UPM Metsän henki 2/2025

Metsän tulevaisuuden tekijät – kasvu, monimuotoisuus, hyvinvointi

Metsän henki 2/25

Jyväskylässä lähimetsiä hoidetaan asukkaita kuunnellen 12 Joroisten taimitarha juhlii 45 vuoden taipalettaan 29

” Metsäala tuntui heti oikealta” 20

PINTAA SYVEMMÄLLÄ LEHTO

Ravinteikkaassa lehtomullassa lainehtii kukkameri. Perhoset ja muut hyönteiset pörräävät kukissa, ja lintujen laulu täyttää ilman.

2

–

METSÄN HENKI 2/25

Kuvauspaikka: Lohja

PUIDEN latvoissa helkkyy heleä vihreys, kun valo säteilee hiirenkorvalle auenneiden lehtien lomasta lehtoon.

Ravinteikkaassa lehtomullassa lainehtii kukkameri. Keväinen lehto on harvinaisen kaunis paikka. ”Näkyvimpiä kukkia ovat valko-, sini- ja keltavuokot. Lehtojen kevätkukkijoita ovat myös esimerkiksi mukulaleinikki ja käenrieska”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Miika Laihonen.

Perhoset ja muut hyönteiset pörräävät kukissa, ja lintujen laulu täyttää ilman. ”Esimerkiksi sirittäjä, satakieli ja lehtokerttu ovat lehtojen ikonisia laulajia. Jalot lehtipuut, kuten lehmus ja vaahtera, monipuolistavat puulajistoa.”

Pensaskerroksen muodostavat esimerkiksi lehtonäsiä, lehtokuusama ja taikinamarja. Lehdoissa on paljon ravinteita, jotka myös kiertävät tehokkaasti. Nopeakasvuinen ja rehevä kasvillisuus hajoaa kuoltuaan lierojen ja muiden pieneliöiden käsittelyssä.

Arviolta vajaat kaksi prosenttia Suomen metsistä on lehtometsiä, mutta lähes puolet uhanalaisista lajeista on lehtolajeja. ”Lehdoilla on erittäin suuri merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle. Siksi UPM:n omista metsistä löytyviä lehtoja hoidetaan osana UPM:n elinympäristöohjelmaa”, Laihonen sanoo.

K U VA VASTAVALO | TEKSTI J O U KO V U O RE L A

Kukkien ja laululintujen lehto

3

SISÄLLYS 2/2025

20

12

29

28

2

Kolme kysymystä EU:n metsäkatoasetuksesta

Lähes puolet uhanalaisista lajeista elää lehdoissa

PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA

Metsäalalle päädytään töihin monia eri polkuja pitkin.

Sivulta 20 alkaen kolme metsä­ ammattilaista jakaa oman uratarinansa ja näkemyksensä alan tulevaisuudesta.

Sivut 20–25

5 Pääkirjoitus/Ledare

6 Ajankohtaista

12

29 UPM Joroisten Taimitarha juhlii 45-­vuotista taivaltaan

30 UPM Metsä on mukana monenlaisissa tutkimus­ hankkeissa

Jyväskylä hoitaa laajaa metsäomaisuuttaan vastuullisesti UPM:n kanssa

20

17

Kolme metsäalan ammattilaista kertoo työstään

Monimuotoisuus huomioidaan metsänhoidossa entistä paremmin

26

34

Katsaus tämän hetken puumarkkinatilanteeseen

Markus Ollari harrastaa metsänhoitoa

Näkemys

18 Laita metsä kuntoon kesäksi METSÄN HENKI

UPM METSÄ

Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere Päätoimittaja Armi Kauppila Toimitusneuvosto UPM: Ilari Alaruka,

+ upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi

Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Päivi Mönkkönen, Tomi Simola ja Anna-Mari Syrjäläinen Tuotanto Genero Paino PunaMusta, Tampere Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2 Painosmäärä: 55 000, 23. vuosikerta ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2025.

Kannen kuva: Hannes Paananen

4

–

METSÄN HENKI 2/25

• upmmetsa.fi/meista/tilaa-uutiskirje/

Mitä ­mieltä olet lehdestämme?

33

UPM METSÄ SOMESSA facebook.com/ metsamaailma instagram.com/ upm_metsa

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen

youtube.com/ upmmetsa

Osoitteen- ja tilausmuutokset:

issuu.com/ upmmetsa

metsaviestinta@upm.com palvelukeskus@upm.com tai puh. 0204 16 5100. ­

UPM METSÄ

+ Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava

+ upmmetsa.fi

• puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö ­ • tietopankki

+ Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu

• 0204 16 5100: arkisin 8–16 • chat: arkisin 8–16 • palvelukeskus@upm.com

PÄÄKIRJOITUS

Yhdessä varmistamme tulevaisuuden kasvun KEVÄT on uudistumisen, kasvamisen ja kehittymisen

aikaa metsässä ja luonnossa. Tämä kevät on ollut uudistumisen aikaa myös minulle, sillä olen aloittanut uudessa tehtävässä UPM Metsän yksityispuukaupan johtajana.

Kevääni on sujunut vauhdikkaasti perehtyessä uuteen vastuualueeseen sekä tietysti henkilöihin, jotka huolehtivat asiakkaidemme metsäomaisuudesta ja pitävät puukaupan rattaat pyörimässä.

Meillä työskentelee kokeneita ammattilaisia, joilla on vahvaa metsäosaamista, ja asiakasyhteistyö toimii hyvin. Tälle pohjalle on hienoa rakentaa tulevaa sekä tulevaisuuden metsiä.

Olen toiminut urallani tähän mennessä pitkälti metsäomaisuuden hoidon, käytön ja hallinnan rooleissa. Viimeisimmässä tehtävässäni vastasin UPM:n metsäomaisuudesta Suomessa.

Uskon, että kokemuksestani on hyötyä uudessa roolissani muun muassa siten, että osaan sovittaa asiakkaidemme ­metsäisen varainhoidon kehittämisen yhteen erilaisten metsiin kohdistuvien tarpeiden ja toiveiden kanssa.

Olen myös itse ollut metsänomistaja jo lähes parinkymmenen vuoden ajan. Metsän omistaminen on mielestäni hieno ja vakaa sijoittamisen muoto, jossa tuottoon ja tulevaisuuteen voi vaikuttaa itse paljon.

Lisäksi voin hoitaa metsäomaisuuttani konkreettisesti esimerkiksi raivaamalla taimikoita. Tällöin hoidan myös fyysistä ja henkistä kuntoani sekä vietän aikaa metsässä. Mikä mahtava yhdistelmä!

Toki kiireinen arki ja ruuhkavuodet pitävät huolen siitä, että itse tehdyt toimet ovat vain arjen luksusta, ja metsänhoidon toimenpiteissä turvaudun monesti ammattilaisten palveluihin, joita UPM Metsä tarjoaa.

Minusta on oleellista, että metsänomistaja tunnistaa tavoitteet, joita hänellä on metsäomaisuudelleen, ja että niitä tukevat toimet suunnitellaan yhdessä UPM Metsän ammattilaisten kanssa. Siten varmistamme, että metsät lähtevät tulevaisuudessakin joka kevät hyvään ja tuottoisaan kasvuun.

LEDARE

Tillsammans säkerställer vi framtida tillväxt VÅREN är en tid av förnyelse, tillväxt och utveckling

i skogen och naturen. Den här våren har också varit en tid av förnyelse och utveckling för mig, eftersom jag har börjat en ny arbetsroll som direktör för privat virkeshandel på UPM Skog.

Under våren har jag haft fullt upp med att sätta mig in i mitt nya ansvarsområde och förstås lära känna de människor som tar hand om våra kunders skogsegendom och håller virkeshandelns hjul i rullning.

Vi har erfarna medarbetare som är mycket kunniga inom skogsvård, och samarbetet med kunderna fungerar bra. Detta är en bra grund att bygga kommande och framtida skogar på.

Hittills i min karriär har jag till stor del arbetat med skötsel, användning och förvaltning av skogsegendom. Senast ansvarade jag för UPM:s skogsegendom i Finland.

Jag tror att mina erfarenheter kommer att vara till nytta i min nya roll, till exempel när det gäller att utveckla våra kunders skogsförvaltning eller att samordna olika behov och önskemål om våra skogar.

Jag har också själv varit skogsägare i nästan tjugo år. Jag tycker att skogsägande är en bra och stabil investeringsform, där man till stor del kan påverka avkastningen och framtiden.

Jag kan också konkret sköta min skogsegendom själv, till exempel genom att röja plantskog. Då tar jag inte bara hand om min egendom utan också om mitt fysiska och mentala välbefinnande genom att tillbringa tid i skogen.

Vilken fantastisk kombination! En hektisk vardag och livspusslet gör ändå att de egna åtgärderna främst blir vardagslyx. När det gäller skogsvård förlitar jag mig ofta på de professionella tjänster som UPM Skog erbjuder.

Jag anser att det är viktigt att skogsägarna sätter upp mål för sin skogsegendom och att åtgärder för att nå dem planeras tillsammans med UPM Skogs experter. På så sätt ser vi till att skogarna fortsätter att växa bra och lönsamt varje vår även i framtiden.

MAARIT SALLINEN

direktör för privat virkeshandel, UPM Skog

MAARIT SALLINEN

yksityispuukaupan johtaja, UPM Metsä 5

AJANKOHTAISTA

K U VA U P M

METSÄNHOITO

K U VA U P M

PUUKAUPPA

1 Taimikonhoidolla tuottava metsä TAIMIKONHOIDOLLA taimille annetaan tilaa kasvaa ja menestyä. Samalla varmistetaan, että niistä kehittyy järeä metsä. Taimikkona hoidettu metsä tuottaa jopa 30 prosenttia enemmän tukkipuuta kuin hoitama­ ton. Nuoren metsän alkutaipale vai­ kuttaa siis paljon siihen, minkälai­ nen metsästä tulee vuosien päästä.

