Pro 8 2014

ammatissa

8

2014

Paperia muodille Ota palkka puheeksi!

325 metrissä ei huimaa Joulu Indonesiassa

LENTÄVÄ SOPIMUS

pa Ää ra ne s k st an ä si !

Maria Lepistö ja Joonas Kortelainen:

Yhteistä hyvää Uudet edut 1.1.2015 alkaen

Asioilla on tapana järjestyä. Tolkku, ahkeruus ja usko tulevaan vievät elämässä pitkälle. Silti maailma voi olla kova ja yllättävä. Näin oli myös 104 vuotta sitten, kun tavalliset työssäkäyvät ihmiset turvautuivat luotettavimpaan mahdolliseen tahoon: toisiinsa. Vakuuttaakseen kotinsa he perustivat yhdessä keskinäisen vakuutusyhtiön nimeltä Turva.

Tuotot asiakkaiden hyväksi Etu jopa

Keskinäisyys merkitsee edelleen sitä, että asiakkaat – eli vakuutuksenottajat – omistavat Turvan. Ja jokaisen yrityksen tehtävä on hyödyttää omistajiaan. Meidänkin.

Siksi käytämme kertyneet tuotot asiakkaidemme hyväksi. Tämä periaate näkyy kilpailukykyisinä hintoina, alennuksina, omistaja-asiakas2 etuina ja paranevina palveluina.

-17%

Avoin ja avokätinen hinnoittelu Uudistamme nyt omistaja-asiakkaan edut entistä avoimemmiksi ja avokätisemmiksi. Meillä sinun ei tarvitse pelata pinsseillä, pisteillä, bonuksilla tai kupongeilla. Emmekä pakota sinua liittymään kerhoihin, kanta-asiakasjärjestelmiin tai sullomaan lompakkoosi lisää täytettä. Pelkkä omistaja-asiakkuus ja ammattiliiton jäsenyys riittää.

Tyytyväisimmät asiakkaat Ja homma toimii. Tyytyväiset asiakkaat ovat todiste siitä.

EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1*. Emme aio kuitenkaan ylpistyä, vaan aiomme olla luottamuksen arvoisia huomennakin. Jatkamme rehdillä ja reilulla linjallamme. * 2011, 2012, 2013, 2014

Tervetuloa Turvaan. Meiltä saat henkilökohtaista palvelua. Palvelemme sinua 50 toimipaikassa ympäri SuoAmmattiliiton jäsenmen. Tavoitat meidät myös numerossa kortti onkin mitä parhain 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkosetukortti. Säästät heti sa osoitteessa turva.fi selvää rahaa jopa 17% vapaaehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon ja keskität meille vakuutuksesi. Uudet edut ovat ulottuvillasi 1.1.2015 alkaen.

Ammattiliiton kortti – paras etukortti

Hymyile, olet Turvassa

sä Yhdes i, p vahvem a t arjes i p parem Nina Keränen ja Timo Levo ovat tyytyväisiä osuuspankkilaisia.

20 Jukka Sarén tavattavissa tehtaalla.

4 Kukkarokurkistus

26 20 Työpaikkapuntari

Vuorossa Oulun Osuuspankki

UPM:n uusi talo kuvastaa työelämän muutosta.

8

33 Jukka Pääkkösen kolumni

Miksi Suomi suojelee korppikotkia?

5 Hyvää työpäivää 23 Huoneentaulu 6 Kuulolla 8 Vau, mikä talo!

Uutta toimitilaa suunnitellaan yhdessä.

12 Jäsen diggaa

24 Prolainen ammatti + video

34 Feedback sätter alltid något i rörelse

Korkeassa asemassa

36 Kandiderar du i riksdagsvalet?

25 Hyvät ideat ja innovaatiot

37 Tapahtumakalenteri 40 Aitiopaikka velvoittaa

26 Vogue-paperia turvallisesti

Jaksaa, jaksaa!

Kirkniemen paperitehtaan tuotteelle painetaan luksusta.

41 Pro lähellä sinua

Palkka ei saisi olla se kaikkein henkilökohtaisin asia.

28 Tällä sopimuksella pystyy lentämään

42 Työttömyyskassa tiedottaa

16 Terveystarkastus

29 Työelämä 360°

Rintasyövän hoidot kehittyvät koko ajan.

30 Joulu Indonesiassa

17 Maistuva välipala

Yhdessäolo ruokaa tärkeämpää.

13 Työperäinen ongelma

Miten parannan nimimuistiani?

Niina Salo vie viestiä solidaarisuudesta.

14 Älä vaikene palkastasi

44 Paikanna Pirkon poika 45 Pron jouluristikko 46 Jäsenedut:

18 Luottopakki

Proplus tutuksi.

proliitto.fi

43 Pieni tarina

Ammatissa Pro 8/2014 Levikki 130 000 Julkaisija Ammattiliitto Pro Selkämerenkuja 1 A, PL 183, 00181 Helsinki (09) 172 731 www.proliitto.fi Vastaava päätoimittaja Jaana Aaltonen viestintäjohtaja jaana.aaltonen@proliitto.fi (09) 1727 3246, 050 336 6286 Päätoimittaja Pirjo Salmela pirjo.salmela@proliitto.fi (09) 1727 3789, 050 356 6816 Tuottaja Tiina Pelkonen tiina.pelkonen@ unionimedia.fi 040 535 2034 Ulkoasu Tomi Westerholm Toimitus Unionimedia Oy Mikonkatu 19 B 00100 Helsinki pro@unionimedia.fi Painopaikka Forssa Print Ympäristösertifikaatti SFS-EN ISO14001 ISSN 1799-5353 4.vuosikerta Ilmoitusmyynti Julkaisu Bookers Oy (09) 773 821 Kia Kangas, (09) 7738 2221 Kaupallinen ilmoitusaineisto osoitteeseen ilmoitus@unionimedia.fi Jäsenten osoitteenmuutokset Muutos Väestörekisterikeskukseen riittää. Jos olet samalla tehnyt osoitteenluovutuskiellon, ilmoita muutokset: www.proplus.fi tai sähköpostitse jasenasiat@ proliitto.fi tai puhelimitse (09) 1727 3440 Maksulliset lehtitilaukset ja muiden kuin jäsenten osoitteenmuutokset toimisto@unionimedia.fi Vuosikertatilaus 49 euroa/2015 Kannen kuva Markus Sommers Ammatissa Pro 1/2015 Aineisto 15. tammikuuta Ilmestyy 4. helmikuuta

3

KUKKAROKURKISTUSl Tällä kertaa kukkaroon kurkistaa Raakel Lignell, kulttuurin monitoiminainen.

Mihin käyttäisit 20 euroa?

Ostaisin pääsylipun johonkin teatteritai tanssiesitykseen. Niistä jää aina jokin jälki elämään. Ruokakaupassa 20 euroa ei tunnu missään. Ison perheen kulutus on sellaista, ettei riittäisi edes yhden päivän eväiksi.

Millainen suhde sinulla on rahaan?

En mieti rahaa, paitsi silloin, kun sitä ei ole. Freelancerina koko elämäni eläneenä olen tottunut siihen, että välillä on parempia ja välillä huonompia aikoja. Jos töitä siunaantuu enemmän, käytämme rahat perheen ja puolison kanssa matkusteluun tai remontoimme kotia ja kesäkotia.

En ole kovin säästäväistä sorttia. Hoidan laskut säntillisesti, mutta muuten ajattelen, että raha on väline, jonka kuuluukin kiertää. Elämistä vartenhan se on! l Pirjo Salmela Kuva Piia Arnould

Pro on siellä missä sinäkin: l Facebookissa uutiset ja ajankohtaisia poimintoja kotimaan uutisvirrasta.

Tykkää ja keskustele. www.facebook.com/ammattiliittopro l Pro on myös yhteisöpalvelu Twitterissä.

Saat uutiset suoraan Twitter-uutisvirtaasi. http://twitter.com/Proliitto l Pron YouTube-kanavalla prolaisia ammatteja ja ajankohtaista asiaa videoilla.

www.youtube.com/user/Proliitto1 l Uudistuneet verkkosivut www.proliitto.fi l Vain jäsenille: www.proplus.fi l Juttuja ja videoita omaan sähköpostiisi!

Tilaa uutiskirje www.ammatissapro.fi

Onko terveys sinulle tärkeä?

RollerMouse tietokonehiiren avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi.

Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä.

Säästää sairauskuluissa 350€/päivä.

Maahantuonti: Avaintieto Oy / Kysy lähin jälleenmyyjä

HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ l

Työelämän ammattilainen kuuluu ammattiliittoon

Yhdessä vahvempi – arjesta parempi Käyntiosoite Selkämerenkuja 1 A Postiosoite PL 183, 00181 Helsinki

Työpaikoilla ”villit ja vapaat” työkaverit saavat tähän aikaan vuodesta maksulappuja työttömyyskassastaan. Heillä on valittavanaan ammattiliiton työttömyyskassa ja edunvalvontaosaaminen tai perinteinen työnantajapuolen hallinnoima työttömyyskassa.

Työpaikat hupenevat niin nopeaa tahtia ja odottamattomista paikoista, että moni ”oman elämänsä sankari” on vaihtanut työelämän turvansa takaisin ammattiliittoon. Onneksi olkoon heille. Parhaat työelämän asiantuntijat ja lakimiehet työskentelevät ammattiliitoissa.

Jos työssäkäyvä haluaa käyttöönsä luotettavaa työelämän asiantuntemusta, siitä kannattaa maksaa ammattiliiton jäsenmaksu. Tätä mieltä on yhä useampi palkansaaja. Ammattiliittoon järjestäytyminen on nousussa monen laskuvuoden jälkeen. Näin on tilastoinut työ- ja elinkeinoministeriö tuoreimmassa työolobarometrissaan. Työikäisistä 75 prosenttia kuuluu ammattiliittoon.

Myös keskusjärjestö STTK on tutkinut järjestäytymistä. Ilahduttavaa on, että 88 prosenttia nuorista alle 35-vuotiaista suhtautuu ammattiliiton jäsenyyteen myönteisesti.

Suuri osa nuorista liittyy ammattiliittoon jo opiskeluaikana. Moni nuori kuitenkin jättää liittymättä tai maksaa työttömyysturvaansa ”työnantajien” kassaan, koska kukaan ei ole tarjonnut ammattiliiton jäsenyyttä. Näin moni nuori perusteli STTK:n tutkimuksessa ammattiliittoon kuulumattomuuttaan.

Jos lähiympäristössäsi kotona tai töissä on nuoria, niin auta heitä valitsemaan oikein ja liittymään ammattiliittoon.

Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille jäsenille. Ensi vuonna lehti ilmestyy kuusi kertaa ja on luettavissa verkossa koko laajuudessaan. Lukunautintojen lisäksi ensi vuonna on mahdollisuus myös katselunautintoihin, kun helmikuussa käynnistyy verkossa ProTV. Rauhallista joulua.

Puhelin (09) 172 731, ma–pe klo 8.30–16 Faksi (09) 1727 3330 www.proliitto.fi Sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@proliitto.fi Työsuhdeneuvonta (09) 1727 3442 ma-pe klo 8.30–16 Jäsenyysasiat ja jäsenedut (09) 1727 3440 ma-pe klo 9–15, sähköposti jasenasiat@proliitto.fi www.proplus.fi Edunvalvonnan johtajat Finanssisektorin johtaja Antti Hakala (09) 1727 3765 Ict- ja viestintäsektorin johtaja Anssi Vuorio (09) 1727 3583 Palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi (09) 1727 3565 Teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas (09) 1727 3267 Johtaja Tarja Munukka (09) 1727 3776 Edunvalvonnan tuki Talous- ja hallintojohtaja Jani Salenius (09) 1727 3567

Jaana Aaltonen

Puhelin (09) 1727 3444 ma–pe klo 8.30–15 Faksi (09) 1727 3335 Sähköposti: kassa@proliitto.fi www.prokassa.fi

Kuva Olli-Pekka Latvala

vastaava päätoimittaja

Millainen palkka on työkaverillasi? Lue sivulta 14, miksi palkasta kannattaa puhua työkavereiden kesken avoimesti. Jos korkeat paikat eivät huimaa, lue juttu korkean paikan tehtävästä sivulta 24. Katso myös video, miltä ympäristö näyttää mastosta katsottuna. Indonesialaiseen jouluun pääset kurkistamaan sivuilla 30–32.

5

KUULOLLA l Koonnut Pirjo Salmela

Vastaa, vaikuta ja voita tabletti!

Kerro, miten töissä oikeasti sujuu, mitä palkkalaskelmasi kertoo? Oletko ollut työnhaussa?

Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimuksen ykkösosa aukeaa maanantaina 29. joulukuuta ja on avoinna 31. tammikuuta saakka.

Sähköpostitse lähetettävä tutkimuskysely löytyy myös verkkosivuilta. Vain vastaamalla voit vaikuttaa, joten annathan reilun vartin ajastasi. Voit vastata yhdellä kertaa tai useammassa erässä. Ota lisäksi jo valmiiksi esille uusin palkkalaskelmasi.

Työttömyys tai tilapäinen poissaolo töistä eivät estä vastaamasta – riittää että olet prolainen, työikäinen tai eläkeläinen, joka olet kuitenkin tehnyt jonkin verran

ansiotyötä kuluneen vuoden aikana.

Pron vakiintunut, vuosittainen tutkimuskokonaisuus muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä kyselystä vuodenvaihteessa ja keväisin. Ykkösosa keskittyy työaikoihin, ansioihin ja työnkuvaan. Kakkososa käsittelee enemmän laadullisia asioita sekä työ- ja muuta hyvinvointia.

Tutkimustietojen avulla tunnistamme sinun ja muiden prolaisten työelämään liittyvät keskeiset asiat ja voimme liittona vaikuttaa niihin.

Tutkimukseen osallistuneiden ja yh­

teystietonsa jättäneiden kesken Pro arpoo yhden tablettitietokoneen jokaista tuhatta osallistunutta kohden. Jos vastauksia tulee esimerkiksi 13 000, tabletteja arvotaan 13. Lisäksi arvotaan USB-muistitikkuja.

Yhteystiedot arvontaa varten käsitellään erillään tutkimusvastauksista.

Katso myös: www.proliitto.fi > Muut Pron verkkopalvelut > Pron tutkimukset ja tilastot

Mikko Taipale

Minna Helle aloittaa valtakunnansovittelijana Minna Helle aloittaa uutena valtakunnansovittelijana 1. tammikuuta. Hän on ensimmäinen nainen tässä tehtävässä.

Helle työskentelee nykyisin edunvalvontajohtajana Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ssa. Aiemmin hän on työskennellyt Työeläkevakuuttajat TELAssa, Akavassa ja Tehyssä sekä Suomen Journalistiliitossa. Koulutukseltaan Helle on oikeustieteen kandidaatti.

Valtakunnansovittelijan virkaan haki kahdeksan henkilöä.

Toimikausi kestää vuoden 2018 loppuun.

– Sovittelijan tehtävänä on ratkoa työriitoja sekä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa edistää työnantajien ja palkansaajien välisiä suhteita. Ei ole valmista muottia, jolla sovittelija tehtävää hoitaa. Jokainen muokkaa siitä oman näköisensä.

Tärkeintä on, että sovittelija on toimissaan puolueeton ja kuuntelee kaikkia osapuolia. Tämä on minulle itsestään selvä lähtökohta, Helle korostaa.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen tuki etukäteen julkisesti Helteen valintaa valtakunnansovittelijaksi.

– Valtakunnansovittelijalla on hyvä olla laaja kokemus eri työmarkkinaosapuolista ja heidän tavoitteistaan. Minna Helteellä sitä on. Lisäksi hänellä on selkeä näkemys Suomen kansantalouden tilasta ja sen kehittämisestä sopimusratkaisujen avulla, Malinen totesi Pron tiedotteessa.

Minna Helle on tottunut neuvottelija.

Pro Uutiset/ Katri Kangas

LUE LISÄÄ WWW.PROLIITTO.FI 6

luutiset joka arkipäivä lviikoittain vaihtuva kolumnisti lpikakysely

tu Tutkit juttu

Ehdolla eduskuntavaaleissa?

Odotamme ensi vuoden alkupuolella yhteydenottoasi, jos olet prolainen ja ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Esittelemme prolaiset ehdokkaat liiton sähköisissä viestimissä sekä 1.4.2015 ilmestyvässä Ammatissa Pro -lehdessä.

Tarkemmat ohjeet 4. helmikuuta ilmestyvässä lehdessä.

Viime vaaleissa vuonna 2011 kansanedustajaksi halusi 23 Pron jäsentä. Kaksi heistä nousi eduskuntaan.

Ammattiliitto Pron yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoitteena on se, että eduskunnassa on mahdollisimman paljon eri puolueiden kansanedustajia, jotka tuntevat työelämää ja palkansaajan asemaa. Palkansaajien ääni on saatava mahdollisimman vahvaksi, koska eduskunnan päätökset ja lainsäädäntö vaikuttavat kaikkiin.

-> Vaalipäivä sunnuntaina 19. huhtikuuta 2015 -> Ennakkoäänestys kotimaassa 8.–14.4.2015 ja ulkomailla 8.–11.4.2015

Pron senioritutkimus Pron Senioriyhdistyksen jäsen, vastaathan senioritutkimukseen. Verkossa vastattava kysely on avoinna 6.–31.12.2014.

Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 200 euron lahjakortti. Lisätietoja tutkimuksesta saa Pron tutkijalta Pet-

ri Palmulta, sähköposti petri.palmu@ proliitto.fi Linkki kyselyyn: http://www.proseniorit.profiili.fi www.proliitto.fi (kirjoita oikean yläkulman hakukenttään hakusanaksi senioritutkimus, niin pääset uutiseen, jossa linkki tutkimukseen)

Miksi isä ei pidä hoitovapaata?

Ansiotyössä olevien parivuotiaiden lasten isien yleisimmät syyt olla pitämättä hoitovapaata: Taloudellisesti mahdotonta 58 %

Ajankohtaista nyt

Ei pitänyt tarpeellisena 23 % Puolisolla ei työpaikkaa 20 %

Torilla tavattiin Pron strategian uudistaminen käynnistyi edustajiston kokouksessa marraskuussa.

Tärkeimpiä tavoitteita haarukoitiin strategiatorilla. Menetelmä oli aivan uusi, sillä tyypillisen riveissä istumisen sijaan edustajiston jäsenet saivat ympäristökseen torin, jonka palaveripaikoilla kierrettiin ja keskusteltiin vapaasti.

Ideoita ja ajatuksia syntyi valtava määrä. Finanssisektorin Juha Hänninen (kuvassa) osoittaa suuntaa tulevaan. Lue

juttu ”Torilla tavattiin – Pron tulevat tavoitteet alkoivat muotoutua” > www.proliitto.fi. Kirjoita oikeaan yläkulmaan hakusanaksi esimerkiksi ”edustajisto”.

Opi perusasiat Oletpa jatkava tai uusi luottamusmies, hanki ja ylläpidä sinulle asemasi perusteella kuuluva koulutus. Koko liiton tarjonta löytyy Proplussasta > Pro koulutuspalvelukanava.

Lapsi päivähoitoon heti vanhempainvapaan jälkeen 18 % Työn luonne tai työkiire esti 17 % Puoliso ei pitänyt tarpeellisena 11 % Lähde: THL:n ja Kelan marras-joulukuussa 2013 toteuttama Perhevapaakysely.

