Ravinteikkaassa lehtomullassa lainehtii kukkameri. Perhoset ja muut hyönteiset pörräävät kukissa, ja lintujen laulu täyttää ilman.
Kuvauspaikka: Lohja
Kukkien ja laululintujen lehto
PUIDEN latvoissa helkkyy heleä vihreys, kun valo säteilee hiirenkorvalle auenneiden lehtien lomasta lehtoon. Ravinteikkaassa lehtomullassa lainehtii kukkameri. Keväinen lehto on harvinaisen kaunis paikka.
”Näkyvimpiä kukkia ovat valko-, sini- ja keltavuokot. Lehtojen kevätkukkijoita ovat myös esimerkiksi mukulaleinikki ja käenrieska”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Miika Laihonen
Perhoset ja muut hyönteiset pörräävät kukissa, ja lintujen laulu täyttää ilman.
”Esimerkiksi sirittäjä, satakieli ja lehtokerttu ovat lehtojen ikonisia laulajia. Jalot lehtipuut, kuten lehmus ja vaahtera, monipuolistavat puulajistoa.”
Pensaskerroksen muodostavat esimerkiksi lehtonäsiä, lehtokuusama ja taikinamarja. Lehdoissa on paljon ravinteita, jotka myös kiertävät tehokkaasti. Nopeakasvuinen ja rehevä kasvillisuus hajoaa kuoltuaan lierojen ja muiden pieneliöiden käsittelyssä.
Arviolta vajaat kaksi prosenttia Suomen metsistä on lehtometsiä, mutta lähes puolet uhanalaisista lajeista on lehtolajeja.
”Lehdoilla on erittäin suuri merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle. Siksi UPM:n omista metsistä löytyviä lehtoja hoidetaan osana UPM:n elinympäristöohjelmaa”, Laihonen sanoo.
METSÄNHOITO
1 Taimikonhoidolla tuottava metsä
TAIMIKONHOIDOLLA taimille annetaan tilaa kasvaa ja menestyä. Samalla varmistetaan, että niistä kehittyy järeä metsä. Taimikkona hoidettu metsä tuottaa jopa 30 prosenttia enemmän tukkipuuta kuin hoitamaton. Nuoren metsän alkutaipale vaikuttaa siis paljon siihen, minkälainen metsästä tulee vuosien päästä.
Kun taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, lopputuloksena on monimuotoinen, järeä ja hyvinvoiva metsä, joka takaa metsänomistajalle paremman tuoton.
Kesän metsänhoitotyöt on hyvä suunnitella viimeistään nyt, kun kiireisin metsänhoitokausi on alkanut.
Tarjoamme metsänomistajille maksuttoman oppaan, josta voit lukea, mitä taimikonhoidossa tulee huomioida ensimmäisen kymmenen vuoden aikana.
2 Onnistuneet puukaupat
ONKO metsäsi kasvanut siihen pisteeseen, että on puukauppojen aika? Oikeaan aikaan tehty hakkuu on osa metsänhoitoa, jolla varmistat metsäsi tuoton myös tulevaisuudessa ja mahdollistat uuden hiilinielun kasvun.
Onnistunut puukauppa alkaa yhteydenotosta metsäasiakasvastaavaamme tai tarjouspyynnön jättämisestä nettisivujemme kautta. Yhteydenoton jälkeen metsäasiakasvastaava sopii kanssasi metsäkäynnistä, jos se koetaan tarpeelliseksi.
Metsäkäynnin aikana metsäasiakasvastaavamme kartoittaa metsäsi hakkuu ja hoitotarpeet. Sinun näkemyksesi ja tavoitteesi metsänomistajana ovat aina toimenpiteiden suunnittelun lähtökohta.
Metsäasiakasvastaavamme ovat sinua ja metsääsi varten, joten he vastaavat mielellään kaikkiin kysymyksiisi.
upmmetsa.fi/puukauppa
VERKKOPALVELU
3 Tarkista metsäsi
METSÄNHOIDON toimenpidekausi on nyt käynnissä. Siksi onkin hyvä aika tarkistaa UPM Metsä verkkopalvelusta, mitä toimenpiteitä metsässäsi olisi ajankohtaista tehdä.
tuloista ja menoista. Saat myös muut monipuoliset palvelut heti käyttöösi ja voit olla helposti yhteydessä paikalliseen metsäasiakasvastaavaan. Verkkopalvelussa näkyvät tiedot ja ehdotukset perustuvat metsäsuunnitelmaan tai muuhun käytössä olevaan metsävaratietoon. Tämän vuoksi on tärkeää, että metsänomistaja muistaa ilmoittaa meille itse tekemänsä hoitotyöt ja keskustelee ehdotetuista toimenpiteistä metsäasiakasvastaavan kanssa.
upmmetsa.fi/oppaat/ taimikonhoito-opas
Palvelusta näet helposti koko metsäomaisuutesi yhdellä silmäyksellä. Saat ehdotukset tulevista toimenpiteistä sekä metsään liittyvistä
upmmetsa.fi/ verkkopalvelu
KUVA UPM
PUUKAUPPA
Kesä on pian täällä, ja on taas aika nauttia valosta ja lämmöstä. Nyt on hyvä hetki tarkistaa UPM Metsä -verkkopalvelusta, mitä hoitotoimenpiteitä metsäsi kaipaa. Muista myös turvallisuus taimien istutustöissä.
