Page 1

PN 4/2015

POHJOLA-NORDEN

Serieteckningar är en gränsöverskridande kulturform 20 Pohjoismaissa soivat eri jazztraditiot 24 Kulturhuset är mötesutrymme för osloborna 28

Perinteet inspiroivat saamelaiskirjailijoita


sisällys innehåll

PN

Jan Perneros

POHJOLA-NORDEN

POHJOLA-NORDEN AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN 1456-7644 (painettu) ISSN 1799-781X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja / Chefredaktör Michael Oksanen Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susanna Puisto lehti@pohjola-norden.fi Osoite / Adress Fredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki / Helsingfors puh. / tfn 09 - 4542 080 pohjola-norden@unionimedia.fi www.pohjola-norden.fi

Den svenska jazztrumpetisten Peter Asplund åker världen runt för att uppträda och lära yngre jazzmusiker. Sidan 24

Pääkirjoitus / Ledare......................................................................................................................3 Poliittinen taide tekee saamelaiset näkyviksi / Politisk konst synliggör samerna.................... 4

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Michael Oksanen puh. / tfn 0400 795 235 michael.oksanen@ pohjola-norden.fi

Från skärgårdsfrågor till befrämjande av den samiska kulturen................................................ 9

Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Leila Tarvainen Unionimedia Oy

Ajankohtaista / Aktuellt..............................................................................................................16

Paino / Tryckeri Forssa Print Oy 2015 Painos / Upplaga 10 000 kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar 2015 1/2016 aineisto/material 13.1. ilmestyy/utkommer 11.2. Hinta 25 e / vuosikerta Pris 25 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild iStock.com/ Athep Pohjola-Norden ry:n jäsenlehti Pohjola-Norden on Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto. Pohjola-Norden rfs medlemstidning Pohjola-Norden är centralförbundet för folkligt nordiskt samarbete.

Runoileva saamelaisvallankumous............................................................................................12 Täällä / Här är Stockholm............................................................................................................13 Täällä / Här är Köpenhamn..........................................................................................................15 Nordisk kultur i öst och väst...................................................................................................... 20 Täällä / Här är Reykjavik..............................................................................................................23 Jazzin tahtiin Pohjolassa ja maailmalla / I takt till jazz i Norden och världen......................... 24 Kulturhuset i Oslo erbjuder något åt alla / Oslon Kulturhuset tarjoaa jokaiselle jotakin....... 28 Jäsen esittelyssä / Medlem presenteras.....................................................................................32 ”Pohjola-Nordenin pitää tehdä konkreettisia ehdotuksia” / ”Pohjola-Norden måste göra konkreta förslag”................................................................................................................ 34 UNR – Betraktelser från en nordisk vecka................................................................................. 36 Ajankohtaista Nuorisoliitossa....................................................................................................37 Täällä / Här är Oslo......................................................................................................................39 FNFs saga började i Island / NYL:in tarina alkoi Islannissa...................................................... 40 Pohjoismaiden neuvosto kokoontui lokakuussa Reykjavikissa................................................ 45 Fyra artiklar från finska nordenkorrespondenter ..................................................................... 46 Haloon kuulumisia! / Nyheter från Hallå!.................................................................................. 48 Ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä / Aktuellt i distrikt och föreningar........................... 50 Nordjobb ska få en profilhöjning.................................................................................................52 Verkkopuoti / Nätboden..............................................................................................................55

2


pääkirjoitus  ledare

Michael Oksanen pääsihteeri / generalsekreterare

Norden tillbaka

Pohjola takaisin

Jag har med stort intresse följt med hur Norden blir allt synligare i samhället. Det är nästan omöjligt att titta på tv utan att man hittar en kanal som sänder ett nordiskt tv-program. Nordisk design och litteratur är väldigt inne just nu likasom musik och teater. Vad har hänt? I och med EU-medlemskapet blev det en självklarhet att vi ville upplevas som européer och då internetet utvecklades krympte världen ännu mera, allt blev plötsligt väldigt nära dig. Vad hände då med Norden? Egentligen ingenting, allt fanns kvar men ingen tänkte på vad nordisk samhörighet var eller vilken trygghet Norden ger åt oss. Sen kom den ekonomiska krisen och krisen i öst. Plötsligt fanns det ett behov att snegla till sina närmaste grannar. Under denna period har vi tappat styrfarten i den Nordiska segelskutan. Vi sitter ännu alla i samma båt, vi vill egentligen åt samma håll och vänskapsbanden är lika starka som förr men då styrfarten saknas är det omöjligt att få båten i rörelse. På Nordiska rådets session i Reykjavik kunde ledande politiker konstatera att nu är det dags att börja fatta beslut som leder till ett ännu mera intensivt samarbete och samtidigt minska gränshinder. Detta förutsätter en klar politisk vilja. Vi, som medborgare i de Nordiska länderna, bör nu signalera till våra nationella beslutsfattare att man i framtiden bör kontrollera med de övriga Nordiska länderna då man stiftar omfattande lagar eller gör stora lagförändringar så att vi inte på det nationella planet bidrar till nya gränshinder. Ett bra exempel på att den Nordiska skutan börjar få styrfart är att Föreningarna Norden kunde via lobbning få två initiativ vidare till behandling inom Nordiska rådet: möjlighet till medborgarinitiativ i Norden och initiativet om gemensamt socialsignum. Detta visar att Föreningarna Norden igen har hittat sin plats i det nordiska samarbetet: vi skall föra medborgarnas talan vidare till beslut. För att vi inom Pohjola-Norden effektivare ska kunna jobba som besättning i den nordiska skutan så bör vår egen organisation ses över och förnyas. Under år 2016 kommer det att presenteras nya tankar och modeller för hur vi tillsammans skall kunna lyfta den nordiska samhörigheten i Finland, och hur vi tillsammans ska kunna njuta att vi fått Norden tillbaka. 

Olen suurella mielenkiinnolla seurannut, miten Pohjola näkyy yhteiskunnassa koko ajan enemmän. On melkein mahdotonta katsoa televisiota ilman, että joltain kanavalta tulee pohjoismaista ohjelmaa. Pohjoismainen design ja kirjallisuus ovat erittäin suosittuja, kuten myös musiikki ja teatteri. Mitä on tapahtunut? EU-jäsenyyden myötä oli itsestäänselvää, että halusimme olla eurooppalaisia. Internetin kehittyessä maailma kutistui entisestään, kaikki tuli yhtäkkiä hyvin lähelle. Mitä sitten tapahtui Pohjolalle? Ei oikeastaan mitään. Kaikki oli jäljellä, mutta kukaan ei ajatellut, mitä pohjoismainen yhteisö on tai millaisen turvan se meille tuo. Sitten tuli talouskriisi ja kriisi idässä. Yhtäkkiä tulikin taas tarve vilkuilla lähimpiä naapureita. Tällä välin olemme kadottaneet pohjoismaisen purtemme kurssin. Istumme edelleen kaikki samassa veneessä, haluamme oikeastaan samaan suuntaan, ja ystävyys on yhtä suurta kuin aiemmin. Mutta kun kurssi puuttuu, on vaikea purjehtia. Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavikissa johtavat poliitikot totesivat, että nyt on aika tehdä poliittisia päätöksiä, jotka johtavat yhä tiiviimpään yhteistyöhön ja samalla vähentävät rajaesteitä. Tämä vaatii selkeää poliittista tahtoa. Pohjoismaiden kansalaisina meidän tulee nyt viestittää kansallisille päättäjillemme, että tulevaisuudessa uusia merkittäviä lakeja säädettäessä ja suuria lakimuutoksia tehtäessä on koordinoitava muiden Pohjoismaiden kanssa siten, ettei kansallisella tasolla synnytetä uusia rajaesteitä. Pohjoismainen pursi on taas löytämässä kurssinsa. Hyvä esimerkki tästä on se, miten Norden-yhdistykset onnistuivat lobbaamaan aloitteita Pohjoismaiden neuvoston käsittelyyn: mahdollisuuden pohjoismaiseen kansalaisaloitteeseen ja aloitteen yhteisestä henkilötunnuksesta. Tämä osoittaa, että Norden-yhdistykset ovat jälleen löytäneet paikkansa pohjoismaisessa yhteistyössä. Tehtävämme on viedä kansalaisten ääni päätöksenteon areenoille. Jotta me Pohjola-Nordenilla voisimme työskennellä yhä tehokkaammin pohjoismaisen purtemme miehistössä, täytyy omaa organisaatiotamme arvioida ja uudistaa. Vuonna 2016 tullaan esittelemään uusia ajatuksia ja malleja siitä, miten voimme yhdessä edistää pohjoismaisuutta Suomessa ja nauttia siitä, että olemme saaneet Pohjolan takaisin. 

3


Poliittinen taide tekee saamelaiset näkyviksi Pohjolan alkuperäiskansa on vuosisatoja kamppaillut näkymättömyyttä ja sortoa vastaan. Tämän päivän saamelaisnuorten aseena on taide.

Niillas Holmberg Turun kirjamessuilla lokakuussa 2015.

Emmehän me oikeastaan ole olemassakaan, ja sellaiset jotka eivät ole olemassa eivät voi vaatia mitään, eivät mitään. Nils-Aslak Valkeapään runon sanoma ei ole tähän päivään mennessä muuttunut yhtään vähemmän ajankohtaiseksi. Saamelaiset näkyvät valtamediassa vain vähän, eivätkä he saa osallistua päätöksentekoon edes asioissa, jotka koskettavat eniten heitä itseään. Esimerkiksi viime keväänä eduskunta päätti Suomen saamelaiskäräjien tahdon vastaisesti olla jälleen allekirjoittamatta alkuperäiskansojen oikeudet takaavaa ILO 169 -sopimusta. Myös kulttuurin puolella saamelaiset ovat olleet näkymättömiä. Monien suomalaisten ainoat mielikuvat saamelaisista olivat pitkään Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan sittemmin rasistisiksi luonnehditut juopottelevat karikatyyrit Pulttiboissketsisarjassa. Koulujen oppikirjoissa alkuperäiskansa on loistanut poissaolollaan. – Se, että suomalaiset eivät tunne saamelaisia ei ole vahinko, vaan politiikkaa, väitti saamelainen runoilija Niillas Holmberg Suomen kirjailijaliiton haastattelussa Turun kirjamessuilla. Saamelaiset olivat tämänsyksyisten messujen yksi teemamaa. Holmberg viittaa tietoiseen politiikkaan, jolla saamelaisia on erityisesti viime vuosisadan alkupuolella yritetty sulauttaa osaksi valtaväestöä. Pitkälle 1900-luvulle saamen puhuminen oli kouluissa kiellettyä, ja lasten piti käydä koulu asuinmaasta riippuen suomeksi, norjaksi tai ruotsiksi. 25-vuotias Holmberg kuuluu jo sukupolveen, joka on saanut käydä koulunsa saameksi. Niillas Holmbergiä olisi houkuttelevaa kuvata kliseisesti nuoreksi vihaiseksi mieheksi. Muun muassa muusikkona, näyttelijänä ja runoilijana kunnostautunut nuorukainen käyttää taidetta hyväkseen ajaessaan saamelaisten asemaa Suomessa.

4

Palladium Kirjat

Tietoista sortopolitiikkaa

Holmberg kuuluu Suohpanterror-taiteilijaryhmään, joka on tunnettu näyttävistä, provokatiivisista tempauksistaan.

Politiikasta taidetta – Saamelaisnuoret ovat menettäneet uskonsa perinteisiin vaikuttamistapoihin ja politiikkaan, Niillas Holmberg totesi kirjamessujen haastattelussa. Siksi monet ovatkin ottaneet keinokseen taiteen politiikan sijaan. Alle viikko Turun kirjamessujen jälkeen Suohpanterror iski. Saamelaiseen perinneasuun gáktiin pukeutunut Holmberg kiipesi Helsingissä Mannerheimin ratsastajapatsaalle ja heilutti valtavaa saamelaisten

lippua. Patsaan jalusta peittyi julisteisiin, joiden iskulauseet vaativat Arktiksen pelastamista ja itsemääräämisoikeutta. Ympäristöjärjestö Greenpeacen tukeman tempauksen tarkoituksena oli kiinnittää huomiota ilmastonmuutoksen vaikutuksiin arktisilla alueilla ja saamelaisten oman päätäntävallan sivuuttamiseen valtion suunnitellessa maankäyttöä alkuperäiskansan perinteisillä asuinalueilla.

Kirkon kielestä kieltoihin Poliittinen tilanne on aina liittynyt saamenkieliseen kirjallisuuteen. 1600-luvulla Ruotsin kuningas halusi pönkittää valtaansa


Greenpeace/Henna Middeke

Saamelainen taiteilijaryhmä Suohpanterror valtasi lokakuussa Mannerheimin patsaan Helsingissä herättääkseen keskustelua saamelaisten oikeuksista ja arktisen alueen luonnosta.

5


Johannes Jansson/norden.org

Abisko-tunturi sijaitsee Ruotsissa. Nimi tulee pohjoissaamen sanasta Ábeskovvu, joka tarkoittaa metsää suuren veden äärellä. Vesi viittaa tässä läheiseen Torneträsk-järveen.

pohjoisessa saamalla saamelaiset tiukemmin kirkon valvonnan alle. Luterilaisen ihanteen mukaan tämä tarkoitti kirjakielen kehittämistä. 1800-luvulla kirkkoherra Anders Fjellner yritti kansallisuusaatteen mukaisesti, Elias Lönnrotin Kalevalan innoittamana, koota saamelaista kansanrunoutta eepokseksi, jonka nimeksi olisi tullut Päiven pardne (Päivän pojat). Työ jäi kesken, mutta se julkaistiin osittain. Viime vuosisadalle asti saamen käyttökielto kouluissa hillitsi saameksi kirjoittamista. Esimerkiksi ensimmäisenä saamelaisena kirjailijana pidetty Matti Aikio (1872– 1929) kirjoitti teoksensa äidinkielensä sijaan norjaksi.