Vastaajina 2 200 isää, jotka olivat käyttäneet jotain perhevapaata vuonna 2011 syntyneen lapsensa kanssa.

Juha Hänninen Pron strategiatorilla.

7

8

Metsäyhtiö UPM:n viime joulun alla käyttöön otettu pääkonttori Helsingin Töölönlahden tuntumassa hurmaa vierailijan. Mutta miten siellä tehdään töitä?

Vau, mikä talo!

Askel marrasharmaasta ankeudesta UPM:n pääkonttorin valoisaan aulaan avaa aistit. Vaikka vierailijalla olisi kokemuksia kymmenistä upeista pääkonttoreista Piilaaksosta Bangkokiin, puuta, lasia ja terästä hyödyntävä tila hurmaa heti.

UPM:n brändi- ja viestintäjohtajan Elisa Nilssonin mukaan uusi talo kuvaa UPM:n muutosta perinteisestä metsäteollisuusyrityksestä uudistuvaksi, biotaloudessa toimivaksi yritykseksi.

– Muutos näkyy muun muassa monitoimitiloina, jotka mahdollistavat mukautumisen jatkuvasti kehittyviin toi-

mintatapoihin.

UPM pitää huolen myös kunniakkaista perinteistä. Kuuluisan aarnikotka-logon vaiheet esitellään pian sisäänkäynnin jälkeen.

Puun monipuolisuutta hyödynnetään. Sisäänkäynnin ympärillä olevissa elementeissä puuta on käytetty tuppeen sahatusta laudasta viimeisteltyyn vaneriin. Sisätiloissa vanerin monikäyttöisyys korostuu. Huonekaluista näkee kotimaisen puun kauneuden. Eri aikakaudet ovat esillä: vanhoista tiloista on tuotu paljon huonekaluja muun muassa talon alakerrassa olevaan ravintolaan.

Tiivistä yhteistyötä UPM:n uuden toimitalon suunnittelu alkoi vuonna 2008 kansainvälisellä arkkitehtuurikilpailulla. Sen voitti kotimainen Helin & Co Architects, joka oli aiemmin tehnyt yhteistyötä UPM:n kanssa Helsingin kauppatorin kupeessa sijainneen pääkonttorin peruskorjauksen yhteydessä.

Rakennushanke käynnistyi 2010 ja reilu 400 työntekijää pääsi uusiin tiloihin joulukuussa 2013.

Talon suunnittelusta vastannut Helin & Co Architectsin projektipäällikkö Mariitta Helineva kertoo, että suunnittelu- ja rakennusprojektin rinnalla oli aja9

tus koko yrityksen uudistamisesta ja toimintatapojen muutoksesta.

– Kiinteistöjohtaja Kaj-Erik Lindberg sanoi, että tämä on UPM:lle enemmän ways of working -projekti kuin taloprojekti, Helineva sanoo.

Yrityksen työntekijäryhmät osallistettiin suunnittelutyöhön mukaan jo sen alkaessa. Suunnittelutiimeissä kerättiin yhteen muun muassa henkilöstön, brändin ja tietotekniikan näkemykset uudenlaisen työympäristön kehittämiseksi.

– Monen tiimin työtä tehtiin rinta rinnan. Kuukausittain kerättiin yhteen jokaisen tiimin työn tulokset. Kokonaissuunnittelu eteni hyvää vauhtia ja osapuolten näkemykset saatiin osaksi kokonaisuutta, Nilsson muistelee.

UPM:ssä kehitettiin uudenlaisia työtapoja jo aiemmin tietohallinnon kanssa. Vanhat työtilat eivät kuitenkaan niitä tukeneet.

– Tietohallinto on meillä selvästi osa bisnestä. Siksi heidän kehityspanoksensa oli keskeinen uuden toimitilan suunnittelussa, Helineva sanoo.

Yhteinen ymmärrys Yrityksen johto korosti henkilöstön mukaan ottamista uuden pääkonttorin suunnitteluun mahdollisimman aikaisin.

– Henkilöstöltä haluttiin taloon liittyviä toiveita ja tietoa siitä, miten työtä ja toimintatapoja voidaan kehittää uudenlaisessa ympäristössä, UPM:n henkilöstön kehittämisestä vastaava johtaja Kaisa Ventelä-Nilsson sanoo.

Uudet tilat ovat täyttäneet ennakkoodotukset. Työntekijöiden satunnaiset päivittäiset tapaamiset taukotiloissa ovat tuottaneet paljon uusia työtapoja ja ideoita sekä vieneet monia asioita nopeasti eteenpäin. Aiemmin piti varata neuvottelutila tapaamista varten. Nyt tavataan kerroskeittiön sohvalla tai design-huonekaluilla kalustetussa taukotilassa.

– Olemme saaneet tarkoituksenmukaiset tilat kustannuksia säästäen. Tilojen ansiosta päätöksenteko on nopeampaa ja tiedonkulku parempaa. Työntekijät ovat energisiä ja motivoituneita, Nilsson arvioi.

Saman katon alle Vallilassa Hypätään pääkaupungin sykkivästä ytimestä Vallilan Teollisuuskadulle, jota 10

Kaisa Ventelä-Nilsson (vas.), Elisa Nilsson ja Mariitta Helineva ovat tyytyväisiä UPM:n uusiin tiloihin.

Kaisa Ventelä-Nilsson (vas.), Annika Saari ja Carolina Lindqvist pitävät taukotilassa suunnittelupalaveria.

Helsingin Wall Streetiksikin tituleerataan. Vuoden 2015 alkukesästä finanssikonserni OP Pohjolan pääkaupunkiseudulla työskentelevät työntekijät, noin 3 500 henkeä, muuttavat sinne uudenkiiltäviin tiloihin.

Pääluottamusmies Arja Minkkisen mukaan myös täällä henkilöstöryhmät ovat olleet alusta saakka mukana uuden toimitalon suunnittelussa.

– Yt-lain mukaan näin pitääkin olla.

Olemme miettineet lukuisissa työpajoissa laajasti, minkälaista on tulevaisuuden työ. Henkilökuntaa on kuunneltu, hän sanoo.

Työntekijöitä ovat kiinnostaneet ainakin liikunta- ja harrastustilojen sekä parkkipaikkojen määrä, taukotilat ja työpaikkaruokailuun liittyvät asiat.

– Yhdessä on käyty läpi, mitä tarkoittavat etätyö, etäpäivä, avotilojen pelisäännöt ja muut asiat, joihin törmäämme lähes päivittäin, Minkkinen listaa.

Avo vai ei Omista työhuoneista luopuminen on herättänyt eniten keskustelua. Jatkossa kaikki työskentelevät ensisijaisesti avotilassa.

Lisäksi on neuvotteluhuoneita, hiljaisia

tiloja ja muita rauhallisia alueita keskittymistä vaativia tehtäviä varten.

Puhelintyötä tekevillä on erilaiset äänieristykseen liittyvät tarpeet kuin projektityötä tekevillä. Iso joukko vakuutusten kanssa työskentelevistä työskentelee vahinkokorvausasioiden parissa, ja heidän työnsä erityispiirteet tulee huomioida.

– Näitä töitä ei voi ainakaan vielä tehdä etänä, Minkkinen sanoo.

Finanssialalla korostuu turvallisuus ja tietojen luottamuksellinen käsittely.

– Meillä on paljon salassa pidettäviä tietoja. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, kenellä on minnekin pääsy ja miten liikkumista valvotaan.

Muista mennä hiljaiseen huoneeseen Kun uusiin tiloihin muutetaan, tulee esimiesten johtaa muutosta, ja heitä on siihen jo valmennettu. Myös työntekijöiden pitää sopeutua muutokseen ja hyödyntää tilojen antamia mahdollisuuksia.

Henkilökunnalle on projektin ajan pidetty infotilaisuuksia noin kerran kuussa. On kerrottu rakentamisen vaiheista, tulevista työtiloista ja uusista työtavoista.

– Jokaisen kannattaa pohtia ajattelu-

Hankintapäällikkö Jaakko Glöersen käy luottamuksellista puhelinkeskustelua siihen varatussa tilassa.

Anu Saari valmistelee UPM:llä diplomityötä.

mallejaan ja työtapojaan. Olen itsekin työhuoneessani miettinyt, miten tuleva avotila sopii työni luonteeseen. Kun joku soittaa luottamuksellisissa asioissa, pitää aina muistaa lähteä hiljaiseen huoneeseen, Minkkinen aprikoi.

Uuden talon ravintolassa hyödynnettiin vanhasta talosta tuotuja huonekaluja.

OP Pohjolassa muutto tarkoittaa myös mahdollisuutta päästä eroon vuosien varrella kertyneistä arkistoista. Viime keväänä oli ensimmäinen siivouspäivä, jolloin tavaraa kertyi useita siirtolavallisia.

– Entisiä säilytystiloja ei tule kenelle-

kään. On tervehdyttävää huomata, että ilman papereitakin pärjää, Minkkinen naurahtaa.l Jukka Nortio Kuvat Tomi Westerholm

Hyvinvoinnilla tehoa työhön Työhyvinvointi on keskeinen asia, kun uusia toimitiloja suunnitellaan asiakkaan kanssa. Näin sanoo kiinteistökehitysyhtiö Peab Invest Oy:n suunnittelujohtaja Peter Lindeberg.

– Työhyvinvointi parantaa tuottavuutta merkittävästi, hän sanoo.

Peab Invest on rakennuttanut muutaman viime vuoden aikana monta toimitilakiinteistöä Business Garden -konseptillaan. Parhaillaan on rakenteilla Ultimes Business Garden Helsingin Pitäjänmäelle.

Pääkaupunkiseudulla on yli miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa. Miten ihmeessä uusien liiketilojen rakentaminen kannattaa?

– Asiakkaat arvostavat sitä, että pääsevät varhain mukaan suunnittelemaan tiloja ja niissä tarjottavia palveluja, Lindeberg sanoo.

Esimerkiksi perinteisten työpaikkaruokaloiden tilalle halutaan viihtyisiä ja monipuolisia kahvila- ja ravintolatiloja sekä mahdollisuutta työskennellä myös varsinaisten työtilojen ulkopuolella. Työn kulttuuri on muuttunut.

Joustavuutta kaikkialla

Nykyisin toimitilojen on joustettava työtapojen ja organisaatioiden muutoksissa ja henkilökunnan määrän vaihteluissa.

– Työpaikalla pitää olla mahdollisuus tii-

mityöskentelyyn, hiljaisiin huoneisiin, puhelinpalavereihin ja videokonferensseihin.

Tietotekniikan ansiosta työntekijöillä ei välttämättä tarvitse olla omia työpisteitä. Älykäs talotekniikka tulee puolestaan avuksi tilojen muokattavuudessa.

Kun ilmanvaihto-, valaistus- ja lämmitysjärjestelmien automaatio huomioidaan suunnittelussa, voi tilat muuttaa palvelemaan eri käyttötarkoituksia ja käyttäjämääriä.

– Työhyvinvointia parantavat palvelut ja tilatehokkuus ovat tärkeimpiä toimitilojen valintaperusteita samalla, kun neliöhintaan tuijottaminen vähenee, Lindeberg sanoo.

11

HYVÄ KYSYMYS l

Jäsen dig gaa

Palstalla Pron jäsen kertoo suosikkilevyistään, tv-sarjoistaan ja kirjoistaan.

Henna Pitkänen, Tampere Ikä: 27 Työskentelee: Elenia Oy:ssä palveluvastaavana

Luottamusmies sammuttaa valot Olen luottamusmies. Meillä alkoivat yt-neuvottelut. Voiko luottamusmiehen lomauttaa?

Pron lakiosasto vastaa: Luottamusmiehellä on oikeus irtisanomis- ja lomautussuojaan riippumatta siitä, onko hän työsopimuslain perusteella valittu luottamusvaltuutettu vai työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies.

Työsopimuslain mukaan luottamusvaltuutetun voi lomauttaa irtisanomisperusteella, jos työ kokonaan päättyy eikä hänelle voi järjestää ammattitaitoa vastaavaa tai muuta sopivaa työtä tai kouluttaa muuhun työhön.

Työehtosopimuksissa lomautusmahdollisuus on usein sitäkin rajatumpi eli luottamusmiehen edustaman henkilöstöryhmän töiden tulee loppua kokonaan, ennen kuin luottamusmiehen voi lomauttaa. Tästä voi poiketa vain, jos yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle ole tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä.

Pääsääntö on, että luottamusmies lähtee viimeisenä.

Luottamusmiehellä täytyy olla mahdollisuudet valvoa edustamansa henkilöstöryhmän etuja niin kauan kuin on toimintaakin. Hän ei voi sopia sellaisesta itseensä kohdistuvasta lomautuksesta, joka on lain tai työehtosopimuksen vastainen.

Työpaikan lomautustilanteissa on aina syytä olla yhteydessä liiton asiamieheen.

Mitä luottamusmiehen erityinen irtisanomissuoja tarkoittaa? Irtisanominen henkilöperusteella edellyttää laillisen perusteen lisäksi myös sitä, että työnantaja on saanut irtisanomiseen suostumuksen luottamusmiehen edustamien henkilöiden enemmistöltä. Tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanottaessa luottamusmies voidaan irtisanoa samoilla edellytyksillä kuin lomauttaa.

Varaluottamusmiehellä on vastaava suoja sinä aikana, kun hän toimii luottamusmiehen sijaisena.

12

1. Kirja: Outi Pakkasen Anna Laine -sarjan kirjat Sujuvaa, koukuttavaa tarinankerrontaa kirjojen alusta loppuun saakka. Jännitysromaaneja, joihin mahtuu ihmissuhteita ja jopa herkullisia reseptejä. Esimerkiksi Tarjoilija, pyyhkikää taulu on yksi tätä sarjaa oleva teos.

2. TV-sarja: Vain elämää Suomen eturivin artisteja tulkitsemassa toistensa hittejä. Jokin tässä koukuttaa vuodesta toiseen, ja ohjelma on pakko katsoa joka viikko, vaikka en muuten erityisen paljon tv:tä katsokaan.

3. Musiikki: Prayer in C (radio edit) Esittäjät Lilly Wood & The Prick ja Robin Schulz – tässä kappaleessa on positiivisella tavalla erottuva melodia.

4. Musiikki: Paula Vesala – Sori Paula Vesalan Sori tuo mieleen PMMP:n tuotannon, josta tykkään edelleen todella paljon. Mahtava uudelleen versiointi Elastisen versioista.

5. Elokuva: Ainoat oikeat Tykkään kovasti suomalaisista elokuvista ja viimeisimpinä ovat jääneet mieleen 21 tapaa pilata avioliitto ja Ainoat oikeat. Kummastakin löytyy hauskaa tarinankerrontaa, hyvät näyttelijät ja loppuun asti kestävä juoni. Kohtalaisen kevyitä hyvän mielen elokuvia.

TYÖPERÄINEN ONGELMA l Pixhill

Miten parannan nimimuistiani?

Törmäsin mieheni kanssa kaupungilla asiakkaaseen, joka tuli juttelemaan.

En osannut esitellä häntä miehelleni, koska en muistanut nimeä. Se oli noloa.

Miten tuollaisesta tilanteesta selviää ja miten parannan muistiani?

1

Esittelen mieheni ensin hänelle, jolloin hän kätellessään kertoo nimensä.

Piece of Cake!

2

Punatukkaisen naisen nimi on Kuparinen ja hän on töissä metalliteollisuudessa. Rakentelen esittäytymistilanteessa assosiaatioita, vaikka se saakin silmäni harittamaan.

3

Juuri noin pitääkin menetellä, pääasia, että teet aloitteen. On ihan ok myös tunnustaa, että ei muista nimeä. Ei hänkään ehkä muista sinun nimeäsi!

Nimien muistamiseen on usein mahdollista valmentautua esimerkiksi ennen tärkeää palaveria lukemalla osallistujien nimiä, makustelemalla niitä mielessään, tekemällä assosiaatioita ja ehkä tarkistamalla netistä, löytyykö henkilöstä kuvaa.

Jos opit kuulemalla eli olet auditiivinen, voit esittäytymistilanteessa toistaa ääneen kuulemasi nimen: ”Ai Juho Auvinen, minulla olikin luokkakaverina Sirpa Auvinen, lienetkö sukua?” Mitä useammin kuulet nimen, sitä paremmin muistat.

Kinesteettinen ihminen yhdistää nimen esimerkiksi henkilön työhön – kuten Kuparisen metallialaan. Visuaalinen kuvittelee esimerkiksi, miltä Tuulari-nimisen miehen hiukset näyttävät myrskyssä.

Jos jännität esittäytymistilanteita, voit lohduttautua, että et ole ainoa. Jännitys kertoo siitä, että tapaaminen on sinulle tärkeä. Vastapuoli vaikuttuu huomatessaan, että näet vaivaa oppiaksesi hänen nimensä ulkoa.

Suomalaisessa kulttuurissa on tosiaan aika vähän sosiaalisia rutiineja. Yhdysvalloissa vaihto-oppilaana käyneet nuoret ihmettelevät, miten nopeasti siellä tutustui porukoihin, kun koululaisetkin osaavat esittäytyä ja esitellä.

Meille tulleet vierasmaalaiset puolestaan kokevat täkäläisen ”selvittäkööt keskenään” -kulttuurin tylynä ja outona. Jos mielii menestyä työelämässä, siitä asenteesta kannattaa opetella eroon.

En yleensäkään esittele ihmisiä. Eihän Suomessa sellaista harrasteta. Selvittäkööt keskenään kuka on kuka.

Tiina Pelkonen Asiantuntijana psykoterapiakouluttaja ja -tutkija Raul Soisalo Suomen Psykologisesta instituutista

13

Älä vaikene palkastasi Stora Enson tutkimuskeskuksessa murretaan myyttiä, ettei tilipussin koosta pidä avautua.

Luottamusmies Jaana Lapakko voi puuttua perusteettomiin palkkakuoppiin, koska hän saa prolaisten tuoreet palkkatiedot valtakirjojen avulla.

Palkka kuuluu suuriin suomalaisiin tabuihin. Työpaikoilla puhutaan mieluummin vaikka läheisen kuolemasta, sairauksista tai parisuhteen särkymisestä, kunhan vain omaa palkkasaldoa ei tarvitse ottaa puheeksi.

Jos palkat nostettaisiin avoimesti esiin, päästäisiin kuitenkin käsiksi perusteettomiin palkkaeroihin. Samaa työtä tekevät toimihenkilöt voivat saada eri määrän rahaa, mutta luottamusmies ei voi toimia, koska ei ole tilanteen tasalla. Samasta syystä myös sukupuolten väliset palkkaerot pysyvät usein piilossa. Noin kahdeksan prosenttia prolaisten miesten ja naisten välisestä palkkaerosta ei selity millään muulla kuin sukupuolella.

Luottamusmies Jaana Lapakon työ Stora Enson tutkimuskeskuksessa Imatralla on helpottunut suuresti sen jälkeen, kun hän on saanut ajantasaiset tiedot toimihenkilöiden palkkauksesta.

Melkein kaikki tutkimuskeskuksen prolaiset ovat allekirjoittaneet valtakirjan, jonka ansiosta Lapakko saa palkkatiedot halutessaan työnantajalta. Myös määräaikaiset lähtivät mukaan.

”Selvää parannusta entiseen” Aiemmin Jaana Lapakko joutui erikseen pyytämään kultakin edustettavaltaan palkkatiedot henkilökohtaisesti. Se vei aikaa, koska kaikki eivät muistaneet palauttaa palkkakyselyä, ja Lapakon piti karhuta vahvistuksia käytävällä tai sähköpostitse.