Taimikonhoito takaa metsäsi hyvän kasvun.
Hämeenkylmänkukka on rauhoitettu kasvi.
METSÄNHOIDON SUOSITUKSISTA
Uhanalaisten lajien huomioiminen
Rauhoitetut, suojellut ja uhanalaiset lajit huomioidaan metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä monella eri tavalla.
METSÄT ovat ensisijainen elinympäristö 833 uhanalaiselle ja 754 silmälläpidettävälle lajille. Lehtojen, vanhojen kangasmetsien, paloalueiden ja hakamaiden lajistossa on erityisen paljon uhanalaisia lajeja. Huomattava osa niistä on hyvin pieniä ja vaikeasti tunnistettavia, esimerkiksi sammalia ja jäkäliä.
Lajisuojelua tehdään Suomessa usealla eri tasolla. Tiettyjen lajien suojelu perustuu lakiin ja osaa huomioidaan vapaaehtoisesti esimerkiksi metsäsertifioinnin vaatimusten tai metsänhoidon suositusten kautta.
Etenkään suojeltavan lajin säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Valtioneuvoston asetuksella uhanalaisiksi säädetyt lajit voidaan säätää erityisesti suojeltaviksi ja niiden esiintymispaikkaa voidaan suojella viranomaispäätöksellä.
Uhanalaisella lajilla tarkoitetaan yleisesti lajia, jonka luontainen säilyminen on vaarantunut ja joka on määritelty uhanalaiseksi kansainvälisin kriteerein tehdyssä arvioinnissa. Monet uhanalaiset lajit hyötyvät esimerkiksi järeiden elävien säästöpuiden, vähälukuisten lehtipuiden ja lahopuuston säästämisestä.
Harvinaistunutta lajistoa hyödyttävät myös kulotukset, lehtipuuosuuden lisääminen ja suojavyöhykkeiden jättäminen vesistöjen ympärille metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä. Näitä luonnonhoitokeinoja edistetään muun muassa metsäsertifioinnin kautta.
Yksi erityisesti suojeltu laji on liitoorava. Se suosii kuusivaltaisia metsiä, joissa on kookkaita haapoja ja muita lehtipuita. Hakkuissa säilytetään liitooravalle ravintoa tarjoavat lehtipuut, eläimen kulkureitit sekä
lisääntymis ja levähdyspaikat, jotka sijaitsevat usein oravan tai variksen vanhassa risupesässä kolohaavassa, linnunpöntössä tai kuusessa.
Metsälinnuille tärkeitä rakennepiirteitä ovat muun muassa lahopuun määrä, metsän peitteisyys, säästöpuut, lehtipuuosuus, suojatiheiköt ja kosteat metsät. Metsätaloustoimien vaikutuksia voidaan vähentää ajoittamalla ja rajaamalla toimenpiteitä siten, että ne vaikuttavat mahdollisimman vähän lajien elinympäristöihin ja lajeille tärkeisiin rakennepiirteisiin.
Tiukasti suojeltuja metsien kasvilajeja ovat esimerkiksi neidonkenkä ja hämeenkylmänkukka. Tällaisten lajien esiintymien huomioimisessa luotetaan ELYkeskuksen antamiin ohjeisiin. Hakkuut toteutetaan niin, ettei esiintymä vaarannu.
metsanhoidonsuositukset.fi
Uusi kääre suklaalle
JOS mietit, miksi Panda Maitosuklaalevy on tuntunut kädessä erilaiselta kuin ennen, syynä on upouusi pakkausmateriaali. UPM Specialty Papers ja Orkla Suomi pilotoivat suklaalevylle uutta paperikäärettä kuuden kuukauden ajan.
Kääre on valmistettu UPM AsendoTM Pro 75 g/ m2 barrierpaperista, jonka rasvankestoominaisuudet sopivat Pandamaitosuklaalle. Tavanomaisesti rasvaiset tuotteet pakataan muoviin säilyvyyden takaamiseksi, mutta UPM Asendo Pro paperin barrierkerroksen ansiosta lisättyä muovikerrosta ei tarvita.
Pakkauksen saumaaminen onnistuu Orklan olemassa olevilla pakkauskoneilla, joita käytetään normaalisti muovikääreen saumaamisessa.
Kääreessä käytetty puukuitu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, ja kääreen voi kierrättää kartonkina.
upmspecialtypapers.com
Metsäinen blogisarja
METSÄN tulevaisuuden tekijät -blogisarjassa UPM Metsän työntekijät kertovat työstään sekä siitä, mitä he tekevät metsän tulevaisuuden eteen. Savonlinnan seudulla metsäasiakasvastaavana toimiva Anna-Mari Syrjäläinen kertoo blogissaan, mikä tekee hänen työstään merkityksellistä ja miten hän haluaa palvella asiakkaita.