Oman kansan puolustusta 1900-luvun jälkipuolen tärkeimpiä saamelaiskirjailijoita on Utsjoella syntynyt ja asuva Kirste Paltto (s. 1947), jonka romaani Guhtoset dearvan min bohccot (Voijaa minun poroni) oli Finlandia-ehdokkaana 1986. Teoksen aloittamaa trilogiaa on verrattu Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaaneihin. Palton lastenkirjat Valkoinen kivi (1980) ja Tiuku (1990) ilmestyivät suomeksi tänä

6

syksynä Irene Piippolan suomentamina. Saamelaisidentiteetin puolustaminen on niissäkin keskeinen teema. ”Ilman saamenkieltä ja saamelaista elämää ei ole saamelaisia”, eräs Valkoisen kiven hahmoista julistaa. Myös aikamme kenties tunnetuimman saamelaistaiteilijan Nils-Aslak Valkeapään (1943–2001) teokset kumpuavat oman kansan ahdingosta. Valkeapään ryöppyävät, elämykselliset runot saavat innoituksensa joiku-laulusta, poronhoidosta ja Lapin luonnosta. Palkitun Aurinko, isäni -teoksen nimi palaa samaan perinteeseen kuin Fjellnerin Päivän pojat yli sadan vuoden takaa.

Valkeapään jalanjäljillä Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon säännöt ovat sallineet saamelaiskirjailijoiden osallistumisen vasta vuodesta 1985. Vuonna 1991 palkittu Valkeapää on toistaiseksi ainoa palkinnon saanut saamelainen. Tänä vuonna ehdolla oli Niillas Holmbergin pohjoissaameksi kirjoittama runokokoelma Amas amas amasmuvvat. Teosta ei ole suomennettu, mutta se on ilmestynyt norjaksi Rawdna Carita Eiran kääntämänä nimellä Så den fremmede ikke blir mer fremmed.

Saamenmaan kirjallisuuspiirit ovat pienet: myös Niillas Holmbergin isä Veikko Holmberg oli ehdolla – lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi. ”Multitaiteilijaksi” tituleeratulta Niillas Holmbergiltä ilmestyi tänä syksynä ensimmäinen suomeksi kirjoitettu runokokoelma Jos itseni pelastan itseltäni. Ehkä 25-vuotiaasta räiskyvästä taiteilijasta olisi Valkeapään manttelinperijäksi. Ja elämää on, että vanha katoaa ja tekee tilaa uudelle kasvulle ihmiset tulevat ja menevät kansat syntyvät, katoavat niin huokailee elämän meri Lähteenä on käytetty Veli-Pekka Lehtolan artikkelia Saamelaiskirjallisuus itsetuntoaan etsimässä teoksessa Färsaarten, Grönlannin, Islannin ja Saamen kirjallisuus, toim. Outi Pitkänen, 1985. Runolainaukset Nils-Aslak Valkeapään teoksesta Aurinko, isäni, 1992, suom. Pekka Sammallahti.  Teksti: Kalle Keijonen


Politisk konst synliggör samerna Nordens egna ursprungsfolk har i århundraden kämpat mot osynlighet och förtryck. Idag har sameungdomen konst som sitt vapen.

Vi verkar ju inte existera, och sådana som inte finns kan inte kräva något, ingenting.

Medveten förtryckspolitik – Att finländarna inte känner till samerna är ingen tillfällighet utan politik, hävdar den

samiska diktaren Niillas Holmberg en intervju med det finska författarförbundet på Åbo bokmässa. Samisk litteratur var ett av huvudtemana på mässan i år. Han hänvisar till en medveten assimilationspolitik i de nordiska länderna under de gångna seklen som hade som avsikt att få samerna att smälta samman med majoritetsbefolkningen. Det var länge förbjudet att tala samiska i skolan. Barnen var tvungna att gå i skolan antingen på finska, svenska eller norska, beroende på vilket land de råkade bo i. Den 25-årige Niillas Holmberg hör till den mer lyckliga generationen som

Greenpeace/Henna Middeke

Budskapet i Nils-Aslak Valkeapääs dikt har inte blivit mindre aktuellt sedan det för nästan trettio år sedan skrivits. Samerna syns nästan inte alls i de dominerande medierna. Till och med i saker som direkt berör deras rättigheter får samerna inte delta i den statliga beslutsfattningen. Till exempel den finska riksdagen, som för tillfället inte har en enda samisk ledamot, bestämde i våras än en gång att inte skriva under den internationella ILO-

konventionen 169 som skulle säkerställa ursprungsbefolkningens rättigheter. Även i kulturen har samerna länge varit osynliga. I Finland finns det många vars enda uppfattning om samerna härstammar från Pirkka-Pekka Petelius och Aake Kallialas supande sketchfigurer i finsk tv på 1980-talet. Också den bristande bilden om ursprungsfolket i finska läroböcker har kritiserats.

Den samiska konstnärgruppen Suohpanterror erövrade Mannerheimstatyn i Helsingfors i Oktober för att uppväcka diskussion om samiska rättigheter och det arktiska områdets natur.

7


Silje Bergum Kinsten/norden.org

fått plugga på samiska. Det vore lockande att beskriva Niillas Holmberg med klyschan arg ung man. Han utnyttjar olika konstformer för att främja samernas rättigheter i Finland: Förutom diktare är han också en uppskattad musiker och skådespelare. Han är också medlem i konstnärsgruppen Suohpanterror som är känd för sin provokativa performancekonst och ”kulturstörning”.

Politisk konst

Karin Beate Nøsterud/norden.org

– Samiska ungdomar tror inte längre på den traditionella vägen att påverka genom politik, konstaterade Niillas Holmberg i intervjun på Åbo bokmässa. Därför har många valt att påverka genom konst i stället. Några dagar efter bokmässan slog Suohpanterror till. Niillas Holmberg klädde sig i den traditionella samedräkten gákti och klättrade upp på Mannerheims ryttarstaty i Helsingfors med en enorm sameflagga i handen. Postamentet täcktes med banderoller med slagord som ”Save the Arctic” och ”Self-determination!”. Syftet med konstattacken, som stöddes av miljöorganisationen Greenpeace, var att lägga fokus på klimatförändringens inver-

I Valkeapääs fotspår

kan i Arktis och hur samerna ignoreras när staten planerar markanvändningen på de traditionella sameområdena.

Från kyrkospråket till talförbjud Politik har alltid varit en del av den samiska kulturen. På 1600-talet ville den svenska konungen etablera sin makt över de norra havsområdena. Därför skickade han dit präster som enligt det lutherska idealet spred sin lära genom att utveckla ett samiskt skriftspråk. På 1800-talet inspirerades kyrkoherden Anders Fjellner av nationalism och Elias Lönnrots Kalevala. Han ville samla samisk folkdiktning till ett epos som skulle heta Päiven pardne (Solens söner), men arbetet blev oavslutat. Långt in på 1900-talet var det förbjudet att tala samiska i skolan, vilket hindrade också den samiska litteraturens uppkomst. Till exempel Matti Aikio (1872–1929), som anses som den första samiska författaren, skrev sina verk på norska.

Det egna folkets förespråkare

Renskötsel, natur on den samiska livstilen är inspirationskällor för manga unga konstnärer.

8

förts med Väinö Linnas Här under Polstjärnan. Också Palttos barnböcker, varav två kom nyss ut i finsk översättning, vill värna om den samiska identiteten. ”Utan det samiska språket och den samiska livsstilen kan samerna inte existera”, förklarar en karaktär i barnboken Vilges geađgi. Kanske den mest kända samiska konstnären i vår tid var Nils-Aslak Valkeapää (1943–2001) som också var bekymrad för samernas ställning i samhället. Hans känslorika, överväldigande dikter får sin inspiration i jojk, renskötsel och den lappländska naturen. Den prisbelönta diktsamlingen Solen, min far får sin rubrik ur samma tradition som Fjellners Solens söner hundrafemtio år tidigare.

En av de viktigaste samiska författarna på 1900-talets andra hälft är Kirste Paltto (född 1947 i Utsjoki/Ohcejohka i den finska Lappland). Hennes roman Guhtoset dearvan min bohccot (Måtte våra renar beta i fred) nominerades för Finlandiapriset 1986. Romanen inleder en trilogi som har jäm-

Först sedan stadgeändringen 1985 får också samiska böcker nomineras för Nordiska rådets litteraturpris. Endast en gång har vinnaren representerat det samiska språkområdet, nämligen Nils-Aslak Valkeapää med Solen, min far 1991. I år nominerades Niillas Holmberg med diktsamlingen Amas amas amasmuvvat, som har översatts till norska av Rawdna Carita Eira som Så den fremmede ikke blir mer fremmed. Litteraturkretsar i det samiska språkområdet är små. Också Holmbergs egen pappa, Veikko Holmberg, var nominerad – för barn- och ungdomslitteraturpriset. Niillas Holmberg gav i år ut sin första diktsamling på finska, Jos itseni pelastan itseltäni. Kanske den energifulla, unga multitalangen kan bli Valkeapääs efterföljare som den samiska kulturens förkämpe. Och till livet hör, att gammal försvinner och lämnar plats för nytt liv människor kommer och går folk föds, försvinner så suckar livets hav Källor: Lehtola, Veli-Pekka, 1985: ”Saamelaiskirjallisuus itsetuntoaan etsimässä”, i Outi Pitkänen (red.): Färsaarten, Grönlannin, Islannin ja Saamen kirjallisuus. Diktcitaten ur Nils-Aslak Valkeapääs diktsamling Solen, min far, 1990, övers. av Harald Gaski, Jon Todal och Kristina Utsi.  Text: Kalle Keijonen


Från skärgårdsfrågor till befrämjande av den samiska kulturen EU:s interregprogram erbjuder finansiering i gränsregionerna. Hur kan man garantera att invånare, besökare och företag i en region har tillgång till goda kommunikationer på lång sikt? Och hur kan vi på bästa sätt bevara och utveckla vårt natur- och kulturarv? Dessa är exempel på frågor som är relevanta oberoende av var man råkar bo. EU erbjuder via interregprogram en betydande finansiering för samarbete i gränsregionerna.

Samarbetet sker över nationsgränserna Vid Nordens gränser har kontakterna av tradition varit livliga. En del av det officiella nordiska samarbetet i gränsområdena har organiserats genom olika samarbetsforum, till exempel Kvarkenrådet, Nordkalottrådet och Skärgårdssamarbetet. Förändringar i befolkningsstrukturen och det framtida användandet av begränsade naturresurser är några av de utmaningar som motiverar ett fortsatt samarbete över gränserna. Även Europeiska unionen stöder en balanserad och hållbar regional utveckling genom medel från den Europeiska regionala utvecklingsfonden. Interreg-program har utarbetats för sextio europeiska gränsregioner. Samarbetet sker över nationsgränserna och är inriktat på regioner som gränsar till varandra. För Finlands del förverkligas för tillfället tre gränsregionala interregprogram; Central Baltic, Botnia-Atlantica och Interreg Nord. Alla tre program inkluderar samarbete mellan Finland och Sverige, i Botnia-Atlantica och Interreg Nord deltar även Norge. I Central Baltic deltar förutom Finland och

Sverige också Estland och Lettland. De första samarbetsprojekten beviljades medel tidigare i år och programmen är nu inne i en aktiv genomförandefas. Alla program strävar efter att förstärka gränsregionernas konkurrenskraft och befrämja en hållbar regional tillväxt. De gränsregionala interregprogrammen i Finland har utarbetats utgående från behoven i respektive region. I skärgården är till exempel förutsättningarna att starta och driva företag annorlunda än på fastlandet. Samtidigt utgör skärgården och kusterna en känslig miljö med unika natur- och kulturvärden. Havet har historiskt varit en förenande länk mellan invånarna, men innebär även stora utmaningar vad gäller dagens kommunikationer. I en del regioner kan det vara viktigt att uppmärksamma särskilda kultur- och språkfrågor. Det innebär till exempel att åtgärder som bidrar till att bevara samernas kultur och språk ingår i Interreg Nord.

Prioriterade teman och projekt Varje programområde har prioriterat vissa teman utgående från EU-kommissionens allmänna anvisningar. Befrämjande av innovationer och entreprenörskap är exempel på teman som stöds av de tre programmen. Projektsamarbetet kommer bland annat att resultera i en ökad kapacitet att idka affärssamarbete över gränserna och ökad samverkan mellan forskning, undervisning, myndigheter och näringsliv. Miljön är ett prioriterat område i alla tre

regioner. Central Baltic -programmet fäster stor vikt vid Östersjöns tillstånd medan både Botnia-Atlantica och Interreg Nord särskilt uppmärksammar natur- och kulturarvets betydelse. Ett ökat antal turismföretag och produkter som bygger på regionens samlade attraktionskraft är förväntade resultat av projektarbetet. Hållbara och säkra transportlänkar är ett annat prioriterat insatsområdena i både Botnia-Atlantica och Central Baltic. Interregprogrammen stöder projekt av olika storlek. Ofta är projekten relativt stora, med en totalbudget som överskrider en miljon euro, för att därigenom uppnå större genomslagskraft. Projekten, som kan involvera bland annat offentliga myndigheter, universitet, organisationer och företag, strävar vanligen till att utveckla nya koncept och metoder. Ett resultatinriktat arbete med mätbara indikatorer kännetecknar samarbetet. Programsekretariaten ger ytterligare information om praktiska frågor som ansökningsomgångar och förutsättningar för beviljande av projektmedel. 