– On tämä selvästi edistystä entiseen.

Nyt tiedot ovat samalta kuukaudelta, ja saan tietoon myös tuoreet korotukset, Lapakko kertoo.

Lapakko saa palkkatiedot yleensä pari kertaa vuodessa. Paperiteollisuuden toi14

mihenkilösopimusta noudattavien tutkimuskeskuksen toimihenkilöiden palkka määräytyy palkkausjärjestelmän mukaisen toimen vaativuuden (IPE) sekä pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnin perusteella. Henkilökohtaisesta palkanosasta (heko) neuvotellaan kehityskeskustelussa kerran vuodessa.

Hekoa työnantaja maksaa työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Perusteiden on oltava kaikkien tiedossa.

Rohkeasti käsiksi palkkaeroihin Palkkatietojen saaminen on auttanut Jaana Lapakkoa puuttumaan useisiin perusteettomiin palkkaeroihin, joita tutkimuskeskuksessa on ilmennyt.

– Tietooni on tullut muutamia räikeitä alituksia eli jopa 400–700 euron eroja kuukaudessa. Saman heko-pisteen saaneiden kuukausiansioissakin on ollut jopa 50–360 euron eroja, Lapakko sanoo.

Se, että kahdella toimihenkilöllä on sama työ ja samat heko-pisteet, ei takaa, että heillä olisi samat ansiot. Lapakko tosin muistuttaa, että kaikki tutkimuskeskuksen toimihenkilöt eivät tee samaa työtä. Erityisosaaminen onkin huomioitava henkilökohtaisissa pisteissä ja parempien pisteiden on näyttävä palkassa.

Lapakko ei saa valtakirjalla henkilökohtaisia pisteitä, joten hän joutuu kysymään ne jokaiselta prolaiselta erikseen.

Harva toimihenkilö tietää, kuinka paljon heko-pisteiden pitäisi omaan ansioon vaikuttaa. Siksi he eivät osaa välttämättä pitää puoliaan. Tarvitaan luottamusmiestä, joka voi vertailla palkkoja sekä keskenään että työnantajan joka vuoden alussa antamiin ”ohjeellisiin palkka-asemiin”.

Yleensä työnantaja vetoaa rahapulaan aina, kun Jaana Lapakko haluaisi saada

palkkoihin muutosta.

– Kun on puhuttu palkkaeroista, muutosta on yleensä saatu.

Valtakirjat auttavat etenkin suuria Jaana Lapakko suosittelee Stora Enson tutkimuskeskuksessa hyväksi havaitun käytännön soveltamista muuallakin.

Ihannetapaus olisi hänen mielestään sellainen, että luottamusmies saisi palkkatiedot automaattisesti.

Valtakirjojen hankkiminen sopii Lapakon mielestä erityisesti suurille työpaikoille.

– Se helpottaa luottamusmiehen tehtävää. Joillakin luottamusmiehillä voi olla jopa 100–200 edustettavaa. Olisi tosi raskasta käydä jokaiselta heistä erikseen kysymässä lupa palkkatietojen luovutukseen, Lapakko toteaa.

Lakko tepsi palkkauudistukseen Stora Enson tutkimuskeskuksen vieressä sijaitsevat lähes 1 000 henkilöä työllistävät Kaukopään ja Tainionkosken tehtaat.

Niissä valmistetaan pakkauskartonkia ja paperia.

Imatran tehtaat olivat mukana kesällä 2011 järjestetyssä paperiteollisuuden toimihenkilöiden lakossa, jolla ajettiin parempia työehtoja ja läpinäkyvämpää palkkausjärjestelmää. Imatralla työnseisaukseen osallistuivat tutkimuskeskuksen, tehtaiden sekä kunnossapidosta vastaavan Efora Oy:n prolaiset.

– Tuloksena oli, että uudesta työehtosopimuksesta sovittiin ilman suurempia heikennyksiä, ja uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön saman vuoden lopulla, Lapakko toteaa.l Tuomo Tarvas Kuva Kimmo Metsälä

Pro kannustaa: Avoimuus auttaa Pron tavoitteisiin kuuluu, että perusteettomat palkkaerot nousevat esiin ja niitä saadaan korjattua. Palkasta puhe -kampanjan kohderyhmänä ovat jäsenet ja heidän tukenaan olevat luottamusmiehet.

Lain mukaan työnantajan on annettava kerran vuodessa palkkatiedot muutenkin.

Luottamusmiehillä on Proplussassa kampanjaan liittyvä sivustonsa.

Kerromme jäsenlehdessä ja muissa liiton viestimissä rohkaisevia esimerkkejä työpaikoilta, joilla palkkoja on otettu tuloksellisesti puheeksi. Kuvan Jaana Lapakko sen jo teki.

15

TERVEYSTARKASTUS l

Rintasyövän hoidot kehittyvät koko ajan Olen 58-vuotias pankkitoimihenkilö. Minulla todettiin rintasyöpä.

Mikä on sen ennuste? Miten neuvon tytärtäni välttämään taudin?

Rintasyöpä on naisten syövistä yleisin. Siihen sairastuu vuosittain noin 4 700 suomalaista, ja joka kahdeksas nainen sen joskus sairastaa.

Taudin ilmaantuvuus on noussut johtuen väestön ikääntymisestä, mutta jonkin verran myös elintavoista. Suomen Syöpäjärjestöjen ylilääkärin Liisa Pylkkäsen mukaan ilmaantuvuuslukua nostavat hieman myös seulonnoissa löydetyt ”kiltit” syövät, jotka eivät välttämättä koskaan kehittyisi terveyttä uhkaaviksi.

Kuolleisuus rintasyöpään on laskenut ja ennuste parantunut. Viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta potilaista noin 90 prosenttia on elossa. Tauti löydetään nykyisin entistä aikaisemmassa vaiheessa, ja sen hoidot kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi.

Osa riskeistä tiedossa Liisa Pylkkäsen arvion mukaan noin 30 prosenttia rintasyövistä voitaisiin estää omilla valinnoilla. Ylipaino on riskeistä suurimpia. Liikkumattomuus heikentää immunologista puolustusjärjestelmää ja aiheuttaa ylipainoa. Riski kasvaa, jos

esimerkiksi syö paljon punaista lihaa ja eläinrasvoja ja vain vähän kasviksia.

– Syövältä suojaava ravitsemus suojaa muiltakin kansantaudeilta kuten sydänja verisuonitaudeilta sekä diabetekselta.

Alkoholi on naiselle suurempi terveysriski kuin miehelle. Yksi annos päivittäin nostaa rintasyöpäriskiä 10 prosenttia. Riski suurenee, mitä enemmän juo.

Tupakointi etenkin nuorena lisää sairastumisvaaraa ja huonontaa ennustetta.

– Myös hormonihoitoa kannattaa välttää, elleivät vaihdevuosioireet ole pahat.

Entä asiat, joihin ei voi itse vaikuttaa?

Lasten määrä lasketaan niihin, vaikka suomalaisnainen voikin aika hyvin siitä itse päättää. Ensimmäisen lapsen saaminen nuorena, suuri lapsimäärä ja imetys suojaavat rintasyövältä.

Noin 10 prosenttia rintasyövistä liittyy perinnölliseen alttiuteen. Jos suvussa on paljon rintasyöpää, kysyjä voi pyytää lääkäriltä lähetettä perinnöllisyyden tutkimukseen.

Hoidot kehittyvät koko ajan Entistä useampi rintasyöpä ei diagnoosihetkellä ole lähettänyt etäpesäkkeitä kai-

naloon. Vain 10 prosenttia on levinnyt.

Ennustetta parantavat myös uudet hyvät hoidot.

– Rintasyöpäleikkauksia tekevät enää vain niihin erikoistuneet kirurgit. Suurin osa leikkauksista tehdään rintaa säästäen. Niissä tapauksissa – sekä jos kainalon imusolmukkeissa on syöpäsoluja – annetaan sädehoitoa.

Hoidot ovat sidoksissa taudin luonteeseen ja levinneisyyteen. Ainakin puolet saa solunsalpaajahoitoa. Solunsalpaajahoidot ovat yhä tehokkaampia, tosin sivuvaikutuksineen raskaitakin. Trastuzumabi-nimistä täsmähoitoa saa noin 15 prosenttia potilaista. Hormonaalista hoitoa annetaan yli puolelle naisista vähintään viiden vuoden ajan.

Rinnan korjausleikkaus voidaan tietyin edellytyksin tehdä syövän leikkauksen yhteydessä.

– Jos leviämisestä on leikkaushetkellä pienikin epäilys, jätetään rekonstruktio mietittäväksi vasta noin parin vuoden kuluttua, kun kaikki hoidot on tehty. Moni tottuu sinä aikana elämään ilman rintaa, eikä halua korjausleikkausta, joka on toimenpiteenä isompi kuin syöpäleikkaus.

Hoitojenkin aikana voi käydä töissä, jos oma kunto, työn sisältö, työnantajan joustamattomuus tai infektioriski ei sitä estä. Osa-aikaratkaisujen avulla moni onnistuu pysyttelemään työelämän muutoksessa kiinni.

– Jos olet toipumassa rintasyövästä, liiku paljon, syö terveesti ja pidä paino kurissa. Hyvät elintavat vähentävät uusiutumisriskiä noin 30 prosentilla.l Tiina Pelkonen Lue pidempi versio jutusta 10.12. alkaen: www.ammatissapro.fi

16

uva Maist la välipa

Banaanilätyt (Yhdelle) 1 banaani 2 munaa puoli tl kanelia puoli tl hunajaa rypsiöljyä paistamiseen Päälle: Mustikoita, mansikoita tms. marjoja pakasteesta Muutama rkl rasvatonta rahkaa tai jugurttia Ota pakastemarjat ajoissa sulamaan.

Survo banaani ja munat kulhossa haarukalla mössöksi.

Lisää mausteet.

Paista annoksesta kaksi isoa lättyä pannussa miedolla lämmöllä.

Laita lättyjen päälle rahkaa tai jugurttia ja marjoja, nauti!

Health Village yhdistää terveysalan yrityksiä Terveysala on maailman nopeimmin kasvavia toimialoja, jonka liikevaihto Suomessa on lähes viisi miljardia euroa. Siitä valtaosa suuntautuu vientiin.

– Meillä on vahva osaaminen, jota uuden teknologian avulla voidaan jalostaa maailmanluokan tuotteiksi ja palveluiksi, sanoi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori GE’s Health Villagen avajaisissa Helsingissä.

Lokakuussa avattu Health Village on parinkymmenen terveysteknologian startup-yrityksen yhteisö. GE Healthcaren tarjoamissa tiloissa toimii laitevalmistajia, ohjelmoijia ja palveluntarjoajia.

– Kuluttaja voi arvioida terveyttään entistä enemmän digitaalisten sovellusten avulla. Muutos mullistaa myös terveydenhuollon. Voittaja on se, joka yhdistää ict:n ja terveydenhuollon osaamisen tehokkaasti. Suomi on perinteisesti ollut hyvä kummassakin, Vapaavuori arvioi.

Lisätietoja: www.facebook.com/healthinnovlge

KYLPYLÄLOMANEN LEVILLÄ ÄSEN J / € 0 8 , 157 autta 2h huoneessa 3 vuorok

n n majoitukse ysnelle sisältäe se äm jä el n O yn R äs P Hinta sisäänpä en is tä it ko iv ik pä , pylän vi aamiaisella n käytön, kyl li sa to 30 un ja k , kylpylään a, savihoidon nnin keilaust tarjonohjelman, tu deravintolan ih vi ja n na on er nnusta 225 €. minuutin hi man jäsenale il a nt hi va i jouluna) nan. Vastaa .1.15 saakka (e Voimassa 31

Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi

17

18

LUOTTOPAKKI l GÖRAN MALMSTRÖM TYÖSUOJELUVALTUUTETTU & LUOTTAMUSMIES ELISA OYJ, HELSINKI

Jokainen voi vaikuttaa

Jokainen voi omalla osuudellaan vaikuttaa siihen, millaista töissä on tänään ja mihin suuntaan työelämä kehittyy. Tällaista ajattelua on sen taustalla, miksi teknologia-asiantuntija Göran Malmström on työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies.

– Työsuojelu on mielenkiintoista, koska se on niin tarpeellista ja monipuolista laidasta laitaan. Kahta samanlaista asiaa ei tule eteen. Pesti on kestänyt 13 vuotta ja yhä se on mieluinen tehtävä, kertoo mobiilipuhepalveluiden parissa Elisalla työskentelevä Malmström. Miesvaltainen työyhteisö löytyy Helsingin Pitäjänmäeltä.

Tekniikka mahdollistaa sen, että luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut eri puolilta maata kokoontuvat säännöllisesti livenä.

Elisalaiset hyödyntävät paljon myös etätyötä.

– Meillä on hyvät työvälineet siihen ja lähes kaikki työt pystyy tekemään etänä.

– Mutta työskenteleepä sitten missä vain, on pidettävä huoli omasta jaksamisestaan. Työmäärien hallinta vaatii itsekuria. Itse olen huomannut, että etätöissä tulee vähemmän lähdettyä koneen ääreltä kuin työpaikalla.

Työn luonne voi lisäksi olla sellainen, että se altistaa ylityölle, mutta tavaksi se ei saa tulla.

– Myös työnantaja on kiinnittänyt huomiota henkisen kuormituksen ja stressin hallintaan ja olemme saaneet siihen koulutusta.

Malmström muistuttaa myös ikäjohtamisesta.

– Juuri tällaisella työpaikalla, jossa on kaiken ikäisiä asiantuntijoita, sen kehittäminen on tärkeätä.

Omien akkujen lataaminen sujuu Sulkavalla, josta kymmenen vuotta sitten hankittu mökki tarjoaa kesät talvet tekemistä ja vastapainoa.

Pirjo Salmela Kuva Tapani Romppainen

Mikä yhtiö?

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka asiakkaana on 2,3 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota. Se sai alkunsa Helsingin Telefooniyhdistyksestä vuonna 1882. Elisalla on yli 200 000 osakkeenomistajaa. Henkilöstöä on 4 200.

19

TYÖPAIKKAPUNTARIl OSA 8

Ammattiliitto Pro toteuttaa kahdesti vuodessa koko jäsenistölle suunnatun työmarkkinatutkimuksen. Työpaikkapuntari-sarja perustuu tähän dataan ja sen yrityskohtaisiin tietoihin. Nyt vuorossa on Oulun Osuuspankki.

Työmarkkinatutkimus on näin laajana ja säännöllisesti toistuvana edunvalvonnan ja yhteiskuntavaikuttamisen valttikortti. Se kiinnostaa työnantajia ja sitä arvostetaan myös mediassa, koska tutkimustulokset piirtävät vuosien kehitystä ja muutosta – parempaan tai huonompaan.

Hyväkuntoisena pankissa Oulun Osuuspankki tukee henkilöstön liikuntaharrastusta, ja tulokset näkyvät.

Oulun Osuuspankin työilmapiiri osoittautui Pron työmarkkinatutkimuksessa hyväksi. Siellä työskentelee itsensä terveeksi tuntevaa, energistä ja hyväkuntoista väkeä. Henkilöstö toivoisi toisaalta lisää mahdollisuuksia vaikuttaa työtehtäviinsä ja paremman palkan. Työtahtikin on kova.

Tulokset eivät yllätä toimitusjohtaja Timo Levoa ja pääluottamusmies Nina Kerästä.

– Olisin yllättynyt, jos tulos olisi ollut jokin muu. Kyllä samat asiat näkee työpaikallakin, Keränen sanoo.

20

Timo Levo kertoo, että samanlaisia havaintoja on saatu myös työpaikan omissa henkilöstötyytyväisyystutkimuksissa.

– Teemme näitä kartoituksia 1–2 vuoden välein ja valitsemme tulosten perusteella asioita, joita aletaan kehittää.

Pari vuotta sitten Oulun Osuuspankin tyytyväisyystutkimuksessa nousi esille toive, että työnantaja järjestäisi henkilöstölle lisää mahdollisuuksia kuntoilla.

Henkilöstö on käyttänyt ahkerasti liikuntaseteleitä, mutta etua päätettiin täydentää hiihto- ja juoksukouluilla, joista tulikin suosittuja. Ensi vuonna vuorossa on kuntosalikoulu.

– Kannustamme henkilöstöä osallistumaan myös liikunnallisiin joukkotapahtumiin, Levo sanoo.

Oululaiseen juoksutapahtumaan Terwamaratoniin sekä Terwahölkkään osallistuikin viime keväänä moni pankkilainen. Kävely- ja juoksutapahtuma Likkojen Lenkkiin on lähdetty monena vuonna.

Lomilla irti työasioista Oulun osuuspankkilaiset kokevat työmarkkinatutkimuksen mukaan vapaaaikansa mielekkääksi.

Tutkimuksen yrityksistä Oulun Osuus-

Valoa näkyvissä

Oulun Osuuspankki tukee henkilöstön kuntoliikuntaa. Pääluottamusmies Nina Keränen ja toimitusjohtaja Timo Levo ovat itsekin aktiivisia liikkujia.

pankki on sijalla 10 eli varsin kärjessä siinä, kuinka hyvin työntekijät saavat olla irti työasioista vapaa-aikanaan.

– Olemme pitäneet kiinni siitä, että jos joku on lomalla, hänen annetaan olla rauhassa, Timo Levo sanoo.

Nina Keräsen arvion mukaan tuloksessa näkyy myös liukuva työaika.

– Sen ansiosta ihmiset ehtivät hoitaa juoksevia asioitaan. Ne eivät häiritse työtä eikä työ niitä.

Työnantaja on järjestänyt ohjelmaa myös pankkilaisten vapaa-ajalle. Pankin henkilöstökerho järjestää kursseja ja tapahtumia sienikurssista teatterikäyntei-

Satavuotisjuhliaan viettänyt Oulun Osuuspankki tekee vuonna 2014 historiansa parhaan ja samalla Osuuspankkien parhaan tuloksen. Syynä on Pohjola Pankki Oyj:n osakkeiden myynti, josta Oulun Osuuspankki sai 45 miljoonaa euroa. Viime vuonna pankin liiketulos oli 9 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Timo Levon mukaan pankilla on hyvin harteita rahoittaa erilaisia hankkeita Oulun seudulla. Kaupungin keskustaan rakennetaan parhaillaan uutta pysäköintitilaa, ja muitakin palveluita lisätään.

– Kaupunkikeskustan palvelujen kehittäminen onkin ollut pitkään jälkijunassa.

Jos seutukunnalla menee hyvin, myös pankki menestyy. Oulua ovat koetelleet it-alan suuret irtisanomiset, mutta Timo Levon mielestä pahin on nyt ohi ja Oulun näkymät ovat valoisammat kuin julkisuuden perusteella voisi päätellä.

– Meille tulee koko ajan uusia yritysasiakkaita, ja yrityksiä perustetaan paljon. Osaava työvoima houkuttelee Ouluun myös jo toimivia yrityksiä. Olisikin hyvä, jos it-osaajat jäisivät seudulle eivätkä muuttaisi pois.

Muutenkin Oulussa elämä ja kasvu jatkuvat. Paikkakunnalle tullaan opiskelemaan ja viettämään eläkepäiviä, ja asukasmäärä kasvaa 1–2 prosentin vuosivauhtia.

