varainsiirtovero on 3 000 €.
• Jos metsänomistaja saa 50 000 € bruttomyyntituloa metsästään, veron määrä on 0,30 x 30 000 € + 0,34 x 20 000 € eli 15 800 €.
• Puun ostaja maksaa sen päälle arvonlisäveron: 0,255 x 50 000 € eli 12 750 €. Puun myyjä tilittää rahat verottajalle.
Veroesimerkit eivät välttämättä kata metsäverotusta kokonaisuudessaan. Voit tutustua aiheeseen tarkemmin verohallinnon verkkosivuilla: vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa.
5. Millaisia vähennyksiä metsäverotuksessa voi tehdä?
Kaikki metsätalouden tulonhankkimista varten tehdyt ostot voi vähentää metsäverotuksessa. Yksi merkittävimmistä vähennyksistä on metsävähennys.
Metsäkiinteistön vastikkeellinen hankinta eli se, kun metsäkiinteistö on hankittu maksua vastaan, tuo ostajan käyttöön metsävähennysoikeuden. Siihen lasketaan 60 % kiinteistön hankintamenoista, joihin kuuluvat kauppahinnan lisäksi muutkin kustannukset, kuten kauppakirja- ja lainhuudatuskulut sekä varainsiirtovero. Metsävähennystä voi käyttää pienentämään pääomatuloveroa puukaupassa.
Jos metsän hankintamenot ovat olleet yhteensä 100 000 €, metsänomistajan metsävähennyspohja on 0,60 x 100 000 € eli 60 000 €. Metsävähennystä voi tehdä verovuoden aikana enintään 60 % metsätalouden tulosta.
Jos metsävähennysoikeuden tuoneesta metsäkiinteistöstä on saanut vuoden aikana 50 000 € puunmyyntituloa, siitä voi tehdä enintään 30 000 euron metsävähennyksen. Silloin metsänomistajan tulee maksaa pääomatuloveroa vain 20 000 eurosta.
Metsävähennystä voi käyttää niin kauan kuin koko metsävähennyspohja on kulutettu loppuun. Minimissään vähennyksen tulee olla 1 500 €.
Metsäverotuksessa voi vähentää useita metsätalouden menoja, kuten esimerkiksi
· metsänhoitotyöt (taimikonhoito, harvennukset ja ennakkoraivaukset)
· metsänparannustyöt (metsäteiden teko ja kunnostus)
· metsäsuunnitelman laatiminen
· matkakulut (tarkastukset, metsän hoitotoimenpiteet ja UPM:n asiakastapahtumat)
· metsävakuutusmaksut.
6. Mitä muita tulonlähteitä metsällä voi olla puun myynnin lisäksi?
Lisätuloja voi saada erilaisista vuokraja käyttöoikeussopimuksista, kuten
· uusiutuvan energian hankkeista, kuten tuuli- ja aurinkopuistoista.
Myös rauhoituspäätöksestä vapaaehtoisessa metsänsuojelussa voi saada korvauksen. Lisätietoa saa Metsäkeskuksesta ja ely-keskuksista.
Ennen kuin tekee sopimuksia metsän lisäkäytöstä, kannattaa huomioida niiden vaikutukset kiinteistön muulle käytölle. Esimerkiksi sähköjohtoalueille ei saa varastoida puuta. Tämä voi hankaloittaa puunkorjuuta ja aiheuttaa lisäkustannuksia, jos samalla menetetään ainoa varastointipaikka metsätilalle johtavan tien varressa.
Suojelualue voi vaikeuttaa jonkin muun metsäalueen käyttöä, jos se katkaisee kulkuyhteyden.
7. Miten yhteismetsistä saa tuottoa?
Yhteismetsä tarkoittaa metsän yhteisomistusta. Sitä hallinnoi osakaskunnan nimittämä hoitokunta tai toimitsija. Metsänomistaja voi liittää metsänsä tai osan siitä yhteismetsään ja saada yhteismetsän osuuksia. Kun liittäminen on vahvistettu, metsänomistaja ei ole enää liittämänsä alueen omistaja vaan yhteismetsän osakas.
Yhteismetsälain mukaan yhteismetsällä pitää olla sen hoitamista ohjaava metsäsuunnitelma. Ammattimaisesti hoidettu yhteismetsä antaa turvaa osakkaan metsäomaisuudelle.