”Pidän tärkeänä, että metsäomaisuuden hoidossa metsänomistaja tulee kuulluksi ja nähdyksi”, Syrjäläinen kirjoittaa.
Jatkuva osaamisen kehittäminen on tärkeää, jotta pysyy ajan hermolla.
“Aktiivinen vuorovaikutus niin yrittäjien kuin asiakkaiden kanssa on erittäin tärkeä osa tätä työtä.”
upmmetsa.fi/ tietoa-ja-tapahtumia/ metsakirjasto
Hanki itsellesi luonnonhoitokortti
SUOMEN metsäkeskuksen luonnonhoitokortilla voit osoittaa osaamisesi talousmetsien luonnonhoidossa. Luonnonhoitokortin suorittavat vuosittain sadat metsäammattilaiset, metsänomistajat ja metsäalan opiskelijat.
Korttia varten tehdään Metsäkeskuksen järjestämä käytännönläheinen osaamiskoe, joka vastaa ajankohtaisia luonnonhoidon suosituksia ja määräyksiä.
Vuoden 2025 kokeiden päivät, paikkakunnat ja tutkintovaatimukset löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
metsakeskus.fi
KUVA
MARIANNE AHONEN
BLOGI
JYVÄSKYLÄN Halssilan lähimetsässä on kiinnostavia rakennelmia. Kuusen rungon ympärille on aseteltu tarkasti oksia, ja tuore havusto verhoaa majan tiiviiksi pesäksi. Mikä mainio piilopaikka!
Lähettyvillä on toinenkin maja, jossa pitkiä rimoja on nostettu havupuun runkoa vasten ikään kuin kodaksi.
Kaupungin metsäasiasiantuntijan Reijo Puttosen mukaan tässä lähimetsässä tehtiin juuri harvennushakkuita. Kun kaupungin metsissä tehdään metsätöitä, jäljet pyritään korjaamaan viivytyksettä pois.
Jäljelle jää kuitenkin aina oksia ja risuja rakennustarpeiksi. Puttosta majantekovietti ilahduttaa.
”Metsäaltistus eli se, että lapset työntävät kätensä maaperään, liikkuvat metsissä, käyttävät mielikuvitustaan ja keksivät leikkinsä itse, on tutkitusti heille hyödyksi.”
Puttonen tuli Jyväskylän metsäpalveluihin töihin 1990-luvulla, ja työvuosia on kertynyt yli 30. Syntyjään jyväskyläläinen metsäasiantuntija päätyi alalle osin siksi, että hän on lapsesta asti viihtynyt kotiseutunsa metsissä, myös täällä Halssilassa.
Jyväskylän metsille on tyypillistä se, että ne ovat tiiviisti kaupunkirakenteessa kiinni. Puttosen mukaan 98 prosenttia kaupunkilaisista asuu lähimetsän äärellä, ja kotiovelta on korkeintaan 300 metrin matka metsään.
”Majat ovat viesti siitä, että metsillä on kaupunkilaisille merkitystä. Metsiä käyttää 150 000 jyväskyläläistä pikkulapsista vanhuksiin. Tämä ajatus ohjaa minua työssäni. Haluan vaalia metsäluonnon jatkuvuutta, jotta sekä nykyisten että tulevien sukupolvien olisi kiva liikkua metsässä.”
MUKANA kävelyllä ovat Reijo Puttosen kollega, metsäasiantuntija Lassi Savolainen sekä UPM:n metsäasiakasvastaava Marika Kanerva
Jyväskylän kaupungilla on ollut metsänhoitoa ja puukauppaa koskeva kumppanuussopimus UPM:n kanssa vuodesta 2019 asti. Se tarkoittaa sitä, että Jyväskylän suuret metsänhoitotyöt suunnitellaan ja tehdään yhteistyössä UPM:n kanssa.
”Kaikki lähtee kaupungin tarpeista. Me toteutamme ratkaisut”, Kanerva sanoo.
Jyväskylän kaupunki omistaa reilut 9 300 hehtaaria metsää, mikä on suomalaiselle kaupungille paljon. Kanerva ja Jyväskylän metsäasiantuntijat kokoustavat viikoittain siitä, mitä metsissä on seuraavaksi tarkoitus tehdä.
Metsänhoitotoimet suunnitellaan tarkasti kaupungin, UPM:n ja puunkorjuun toteuttavan metsäkoneyritys Metsä-Multian kesken.
Metsäasiantuntija Reijo Puttosen arvot
1
VIIHTYVYYS. ”Metsissä liikkuminen, sienestäminen, marjastaminen ja virkistyminen on meille jyväskyläläisille todella tärkeää.
2
JATKUVUUS. ”Emme voi museoida tiettyä metsämaisemaa, vaan metsien elinvoimasta on huolehdittava takaamalla niiden jatkuvuus vuosikymmeniksi eteenpäin.
3
EDELLÄKÄVIJYYS
”Emme ujostelleet, kun kerroimme metsäohjelmamme visiossa, että haluamme olla suomalaisen kaupunkimetsänhoidon edelläkävijöitä.