Kun taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, lopputuloksena on moni­ muotoinen, järeä ja hyvinvoiva metsä, joka takaa metsänomistajalle paremman tuoton.

Kesän metsänhoitotyöt on hyvä suunnitella viimeistään nyt, kun kii­ reisin metsänhoitokausi on alkanut.

Tarjoamme metsänomistajille maksuttoman oppaan, josta voit lukea, mitä taimikonhoidossa tulee huomioida ensimmäisen kymmenen vuoden aikana.

upmmetsa.fi/oppaat/ taimikonhoito-opas

6

–

METSÄN HENKI 2/25

2 Onnistuneet puukaupat ONKO metsäsi kasvanut siihen pisteeseen, että on puukauppojen

aika? Oikeaan aikaan tehty hakkuu on osa metsänhoitoa, jolla varmistat metsäsi tuoton myös tulevaisuudessa ja mahdollistat uuden hiilinielun kasvun.

Onnistunut puukauppa alkaa yhteydenotosta metsäasiakas­ vastaavaamme tai tarjouspyynnön jättämisestä nettisivujemme kautta. Yhteydenoton jälkeen metsäasiakasvastaava sopii kanssasi metsäkäynnistä, jos se koetaan tarpeelliseksi.

Metsäkäynnin aikana metsäasiakasvastaavamme kartoittaa metsäsi hakkuu- ja hoitotarpeet. Sinun näkemyksesi ja tavoitteesi metsänomistajana ovat aina toimenpiteiden suunnittelun lähtökohta.

Metsäasiakasvastaavamme ovat sinua ja metsääsi varten, joten he vastaavat mielellään kaikkiin kysymyksiisi.

upmmetsa.fi/puukauppa

VERKKOPALVELU

3 Tarkista metsäsi hoitotarve METSÄNHOIDON toimenpidekausi on

nyt käynnissä. Siksi onkin hyvä aika tarkistaa UPM Metsä -verkkopalve­ lusta, mitä toimenpiteitä metsässäsi olisi ajankohtaista tehdä.

Palvelusta näet helposti koko metsäomaisuutesi yhdellä silmäyk­ sellä. Saat ehdotukset tulevista toi­ menpiteistä sekä metsään liittyvistä

tuloista ja menoista. Saat myös muut monipuoliset palvelut heti käyttöösi ja voit olla helposti yhteydessä pai­ kalliseen metsäasiakasvastaavaan.

Verkkopalvelussa näkyvät tie­ dot ja ehdotukset perustuvat metsä­ suunnitelmaan tai muuhun käytössä olevaan metsävaratietoon. Tämän vuoksi on tärkeää, että metsänomis­ taja muistaa ilmoittaa meille itse tekemänsä hoitotyöt ja keskustelee ehdotetuista toimenpiteistä metsä­ asiakasvastaavan kanssa. upmmetsa.fi/ verkkopalvelu

Kesä on pian täällä, ja on taas aika nauttia valosta ja lämmöstä. Nyt on hyvä hetki tarkistaa UPM Metsä -verkkopalvelusta, mitä hoitotoimenpiteitä metsäsi kaipaa. Muista myös turvallisuus taimien istutustöissä.

K U VA U P M

Taimikonhoito takaa metsäsi hyvän kasvun.

7

AJANKOHTAISTA

UPM:n metsissä lahopuuta on 35 % Etelä-Suomen talousmetsien keskiarvoa enemmän.

KU VA VASTAVALO

Lahopuu on tärkeä elinympäristö monille eliöille. Myös sienet ja sammalet hyötyvät siitä.

LUONNONHOITO

Moni­muotoisuus lisääntyy UPM:n metsissä Luken mittausten mukaan metsä­ talouden luonnonhoitotoimenpiteet lisäävät metsien monimuotoisuutta.

8

–

METSÄN HENKI 2/25

LUONNOVARAKESKUS (Luke) laski laho­ puun, lehtipuiden ja järeän haavan määrän UPM:n metsissä. Laskelmista ilmeni, että esimerkiksi lahopuun määrä on kasvanut UPM:n metsissä merkittävästi kahdenkymmenen vuoden aikana: vuonna 2000 sen keskitilavuus oli 2,6 m3/ha, mutta nyt keski­tilavuus on jo 7,4 m3/ha.

Lahopuun määrän keskiarvo Ete­ lä-Suomen talousmetsissä on 5,5 m3/ ha, eli lahopuuta on UPM:n metsissä 35 prosenttia keskiarvoa enemmän.

UPM:n uudistuskypsissä metsissä lahopuun määrä on vielä suurempi: keskimäärin 15 m3/ha.

Tämä on tärkeä tulos, sillä Luken aiempi tutkimus UPM:n avohak­ kuualoilta osoitti, että mitä enem­ män alueella on järeää lahopuuta, sitä enemmän siellä on myös uhan­ alaista ja arvokasta lajistoa.

Metsien kestävä talouskäyttö tarkoittaa sekä taloudellisten että ekologisten arvojen huomioimista.

Tutkimus vahvistaa käsitystämme siitä, että nämä arvot ovat yhteenso­ vitettavissa.

Syksyn 2024 laskelmat lahopuun, lehtipuun ja järeän haavan mää­ ristä tehtiin UPM:n metsäomistuk­ silla sijaitsevilla, pysyvillä koealoilla, joita käytetään valtakunnan metsien inventoinnissa.

Aiempi tutkimus uhanalaisten ja silmällä­pidettävien lajien esiintymi­ sestä uudistusaloilla toteutettiin vuo­ sina 2021–2022 maastotyönä UPM:n omistamissa metsissä, jotka sijaitse­ vat Uudenmaan pohjoisosan ja Kan­ ta-Hämeen alueella.

upmmetsa.fi

K U VA U P M

PÄÄTOIMITTAJA

KU VA U P M

Metsän hengelle uusi päätoimittaja

TURVALLISUUS

Turvallisesti istuttamaan TAIMIEN istuttaminen on mukavaa hommaa ja tehokasta liikuntaa. Se sopii monille metsänomistajille omatoimiseksi työksi. Tiedätkö, miten varmistat turvallisuuden istutustyömaalle lähtiessäsi?

Sääolosuhteet on hyvä tarkistaa aina ennen lähtöä. Kova tuuli voi kaataa aukolle jätettyjä säästöpuita ja katkoa lahopuita. Kuumalla ja aurinkoisella säällä on tärkeää suojata pää ja tauottaa työtä niin, että pääsee välillä varjoon.

Taimia on usein käsitelty torjunta-aineilla, joten nitriili­ kumikäsineiden käyttö on istutustyössä erittäin tärkeää. Lisäksi käsivarret on suojattava vaatteilla, jotta iho ei joudu kosketuksiin taimien kanssa.

Suojalasit suojaavat silmiä istutuksen aikana lentäviltä roskilta sekä mahdollisilta oksan iskemiltä aukolle tultaessa.

Nilkkoja tukevat, pitävät jalkineet ovat istuttajalle tarpeellinen varuste, sillä maasto voi olla epätasaista maanmuokkauksen jäljiltä.

Istutustyössä toistuvat samanlaiset liikkeet, mikä voi aiheuttaa kuor­ mitusta. Oikeanlaiset välineet eli istutusputki ja omalle vartalolle olkaja lantiovöillä sopivaksi säädetty vakka tekevät työskentelystä ergono­ mista. Istuttaessa kannattaa pitää selkä suorana, jotta työskentelyasento aiheuttaa mahdollisimman vähän kuormitusta.

Katso video Youtubesta qr-koodin avulla:

METSÄN hengen uusi päätoimittaja Armi Kauppila on työskennellyt viestintä- ja markkinointiasiantuntijana UPM Metsällä vuodesta 2022 lähtien. Kauppila on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri journalistiikan opintosuunnasta.

Päätoimittajana hän vastaa lehden toimituksellisesta prosessista ja johtaa lehden toimitusneuvostoa. ”On hienoa päästä vaikuttamaan siihen, millaisia mielenkiintoisia sisältöjä tarjoamme jatkossa lukijoillemme. ­Keräsimme juuri lehdestä palautetta lukijakyselyssä, joten pääsen mukaan kehittämään lehteä vieläkin kiinnostavammaksi ja lukijoita paremmin palvelevaksi. Samalla opin itse hurjasti uutta metsäasioista!” Kauppila sanoo.

Entinen päätoimittaja Virpi Mäenanttila jatkaa UPM Metsän viestintä- ja markkinointipäällikkönä.

Tuottoisa lukijakysely Pyysimme lukijoiltamme palautetta Metsän hengen lukijakyselyssä.

Vastauksia tuli yli tuhat, ja saimme avoimiin kysymyksiin runsaasti palautetta.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kolme retkituolia ja kylmä­ laukkua. Arpaonni suosi Leena Arposta, Vesa Haapaniemeä ja Sinikka Seppälää. Voittajille on ilmoitettu, ja palkinnot on lähetetty matkaan.

Kiitämme lämpimästi kaikkia kyselyyn vastanneita arvokkaasta palautteesta lehden kehittämistä varten!

9

AJANKOHTAISTA

K U VA VASTAVALO

Hämeenkylmänkukka on rauhoitettu kasvi.

METSÄNHOIDON SUOSITUKSISTA

Uhanalaisten lajien huomioiminen

Rauhoitetut, suojellut ja uhanalaiset lajit huomioidaan metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä monella eri tavalla.

METSÄT ovat ensisijainen elinympä­ ristö 833 uhanalaiselle ja 754 silmäl­ läpidettävälle lajille. Lehtojen, van­ hojen kangasmetsien, paloalueiden ja hakamaiden lajistossa on erityisen paljon uhanalaisia lajeja. Huomat­ tava osa niistä on hyvin pieniä ja vaikeasti tunnistettavia, esimerkiksi sammalia ja jäkäliä.