Tavallisesti metsätilalle kertyy puunmyyntituloja harvakseltaan, mutta yhteismetsässä ylijäämää tulee osakkaille jaettavaksi yleensä säännöllisesti. Ylijäämä jaetaan osakkaiden kesken sen mukaan, miten suuren osuuden he omistavat yhteismetsästä. UPM on perustanut neljä maakunnallista UPM Yhteismetsää, joihin liittyminen on maksutonta. UPM Yhteismetsissä ylijäämää on jaettu vuosittain. Keskimääräiset vuosittaiset sijoitustuotot ovat:
· Itä-Suomen yhteismetsä 4,9 %
· Keski-Suomen yhteismetsä 4,8 %
· Länsi-Suomen yhteismetsä 4,6 %
· Pohjanmaan yhteismetsä 4,1 %
8. Mitä tukia metsänomistajille on tarjolla ja miten niitä voi hakea?
Yksityinen metsänomistaja voi hakea Metsäkeskuksesta metka-tukea metsän- ja luonnonhoidon töihin, metsäteihin ja metsän määräaikaiseen suojeluun. Haettavia tukia ovat
· taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki
· terveyslannoituksen tuki
· metsätietuki
· suometsän hoidon tuki
· kulotustuki
· ympäristötuki
· luonnonhoidon tuki.
Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea sekä terveyslannoituksen tukea voi hakea Metsään.fi-palvelussa tai lomakkeella (metsakeskus.fi/fi/ asiointi/lomakkeet). Muita tukia voi hakea samalla lomakkeella.
Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan vasta sen jälkeen, kun työt on tehty. Kaikista muista tuista täytyy tehdä Metsäkeskukselle hakemus ennen töiden aloittamista.
Luonnonhoitotöistä tulee laatia hakemuksen lisäksi etukäteen suunnitelma. UPM Kasvu -kumppaneille on tarjolla uusi UPM Luonnonhoitopalvelut -kokonaisuus, johon kuluu myös tukien hakeminen avaimet käteen -periaatteella.
9. Mitä tavanomaisia riskejä metsäsijoittamiseen liittyy ja miten niihin voi varautua?
Tuuli-, lumi-, palo- ja hyönteistuhot ovat yleisimmät riskit metsänomistuksessa. Niihin voi varautua metsävakuutuksella. Jos omassa metsässä sattuu metsäpalo, kohteeseen pitää järjestää jälkivartiointi, vaikka palo olisi saatu sammutettua. Se voi tulla kalliiksi ilman vakuutusta. Metsänomistaja voi vakuutusta hankkiessaan valita itselleen sopivimmat omavastuu- ja korvausmäärät.
Oikea-aikainen metsänhoito, kuten taimikonhoito ja harvennukset, pienentää metsätuhojen riskiä sekä vahvistaa metsän elinvoimaa ja tuhonkestoa. Puut ja juuret saavat kasvutilaa ja rungot kasvavat järeiksi.
Hyönteistuhojen riski kasvaa myös Suomessa, kun kesät muuttavat yhä kuumemmiksi ja kuivemmiksi. Tätäkin riskiä pienentää oikea-aikainen metsänhoito, sillä se tekee puista kes-
tävämpiä. Sekametsä kestää hyönteistuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsä. UPM:n tavoite on, että lehtipuuosuus olisi sen omissa metsissä 20 %.
10. Minkälainen sijoitus metsä on?
Metsää pidetään yleisesti vähäriskisenä sijoitusmuotona, joka on melko hyvin suojassa inflaation vaikutuksilta. Tuotto on maltillista mutta vakaata, koska se muodostuu metsän kasvusta. Tuoton suuruuteen voi vaikuttaa oikea-aikaisella metsänhoidolla.
Sijoituskohteena metsä on ennustettava. Suomessa on käytössä erinomaiset puuston kasvumallit, joilla voi mallintaa metsiköiden kasvua helposti 10 vuotta eteenpäin. Niiden avulla saadaan selville puuston kasvunopeus, jonka perusteella voidaan mallintaa hakkuiden ja metsätalouden toimenpiteiden sopivia ajankohtia.
Tämän pohjalta on mahdollista ennustaa metsäsijoituksen tulevaa kassavirtaa sekä metsän arvon kehittymistä. Mallinnuksessa muuttuvana tekijänä on puun hinta, mikä voi tuoda vaihtelua myös kassavirtaan.