Reijo Puttosen mukaan ei ole itsestään selvää, että kaupungilla on kuusihenkinen metsäosasto. “Myös meidän lähimetsäohjelmamme on Suomessa poikkeuksellinen.”
Marika Kanerva kirjaa puukaupat. Metsäkone voi lähteä kohteeseen jo samalla viikolla, kun päätökset on tehty.
”Ilman kumppanuussopimusta tämänkaltainen joustavuus ja nopeus ei olisi Jyväskylän kaupungille metsänhoidossa mahdollista. Kumppanuuden kiistaton etu on, että kaikki tuntevat yhteiset toimintatavat. Se varmistaa laadun ja turvallisuuden sekä sen, että työvoimaa ja koneistoa on riittävästi tarjolla”, Puttonen sanoo.
KESKI-SUOMEEN on satanut edellispäivänä runsaasti lunta, vaikka kevät oli jo ilmoitellut tulostaan. Pakkaslumi on laskeutunut kauniisti havupuiden oksille. Tuulenpuuskien pöllyttämänä se kohoaa ilmaan herkkänä harsona.
Lumessa risteilee polkuja.
”Verkosto on uskomaton. Vaikka eilen tuli runsaasti lunta, polut ovat taas näin vahvat”, Marika Kanerva hämmästelee.
Halssilan metsää käyttävät kävelijät, koiranulkoiluttajat, lenkkeilijät ja maastopyöräilijät, ja lumi tallautuu nopeasti tuttuihin uomiinsa.
Kaupunki on tehnyt asutuksen lähimetsien hoito-ohjelman, jossa linjataan viideksi vuodeksi kerrallaan, missä järjestyksessä kaupunki hoitaa asutuksen lähellä sijaitsevia metsiään.
”Ohjelma takaa sen, että kaupunkilaiset tietävät ajoissa, mitä metsätöitä on suunnitteilla missäkin, ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa niihin”, Puttonen sanoo.
Vuorovaikutus kaupunkilaisten kanssa on metsäpalveluiden ydintyötä.
”Asukkaat ovat meihin yhteydessä toiveineen, ja me saatamme käydä heidän kanssaan yhdessä lähimetsässä. Yritämme säästää asukkaille tärkeät puut, jos se on mahdollista”, Savolainen sanoo.
”Pyrimme aina siihen, että metsä olisi turvallinen ja viihtyisä paikka ja että muutokset olisivat asukkaiden kannalta ymmärrettäviä ja hyväksyttäviä”, Puttonen jatkaa.
Tälläkin juuri valmistuneella kohteella polut ovat säilyneet ja hakkuutähteet on kerätty pääosin pois. Lumi on kätkenyt loput jäljet, ja hakkuiden viimeiset merkit häviävät kesällä.
”Metsäohjelma on kaiken metsänhoitomme perusta, ja se ohjaa kaikkea tekemistämme painottaen erilaisia arvoja ja eri alueita. Ohjelma linjaa myös asutuksen lähimetsien hoitoa. Sen tavoitteiden noudattaminen on asukkaille tae myös siitä, ettei kyse ole metsäasiantuntijoiden oikuista vaan yhteisesti päätetyistä linjauksista”, Savolainen sanoo.
VASTA satanut lumi on peittänyt kannot pienaukolla, joka tehtiin alle viikko sitten. Laajoja päätehakkuita ei lähimetsissä tehdä. Metsän uudistaminen on kuitenkin tärkeää.
”Metsä uudistuu antamalla tilaa taimille. Pyrimme toimimaan niin, että pienaukot eivät häiritse ihmisten liikkumista ja että maisemallinen muutos olisi vähäinen”, Puttonen sanoo.
Vanhaan kuusikkoon tehtyihin pienaukkoihin istutetaan kesällä rauduskoivua.
”Puulajien vaihtelevuus on olennaista metsän uudistamisessa ja monimuotoisuuden takaamisessa. Jotta saisimme tänne sekametsää, uudistaminen on tehtävä tietoisesti tarjoamalla tilaa myös enemmän valoa vaativille puulajeille”, hän tähdentää.
Kanerva tilaa taimet ja istutustyöt kumppanuussopimuksen mukaisesti.
”Jyväskylän lähimetsiin ilmestyy aina välillä majoja. Tämä on kyllä vaikuttava”, kaupungin metsäasiantuntija Lassi Savolainen ihastelee Halssilan asuinalueen metsässä.
”Kun Lassi suunnistaa täällä 12 vuoden päästä, tässä on kymmenmetrinen nuori koivikko”, Puttonen maalailee.
Savolaisen mukaan koivikko saanee vuosien saatossa seurakseen haapaa ja pihlajaa, ehkä leppääkin.
”Kun metsää uudistetaan, peruskenttäkerroksen kasvusto muuttuu. Varttuneen metsän keskelle muodostuu joksikin aikaa vaihteleva ekosysteemi: horsmaa, heinää, kukkivia kasveja ja niistä hyötyvät pölyttäjiä. Myöhemmin nuori, tiheä puusto antaa suojaa linnuille”, hän kuvailee.