Lajisuojelua tehdään Suomessa usealla eri tasolla. Tiettyjen lajien suojelu perustuu lakiin ja osaa huo­ mioidaan vapaaehtoisesti esimer­ kiksi metsäsertifioinnin vaatimusten tai metsänhoidon suositusten kautta.

Etenkään suojeltavan lajin säily­ miselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Valtio­ neuvoston asetuksella uhanalaisiksi säädetyt lajit voidaan säätää erityi­ sesti suojeltaviksi ja niiden esiinty­ mispaikkaa voidaan suojella viran­ omaispäätöksellä.

10

–

METSÄN HENKI 2/25

Uhanalaisella lajilla tarkoitetaan yleisesti lajia, jonka luontainen säi­ lyminen on vaarantunut ja joka on määritelty uhanalaiseksi kansainvä­ lisin kriteerein tehdyssä arvioinnissa.

Monet uhanalaiset lajit hyötyvät esimerkiksi järeiden elävien säästö­ puiden, vähälukuisten lehtipuiden ja lahopuuston säästämisestä.

Harvinaistunutta lajistoa hyödyt­ tävät myös kulotukset, lehtipuuosuu­ den lisääminen ja suojavyöhykkei­ den jättäminen vesistöjen ympärille metsätaloustoimen­piteiden yhtey­ dessä. Näitä luonnonhoitokeinoja edistetään muun muassa metsäserti­ fioinnin kautta.

Yksi erityisesti suojeltu laji on liito-orava. Se suosii kuusivaltaisia metsiä, joissa on kookkaita haapoja ja muita lehtipuita. Hakkuissa säilyte­ tään liito-oravalle ravintoa tarjoavat lehtipuut, eläimen kulkureitit sekä

lisääntymis- ja levähdyspaikat, jotka sijaitsevat usein oravan tai variksen vanhassa risupesässä kolohaavassa, linnunpöntössä tai kuusessa.

Metsälinnuille tärkeitä rakenne­ piirteitä ovat muun muassa lahopuun määrä, metsän peitteisyys, säästö­ puut, lehtipuuosuus, suojatiheiköt ja kosteat metsät. Metsä­taloustoimien vaikutuksia voidaan vähentää ajoit­ tamalla ja rajaamalla toimenpiteitä siten, että ne vaikuttavat mahdollisim­ man vähän lajien elinympäristöihin ja lajeille tärkeisiin rakennepiirteisiin.

Tiukasti suojeltuja metsien kasvi­ lajeja ovat esimerkiksi neidonkenkä ja hämeenkylmänkukka. Tällaisten lajien esiintymien huomioimisessa luotetaan ELY-keskuksen antamiin ohjeisiin. Hakkuut toteutetaan niin, ettei esiintymä vaarannu. metsanhoidonsuositukset.fi

K U VA M A R IA N N E A HON EN

BLOGI

KU VAT U P M

Metsäinen blogisarja

TUOTE

Uusi kääre suklaalle

METSÄN tulevaisuuden tekijät -­blogisarjassa UPM Metsän työntekijät kertovat työstään sekä siitä, mitä he tekevät metsän tulevaisuuden eteen. Savonlinnan seudulla metsäasiakasvastaavana toimiva Anna-Mari Syrjäläinen kertoo blogissaan, mikä tekee hänen työstään merkityksellistä ja miten hän haluaa palvella asiakkaita. ”Pidän tärkeänä, että metsäomaisuuden hoidossa metsänomistaja tulee kuulluksi ja nähdyksi”, Syrjäläinen kirjoittaa.

Jatkuva osaamisen kehittäminen on tärkeää, jotta pysyy ajan hermolla.

“Aktiivinen vuorovaikutus niin ­yrittäjien kuin asiakkaiden kanssa on erittäin tärkeä osa tätä työtä.”

upmmetsa.fi/ tietoa-ja-tapahtumia/ metsakirjasto

JOS mietit, miksi Panda Maitosuklaalevy on tuntu­

nut kädessä erilaiselta kuin ennen, syynä on upouusi pakkausmateriaali. UPM Specialty Papers ja Orkla Suomi pilotoivat suklaalevylle uutta paperikäärettä kuuden kuukauden ajan.

Kääre on valmistettu UPM AsendoTM Pro 75 g/ m2 -­barrierpaperista, jonka rasvankesto-ominai­ suudet sopivat Panda-maitosuklaalle. Tavanomai­ sesti rasvaiset tuotteet pakataan muoviin säilyvyy­ den takaamiseksi, mutta UPM Asendo Pro -paperin barrier-kerroksen ansiosta lisättyä muovi­kerrosta ei tarvita.

Pakkauksen saumaaminen onnistuu Orklan ole­ massa olevilla pakkauskoneilla, joita käytetään nor­ maalisti muovikääreen saumaamisessa.

Kääreessä käytetty puukuitu on peräisin kestä­ västi hoidetuista metsistä, ja kääreen voi kierrättää kartonkina. upmspecialtypapers.com

Hanki itsellesi luonnonhoitokortti SUOMEN metsäkeskuksen luonnonhoitokortilla voit osoittaa osaamisesi talousmetsien luonnonhoidossa. Luonnonhoitokortin suorittavat vuosittain sadat metsäammattilaiset, metsänomistajat ja metsäalan opiskelijat.

Korttia varten tehdään Metsäkeskuksen järjestämä käytännönläheinen osaamiskoe, joka vastaa ajankohtaisia luonnonhoidon suosituksia ja määräyksiä.

Vuoden 2025 kokeiden päivät, paikkakunnat ja tutkintovaatimukset löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta. metsakeskus.fi 11

METSÄSSÄ

Halssilan lähimetsä on aivan kaupunginosan ytimessä, ja asukkaat käyttävät sitä runsaasti. Siksi hoitotoimet tehdään Reijo Puttosen mukaan huolellisesti suunnitellen ja asukkaita kuunnellen.

Lähimetsiä hoidetaan asukkaita kuunnellen Jyväskylän kaupunki hoitaa metsäomaisuuttaan vastuullisesti UPM:n kanssa.

Metsät ovat kaupungille tärkeitä niin viihtyvyyden, luonnon monimuotoisuuden kuin talouden kannalta.

KU VA MIKKO VÄ HÄ NI I T T Y | T E KST I NI NNI SA ND E L I U S 12

–

METSÄN HENKI 2/25

Jyväskylä, Keski-Suomi

13

J

METSÄSSÄ

YVÄSKYLÄN Halssilan lähimetsässä on kiinnostavia rakennelmia. Kuusen rungon ympärille on aseteltu tarkasti oksia, ja tuore havusto verhoaa majan tiiviiksi pesäksi. Mikä mainio piilopaikka!

Lähettyvillä on toinenkin maja, jossa pitkiä rimoja on nostettu havupuun runkoa vasten ikään kuin kodaksi.

Kaupungin metsäasiasiantuntijan Reijo Puttosen mukaan tässä lähimetsässä tehtiin juuri harvennushakkuita. Kun kaupungin metsissä tehdään metsätöitä, jäljet pyritään korjaamaan viivytyksettä pois.

Jäljelle jää kuitenkin aina oksia ja risuja rakennustarpeiksi. Puttosta majantekovietti ilahduttaa. ”Metsäaltistus eli se, että lapset työntävät kätensä maaperään, liikkuvat metsissä, käyttävät mielikuvitustaan ja keksivät leikkinsä itse, on tutkitusti heille hyödyksi.”

Puttonen tuli Jyväskylän metsäpalveluihin töihin 1990-luvulla, ja työvuosia on kertynyt yli 30. Syntyjään jyväskyläläinen metsäasiantuntija päätyi alalle osin siksi, että hän on lapsesta asti viihtynyt kotiseutunsa metsissä, myös täällä Halssilassa.

Jyväskylän metsille on tyypillistä se, että ne ovat tiiviisti kaupunkirakenteessa kiinni. Puttosen mukaan 98 prosenttia kaupunkilaisista asuu lähimetsän äärellä, ja kotiovelta on korkeintaan 300 metrin matka metsään. ”Majat ovat viesti siitä, että metsillä on kaupunkilaisille merkitystä. Metsiä käyttää 150 000 jyväskyläläistä pikkulapsista vanhuksiin. Tämä ajatus ohjaa minua työssäni. Haluan vaalia metsäluonnon jatkuvuutta, jotta sekä nykyisten että tulevien sukupolvien olisi kiva liikkua metsässä.”

MUKANA kävelyllä ovat Reijo Puttosen kollega, metsäasiantuntija Lassi Savolainen sekä UPM:n metsäasiakasvastaava Marika Kanerva.

Jyväskylän kaupungilla on ollut metsänhoitoa ja puukauppaa koskeva kumppanuussopimus UPM:n kanssa vuodesta 2019 asti. Se tarkoittaa sitä, että Jyväskylän suuret metsänhoitotyöt suunnitellaan ja tehdään yhteistyössä UPM:n kanssa. ”Kaikki lähtee kaupungin tarpeista. Me toteutamme ratkaisut”, Kanerva sanoo.

Jyväskylän kaupunki omistaa reilut 9 300 hehtaaria metsää, mikä on suomalaiselle kaupungille paljon. Kanerva ja Jyväskylän metsäasiantuntijat kokoustavat viikoittain siitä, mitä metsissä on seuraavaksi tarkoitus tehdä.

Metsänhoitotoimet suunnitellaan tarkasti kaupungin, UPM:n ja puunkorjuun toteuttavan metsäkoneyritys Metsä-Multian kesken.

14

–

METSÄN HENKI 2/25

Metsä­ asiantuntija Reijo Puttosen arvot

1

VIIHTYVYYS. ”Metsissä

liikkuminen, sienestä­ minen, marjastaminen ja virkistyminen on meille jyväskyläläisille todella tärkeää.