Metsänomistajalle on Suomessa toimivat kanavat metsäkiinteistön myymiseen. Metsätiloilla on ollut viime aikoina hyvä kysyntä. Markkinahintaan ja kiinnostavuuteen vaikuttavat kuitenkin kysynnän lisäksi monet tekijät, kuten sijainti ja metsätilan ominaisuudet.
Asiantuntijoina UPM Metsän avainasiakaspäällikkö Matti Turkama ja käyttökokemuspäällikkö Jaakko Lehtinen.
Sijoituksena metsä on melko hyvin suojassa inflaation vaikutuksilta.
Vaikka puukaupan maailmanmarkkinoita on vaikea ennustaa, metsänhoitotyöt on syytä tehdä ajallaan.
”Tasainen aktiivisuus on toimiva taktiikka”
Turbulenssi puumarkkinoilla jatkuu. Metsänomistajan kannattaa kuitenkin katsoa asioita pitkällä aikavälillä.
KUVA UPM | TEKSTI ARMI KAUPPILA
MAAILMAN taloustilanne on ollut epävakaa jo jonkin aikaa. Lopputuotemarkkinoiden heikko tilanne sekä puun korkea hinta ovat haastaneet suomalaisia metsäteollisuuden toimijoita.
Nämä haasteet ovat johtaneet erilaisiin toimenpiteisiin kannattavuuden turvaamiseksi, kuten tuotannon rajoituksiin ja kustannussäästöohjelmiin. Näin myös UPM:llä.
”En näe tilannetta kuitenkaan toivottamana. Tällaiset ajat pakottavat kehittymään ja löytämään entistä tehokkaampia ja tuottavampia tapoja toimia”, sanoo UPM Metsän yksityispuukaupan johtaja Maarit Sallinen
Tullit sekoittavat markkinoita
Puukauppa kävi alkukesän ajan vilkkaana mutta rauhoittui lomakaudeksi,
kuten aiempinakin vuosina. Nyt kauppa on jälleen heräilemässä.
Viime talvi oli leuto, joten jonkin verran korjuita on jäänyt tehtäväksi tulevalle talvelle. Talvikohteiden kysyntä on siis maltillista.
Metsäteollisuuden lopputuotemarkkinoilla tilanne ei ole kohentunut. Tullit ja niiden uhka sekoittavat markkinoita edelleen. Tilanne on haastava niin suomalaiselle kuin pohjoismaalaiselle metsäteollisuudelle.
”Epävarmuus vaikeuttaa myös loppuvuoden näkymien ennustamista.”
Sahatavaran ja sellun markkinahinnat ovat edelleen alhaiset, eikä näköpiirissä ole kirkastumista.
Esimerkiksi vanerituotteiden markkinoilla on ollut myönteistä kehi
34,5
milj. m3
Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityismetsissä viikon 31 loppuun mennessä
Lähde:
Metsäteollisuus ry ja Luke
Maarit Sallinen Yksityispuukaupan johtaja, UPM Metsä
tystä. Graafisten paperien kysyntä on puolestaan ollut heikkoa, ja hinnat ovat laskussa.
Yhdysvalloissa kauppasuhteiden epävarmuus on heikentänyt asiakaskysyntää, ja erikoispaperien, kuten
Tällaiset ajat pakottavat kehittymään ja löytämään entistä tehokkaampia tapoja toimia.
Puukauppa Suomessa 2022–2025 Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä. Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.
Lähde: Metsäteollisuus ry ja Luke 1 5 15 10 25
2023 2025 2022 2023
Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityismetsistä Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä. Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.
tarra ja pakkauspaperien, markkinan kasvu on hidastunut. Hienopaperien kysyntä on ollut vaisua myös Kiinassa.
Pitkän tähtäimen suunnittelua
Metsänomistajan kannattaa katsoa asioita pitkällä aikavälillä. Metsänhoitotöitä ja hakkuita on syytä suunnitella metsän hyvän kehityksen ja siten hakkuutulojen varmistamiseksi.
Taimikonhoitotyöt ja harvennukset kannattaa toteuttaa ajallaan suhdanteista riippumatta, jotta hakkuumahdollisuuksia on tulevinakin vuosina.