– Tälle trendille ei näy muutosta. Asuntokauppa käy, hinnat eivät juuri ole laskeneet, kun ne eivät ole täällä kaikkein korkeimpia olleetkaan. Vain kaikkein kalleimpien omakotitalojen myyntiajat ovat pitkiä.

hin. Työntekijät saavat lisäksi käyttää pankin omistamia vapaa-ajan asuntoja Helsingissä ja Pohjois-Suomessa.

Vapautta tietyissä rajoissa Entä itse työ? Henkilöstö kaipaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työtehtävien sisältöön ja tekotapaan. Samansuuntainen tieto saatiin muistakin finanssialan työpaikoista.

Timo Levon mielestä tulosta selittää osin pankkityön luonne: henkilöstön tulee noudattaa tiettyjä normeja. Monet tehtävät on hoidettava määrämuotoisesti, ja työaika on sidottu pankkien auki-

oloaikoihin.

– Näiden rajojen sisällä ihmiset voivat tehdä asioita omalla tavallaan. Persoona voi näkyä esimerkiksi asiakastyössä, Levo pohtii.

Hänen mielestään uratoiveita kannattaa nostaa esille kehityskeskusteluissa. Nina Keränen muistuttaa, että pankin tehtäväkiertopooli avaa mahdollisuuksia vaihteluun. Perhevapaiden ja muiden poissaolojen ajaksi henkilöstö voi hakeutua sijaisiksi eri tehtäviin.

– Itsekin olen parhaillaan tehtäväkierrossa. Tavallisesti olen uusasiakashankinnassa, nyt teen rahoitusneuvojan tehtä21

viä, sanoo Kempeleen konttorissa työskentelevä Nina Keränen.

Asiantuntemusta vaaditaan Yleinen palkankorotuslinja on viime vuosina ollut niukka. Peruspalkat eivät juuri ole nousseet.

– Pankkityö on entistä vaativampaa.

Pankkitoimihenkilöiltä odotetaan asiantuntemusta eri aloilta ja tämän tulisi näkyä myös palkkauksessa, Nina Keränen perustelee.

Pankilla on henkilöstörahasto, josta voidaan rahoittaa henkilökohtaista palkanosaa.

– Olemme kehittäneet muuttuvaa palkanosaa eli palkitsemme työntekijöitä pankki-, tiimi- ja henkilökohtaisesti ja yritämme huomioida henkilökohtaiset saavutukset. Mikä sitten on riittävästi, on eri kysymys. Periaatteessahan palkkaan ollaan aina tyytymättömiä, Timo Levo sanoo.

Asiakas odottaa nopeutta Oulun Osuuspankin palveluksessa on Oulussa ja lähikunnissa yhteensä 258 henkilöä 14 konttorissa. Pankkialan muutoksista kertoo, että vielä 1990-luvulla konttoreita oli 24.

Timo Levo ja Nina Keränen sanovat molemmat, että työ on muuttunut kiireisemmäksi.

– Onkohan netin käyttö totuttanut asiakkaat siihen, että he odottavat vastauksia välittömästi? Tämä lisää kiirettä, Timo Levo pohtii.

Nina Keränen tunnustaa, että hänen on vaikea sanoa asiakkaalle ei.

– Yritän tuottaa asiakkaalle nopeasti palvelun, ja siinä ollaan sitten paineissa.

Ennen oli luonnollista, että asioita joutui odottamaan päivän tai pari.

Oulun Osuuspankkiin palkataan vuosittain noin 20 uutta työntekijää eläkkeelle lähteneiden tai työpaikkaa vaihtaneiden tilalle. Kaksi pankin työntekijää perehdyttää uusia tulokkaita päätoimisesti.

Usein työura alkaa kassalta, jotta tulokas saa kunnolla käsityksen, mistä pankkitoiminnassa on kyse.

Muuten väkeä koulutetaan keskimäärin viisi päivää vuodessa per henkilö – järjestelmäuudistusten aikana enemmänkin.

Henkilöstön ikäjakauma ulottuu vähän yli 20-vuotiaista 60 vuotta täyttäneisiin.

– Palkkasimme äskettäin 51-vuotiaan uuden työntekijän, sillä etsimme pankkiin kaiken ikäisiä myyntityöstä kiinnostuneita ihmisiä. Hakijoissa arvostamme nimenomaan kiinnostusta pankkityöhön, Timo Levo sanoo.

– Tänne tullaan monen koulutuksen kautta. Tradenomien lisäksi meillä on esimerkiksi juristeja sekä rakennusinsinööri ja agronomi. l

Pirkko Koivu Kuva Jaani Föhr

Yhdistyksille tarjolla mainetta ja rahaa Sinäkin voit vaikuttaa! Pro ja vakuutusyhtiö Turva ovat käynnistäneet yhdistyksille Proplus-aktiivisuuskilpailun. Joukkuehenkinen kilpailu kestää vuoden loppuun asti.

Voittajayhdistys saa 5 000 euroa, hopeayhdistys 3 000 euroa, pronssiyhdistys 1 000 euroa ja pistesijoille 4. ja 5. sijoittuvat yhdistykset kumpikin 500 euroa käytettäväksi yhdistyksen päättämällä tavalla toimintaansa.

Kilpailussa palkitaan yhdistykset, jotka kasvattavat eniten profiilinsa julkistaneiden jäsentensä määrää yhdistyksen Pro-ryhmässä suhteessa jäsenmääräänsä. Lisäksi mitataan yhdistysten aktiivisuutta ja ryhmän eri ominaisuuksien kuten tiedotteiden, tietopankin, dokumenttipankin, kalenterin, keskustelun, kuvien 22

ja videoiden, blogin sekä pikagallupien monipuolista käyttöä.

Palkintoraati ottaa huomioon myös, kuinka suuri määrä yhdistyksen jäsenistä osallistuu yhdistyksen toimintaan esimerkiksi seinäkirjoituksilla. Lisäksi raati arvioi, miten yhdistykset käyttävät hyväkseen mahdollisuutta julkistaa Pro­ plus-materiaaliaan kaikille kiinnostuneille katsottavaksi.

Kisa koskee yhdistyksen kaikille jäsenille tarkoitettua Pro-ryhmää. Esimerkiksi yhdistysten hallitusten Proplusryhmät eivät ole kisassa mukana. Ne eivät myöskään vaikuta yhdistyksen tulokseen.

Palkintoraatiin kuuluvat edustajat Pron järjestö- ja kehittämisyksiköstä,

viestinnästä ja vakuutusyhtiö Turvasta.

Käyttö vielä vajaata Yhdistysten lähtötilanne on mitattu kunkin yhdistyksen Pro-ryhmän statistiikan avulla viikolla 44/2014.

Lähtötilanteen kartoituksen perusteella noin puolella yhdistyksistä on Pro-ryhmässään toimintaa. Suurin osa ylläpitäjistä on jakanut ryhmän sivuilla yhdistyksen toiminnasta tietoa, mutta määrät ovat pieniä. Ryhmissä paras käyttöaste on tiedote-, kalenteri- ja kuvaominaisuuksilla. Blogit ja keskustelut ovat lähes käyttämättöminä. Keskimäärin yhdistysten jäsenistä noin 5 prosenttia on julkaissut oman profiilinsa Proplussassa.

Lue myös juttumme sivulla 46.

Palkkatasa-arvon matkan varrelta 1922

Naimisissa oleva nainen sai oikeuden solmia työsopimuksen ilman aviomiehen suostumusta.

1930

Uusi avioliittolaki vapautti vaimot aviomiehensä holhouksesta ja he saivat oikeuden omaan omaisuuteensa.

1962

Suomi ratifioi Kansainvälisen työjärjestön (ILO) samapalkkaisuussopimuksen.

Samalla vuosikymmenellä luovuttiin naisten ja miesten erillisistä palkkataulukoista.

1970

Työsopimuslaki uudistettiin. Laki kielsi eri perusteilla tapahtuvan syrjinnän ja edellytti työntekijöiden tasapuolista kohtelua.

1986

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta kielsi sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja edisti naisten ja miesten välistä tasa-arvoa erityisesti työelämässä.

Entä nykyisin?

Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmat ja erityisesti palkkakartoitukset niiden osana ovat tehokkaita palkkatasa-arvon edistämisessä. Palkat puheeksi!

Lähteenä: STTK ja Pro

23

PROLAINEN AMMATTIl – Ensimmäisillä kerroilla tuntui hurjalta kiivetä yli 300 metrin mastoon, mutta nopeasti oppi luottamaan turvalaitteisiin, Ville Ketola kertoo.

Korkeassa asemassa Ville Ketolaa ei huimaa korkealla. Radioverkkoasiantuntija kiipeää työkseen 325 metriseen mastoon.

Sumuisena syysaamuna Ville Ketolan työpiste hädin tuskin näkyy. Espoon Latokaskessa sijaitsevan Digitan radio- ja tv-keskuksen korkeimman maston huippu kohoaa 325 metrin korkeudessa.

Bensiinikäyttöinen metalliverkkohissi pörähtää käyntiin. Sillä pääsee noin 265 metriin, loput noin 60 metriä asentajat kiipeävät tikkaita pitkin.

– Masto rakennettiin 1988 ja valot ovat siltä ajalta. Nyt ne vaihdetaan ledeihin, Ketola kertoo.

Radioverkkoasiantuntijat rakentavat ja ylläpitävät radio- ja tv-verkkoja sekä purkavat vanhaa tekniikkaa tai väliaikaisesti pystytettyjä kaupallisia kanavia pois käytöstä. Mastoon kiivetään melko harvoin.

Elektroniikkalaitteet eli maston ”aivot” sijaitsevat rakennuksessa maston juurella.

Ville Ketola on valmistunut yo-poh24

jaiselta sähkö- ja pienelektroniikkalinjalta Helsingin Vallilan ammattikoulusta. Hän kertoo ajautuneensa Digitalle sattumien kautta vuonna 2005, ensin työharjoitteluun, sitten kesätöihin ja lopulta vakituiseksi.

– Tähän hommaan ei ole koulutusta, vaan mastotyöt opetellaan tekemällä. Kun työhaastattelussa kysyttiin, pystynkö työskentelemään mastossa, vastasin ”en tiedä”.

Mastossa työskennellään yleensä kolmen miehen tiimissä peukalonpaksuisen punoksen varassa roikkuen. Työkalut eivät saa pudota käsistä.

– Pitää toimia rauhallisesti ja miettiä ennen kuin toimii. Kaikkien on tiedettävä, mitä seuraavaksi tehdään.

Digitalla on masto- ja antennitöihin erikoistuneita asentajia alle 50. Ville Ketola vetää pelastuskursseja, joissa harjoitellaan esimerkiksi sairauskohtauksen

saaneen henkilön tuomista alas mastosta turvallisesti.

– Suomen pelastuslaitoksilla ei ole siihen tarvittavaa osaamista.

Hissi voi liikkua käytössä olevien antennien ohi, koska hissi muodostaa Faradayn häkin: sen kuori toimii kuten mikroaaltouunin oven verkko, joka estää mikroaaltojen leviämisen laitteen ulkopuolelle.

Joskus liikaakin sykettä Ylen lähetykset tulevat Pasilasta Espoon radio- ja tv-asemalle, josta ne lähetetään vastaanottimiin ympäri Etelä-Suomea. Ville Ketolan työhön kuuluu myös vikapäivystys alueella, joka ulottuu Pernajasta Hankoon. Lisäksi Pasilassa istuu ympäri vuoden ja vuorokauden asiantuntijoita valvomassa koko maan verkon toimivuutta.

– Jos televisiossasi ei ole kuvaa, me todennäköisesti tiedämme siitä heti.

Hy vät ideat oja inn t vaatio

Vaivatta vaatteisiin

Mastotyö on raskasta, ja yllättävät vikakeikat voivat hetkessä laittaa päivän suunnitelmat uusiksi. Työssä tarvitaan Ketolan mukaan hyvää paineensietokykyä. Parasta on vapaus ja itsenäisyys.

– Pomo ei ole käskyttämässä maston juurelta. Maisemat ovat kauniit eikä yksikään päivä ole eilisen kaltainen. Joskus on vähän liikaakin sykettä.

Digitalla on Pron yrityskohtainen työehtosopimus. Jäseniä edustaa pääluottamusmies ja neljä alueellista luottamusmiestä, joista Ketola on yksi.

– Ajattelin, että asiat voisivat olla meillä paremminkin. Kun minua pyydettiin, otin tehtävän mielelläni vastaan.

Ville Ketola on myös Digitan toimihenkilöyhdistys Pro ry:n varapuheenjohtaja ja Pron edustajiston jäsen.l Marjo Mikola kuva Tomi Westerholm

Video verkossa -> www.proliitto.fi

Katso yläilmoissa kuvattu video Ville Ketolan työstä.

Vauvanvaatteissa on jo pitkään ymmärretty helpon puettavuuden merkitys, mutta vasta nyt helppoja vaatteita on tarjolla myös aikuisille.

Haminalainen Mia Patanen teki yli 20 vuotta hoitotyötä ja ihmetteli, miksi aikuisille ei ole kehitetty liikuntarajoitteet huomioivia asuja. Monille vanhoille ja vammaisille ihmisille pukeminen on niin työlästä, että ulkoiluaikeetkin voivat kaatua siihen.

Patanen päätti muuttaa asian. Hän kehitti vaatemalliston, jossa on otettu huomioon pukeutumisen helppous ja mukavuus – muodikkuutta unohtamatta.

Villakankainen talviviitta sopii hyvin pyörätuolin kanssa käytettäväksi, ja jalkoihin on tarjolla pussimaisia, paikallaan pysyviä suojia. Pehmeän verkkaripaidan saa avattua olan kohdalta niin, että esimerkiksi verenpaine on helppo mitata. Housuissa on tasku katetripussille.

HelppoAsuja valmistaa Patasen perustama Helppo Oy. Värit ja kuosit vaihtuvat sesongin mukaan, mutta jatkuvasti ei tarvitse ostaa uusia, sillä tuotteet valmistetaan Suomessa laatua vaalien. Oma innovaationsa on sekin, että yritys ostaa hyväkuntoiset, käytetyt ulkoiluasunsa takaisin ja myy ne kierrätystuotteina edelleen.

Asut ovat jo markkinoilla, ja Helppo Oy:n tavoitteena on nyt saada ne laajempaan levitykseen. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä Mia Patanen sai lokakuussa Keksintöjen Viikon kannustepalkinnon.

Laura Pörsti Lähde: Helppo Oy

Kirjoita hakukenttään: prolainen ammatti

25

Kirkniemen paperitehdas Kirkniemen paperitehdas perustettiin 1966 ja siellä on kolme paperikonetta. Tehdas tuottaa vuosittain noin 750 000 tonnia heatset -paperia.

Vastaavan paperin vuosittainen tarve Suomessa on alle 130 000 tonnia, ja sitä tehdään tietysti muissakin tehtaissa, joten suurin osa Kirkniemen paperista menee vientiin.

Toimitusjohtaja Martti Savelaisen mukaan noin kuusi prosenttia jää kotimaahan, yhtä paljon kuin viedään Yhdysvaltoihin.

– Lopuista 10–11 prosenttia menee Englantiin, lähes yhtä paljon Saksaan. Puolaan menee 9 prosenttia, Venäjälle 9, Ranskaan 7 ja Australiaan 7 prosenttia.

Toimitusjohtaja Martti Savelainen vannoo paperisen käyttöliittymän nimiin.

26

Työsuojeluvaltuutettu Jukka Sarén ja luottamusmies Kari Moilanen ”Auringonjumalan temppelissä” eli paperikone kolmosen hallissa.

Vogue-paperia turvallisesti Voguen ja Ellen muotikuvat hehkuvat Kirkniemen paperilla, jota tehdään tiukkojen työturvallisuusnormien vallitessa.

Paperitehtaassa työturvallisuus ei ole läpihuutojuttu. Paperiteollisuudessa sattui Tapaturmavakuutuslaitosten liiton rekisterin mukaan vuosina 2004– 2013 neljä kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Käsiä ja silmiä vahingoittuu useammin.

Kun Lohjalla sijaitseva Kirkniemen paperitehdas siirtyi M-realilta eteläafrikkalaisen Sappi-konsernin omistukseen, piti Lohjalla tarkistaa asennetta työturvallisuuteen. Se taisi olla yllätys suomalaisille, eikö meillä olekaan asiat muita paremmin, toimitusjohtaja Martti Savelainen?

– Käytännöt tiukentuivat ja avoimuus lisääntyi. Työturvallisuus kulkee kaiken edellä. Se on helppoa, koska takana on konsernin ylin johto, hän sanoo.

Toistakymmentä vuotta toimihenkilöiden luottamusmiehenä toiminut Kari Moilanen viittaa Metsäteollisuus ry:n tutkimukseen, jonka mukaan tapaturmataajuus kaikissa suomalaisissa paperitehtaissa on vuosi vuodelta laskenut.

Työsuojeluvaltuutettu Jukka Sarénin mukaan Sapin Suomen tehtaissa sattuu kuitenkin edelleen 2,3 tapaturmaa 200 000 työtuntia kohden. Luku on yli kaksinkertainen verrattuna Sapin Euroopan keskiarvoon, joka oli viime vuonna yksi.

Mistä se johtuu? Ovathan Suomessa normit ja ohjeet sekä apu- ja turvavälineet vähintään yhtä hyvät kuin muuallakin.

– Kerro se meille, niin me korjataan se heti, Sarén sanoo.

Moilasen mukaan taustalla ei voi olla mikään muu kuin suomalainen mentaliteetti. Se panee tekemään asiat itse ja heti.

– Otetaan kiinni jostain kappaleesta, se pyörähtää, ja yhtäkkiä sulla on sormet siinä välissä. Nostoapuväline olisi ollut kymmenen metrin päässä.

Pitää olla valppaana Kaikki Kirkniemen palaverit aloitetaan työsuojelukatsauksella.

– Jos palaverissa ei sen lisäksi ehditä käsitellä muuta, sitten ei ehditä, Jukka Sarén sanoo.

Hän tuli tehtaaseen vuonna 1996 ja eteni toimihenkilöksi vuonna 2004. Nyt hän työskentelee kunnossapidon sähköautomaation työnjohtajana.

Luottamusmiehenä Kari Moilanen saa nähtäväkseen Sapin raportit vaaratilanteista ympäri Eurooppaa.

– Olen massan ylläpidon työnsuunnittelija, ja alueeseeni kuuluu puunkäsittely kokonaisuudessaan. Talvella on liukasta ja pimeää. Siitä huolimatta osastomme on yksi turvallisimmista, hän aloittaa.

Hänen osastossaan keskustellaan ja tehdään paljon vaaratilanneilmoituksia.

– On rohkeutta kertoa, että mulle meinasi käydä, olin varomaton, melkein kompastuin...

Moilasen mukaan kaikki lähtee yksilöstä.

– Täällä on paljon vaaran paikkoja.

Jos menet päättömästi ja yrität olla nopea, lopputulos voi olla karmea. Pitää olla valppaana, tarkastaa varusteensa ja pysähtyä aina hetkeksi ennen kuin alkaa tehdä jotain.

Sarén heittää pöytään pienen Työn vaarojen arviointi -kirjasen. Se on konkreettinen pysäyttäjä. Kirjasen avulla jokainen työntekijä varmistaa, tarkistaa ja arvioi ennen jokaista työtehtävää yhteensä 42 yksityiskohtaa. Työtä ei saa aloittaa, ennen kuin niihin kaikkiin on tehty merkintä.

suuden vuoksi.