2

JATKUVUUS. ”Emme voi museoida tiettyä metsä­maisemaa, vaan metsien elinvoimasta on huolehdittava takaamalla niiden jatkuvuus vuosi­ kymmeniksi eteenpäin.

3

EDELLÄKÄVIJYYS.

”Emme ujostelleet, kun kerroimme metsä­ ohjelmamme visiossa, että haluamme olla suomalaisen kaupunki­ metsänhoidon edellä­ kävijöitä.

Reijo Puttosen mukaan ei ole itsestään selvää, että kaupungilla on kuusihenkinen metsäosasto. “Myös meidän lähimetsäohjelmamme on Suomessa poikkeuksellinen.”

Marika Kanerva kirjaa puukaupat. Metsäkone voi lähteä kohteeseen jo samalla viikolla, kun päätökset on tehty. ”Ilman kumppanuussopimusta tämänkaltainen joustavuus ja nopeus ei olisi Jyväskylän kaupungille metsänhoidossa mahdollista. Kumppanuuden kiistaton etu on, että kaikki tuntevat yhteiset toimintatavat. Se varmistaa laadun ja turvallisuuden sekä sen, että työvoimaa ja koneistoa on riittävästi tarjolla”, Puttonen sanoo.

KESKI-SUOMEEN on satanut edellispäivänä run-

saasti lunta, vaikka kevät oli jo ilmoitellut tulostaan. Pakkaslumi on laskeutunut kauniisti havupuiden oksille. Tuulenpuuskien pöllyttämänä se kohoaa ilmaan herkkänä harsona.

Lumessa risteilee polkuja. ”Verkosto on uskomaton. Vaikka eilen tuli runsaasti lunta, polut ovat taas näin vahvat”, Marika Kanerva hämmästelee.

Halssilan metsää käyttävät kävelijät, koiranulkoiluttajat, lenkkeilijät ja maastopyöräilijät, ja lumi tallautuu nopeasti tuttuihin uomiinsa.

Kaupunki on tehnyt asutuksen lähimetsien hoito-­ohjelman, jossa linjataan viideksi vuodeksi kerrallaan, missä järjestyksessä kaupunki hoitaa asutuksen lähellä sijaitsevia metsiään. ”Ohjelma takaa sen, että kaupunkilaiset tietävät ajoissa, mitä metsätöitä on suunnitteilla missäkin, ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa niihin”, Puttonen sanoo.

Vuorovaikutus kaupunkilaisten kanssa on metsäpalveluiden ydintyötä. ”Asukkaat ovat meihin yhteydessä toiveineen, ja me saatamme käydä heidän kanssaan yhdessä lähimetsässä. Yritämme säästää asukkaille tärkeät puut, jos se on mahdollista”, Savolainen sanoo. ”Pyrimme aina siihen, että metsä olisi turvallinen ja viihtyisä paikka ja että muutokset olisivat asukkaiden kannalta ymmärrettäviä ja hyväksyttäviä”, Puttonen jatkaa.

Tälläkin juuri valmistuneella kohteella polut ovat säilyneet ja hakkuutähteet on kerätty pääosin pois. Lumi on kätkenyt loput jäljet, ja hakkuiden viimeiset merkit häviävät kesällä. ”Metsäohjelma on kaiken metsänhoitomme perusta, ja se ohjaa kaikkea tekemistämme painottaen erilaisia arvoja ja eri alueita.

Ohjelma linjaa myös asutuksen lähimetsien hoitoa. Sen tavoitteiden noudattaminen on asukkaille tae myös siitä, ettei kyse ole metsäasiantuntijoiden oikuista vaan yhteisesti päätetyistä linjauksista”, Savolainen sanoo.

”Kun Lassi suunnistaa täällä 12 vuoden päästä, tässä on kymmenmetrinen nuori koivikko”, Puttonen maalailee.

Savolaisen mukaan koivikko saanee vuosien saatossa seurakseen haapaa ja pihlajaa, ehkä leppääkin. ”Kun metsää uudistetaan, peruskenttäkerroksen kasvusto muuttuu. Varttuneen metsän keskelle muodostuu joksikin aikaa vaihteleva ekosysteemi: horsmaa, heinää, kukkivia kasveja ja niistä hyötyvät pölyttäjiä. Myöhemmin nuori, tiheä puusto antaa suojaa linnuille”, hän kuvailee.

Metsäohjelma on kaiken metsänhoitomme perusta, ja se ohjaa kaikkea tekemistämme painottaen erilaisia arvoja ja eri alueita.

Lassi Savolainen

VASTA satanut lumi on peittänyt kannot pienaukolla, joka tehtiin alle viikko sitten. Laajoja päätehakkuita ei lähimetsissä tehdä. Metsän uudistaminen on kuitenkin tärkeää. ”Metsä uudistuu antamalla tilaa taimille.

Pyrimme toimimaan niin, että pienaukot eivät häiritse ihmisten liikkumista ja että maisemallinen muutos olisi vähäinen”, Puttonen sanoo.

Vanhaan kuusikkoon tehtyihin pienaukkoihin istutetaan kesällä rauduskoivua. ”Puulajien vaihtelevuus on olennaista metsän uudistamisessa ja monimuotoisuuden takaamisessa. Jotta saisimme tänne sekametsää, uudistaminen on tehtävä tietoisesti tarjoamalla tilaa myös enemmän valoa vaativille puulajeille”, hän tähdentää.

Kanerva tilaa taimet ja istutustyöt kumppanuussopimuksen mukaisesti.

”Jyväskylän lähimetsiin ilmestyy aina välillä majoja. Tämä on kyllä vaikuttava”, kaupungin metsäasiantuntija Lassi Savolainen ihastelee Halssilan asuinalueen metsässä.

15

METSÄSSÄ Marika Kanerva (kesk.) aloitti Jyväskylän kaupungin metsäasiakasvastaavana viime lokakuussa. Hän kokoustaa Jyväskylän metsäasiantuntijoiden kanssa viikoittain siitä, mitä kaupungin metsissä on tarkoitus seuraavaksi tehdä. Vasemmalla Reijo Puttonen ja oikealla Lassi Savolainen.

Kuntalaisten tuki metsänhoidolle käy ilmi asiakaskyselyistä. Joskus hakkuista on ollut vääntöä, mutta jälkeenpäin kriitikoilta on tullut palautetta, että ei se aivan pieleen mennytkään.

MONIMUOTOISUUTTA vaalitaan myös vapaaehtoisella suojelulla. Jyväskylän metsistä 17 prosenttia on suojeltu. ”Kaupungin tavoite on, että mahdollisimman moni suojelualue saisi juridisen statuksen joko yleiskaavasta tai luonnonsuojelulaista.

Se toisi suojelutyöhön selkeyttä”, Savolainen sanoo.

Metsäasiantuntijat esittelevät uudistetun kohteen lähettyvillä sijaitsevaa oravametsää. Halssilassa on useita liito-oravan pesimäalueita, jotka on rauhoitettu metsänhoitotoimilta. Kanta on ollut laskusuunnassa, mutta Jyväskylässä kokemukset ovat päinvastaiset. ”Täällä orava levittäytyy sopiviin kohteisiin ja löytää pesäpuita, ruokaa ja mahdollisuuden liikkua puusta toiseen”, Puttonen sanoo ja osoittaa puiden ketjua.

Metsät ovat suomalaisille tärkeitä, ja niiden hoidosta on monenlaisia näkemyksiä. Savolaisen mukaan Jyväskylän metsäohjelma sovittaa yhteen erilaisia tavoitteita, arvoja ja tarpeita sekä metsäalueita suojelualueista talousmetsiin.

Kunnianhimoinen metsäohjelma ja kumppanuus UPM:n kanssa ovat taanneet sen, että metsänhoito on myös taloudellisesti kestävää.

Metsäomaisuudesta 32 prosenttia on tuottoisaa talousmetsää.

16

–

METSÄN HENKI 2/25

Kaikki lähtee kaupungin toiveista, ja me toteutamme ratkaisut.”

Marika Kanerva metsäasiakas­ vastaava, UPM upmmetsa.fi/ ota-­yhteytta

”Kaupungin metsäpalvelut rahoitetaan veronmaksajien kukkarosta, joten on tärkeää, että tulos on kulujen jälkeen plussalla.

Viime vuonna UPM:n kautta toteutuneista puukaupoista saatiin 1,3 miljoonaa euroa kaupungin palveluihin”, Puttonen sanoo.

Vastuullisesti toteutettu yhteistyö on UPM:n näkökulmasta hedelmällistä. ”Kaikki Jyväskylän metsänhoitotyöt tuovat meille näkyvyyttä. Huolellinen jälki on UPM:lle mainekysymys. Tärkeä seikka on myös kumppanuuden puitteissa tehtyjen puukauppojen määrä. Jyväskylän kaupungilta saadaan metsäohjelman mukaisesti noin 33 500 mottia puuta vuosittain”, Kanerva kertoo.

Kuntalaisten tuki metsänhoidolle käy ilmi asiakaskyselyistä. Puttonen muistelee, että joskus hakkuista on ollut vääntöä, mutta metsänhoitotöiden jälkeen kriitikoilta onkin tullut palautetta, että ei se aivan pieleen mennytkään. Silloin Puttonen on tuntenut onnistuneensa työssään.

Hän ajattelee, että kaupunkimetsien hoito tarjoaa suomalaisille näköalapaikan metsänhoitoon. ”Toimimalla fiksusti voimme vaikuttaa mielikuviin myönteisesti.”