Uudistushakkuidenkaan kanssa ei kannata viivytellä, jotta kasvu ei taannu eivätkä metsätuhot aiheuta harmia tai tulonmenetyksiä.
”Pitkällä aikavälillä tasainen aktiivisuus on mielestäni metsänomistajalle toimiva taktiikka.”
Uusi puukauppapalvelu
Nyt on hyvä hetki kääntää katseet syksyllä tehtäviin toimenpiteisiin omassa metsässä. Metsänhoitotöistä kannattaa sopia metsäasiakasvastaavan kanssa puukaupan yhteydessä.
Pilotoimme myös vuoden loppuun asti uudenlaista UPM Tuohi puukauppapalvelua. Se tarjoaa metsänomistajalle ilmaiseksi konkreettisia keinoja lisätä metsätilojen monimuotoisuutta ja ilmastokestävyyttä.
Palvelua kokeillaan Hämeenlinnan, Jämsän ja Pietarsaaren metsäasiakasyksiköiden alueilla. Puukaupasta saa 300 euron etusetelin, jolla voi ostaa UPM:ltä metsänhoitotöitä.
Lisätietoa UPM Tuohesta ja muista palveluistamme kannattaa kysyä omalta metsäasiakasvastaavalta.
RUSKOMÄNTYPISTIÄINEN
• pistiäisen toukat syövät männyn edellisvuosien neulaset ja jättävät puuhun vain viimeisenä vuonna kasvaneet neulaset
• toukat ovat harmaanvihreitä ja tummap äisiä, ja niitä esiintyy usein joukkoina männyn oksilla
• voi lisääntyä nopeasti ja aiheuttaa laajoja, yhtenäisiä tuhoalueita
• puut, jotka menettävät neulasensa monena vuonna peräkkäin, voivat heiketä ja altistua tuholaisille, kuten ytimennävertäjille
Torjunta
• neulasensa menettäneitä mäntyjä ei pidä kaataa
• torjuntaa ei tarvita, sillä kun ruskomäntypistiäisen kanta kasvaa riittävän suureksi, populaatiossa alkaa levitä virustauti, joka lopulta romahduttaa kannan
TUKKIMIEHENTÄI
• kovakuoriainen
• viihtyy hakkuuaukioilla
• syö taimen tyvestä kuorta, jolloin taimi ruskettuu ja kuivuu
Torjunta
• maanmuokkaus ja mätästys suojaavat taimia. Tukkimiehentäi välttelee taimia, joiden ympärillä on puhdasta kivennäismaapintaa.
Näin tunnistat metsiemme tuholaiset
Kirjanpainaja, juurikääpä, ruskomäntypistiäinen, hirvi ja tukkimiehentäi ovat Suomen metsien viheliäisimmät tuholaiset.
KUVA NINA BÄCK | TEKSTI JOUKO VUORELA
KIRJANPAINAJA
• kaarnakuoriainen, joka lähettää tiedustelijoita etsimään tuulenkaatoja tai muuten heikentyneitä kuusia, joihin iskeytyä
• yhteen puuhun hyökkää tuhansia kirjanpainajia
• kaivautuu kaarnan alle nilakerrokseen ja tekee sinne käytäviä
• pienet reiät, hieno, ruskea puru ja pihkakokkareet rungolla voivat olla varhaisia merkkejä iskeytymisestä
• käytäväverkosto katkaisee veden ja ravinteiden kulun johtosolukossa, mikä johtaa puun kuolemaan
• tuo mukanaan sinistäjäsieniä, jotka tukkivat johtosolukon vielä tehokkaammin
• toistuva syöminen tappaa taimia ja aiheuttaa niiden latvojen epämuodostumia
Torjunta
• taimia voi suojata hirvikarkotteella
• männyn taimikoista kannattaa poistaa pitkät lehtipuut, jotka houkuttelevat hirviä paikalle
• mäntyä ja rauduskoivua voi yrittää kasvattaa asutuksen lähellä tai avoimilla paikoilla teiden varsilla, joissa hirviä liikkuu vähemmän kuin umpimetsässä
• voi aiheuttaa kuusien massakuolemia
Torjunta
• tuulenkaadot ja muut heikentyneet kuuset pitää korjata metsästä mahdollisimman nopeasti
• kuusia ei pidä kasvattaa karuilla kankailla, joissa kuivuus heikentää niiden puolustuskykyä kirjanpainajaa vastaan
HIRVI
• syö nuorten puiden versoja, neulasia, oksia ja kuorta, mikä hidastaa taimien kasvua ja voi johtaa niiden kuolemaan
• hankaa sarviaan kuorta vasten ja kaluaa sitä hampaillaan, jolloin kuori vaurioituu
JUURIKÄÄPÄ
• lahottajasieni, jota voi esiintyä sekä kuusissa että männyissä
• tarttuu yleensä kantoon tai juuren haavakohtaan, josta se leviää juuristoon ja runkoon
• paksuntaa rungon tyviosaa
• aiheuttaa varttuneessa puustossa tuulenkaatoja usean puun ryhmissä
• kuollut katajisto voi olla merkki männynjuurikäävästä
Torjunta
• kantojen pinnat pitää käsitellä torjunta-aineella heti kaadon jälkeen: urealiuos muuttaa kannon voimakkaan emäksiseksi ja estää sienen kasvun, ja harmaaorvakan itiöt estävät juurikääpää leviämästä
• jos männikkö on männynjuurikäävän saastuttama, sinne täytyy seuraavaksi kasvattaa rauduskoivua, ei kuusta eikä mäntyä
Asiantuntijana toimi UPM:n metsänhoidon kehitysp äällikkö Heli Viiri.