Ytterligare information: www.centralbaltic.eu www.botnia-atlantica.eu www.interregnord.com Text och bild: Bo Storrank

9


Tilaa palkittu Ulkopolitiikka ulkopolitiikka-lehti esittelee kansainvälisen politiikan ja talouden tärkeimmät ilmiöt neljästi vuodessa. Lehti palkittiin keväällä vuoden 2014 parhaasta ulkoasusta Edit-kilpailussa.

AT I O N A L VA A L I T | N

1

TSI ISMI | RUO

015

S

UUSI AIKA

TU N PUOLUS

TIIKKA 1/2

2015 | ENE RGIAN

O O PA 2015 | EUR

U L KO P O L I

mukaan! m med!

TIIKKA 2/

| TER ROR ISM

I

2015

umat Järjestämme tapaht e kanssa. idemm yhteistyökumppane angen Vi arrangerar evenem rtners. betspa med våra samar

Uusi järjestys

9,7 €

15002

joukkoja, jos Kuka lähettäisi isi Baltiaan? Venäjä hyökkä

PAL. VKO 2015-30 867804-1502

U L KO P O L I T I I K K A   3 / 2 0 1 5

9,7 €

39 € sisältää myös digilehden lukuoikeuden

Kuka maailmassa määrää, kun länsi etsii itseään?

PAL. VKO 2015-45 867804-1503

i Pohjola-Norden Att bli medlem gande för det är ett ställningsta vår medlem får nordiska. Som kulturevenemang, du seminarier, idningen samt rden-t Pohjola-No ka upplevelser! många andra nordis Läs mera på den.fi och kom www.pohjola-nor mhet! med till vår verksa

Riittääkö Kiin an ilmaston pelast esimerkki amiseksi?

Euroopan puolustus

6 414888 678048

kom med!

Energian uusi aika

9,7 €

Tilaajalahjaksi saat kirjan tai DocPoint-elokuvalipun, ja kaikkien tilanneiden kesken arvomme elokuvalippupaketteja.

15003

oN mera iNformati

m: om vårens progra enemang ohjola-norden.fi/ev

eesta Katso lisää osoitt den.fi ja www.pohjola-nor taamme! tule mukaan toimin

6 414888 678048

lisätietoja

asta: kevään ohjelm pahtumat hjola-norden.fi/ta

SOINI | TUOMIOJA | IRAN | YK

PAL. VKO 2015-18 867804-1501

samarbete ämja nordiskt i Finland. ra Norden känt het för bjuder en möjlig d att ner bosatta i Finlan kt på nordis erka växelv och och sätt. ga olika nivåer

3

15001

s hjola-NordeN ämsta uPPgift

jäsenyys on Pohjola-Nordenin ismaisuuden kannanotto pohjo enämme saat puolesta. Jäsen uritapahtuseminaareja, kulttu –lehden rden mia, Pohjola-No pohjoismaisia sekä paljon muita elämyksiä!

2015 | UUSI JÄRJESTYS

työn smaisen yhteis en en ja Pohjoismaid essa. tekeminen Suom asuville me Suomessa een uuden pohjoismais n uksee n ja vuorovaikut la. eri tasoilla ja tavoil

U L KO P O L I

| ROS ATO M

Vuosikerta

tule mukaaN!

6 414888 678048

la-NordeNiN eiN tehtävä

HAL LITU S

Tarjous on voimassa, kun tilaat vuoden loppuun mennessä.

tilaukset: www.ulkopolitiikka.fi/tilaa | asiakaspalvelu@ulkopolitiikka.fi | 09 432 7707


PIIRIT JA ALUEET DISTRIKT OCH REGIONER www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot www.pohjola-norden.fi/distrikt Itä-Suomen alue Östra Finlands region

Etelä-Savon piiri, Kuopion piiri ja Pohjois-Karjalan piiri Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio puh./tfn 050 530 7457 etela-savo@pohjola-norden.fi, kuopio@pohjola-norden.fi, pohjois-karjala@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Anne Tuomainen

Etelä-Suomen alue Södra Finland

Uudenmaan piiri ja ent. Kaakkois-Suomen piiri Nylands distrikt och fd. Sydöstra Finlands distrikt Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors puh./tfn (09) 4542 080

Keski-Suomen alue Mellersta Finlands region

Keski-Suomen Piiri / Mellersta Finlands distrikt Sepänkatu 4 (Keski-Suomen talo), 40100 Jyväskylä puh./tfn 050 4333 282 keski-suomi@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Maija Keskinen

Pohjois-Suomen alue Norra Finlands region

Lapin piiri ja ent. Oulun piiri / Lapplands distrikt och fd. Uleåborgs distrikt Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh./tfn 040 861 4539 kirsi.lantto@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Kirsi Lantto

Länsi-Suomen alue Västra Finlands region

Österbottens distrikt / Pohjanmaan piiri Storalånggatan 28–30 4 vån / Pitkäkatu 28–30 4 krs 65100 Vasa/Vaasa Tfn/puh. 040 550 6863 pohjanmaa@pohjola-norden.fi / anne-maj.salin@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Anne-Maj Salin

Varsinais-Suomen alue Egentliga Finlands region

Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri Kulttuurikeskus, Uudenmaankatu 1/ Nylandsgatan 1, 20500 Turku/Åbo varsinais-suomi.satakunta@ pohjola-norden.fi egentligafinland.satakunda@ pohjola-norden.fi puh./tfn 0400 995 546 toim. joht./verksamhetsledare Urpo Uusitalo

Tjaldur - ystävyysseura /vänskapsförening Färsaaret /Färöarna Suomi/Finland Uppik - ystävyysseura /vänskapsförening Grönlanti/Grönland Suomi/Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors tjaldur@tjaldur.fi uppik@uppik.fi www.tjaldur.fi, www.uppik.fi

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem!

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa www.pohjola-norden.fi Du kan ansluta dig till Pohjola-Norden även på www.pohjola-norden.fi o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som personmedlem (18 e) o Perhejäsenyys/Familjemedlemskap (9 e) o Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys/ Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/gratis) o Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20 e) o Yhteisöjäsenyys (jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) / Medlemskap för organisationer (medlemsavgiften beror på organisationens storlek) o En nyt liity jäseneksi, tilaan vain lehden / Jag prenumererar endast på tidningen och ansluter mig inte som medlem (25 e) o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (18 e)

Nimi / Namn Osoite / Adress Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt Puhelin / Telefon Sähköposti / E-post Syntymäaika / Födelsetid

Lahjoita!

Haluatko tukea pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjola-Nordenin toimintaa? Voit lahjoittaa haluamasi summan tilille: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Kirjoita viestikenttään ”lahjoitus”. Voit myös testamentata Pohjola-Nordenille. Ota yhteys asianajajaan tai liittotoimistoomme.

Ge en donation!

Lisätietoja / Ytterligare uppgifter (Koulu- ja yhteisöjäsenten laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- och organisationsmedlemmarnas faktureringsadress samt kontaktpersonens uppgifter)

Vill du understöda nordiskt samarbete och Pohjola-Nordens verksamhet? Du kan donera valfritt belopp till konto: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Skriv ”donation” i meddelandefältet. Du kan också testamentera till Pohjola-Norden. Kontakta din advokat eller förbundskansliet. Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Lisätietoja Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi/jarjesto

www.pohjola-norden.fi/organisationen

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

&

Läs mer om Pohjola-Norden på

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående.

11


Pohjola-Norden betalar portot

Nuoren saamelaistaiteilijan runoteos on samaan aikaan herkkää itsensä etsimistä ja vahva kuvaus taistelusta luonnon, oman kansan ja elämäntyylin puolesta.

00003 Helsinki

Sopimus 5005877

Vastauslähetys

Runoileva saamelaisvallankumous Pohjola-Norden

Pohjola-Norden maksaa postimaksun

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Niillas Holmberg (s. 1990) on nuoren polven saamelainen monitaiteilija, joka kirjoittaa sekä saameksi että suomeksi. Saamenkielinen Amas amas amasmuvvat (2014) oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Holmbergin ensimmäinen suomeksi kirjoitettu runokokoelma, Jos itseni pelastan itseltäni, ilmestyi tänä syksynä. Kokoelma on vahva, räiskyvä ja samalla melankolinen. Runojen puhuja, saamelaisnuorukainen, potee osin huonoa omaatuntoa siitä, ettei ole jäänyt pohjoiseen. Helsingissä hän huokaa surullisia joikuja, Tampereella kuvaa ronskeinkin sanankääntein huuruista taiteilijaelämäänsä. Sateisen kaupungin kuvaus, ulkopuolisuuden tunne, elämän suunnan etsiminen ja rakkauden kaipuu ovat tuttuja monen nuoren kirjoittajan teoksista. Holmberg käsittelee aihetta kuitenkin kiinnostavasti ja onnistuu yhdistämään sen saamelaisuuteen tavalla, jota harvoin nähdään suomenkielisessä kirjallisuudessa. Runoilija hakee vaikutteita paitsi eurooppalaisen runouden klassikoilta kuten Rimbaud’lta ja Camus’lta sekä Bob Dylanin kaltaisilta kevyen musiikin tekijöiltä, myös ennen kaikkea saamelais­ kirjailija Nils-Aslak Valkeapäältä. Kaiken läpi paistaa yleismaailmallinen haikeus siitä, ettei itse riitä tai ole tarpeeksi. Pohjoisessa porojenkouluttajana asuvan kaverin puukko näyttää samuraimiekalta citysaamelaisen moraan verrattuna. Toisaalta riittämättömyyden ohella runoista huokuu raivo ja kiihko tehdä jotakin. Etkö ymmärrä että tulen olemaan tärkeä mies vallankumouksessa, runossa sanotaan. Täyslaidallisen yhteiskunnallista vimmaa saavat osakseen niin saamelaiskäräjät ja Saamenmaan taidepiirit kuin junttirasismi ja valtion kaivostoiminta. Parasta runoissa on suomen kielellä ilottelu ja kielen pyörittely kekseliäisiin muotoihin. Lauseet kuten jos täällä jokin lakkaa, niin likööri ja kevättalvella turisti istuu hänen rekeensä katsomaan mistä poro papanoi ilahduttavat kömpelöllä nokkeluudellaan. Vakava asia nousee ilmeikkään ilmaisun kautta voimakkaammin pintaan. Melankolia saamelaisten asemasta yhdistyy äidin kaipuuseen. Runon puhuja seisoo äitinsä haudalla – samaan aikaan kun valtion kaivokset tappavat saamelaisten lohet eikä Suomi ole vieläkään allekirjoittanut alkuperäiskansojen oikeudet varmistavaa kansainvälistä sopimusta. Silti saamelainen arki rullaa: ILO-sopimus / isä keittää koparakeittoa. Kun nuori runoilijanalku tuskailee sitä, ettei saa omaa kansaansa pelastettua, herää toivomus, että sitä saisi edes itsensä pelastettua itseltään. Kalle Keijonen

12

&

Niillas Holmberg: Jos itseni pelastan itseltäni. Palladium Kirjat 2015.


här är  täällä

STOCKHOLM Anders Billing Redaktör på nyhetsmagasinet Fokus Toimituspäällikkö, viikkolehti Fokus

Berättande media – känslor och insikter

Tarinallinen media – tunteita ja oivalluksia

Härom veckan offentliggjordes de nominerade till Sveriges finaste medieutmärkelse, Stora Journalistpriset. Bland de utvalda i klassen ”Årets berättare” fanns någonting intressant, nämligen en text från Filter – och dess reporter Johanna Bäckström Lerneby. Filter har aldrig tidigare blivit nominerad till Stora journalistpriset, allra minst i kategorin Årets berättare. Att tidskriften nu syns i dessa sammanhang är ett tecken på att den typ av berättande journalistik som den håller på med nu är på väg mot ett bredare genombrott. Bakom ligger en förändring som pågått i flera år och till stor del skett utanför de stora nyhetsredaktionerna. Det handlar om en helt annan metod att förmedla aktualiteter i en text. Istället för det nyhetstextspråk som lärs ut på de flesta journalisthögskolor använder man litteraturens verktygslåda. Genom gestaltning, dramaturgi och ett episkt språk kan skribenten förmedla någonting helt annat nyhetsmedierna – känslor och insikter som går bortom den rena informationsöverförandet. Filter är långtifrån ensamma inom denna våg i Sverige av berättande medier. Programmet P3 Dokumentär har under sina tio år sedan starten haft fantastiska lyssnarsiffror på sina gestaltande berättelser om den svenska samtidshistoriens mest dramatiska skeden. Trots att programmet behandlar nyhetshändelser är det talande att det inte dök upp i nyhetskanalen P1, utan i musik- och ungdomskanalen P3. I dagarna firar min egen arbetsgivare, veckotidningen Fokus, också tioårsjubileum. Även vi tillhör pionjärerna inom denna typ av journalistisk i Sverige, inte minst genom ett litterärt anslag inom politisk och ekonomisk journalistik. Men det nya berättandet är knappast nytt i ett längre perspektiv. Ovan nämnda titlar är alla efterföljare till den ”New Journalism” som utvecklades i USA under sextio- och sjuttiotalen, med Truman Capote och Gay Talese som främsta namn. Det är också en genre som innehåller mästare som Ryszard Kapu´sci´nski, för att inte tala om årets nobelpristagare i litteratur, Svetlana Aleksijevitj. Det intressanta är att den fungerar så väl i dagens medielandskap. Ju mer av snabba nyheter som väller över oss, desto större verkar också törsten bli efter något djupare och mer komplext. 