Metsäohjelma on kaiken metsänhoitomme perusta, ja se ohjaa kaikkea tekemistämme painottaen erilaisia arvoja ja eri alueita.
Lassi Savolainen
Kuntalaisten tuki metsänhoidolle käy ilmi asiakaskyselyistä. Joskus hakkuista on ollut vääntöä, mutta jälkeenpäin kriitikoilta on tullut palautetta, että ei se aivan pieleen mennytkään.
Marika Kanerva (kesk.) aloitti Jyväskylän kaupungin metsäasiakasvastaavana viime lokakuussa. Hän kokoustaa Jyväskylän metsäasiantuntijoiden kanssa viikoittain siitä, mitä kaupungin metsissä on tarkoitus seuraavaksi tehdä. Vasemmalla Reijo Puttonen ja oikealla Lassi Savolainen.
MONIMUOTOISUUTTA vaalitaan myös vapaaehtoisella suojelulla. Jyväskylän metsistä 17 prosenttia on suojeltu.
”Kaupungin tavoite on, että mahdollisimman moni suojelualue saisi juridisen statuksen joko yleiskaavasta tai luonnonsuojelulaista. Se toisi suojelutyöhön selkeyttä”, Savolainen sanoo.
Metsäasiantuntijat esittelevät uudistetun kohteen lähettyvillä sijaitsevaa oravametsää. Halssilassa on useita liito-oravan pesimäalueita, jotka on rauhoitettu metsänhoitotoimilta. Kanta on ollut laskusuunnassa, mutta Jyväskylässä kokemukset ovat päinvastaiset.
”Täällä orava levittäytyy sopiviin kohteisiin ja löytää pesäpuita, ruokaa ja mahdollisuuden liikkua puusta toiseen”, Puttonen sanoo ja osoittaa puiden ketjua.
Metsät ovat suomalaisille tärkeitä, ja niiden hoidosta on monenlaisia näkemyksiä. Savolaisen mukaan Jyväskylän metsäohjelma sovittaa yhteen erilaisia tavoitteita, arvoja ja tarpeita sekä metsäalueita suojelualueista talousmetsiin.
Kunnianhimoinen metsäohjelma ja kumppanuus UPM:n kanssa ovat taanneet sen, että metsänhoito on myös taloudellisesti kestävää. Metsäomaisuudesta 32 prosenttia on tuottoisaa talousmetsää.
Kaikki lähtee kaupungin toiveista, ja me toteutamme ratkaisut.”
”Kaupungin metsäpalvelut rahoitetaan veronmaksajien kukkarosta, joten on tärkeää, että tulos on kulujen jälkeen plussalla. Viime vuonna UPM:n kautta toteutuneista puukaupoista saatiin 1,3 miljoonaa euroa kaupungin palveluihin”, Puttonen sanoo.
Vastuullisesti toteutettu yhteistyö on UPM:n näkökulmasta hedelmällistä.
”Kaikki Jyväskylän metsänhoitotyöt tuovat meille näkyvyyttä. Huolellinen jälki on UPM:lle mainekysymys. Tärkeä seikka on myös kumppanuuden puitteissa tehtyjen puukauppojen määrä. Jyväskylän kaupungilta saadaan metsäohjelman mukaisesti noin 33 500 mottia puuta vuosittain”, Kanerva kertoo.
Kuntalaisten tuki metsänhoidolle käy ilmi asiakaskyselyistä. Puttonen muistelee, että joskus hakkuista on ollut vääntöä, mutta metsänhoitotöiden jälkeen kriitikoilta onkin tullut palautetta, että ei se aivan pieleen mennytkään. Silloin Puttonen on tuntenut onnistuneensa työssään.
Hän ajattelee, että kaupunkimetsien hoito tarjoaa suomalaisille näköalapaikan metsänhoitoon.
”Toimimalla fiksusti voimme vaikuttaa mielikuviin myönteisesti.”
3 × katse metsään
Merkitse metsän rajat. Rajoille tulee raivata puolitoista metriä leveä, avoin linja.
Anna ammattilaisen lanata metsätiet ja ajaa mursketta kuluneisiin kohtiin.
Silmäsuojain on tärkeimpiä varusteita metsätöissä. Voit yhdistää suojalasit visiiriin.
Metsäalalla tehdään merkittävää työtä
Liisa Viikari ajautui metsäalalle vahingossa mutta ei ole katunut valintaansa hetkeäkään.
Liisa Viikari vastaa UPM:n omien metsien strategiasta, Pinja Peltonen rakentaa tulevaisuuttaan metsänhoidon parissa,
ja Antti
Tanhola
on työskennellyt UPM:llä koko uransa ajan. Näin he näkevät alan tulevaisuuden.
Pinja Peltosen mielestä kesätöissä parasta on se, ettei koskaan tiedä, mitä päivä tuo tullessaan.