1. Mitä yhteismetsä tarkoittaa?
Voit liittää joko osan metsistäsi tai kaikki metsäsi yhteismetsään, jolloin saat metsäsi arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Sinusta tulee tällöin yhteismetsän osakas.
Tämän jälkeen sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin antaa ammattilaisten huolehtia metsänhoidosta, hakkuista, puukaupasta, veroasioista ja vakuutuksista.
Yhteismetsässä saat parhaan tuoton puustasi. Osakkaat saavat joka vuosi tuloa, jonka verot yhteismetsä hoitaa. Ylijäämä on osakkaille verotonta.
Sijoitustuoton keskiarvo on noin 4–5 prosenttia koko toiminnan ajalta, joten yhteismetsäosuudet ovat haluttua kauppatavaraa.
2. Miten yhteismetsään voi liittyä?
Voit tilata alustavan tuottolaskelman maksutta ilman sitoumuksia. Tämän jälkeen voit halutessasi tehdä liittymissopimuksen. Maastoinventoinnin ja laskennan jälkeen allekirjoitetaan lopullinen maanmittaustoimitus, jonka kulut maksaa valtio. Muista kuluista vastaa yhteismetsä.
Metsänomistaja voi purkaa sopimuksen ennen maanmittaustoimituksen hakemista, mutta tällöin hän maksaa puustoinventoinnin ja laskennan kustannukset itse.
Jos sopimusta ei peruta, osakkuus alkaa, kun maanmittaustoimitus on rekisteröity.
3. Miten metsää hoidetaan? Metsänhoitotoimenpiteet ajoitetaan niin, että puu kasvaa mahdollisimman nopeasti arvokkaaksi myyntipuuksi. Taimikonhoito tehdään ajallaan ja metsän monimuotoisuudesta pidetään huolta. Yhteismetsien hoidossa hyödynnetään UPM:n tutkimustuloksia. Metsiä hoitavat ammattilaiset, ja työn jälkeä valvotaan. Kasvupaikan olosuhteet huomioidaan tarkasti. Metsän uudistamisessa käytetään laadukkaita, kotimaisia taimia ja siemeniä. Yhteismetsä on FSC®-sertifioitu*, joten metsänhoito on vastuullista. Hakkuusuunnitelma optimoidaan vuosittain. Harvennushakkuut nopeuttavat arvokkaan tukkipuun kasvua ja pitävät puuston elinvoimaisena.
UPM Kumppanuussopimus takaa puulle myyntitakuun ja hintatakuun. Puusta maksetaan kilpailukykyinen hinta kaikissa markkinatilanteissa, ja puukauppabonuksia voi käyttää metsänhoitotöihin.
Kysymyksiin vastasi UPM Metsän avainasiakaspäällikkö, UPM Yhteismetsien puheenjohtaja Seppo Vesalainen. Lue lisää: upmyhteismetsa.fi.
Yhteismetsä on huoleton valinta
Yhteismetsään liittyminen on moderni tapa omistaa metsää. Sen etuja ovat paras metsän kasvutuotto, säännöllinen metsätulo ja sijoituksen vaivattomuus.