Ruotsin arvostetuimman media-alan palkinnon, Suuren journalistipalkinnon, ehdokkaat julkistettiin äskettäin. Vuoden kertoja -kategoriassa oli mukana mielenkiintoinen valinta: Filter ja sen toimittaja Johanna Bäckström Lerneby. Filter ei ole koskaan aiemmin ollut Suuren journalistipalkinnon ehdokkaiden joukossa, puhumattakaan Vuoden kertoja -ehdokkuudesta. Lehden ehdokkuus on merkki siitä, että sen edustama kertova journalismi on tekemässä läpimurtoa. Muutos on tapahtunut vuosien aikana suurten uutistoimitusten ulkopuolella. Kyseessä on ajankohtaisten asioiden välittäminen tekstissä täysin toisella tavalla. Työkaluina ovat useissa korkeakouluissa opetetun uutiskielen sijaan kirjallisuuden keinot. Hahmojen luomisella, dramaturgialla ja eeppisellä kielellä kirjoittaja voi välittää jotain muuta kuin uutismediat – tunteita ja tuntemuksia, jotka nousevat pelkän tiedonvälittämisen yläpuolelle. Filter ei todellakaan ole yksin kertovan median aallossa. P3 Dokumentär -ohjelmalla, joka kuvaa Ruotsin nykyhistorian dramaattisimpia tapahtumia, on ollut satumaiset kuuntelijaluvut kymmenen olemassaolovuotensa aikana. Vaikka ohjelma käsittelee uutistapahtumia, on kuvaavaa, ettei sen lähetyspaikka ole uutiskanava P1 vaan musiikki- ja nuorisokanava P3. Näinä päivinä oma työnantajani, viikkolehti Fokus, viettää niin ikään kymmenvuotisjuhlaansa. Myös me kuulumme tämän tyyppisen journalistiikan pioneereihin erityisesti politikkaa ja taloutta käsittelevien artikkeleidemme kirjallisuusvaikutteiden ansiosta. Tämä uusi kertova journalismi ei ole kuitenkaan uutta, jos asiaa tarkastellaan pitemmällä aikavälillä. Yllä mainitut esimerkit ovat kaikki New Journalism -nimellä USA:ssa kuusi- ja seitsemänkymmentäluvuilla kehittyneen suuntauksen seuraajia. Sen tunnetuimmat nimet olivat Truman Capote ja Gay Talese. Tämän tyylisuunnan edustajia ovat myös sellaiset mestarit kuin Ryszard Kapu´sci´nski ja tietysti tämän vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut Svetlana Aleksijevitš. Mielenkiintoista on, että tämäntyppinen kerronta toimii niin hyvin nykyisessä mediamaailmassa. Mitä enemmän nopeita uutisia päällemme vyöryy, sitä enemmän tunnumme kaipaavan jotain syvempää ja monimuotoisempaa. 

13


Yksityisasiakas, yrittäjä vai sekä että? Privat, företagare eller både och?

Pohjoismaiden tyytyväisimmät pankkiasiakkaat EPSI Rating -tutkimusten mukaan Handelsbankenin asiakkaat ovat jo useamman vuoden ajan olleet tyytyväisimpiä pankkinsa palveluihin sekä henkilö-että yritysasiakkaiden keskuudessa.

Nordens nöjdaste bankkunder Enligt undersökningen EPSI Rating har Handelsbanken sedan flera år tillbaka de nöjdaste privat- och företagskunderna. handelsbanken.fi

Markkinointimateriaalia - marknadsföringsmaterial


här är  täällä

KÖPENHAMN Gunilla Heick Frilansjournalist Vapaa toimittaja

Kristna tron har utvecklat sig till en cirkusföreställning

Kristinuskosta on tullut suurta sirkusta

När jag blev konfirmerad midsommaren 1965 i Trefaldighetskyrkan i Vasa, fick jag en psalmbok och en halskedja med ett kors. Skruden vi alla bar i kyrkan var en vit alba. Nio år senare flyttade jag till Danmark. Redan då slog det mig vilken skillnad det var på konfirmationer i Finland och mitt nya hemland. I Danmark höll man stora familjefester för den unga, som också begåvades med fina kläder, massor av presenter och en stor summa pengar. Efter konfirmationen var det sedan ”Blå mandag”, då ungdomarna skulle ut och festa på stan, iförda ännu en omgång splitternya kläder. Sedan dess har det bara urartat. I dag kläds konfirmandflickorna som små brudar, kraftigt sminkade och professionellt friserade. Utanför kyrkan väntar ett ståtligt fordon på konfirmanden. Det kan vara allt från en veteranbil till en flera meter lång vit limousine. För somliga kan intet mindre än en helikopter göra det. Det som skulle vara en bekräftelse på dopet och den kristna tron, har utvecklat sig till en cirkusföreställning, med oerhörda omkostnader för familjerna, ofta upp emot 100 000 kronor (14 000 euro) per barn. Det blir nästan en tävling om vem som har bäst råd. Alla familjer kan inte vara med på den galejen. Det är märkligt att präster och annat kyrkfolk inte för länge sedan har protesterat. Kanske de är rädda för att mista ännu fler kunder i butiken? I radion hörde jag härom dagen 13-åriga Rebecka klaga över att hon måste gå i kyrkan tio gånger, annars kunde hon kanske riskera att inte bli konfirmerad? Prästen valde att ta det med en klackspark. Han konstaterade att alla nog fick sina tio mässor till slut. Om inte annat tog han den blivande konfirmanden med till gudstjänst på ett åldringshem, för att få den sista mässan i hus. Vår egen son valde att inte konfirmeras. Istället höll vi en ungdomsfest när han blev femton år. Non-firmation är det många som kallar den sortens firande. Det blev en trevlig trädgårdsfest för släkten från både Danmark och Finland. Till våren ska mitt äldsta barnbarn konfirmeras. Jag vet ännu inte hur han och hans föräldrar har tänkt sig det efterföljande firandet. Jag kan bara hoppas att de behåller sitt sunda förnuft och vägrar hoppa på den hysteriska konsumtionskarusellen. 

Kun juhannuksena 1965 pääsin ripille Vaasan kirkossa, sain virsikirjan ja kaulaketjun, jossa oli ristiriipus. Kirkossa kaikilla oli päällään valkoinen alba. Yhdeksän vuotta myöhemmin muutin Tanskaan ja huomasin, että konfirmaatiota vietettiin hyvin eri tavoin Suomessa ja uudessa kotimaassani. Tanskassa järjestettiin suuria sukujuhlia, ja nuoret saivat hienot vaatteet, valtavasti lahjoja ja suuren summan rahaa. Konfirmaation jälkeen vuorossa oli ”Sininen maanantai”, jolloin nuoret lähtivät kaupungille juhlimaan jälleen upouusi vaatekerta yllään. Sen jälkeen varustelu on vain kiihtynyt. Nykyään konfirmoitavat tytöt puetaan kuin pienet morsiamet, meikki on vahva ja kampaus ammattilaisen käsialaa. Kirkon ulkopuolella konfirmoitua odottaa upea ajoneuvo. Se voi olla mitä tahansa veteraaniautosta useiden metrien mittaiseen valkoiseen limusiiniin. Joillekin kelpaa ainoastaan helikopterikyyti. Tilaisuudesta, jonka tarkoitus on olla kasteen ja kristillisen uskon vahvistaminen, on kehittynyt suuri sirkus, joka aiheuttaa perheille valtavat kustannukset, usein jopa 100 000 kruunua (14 000 euroa) lasta kohti. Perheiden välille syntyy kilpailu siitä, kenellä on parhaiten varaa. Kaikki perheet eivät voi osallistua näihin kekkereihin. On kummallista, etteivät papit ja kirkon muu väki ole jo ajat sitten protestoineet. Ehkäpä he pelkäävät menettävänsä yhä useampia jäseniä? Eräänä päivän kuulin radiossa 13-vuotiaan Rebeckan valittavan sitä, että hänen täytyy käydä kirkossa kymmenen kertaa – muuten saattaisi olla vaarana, ettei hän pääse ripille. Pappi päätti suhtautua asiaan kevyesti ja totesi, että kaikki saavat kyllä kymmenen käyntiään kasaan. Jos muu ei auta, hän ottaa tulevat konfirmoitavat mukaansa vanhainkodissa pidettävään jumalanpalvelukseen, jotta viimeisetkin vaaditut kerrat täyttyvät. Meidän poikamme ei halunnut konfirmaatiota. Sen sijaan järjestimme hänelle 15-vuotisjuhlat. Monet kutsuvat tällaisia juhlia nimellä non-firmaatio. Me järjestimme mukavat puutarhajuhlat tanskalaisille ja suomalaisille sukulaisille. Keväällä vanhin lapsenlapseni konfirmoidaan. En tiedä, miten hänen vanhempansa ovat ajatelleet juhlistaa asiaa. Voin vain toivoa, että terve järki voittaa ja he kieltäytyvät hyppäämästä hysteeriseen kulutuskaruselliin. 

15


Koonnut / sammanställt av: Susanna Puisto ja Linus Hielm-Dahlberg

Magnus Fröderberg/norden.org

ajankohtaista  aktuellt

Pohjoismaiden neuvoston palkinnot 2015 / Nordiska rådets priser 2015 Musiikkipalkinto/Musikpris: Svante Henryson (sv) Lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto/ Barn- och ungdomslitteraturpris: Jakob Wegelius (sv)

Suomi Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa 2016 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus siirtyy vuoden vaihteessa Tanskalta Suomelle. Suomi julkisti puheenjohtajuuskautensa ohjelman Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavikissa lokakuussa. Ohjelman pääteemat ovat vesi, luonto ja ihmiset. Suomen tavoitteena on lisätä puheenjohtajuuskaudellaan pohjoismaisen yhteistyön kiinnostavuutta sekä kansalaisten että elinkeinoelämän parissa. Huomiota halutaan kiinnittää myös rajaesteiden poistamiseen, ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksien parantamiseen Pohjolassa. Suomen ohjelman esitellyt pääministeri Juha Sipilä (kesk) muistutti myös tarpeesta kehittää pohjoismaista yhteistyötä. Yhtenä mahdollisuutena Sipilä mainitsi yhteistyön digitalisaation alalla. Suomen ohjelma löytyy osoitteesta www.norden.org

Finland Nordiska ministerrådets ordförandeland 2016 Vid årssfkiftet överförs Nordiska ministerrådets ordförandeskap från Danmark till Finland. Finland presenterade sitt ordförandeskapsprogram vid Nordiska rådets session i Reykjavik i oktober. Programmets huvudteman är vatten, natur och människor. Under sitt ordförandeskapsår vill Finland höja intresset för det nordiska samarbetet bland både medborgarna och näringslivet.

16

Elokuvapalkinto/Filmpris: Dagur Kári, Baltasar Kormákur och Agnes Johansen (is) Luonto- ja ympäristöpalkinto/Natur- och miljöpris: Elbolaget SEV (fo) 

Man vill också fästa uppmärksamhet vid att avskaffa gränshinder och genom det underlätta sysselsättningsmöjligheter i Norden. Statsminister Juha Sipilä (c) som presenterade Finlands program påminde också om nödvändigheten att förnya det nordiska samarbetet. Som en ny möjlighet för samarbete nämnde han digitaliseringen. Finlands program finns på www.norden.org

Johannes Jansson/norden.org

Pohjoismaiden neuvoston palkinnot 2015 jaettiin Reykjavikissa lokakuussa. Nordiska rådets priser 2015 utdelades i Reykjavik i oktober. Kirjallisuuspalkinto/Litteraturpris: Jon Fosse (no)


www.pohjola-norden.fi www.facebook.com/pohjolanorden

Päivitettyä pitsiä Hankasalmella Hankasalmen pääkirjastossa nähdään 7.12.2015–22.1.2016 näyttely Päivitetty pitsi, jossa esitellään sekä perinteisiä että uusia pitsejä Pohjoismaista ja Baltiasta. Uusien pitsituotteiden tekijät ovat Pohjoismaissa ja Baltiassa ansioituneita taiteilijoita. He ovat islantilainen Guðrún Lilja Gunnlaugsdóttir, tanskalainen Birthe Helbo Mortensen, norjalainen Gjertrud Hals, ruotsalainen Ulrika Berge, eestiläiset Priit Halberg ja Kristiina Nemirovitš-Dantšenko. Suomea näyttelyssä edustavat Tarmo Thorström ja Aura Kajaniemi. Lisäksi kirjastossa on esillä paikallisia ja suomenruotsalaisia pitsejä. Lisätietoja: Kuraattori Marjatta Hietaniemi, puh. +358 50 3497 129 ja Hankasalmen Pohjola-Norden puh. + 358 40 576 4250 

Viisi pohjoismaista kysymystä

1 2 3 4 5

?

Kuinka monta lastenlasta Ruotsin kuningasparilla on? Kuka on kirjoittanut jatko-osan Stieg Larssonin Millenium-trilogiaan? Mikä on Islannin suurimman jäätikön nimi? Norja on järjestänyt talviolympialaiset kahdesti. Missä kaupungeissa ja minä vuosina? Kuka tanskalainen voitti sulkapallon olympiakultaa 1996? Vastaukset 1. 3 2. David Lagercrantz 3. Vatnajökull 4. 1952 Oslossa ja 1994 Lillehammerissa 5. Poul-Erik Høyer Larsen

Seppo Lappajärvi

Tarmo Thorströmin naamio on saanut vaikutteita venetsialaisten naamioista.

Satu Savolainen med Thomas Blomqvist som höll festtalet.

Islantilaisen Guðrún Gunnlaugsdóttirin teräshyllyjen idealähteenä on isoäidin virkkaamat pitsit.

Toimintatukihaku tammikuussa Kevään toimintatukien hakuaika on jälleen tammikuussa. Viimeinen hakupäivä on 22.1.2016. Toimintatukea voivat hakea Pohjola-Nordenin piirit ja yhdistykset. 