KUVAT HANNES PAANANEN | TEKSTI JOUKO VUORELA
Antti Tanhola on nähnyt 47 vuoden työuransa aikana metsäalan kehityksen.
kaupassa autoin paikallisia metsäasiakasvastaavia hyvin laajasti. Tein laatumittauksia, arviointeja ja asiakaskäyntejä. Metsätaloudessa tein UPM:n omien metsien hoidon ja hakkuutarpeiden arviointeja.”
Peltonen on ollut lapsesta asti isänsä mukana perheen metsätilalla Lammilla.
”Lukion jälkeen kävin Itä-Suomen yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan valintakokeessa ja kiinnostuin alasta vielä enemmän. Seuraavana keväänä luin kunnolla pääsykokeisiin ja pääsin sisään.”
Nyt Peltonen opiskelee viidettä vuotta metsätieteitä Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Opintoihin kuuluu myös ekologiaa.
Parasta työssä UPM:llä ovat olleet vaihtelevat ja joustavat työpäivät.
”Ikinä ei tiedä, mitä kaikkea päivän aikana tulee vastaan. Työn ohessa pääsee seuraamaan kevään etenemistä: löytää maasta ensimmäisen kukan tai kuulee, kuinka linnut
laulavat. Työkaverit ovat olleet ihan uskomattoman kivoja. Kaikki auttavat, kyselevät ja ottavat mukaan porukkaan.”
Iloinen asenne on vaihtelevassa työssä valttia.
”Aika paljon tulee kohtaamisia metsänomistajien, metsurien ja kuljettajien kanssa. Työssä pärjää asiakaspalveluhengellä. On myös tärkeää ymmärtää, milloin pitää pyytää apua työkavereilta.”
Peltonen toivoisi metsiin liittyvään julkiseen keskusteluun vähän malttia ja turhan vastakkainasettelun välttämistä.
”Keskustelu on tärkeää, mutta liian usein esillä tuntuvat olevan vain ääripäät.”
Hän uskoo, että metsäalalla on tulevaisuudessa merkittävä rooli.
”Ala on todennäköisesti ratkaisu aika moniin asioihin, kuten fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen ja talouden pyörittämiseen. Toivon, että minulla olisi tulevaisuudessa-
kin mahdollisuus tehdä arvojeni mukaista ja sopivan palkitsevaa työtä.”
Antti Tanhola sai hakerobotin työkaverikseen
Antti Tanhola toimii hakkeen, energiapuun ja pyöreän puun laaduttajana
UPM:n Kaukaan tehtaalla. Hän mittaa hakenäytteistä kuiva-aineprosentit ja energiapuunäytteistä kosteusprosentit ja kirjaa ne järjestelmiin. Pyöreät puut hän tarkastaa pölli kerrallaan, jotta ne ovat valmiit kuorintaan.
”Nykyinen työni muuttui, kun sain työkaverikseni hakerobotin. Mekaaninen työ loppui siihen. Sitä ennen tein hakkeen laadutuksen kuusitasoseulalla, ja jokainen taso piti mitata erikseen käsin”, Tanhola sanoo.
Hän on tehnyt töitä Kaukaalla lähes 47 vuotta.
”Kaverini isä oli töissä tehtaalla, ja hän tarjosi minulle töitä, kun olin 17-vuotias. Aluksi pääsin vanhem-
Pinja Peltonen viettää paljon aikaa opinahjonsa Itä-Suomen yliopiston labora toriossa. Kuvassa näkyy 30 vuotta vanha kovakuoriainen.
mille asentajille oppiin niin sanotusti pakin kantajaksi. Viitisen vuotta meni asennushommissa, kunnes pääsin työharjoitteluun yhtiön hinaajille.”
Siihen aikaan työntekijöiden keskuudessa oli menossa sukupolvenvaihdos, ja hinaajille tarvittiin nuoria. Kyseessä on alus, jolla hinataan puita.
”Jäin töihin hinaajapuolen varastolle, ja siellä vierähti noin 30 vuotta. Saimaa tuli kyllä tutuksi. Talvet tein kunnossapitotöitä, kun minulla oli jonkinlaisia remonttitaitoja.”
Viitisentoista vuotta sitten Tanholaa pyydettiin töihin mittapuolelle.
”Parasta työssä on itsenäisyys, mitä nyt hakerobotin kanssa täytyy joskus vähän taistella, kun se vikuroi eikä tee mitä pitää. Saan määritellä itse, milloin teen mitäkin hommaa. Työ on myös sopivan haastavaa.”
Laaduttajan tulee olla tarkka ja pitkäjänteinen.
”Kun syötän tietoja järjestelmään, pilkun pitää olla oikeassa kohdassa,
Toivon edelleen, että onnistuisin joka päivä jotenkin – että saisin hommat hoidettua ja pöydän puhtaaksi työpäivän päätteeksi.
Antti Tanhola
jotta ei tule isoja virheitä. Etenkin energiapuolella jokaisen kuorman megawattien pitää olla kohdallaan, jotta ne saadaan laskutukseen kuun vaihteessa.”
Metsä on Tanholalle rentoutumispaikka. Järvi-Suomessa kasvaneen ihmisen mielestä rantojen metsät ovat upeita paikkoja kaikkina vuoden aikoina.