NÄKEMYS

Metsäkin voi hyötyä tekoälystä

TEKOÄLYRATKAISUILLA voidaan suojella metsiä tuhoilta ja taata niiden terve kasvu esimerkiksi tunnistamalla hyönteistuhojen tai metsäpalojen riskit jo varhaisessa vaiheessa sekä analysoimalla säätietoja, maaperän kosteutta ja ravinteikkuutta.

Metsäteollisuuden logistiikkaketju kattaa puun elinkaaren raaka-aineiden hankinnasta valmiiden tuotteiden kuljetukseen. Tekoäly voi optimoida reittejä, parantaa kuljetusten tehokkuutta ja vähentää päästöjä.

Tekoälyalgoritmit osaavat ennustaa puun korjuun ja kuljetuksen tarpeita, jolloin logistiikkaketju tehostuu ja esimerkiksi poikkeustilanteisiin voidaan reagoida nopeammin.

Jalostusprosesseissa tekoäly mahdollistaa tuotannon optimoinnin esimerkiksi ennakoi-

van kunnossapidon kautta. Kun sensorit ja tekoälyanalytiikka havaitsevat laitteistojen kulumisen ja tarvittavat huoltotoimenpiteet ennen kuin varsinaiset viat ilmenevät, tuotantokatkokset vähenevät ja laitosten toiminta parantuu.

Tekoäly voi analysoida metsän­hoidon tuloksia, mitata hiili­ nieluja ja auttaa tunnis­ tamaan alueita, joilla metsitystä voi lisätä.

YRITYKSET kartoittavat nyt erilaisia tapoja käyt-

tää tekoälyä. Myös UPM on käynnistänyt viime vuonna laajan hankkeen, jonka tavoitteena on hyödyntää tekoälyä kautta UPM:n liiketoimintojen.

Näin tavoitellaan liiketoiminnan kasvua, toimintojen tehokkuutta sekä korkeampaa laatua, mutta kestävä kehitys ja tehtaiden turvallisuus ovat hankkeessa tärkeässä roolissa.

Tulevaisuudessa tekoäly tulee olemaan yhä keskeisemmässä roolissa metsien hallinnassa ja metsäteollisuuden kehittämisessä. Jatkuvalla innovoinnilla ja yhteistyöllä teknologia-alan, metsänomistajien ja viranomaisten välillä voidaan varmistaa, että tekoäly tukee niin liiketoimintaa kuin metsien hyvinvointia.

Metsäteollisuusyritysten ajamat uudistukset hyödyttävät myös metsänomistajia esimerkiksi ennakoivan metsänhoidon kautta.

Tekoäly tarjoaa metsäalalle mahdollisuuden varmistaa, että metsät säilyvät tuottavina ja elinvoimaisina tuleville sukupolville.

Karoliina Hagman johtaa kansainvälisen konsulttiyrityksen Accenturen Pohjoismaiden Data- ja tekoäly-yksikköä. Hän työskentelee eri toimialojen yritysten johdon kanssa, auttaa yrityksiä tunnistamaan tekoälyn mahdollisuudet sekä tukee heitä rakentamaan yritystasoisia tekoälyratkaisuja. Hän on mukana myös UPM:n tekoälyhankkeessa.

Hagman on aktiivinen puhuja tekoälytilaisuuksissa ja paneeleissa.

KU VA AC C EN T U RE

TEKOÄLYN valtava kehitys viime vuosina on käynnistänyt mullistuksen kaikilla toimialoilla, eikä metsäteollisuus ole tässä poikkeus.

Uusilla työvälineillä voidaan avata metsäteollisuuden solmukohtia.

Tekoälyavusteiset ratkaisut voivat parantaa tuottavuutta, edistää kestävää kehitystä ja tukea ilmastonmuutoksen hallintaa. Niiden mahdollisuudet metsätoimialalla ulottuvat metsien inventoinnista ja hoitamisesta aina logistiikan ja jalostusprosessien optimointiin.

Metsänhoidossa tekoälyä voi hyödyntää muun muassa metsien inventoinnissa ja valvonnassa. Tekoälyn voi yhdistää myös robottiikkaan ja virtuaalitodellisuuteen. Satelliittija dronekuvat tarjoavat reaaliaikaista tietoa metsien tilasta, puuston kasvusta ja mahdollisista tuhoista.

Perinteiset metsänarviointimenetelmät ovat usein vaatineet ihmisen arviointia, mutta tulevaisuudessa tekoäly voi sekä kerätä että analysoida suuria tietomääriä nopeasti ja tarkasti.

Tekoäly voi myös analysoida metsänhoidon tuloksia, mitata hiilinieluja ja auttaa tunnistamaan alueita, joilla metsitystä voi lisätä.

Karoliina Hagman Johtaja Accenturen Pohjois­ maiden Data- ja tekoäly-yksikkö 17

METSÄHOMMISSA METSÄNHOITO

Metsä kuntoon kesäksi

Nyt on aika keskittyä metsän ja varusteiden kuntoon.

TEKSTI JA KU VAT U P M

Hyvin ylläpidetty rajalinja on puolitoista metriä leveä raivattu, avoin linja. Rajojen kulmapisteet merkitään rajapyykein, jotka ovat usein kiveä tai rautaa. Jos linjaa on vaikea erottaa, etsi peräkkäin sijoitettuja kiviä, katkottuja oksia tai vanhaa piikkilankaa.

Rajapyykki merkitään kepeillä, joihin sidotaan kuitunauhaa. Vasta kun suora linja on selvillä, se raivataan auki kunnolla. Metsään tarvitset hyvät käsineet, värikkäät vaatteet, suojalasit, kuitunauhaa ja vesurin. Kaverin kanssa rajalinjan etsiminen on helpompaa.

2. Pidä huolta metsäteistä

Metsätie kannattaa lanata joka kevät.

Samalla on hyvä levittää uusi murskekerros kohtiin, joista tien kulutuskerros on hävinnyt. Reunakasvillisuus kannattaa raivata ojien ulkoreunoihin asti kolmen vuoden välein. Tiivis pusikko hidastaa tien kuivumista, jolloin tie kuluu nopeammin.

Tarkista ojien ja tien alittavien ojarumpujen toimivuus muutaman 18

–

METSÄN HENKI 2/25

vuoden välein. Kun metsäteitä hoitaa ammattitaidolla, peruskunnostuksen tarve vähenee ja ostajien kiinnostus leimikoihin lisääntyy.

3. Muista turvavarusteet

Raivaussahatöissä tarvitaan kypärä, kuulonsuojaimet, silmäsuojain ja käsineet. On suositeltavaa käyttää sekä visiiriä että suojalaseja. Muita hyviä varusteita ovat viiltosuojatut housut sekä pitävät, varvassuojatut nauhakengät, joissa on kuvioidut pohjat.

Muista ottaa metsään mukaan ladattu puhelin, jossa on 112-sovellus, ja pakkaa autoon ensiapupakkaus. Säädä raivaussahan kantovaljaat kehollesi sopiviksi ja pidä silmällä terän kuntoa. Rikkinäinen tai kulunut terä tulee vaihtaa.

Katso video turvallisista metsä­ töistä qr-koodin avulla:

K U VA U P M

1. Merkitse rajalinjat

3 × katse metsään

Merkitse metsän rajat.

Rajoille tulee raivata puolitoista metriä leveä, avoin linja.

Anna ammattilaisen lanata metsätiet ja ajaa mursketta kuluneisiin kohtiin.

Silmäsuojain on tärkeimpiä varusteita metsätöissä.

Voit yhdistää suojalasit visiiriin.

19

Liisa Viikari ajautui metsäalalle vahingossa mutta ei ole katunut valintaansa hetkeäkään.

Metsäalalla tehdään merkittävää työtä 20

–

METSÄN HENKI 2/25

Liisa Viikari vastaa UPM:n omien metsien strategiasta, Pinja Peltonen rakentaa tulevaisuuttaan metsänhoidon parissa, ja Antti Tanhola on työskennellyt UPM:llä koko uransa ajan. Näin he näkevät alan tulevaisuuden.

KU VAT HA NNES PA A NA NE N | T E KST I J O U KO V U ORE L A

Antti Tanhola on nähnyt 47 vuoden työuransa aikana metsäalan kehityksen.

Pinja Peltosen mielestä kesätöissä parasta on se, ettei koskaan tiedä, mitä päivä tuo tullessaan.

21

Liisa Viikari kyseenalaistaa ja kehittää Liisa Viikarilla oli lukion jälkeen kaksi haaveammattia: ulkomaantoimittaja ja maantieteilijä. Kumpikaan haaveista ei toteutunut. ”En saanut luettua pääsykokeisiin mutta pääsin ammattikorkeaan lukemaan metsätalousinsinööriksi. Ala tuntui heti oikealta, enkä ole katunut hetkeäkään sitä, että oikeastaan ajauduin metsäalalle.”

Viikari aloitti UPM:llä kesäharjoittelijana. Valmistumisensa jälkeen hän on toiminut talossa metsäsuunnittelijana, puukauppasihteerinä, korjuuesihenkilönä, ostoesihenkilönä, kaupunkilaismetsänomistajien neuvontatehtävissä sekä markkinointipäällikkönä.

Sen jälkeen hän oli viitisentoista vuotta muualla töissä ja palasi UPM:lle syyskuussa 2023. ”Olin uhonnut, että luen itseni metsänhoitajaksi ennen kuin täytän

50. Sain maisterin paperit yliopistosta vuonna 2021 eli reilusti ennen määräaikaa.”

Nykyisin Viikari on UPM:n metsätalouspäällikkö, jonka päätehtävä on yhtiön omien metsien strategian toimeenpano. Hän vastaa Suomessa UPM:n metsien hoidon ja käytön operatiivisesta johtamisesta sekä suunnittelusta yhdessä tiimin kanssa, jossa on 23 työntekijää.

Sama tiimi antaa myös hakkuu- ja metsänhoitotyöehdotukset UPM:n hoidossa oleville sijoitussopimusasiakastiloille.