Myyntipäällikkö Lasse Lerche kertoo, että tehdas on erikoistunut laadukkaaseen aikakauslehtipaperiin. Lohjalaiselle galerie fine -paperille painetaan Vogue- ja Elle-lehtiä useissa Euroopan maissa.

Sitä mukaa, kun postit kaikkialla maailmassa nostavat hintojaan, joutuvat lehtien julkaisijat miettimään, miten hinnassa voi säästää. Ratkaisuna on painaa tuote mahdollisimman kevyelle paperille, jolla kuvat kuitenkin näyttävät hyviltä eikä painojälki näy läpi. Kirkniemi oli edelläkävijä kehitettyään jo 1990-luvulla tähän tarpeeseen sopivan pinnoitusmenetelmän.

– Sen avulla meillä tehdään aikakauslehtipaperin lisäksi läpinäkymätöntä ja ultrakevyttä, vain noin 35-grammaista paperia, jolla on ollut paljon käyttöä paksuissa tuotekatalogeissa, Lerche sanoo.

Martti Savelainen muistuttaa, että Euroopan paperiteollisuusmarkkinat ovat tänä vuonna laskeneet 4 prosenttia.

– Nyt pelataan pudotuspeliä. Meidän on selvittävä, kunnes markkina tasaantuu.

Sekä hän että Lerche vannovat paperisen käyttöliittymän nimeen. Savelainen selaa ylellistä venäjänkielistä Vogue-lehteä: – Aikakauslehden ”näyttö” avautuu yhdellä kädenliikkeellä kaksinkertaiseksi, sen sivuja voi korvamerkitä, sitä voi selata nopeasti eikä se vaadi akkua tai verkkovirtaa, hän havainnollistaa.

– Paperilla on roolinsa tulevaisuudessakin. Moni mainostaja on palannut paperituotteisiin, Lerche lisää.l

”Auringonjumalan temppeli” Kirkniemen tehtaan uusinta paperikonetta PK-kolmosta varten rakennettiin vuonna 1996 pitkä halli. Henkilöstö alkoi kutsua hallia ”Auringonjumalan temppeliksi” sen valtavan koon ja valoi-

Tiina Pelkonen Kuvat Markus Sommers

27

Uudistetuilla lepoaikamääräyksillä esimerkiksi sairauslomat ovat jo vähentyneet, kertovat Maria Lepistö ja Joonas Kortelainen.

Tällä sopimuksella pystyy lentämään – Tällä sopimuksella pystyy lentämään. Kristallipalloa tulevaisuuteen ei meilläkään ole, mutta pystyimme neuvottelemaan sellaista, jossa molemmilla osapuolilla on win-win-tilanne.

Näin sanovat Flyben matkustamohenkilökunnan työehtosopimuksen Ammattiliitto Pron kanssa neuvotelleet prolaiset Maria Lepistö ja Joonas Kortelainen. Työnantajaliittona neuvotteluissa oli Palvelualojen työnantajat PALTA. Takana on sangen erikoinen vuosi. Sen aikana kaksikolle tuli tutuksi työmarkkinakäytäntöjen lyhyt oppimäärä kaikilla mausteilla ja herkuilla.

Vuosi alkoi säästöneuvotteluilla, joista tuli palkkaneuvottelut. Siitä ne muuttuivat Flybe-työnantajan aloitteesta työehtosopimusneuvotteluiksi, kunnes kesän jälkeen tuli yllättäen hidastusta ja takapakkia.

28

Tunnusteluja jatkettiin kuitenkin sitkeästi, koska onhan lentämäänkin totuttu kaikissa säissä. Sitten vuoroon tulivat yt-neuvottelut. Kieputus huipentui niin, että vihdoin viimein marraskuussa istuttiin allekirjoittamaan sitä tärkeintä, työehtosopimusta. Talokohtainen, räätälöity neuvotteluratkaisu oli syntynyt jo kesällä. Sisäänajo saattoi alkaa.

Tätä juttua tehtiin marraskuun puolivälissä. Kuten on nähty, lentoalalla ehtii tapahtua lyhyessä ajassa paljon, mutta Flyben matkustamohenkilökunta odottaa tyynesti.

– Kaikkemme olemme nyt tehneet ja näillä mennään, Lepistö ja Kortelainen sanovat.

Työpaikka taivaalla Lepistön ja Kortelaisen työpaikat ovat taivaalla.

– Meille lentäminen ja oma ammattimme on se juttu. Emme olisi koskaan osanneet kuvitella, että jonain päivänä olemme virallisia työehtosopimusneuvottelijoita, he muistelevat.

– Mutta niin kävi, koska kyse on työhön liittyvistä asioista, arjen ja käytännön tarpeista, Joonas Kortelainen havainnollistaa.

Kustannustehokkuutta metsästävä työnantaja on vaativa vastaneuvottelija, eikä pelisilmää ja taktiikkaa opi kirjoista vaan käytännössä.

– Ilman Prota ei oltaisi tässä.

360o l Kuka?

Maria Lepistö Lentoemäntä Finnish Cabin Association Pron puheenjohtaja Lentovuosia: 8 Laskuja: En ole pitänyt niistä lukua, mutta tuhansia ja tuhansia.

Haaveammatti lapsena: leijonankesyttäjä Joonas Kortelainen Stuertti Luottamusmies Alalla eri tehtävissä: 4 vuotta Laskuja: Yli 2 000 Haaveammatti lapsena: taikuri

Säännöllistä epäsäännöllisyyttä – Työaikamme on epäsäännöllistä, jossa säännöllistä on vain epäsäännöllisyys.

Yhden työvuoron aikana yksittäisiä lentoja on 2–6, joskus jopa 7. Siksi työn jaksotukseen ja työhyvinvointiin liittyvät kirjaukset ovat tärkeitä.

Nyt sopimuksen synnyttyä käynnissä on esimerkiksi työaikakokeilu. Sen tavoitteena on muun muassa sairauspäivien vähentäminen.

Omaa jaksamista edistävät parhaiten loistavat työkaverit. Aina kun kone on lähdössä ja ovi sulkeutuu, muu maailma lakkaa olemasta. Tätä työtä tehdään pelkästään jo lentoturvallisuuden takia sataprosenttisesti.

Jalkojen taas ollessa maassa ovat ruuhkattomat arkivapaat kuin bonuksia.

Kolmen lapsen äidille Maria Lepistölle säätöä totisesti riittää, mutta vastineeksi lapsiperheen arki vie ajatukset työasioista. On lasten jalkapalloharrastusta ja muuta rientoa. Myös itse on ehdittävä liikkua.

Joonas Kortelainen lataa akkujaan matkustelulla ja liikunnalla. Nuorempana harrastuksiin kuulunut tanssi on valitettavasti jäänyt.l Pirjo Salmela Kuva Markus Sommers

Kohti uudenlaista finanssialaa?

Kuluva vuosi on eurooppalaiselle finanssisektorille historiallinen. Vastikään starttasi pankkiunionin yhteinen pankkivalvontamekanismi. Euroopan keskuspankin yhteydessä toimiva pankkivalvoja alkoi valvoa suoraan euroalueen 120 suurinta pankkia – mm. Danske Bankia, Nordeaa ja OP-ryhmää.

Toinen vaihe, luottolaitosten kriisinratkaisujärjestelmä ja siihen liittyvä kriisirahasto, on rakenteilla.

Kriisinratkaisumekanismi asettaa pelisäännöt, miten vaikeuksiin ajautunut pankki pelastetaan. Kiistanalaisin osa on talletussuojajärjestelmä. Kansalliset talletussuojat yhdenmukaistetaan, mutta järjestelmiä ei ainakaan nyt yhdistetä, eli tallettajien saamisia ei turvata yhteisvastuullisesti.

Olemmeko matkalla kohti uudenlaista, vakaampaa rahoitusjärjestelmää? Kyllä. Yhteinen valvonta on varsin yksiselitteisesti hyvä asia.

Tavoite on valvoa pankkeja yhdenmukaisesti. Kun valvonta toteutuu EKP:n johdolla, ja kansalliset valvojat toimivat sen johdolla ja yhteistyössä, voinee valvonnan tasoon luottaa.

Yhteinen kriisinratkaisukin on hyvä. Tavoite on sijoittajanvastuu: vastedes kriisien hoidosta aiheutuvat kustannukset siirtyvät ensisijaisesti pankkien omistajien ja velkojien vastuulle. Vasta jos se ei riitä, käytetään yhteistä kriisirahastoa. Siihen kerättävistä 55 miljardista eurosta suomalaispankkien osuus on reilut miljardi.

Lopullinen tavoite, vakaammat rahoitusmarkkinat, ovat olleet kaiken vaivannäön arvoiset. Luottamusta tarvitaankin, kun pankeissa tehdään päätöksiä, jotka tavalla tai toisella juontavat finanssikriisistä.

Henkilöstölle se on haastavaa: tarvittaisiin innovaatioita, sitoutumista, hyvää esimiestyötä, kouluttautumista, kykyä ennakoida asiakastarpeiden muutoksia ja valmiutta reagoida.

Mutta miten luottamus ja yhteinen ymmärrys lisääntyvät, kun tavoitteiden saavuttaminen tuntuu olevan kaikki kaikessa ja niskassa leijuu jopa työpaikan menettämisen pelko.

Olemmeko matkalla kohti alaa, joka pärjää, koska ottaa henkilöstön mukaan rakentamaan ketterämmän toimintamallin? Menestymme sillä, vaikka emme vielä tunnistaisi kaikkia teknologisen kehityksen, kiristyvän sääntelyn ja kilpailun vaatimuksia. En tiedä.

Antti Hakala Kirjoittaja on Pron finanssisektorin johtaja

Indonesia

Andolita Pangaribuanille kynttilän sytyttäminen jouluna merkitsee sitä, että sinä olet valo läheisillesi ja ympäristöllesi.

30

Indonesia on Kaakkois-Aasiassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu 17 000 saaresta. Siellä asuu reilu 250 miljoonaa ihmistä, jotka kuuluvat 300 etniseen ryhmään ja puhuvat yli 700:aa kieltä. Kristittyjä maassa on noin 25 miljoonaa.

Indonesia on maailman 16. suurin talous. Sen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 5,6 prosenttia moottorinaan vahva kotimarkkinakysyntä, luottojen helppo saatavuus, kasvavat investoinnit, kasvava keskiluokka ja nuori väestö.

Vauraus on jakautunut epätasaisesti: 12 prosenttia väestöstä elää alle köyhyysrajan. Vähimmäispalkka on 60– 150 euroa, kun elämiseen riittävän palkan pitäisi olla vähintään 200 euroa.

Joulu Indonesiassa Kristityt maailman suurimmassa muslimiväestöisessä maassa juhlivat Jeesuksen syntymää perheen kesken ja käymällä kirkossa kaikkina joulunpyhinä.

Poikasopraanon ääni soi puhtaana ja kirkkaana.

Adolphe Adamin tuttu Oi jouluyö saa kirkkokansan hiljentymään.

Batakin protestanttisen seurakunnan väki on kokoontunut jouluaaton jumalanpalvelukseen Bandungissa, Indonesiassa.

Valoisa kirkkosali on koristeltu joulukukilla ja seppeleillä. Alttarilla on joulukuusi, jonka latvaa koristaa joulutähti.

Miehet ovat pukeutuneet batiikkipaitaan ja tummiin housuihin. Naisilla on perinneasu: pitkä hame, pitsinen pusero ja olkapäälle aseteltava, käsinkudottu kangas, jota kutsutaan nimellä ulos.

Natalina Andolita Pangaribuan seuraa liturgiaa, jossa seurakuntalaiset vuorollaan lukevat raamatun lauseita syntiinlankeemuksesta, anteeksiantamuksesta ja Jeesuksen syntymästä.

Liturgioiden välillä kirkon lapsikuoro, isien kuoro ja leskien kuoro esittävät kukin oman laulunsa. Ne ovat suomalaisillekin tuttuja joululauluja, mutta laulujen sovitukset ovat gospel-tyyppisiä eli kristillistä rytmimusiikkia.

Pastori puhuu saarnassaan kulutusyhteiskunnan vaaroista ja kehottaa seurakuntalaisia välittämään toisistaan. Hä-

nen saarnansa on hauska, välillä kuin stand up -komiikkaa. Paikka paikoin kirkkokansa nauraa katketakseen, ja puheenhälinä on valtaisa.

Äänekkäät ja lämminsydämiset batakit Andolita Pangaribuan kertoo olevansa batakki, kuten kaikki muutkin kirkossa olijat. Batakit ovat etninen ryhmä, joka alun perin on kotoisin Tobajärven seudulta, Sumatran saarelta.

– Me olemme kovaäänisiä, koska järven rannalla oli tuulista. Kun kutsuimme toisiamme, meidän piti huutaa, Pangaribuan selvittää kovaan ääneen ja jatkaa batakkien sielunmaiseman kuvaamista.

– Mutta sydämemme on lämmin ja romanttinen!

Nykyään batakkeja asuu eri puolilla Indonesiaa, jonne he muuttivat työn ja opiskeluiden perässä.

Myös Pangaribuanin kuusihenkinen perhe muutti isän työn takia Bandungiin, Jaavan saarelle Pangaribuanin ollessa kuusivuotias. Isä kuoli hänen päättäessään lukion.

– Halusin jatkaa opintojani, mutta perheen vanhimpana tyttärenä minun piti lähteä töihin auttaakseni perheen taloutta.

Pangaribuan suoritti sihteerikurssin ja 31

sai työpaikan seurakuntansa taloudenhoitajan assistenttina. Työn ohessa hän opiskeli taloushallinnon ammatillisen tutkinnon.

– Se oli rankkaa, mutta onneksi työnantaja antoi opiskella työaikana.

Valmistumisen jälkeen Pangaribuan pääsi töihin indonesialaiseen pankkiin, Jakartaan, ja siellä suoraan johtamiskoulutukseen. Pankki suunnitteli avaavansa uusia konttoreita ja Pangaribuanista piti tulla yhden konttorin pankinjohtaja.

Poliittinen ja taloudellinen tilanne Indonesiassa kuitenkin muuttui äkillisesti vuonna 1998. Maan talous syöksyi taantumaan ja itsevaltaisesti hallinnut Suharto syöstiin vallasta. Pankki keskeytti laajentumissuunnitelmansa, ja Pangaribuan jäi työttömäksi.

Hän muutti takaisin Bandungiin äitinsä luo ja on sen jälkeen työskennellyt muun muassa kirkon esikouluopettajana ja nuoriso-ohjaajana sekä autistisen lapsen koulunkäyntiavustajana.

– Kolme vuotta sitten keskityin äitini liiketoimintaan. Meillä on opiskelijaasuntola, jossa majoitamme 60 yliopisto-opiskelijaa.

Pangaribuan hoitaa asuntolan taloutta ja hallintoa. Hän neuvottelee huonehinnoista ja säännöistä, ylläpitää järjestystä ja katsoo vanhempien toivomuksesta opiskelijoiden perään.

Pangaribuan kertoo, että jouluaaton jumalanpalveluksessa sydän ja ajatukset valmistetaan Jeesuksen syntymään.

Joulupäivänä toimitetaan ehtoollinen, jonka tarkoituksena on puhdistaa sydämet Jeesukselle. Tapaninpäivänä ei ole jumalanpalvelusta, mutta seurakuntalaiset esittävät joulukuvaelman.

Varovaisuutta joulunviettoon Pangaribuanin vanhin veli (oik.) lausuu ruokarukouksen. Jouluillallinen on yksinkertainen, eikä erityisiä jouluruokia ole.

KUKA, MITÄ, MISSÄ l Natalina Andolita Pangaribuan, 43 vuotta l Asuu: Bandungissa, Länsi-Jaavalla, Indonesiassa l Koulutus: taloushallinnon ammatillinen tutkinto ja useita ammatillisia kursseja l Työkokemus: monipuolinen työ­kokemus kaupalliselta alalta ja opetustehtävistä, nykyisin työ äitinsä yksityisessä opiskelija-asuntolassa l Perhe ja vapaa-aika: asuu äitinsä luona, kolme sisarusta. Lukee kirjoja, katsoo elokuvia, soittaa kitaraa ja tekee vapaaehtoistyötä seurakunnassa.

Yhdessäolo ruokaa tärkeämpää Jouluaaton jumalanpalvelus päättyy riemukkaaseen, puertoricolaiseen jouluntoivotuslauluun. Seurakuntalaiset kättelevät toisensa, ja alkaa vilkas kuulumisten vaihto. Ilta on pitkällä ennen kuin joulutervehdykset on annettu ja kirkko hiljentynyt.

Andolita Pangaribuan, hänen äitinsä ja vanhin veljensä perheineen kurvaavat pitkin ruuhkaisia katuja kotitalolleen.

Pangaribuanin täti on vastassa portilla. Hän on laittanut illallisen valmiiksi. Erityisiä jouluruokia batakeilla ei ole, mutta tarjolla on kuitenkin jotain vähän juhlavampaa. Tänä jouluna se on aitoa maalaiskanaa, kuten Pangaribuanin äiti korostaa.

– Illallisen jälkeen rukoilemme yhdessä, ja äiti lukee raamattua. Sitten äiti antaa meille pieniä lahjoja, Pangaribuan kertoo.

32

Jouluperinteet vaihtelevat perheestä toiseen, mutta yhteistä on, että muualla asuvat lapset tekevät kaikkensa päästäkseen vanhempiensa luokse jouluna.

– Meille perhe on kaikki kaikessa.

Pangaribuanin perhekokoontuminen oli jo aatonaattona, koska osa hänen sisaruksistaan lähti viettämään joulua puolisoidensa vanhempien luokse. Päivä sattui olemaan myös äitienpäivä, joten he yllättivät äitinsä laululla.

Batakit ovat hartaita kristittyjä, ja jumalanpalvelukset ovat heille tärkeitä. He käyvät kirkossa joka sunnuntai ja jouluna kaikkina joulupyhinä.

Indonesia on maailman suurin muslimiväestöinen maa. Lähes 90 prosenttia maan 250-miljoonaisesta väestöstä on islaminuskoisia. Maan perustuslaki takaa kuitenkin uskonnonvapauden, joten muun muassa kristityt voivat harjoittaa vapaasti uskontoaan.

Suuri osa Indonesian muslimeista on maltillisia, mutta myös radikaaleja ääriryhmiä on. Niiden uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistama väkivalta on lisääntynyt, kristittyjen kirkkoihin on tehty pommi-iskuja ja niitä on kivitetty.

Iskuja tapahtuu erityisesti joulun aikaan, jolloin maan hallitus nostaa armeijan, poliisin ja palolaitoksen valmiustilaa.

Andolita Pangaribuanin mukaan heidän kirkkonsa Bandungissa on säästynyt hyökkäyksiltä, mutta toimintaa saatetaan häiritä muilla tavoin.

– Esimerkiksi kun haluamme rakentaa uuden kirkkorakennuksen, lupien saaminen voi olla vaikeaa ja lähiympäristön muslimit saattavat vastustaa sitä, Pangaribuan kertoo.

Suurin vaara joulunpyhien aikaan on kuitenkin liikenne. Joulupäivä on kansallinen vapaapäivä uskonnosta riippumatta ja ihmiset lähtevät lomille. Pangaribuanin kotikaupunkiin virtaa jakartalaisia syömään hyvää ruokaa ja tekemään vaateostoksia. Bandung on Indonesian vaatetusteollisuuden keskus. Siellä on lukuisia tehtaanmyymälöitä, jotka pursuavat halpoja vaatteita, kenkiä ja laukkuja.