Metsäalan tulevaisuuteen hän suhtautuu myönteisesti.
”Hyvältä näyttää, kunhan saamme kehitettyä uusia tuotteita ja säilytettyä kilpailukykymme. Laakereilleen ei pidä jäädä makaamaan. Toivottavasti nuorille riittää töitä.”
Tanholalla on eläkeikään aikaa jäljellä reilu vuosi.
”Toivon edelleen, että onnistuisin joka päivä jotenkin – että saisin hommat hoidettua ja pöydän puhtaaksi työpäivän päätteeksi.”
Antti Tanhola on metsäalalla pitkän linjan konkari. Hän toivoo, että nuorille riittää alalla jatkossa töitä.
UPM Joroisten Taimitarha on perustettu vuonna 1980
Suomen metsiin istutetaan joka vuosi noin
20 milj.
Joroisissa tuotettua taimea.
Suurin osa taimista on kuusia, toiseksi eniten on mäntyjä ja kolmanneksi eniten rauduskoivuja. Lisäksi kasvatetaan vähän tervaleppiä ja tammia sekä testataan pieniä eriä harvinaisempia puulajeja.
Taimitarhalla työskentelee vuodenajasta riippuen
10 – 50 ammattilaista. Ammattinimike on taimitarhatyöntekijä, jonka erikoisosaamisalueena voi olla esimerkiksi kunnossapito, kasvatus, työnopastus tai koneen kuljettaminen.
Maaliskuun loppupuolella taimitarhalla oli tehty töitä lähes
1100
peräkkäistä päivää ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia.
Vihreää kasvua jo 45 vuotta
UPM Joroisten
Taimitarha juhlii 45-vuotista taivaltaan. Noin 20 miljoonaa taimitarhan puuntaimea istutetaan Suomen metsiin joka vuosi.
KUVA UPM | TEKSTI JOUKO VUORELA
Tamitarha on mukana useissa EU-hankkeissa ja tekee omaa tutkimusta kasvatuksesta, materiaaleista, toimintatavoista ja laitekehityksestä.
Taimitarhalla on 19 kasvihuonetta. Kasvihuoneiden pinta-ala on yhteensä
2,5 ha ja kasvatuskenttien
6 ha.
Taimitarhakylvöistä
100 %
tehdään jalostetulla siemenellä.
Taimia kasvatetaan noin
20 °C lämpötilassa. Idätyslämpötila pyritään pitämään hieman korkeampana.
Napakka taimi on noin 15 cm korkuinen, ja sen juuri-versosuhde on tasapainoinen.
Mikä on EUDR eli EU:n metsäkatoasetus?
EU on päättänyt uudesta metsäkatoasetuksesta (EU deforestation regulation, EUDR), jonka tavoitteena on minimoida EU:n osuus maailmanlaajuisen metsäkadon aiheuttamisessa.
Metsän kaataminen pysyvästi maatalouskäyttöön aiheuttaa metsäkatoa. Asetuksella pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, estämään biologisen monimuotoisuuden vähenemistä sekä parantamaan puun jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä.
Milloin asetus tulee voimaan?
30.12.2025, mutta UPM ryhtyy soveltamaan metsäkatoasetusta vaiheittain jo tämän vuoden aikana.
2. 1. 3.
Mitä EU:n metsäkatoasetus tarkoittaa metsänomistajalle?
METSÄKATOASETUKSEN seurauksena UPM ei voi ostaa puuta kohteista, joiden maankäyttömuoto muut-
Kolme kysymystä
EUDR:stä
EUDR eli EU:n uusi metsäkatoasetus herättää kysymyksiä. Kokosimme vastaukset niistä kolmeen.
KUVA UPM
tuu metsätaloudesta maataloudeksi. Puukauppaa tehdessään metsänomistaja vakuuttaa, ettei hän ota sopimuksen kohteena olevaa hakkuualuetta maatalouskäyttöön. Samalla tarkastetaan, että hakkuun kohteena oleva metsä ei täytä Valtioneuvoston periaatepäätöksen määrittelemien vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteereitä, sillä nämä kohteet on jätettävä hakkuiden ulkopuolelle.
UPM tekee pysty- ja hankintakaupoissa EU:n tietojärjestelmään ilmoituksen puun alkuperästä metsänomistajan puolesta. Käytännössä tämä tarkoittaa hakkuun kohteena olevan metsikkökuvion sijaintitiedon välittämistä. Sijainti ei tule näkyväksi, vaan siitä muodostetaan numerosarja, joka välitetään seuraavana puun toimitusketjussa olevalle. Numerosarjan perusteella ei saa tietoa puun korjuumääristä tai metsänomistajasta. Jotta ilmoituksen tekeminen on mahdollista, metsänomistajan on jatkossa kerrottava UPM:lle hankintakaupan yhteydessä alue, josta puu on peräisin. Lisäksi metsänomistajan on tehtävä hankintakaupasta metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukselle, kuten ennenkin.