KUVA
JA TEKSTI UPM
Aluksi taimitarhan toiminta oli pientä, mutta nyt tarhalla voi olla yhtä aikaa hoidettavana lähes 35 miljoonaa taimea.
TAIMITARHA
Katso taimitarhan juhlavuosivideo qr-koodin avulla:
Joroisten taimitarha täyttää 45 vuotta
Tuottava ja terve metsä on ollut taimitarhan työn lähtökohta alusta asti, vaikka moni asia on muuttunut vuosikymmenten saatossa. KUVA
JOROISTEN taimitarhan historia juontaa juurensa 1980-luvun alkuun. Tarha perustettiin takaamaan laadukas metsänviljelymateriaali yhtiön omiin metsiin.
Alussa toiminta oli pientä, mutta tänä päivänä metsiin istutetaan vuosittain noin 20 miljoonaa Joroisissa kasvatettua taimea. Osa taimista on puolitoistavuotisia, joten tarhalla voi olla yhtä aikaa hoidettavana lähes 35 miljoonaa puunalkua.
Tuotantomäärät nousivat merkittävästi parikymmentä vuotta sitten, kun tarhalla siirryttiin paljasjuuritaimista paakkutaimiin ja kohokasvatukseen. Sen jälkeen tuotantokapasiteetti on kasvanut entisestään.
Ihmiskättä tullaan tarvitsemaan aina
Alkuvuosien työ oli fyysisesti raskasta. Nyt jokaisessa vaiheessa käytetään apuna koneita.
”Kylvössä kylvökoneita, kitkennässä kitkentäryömijöitä, siirroissa taajamatraktoreita, kastelussa ramppeja ja pakkauksessa pakkuukoneita”, kertoo taimitarhapäällikkö Nina Mustonen. Käsin tehtävää työtä on silti yhä paljon. Mustosen mukaan ihmiskättä
tullaan tarvitsemaan aina, mutta raskaimpia ja yksitoikkoisimpia työvaiheita pyritään automatisoimaan.
Taimitarhan ensimmäisinä vuosikymmeninä tuotettiin eniten männyntaimia, mutta nyt kuusi on noussut ykköseksi. Sen jälkeen tulevat mänty ja koivu.
Lisäksi Joroisissa kasvatetaan tervalepän ja tammen taimia ja kokeillaan myös uusien lehtipuulajien, kuten vaahteran ja metsälehmuksen, kasvattamista.
Yhä parempia taimia datan avulla
Joroisten taimitarha on ainoa metsäteollisuusyrityksen omistama taimitarha Suomessa. Kasvatuksessa käytetään vain jalostettuja, kotimaisia siemeniä.
Metsänomistaja ei tilaa taimia suoraan tarhalta, vaan tilaus tehdään metsäasiakasvastaavien kautta. He varautuvat taimitilauksiin noin vuotta aikaisemmin.
”Niin pitkään taimien kasvatuksessa vähintään kestää”, Mustonen sanoo.
Osa taimista pakastetaan syksyllä, jotta ne ovat heti keväällä valmiita istutettaviksi lopulliseen kasvupaikkaansa.
Pakastaminen on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Tällä hetkellä suurin osa istutusvalmiista taimista pakastetaan talveksi. Näin tarha pystyy vastaamaan kevään ruuhkahuippuun ja taimien talvituhojen riski pienenee.
”Pystymme tuottamaan taimitarhalla jatkuvasti entistä laadukkaampia taimia, kun keräämme dataa, johon perustamme päätöksemme”, Mustonen sanoo.
Kumppaneiden asiakastyytyväisyys kasvussa
UPM Kasvu -kumppaneidemme asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. He ovat erittäin halukkaita suosittelemaan palveluitamme myös muille.
Tämä käy ilmi kumppaniasiakkaidemme jatkuvaan asiakaspalautekyselyyn tulleista vastauksista.
Tärkeimpänä kumppanuusetuna moni pitää palautteen perusteella yhteyshenkilöltään saamaansa palvelua. Asiakkaamme arvostavat omaa metsäasiakasvastaavaa, jonka puo-
”Yhteistyö UPM:n kanssa on sujunut hyvin jo kymmeniä vuosia.”
-HOPEA-KUMPPANI
”Bra och vänlig service. Fick förslag på vad som borde utföras på samma gång.”