Muutoin Indonesian joulu näkyy lähinnä ostoskeskuksissa, joihin on viritelty värikynttilöitä ja joulukoristeita sekä pystytetty valtavia muovikuusia. Joululaulut soivat, mutta vain harva kauppakeskusten asiakkaista ymmärtää, mistä ne kertovat. l Teksti ja kuvat Stoorisoppi/Tanja Harjuniemi ja Markku Nummela

?

?? ?? ? ?

KOLUMNI l

Miksi Suomi suojelee korppikotkia?

10 kysymystä 1. Kuinka kauan on Berliinin muurin murtumisesta?

2. Mitä historiallista Philae-niminen laite teki marraskuussa?

3. Mitä tarkoittaa repsikka?

4. Kuka on uusi valtakunnansovittelija?

5. Mikä on saimaannorpan keskimääräinen elinikä?

6. Missä elokuvassa vuonna 1977 nähtiin Björn Weckströmin suunnittelema kaulakoru Planetaariset laaksot?

7. Kuka suomalainen on voittanut sekä 5 000 että 10 000 metrin juoksumatkat kaksissa peräkkäisissä olympiakisoissa?

8. Missä kahdessa kaupungissa on rakentamiseen liittyvä Turvapuisto?

9. Mikä on Suomen suosituin joulukukka?

Kuva Olli-Pekka Latvala

10. Kuka valitsi kirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajan tänä vuonna?

Suomalaiset tunnetaan nyt maailmalla korppikotkien suojelijoina. Opin tämän, kuin luin uutisen YK:n yleiskokouksen syyskuisesta äänestyksestä. Pieni Suomi asettui siinä urhoollisesti USA:n, Israelin, Saksan ja seitsemän muun maan rintamaan ja äänesti maailman kansojen enemmistöä vastaan korppikotkien suojelun puolesta.

Kyse ei ole haukkojen heimoon kuuluvasta lintulajista. Suomalaisten suojelukohteeksi nousivat finanssikeinottelun erikoisyhtiöt, joita maailmalla nimitetään korppikotkarahastoiksi (vulture funds).

Jos maailmasta pitäisi nimetä yksi ahneuden, häikäilemättömyyden ja piittaamattomuuden ilmentymä ylitse muiden, korppikotkarahastot olisivat varteenotettava ehdokas. Ne saalistavat velkaantuneita maita ja velkamaiden köyhimpiä kansalaisia. Niille miljoonien ihmisten kurjuus ja hätä ovat loistava tilaisuus tahkota satumaisia voittoja.

Rahastot ostavat kansainvälisiltä markkinoilta talousvaikeuksiin joutuneiden maiden velkakirjoja. Myyjinä toimivat kriisimaan velkojat, jotka haluavat saatavistaan mahdollisimman nopeasti jotain takaisin. Rahasto saa velkakirjat pilkkahintaan, jopa 80–90 prosentin alennuksella. Korppikotkarahasto muuttuu näin köyhän maan velkojaksi ja alkaa saman tien vaatia saataviaan. Mutta ei suinkaan alehintaan, vaan täysimääräisenä ja korkojen kera.

Ei auta, vaikka velkakriisiin joutunut maa olisi jo sopinut velkahelpotuksista miltei kaikkien luotottajiensa kanssa ja hoitanut vuosia tunnollisesti oman osuutensa sopimuksista. Pienenkin velkaosuuden avulla korppikotkarahasto pystyy jumiuttamaan koko velkajärjestelyprosessin ja saattamaan kokonaisen valtion ja sen kansalaiset perikadon partaalle.

Kuulostaa tieteistarinalta, mutta ei ole kuvittelua. Näin toimii kansainvälinen, vapaa ja tuotekehittelyssään kekseliäs finanssimaailma.

Viimeksi korppikotkien kynsiin joutui Argentiina. Joukko amerikkalaisia rahastoyhtiöitä sai haltuunsa alle kymmenen prosenttia Argentiinan valtion velkakirjoista. Vuosia jatkuneen käräjöinnin avulla saalistajat onnistuivat teettämään Yhdysvaltain oikeusistuimissa päätöksen, jonka mukaan niiden saatavat ovat ensisijaisia muiden velkojien saataviin nähden.

Argentiina ei siis voi maksaa peson pesoa takaisin muille, järjestelyihin jo vuosia sitten suostuneille lainoittajille – maksamatta ensin korppikotkille. Uusilta haaskalinnuilta maa suojautui julistautumalla maksukyvyttömäksi. Mahdollisuudet saada rahoitusta heikkenivät oleellisesti, ja talouskurimus uhkaa siksi syventyä.

YK:n yleiskokous suositti syyskuussa ylivoimaisella ääntenenemmistöllä, että vastaavat tapaukset tulisi estää uudella, vapaaehtoiset velkajärjestelyt turvaavalla lainsäädännöllä. Suomi äänesti suositusta vastaan.

Mutta kuka Suomen kannasta päätti, missä ja miksi?

Haloo, korppikotkien suojelijat, ilmoittautukaa! Olihan se vahinko, olihan?

Jukka Pääkkönen Kirjoittaja on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin viestintäpäällikkö.

33

1. 25 vuotta. 2. Philae laskeutui komeetalle. 3. Aputyöntekijä, apumies esimerkiksi rakennusalalla. 4.

Minna Helle. 5. Noin 20 vuotta. 6. Ensimmäisessä Tähtien sota -elokuvassa prinsessa Leian kaulalla.

7. Lasse Viren. 8. Espoossa ja Oulussa. 9. Joulutähti.

10. Professori Anne Brunila

Feedback sätter alltid något i rörelse Glöm hamburgarmodellen! Satsa i stället på att tala klarspråk, lyssna och kom ihåg att berömma. Tarja Räty tipsar om hur man ger och tar emot feedback.

Vi ger varandra feedback hela tiden utan att ens tänka på det. Det kan vara fråga om t.ex. kroppsspråk. Men hur ska man gå till väga om man vill att budskapet ska ha bästa möjliga effekt?

Tarja Räty, expert i arbetslivsutveckling vid Arbetarskyddscentralen, uppmuntrar oss att fästa uppmärksamhet vid hur vi ger feedback.

– Feedback sätter alltid något i rörelse. Fundera på vad du vill uppnå och välj medlen enligt det, säger hon.

Om all energi går åt till att få saken sagd kan själva orsaken hamna i skymundan.

Feedback används för att styra en annan människa i önskad riktning. En lyckad feedbacksituation kräver interaktion mellan deltagarna.

– Man kan fråga sig huruvida det är 34

feedback ifall reflektionen saknas. Om bara den ena parten uttalar sig är det kanske snarare fråga om en kommentar, säger Räty.

Precis som alla andra färdigheter är responsgivande något man kan öva sig i och bli bättre på.

Ärlig feedback uppskattas En tumregel för feedback är att man borde ge betydligt mer positiv respons än negativ. De saker man fäster uppmärksamhet vid blir större – oberoende av om de är negativa eller positiva.

Finländare har i allmänhet svårt att ge beröm.

– Man kan gå igenom vilka positiva saker som inträffat samt vilka personer och faktorer som medverkade i det goda resultatet, säger Räty.

Berömmet kan antingen ges offentligt eller på tumanhand. Korrigerande feedback lönar det sig att ge på tumanhand.

Enligt ”hamburgarmodellen” ska man peta in den negativa feedbacken mellan två komplimanger. Tarja Räty anser emellertid att den här typen av återkoppling är lite motstridig.

– Folk brukar vilja ha ärlig och direkt feedback. Hamburgarmodellen blir lätt förvirrande, säger hon.

Som ett alternativ föreslår hon att man tar den ena halvan av hamburgarsemlan, alltså inleder med något positivt, och sedan biffen. I vissa fall kan det räcka med bara semla.

Om kommunikationen fungerar väl kan man strunta i feedbackmodellerna.

Har man problem kommer de däremot väl till pass.

Fråga och lyssna, men var bestämd När man lägger märkte till något man vill ge feedback på är det bra att minnas att ens egen tolkning av situationen alltid inverkar. Om man känner sig irriterad kan det vara en god idé att börja med att höra sig för hur den andra uppfattar saken.

– Det lönar sig emellertid inte att vara alltför mjuk. Ibland krävs det att man är mycket bestämd, säger Räty.

Om man är tvungen att ge korrigerande feedback rekommenderar hon att man börjar med att klart definiera för sig själv vad man vill ge respons på. Det är också viktigt att återkopplingen är uppbyggande även om den ges i korrigerande syfte.

Feedback som uppfattas som negativ väcker många slags känslor i mottagaren; försvar, emotionella reaktioner som gråt samt bortförklaringar. Allt det här är det

bra att vara beredd på.

– Om man vill att den andra ändrar sitt beteende lönar det sig inte att vara alltför hotande. Fråga i stället hur han eller hon ser på situationen, säger Räty.

Ifall mottagarens syn på saken skiljer sig mycket från feedbackgivarens, återgår man till observationerna. Det är också skäl att ta upp målsättningarna för arbetet och hur observationerna är kopplade till dem.

får det i sin professionella roll, inte som privatperson. Räty rekommenderar cheferna att tacka för all feedback de får av sina arbetstagare, även om den skulle vara klumpigt framförd.

– Folk borde naturligtvis kunna uppföra sig men ifall de inte gör det beror det antagligen på att de är upprörda. Det är mycket värre om arbetstagarna inte vågar uttala sig, säger hon.

Man kan också själv vara proaktiv och be om feedback av sina arbetstagare.l

Följ upp situationen Speciellt för personer i chefsposition är det viktigt att följa upp situationen, att se responsgivandet som en process snarare än ett enskilt tillfälle. På det här viset kan man t.ex. förebygga prat bakom ryggen.

Som chef är det också bra att vara lyhörd för kritik – och att minnas att man

Jessica Suni Bild Pixhill

35

Medlemsavgiftsprocenten oförändrad Förbundets medlemsavgift är nästa år densamma som i år, det vill säga 1,4 procent av den beskattningsbara löneinkomsten.

Minimiavgiften stiger till 11 euro i månaden.

Pros representantskap fattade i november beslut om medlemsavgiften nästa år.

Den enda förändringen är att Finansinspektionen fastställt Arbetslöshetskassan Pros medlemsavgift för nästa år till 11 euro i månaden. I år har arbetslöshetskassans medlemsavgift och minimimedlemsavgiften varit 10 euro i månaden.

Den månatliga maximala medlemsav-

giften kvarstår nästa år på nuvarande nivå, 57 euro.

I den totala medlemsavgiften ingår förbundets, arbetslöshetskassans och före­ ningens andel. Medlemsavgiften kan avdras i beskattningen. Medlemsföreningarna får nästa år 8 procent av den totala medlemsavgiftsintäkten.

Finanssektorn lämnade en kläm på representantskapets möte om medlemsavgiften år 2016. Förslaget var att också arbetslöshetskassans medlemsavgift ändras från procent till euro och att inte heller kassans medlemsavgift behöver betalas av arbetslöshetsersättningen. Klämmen

Delta, påverka och vinn en pekdator!

Berätta hur det på riktigt är på jobbet, vad visar din lönespecifikation? Har du sökt jobb?

Del ett av Fackförbundet Pros arbetsmarknadsundersökning öppnar måndagen den 29 december och fortgår till den 31 januari.

Det är bara genom att delta som du kan påverka, så du ger väl en dryg kvart av din tid. Du kan besvara enkäten på en gång eller i delar. Ta färdigt fram din senaste lönespecifikation. Arbetslöshet eller tillfällig frånvaro från arbetet är inget hinder för att delta– det räcker att man är Pro-medlem och i arbetsför ålder eller pensionär, som ändå förvärvsarbetat lite under det gångna året.

Pros etablerade, årliga undersökningshelhet består av två kompletterande enkäter, vid årsskiftet och på våren. Den första delen koncentrerar sig på arbetstider, inkomster och arbetsbild. Den andra delen behandlar mera kvalitativa frågor, arbetshälsa och annat välbefinnande.

Respondenternas identitet framgår inte i rapporteringen av resultaten.

Tack vare den information undersökningarna ger känner vi Pro-medlemmarnas vardag i den privata sektorn och kan agera för våra medlemmar och i längden för alla löntagare.

Genom att delta kan du vinna en pekdator Bland dem som deltagit i undersökningen och gett sina kontaktuppgifter lottar Pro ut en pekdator per tusen deltagare. Om antalet respondenter till exempel är 13 000, utlottas 13 pekdatorer. Därtill lottar vi ut USB-minnen.

Kontaktuppgifterna för utlottningen behandlas skilt från enkätsvaren.

36

tas till behandling i Pros styrelse, lovade Pros ordförande Jorma Malinen.

Medlemsavgift betalas inte av arbetslöshetsdagpenning, alterneringsersättning eller Fpa:s förmåner eller stöd. Medlemsavgifter betalas inte heller för oavlönad tid såsom moderskaps-, faderskapseller föräldraledighet och studier.

Förbundets och seniorföreningens medlemmar med begränsade medlemsrättigheter betalar inte heller medlemsavgift nästa år. l Katri Kangas Översättning Susanne Paetau

Kandiderar du i riksdagsvalet?

Vi väntar i början av nästa år på att du tar kontakt ifall du är medlem i Pro och kandiderar i vårens riksdagsval.

Vi presenterar kandidater, som är Promedlemmar, i förbundets elektroniska kommunikationskanaler och i tidningen Ammatissa Pro, som utkommer 1.4.2015.

Se närmare anvisningar i tidningen som utkommer 4 februari.

I det förra valet år 2011 ville 23 Promedlemmar bli riksdagsmän. Två av dem valdes in i riksdagen.

Målet med Fackförbundet Pros samhälleliga påverkan är att det i riksdagen ska finnas så många riksdagsmän som möjligt från olika partier, som känner arbetslivet och löntagarnas ställning. Löntagarnas röst måste fås så stark som möjligt, för riksdagens beslut och lagstiftningen påverkar alla. l Valdagen är söndag 19 april 2015 l Förhandsröstning i hemlandet 8–14.4.

2015 och utomlands 8–11.4.2015

TAPAHTUMAKALENTERI lTALVI Toimi näin!

Lähetä tiedot yhdistysten tapahtumista ajoissa, jotta ilmoitus varmasti ehtii lehden oikeaan numeroon.

Seuraavan numeron ilmoitusten viimeinen jättöpäivä on 15. tammikuuta 2015.

Lähetäthän tiedot vain osoitteeseen toimisto@unionimedia.fi Saat vastausviestinä kuittauksen siitä, että tieto tuli perille.

Hyvää joulumieltä!

Joulukorttitervehdysten lähettämisen sijaan Ammatti­ liitto Pro lahjoitti 4 000 euroa uuden lastensairaalan rakentamiseen. Osallistu sinäkin vielä jatkuviin talkoisiin ja tee lahjoitus Pron sähköiseen keräyslippaaseen! www.proliitto.fi >kirjoita oikean yläkulman hakuun ”uusi lastensairaala” > jutussa linkki prolaisten lippaaseen.

Muista katsoa myös www.proplus.fi Oma yhdistys löytyy sieltä!

Autoalan Toimihenkilöt ry Kokousmuistutus sääntömääräisestä vaalikokouksesta 10.12.2014 klo 18 Park Hotel Käpylässä Helsingissä.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Yhdistys tarjoaa osallistujille iltapalan. Varsinainen kokouskutsu on lähetetty kirjeellä jäsenistölle. Tervetuloa! Johtokunta HelVi Viestintäalan toimihenkilöt Pro ry Vuosikokous la 28.2.2015 Viking Xpress-laivalla. Risteily on maksuton yhdistyksen jäsenille. Sitova ilm.

21.1.2015 mennessä: helvipro@gmail. com Joutsenon Toimihenkilöt Pro ry Perinteinen Puurojuhla koko perheelle Satamatornissa la 13.12. klo.17–19.

Tarjolla glögiä, puuroa ja juuri paistettuja torttuja. Omavastuu 0 euroa.

Ilmoittautumiset 11.12.14 mennessä Proplussan kautta, Satu 050-532 1368 tai sähköpostilla joutsenopro@gmail.com.

Kaakkois-Suomen rakennustoimihenkilöt Vuosikokous 3.2.2015 klo 18 Kymen Paviljongissa Kouvolassa, Helsingintie 408, Kuusankoski. Ilmoittautumiset 16.1. mennessä Kirstille: vihavainenkirsti@ gmail.com tai 050 5960 150.

Olemme varanneet 30 lippua Kouvolan teatteriin 17.1. klo 13 näytökseen Remonttijengi. Tilaisuus on avec.

Omavastuu 15 e/hlö, sisältää lipun, väliaikatarjoilun ja teatterin jälkeen ruokailun. Jokainen vastaa matkoistaan

itse. Sitovat ilmoittautumiset Kirstille 5.1. mennessä tekstiviestillä 050 5960 150 tai sähköpostilla vihavainenkirsti@ gmail.com.

Kuopion Rakennustoimihenkilöt Pro ry Perinteikäs kuusenhakureissu Kuusipuu-noutotilalta la 20.12. klo 12–14 osoitteessa Kotirannantie 54 Hiltulanlahti Kuopio. Yhdistys kustantaa jäsenistölle yhden kuusen per talous.

Tarjolla pientä jouluista purtavaa.

Ilmoittautumiset: esa.vaananen@ skanska.fi” Lahden Seudun Toimihenkilöt Pro ry Veteraanijaosto Vuosikokous ke 14.1.2015 klo 13 yhdistyksen toimistolla Hämeenkatu 15. Kahvitarjoilu. Käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. Valitaan puheenjohtaja vuodeksi 2015 ja johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle vuosiksi 2015–2016. Käsitellään toimintakertomus vuodelta 2014, talous sekä vuoden 2015 toimintasuunnitelma.

Tervetuloa kaikki Lahden yhdistyksen ja Senioriyhdistyksen veteraanit Lahden seudulta. Johtokunta Jouluostosmatka Mäntsälän maatalousoppilaitoksen Saaren joulumaahan.

Huomio: ennakkoon ilmoitettu päivämäärä (19.12) on muuttunut.

Lähdemme ma 15.12. klo 10 bussilla linja-autoaseman turistipysäkiltä.

Matkan hinta 10 euroa peritään bussissa.

Paluu n. klo 14.

Sitovat ilmoittautumiset to 11.12.

mennessä puh 050 304 6063 tai marja. helander@kolumbus.fi.

Huom! Joulumaan ostokset on maksettava käteisellä! Tervetuloa mukaan ostoksille!

Mikkelin Seudun Toimihenkilöt Pro ry Hotellimatka Tallinnaan 10.–12.4.

Hinta jäseneltä 95 e ja avecilta 214 e.

Lisätietoja www.mikset.fi tai 050 535 0731 Marjo Kauppo.

Pro-Seniorit ry E-P:n kerho Vuosikokous ke 14.1. 2015 klo 13 toimistolla os. Rakuunakatu 6 Seinäjoki.

Kokouksessa esillä sääntöjen määräämät asiat, mm. toimintasuunnitelma 2015, talousarvio, kerhon puheenjohtajan sekä toimikunnan jäsenten valinta.

Kahvitarjoilu! Ilmoita tulostasi Leenalle p.040-837 8501 tai l.laitila@netikka.fi tarjoilun varaamiseksi.