Metsäalan tutkimukseen osallistuminen on UPM:lle tärkeää, sillä alan tulevaisuus riippuu tieteellisistä innovaatioista.
METSÄN HENKI 2/25
Tutkimuksella parempaa metsänhoitoa
MERKITTÄVÄNÄ metsäalan toimijana UPM Metsä haluaa olla mukana kehittämässä ja testaamassa uusia metsänkasvatusmenetelmiä sekä edistämässä metsäsektoria hyödyttäviä tutkimushankkeita.
”Tärkeimpiä tavoitteita metsänhoidon tutkimus- ja kehitysprojekteissamme ovat talousmetsien monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä metsien terveyden turvaaminen muuttuvissa olosuhteissa”, sanoo UPM Metsän tutkimus- ja kehityspäällikkö Janne Uuttera.
UPM tutkii ja testaa metsänkasvatusmenetelmiä omissa metsissään ja jakaa kertynyttä tietoa metsänomistaja-asiakkailleen.
Myös Joroisissa sijaitseva UPM:n taimitarha on valjastettu monta kertaa tutkimuskäyttöön. Tällä hetkellä taimitarhalla tutkitaan turvetta korvaavia kasvualustoja metsäpuiden taimille yhteishankkeessa Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa.
Hankkeessa selvitetään, miten esimerkiksi puukuitu, rahkasammal ja karjalannan mädätejäännös sopivat kuusen ja männyn taimituotantoon.
”Lisäksi meillä on jalostettujen taimien hyötyjen osoittamiseksi toinen-
kin yhteistyöhanke Luken kanssa. Siinä tutkimme, miten taimien jalostaminen vaikuttaa puun juurien kasvuun ja hiilensidontaan.”
Metsien monimuotoisuutta tukemassa
UPM on mukana myös monen eri toimijan yhteistyöprojektissa, jonka tarkoitus on lisätä mielenkiintoa rauduskoivun kasvatukseen sekä testata koivuntaimille sopivia kasvualustoja.
Tavoitteena on lisätä metsien monimuotoisuutta, vahvistaa niiden elinvoimaa ja palautumiskykyä metsätuhoista sekä edistää metsien sopeutumiskykyä kasvuympäristön muutoksiin.
”Lisäksi hankkeessa arvioidaan hirvituhoriskejä, jotka ovat tällä hetkellä ongelma rauduskoivun kasvatuksessa.”
Tutkimuksissa selvitetään myös, millaisia vaikutuksia luonnonhoidolla on metsien monimuotoisuuteen, sekä kehitetään uudenlaisia mittausmenetelmiä monimuotoisuuden seurantaan.
Menetelmätestauksessa yhtenä testialueena toimii osittain UPM:n metsässä sijaitseva joki, josta on purettu kalojen vaellusesteitä, kuten pato.
”Testialueella tutkitaan molekyylibiologian keinoin kalojen liikkumista kohti kunnostettua yläjuoksua.”
Kohti päästöjen vähentämistä Logistiikkahankkeiden päätavoitteena on päästöjen vähentäminen. Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa hankkeessa UPM Metsä pilotoi muun muassa tehdasalueiden sisäisten kuljetusten sähköistämistä.
”Logistiikan suhteen tavoittelemme koko toimitusketjun päästöjen vähentämistä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä”, Uuttera sanoo.
”Metsänhoito on rakas harrastus ja työ”
Olimme veljeni kanssa alta kymmenen vanhoja, kun halusimme mennä harventamaan kotimetsämme taimikkoa. Isäukko ei ymmärrettävästi antanut meille moottorisahaa, vaikka sitä kinusimme, mutta käsisahan saimme. Sillä me sitten sahasimme ohuita runkoja. Siitä se alkoi.
Metsänhoito on minulle rakas harrastus ja työ. Minulla on oma pieni metsätila Nokialla. Siellä on kaikenkokoista ja -näköistä puuta: itse istutettua taimikkoa, järeämpää kuusikkoa ja koivikkoa sekä jatkuvan kasvatuksen kohde. Tärkeimmät työvälineet metsänhoidossa ovat raivaussaha ja pottiputki.
Omassa metsässäni saan päättää itse, mitä teen. Kun olen istuttanut uudet taimet, on hieno fiilis seurata, kuinka ne kasvavat. Metsä on muuttunut joka kerta, kun sinne palaa.
Oman metsän hoitaminen tuo ammattiini raikasta näkökulmaa. Voin kokeilla erilaisia työmuotoja ja kertoa asiakkaille, miten ne toimivat. Jos metsässä on ollut häiriöitä, kuten juurikäävän aiheuttamaa lahovikaa, pystyn ratkaisemaan niitä ja välittämään tietoa hoitomuodoista eteenpäin.
Tärkeintä on metsän terveys. Työvaiheiden ja -muotojen pitää tukea metsän hyvinvointia ja kasvua. Terve metsä tekee mielelle hyvää.”
Markus Ollari metsäasiakasvastaava, UPM
Nokia, Pirkanmaa
Markus Ollari
Kun olen istuttanut uudet taimet, on hieno fiilis seurata, kuinka ne kasvavat.