-HOPEA-KUMPPANI
leen voi kääntyä kaikenlaisissa metsäomaisuuden hoitoon liittyvissä asioissa.
Olemme saaneet kumppaneidemme asiakaspalautteissa erityisen hyviä arvosanoja palvelun vaivattomuudesta eli asioinnin helppoudesta.
”Asiointi tutun UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa on ollut mutkatonta ja asiantuntevaa.”
-HOPEA-KUMPPANI
”Sovitut asiat on tehty ajallaan, ja tiedotus töiden etenemisestä on sujunut hyvin.”
-KULTA-KUMPPANI
Pyydämme asiakkailtamme palautetta asioinnin kaikista vaiheista: sopimuksen tekemisestä, puunkorjuusta ja metsänhoidosta. Analysoimme palautetta säännöllisesti, jotta tunnistamme hyviä toimintatapoja sekä asioita, joissa voimme parantaa. Palautteen perusteella olemme muun muassa parantaneet viestintää töiden toteutuksesta sekä lisänneet asiakastyön suunnitelmallisuutta.
”Asiantuntija otti yhteyttä ja ehdotti toimenpiteitä – tuli hyvä olo, että asiaa hoidetaan.”
-KASVU-KUMPPANI
UPM Kasvu -kumppanien suositteluindeksi (NPS) on kasvanut viime vuosina.
”Puukauppa ja hoitosopimukset hoituivat erityisen asiantuntevasti ja perustellusti.”
-PLATINA-KUMPPANI
Palautetta kannattaakin antaa aina, kun kysely tulee. Se on meille tärkeää, sillä sen avulla voimme kehittää toimintaamme. Kiitos välitetään tekijöille, ja parhaat onnistujat palkitaan.
Oheiset sitaatit ovat otteita kumppaniasiakkaidemme antamista palautteista vuoden 2025 aikana.
Aarnikotka elää ajassa
UPM:n ikoninen Aarnikotka on Suomen vanhin edelleen käytössä oleva yritystunnus eli logo.
KUVAT UPM | TEKSTI JOUKO VUORELA
YKSI UPM-Kymmenen kantayhtiöistä, Kymiyhtiö eli Kymmene Aktiebolag, järjesti 1800-luvun lopulla logokilpailun. Siinä taiteilijoiden tuli luoda yhtiölle uusi ja tunnistettava tavaramerkki Venäjän-kauppaa varten.
Kilpailun voittajaksi valittiin Hugo Simbergin piirros aarnikotkasta. Yritys otti tunnuksen käyttöön vuonna 1901.
Aarnikotka on tarueläin, joka on puoliksi kotka ja puoliksi leijona. Vanhassa suomen kielessä sana aarni on tarkoittanut muun muassa haltiaa, jonka on
uskottu makaavan maahan kätkettyjen aarteiden päällä. Pohjolassa aarnikotka vartioi metsän vihreää kultaa.
Hugo Simbergin ikonista tunnusta on muokattu vuosien varrella vastaamaan yhtiön muutoksia ja kuvaamaan aikaa.
Ensimmäisen muodonmuutoksen se koki vuonna 1942, kun Kymiyhtiön teknisen osaston piirtäjä Dagmar Kärnä suunnitteli logosta uuden version.
Kymin oma mainosgraafikko, taiteilija Topi Valkonen, vakiinnutti logon heraldisesti sopusuhtaiseen muotoonsa vuonna 1956.
Testaa,
mitä lehdestä jäi mieleen!
Oikeat vastaukset löydät sivun alalaidasta.
1. Mtä sammalilla on juurten sijaan?
a) Hipsut b) Tupsut c) Hapsut
2. Mikä on turvaetäisyys hakkuukoneeseen?
a) 80 metriä b) 90 metriä
c) 70 metriä
3. Kuinka monta omistajaa Tinja Tähtisen perheen 35 hehtaarin metsätilalla on?
a) 6 b) 4 c) 5
4. Minkä suuruinen on metsätilan kaupasta maksettava varainsiirtovero?
a) 3 % b) 2,5 % c) 4 %
Professori Eerik Bruun piirsi logosta useita versioita, joita on käytetty muun muassa Högforsin valutuotteissa 1970-luvulla ja Kymin rulla- ja palettikääreissä sekä etiketeissä vuosina 1969–1995.