Ansökningstid för verksamhetsstöd i januari Ansökningstiden för vårens verksamhetsstöd är igen i januari. Sista ansökningsdag är 22.1.2016. Verksamhetsstöd kan ansökas av Pohjola-Nordens distrikt och föreningar. 

Satu Savolainen fick Folktingets förtjänstmedalj Pohjola-Nordens styrelsemedlem och ordförande för skolutskottet Satu Savolainen belönades med Folktingets förtjänstmedalj på Svenska dagen. Savolainen är lektor i svenska och fick medaljen för sin betydande personliga insats i arbetet med ungdomarna i Leppävirta där majoriteten skriver svenska i stundenexamen och med goda resultat. Savolainen arbetar också med utvecklingsprojektet TOKI (toinen kotimainen kieli) som strävar efter att förstärka kunskaperna i det andra inhemska språket. Projektet initierades av Savolainen. 

17


© Maria Nordin / Nordiska Akvarellmuseet

ajankohtaista  aktuellt

Äventyret kan börja på Nordiska Akvarellmuseet På Nordiska Akvarellmuseet visas för tillfället ett urval ur museets samling med titeln Äventyret kan börja. Titeln är lånad från akvarellmästaren Arne Isacsson. Hans tanke ringar in de möjligheter och utmaningar som varje konstnär ställs inför i arbetet med ett nytt verk. Varje beslut är en milstolpe under den äventyrliga resan mot ett fullbordat verk. Utställningen visas till 28.2.2016 Mera information: www.akvarellmuseet.org

Birgitin puutarha – valokuvakirja Färsaarista

Sigurður Ólafsson/norden.org

Birgitin puutarha on valokuvataiteilija Eija Mäkivuotin valokuvateos, joka kertoo valokuvin ja lyhyin tekstein moniulotteisen tarinan Färsaarilta. Keskellä Atlantin valtamerta asuu omasta maastaan ja sen tuhatvuotisesta historiasta ylpeä kansa, joka vielä pyrkii elämään yhteydessä luontoon. Birgitin puutarha -teos (fääriksi Havin hjá Birgit) kertoo tästä kansasta valokuvien ja tarinoiden kautta. Teoksen valokuvat on kuvattu vuosien 2008–2014 aikana. Valokuvien ja tarinoiden kautta aukeaa syvempi ulottuvuus Färsaariin ja färsaarelaisiin. Kirjan tarinat kerrotaan kolmella pohjoismaisella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja fääriksi. Kirja on myös käännetty englanniksi. Lisätietoja: www.eijamakivuoti.net/birgits-garden/

Förstå Norden – en tidig kväll på arbis i januari

18

Nordens första sociala matbutik öppnas i Stockholm Johannes Jansson/norden.org

Kom med och diskutera Norden i en estnisk synvinkel med Christer Haglund, chef för Nordiska Ministerrådets kontor i Tallinn, lyssna till ett konsthistoriskt föredrag av Eija Olsson eller delta i en workshop där du får öva dig i talad danska med Johanna Toivonen. Du får också möta Augustprisvinnaren från Sverige Bea Uusma. Buffet med mingel, Arbis blåsorkester medverkar. Pris 10 e, inkluderar buffet Arbis (Dagmarsgatan 3) 29.1.2016 klockan 16.30–21.00 Anmälningar senast 22.1.2016 på www.ilmonet.fi, (09) 310 494 94 

I Rågsved i södra Stockholm öppnas till årskiftet Nordens första sociala matbutik Matmissionen. Bakom projektet står Axfood och Stockholms Stadsmission. Målet är att ta tillvara över 200 ton överskottsmat under 2016 och samtidigt bidra till att minska matsvinn. www.axfood.se www.stadsmissionen.se


DUBBELT SÅ LÄTT ATT ÅKA NORDEN RUNT. Vi är stolta och glada att kunna säga att vi numera är Nordens största hotellkedja. Kul för er, tänker du, men vad det betyder det för mig? Det betyder att du nu kan vakna upp utvilad på hela 230 hotell i sju länder! Sedan Rica blivit Scandic finns vi nämligen mer eller mindre överallt, från Nordkap till metropolen Berlin. Från späckhuggarsafari till shopping. Hoppas vi ses snart!

scandichotels.fi

230 mahdollisuutta nukkua paremmin Pohjoismaissa. Ylpeinä ja iloisina voimme todeta olevamme Pohjoismaiden suurin hotelliketju! Voit herätä meillä levänneenä lähes 230 hotellissa seitsemässä eri maassa. Sehän tarkoittaa, että voit ladata hotelliaamiaisella samaa energiaa miekkavalassafarille Lofooteilla kuin ennen ostos­ kierrosta Berliinissä. Toisin sanoen, nyt Pohjoismaissa on entistä helpompaa nukkua hyvin. Nähdään pian!


Vi har sett det här förut, men inte med Teddy ”Pistorius” till vänster.

Nordisk kultur i öst och väst Vänner av nordisk kultur i huvudstadsregionen fick en verklig vitamininjektion då både Stoa i Östra Centrum och Hanaholmen i Esbo ordnade upplevelser av olika natur för allmänheten.

Solen går upp i öster, som man sade på det glada 1970-talet, och således börjar vi färden där. En kvart med metron från Helsingfors centrum och vi befinner oss i Östra Centrum. Kulturcentrum Stoa finns alldeles intill metrostationen, och skyltar som leder dit finns redan på perrongen. Framme i Stoa. Ett allaktivitetshus vars omfattning öppnar sig för besökaren först då man kommer in i byggnaden. ”Var är den nordiska serieutställningen?”, frågar en vilsen besökare. ”Trapporna upp, och där hittar du serierna”, säger funktionären. Alldeles riktigt. Såväl svartvita som flerfärgsteckningar i mindre och större format finns på väggarna. GISP! presenterar 18 nordiska serietecknare och är ett initiativ av Nordens us på Färöarna. Av de nordiska konstnärerna är sju från Färöarna, resten kommer från Island, Sverige, Finland och Grönland.

bankautomatkö visar en mångfald som varken är bunden till tid eller rum. GISP! är ett initiativ av Nordens hus på Färöarna som ordnades i samarbete mellan Kulturkontakt Nord, Helsingfors internationella Serieteckningsfestival samt Helsingfors festspel. GISP! fortsatte från Finland till Sverige, Danmark och Island.

Finsk-svensk skulpturlandskamp Hanaholmen – kulturcentret för Sverige och Finland ligger en kort sträcka ifrån gränsen mellan Helsingfors och Esbo. På den nästnämndas sida. Kulturcentert kommer att

renoveras då administrationen flyttar till Helsingfors centrum för lite över ett år. Men innan det... I september och oktober kunde man njuta av en finsk-svensk skulpturlandskamp i skärgårdsstämningen. Fem konstnärer från Sverige och fem från Finland sällde upp sina alster i vid Hanaholmens stränder. Bakgrunden till detta är att skulptörförbunden i Finland och Sverige fyller runda år 2015, Svenska Skulptörförbundet fyller 40 år, medan det finska systerförbundet når 105 års ålder. Förbunden firar sina jubileumsår med gemensamma utställningar på var sin

En gränsöverskridande kulturform Jag försöker se om det finns något säreget i teckningarna, att man kunde peka ut ”den här måste vara från Island” eller liknande. Nej. Serieteckningar är en gränsöverskridande kulturform, tecknarens nationalitet eller ursprung spelar absolut ingen roll. Det är en slags ”state of mind”. Att beskriva serier är inte en enkel uppgift, eftersom läsaren får en enkel, beskärd och i värsta fall snedvriden bild. Därför helt kort: Att som Thorri Hringsson (Island, f. 1966) ta inspiration av gamla amerikanska 1940- och 50-talsdeckare eller som pseudonymen HuskMitNavn (Dan­mark, f. 1975) att använda en klassisk

20

Det tog 20 år för Hanaholmens kulturcenter att få en busshållplats till Västerleden. I och med Västmetron försvinner busslinjerna. Sic transit autobus...


Försvarets bästa vapen mot ryska aggressioner är svenska färgglada kalsonger.

sida av Östersjön. I oktober spreds utställningen ut på Hanaholmen och i dess närmiljö. Utställningen hade formats i en lekfull landkampsanda, och den presenterade verk av fem konstnärer från båda länderna. Samma utställningsidé fortsatte till Finlandsinstitutet i Stockholm, då tre konstnärer från båda länderna ställde ut.

Nästan som en trollskärgård Vernissagen i slutet av augusti samlade en god publik, tiotals svenskar hade kommit över havet för att njuta av den kanske något slitna men i detta fall fungerande kombina-

tionen natur och kultur och lika många från värdlandet. Om det hade varit natt hade stämningen varit lite som i en trollskog – eller snarare trollskärgård, men under en solig sensommarkväll kunde man betrakta konstverken bättre. Som en objektiv domare väljer jag två totalt olika verk – Anni Laaksos (FI) orangefärgade Kapsel som ser ut som en liten metrovagn, kanske försmak av Västmetron som kommer att kapa av busslinjerna från Helsingfors till Hanaholmen nästa år. I Olle Magnussons (SE) Army of Lovers hade färggranna kalsonger hängts

upp i träd (undrar vad det svenska bandets manliga medlemmar hade kommenterat, ”vem i helvete stal mina kalsonger och förde dem till Finland?”). Ett mycket höstligt motiv som lämnar en naken. I väntan på mer kultur och bildning...  Text och bilder: Larry Kärkkäinen

Visste du att du kan studera seriekonst och animation i några folkhögskolor? Följande skolor har studielinjer för seriekonst och animation. Kontaktuppgifter och mer information hittar du via portalen www.folkhogskolor.fi. Tiesitkö että voit opiskella sarjakuvan­ tekoa ja animaatiota muutamissa kansanopistoissa? Alla listatuilla opistoilla on sarjakuvalinjoja. Yhteysja lisätiedot opistoihin löydät täältä: www.kansanopistot.fi. Helsingin Evankelinen Opisto Kymenlaakson Opisto Lahden kansanopisto Limingan Kansanopisto Muurlan Opisto Oriveden Opisto Västra Nylands folkhögskola Vi lånar alla av varandra. Grekland? Lata skribenter som undertecknad?

21


RAPEAN SUOLAINEN UUTUUS: CRUNCHY CARAMEL & SEA SALT

PARHAALLA ON VÄRINSÄ. SININEN.


här är  täällä

REYKJAVIK Stefán Vilbergsson Projektledare och frilansjournalist Projektijohtaja ja freelancer-journalisti

Fåglarna far och bockarna brinner

Muuttolintuja ja olkipukkeja

Hösten är här. I vanliga fall brukar man kunna räkna ut att sommaren är över när fåglarna och turisterna lämnar landet för varmare destinationer. I år verkar det som om att turisterna ska stanna kvar, så man har ingen hjälp av dem. Numera är det den årliga julbocksbrasan som är den bästa måttstocken på höstens ankomst. Det handlar inte om en satanistisk offerritual utan att de senaste sju åren har någon bränt ner en sex meter hög julbock av halm och trä som Ikea har ställt upp för att fira julvarornas ankomst i butiken. I år verkar det dock inte som att skurken ska ha varit en mörkklädd varelse som smugit fram med en bensindunk och engångständare utan den 1 miljon kronors jul-ljusslinga som halmdjuret hade lindats in i. Det blev ändå ett majestätiskt spektakel. Polisen har inte hunnit uttala sig om varför julbocken flammade upp trots hårda säkerhetsåtgärder och kamerabevakning. Trots allt saknar polisen kollektivavtal och har behövt prioritera bland uppgifterna. Högst upp på listan har varit att skriva klart gamla rapporter och utföra kontroll av samtliga bilförare i trafiken. Polismännen har även hittat tid till att samlas i kön till Dunkin’ Donuts -stället som nyligen öppnades i centrum. Baserat på rusningen till disken skulle man nästan tro att islänningar aldrig tidigare hade sett en munk. På öppningsdagen tilldelades de första femtio kunderna en helårsprenumeration på söta bakelser så det var inte konstigt att det var långa köer till caféet de första veckorna. Helt plötsligt hade munkar blivit en lyxvara och en lycklig prenumerant använde dem till sin fördel i relation till det motsatta könet. Det påminde lite grann om läget under andra världskriget när den som ägde cigaretter och choklad hade damernas odelade uppmärksamhet. Med vintern falnar glöden i julbocken och de svåraste magsmärtorna passerar. Allting går över till något annat. Förutom det faktum att polisen fortfarande kommer att sakna kollektivavtal. 