Tampereen konsulttitoimihenkilöt Pro ry Yhdistyksen johtokunta toivottaa jäsenille rauhallista joulua ja valoisampaa tulevaa vuotta 2015, vetäytyy joulutauolle ja palaa toimeen tammikuussa.

Jos mieleen juolahtaa kysyttävää, lähettäkää viestinne yhdistyksen sähköpostiin, trekonsultit@gmail. com. Saatte myös lähettää joulun tervehdyksiä postiin mikäli haluatte.

Myös yhdistyksen Proplus-sivuille voitte jättää jouluiset viestit luettavaksi.

Pääkaupunkiseudun yhdistysten yhteistoiminnan suunnittelu 2015 Pääkaupunkiseudulla on prolaisia yhdistyksiä noin 100 ja jäseniä noin 30 000. Yhdistykset järjestävät jäsenilleen toimintaa liiton koulutusten ja tapahtumien lisäksi.

Osa pääkaupunkiseudun yhdistyksistä aktivoituu uuteen ajattelutapaan, jossa tapahtumat olisivat kaikille avoimia.

Näin yksittäinen jäsen saisi lisää mahdollisuuksia osallistua juuri niihin tapahtumiin, jotka häntä kiinnostavat.

Alustavan toimintasuunnitelman mukaan järjestämme vuonna 2015 yhdessä monipuolisia koulutus ja huvitapahtumia.

Jos yhdistyksenne ei ole vielä mukana, ottakaa yhteyttä! Annamme mielellämme lisätietoja,ja olette tervetulleita mukaan toimintaan! Tiedustelut ja yhteydenotot tiina.lahti@sweco.fi ja petteri.auvinen@ danskebank.fi.

Ei kiitos!

Jos perheeseesi tulee kaksi Pro-lehteä ja haluat vain yhden, ota yhteyttä: jasenasiat@proliitto.fi tai puh (09) 1727 3440, klo 9–15.

37

Jäsenmaksuprosentti ennallaan Liiton jäsenmaksuprosentti pysyy alkavana vuonna samana kuin tänä vuonna ja on 1,4 prosenttia verotettavasta palkkatulosta. Minimimaksu nousee 11 euroon kuukaudessa.

Pron edustajisto päätti ensi vuoden jäsenmaksusta marraskuussa. Ainoa muutos on se, että Finanssivalvonta on vahvistanut Työttömyyskassa Pron jäsenmaksun ensi vuodelle 11 euroon kuukaudessa eli euron nykyistä korkeammaksi. Niinpä myös Pron kokonaisjäsenmaksun minimi nousee ensi vuonna 11 euroon kuukaudessa. Tänä vuonna työttömyyskassan jäsenmaksu ja jäsenmaksun vähimmäismäärä ovat olleet 10 euroa kuukaudessa.

Jäsenmaksun kuukausittainen katto säilyy ensi vuonna nykytasolla, 57 eurossa.

Kokonaisjäsenmaksu sisältää liiton, työttömyyskassan sekä yhdistyksen osuudet. Jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa. Jäsenyhdistyksille tilitetään ensi vuonna 8 prosenttia kokonaisjäsenmaksutuotosta.

Finanssisektori jätti edustajiston kokouksessa vuoden 2016 jäsenmaksua koskevan ponnen. Esityksenä oli, että työttömyyskassan jäsenmaksukin muutettaisiin euromääräisestä prosentuaaliseksi, eikä kassamaksua perittäisi työttömyyskorvauksesta. Ponsi otetaan käsittelyyn

Pron hallituksessa, liiton puheenjohtaja Jorma Malinen lupasi.

Hyvä tietää Jäsenmaksua ei makseta työttömyyspäivärahasta, vuorottelukorvauksesta eikä Kelan maksamista etuuksista tai tuista.

Jäsenmaksua ei peritä myöskään palkattomalta ajalta, kuten opiskelusta, työttömyysajalta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainloman ajalta.

Myöskään rajoitutuilla jäsenoikeuksilla olevat liiton ja senioriyhdistyksen jäsenet eivät maksa ensi vuonnakaan jäsenmaksua.

Katri Kangas

Jäsenmaksuista verovähennykset Muistathan, että saat jäsenmaksuistasi verovähennykset kuluvan vuoden verotukseen, kunhan maksupäivä on tämän vuoden puolella. Ensimmäinen tammikuuta ja sen jälkeen maksettu jäsenmaksu kirjautuu vasta vuoden 2015 verovähennyksiin.

Jos jäsenmaksuja on syystä tai toisesta jäänyt rästiin, käytössä on nyt maksamista entisestään helpottava uudistus Proplussassa. Ohjelma antaa jäsenmaksua varten virtuaaliviivakoodin, jonka voi kopioida ja viedä sellaisenaan jäsenen käyttämän oman verkkopankin sovellukseen.

Aloita etsimällä käsiisi ensin palkkalaskelmat. Kirjaudu sitten vain jäsenille tarkoitettuun Proplussaan www. proplus.fi.

Omat tietosi -kohta löytyy ylhäältä oikealta. Klikkaa sitä ja rullaa alaspäin jäsenmaksuihin. Näet sieltä, miltä ajalta jäsenmaksu puuttuu.

Seuraavaksi voit laskea Jäsenmaksulaskurilla puuttuvan euromäärän. Kirjoita Palkkatieto-kohtaan bruttopalkka ja miltä ajankohdilta se on (alkamis- ja päättymispäivämäärät).

Pankkikuvakkeen kautta pääset saman tien avaamaan yhteyden omaan verkkopankkiisi. Jos käytössäsi on Osuuspankki, virtuaaliviivakoodin paikka löytyy toiminnolla Lue viivakoodi.

LUE LISÄÄ WWW.PROLIITTO.FI 38

Hyödynsin virtuaali­ viivakoodia.

luusin jäsenpalvelu: Proplus lPro on myös Facebookissa ja Twitterissä.

Lakineuvontaa uudella nimellä Nimi vaihtui, mutta prolaisten jäsenetu pysyy samana. Juridia Bützow yhdistyi Eversheds Internationalin kanssa, ja nyt se tunnetaan nimellä Asianajotoimisto JB Eversheds Oy. Yksityiselämän oikeusasioissa liiton jäsenillä on käytössään maksuton puhelinneuvonta. Yhteyttä voi ottaa arkisin klo 10–16 palvelunumeroihin Helsinki 010-6841 400, Hämeenlinna 010-6841 401, Jyväskylä 010-6841 402, Tampere 010-6841 403 ja Turku 010-6841 404. www.proplus.fi > Pro jäsenpalvelukanava > Jäsenedut

Muista jäsenkortti matkalle Vuodenvaihteessa moni prolainen karistaa kotinurkat taakseen ja suuntaa matkoille. Muista ottaa mukaan myös jäsenkorttisi, joka on samalla matkustajavakuutuskortti.

Jos käy niin huono tuuri, että itse tai jälkikasvu tarvitsee lääkärinapua, esitä Pron jäsenkortti. Lääkäriasema voi lähettää laskut suoraan Turvaan tai matkahätäpalvelu SOS:ille. Turvan yhteistyökumppani SOS on Tanskassa toimiva, pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden omistama hätäpalvelukeskus.

Vaikka SOS on hätäpalvelu, sieltä voi vieraalla seudulla kysyä esimerkiksi lähintä luotettavaa lääkäriasemaa ja siellä on aina suomea osaava henkilö vastaamassa. Hätäpalvelun numero kannattaa tallentaa omaan matkapuhelimeen +45 38489219.

Jos joudut itse maksamaan aiheutuneita kuluja, ota kuitit talteen ja lähetä ne yhdessä korvaushakemuksen kanssa vakuutusyhtiö Turvaan. www.proplus.fi > Pro jäsenpalvelukanava > Jäsenedut Turvan palvelunumero arkisin 01019 5110 klo 8–18

Teboililta lisäalennusta Teboil antaa Pron jäsenkortin omistaville loppuvuoden ajan alennusta 2,5 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä. Ensi vuoden alusta alkaen alennus 2,1 snt/ litra, kun se tänä vuonna on ollut 2 senttiä.

Alennukset saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta, lukuun ottamatta nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia.

Liiton ansiomerkin saivat Tiina Tepsell (edessä vas.), Tarja Pitkänen ja Ritva Hakanen. Keskellä Johanna Renlund, Tarja Niemi ja Arja Ring. Takana Pasi Peltokangas, Pasi Kitunen ja Mirka Fors.

Pietarsaaressa juhlittiin Jeppis Pro ry vietti 50-vuotisjuhlaansa lokakuussa. Yhdistyksen nimet ovat vaihtuneet vuosikymmenten kuluessa. Jeppis syntyi noin vuosi sitten, kun Pietarsaaren Toimihenkilöt Pro ry ja Pietarsaaren Seudun Tekniset ry yhdistyivät.

Toimihenkilöyhdistys perustettiin vuonna 1964. Pietarsaaren teknilliset toimihenkilöt ry aloitti vuonna 1961.

Teknillisten toimintakertomuksista käy muun muassa ilmi, että jäsenhankinta oli tuolloinkin ykkösasia. Toiminnan tukemiseksi haettiin ”sponsoreita” ja järjestettiin arpajaisia ja muuta varainhankintaa.

– Vuosikymmenten aikana on ollut virkistys- ja huvitilaisuuksia, unohtamatta päätehtävää, edunvalvontaa. Yhdistys on järjestänyt koulutuksia, esimerkiksi viime vuosien työhyvinvointikorttikoulutuksesta esiintymis- ja neuvottelutaitoon, eläkeasioihin ja tes-tiedotustilaisuuksiin, sanoo Jeppis Pron puheenjohtaja Mirka Fors.

Kuva Marjo Luokkala

39

AITIOPAIKKA VELVOITTAAl

Jaksaa, jaksaa!

Pitkä matka kevääseen ja valo vähissä. Millä konsteilla jaksat?

Mitä työpaikoilla voitaisiin sen eteen tehdä? Vastaajina Pron edustajiston jäseniä.

40

Pia Hagelberg

Jukka Huhtala

Kari Lappalainen

Tiina Vihavainen

Aro Systems Oy, Helsinki Projektiassistentti Talotekniikka-alan neuvottelukunnan jäsen, Helsingin Toimihenkilöt Pro ry:n varapuheenjohtaja ja talousvastaava

Turku Energia Sähköverkot Oy, Turku Käyttömestari Varsinais-Suomen Energiaalan toimihenkilöt Pro ry:n puheenjohtaja

Elisa Oyj, Joensuu Myyntineuvottelija Neuvotteleva luottamusmies, henkilöstön edustaja HY-johtoryhmässä, Joensuun tietoliikenne Pro ry:n hallituksen jäsen, STTK:n P-Karjalan aluepuheenjohtaja, Työttömyyskassa Pron hallituksen varajäsen

Jujo Thermal Oy, Kauttua Henkilöstöasiantuntija Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, Euran Toimihenkilöt Pro ry:n varapj, STTK:n Satakunnan aluepuheenjohtaja, Pron Satakunnan aluejohtokunnan puheenjohtaja, Pron jäsenkouluttaja

Kotona käytössä aamuisin herätysvalo.

Illalla kynttilät ja tuikut mieltä lämmittämässä.

Työpaikalla hyvä valaistus, musiikki ja iloinen mieli.

Ajatella positiivisesti, mutta miten?

Kun aamulla on pimeätä, kun lähtee töihin…

Yt-neuvotteluja ja pimeätä, kun lähtee kotiin…

Metsästysharrastus tuo viikonvaihteisiin sopivasti liikuntaa, ja harrastajateatterissa aloitamme ensi kesän kesäteatteriharjoitukset. Harrastukset, takkatuli ja kynttilöiden valot auttavat jaksamaan ja unohtamaan pimeän ajan.

Toivoisin, että työnantajilla olisi tarjota henkilöstölle nykyistä enemmän keinoja kaamosväsymyksen voittamiseen. Jo nyt on toki liikunta- ja kulttuuriseteleitä, mutta setelit eivät välttämättä saa ihmisiä aktivoitumaan.

Paljon voisimme tehdä myös Prossa. Voisimme järjestää yhdistyksissä valtakunnallisen kävelyretken työpäivän jälkeen. Se lisäisi yhteishenkeä ja toisi toivottavasti uusia aktiiveja toimintaan. Yhdessäolo ja ulkoilu auttavat jaksamiseen.

Kävellessä on myös helpompi ammentaa ideoita yhdistystoimintaan kuin kokouksissa.

Aloitin taas uintiharrastuksen vuosien jälkeen. Lukeminen ja itsensä kehittäminen opiskelemalla tuo vastapainoa kiireiseen työelämään. Vapaa-aika on omaa aikaa eikä työaikaa. Viikonloppuisin vetäydyn maaseudun rauhaan sukuloimaan pois kaikesta hälinästä.

Työhyvinvointia edistää eniten se, että ammattitaito ja työn hallinta ovat kunnossa. Kanssakäymisen ja tarvittaessa avun saannin on oltava mahdollista. Meillä voi osallistua myös virkistystoimintaan.

Omaan hyvinvointiin jokaisen on osattava itse kiinnittää huomiota. On uskallettava puhua asioista ja nostaa niitä yhdessä rakentavasti esille.

Pidän huolta jaksamisestani riittävällä levolla ja mielekkäillä harrastuksilla. Luottamustoimien lisäksi harrastan lavatansseja, mahdollisuuksien mukaan yritän käydä vähintään kerran viikossa tanssimassa. Talvisin luottamustoimet ja kunnallispolitiikka vievät paljon aikaani, mutta viikonloput pyrin viettämään läheisteni kanssa. Kesällä vietän mahdollisimman paljon aikaa mökillä rentoutuen luonnossa.

Työpaikoilla jaksamista voidaan parantaa ottamalla huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet, puuttumalla varhain työyhteisön ongelmiin, kehittämällä henkilöstön osaamista ja esimiestyötä sekä ottamalla henkilöstö mukaan muutostilanteiden suunnitteluun.

Pirjo Salmela

PRO LÄHELLÄ SINUA l

Niina vie viestiä solidaarisuudesta Innostus yhteisten asioiden ajamiseen sai Raisiossa Hiabilla työskentelevän Niina Salon hakeutumaan Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen lähettilääksi. Uusia Kunnon työn lähettiläitä koulutettiin syksyllä 50, joista prolaisia on Niinan lisäksi kolme.

Niina Salon mielestä tavallisen Pron jäsenen kannattaa tietää SASKista ainakin se, että se yrittää parantaa työntekijöiden oloja maissa, joissa asiat eivät ole kuten Suomessa.

– Tieto SASKin hankkeista antaa suomalaiselle perspektiiviä. Meillä järjestäytyminen on itsestään selvyys, mutta ei esimerkiksi Kolumbiassa, jossa ammattiyhdistyksessä toimivia saatetaan uhata väkivallalla.

Solidaarisuuskeskuksen toiminnassa on mukana 32 suomalaista ammat-

tiliittoa, myös Ammattiliitto Pro. Rahoituksesta 15 prosenttia tulee liitoilta ja 85 prosenttia valtiolta. Kuka tahansa voi liittyä 40 eurolla kannatusjäseneksi.

Niina Salo kertoo, että hänen tehtävänsä on viedä eteenpäin tietoa. Kunnon työn lähettiläät toimivat SASKin äänitorvina ja kertovat SASKin toiminnasta omilla työpaikoillaan, yhdistyksissään ja eri tapahtumissa ympäri Suomea.

Parhaillaan SASK vetää kymmeniä eri kehityshankkeita. Esimerkiksi Uruguayssa tehdään ay-jäsenhankintaa, Thaimaassa edistetään kuljetussektorin järjestäytymistä ja Namibiassa vartijoiden koulutusta.

SASK tekee myös solidaarisuusmatkoja, joissa suomalaiset vapaaehtoiset vievät omaa ay-tietämystään eri maihin ja tutustuvat paikallisiin oloihin.

Tänä vuonna matka suuntautuu Filip-

Salon toimihenkilöyhdistyksessä, työpaikallaan ja STTK:n paikallistoiminnassa aktiivinen Niina Salo ehtii välkyttää tunnetuksi myös liittojen kansainvälistä työtä. piineille.

– Itseänikin kiinnostaisi joskus lähteä mukaan tällaiselle matkalle, Niina sanoo.l Pirkko Koivu Kuvat SASK ja Vesa-Matti Väärä

41

TYÖTTÖMYYSKASSA l Jos joudut työttömäksi tai sinut lomautetaan Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä työnhakijaksi paikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon eli te-toimistoon.

Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin on ollut työnhakijana te-toimistossa. Myös viiden päivän omavastuuaika alkaa vasta, kun ilmoittautuu työnhakijaksi.

Jos olet ottanut työnantajalta tukipaketin/erokorvauksen, ilmoittaudu te-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi heti työsuhteen päätyttyä, ettet menetä päivärahaoikeuttasi. Jos sinulle on maksettu sairauspäivärahaa enimmäisajalta (noin 300 päivää) ja olet tämän jälkeen hakenut työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea, ilmoittaudu te-toimistoon työnhakijaksi.

Voit hakea ansiopäivärahaa, jos eläkehakemus on vireillä tai se on hylätty.

Kun olet ilmoittautunut te-toimistoon, se lähettää kassalle lausunnon oikeudestasi ansiopäivärahaan. Kassa lähettää sinulle infopaketin, joka sisältää mm. ansiopäivärahan hakuohjeen.

Täytä ansiopäivärahahakemus

Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen työttömyyskassalle sen jälkeen, kun olet ollut kaksi kalenteriviikkoa (ma–su) työttömänä tai lomautettuna. Jos työttömyys alkoi maanantaina, täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä kahden viikon päähän sunnuntaihin.

Jos työttömyys alkoi esim. keskiviikkona, täytä hakemus siitä alkaen sunnuntaihin kahden ja puolen viikon päähän.

Lähetä seuraava hakemus neljältä ka-

lenteriviikolta (ma–su) heti jakson täytyttyä, vaikka kassa ei vielä olisi antanut päätöstä ensimmäisestä hakemuksesta. Ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen ja sitä maksetaan vain kolme kuukautta jälkikäteen.

Hakemuksen liitteet:

– Työnantajan vahvistaman palkkatodistuksen tulee aina olla ensimmäisen hakemuksen liitteenä. Jos olet ollut työssä vähintään viikon 29.12.2013 jälkeen, palkkatodistus riittää 26 työviikolta. Jos et ole ollut työssä 29.12.13 jälkeen, palkkatodistus tarvitaan vähintään 34 työviikolta.

Jos tälle jaksolle sisältyy esimerkiksi äitiys- tai vanhempainvapaa, hoitovapaa tai päätoiminen opiskelu, lähetä hakemuksen liitteenä päätös tai todistus tästä jaksosta ja pyydä työnantajalta palkkatodistus niin pitkältä ajalta, että todistuksessa on yhteensä vähintään 26/34 viikon palkallinen aika.