Mainosgraafikko Esa Ojala uudisti Aarnikotkan nykyhahmoonsa vuonna 1989. Vuonna 1996 Kymmene ja Repola fuusioituivat UPM-Kymmene-konserniksi. Ojala yhdisti Aarnikotkan ja Repolan tytäryhtiön Yhtyneiden Paperitehtaiden englanninkielisen lyhenteen UPM:n nykyiseksi logoksi.
5. Mikä kuoriainen kirjanpainaja on?
a) Juurikuoriainen b) Kaarnakuoriainen c) Nilakuoriainen
Kysymysten vastaukset: 1. c, 2. b, 3. c, 4. a, 5 b
Hugo Simberg, 1901
Eerik Bruun, 1970
Dagmar Kärnä, 1942
Esa Ojala, 1989
Topi Valkonen, 1956
Esa Ojala, 1996
Minulla on hyvä asenne, ja olen avoin uusille asioille.”
Mitä pidit uudenlaisesta jutusta?
Anna palautetta
”Jos ei ole mitään tekemistä, olen rauhaton”
Annastiina
Sydänmaanlakka nauttii suopursun tuoksusta ja viihtyy tunturin huipulla. Uusi ystäväkirjajuttusarja alkaa.
KUVA VILLE TULKKI
TEKSTI JOUKO VUORELA
Miten metsä näkyy arjessasi?
Työarjessa se näkyy tietenkin koko ajan, sillä olen metsäasiakasvastaava. Syksyisin käyn hirvijahdissa, ja olen sieltä jotain joskus saanutkin. Lisäksi retkeilen metsässä ja kerään sieniä.
Mikä on rakkain metsään liittyvä muistosi?
Ensimmäinen yön yli kestänyt vaellukseni Pienellä Karhun-
kierroksella Kuusamossa. Minulla oli mukana koirani, joka on nyt jo edesmennyt. Reissun kommelluksistakin on jäänyt hauskoja muistoja. Tulen tekemiseen meni toista tuntia, sillä puut olivat litimärkiä. Ne kyllä syttyivät useasti, mutta tuli ei
tahtonut jäädä palamaan.
Miten kuvailisit itseäsi?
Olen tällainen pieni ja pippurinen sekä myös ihan iloinen ihminen.
Missä tilanteissa olet parhaimmillasi? Semmoisessa hyvässä
Annastiina Sydänmaanlakka, 27
TYÖ:
UPM:n metsäasiakasvastaava
ASUINPAIKKA: Taavetti
MOTTO: ”Vierivä kivi ei sammaloidu.”
tekemisen meiningissä, kun on päällä pieni kiire tai stressi. Jos ei ole mitään tekemistä, olen vähän rauhaton. Olen parhaimmillani myös ihmisten kanssa.
Mitkä ovat vahvuuksiasi?
Kysyin tätä työkaveriltani, ja hänen
mielestään vahvuuteni on ennakkoluulottomuus. Minulla on hyvä asenne, ja olen avoin uusille asioille.
Metsäinen tuoksu, josta pidät? Suopursun tuoksu. Pidän rämeistä muutenkin.
Paras paikka maailmassa?
Tunturin huippu Lapissa. Siellä on tilaa hengittää, saa katsella kauniita maisemia eikä ole kiire minnekään.
Miten haluat olla mukana luomassa metsän tulevaisuutta?
Kyllä se lähtee työstäni eli metsänomistajien neuvomisesta. Metsätilalla olisi hyvä olla hoitoa vaativien taimikoiden lisäksi harvennusikäistä metsää ja uudistushakkuulle kypsiä kohteita. Olisi myös mukava päästä luomaan lisää sekametsiä.
Mistä haaveilet? Omakotitalosta maalla.
Metsän tulevaisuuden tekijät
Ammattitaitoinen ja täsmällinen palvelu, metsänomistajan näkemykset otetaan huomioon.
-Platina-kumppani
Metsäsi on arvokas osa suomalaisuutta, täkäläistä maisemaa ja taloutta.
UPM:n asiantuntijat auttavat hoitamaan metsääsi niin, että se säilyttää arvonsa ja monimuotoisuutensa. Teemme yhdessä valintoja, jotka yhdistävät vastuullisen metsänhoidon ja taloudellisen tuoton. upmmetsa.fi