Parasta työssä UPM:llä on Viikarin mielestä se, että haasteita ja kehittymismahdollisuuksia on riittävästi. ”Tykkään kyseenalaistaa ja löytää erilaisia tapoja kehittää asioita.

Filosofiani on, että kaiken voi aina tehdä pikkuisen paremmin ja tuottavammin.”

Viikarin työssä pitää hallita suuria kokonaisuuksia ja pitää useita lankoja käsissä samaan aikaan.

Metsäalalla täytyy olla muutoskykyä, koska ympäristö ja työelämä muuttuvat koko ajan.

Liisa Viikari

Liisa Viikari haluaa olla tukena niille, jotka haluavat laajentaa osaamistaan.

Pinja Peltonen uskoo, että metsä­ala tarjoaa ratkaisun moniin ongelmiin tulevaisuudessa.

22

–

METSÄN HENKI 2/25

Pitää myös tietää, mitä lankoja kiristää, mitä löysätä ja mistä päästää kokonaan irti. ”Metsäalalla täytyy olla muutoskykyä, koska ympäristö ja työelämä muuttuvat koko ajan.”

Viikari uskoo metsäalan tulevaisuuteen. ”Suomessa on mahtavat, uusiutuvat metsävarat. Uskon, että valmistamme tulevaisuudessa muutakin kuin metsäteollisuuden perustuotteita. Se edellyttää innovaatioita ja tuotekehitystä.”

Viime vuonna Viikari oli tekemässä UPM:n omien metsien strategiaa vuosille 2024–2030. ”Meillä oli ihan älyttömän hyvä ydintiimi valmistelemassa strategiaa, ja saimme osallistettua sen tekoon myös kymmeniä muita henkilöitä.

Projekti oli erittäin mielenkiintoinen.”

Viikarilla on pitkä työhistoria, ja kokemuksensa turvin hän auttaa nyt muita kehittymään.

Keskustelu on tärkeää, mutta liian usein esillä tuntuvat olevan vain ääripäät.

Pinja Peltonen

”Tahdon olla tukena ihmisille, jotka haluavat laajentaa osaamistaan ja päästä urallaan eteenpäin.”

Kesätyö vei Pinja Peltosen metsään Viime kesänä Pinja Peltonen pääsi auttamaan metsän kulotuksessa. Hän kasteli ympäristöä, jotta tuli ei leviäisi. ”Oli hienoa seurata, miten metsurit tekivät töitä ja pitivät tilanteen hallinnassa”, Peltonen sanoo.

Metsään oli lähdetty aikaisin aamulla ja sieltä palattiin vasta myöhään illalla, kun tuli oli sammunut.

Adrenaliini virtasi Peltosen suonissa vielä kotonakin. ”Se oli mahtava päivä.”

Peltonen on tulossa ensi kesänä jo kolmatta kertaa kesätöihin UPM Metsän Lahden metsäasiakasyksikköön. ”Viime kesänä tein töitä jaetusti sekä yksityispuukaupan puolella että metsätalousyksikössä. Yksityispuu-

23

kaupassa autoin paikallisia metsäasiakasvastaavia hyvin laajasti. Tein laatumittauksia, arviointeja ja asiakaskäyntejä. Metsätaloudessa tein UPM:n omien metsien hoidon ja hakkuutarpeiden arviointeja.”

Peltonen on ollut lapsesta asti isänsä mukana perheen metsätilalla Lammilla. ”Lukion jälkeen kävin Itä-Suomen yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan valintakokeessa ja kiinnostuin alasta vielä enemmän.

Seuraavana keväänä luin kunnolla pääsykokeisiin ja pääsin sisään.”

Nyt Peltonen opiskelee viidettä vuotta metsätieteitä Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Opintoihin kuuluu myös ekologiaa.

Parasta työssä UPM:llä ovat olleet vaihtelevat ja joustavat työpäivät. ”Ikinä ei tiedä, mitä kaikkea päivän aikana tulee vastaan. Työn ohessa pääsee seuraamaan kevään etenemistä: löytää maasta ensimmäisen kukan tai kuulee, kuinka linnut

laulavat. Työkaverit ovat olleet ihan uskomattoman kivoja. Kaikki auttavat, kyselevät ja ottavat mukaan porukkaan.”

Iloinen asenne on vaihtelevassa työssä valttia. ”Aika paljon tulee kohtaamisia metsänomistajien, metsurien ja kuljettajien kanssa. Työssä pärjää asiakaspalveluhengellä. On myös tärkeää ymmärtää, milloin pitää pyytää apua työkavereilta.”

Peltonen toivoisi metsiin liittyvään julkiseen keskusteluun vähän malttia ja turhan vastakkainasettelun välttämistä. ”Keskustelu on tärkeää, mutta liian usein esillä tuntuvat olevan vain ääripäät.”

Hän uskoo, että metsäalalla on tulevaisuudessa merkittävä rooli. ”Ala on todennäköisesti ratkaisu aika moniin asioihin, kuten fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen ja talouden pyörittämiseen. Toivon, että minulla olisi tulevaisuudessa-

kin mahdollisuus tehdä arvojeni mukaista ja sopivan palkitsevaa työtä.”

Antti Tanhola sai hakerobotin työkaverikseen Antti Tanhola toimii hakkeen, energiapuun ja pyöreän puun laaduttajana UPM:n Kaukaan tehtaalla. Hän mittaa hakenäytteistä kuiva-aineprosentit ja energiapuunäytteistä kosteusprosentit ja kirjaa ne järjestelmiin. Pyöreät puut hän tarkastaa pölli kerrallaan, jotta ne ovat valmiit kuorintaan. ”Nykyinen työni muuttui, kun sain työkaverikseni hakerobotin. Mekaaninen työ loppui siihen. Sitä ennen tein hakkeen laadutuksen kuusitasoseulalla, ja jokainen taso piti mitata erikseen käsin”, Tanhola sanoo.

Hän on tehnyt töitä Kaukaalla lähes 47 vuotta. ”Kaverini isä oli töissä tehtaalla, ja hän tarjosi minulle töitä, kun olin 17-vuotias. Aluksi pääsin vanhem-

Pinja Peltonen viettää paljon aikaa opinahjonsa Itä-Suomen yliopiston labora­toriossa.

Kuvassa näkyy 30 vuotta vanha kovakuoriainen.

24

–

METSÄN HENKI 2/25

mille asentajille oppiin niin sanotusti pakin kantajaksi. Viitisen vuotta meni asennushommissa, kunnes pääsin työharjoitteluun yhtiön hinaajille.”

Siihen aikaan työntekijöiden keskuudessa oli menossa sukupolvenvaihdos, ja hinaajille tarvittiin nuoria. Kyseessä on alus, jolla hinataan puita. ”Jäin töihin hinaajapuolen varastolle, ja siellä vierähti noin 30 vuotta.

Saimaa tuli kyllä tutuksi. Talvet tein kunnossapitotöitä, kun minulla oli jonkinlaisia remonttitaitoja.”

Viitisentoista vuotta sitten Tanholaa pyydettiin töihin mittapuolelle. ”Parasta työssä on itsenäisyys, mitä nyt hakerobotin kanssa täytyy joskus vähän taistella, kun se vikuroi eikä tee mitä pitää. Saan määritellä itse, milloin teen mitäkin hommaa. Työ on myös sopivan haastavaa.”

Laaduttajan tulee olla tarkka ja pitkäjänteinen. ”Kun syötän tietoja järjestelmään, pilkun pitää olla oikeassa kohdassa,

Toivon edelleen, että onnistuisin joka päivä jotenkin – että saisin hommat hoidettua ja pöydän puhtaaksi työpäivän päätteeksi.

Antti Tanhola

jotta ei tule isoja virheitä. Etenkin energiapuolella jokaisen kuorman megawattien pitää olla kohdallaan, jotta ne saadaan laskutukseen kuun vaihteessa.”

Metsä on Tanholalle rentoutumispaikka. Järvi-Suomessa kasvaneen ihmisen mielestä rantojen metsät ovat upeita paikkoja kaikkina vuoden aikoina.

Metsäalan tulevaisuuteen hän suhtautuu myönteisesti. ”Hyvältä näyttää, kunhan saamme kehitettyä uusia tuotteita ja säilytettyä kilpailukykymme. Laakereilleen ei pidä jäädä makaamaan.

Toivottavasti nuorille riittää töitä.”

Tanholalla on eläkeikään aikaa jäljellä reilu vuosi. ”Toivon edelleen, että onnistuisin joka päivä jotenkin – että saisin hommat hoidettua ja pöydän puhtaaksi työpäivän päätteeksi.”

Antti Tanhola on metsäalalla pitkän linjan konkari.

Hän toivoo, että nuorille riittää alalla jatkossa töitä.

25

TALOUS Vaikka maailmantalouden epävarmuus lisääntyy, metsä pysyy hyvänä sijoituskohteena.

” Metsä on vakaa sijoitusmuoto” Maailmantilanne on tuonut epävarmuutta ennusteisiin ja heilahtelua pörssikursseihin.

Metsään sijoittaminen on yhä kannattavaa.

KU VA U P M | T EKSTI A RMI K AU P P I L A

26

–

METSÄN HENKI 2/25

PUUKAUPPA on jatkunut erinomaisessa

vireessä koko kevään, mikä johtuu osittain puun korkeasta hinnasta.

Leudon alkutalven seurauksena korjuuolosuhteet olivat talvella hyvin haastavat. ”Huolellisen kohdevalinnan ja ammattitaitoisten kuljettajien ansiosta pystyimme kuitenkin pitämään operaatiot käynnissä läpi talven”, sanoo UPM Metsän yksityispuukaupan johtaja Maarit Sallinen.