Syksy on saapunut. Tavallisesti kesän päättymisen voi päätellä siitä, että linnut ja matkailijat lähtevät lämpimämpiin maihin. Tänä vuonna vaikuttaa siltä, että matkailijat ovat tulleet jäädäkseen, joten heistä ei ole apua. Nykyään syksyn tulon paras mittari on vuosittainen olkipukkikokko. Kyseessä ei ole satanistinen uhrirituaali. Viimeisen seitsemän vuoden aikana joku on polttanut Ikean pystyttämän kuusimetrisen olkipukin, joka on pantu esille juhlistamaan joulutavaroiden saapumista liikkeeseen. Tänä vuonna vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei syyllinen ole tummiin pukeutunut hahmo, joka on hiipinyt bensiinikanisterin ja kertakäyttösytyttimen kanssa tihutöihin vaan miljoonan kruunun hintainen jouluvaloköynnös, joka oli kiedottu olkieläimen ympäri. Spektaakkelista tuli joka tapauksessa majesteettinen. Poliisi ei ole ehtinyt antaa lausuntoa siitä, miksi pukki syttyi tuleen tiukoista turvatoimista ja kameravalvonnasta huolimatta. Poliisin työehtosopimus ei ole voimassa, ja sen on täytynyt laittaa tehtävät tärkeysjärjestykseen. Listan kärjessä ovat olleet vanhojen raporttien loppuunsaattaminen ja kaikkien autoilijoiden tarkkailu liikenteessä. Poliiseilla on myös ollut aikaa jonottaa Dunkin’ Donuts -kahvilassa, joka avattiin äskettäin keskustassa. Paikan aiheuttamasta ryntäyksestä voisi päätellä, etteivät islantilaiset ole koskaan ennen nähneet munkkia. Avajaispäivänä ensimmäiselle viidellekymmenelle asiakkaalle jaettiin lahjakortit, joilla makeita leivonnaisia on mahdollista saada vuodeksi, joten ei ihme, että kahvilaan oli ensimmäisinä viikkoina pitkät jonot. Yhtäkkiä munkeista oli tullut ylellisyystavara, ja onnellinen lahjakortin omistaja hyödynsi sitä tehdäkseen vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen. Tilanne muistutti hieman toisen maailmansodan aikaa, jolloin savukkeita ja suklaata hallussaan pitänyt sai osakseen naisten jakamattoman huomion. Talven myötä olkipukin hehku hiipuu ja pahimmat mahanpurut väistyvät. Kaikki muuttuu joksikin toiseksi. Paitsi se seikka, ettei poliiseilla edelleenkään ole työehtosopimusta. 

23


Jazzin tahtiin Pohjolassa ja maailmalla 24


Ruotsin eturivin trumpetisteihin lukeutuva Peter Asplund on soittanut uransa aikana useissa eri kokoonpanoissa ja kiertänyt maailmalla esiintymässä sekä pienillä klubeilla että suurissa konserttitaloissa ja festivaaleilla. Omissa nimissään Asplund on julkaissut kahdeksan levyä ja saanut kahdesta levystään (Lochiel’s Warning ja Asplund Meets Bergstein) Ruotsin arvostetuimman jazzpalkinnon Orkester Journalenin Gyllene Skivan – Golden Recordin. Ura jazzmuusikkona oli Asplundille oikeastaan ainoa vaihtoehto. Hänen vanhempansa ovat molemmat musiikinopettajia, ja kotona kuunneltiin paljon jazzia ja klassista musiikkia. – Tutustuin Louis Armstrongin musiikkiin jo vaippaikäisenä, ja jazz oli minulle lapsesta asti selvä valinta. Omien kokoonpanojensa lisäksi Asplund on vuosia soittanut Ruotsin tunnetuimmissa big bandeissä – Tolvan Big Band ja Stockholm Jazz Orchestra. Lisäksi Asplund johtaa yhdessä saxofonisti Magnus Lindgrenin kanssa Tukholman konserttitalon omaa Blue House Jazz Orchestra -big bandiä.

Jan Perneros

Pohjoismaissa eri jazztraditiota Peter Asplund on urallaan ehtinyt kiertää paljon eri Pohjoismaissa sekä omissa nimissään että muiden muusikoiden kanssa. Suomessa hän on esiintynyt useasti esimerkiksi Bo Kaspers Orkesterin kanssa. Hyviä jazzmuusikoita ja klubeja löytyy Asplundin mukaan kaikkialta Pohjolasta. Jazzin traditioissa on kuitenkin maiden välisiä eroja. – Amerikkalaiset vaikutteet tulivat muita Pohjoismaita aiemmin Ruotsiin ja Tanskaan, mikä kuuluu niiden jazzissa edelleen ja eri tavoin kuin esimerkiksi Norjassa, jossa on oma tyypillinen pohjoismainen ja norjalainen traditionsa. Toki ruotsissakin on ollut paljon tyyliltään vahvasti ruotsalaisia jazzmuusikoita, mutta amerikkalaiset vaikutteet ovat kuitenkin selvemmät. Pohjoismaista esikuvaa Asplundin on vaikea nimetä, sillä sankareita on hänen mukaansa kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsa-

laisia suosikkeja ovat esimerkiksi Jan Allan, Rolf Ericson ja Bosse Broberg. Pohjoismaissa on Asplundin mukaan paljon hyviä jazzklubeja. Helsingissä esimerkiksi Koko ja Kööpenhaminassa The Standard ja Montmartre ovat hyvin tunnelmallisia, Tukholmassa taas Fasching. – Esiinnyn mielelläni myös vanhoissa teattereissa, joissa tunnelman voi aistia ennen kuin on edes alkanut soittaa. Nykyaikaisista konserttitaloista on usein tehty minun makuuni liian betonisia ja lasisia. Niissä akustiikka on toki kunnossa, mutta itse soitan mieluummin pienissä tunnelmallisissa klubeissa ja teattereissa. Pohjoismaissa järjestetään vuosittain useita jazzfestivaaleja. Asplundin mukaan aina ei kuitenkaan uskalleta luottaa jazziin ja kyseessä on ennemminkin jazzinkaltainen musiikki. Vaikka joskus parempi nimi festivaalille olisi musiikkifestivaali, ei Asplund kuitenkaan näe ilmiötä uhkana jazzille. – Musiikki puhuttelee tuolloin laajempaa yleisöä kuin puhdas jazz. Kaikki luovat askeleet ovat hyödyllisiä ja hyvä musiikki on hyvää musiikkia.

Jazzin käsite on laajentunut Jazzin uudelleentulemisesta on puhuttu jo 1990-luvulta asti, mutta Peter Asplund ei täysin allekirjoita näkemystä. Hänen mukaansa varsinaista muutosta ei ole tapahtunut. Asplundin oma ura on toki 25 vuodessa muuttunut, mutta suuri kuva on pysynyt jokseenkin ennallaan. – 1990-luvulla jazz kyllä koki pienen nosteen, kun 1980-luvun syntetisaattorien jälkeen haluttiin taas oikeita instrumentteja. Olen onnekas, että satuin juuri siihen saumaan ja minulla oli todella paljon studiotöitä 1990-luvulla. Se oli vähän kuin paluu 1960- ja 1970-luvuille. Vaarana Asplund näkee sen, että jazzin yleisö katoaa ja uutta on vaikea saada. Toisaalta eri musiikkityylien sekoittuminen voi toki houkutella uusia kuulijoita. – Jazzista on tullut aiempaa laajempi

The Studio

iStock.com/Tarchyshnik

Ruotsalainen jazztrumpetisti Peter Asplund kiertää maailmalla esiintymässä ja opettamassa nuorempia jazzmuusikoita.

käsite. Aiemmin musiikkityylien erot olivat selkeämpiä, nykyään tyylit sekoittuvat keskenään, ja uutta musiikkia ei oikein voi laittaa vanhoihin lokeroihin. Tätä kautta se voi saavuttaa nuorempaakin yleisöä, mikä on tietysti hienoa, toteaa Asplund ja muistuttaa, että monet rap- ja pop-artistit tekevät nykyään yhteistyötä jazzmuusikoiden kanssa.

Opettajana keikkailun ohessa Peter Asplundilla on itsellään musiikin korkeakoulututkinto, ja muusikon työn ohessa hän opetti pitkään trumpetinsoittoa Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa. Hän pitää edelleen säännöllisesti klinikoita opiskelijoille sekä Ruotsissa että ulkomailla. – Kun muistaa, mitä vanhemmat muusikot itselle joskus merkitsivät, haluaa antaa jotain takaisin. Asplund näkee, että teoreettisesta koulutuksesta voi olla muusikolle suurta etua, vaikka ilmankin on mahdollista menestyä. – Hyvä opettaja voi antaa niin paljon, että on tyhmää jättää sitä mahdollisuutta käyttämättä. Toisaalta kaikki 1950- ja 1960-lukujen suuruudet Amerikassa olivat itseoppineita. Tällä hetkellä Asplund on levittämässä pohjoismaisen jazzin ilosanomaa Saksassa. Tulevia esiintymisiä voi seurata sivustolla www.peterasplund.com. Teksti: Susanna Puisto

Diskografia/discografi Aspiration (2015) The Christmas Feeling (2013) Asplund Meets Bernstein (2010) As Knights Concur (2008) Lochiels´s Warning (2004) Satch As Such (2000) Melos (1999) Open Mind (1995)

25


I takt till jazz i Norden och världen

Flera traditioner i nordisk jazz Peter Asplund har under sin karriär hunnit turnera mycket i de nordiska länderna både under eget namn och tillsammans med andra musiker. I Finland har han till exempel ofta uppträtt tillsammans med Bo Kaspers Orkester. Bra jazzmusiker och jazzklubbar finns enligt Asplund överallt i Norden. Det finns dock skillnader i jazzens tradition mellan de olika länderna. – Det amerikanska inflytandet kom tidigare till Sverige och Danmark än till de andra nordiska länderna, vilket än idag hörs genom att deras jazz är annorlunda än till exempel i Norge, där de har sin egen typiskt nordiska och norska tradition. Dock har det i Sverige också funnits många jazzmusiker som haft en starkt svensk stil, men det amerikanska inflytandet är klarare. En nordisk förebild är enligt Asplund svår att nämna, eftersom det finns hjältar i

26

Begreppet jazz har blivit bredare

The Studio

Peter Asplund, som hör till Sveriges främsta trumpetister, har under sin karriär spelat i flera olika musikgrupper och rundat världen framträdande både på små klubbar, stora konserthus och festivaler. Med eget namn har Asplund redan utgett åtta skivor och för två av hans skivor (Lochiel´s Warning och Asplund Meets Bergstein) har han fått Sveriges mest erkända jazzpris, Orkester Journalens Gyllene Skivan – Golden Record. En karriär som jazzmusiker var egentligen det enda alternativet för Asplund. Hans båda föräldrar är musiklärare och hemma lyssnades det mycket på jazz och klassisk musik. – Jag bekantade mig med Louis Armstrongs musik redan i blöjåldern och jazz var ett klart val för mig redan som barn. I tillägg till hans egna grupper har Asplund redan i årtal spelat med i Sveriges största big bands, Tolvan Big Band samt Stockholm Jazz Orchestra. Dessutom leder Asplund tillsammans med saxofonisten Magnus Lindgren Stockholms konserthus ett eget big band vid namnet Blue House Jazz Orchestra.

alla nordiska länder. Några av hans svenska favoriter är dock Jan Allan, Rolf Ericson och Bosse Broberg. I Norden finns det enligt Asplund också många bra jazzklubbar. Till exempel Koko i Helsingfors samt The Standard och Montmartre i Köpenhamn är väldigt stämningsfulla, i Stockholm finns igen till exempel Fasching. – Jag uppträder gärna också till exempel i gamla teatrar där man kan känna stämningen förrän man ens börjat spela. Moderna konserthus har i min smak gjorts alltför betong-betonade och glasiga. De har dock akustiken i skick, men jag spelar hellre i små stämningsfulla klubbar och teatrar. I Norden ordnas årligen flera jazzfestivaler. Enligt Asplund vågar man inte ändå alltid lita på jazz och det handlar mer om jazzliknande musik. Fast ”musikfestival” ibland skulle vara ett bättre namn för festivalerna, ser Asplund ändå inte detta som ett hot mot jazz. – Musiken når då en större publik än ren jazz. Alla kreativa steg är gynnsamma och bra musik är bra musik.

Det har talats om jazzens nya kommande sedan 1990-talet, men Asplund delar inte den vyn. Enligt honom har det egentliga skiftet inte ännu skett. Asplunds egen karriär har dock ändrat under 25 år, men den stora bilden har stått kvar. – På 1990-talet kände jazzen ett litet upplyft då det efter 1980-talets syntetisatorer krävdes riktiga instrument. Jag är lyckosam att jag råkade hamna just i det lyftet och jag hade massvis med studiojobb på 1990talet. Det var lite som återkomsten till 1960och 1970-talen. Som en fara ser Asplund att jazzpubliken försvinner och det är svårt att fånga in ny publik. Å andra sidan kan olika musikstilers blandande locka nya lyssnare. – Jazz har blivit ett allt bredare begrepp. Förut var musikstilernas skillnader klarare, medan stilerna nuförtiden blandas ihop och den nya musiken inte går att klassificeras enligt de gamla stilramarna. Genom detta kan jazz nå den yngre publiken, vilket förstås är fint, konstaterar Asplund, och påminner att många rap- och pop-artister samarbetar med jazzmusiker nuförtiden.

Lärare till unga musiker Peter Asplund har själv högskoleutbildning inom musik och vid sidan om att spela musik lärde han länge trumpetspelning i Stockholms kungliga musikhögskola. Han håller fortfarande regelbundet kliniker för studeranden både i Sverige och utomlands. – Då man minns hur mycket äldre musiker en gång betydde för en själv, vill man ge något tillbaka. Asplund anser att teoretisk skolning kan ge en musiker stor nytta, fast man också kan klara sig helt utan. – En bra lärare kan ge så mycket, att det är dumt att lämna möjligheten oanvänd. Å andra sidan var alla 1950- och 1960-talets storheter i Amerika självlärda. www.peterasplund.com Text: Susanna Puisto Översättning: Linus Hielm-Dahlberg

iStock.com/Tarchyshnik

Den svenska jazztrumpetisten Peter Asplund åker världen runt för att uppträda och lära yngre jazzmusiker.


Julens läsupplevelser för både kropp och knopp!

1890

2790 Tomas Sjödin

18

Monica Vikström-Jokela & Johanna Sjöström

22

90

90 Malin Klingenberg

Bärtil och Hoppa på-festen

Alberta Ensten och Uppfinnarkungen

I den nyaste bilderboken i serien om fåret Bärtil får vi följa med när Bärtil överraskar Isa Gris med en glad Hoppa på-fest på ängen. Alla sätt är bra och alla sätt är rätt!