Palkkatodistuksessa on mainittava seuraavat asiat: l lomarahat ja lomakorvaukset eriteltyinä l mahdolliset muut maksetut erät kuukausipalkan päälle (tulospalkkiot, tuotantopalkkiot, palvelusvuosilisät tms.) sekä erien ansaintajakso ja selvitys, millä perusteella ne on maksettu l selvitys mahdollisista palkattomista jaksoista l työnantajan yhteystiedot, y-tunnus ja palkkatodistuksen antajan allekirjoitus l Irtisanomisilmoitus, jos on kokonaan työtön (kopio) l Työsuhteen päättämistä koskeva

l Työttömyyskassa Pro, PL 54, 00521 Hki, Uusi postiosoite 15.12.2014 alkaen PL 228, 00181 Helsinki. l Puhelinpalvelu (09) 1727 3444 ma–pe klo 8.30–15 l www.prokassa.fi -> sähköinen asiointijärjestelmä Pidä yhteystietosi järjestelmässä ajantasalla l Kassanjohtaja Mervi Ruokola (09) 1727 3451, 050 327 6911 faksi (09) 1727 3335 Tutustu kassan sivuihin koodin takaa tai www.prokassa.fi.

Koodin voi avata esim. matkaviestimesi QR lukijalla.

42

sopimus, jos sellainen on tehty (kopio) l Työtodistus (kopio) l Työsopimus (kopio), jos hakija on lomautettu määräaikaisesta työsuhteesta tai hänellä on osa-aikaista työtä. l Lomautusilmoitus (kopio), jos ansiopäivärahaa hakee lomautuksen perusteella. l Viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotuspäätös (kopio), jos hakijalla on tuloa sivutoimesta yritystoiminnasta tai maatalous- ja metsätaloustoiminnasta. l Päätökset sosiaalietuuksista (katso hakemuksen ohjeet) Jos olet välillä töissä

Palkkatodistus täytyy lähettää kaikista työttömyys- tai lomautusjakson välissä tehdyistä työviikoista, vaikka työjakso olisi kestänyt alle 26 viikkoa edellisen ansiopäivärahajakson jälkeen. Palkkatodistus tarvitaan mahdollista tulevaa ansiopäivärahan määritystä varten.

Tiedot oikein, kassa kiittää!

Tarkista, että kaikki hakemuksen liitteet ovat mukana ja selvästi luettavissa. Kassa ei pysty käsittelemään puutteellisin tiedoin varustettuja hakemuksia vaan joutuu kysymään niiden perään. Käsittely viivästyy.

Ansiopäivärahojen maksupäivät ovat maanantai, keskiviikko, torstai ja perjantai. Vuorottelukorvauksen maksupäivä on perjantai.

Palvelut käytössäsi kellon ympäri

Nopeimmin lähetät hakemuksesi sähköisessä asiointipalvelussa. Sen kautta voi lähettää ensimmäisen hakemuksen, jatkohakemukset ja liitteet. Järjestelmään kirjaudutaan työttömyyskassan verkkosivuilta www.prokassa.fi. Ohjelma neuvoo, miten menettelet ensimmäistä kertaa sinne tullessasi ja miten etenet siellä.

Järjestelmä lähettää impulssin sähköpostilla seuraavista tapahtumista: vastaanotetuista hakemuksista, viesteistä, lausunnoista ja lisäpyynnöistä. Varmista siis Sähköisen asioinnin ”Jäsentiedot”kohdasta, että kassalla on oikea sähköpostiosoite tiedossa.

Kassa vastaa henkilökohtaisiin kysymyksiin puhelimitse, kirjeitse tai sähköisen asiointipalvelun kautta.

Pieni tarina

Ansiopäivärahojen maksupäivät arkipyhäviikoilla Joulun ja vuodenvaihteen aikaan on vähän pankkipäiviä. Posti ei myöskään kulje joka päivä, joten postitse lähetetty ansiopäivärahahakemus voi viipyä postin matkassa useita päiviä, jolloin ansiopäivärahojen maksupäivä voi venyä viikollakin eteenpäin normaaliin maksupäivään verrattuna.

Hakemuksen käsittely nopeutuu, jos sen lähettää Pro-kassan sähköisen asiointipalvelun kautta. Sähköiseen asiointipalveluun kirjaudutaan Pro-kassan nettisivuilta www.prokassa.fi. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla tarvitset käyttäjätunnukseksi jäsennumerosi ja salasanaksi syntymäaikasi. Pro-kassan sähköisen asiointipalvelun salasana on sama kuin Ammattiliitto Pron jäsensivujen (Proplus) salasana. Jos olet jo käyttänyt liiton jäsensivuja ja vaihtanut salasanan, kirjaudu tällä samalla salasanalla myös Pro-kassan sähköiseen asiointipalveluun. Palvelun käyttö ei edellytä pankkitunnuksia, ja käyttö on Työttömyyskassa Pron jäsenille ilmaista.

Työttömyyskassan sähköisen asiointipalvelun kautta lähetetty kokonaan työttömän tai toistaiseksi lomautetun jatkohakemus on maksussa nopeammin kuin postitse lähetetty jatkohakemus. Kun ansiopäivärahan (kokonaan työtön) jatkohakemuksen ajalta 24. marraskuuta–21. joulukuuta lähettää palvelun kautta sunnuntaina 21. joulukuuta, on maksupäivä tiistaina 23.joulukuuta – ellei ansiopäivärahan maksamiselle ole estettä. Jos jatkohakemuksen edellä mainitulta ajalta lähettää postitse, on se maksussa vasta seuraavalla viikolla, pahimmassa tapauksessa vasta uudenvuoden jälkeen.

Työttömyyskassa on erityisjärjestelyin

pyrkinyt varmistamaan, että ansiopäivärahojen maksupäiviin ei tulisi viiveitä joulun alla sekä vuodenvaihteessa pankki- ja työpäivien vähäisestä lukumäärästä huolimatta. Tästä syystä esimerkiksi kolmen maksupäivän kohdalla on kellonaika, johon mennessä hakemuksen tulee olla työttömyyskassassa, jotta se ehtisi maksuun tietylle maksupäivälle.

Kerro oma tarinasi pirjo.salmela@proliitto.fi tai Pro-lehti/ Pl 183, 00181 Hki

Esimieheni valitsi ja hänen johtajansa hyväksyi tunsin olevani tärkeä osasin paljon Yhdessä teimme töitä, suunnittelimme vuodet kuluivat iloisia aikoja välillä Surullisia asioita sattui joillekin meistä olimme valmiita tukemaan toisiamme Elimme pörssiyhtiön elämää ylös ja alas, ylös ja alas kolmen kuukauden välein

Hakemusten maksuaikataulu Mikäli ansiopäivärahan maksamiselle ei ole estettä, kokonaan työttömien ja toistaiseksi lomautettujen jatkohakemukset sekä koulutuksessa koko hakujakson ajan olleiden jäsenten jatkohakemukset ovat maksussa arkipyhäviikoilla seuraavasti: Hakemus kassalla 22.12. kello 12 mennessä, maksupäivä 23.12.

Hakemus kassalla 23.12. maksupäivä 30.12.

Hakemus kassalla 29.12. maksupäivä 31.12.

Hakemus kassalla 30.12. kello 12 mennessä, maksupäivä 2.1.

Hakemus kassalla 2.1. kello 12 mennessä, maksupäivä 5.1.

Hakemus kassalla 5.1. kello 12 mennessä, maksupäivä 7.1.

Maksupäivät ilmoitetaan myös Prokassan nettisivuilla. Maksupäivä kannattaa tarkistaa sähköisestä asiointipalvelusta. Tilanne normalisoituu loppiaisen jälkeen.l

Vihatut grynderit jatkuvasti hintoja nostamassa jatkuvasti laatua laskemassa Lamaa monta vuotta työtoverit vähenivät ihmissuhteet huononivat Nyt on vuosi 2014 10 vuotta on kulunut kulunut olen minäkin Onko 10-vuotistakuuni päättymässä kuka tarvitsee tekijää jonka takuuaika on lopussa Ojennetaanko minulle pronssimerkki lopputilillä vai ilman minun ammattitaitoni on voimassa aina Nainen, 60+ Pohjois-Suomi, 40 vuotta rakentajien repsikkana

Työttömyyskassan osoite muuttuu 15.12.2014 alkaen. Uusi osoite on Selkämerenkuja 1A, 00180 Helsinki.

Postiosoite: PL 228, 00181 Helsinki

43

PAIKANNA PIRKON POIKA l VASTAA JA VOITA Joensuun kaupunki

Pirkon poika on prolainen nuorimies, joka haluaa ekologisistakin syistä tukea kotimaista matkailuelinkeinoa.

Missä Pirkon poika on nyt?

Missä on Pirkon poika?

Mikä on se Pohjois-Suomen liikenteen solmukohta, jossa on vahva puunjalostusteollisuuden perinne, mutta joka nykyisin tunnetaan hyisen kylmästä, vain sesonkina auki olevasta valkoisesta linnastaan, jossa on kappeli ja hotelli?

Arvaa kotimainen paikkakunta 15.1.2015 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: pro@unionimedia.fi. Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto.

Edellisen Pirkon poika -lukijakilpailun oikea vastaus oli Joensuu. Kirjapalkinnon voitti Arto Utriainen Pieksämäeltä.

Anna palautetta lehdestä l www.ammatissapro.fi -> sähköinen palautelomake. Mistä pidit?

Merkkaa juttulistaan rastilla ne jutut, joista pidit eniten. l www.proplus.fi -> Jäsenpalvelukanava -> Jäsenedut -> Ammatissa Pro.

Sieltä löydät myös lehden vuosikerrat. l Sähköpostitse pro@unionimedia.fi -> Otsikoksi Pron lukijapalaute. l Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto.

Ilmestymisaikataulu 2015

Viime lehden te palau

Nokian uusi nousu kiinnosti Edellisessä numerossa mielenkiintoisimpana pidettiin juttua Nokia valloittaa joka niemen ja notkelman. Toiseksi eniten tykättiin ryhtiä käsitelleestä terveysjutusta. Tuleviin numeroihin toivottiin juttuja taidemuseoista, Outokumpu Oy:stä sekä työelämässä olevista ja työttömistä jäsenistä.

Voittoisa palaute tuli Sirpa Viitaselta Hattulasta.

Aineisto

Ilmestyy

Pro 1

15.1.

4. helmikuuta

Pro 2

12.3.

1. huhtikuuta

Pro 3 11.5.

Pro 4 12.8.

3. kesäkuuta

Pro 5

30.9.

21. lokakuuta

Pro 6

18.11.

9. joulukuuta

2. syyskuuta

Lähetä ilmoituksesi tapahtumakalenteriin viimeistään aineistopäivänä toimisto@unionimedia.fi.

Seuraavan numeron ilmoitusten viimeinen jättöpäivä on 15.1.2015.

44

ARKI PAREMMAKSI l

Pron jouluristikko

Lähetä numeroiduista ruuduista muodostuva sana postikortilla 31.12.2014 mennessä: Pro-lehti/ Ristikko, PL 183, 00181 Helsinki.

Arvomme vastanneiden kesken hyödyllisiä Pro-tuotteita.

Kerro nimesi ja osoitteesi palkinnon lähettämistä varten.

45

JÄSENEDUT l Proplus Joka kolmas prolainen on Proplussassa

Tule sinäkin!

l Jos työnantajasi ei halua maksaa ylitöistä tessin mukaista korvausta, mistä saat apua? l Työkaverisi saa Pron sähköiset uutiskirjeet, mutta sinä et. Miten korjaat tilanteen? l Unohditko maksaa jäsenmaksusi? Mistä saat nopeasti jäsenmaksuviitteen? l Sinulla ei ole tällä hetkellä palkkatuloa.

Mikä on kätevin tapa ilmoittaa siitä liitolle? l Kertoiko työkaverisi olleensa perheensä kanssa Pron lomapaikassa? Miten myös sinä pääset? l Olet kuullut Pron koulutuksista. Missä koulutukset on esitelty, miten voit ilmoittautua? l Harrastat avantouintia ja haluat tutustua samaa lajia harrastaviin prolaisiin.

Miten löydät Pron muut avantouimarit?

Pron jäsenyys on paljon muutakin kuin ansioturva työttömyyden kohdatessa. Jäsenmaksullasi saat helposti tietoa oikeuksistasi työssä ja Pron jäsenenä. Pron jäsenten oma sähköinen palvelu- ja asiointisovellus Proplus on jäsenyytesi täyden palvelun tavaratalo.

46

Kirjautuminen on helppoa Proplussaan pääset joko Pron julkisten sivujen kautta osoitteessa: proliitto.fi -> Muut Pron verkkopalvelut -> Proplus-jäsensivut tai osoitteessa proplus.fi.

Kun kirjaudut sivulle ensimmäisen kerran, tarvitset jäsennumerosi jäsenkortistasi. Kirjautumissivulla on opastus kirjautumiseen, samoin jos olet hukannut salasanasi.

Proplussan suosikkikanavat Proplus on jäsenten yhteinen olohuone, kirjasto, palvelutori, lomakevarasto ja henkilörekisterikeskus. Jo yli 35 000 jäsentä on kirjautunut palveluun.

Ylivoimaisesti käytetyin palvelu on Jäsenpalvelukanava. Kanavalta saat tietoa jäseneduista ja voit hakea lomapaikkoja.

Siellä voit itse luoda jäsenmaksuviitteet, voit päivittää jäsentietoihisi sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi tai lähettää Pron jäsenpalvelun asiantuntijoille palvelupyynnön.

Koulutuskanava on myös suosittu, koska sieltä näkee koko liiton koulutustarjonnan ja sitä kautta ilmoittaudutaan

iStock/4774344sean/kuvankäsittely Mikko Taipale

kaikkiin liiton järjestämiin koulutuksiin.

Ammattiliitto Pro -ryhmän seinällä näet liiton tuoreimmat jäsenille tarkoitetut päivitykset tiedotteista, uutiskirjeistä ja jäseneduista. Dokumenttipankista ja Tietopankista löytyy valtava määrä työsuhteeseen ja työelämään liittyvää tietoa.

Käyttötuki- ja kehityspalvelukanavalta löydät käyttöohjevideoita, joissa opastetaan Proplussan käytössä.

Julkaise profiilisi, kilpaile yhdistyksesi voittoon Yhdistykset kilpailevat keskenään loppuvuoden ajan Proplus-aktiivisimman yhdistyksen palkinnosta. Kiritä yhdistyksesi voittoon julkaisemalla oma profiilisi Proplussassa. Kysy kisasta lisää oman yhdistyksesi luottamushenkilöiltä.

Ota askel eteenpäin, kirjaudu Propluspalveluun.l

hELSINgIN yLIOpISTO KOULUTUS- jA KEhITTÄmISKESKUS pALmENIA www.hELSINKI.fI/pALmENIA

Liity nyt Veronmaksajiin

VIESTINNÄN KOULUTUSTA KEVÄÄLLÄ 2015 - VAhVISTA OSAAmISTASI journalistisen kirjoittamisen verkkokurssi 6 op

26.1.-18.5.2015, verkkokurssi. 1 200 €. llmoittautuminen 16.1. mennessä

kriisiviestintä julkisuudessa

12.2.2015, Helsinki. Hinta 350€. Ilmoittautuminen 30.1. mennessä.

Ammattiliitto Pro ja Veronmaksajat ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka perusteella Pron jäsenet voivat nyt liittyä Veronmaksajiin erityisehdoin, ilman 8 euron liittymismaksua. Jäsenmaksu vuodelle 2015 on vain 24 euroa!

tiedottajan työ -koulutus 4 op

11.3.-20.5.2015, Lahti. Hinta 1 100 €. Ilmoittautuminen 16.2. mennessä.

maineenhallinta julkisuudessa

12.3.2015, Helsinki. Hinta 350€. Ilmoittautuminen 27.2. mennessä.

Comma 10 - viestinnän johtamisen koulutusohjelma 30 op 16.3.2015-19.5.2016, Helsinki ja Lahti. Hinta 4 900 €. Haku 2.2. mennessä.

Jäsenenä saat tuntuvia etuja:

julkaise kaikissa kanavissa 4 op

1. Liiton 15 asiantuntevaa verojuristia neuvovat jäseniä veroasioissa puhelimitse arkisin klo 9-14.

18.3.-6.5.2015, Helsinki ja Lahti. Hinta 1 200 €. Ilmoittautuminen 23.2. mennessä.

tulossa sosiaalisen median seminaari visuaalisuudesta:

l 13. eloku

uta 2014

. Irton umero 6,80

e

ASUNNO MY YJÄ N

Milloin N VE RO T voi menee tosta veroa?

8/14

2. Saat jäsenetuna Taloustaito-lehden kuukausittain.

Taloustaito on Suomen luetuin yksityistalouden ja verotuksen erikoislehti.

uuta 2014.

Irtonumero

LAS

EN vakuuTtu kset

6,80 e

Kansan

l 10. syysk

Edut,

ehdot

ja rajoit

Aihe vaik teoksen uttaa hintaan

en!

Ota talte

ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteessa: www.helsinki.fi/palmenia/koulutus

KESÄMÖ

KIN syyshuol to

Blogi: blogs.helsinki.fi/leimahduksia/koulutukset Palmenian viestintäkoulutus verkossa

MATKAT

Verkon mon et matkapalve lut

KERÄILY

attilainen MIten ammn? arvioi viini

VIINIT

ua Täyttä kaasolla? kaasuaut

RJ

ISAA

TIOSOPI Veroedut ja isot MUS kulut?

AUTOT

TALO tiöt kärkipääs Auto jä-yh edu verot jaVenä 18 000nkilom NÄISEN? etriä ttaa.

PERII YKSI

KUKA mentilla voi vaiku Testa T ENNYKSE N VÄHvoit AAJAkulut vähentää.

PALKANSNäm ä

VOIKO KUNTIEN PALVELUITA TEHOSTAA? AUTOT

EnemmänOPINTOTUE T ja vähe mmän

KAPITAL

A SENA sä mil ITUK loin?

ETF SIJO LISTA USTAIDON sä

Mitä, mis TAIDE

akkeiden Kansanos annit ja kaikki at tapahtum a. en ajalt 10 vuod

ohjelma päivittyy osoitteessa: www.sosiaalisenmedianseminaarisarja.fi

ukset

UUDET

PERUKI

7/14

ne Uniikkiesi väärti? hintansa

3. Palvelusivusto veronmaksajat.fi pelkästään jäsenten käytössä olevasta tietopankista voit hakea ratkaisuja vero-ongelmiisi 24/7.

Ken Kesey - Dale Wasserman

YKSI LENSI YLI KÄENPESÄN ENSI-ILTA 24.1.2015

Ohjaus Anssi VAltonen

LIITY NÄIN Soita 03010 5511 tai liity netissä osoitteessa www.puolenpitoa.fi. Käytä liittyessäsi Pron liittymiskoodia PL.

Kevään esitykset myynnissä nyt!

Muut uudet ensi-illat Prinsessa ruusunen avoin liitto viiru ja Pesonen

Ohjelmistossa jatkavat lainahöyhenissä niskavuoren naiset Pieni raha

Lue lisää netistä ja toimi heti!

Vapaudenkatu 36 Lippumyymälä, p. 014 266 0110 Löydät meidät myös Facebookista, Instagramista ja Twitteristä!

www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

Äänestä Pro-lehden paras kansi 2014!

Mikä kansi on kivoin, mielenkiintoisin ja lukemaan houkuttelevin? Äänestä suosikkiasi www.ammatissapro.fi tai Pro­ plussassa www.proplus.fi. Vastausaikaa on 12.1.2015 asti.

Palkintoina arvomme hyödyllisiä Pro-tuotteita. Voittajakansi ja arvonnassa onnistaneiden nimet kerrotaan Prolehden ensi vuoden ykkösnumerossa.

ANNA PALAUTETTA JA VASTAA KILPAILUUN

49