Talven olosuhteet vaikuttavat myös tulevaan ostotarpeeseen, joka painottuu kesällä korjattaviin hakkuukohteisiin eli niin sanottuihin sulan maan kohteisiin. ”Tarjonta näyttää jatkuvan hyvänä ja puukauppa vilkkaana myös kevällä ja kesällä. Odotukset kuluvan vuoden puukaupalle ovat korkealla.”

Lopputuotemarkkinaa hankala ennustaa Alkuvuodesta tilanne näytti myös puuraaka-aineiden lopputuotemarkkinassa kohtuulliselta. Maailmantilanteessa tapahtuvien mullistusten ja epävarmuuden takia loppuvuoden näkymiä on kuitenkin hankala ennustaa. ”Maailman tapahtumien, erilaisten tulliuhkien ja yleisen talouden epävarmuuden lisääntyessä loppumarkkinoiden tilanne on muuttunut hyvin sumuiseksi, ja siten ennustaminen on entistä vaikeampaa.”

Lopputuotteiden kysyntään vaikuttaa muun muassa kuluttajien kokema taloudellinen epävarmuus. Myös mahdollinen tullimaksujen aiheuttama toimitusketjujen häiriintyminen sekä

10,8 milj. m3

Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityis­metsissä viikon 17 loppuun mennessä Lähde: Metsäteollisuus ry ja Luke

Puukauppa Suomessa 2022–2025 Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä. Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.

2500

1 000 m3

2000 1500 1000 500 vko 1

5

10

2025

15

20

2023

25

30

35

2023

40

45

50 52

2022

Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityismetsistä Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä. Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.

50

Milj. m3

40 30 20 10 vko 1

5

10

2025 Maarit Sallinen yksityispuukaupan johtaja, UPM Metsä

valuuttakurssien muutokset vaikuttavat UPM:n lopputuotemarkkinaan.

Sellun keskihinnat olivat alkuvuonna alhaiset, vaikka markkinahinnat nousivat hieman. Sahatavaran

Taimikkona hoidettu metsä tuottaa jopa 30 % enemmän tukkipuuta kuin hoitamaton.

15

20

2024

25

30

2023

35

40

45

5052

2022

Lähde: Metsäteollisuus ry ja Luke

osalta näkymät ovat melko epäselvät.

Niihin vaikuttavat talouden elpyminen ja investointien lisääntyminen.

Hoidettu metsä tuottaa enemmän Metsäomaisuuteen sijoittaminen on yhä kannattavaa. ”Tämä korostuu juuri nyt, kun maailman­tilanne on varsin epävarma.

Metsä on vakaa sijoitusmuoto, vaikka pörssimarkkinoilla tuulee.”

Metsäomaisuuden aktiivinen ja oikea-aikainen hoito tukee sen taloudellista tuottoa. Hyvin hoidettu metsä kasvaa parhaiten, ja taimikkona hoidettu metsä tuottaa jopa 30 prosenttia enemmän arvokasta tukkipuuta kuin hoitamaton. UPM:n metsäasiakasvastaavat auttavat metsänomistajia metsäomaisuuden hoidon suunnittelussa.

Hyvä aika metsänhoitotöille Kevät etenee kovaa vauhtia, ja nyt onkin erinomainen aika suunnata katseet metsän hyvinvointiin. ”Kannattaa tarkistaa hakkuumahdollisuuksien lisäksi, olisiko omassa metsässä tarpeen tehdä metsänhoitotöitä. Niistä on hyvä sopia oman metsäasiakasvastaavan kanssa puukaupan yhteydessä.”

Metsänomistajan kannattaa tutustua myös UPM Kasvu -kumppanuuteen ja sen tarjoamiin etuihin. Kumppanuuden perustana on pitkäjänteinen ja vuorovaikutteinen yhteistyö. ”Olemme asiakkaidemme tukena kaikissa metsänomistajuuden vaiheissa ja tarjoamme myös ajankohtaisia tapahtumia sekä tietoa ja vinkkejä metsäomaisuuden hoitoon.”

​

27

TAIMITARHA UPM Joroisten Taimitarha on perustettu vuonna

1980

Suomen metsiin istutetaan joka vuosi noin

20 milj.

Joroisissa tuotettua taimea.

Suurin osa taimista on kuusia, toiseksi eniten on mäntyjä ja kolmanneksi eniten rauduskoivuja. Lisäksi kasvatetaan vähän tervaleppiä ja tammia sekä testataan pieniä eriä harvinaisempia puulajeja.

Vihreää 19 kasvua jo 45 2,5 ha vuotta 6 ha.

Taimitarhalla työskentelee vuodenajasta riippuen

10 – 50

ammattilaista. Ammattinimike on taimitarhatyöntekijä, jonka erikoisosaamisalueena voi olla esimerkiksi kunnossapito, kasvatus, työnopastus tai koneen kuljettaminen.

Taimitarhalla on

kasvihuonetta.

Kasvihuoneiden pinta-ala on yhteensä

ja kasvatuskenttien

UPM Joroisten Taimitarha juhlii 45-vuotista taivaltaan.

Noin 20 miljoonaa taimitarhan puuntaimea istutetaan Suomen metsiin joka vuosi.

K U VA U P M | T E KSTI J O U KO V U O RE L A

Maaliskuun loppupuolella taimitarhalla oli tehty töitä lähes

1100

peräkkäistä päivää ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia.

Tamitarha on mukana useissa EU-hankkeissa ja tekee omaa tutkimusta kasvatuksesta, materiaaleista, toimintatavoista ja laitekehityksestä.

28

–

METSÄN HENKI 2/25

Taimitarhakylvöistä

100 %

tehdään jalostetulla siemenellä.

Taimia kasvatetaan noin

20 °C

lämpötilassa.

Idätyslämpötila pyritään pitämään hieman korkeampana.

Napakka taimi on noin

15 cm UPM JOROISTEN TAIMITARHA 45 VUOT TA

korkuinen, ja sen juuri-versosuhde on tasapainoinen.

EUDR

1.

Mikä on EUDR eli EU:n metsäkatoasetus?

EU on päättänyt uudesta

metsäkatoasetuksesta (EU deforestation regulation, EUDR), jonka tavoitteena on minimoida EU:n osuus maailmanlaajuisen metsäkadon aiheuttamisessa.

Metsän kaataminen pysyvästi maatalouskäyttöön aiheuttaa metsäkatoa.

Asetuksella pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, estämään biologisen monimuotoisuuden vähenemistä sekä parantamaan puun jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä.

2.

Milloin asetus tulee voimaan?

30.12.2025, mutta UPM ryhtyy soveltamaan metsäkatoasetusta vaiheittain jo tämän vuoden aikana.

3.

Mitä EU:n metsäkato­ asetus tarkoittaa metsänomistajalle?

METSÄKATOASETUKSEN seurauksena UPM ei voi ostaa puuta kohteista, joiden maankäyttömuoto muut-

Kolme kysymystä EUDR:stä

tuu metsätaloudesta maataloudeksi. Puukauppaa tehdessään metsänomistaja vakuuttaa, ettei hän ota sopimuksen kohteena olevaa hakkuualuetta maatalouskäyttöön. Samalla tarkastetaan, että hakkuun kohteena oleva metsä ei täytä Valtioneuvoston periaatepäätöksen määrittelemien vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteereitä, sillä nämä kohteet on jätettävä hakkuiden ulkopuolelle.

UPM tekee pysty- ja hankintakaupoissa EU:n tietojärjestelmään ilmoituksen puun alkuperästä metsänomistajan puolesta. Käytännössä tämä tarkoittaa hakkuun kohteena olevan metsikkökuvion sijaintitiedon välittämistä. Sijainti ei tule näkyväksi, vaan siitä muodostetaan numerosarja, joka välitetään seuraavana puun toimitusketjussa olevalle. Numerosarjan perusteella ei saa tietoa puun korjuumääristä tai metsänomistajasta.

Jotta ilmoituksen tekeminen on mahdollista, metsänomistajan on jatkossa kerrottava UPM:lle hankintakaupan yhteydessä alue, josta puu on peräisin.

Lisäksi metsänomistajan on tehtävä hankintakaupasta metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukselle, kuten ennenkin.

EUDR eli EU:n uusi metsäkatoasetus herättää kysymyksiä. Kokosimme vastaukset niistä kolmeen.

KU VA U P M

29

Metsäalan tutkimukseen osallistuminen on UPM:lle tärkeää, sillä alan tulevaisuus riippuu tieteellisistä innovaatioista.

30

–

METSÄN HENKI 2/25

TUTKIMUS

Tutkimuksella parempaa metsänhoitoa UPM Metsä on mukana monenlaisissa tutkimushankkeissa, jotka liittyvät metsän- ja luonnonhoitoon sekä logistiikan kehitykseen.

K U VA U P M | TE KSTI T I I N A K AT RI I N A T I K K AN E N

MERKITTÄVÄNÄ metsäalan toimijana

UPM Metsä haluaa olla mukana kehittämässä ja testaamassa uusia metsänkasvatusmenetelmiä sekä edistämässä metsäsektoria hyödyttäviä tutkimushankkeita. ”Tärkeimpiä tavoitteita metsänhoidon tutkimus- ja kehitysprojekteissamme ovat talousmetsien monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä metsien terveyden turvaaminen muuttuvissa olosuhteissa”, sanoo UPM Metsän tutkimus- ja kehityspäällikkö Janne Uuttera.

UPM tutkii ja testaa metsänkasvatusmenetelmiä omissa metsissään ja jakaa kertynyttä tietoa metsänomistaja-asiakkailleen.

Myös Joroisissa sijaitseva UPM:n taimitarha on valjastettu monta kertaa tutkimuskäyttöön. Tällä hetkellä taimitarhalla tutkitaan turvetta korvaavia kasvualustoja metsäpuiden taimille yhteishankkeessa Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa.