Alberta Ensten och hennes kompis Tor dras in i ett halsbrytande äventyr då Albertas mamma, uppfinnaren Pia Ensten, utmanas av den skurkaktiga Abraham Trynevald.

Boken anknyter till Hoppa på-kampanjen som initierats av Folkhälsan och BUU-klubben för att inspirera barn till rörelseglädje. Inbunden

Boken nominerades till Nordiska rådets barnoch ungdomslitteraturpris 2015. Illustrationer och layout av Ida-Maria Wikström. Inbunden

Det är mycket man inte måste

– 77 krönikor ”Önskningarna är goda men när de kommer i flock är det klokt att vara lite sträng. Där några önskningar får möta ett vänligt nej strömmar inte sällan en oväntad glädje in. Det är mycket man inte måste, eller ens behöver …” Tomas Sjödins krönikor förmedlar ett befriande budskap om vad som egentligen räknas i våra liv och vad som hellre kan sorteras bort. Inbunden

www.fontanamedia.fi • tfn (09) 612 615 30 • info@fontanamedia.fi • Sandvikskajen 13, 00180 Helsingfors


Kulturhuset i Oslo erbjuder något åt alla Kulturhuset som öppnades 2013 har blivit en stor succé och det arrangeras flera evenemang per dag. Dock är det ocksä möjligt att bara komma in för en öl.

Meningen med Kulturhuset som ligger vid Youngstorget i Oslo var inte att satsa så mycket på det yttre utan på det inre. Huset byggdes på 1880-talet och den nuvarande fasaden är från 1971. – Vi ville inte sätta så mycket pengar på att rusta upp lokaliteterna i det gamla huset. Det vi ville var att skapa ett mötesutrymme där osloborna, såväl unga som gamla, kan träffas och trivas, berättar Maria Wood Moe som är husets ”driftsleder” och en av delägarna. – Det tycker jag att vi har lyckats med, fortsätter hon. Bakom Kulturhuset står sju olika ägare som alla på olika sätt är engagerade i husets aktiviteter. Kulturhuset har blivit en stor succé inom två år.

Verksamhet över politiska gränser På Kulturhuset webbsida berättas det att ”Kulturhuset är stolt över att kunna föra Youngstorget tillbaka till det som torget en gång var. En mötesplats och en bas för utbyte av åsikter och uttryck.” Youngstorget i Oslo är nämligen den norska arbetarrörelsens traditionella samlingsplats. Ungefär som Hagnäs torg i Helsingfors. Runt Youngstorget finns det socialdemokratiska Arbeiderpartiets partihögkvarter, den norska fackliga Landsorganisationens samt flera fackförbunds kontor. Här samlas man också på första maj och här finns statyer som påminner om de norska arbetarnas kamp för ett bättre samhälle. Speciellt sommartid går kommersen het på torget samtidigt som utekaféerna och matställena lockar mycket folk. – Youngstorget är ett slags Labour Square. Men vår verksamhet är närmast tvärpolitisk. När vi till exempel arrangerade en valvaka i samband med det brittiska valet Kulturhuset finns en gammal 1800-talsbyggnad med en modern fasad vid Youngstorget i centrum av Oslo.

28


Maria Wood Moe och Runar Eggesvik är två verkliga eldsjälar inom Kulturhuset i Oslo.

ifjol kom hit folk både från höger och vänster. Fast mitt intryck är att människorna från fackförbunden runt omkring torget nu tycks ha hittat hit, säger Maria Wood Moe.

Kultur från a till ö I november 2012 övertog man det gamla postkontorets lokaliteter som funnits vid Youngstorget. Men först den 5 juni 2013 kunde man öppna dörrarna. Sedan dess har man hunnit komma upp till närmare 2 000 evenemang av olika slag. – Det innebär i genomsnitt nästan tre evenemang varje dag, konstaterar Maria Wood Moe. Tanken bakom Kulturhuset var att samla både konstnärer, kulturarbetare och allmänt nyfikna personer. Man ville ha allt från traditionella till experimentella kulturformer. Här samlas folk både på dagstid och på kvällarna i samband med konferenser, konserter, föredrag, dans och utställningar. Naturligtvis kan man även mötas enbart som vänner över en öl. Under nätterna mellan fredag och lördag räknar man med att ha upp till 460 besökare i medeltal. – Det är viktigt att påminna om att folk också kan komma hit för att arbeta. Därför har vi gratis trådlöst internetuppkoppling. Vill man så kan man sticka sig in bara på en kopp kaffe. Ensam eller med bekanta. Man får fast sitta här hela dagen om man så önskar. Till och med med om man bara dricker en enda kopp av vårt kaffe som dessutom är erkänt gott. En del av våra gäster kommer faktiskt dagligen hit, säger Wood Moe.

Program nästan dygnet runt Kulturhuset omfattar två våningar. I bottenvåningen finns det såkallade Stora rummet, Boxen där man till exempel kan hålla möten och seminarier, Huvudbaren där man kan prova på cirka hundra olika vinsorter och hundra olika typer av öl, pingpongrummet, samt spelbaren med fyra ”shufflebo-

ard”. I andra våningen ligger administrationen, många kontorslandskap och flera uthyrningsrum i olika storlekar. Runar Eggesvik som på deltid sköter Kulturhusets bokningar menar att man i Oslo länge saknat en samlingsplats för kulturen. – Faktum är att alla stora städer har ett kulturhus. Men sådana kulturhus tenderar ofta att bli skrytbyggen. Vårt kulturhus är mera ett hus för marginell kultur där man kan samlas och umgås under mer avslappnade former. Minns också att Oslo är en av de snabbast växande huvudstäderna i Europa, framhåller Eggesvik. Eggesvik understryker att Kulturhuset erbjuder ett brett spektrum av olika alternativ. – Här finns allt från högkultur över särkultur till lågkultur. De flesta av våra aktiviteter är dessutom gratis. Vi är också måna om att vara trendiga. Kulturhuset kan nämligen erbjuda någonting varje tid av dygnet. Man kan börja i Huvudbaren mitt på dagen och sluta i nattklubben på småtimmarna. Därför är det kanske inte så märkligt att vi säljer mest öl av alla utskänkningsställen i hela Oslo, säger Eggesvik. Huset är öppet varje dag till småtimmarna. Eggesvik poängterar att Kulturhuset startade som en idé. Inte som ett konkret hus. – Vi är ett socialt ställe där man samlas

för att umgås och där man kan få nya vänner, sammanfattar han.

Inga vip-listor En av Kulturhusets stamgäster är Roar Moe. Han bor i Oslo men jobbar för ett företag inom hotellbranschen i Ghana i Afrika. – Kulturhuset är en trevlig plats. Jag måste säga att jag stortrivs. Här kan jag jobba med min dator. Vill man så är det bara att umgås med andra besökare. Dessutom kan man naturligtvis prova sig igenom alla barens hundra vinsorter, säger Moe. Som det sägs i presentationen av Kulturhuset om ställets eventuella gästlista: ”Vi får ofta förfrågningar från gäster som önskar stå på listan, men hos oss har vi inte en gästlista. Det gäller att komma innan kön börjar”.  Text och bilder: Henrik Helenius www.kulturhusetioslo.no

29


Oslon Kulturhuset tarjoaa jokaiselle jotakin Vuonna 2013 avattu Kulturhuset on ollut suuri menestys, ja tapahtumia järjestetään useita päivässä. Talolle voi kuitenkin tulla myös vain oluelle.

Oslon keskustassa Yougstorgetin reunalla sijaitsevan Kulturhusetin remontissa haluttiin panostaa enemmän sisältöön kuin talon ulkonäköön. 1880-luvulla rakennetun talon nykyinen julkisivu on vuodelta 1971. – Emme halunneet laittaa niinkään rahaa vanhojen tilojen kunnostamiseen vaan halusimme luoda ympäristön, jossa kaikenikäiset oslolaiset voivat tavata ja viihtyä, kertoo Maria Wood Moe, talon ”toimin-

30

nanjohtaja” ja yksi osaomistajista. – Siinä olemme mielestäni onnistuneet. Kulturhusetin omistaa seitsemän eri tahoa, jotka ovat kaikki mukana talon toiminnoissa. Kahden vuoden aikana talosta on tullut menestys.

Toimintaa yli poliittisten rajojen Kulturhusetin verkkosivuilla kerrotaan, miten ”Kulturhuset on ylpeä voidessaan tehdä

Youngstorgetista sen, mitä se aikoinaan oli: kohtaamispaikka ja paikka mielipiteiden ja ilmaisun vaihtoon”. Youngstorget on nimittäin Norjan työväenliikkeen perinteinen kokoontumispaikka – vähän kuin Hakaniemen tori Helsingissä. Youngstorgetin ympärillä on sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen puoluetoimisto sekä ammattiliittojen kattojärjestön ja monien ammattiliittojen toimis-


Roar Moe on Kulturhusetin todellinen ”kantis”.

tot. Torilla kokoonnutaan myös vappuna, ja patsaat muistuttavat norjalaisten työläisten kamppailusta paremman yhteiskunnan puolesta. Etenkin kesäisin kauppa käy torilla tiheään, ja ulkokahvilat ja ruokapaikat houkuttelevat väkeä. – Yougstorget on eräänlainen Labour Square, mutta toimintamme on lähinnä poikkipoliittista. Kun viime vuonna järjestimme vaalivalvojaiset Britannian vaalien yhteydessä, tänne tuli ihmisiä oikealta ja vasemmalta. Myös torin ympärillä olevien ammattiliittojen ihmiset ovat löytäneet tänne, Maria Wood Moe kertoo.

Kulttuuria laidasta laitaan Kulturhuset sai haltuunsa vanhan postikonttorin tilat marraskuussa 2012, mutta ovensa se avasi vasta kesäkuussa 2013. Sittemmin talolla on ehditty järjestää lähes 2 000 erilaista tapahtumaa. – Se tarkoittaa keskimäärin melkein kolmea tapahtumaa päivässä, Maria Wood Moe toteaa. Kulturhusetin ajatuksena on koota yhteen taiteilijoita, kulttuurityöläisiä ja uteliaita ihmisiä. Taloon haluttiin kaikkea perinteisestä kulttuurista kokeilevimpiin muotoihin, ja siellä kokoontuukin ihmisiä sekä päivällä että illalla konferenssien, konserttien, esitelmien, tanssin ja näyttelyiden merkeissä. Toki siellä voi myös tavata ystäviä tai käydä vain oluella. Kävijöitä on perjantain ja lauantain välisinä öinä keskimäärin 460. – On tärkeää muistuttaa ihmisiä siitä, että tänne voi tulla myös tekemään töitä. Sitä varten meillä on ilmainen langaton verkkoyhteys. Halutessaan voi toki tulla vaikka vain kahvikupposelle, yksin tai kavereiden kanssa. Täällä voi istua koko päivän, jos niin haluaa, vaikka joisi vain yhden kupillisen kahviamme, joka muuten on todistetusti hyvää. Osa vieraistamme tulee tänne päivittäin, Wood Moe kertoo.

Ohjelmaa kaikkina vuorokaudenaikoina Kulturhuset on kaksikerroksinen. Pohjakerroksessa on niin kutsuttu Stora rummet eli Boxen, jossa voi järjestää esimerkiksi kokouksia ja seminaareja, Huvudbaren, josta löytyy noin sata eri viini- ja olutlaatua, pingishuone sekä pelibaari, jossa voi pelata pöy-

täcurlingia. Toisessa kerroksessa on hallinto, paljon toimistotilaa ja useita erikokoisia vuokratiloja. Kulturhusetin varauksia osa-aikaisesti hoitavan Runar Eggesvikin mukaan Oslosta on pitkään puuttunut kulttuurin kokoontumispaikka. – Totuus on, että jokaisessa suuressa kaupungissa on kulttuuritalo, mutta ne ovat usein hienostelevia. Meidän talomme on suunnattu enemmän marginaalikulttuureille, ja talo on paikka, jossa voi viettää aikaa rennommissa merkeissä. Oslo on myös yksi Euroopan nopeiten kasvavia pääkaupunkeja, muistuttaa Eggesvik. Eggesvik painottaa, että Kulturhuset tarjoaa laajan skaalan eri vaihtoehtoja. – Täällä on kaikkea korkeakulttuurista erikois- ja alakulttuureihin. Suurin osa tapahtumistamme on sitä paitsi ilmaisia. Olemme myös tarkkoja siitä, että olemme ajan hermolla. Kulturhuset tarjoaakin jotain jokaisena vuorokaudenaikana. Päivän voi aloittaa Huvudbarenista keskellä päivää ja lopettaa yökerhoon. Siksi ei ehkä ole ihme, että kaikista Oslon paikoista myymme eniten olutta, Eggesvik kertoo. Talo on avoinna viikon jokaisena päivänä pikkutunneille saakka. Eggesvik muistuttaa, että Kulturhuset alkoi ideasta, ei konkreettisesta talosta. – Olemme sosiaalinen paikka, jossa ihmiset kokoontuvat ja jossa voi saada uusia ystäviä, hän kiteyttää.

Ei vip-listoja Yksi Kulturhusetin kanta-asiakkaista on Roar Moe. Hän asuu Oslossa, mutta työskentelee hotellialan yritykselle Ghanassa. – Kulturhuset on mukava paikka. Viihdyn täällä ja voin tehdä töitäni. Halutessaan voi myös rupatella muiden vieraiden kanssa. Lisäksi voi kokeilla jokaista baarin sadasta viinilaadusta, Moe toteaa. Talon verkkosivuilla kerrotaan, että Kulturhusetissa ei ole käytössä vip-listaa: ”Meiltä kysytään usein mahdollisuutta saada nimensä listaan, mutta sellaista ei ole. Täytyy vain tulla ennen jonoa.”  Teksti ja kuvat: Henrik Helenius Käännös: Susanna Puisto www.kulturhusetioslo.no

31


jäsen esittelyssä  medlem presenteras Hele Norden som arbejdsplads Kim Sandvad West arbejder som universitetslærer i nordiske sprog og er formand i Pohjola-Norden i Vasa. For ham er Norden et område med uendeligt mange muligheder.