Hankkeessa selvitetään, miten esimerkiksi puukuitu, rahkasammal ja karjalannan mädätejäännös sopivat kuusen ja männyn taimituotantoon. ”Lisäksi meillä on jalostettujen taimien hyötyjen osoittamiseksi toinen-

kin yhteistyöhanke Luken kanssa.

Siinä tutkimme, miten taimien jalostaminen vaikuttaa puun juurien kasvuun ja hiilensidontaan.”

Metsien monimuotoisuutta tukemassa UPM on mukana myös monen eri toimijan yhteistyöprojektissa, jonka tarkoitus on lisätä mielenkiintoa rauduskoivun kasvatukseen sekä testata koivuntaimille sopivia kasvualustoja.

Tavoitteena on lisätä metsien monimuotoisuutta, vahvistaa niiden elinvoimaa ja palautumiskykyä metsätuhoista sekä edistää metsien sopeutumiskykyä kasvuympäristön muutoksiin.

Testialueella tutkitaan molekyyli­biologian keinoin kalojen liikkumista kohti kunnostettua yläjuoksua.

”Lisäksi hankkeessa arvioidaan hirvi­tuhoriskejä, jotka ovat tällä hetkellä ongelma rauduskoivun kasvatuksessa.”

Tutkimuksissa selvitetään myös, millaisia vaikutuksia luonnonhoidolla on metsien monimuotoisuuteen, sekä kehitetään uudenlaisia mittausmenetelmiä monimuotoisuuden seurantaan.

Menetelmätestauksessa yhtenä testi­alueena toimii osittain UPM:n metsässä sijaitseva joki, josta on purettu kalojen vaellusesteitä, kuten pato. ”Testialueella tutkitaan molekyylibiologian keinoin kalojen liikkumista kohti kunnostettua yläjuoksua.”

Kohti päästöjen vähentämistä Logistiikkahankkeiden päätavoitteena on päästöjen vähentäminen.

Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa hankkeessa UPM Metsä pilotoi muun muassa tehdas­alueiden sisäisten kuljetusten sähköistämistä. ”Logistiikan suhteen tavoittelemme koko toimitusketjun päästöjen vähentämistä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä”, Uuttera sanoo.

31

UPM KASVU -KUMPPANUUS

Uudet kätevät hoitotilannemittarit UPM Metsä -verkkopalveluun ilmestyneet metsäomaisuuden hoitotilannemittarit näyttävät UPM Kasvu -kumppaneille metsän hoitotarpeet.

METSÄOMAISUUDEN hoito-

tilannemittarit näyttävät yhdellä silmäyksellä yhteenvedon kasvatusmetsien ja taimikoiden hoitotilanteesta ja auttavat näin metsänomistajaa ennakoimaan tulevia toimenpiteitä.

UPM Kasvu -kumppanuusasiakkaamme voivat tarkastella niitä UPM Metsä -verkkopalvelussa.

Mittarit kokoavat yhteen pienten ja varttuneiden taimikoiden sekä nuorten ja varttuneiden kasvatusmetsien hoitotilanteen.

Visuaalisesta mittarista on helppo seurata töiden kiireellisyyttä.

Jos metsälle on ehdotettu hoitotoimenpidettä vuodelle 2021 eikä sitä ole vielä tehty, työn myöhästyminen näkyy punaisella.

Jos hoitotoimenpide pitäisi tehdä vuoden kuluessa, tehtävä muuttuu kiireelliseksi ja sen väri oranssiksi.

Kiireettömät, keltaisella merkityt hoitotoimenpiteet olisi hyvä tehdä seuraavan viiden vuoden aikana.

Toteutetut toimenpiteet näkyvät palvelussa vihreinä.

32

–

METSÄN HENKI 2/25

Nyt on hyvä hetki tarkistaa, mitkä toimenpiteet ovat ajankohtaisia, ja hyödyntää bonukset.

Yhteenveto voi toimia pohjana keskustelussa, jossa kartoitetaan oman metsäasiakasvastaavan kanssa, mitä seuraavaksi tehdään.

Mittarin siirry toimenpiteisiin -linkki vie verkkopalvelun metsävarallisuus-osioon, jossa näkyy lista kaikista metsälle ehdotetuista toimenpiteistä. Ne

saa järjestettyä esimerkiksi ajankohdan mukaan.

UPM Kasvu -kumppaniasiakkaan on helppo seurata etusivulta myös bonustilannettaan. Nyt on hyvä hetki tarkistaa, mitkä toimenpiteet ovat ajankohtaisia, ja ottaa kertyneet bonukset käyttöön.

VIISI KYSYMYSTÄ LEHDESTÄ

Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen!

Oikeat vastaukset löydät sivun alalaidasta.

1. Miten suuri osa uhanalaisista lajeista on lehtolajeja? a) Neljäsosa b) Kolmasosa c) Puolet 2. Miten suuri osa Jyväskylän metsistä on suojeltu? a) 5 % b) 17 % c) 25 % 3. Minkä levyinen metsän rajalinjan tulisi olla?

Näin monimuotoisuus huomioidaan metsänhoidossa Vuoden 1996 metsälaki ja PEFC-sertifiointi toivat uusia keinoja arvokkaiden metsäkohteiden turvaamiseen.

MONIMUOTOISUUDEN huomioiminen metsänhoidossa oli pitkään yksittäisten metsänomistajien ja metsäammattilaisten aloitteellisuuden varassa. Luonnonsuojelulaki oli tosin ohjannut vuodesta 1923 asti arvokkaimpien kohteiden suojelua. Esimerkiksi Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin sen pohjalta.

Uusi metsälaki toi vuonna 1996 ison muutoksen luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen. ”Kun laki tuli voimaan, Suomen metsiin syntyi

satojatuhansia metsälain 10. pykälän turvaamia kohteita, eikä kukaan tiennyt tarkkaan, missä ne sijaitsivat. Sitten alettiin tehdä viranomaiskatselmuksia, joissa arvioitiin, täyttävätkö kohteet pykälän määritelmän.

Esimerkiksi arvokkaat alle kahden hehtaarin kohteet, kuten purot, norot ja lähteet, piti jättää metsänkäytön ulkopuolelle”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen.

Toinen suuri muutos oli PEFC-sertifiointi, joka

otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1999. ”Siinä määriteltiin suojavyöhykkeet vesistöille ja kehotettiin jättämään säästöpuita ja lahopuita leimikoihin, koska monet lajit tarvitsevat niitä elinympäristökseen.”

Nykyään lajihavaintoja päivitetään lajitietokeskukseen. ”Sieltä löytyy sijaintitietoa uhanalaista linnuista, kasveista, käävistä ja sienistä. Niiden avulla ­voidaan edistää metsä­ luonnon monimuotoisuutta.”

a) Puoli metriä b) Kaksi metriä c) Puolitoista metriä 4. Minkä laitteen Antti Tanhola sai työkaverikseen? a) Mittarikyborgi b) Hakerobotti c) Nostonakuttaja 5. Miten suuri osa UPM Joroisten Taimitarhan kylvöistä tehdään jalostetulla siemenellä? a) 100 % b) 80 % c) 70 %

Kysymysten vastaukset: 1. c, 2. b, 3. c, 4. b, 5 a

Koneet tekivät hakkuista aiempaa tehokkaampia, mikä vaikutti avohakkuiden yleistymiseen.

33

RAKKAUDESTA METSÄÄN

Nokia, Pirkanmaa

”Metsänhoito on rakas harrastus ja työ” Olimme veljeni kanssa alta kymmenen vanhoja, kun halusimme mennä harventamaan kotimetsämme taimikkoa. Isäukko ei ymmärrettävästi antanut meille moottorisahaa, vaikka sitä k ­ inusimme, mutta käsisahan saimme. Sillä me sitten sahasimme ohuita runkoja. Siitä se alkoi.

Metsänhoito on minulle rakas harrastus ja työ. Minulla on oma pieni metsätila Nokialla. Siellä on kaikenkokoista ja -näköistä puuta: itse istutettua taimikkoa, järeämpää kuusikkoa ja koivikkoa sekä jatkuvan kasvatuksen kohde. Tärkeimmät työvälineet metsänhoidossa ovat raivaussaha ja pottiputki.

Omassa metsässäni saan päättää itse, mitä teen. Kun olen istuttanut uudet taimet, on hieno fiilis seurata, kuinka ne kasvavat. Metsä on muuttunut joka kerta, kun sinne palaa.

Oman metsän hoitaminen tuo ammattiini raikasta näkökulmaa. Voin kokeilla erilaisia työmuotoja ja kertoa asiakkaille, miten ne toimivat. Jos metsässä on ollut häiriöitä, kuten juurikäävän aiheuttamaa lahovikaa, pystyn ratkaisemaan niitä ja välittämään tietoa hoitomuodoista eteenpäin.

Tärkeintä on metsän terveys. Työvaiheiden ja -muotojen pitää tukea metsän hyvinvointia ja kasvua. Terve metsä tekee mielelle hyvää.”

Markus Ollari metsäasiakasvastaava, UPM 34

–

METSÄN HENKI 2/25

Kun olen istuttanut uudet taimet, on hieno fiilis seurata, kuinka ne kasvavat.

Markus Ollari 35

Laita bonukset töihin Hei kumppani! Laita käyttämättömät bonukset ja etusetelit töihin ja tilaa taimikonhoito. Hoidettu metsä sitoo hiiltä tehokkaammin ja voi tuottaa jopa 30 % enemmän tukkipuuta.

Tarkista ajankohtainen bonustilanne ja taimikonhoitoehdotukset helposti UPM Metsä -verkkopalvelusta tai soittamalla metsäasiakasvastaavallesi.

Tarkista bonustilanteesi ja tilaa taimikonhoito upmmetsa.fi/kirjaudu

UPM Kasvu - Kumppanuus

Metsän tulevaisuuden tekijät