Vad var det som fick dig att bli medlem i Pohjola-Norden? Da jeg blev ansat som universitetslærer i nordiske sprog ved Vasa universitet, fortalte mine kolleger om Pohjola-Norden, og jeg syntes, det lød som en interessant forening. Allerede på første møde blev jeg valgt ind i bestyrelsen som sekretær, og året efter blev jeg valgt som formand. Jeg er netop blevet valgt som formand for tredje gang, så nu glæder jeg mig til at tage hul på et nyt arbejdsår, som blandt andet kommer til at byde på en medlemsrejse til Bornholm i Danmark og en nordisk eventyruge i samarbejde med Vasa stadsbibliotek.

Vad betyder Norden för dig? Jeg er så heldig, at jeg har hele Norden som min arbejdsplads. På en helt almindelig arbejdsdag arbejder jeg med alle Nordens sprog og er i kontakt med folk fra alle nordiske lande. Det fascinerer mig altid, at så mange millioner mennesker uden problemer kan samarbejde på tværs af sprog- og landegrænser. Jeg er efterhånden så integreret i Norden, at jeg sjældent tænker over, hvilket sprog andre mennesker taler, og jeg glemmer ofte, at jeg selv taler et andet sprog og har en anden nationalitet end de andre vasaboer. Norden er for mig et område med uendeligt mange muligheder, og jeg er glad for, at jeg gennem mit arbejde kan være med til at hjælpe andre med at finde vej ud i Norden.

Vilken slags verksamhet har ni i er förening? Vi arbejder for at være en aktiv, levende og synlig forening i lokalområdet, hvor der skal være plads til alle uanset alder, modersmål og interesser. Derfor arrangerer vi program sammen med blandt andre vores naboforening i Korsholm og enheden for nordiske sprog ved Vasa universitet, så vi med forenede kræfter kan nå ud til et bredere publikum. Sammen med Korsholm mødes vi for eksempel en gang om måneden til After Work Shop, hvor vi som foreninger diskuterer, hvordan vi kan styrke Norden i vores lokalområder. Sammen med Vasa universi-

32

tet arrangerer vi hvert år Nordiska veckan i forbindelse med Nordens dag, hvor vi har nordiske forelæsninger, workshops, sangaftener, filmvisninger og meget andet fra morgen til aften i en hel uge for at fejre og gøre opmærksom på Norden.

Vad är den oförglömligaste händelsen under din tid på Pohjola-Norden? I foråret arrangerede vi en dansk smørrebrødsaften for vores nye, unge medlemmer. Der var en varm og hyggelig stemning hele aftenen, og de unge var meget entusiastiske omkring madlavningen og udsmykningen af smørrebrødene. Selv om vi havde tre forskellige modersmål, var der ingen problemer med kommunikationen; folk hjalp hinanden med de danske opskrifter, og jeg gik rundt og instruerede, så godt jeg kunne, på

dansk, svensk og finsk. Det var en utroligt vellykket aften, som jeg håber, vi kan gentage engang i fremtiden.

Vad är ditt favoritställe i Norden eller vart skulle du vilja resa? Mit yndlingssted i Norden er uden tvivl Færøerne. Jeg rejser derop så ofte som muligt og sørger altid for at besøge de tre fine bygder Tjørnuvík, Saksun og Elduvík. På Færøerne kan jeg glemme hverdagens travlhed og bare nyde den friske luft, den smukke natur og færingernes lune humør.  P-N Bild: Maria Kvist


Surffaa Euroopassa, koska sä voit. Mobiilidata Jätä se vihreäksi 2,99 €/vrk Lisätiedot sonera.fi/matkalla

33


”Pohjola-Nordenin pitää tehdä konkreettisia ehdotuksia” Pohjola-Nordenin puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen haluaa liiton korostavan pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä konkreettisin toimin. Kansanedustaja Anne-Mari Virolainen (kok) valittiin Pohjola-Nordenin puheenjohtajaksi keväällä 2015. Hänen kautensa on kaksivuotinen. – Pohjoismaisuus tarkoittaa minulle yhteistä arvopohjaa: tasa-arvoa, uskoa demokratiaan, heikommista huolehtimista ja vastuuta ympäristöstä. Virolaisen mielestä yhteiseen arvopohjaan kuuluu myös kiinteästi yhteinen kulttuuriperinne ja kieli. – Pidän ruotsin kielen osaamista erittäin tärkeänä. Se vahvistaa omalta osaltaan yhteyttämme muihin Pohjoismaihin, hän lisää. Virolaisen mielestä yhteiskunnan eri alueilla tehdään hyvää pohjoismaista yhteistyötä, mutta sitä voisi hyödyntää nykyistä enemmän. – Pohjoismaat voisivat vahvemmin edistää yhteistä agendaa EU:ssa ja muutenkin kansainvälisillä areenoilla. Kaikki hyötyisivät yhteisen näkyvyyden ja painoarvon kasvamisesta. Virolainen on pannut merkille, ettei työhön tai opiskelemaan lähteminen toiseen Pohjoismaahan ole edelleenkään niin yksinkertaista kuin se voisi olla. Myös talouskasvu saisi vauhtia, jos rajaesteitä saataisiin poistettua. Virolainen kertookin kannattavansa lämpimästi lokakuussa Pohjoismaiden neuvoston istunnossa tehtyä avausta pohjoismaisesta kansalaisuudesta.

Suomi kaksi vuotta avainasemassa

Anne-Mari Virolainen Pohjola-Nordenin liittokokouksessa Kuopiossa keväällä 2015.

34

Anne-Mari Virolainen toteaa, että Suomella on avainrooli pohjoismaisessa yhteistyössä seuraavien kahden vuoden ajan, ja että tätä mahdollisuutta tulee hyödyntää. Hän viittaa Suomen rooliin Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2016 ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana vuonna 2017. Suhteessa valtiovaltaan Virolainen pitää tärkeänä, että Pohjola-Norden vanhana ja arvostettuna järjestönä korostaa jatkossakin pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä konkreettisin toimin ja huolehtii siitä, että yhteistyö on vahvasti valtiojohdon agendalla.


– Liitolla on ainutlaatuista asiantuntemusta ja se on siten luonteva valtiovallan yhteistyökumppani. Virolainen lisää, että tämä merkitsee sitä, että liiton tulee esittää konkreettisia ehdotuksia, on kysymys sitten opiskelijavaihdosta tai työllistymisen esteiden purkamisesta. Pohjola-Norden on Virolaisen mielestä ennen kaikkea kansalaisjärjestö, ja sen tärkeä tehtävä on tehdä pohjoismaista yhteistyötä ja mahdollisuuksia tutuiksi kaikille suomalaisille. – Aktiivinen jäsenistömme on tärkein voimavaramme.

Puheille Pohjoismaiden liittovaltiosta Virolainen ei lämpene. Sen sijaan hän kannattaa maiden välisen yhteistyön tiivistämistä vielä nykyisestään niin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuin taloudellisestikin. – Puolustusyhteistyön tiivistäminen on oiva esimerkki, hän korostaa.

Pohjoismaat ovat jo brändi Anne-Mari Virolainen pitää Pohjoismaat -käsitettä jo sinänsä brändinä, onhan hyvinvointimallimme tunnettu ja maamme turvallisia ja tasa-arvoisia. Maailmalla Virolainen haluaa tuoda esille pohjoismaisia menestystarinoita: sukupuolten tasa-arvo, jo-

kaisen ihmisen menestysmahdollisuudet lähtökohtiin katsomatta ja yhteiskunnan turvaverkko, joka kannattelee silloin, kun ihmisellä menee syystä tai toisesta huonommin. – Etumme on myös maine rauhaa rakentavina valtioina, jotka toimivat maailmanpolitiikassa vastuullisesti ja sovittelevasti, sanoo Virolainen. Tällä hän viittaa Nobeliin ja Martti Ahtisaareen, jotka ovat hienoja esimerkkejä kansainvälisen imagomme kannalta.  Teksti: Larserik Häggman Kuva: Susanna Puisto

”Pohjola-Norden måste göra konkreta förslag” Pohjola-Nordens ordförande Anne-Mari Virolainen vill att förbundet betonar betydelsen av det nordiska samarbetet genom konkreta åtgärder. Riksdagledamot Anne-Mari Virolainen (Saml) valdes till Pohjola-Nordens ordförande våren 2015. Hennes mandat är tvåårigt. – Nordismen betyder för mig en gemensam värdebas: jämlikhet, tro på demokratin, omhändertagande av de svagaste och ansvar för miljön. Hon anser att det gemensamma kulturarvet och språket utgör en fast del av nordismen. – Jag anser att det är mycket viktigt att kunna svenska. Den kunskapen stärker också för sin del våra band till de övriga nordiska länderna, tillägger hon. Enligt Virolainen försiggår ett bra samarbete på olika samhällsområden men att det kunde utnyttjas ännu mer. – De nordiska länderna kunde med större kraft främja en gemensam agenda i EU och även annars på internationella arenor. Alla skulle gagnas av att synligheten och betydelsen växte. Virolainen har lagt märke till att det fortfarande inte är så lätt som det kunde vara att få jobb eller studera i ett annat nordiskt land. Också den ekonomiska tillväxten skulle ta fart om man kunde få bort gränshinder. Virolainen berättar att hon stöder varmt det förslag om nordiskt medborgarskap som lanserades vid Nordiska rådets session i oktober.

Finland i nyckelroll följande två år Anne-Mari Virolainen anser att Finland har en nyckelroll i det nordiska samarbetet under de två kommande åren och borde dra nytta av detta. Hon hänvisar till Finlands roll som ordförande för Nordiska ministerrådet år 2016 och för Nordiska rådet år 2017. Ifråga om relationerna till statsmakten anser Virolainen det viktigt att PohjolaNorden som en gammal och aktad organisation även i fortsättningen betonar betydelsen av det nordiska samarbetet genom konkreta åtgärder och ser till att samarbetet står starkt på statsledningens agenda. – Förbundet står för en unik sakkunskap och är därmed en naturlig samarbetspartner för statsmakten. Hon tillägger att detta även innebär att förbundet bör lägga fram konkreta förslag, det må sedan gälla studerandeutbyte eller nedbrytande av gränshinder för sysselsättning. Pohjola-Norden är enligt Virolainen framförallt en medborgarorganisation med den viktiga uppgiften att göra det nordiska samarbetet och dess möjligheter kända för alla finländare. – Vår aktiva medlemskår är vår viktigaste resurs, konstaterar hon. Virolainen tänder inte på en nordisk

förbundsstat. Däremot stöder hon ett än mer fördjupat samarbete mellan länderna såväl inom utrikes- och säkerhetspolitiken som inom den ekonomiska sektorn. – Fördjupningen av försvarssamarbetet är ett utmärkt exempel, understryker hon.

Norden är redan ett brand Anne-Mari Virolainen anser att Norden redan i sig är ett brand. Vår välfärdsmodell är känd och länderna trygga och jämlika, konstaterar hon och vill föra ut i världen nordiska framgångshistorier: jämställdheten mellan kvinnor och män, varje människas framgångsmöjligheter oberoende av utgångspunkt, samhällets skyddsnät som bär upp då det av någon orsak går sämre för människor. – Det gynnar oss också att vi har rykte om oss som fredsbyggande stater som i världspolitiken verkar ansvarsfullt och medlande säger Virolainen och pekar på Nobel och Martti Ahtisaari som fina exempel med tanke på vår internationella image.  Text: Larserik Häggman Bild: Susanna Puisto

35


UNR – Betraktelser från en nordisk vecka Också Ungdomens Nordiska råd höll sin session i Reykjavik i oktober. Det händer något speciellt med en nordisk huvudstad vecka 44 varje år. Kanske lite fler CD-märkta diplomatbilar än vanligt i trafiken, kanske lite mer nordiska språk än vanligt på tv:n en helt vanlig tisdagskväll och framförallt lite andra ansikten i parlamentsbyggnaden än vanligt. Varje år vecka 44 ordnas nämligen Nordiska rådets session, och helgen innan session kickar igång ordnas traditionsenligt Ungdomens Nordiska råd (oftast endast omnämnt som UNR). Jag hade den fina möjligheten att via Pohjola-Nordens Ungdomsförbund delta som observatör i både UNR och Nordiska rådets 67:de session som i år ordnades i Reykjavik på Island.

Internationell politik i fokus i år Medan Nordiska rådets session fungerar som en mötesplats för nordiska riksdagsledamöter och vissa ministrar samt nordiska rådets högsta beslutande organ, är UNR en mötesplats för ungdomar som representerar de politiska ungdomsförbunden i de nordiska länderna (och kanske är framtida nordiska riksdagsledamöter). UNR behandlar på sin session resolutioner som medlemsorganisationerna skickat in. De godkända resolutionerna sammanställs tillsammans med en slags årsberättelse för UNR:s presidium till ett slutdokument som alla deltagare på Nordiska rådets session får ta del av. I år handlade flera av resolutionerna som UNR behandlade om internationell politik och Nordens roll i en förändrad, globaliserad värld. Men det var inte världspolitiken som väckte ungdomspolitikernas inre retoriker utan frågan om att stöda färöingarnas valfångst, vilket enade de flesta av talarna oavsett politisk ideologi.

UNR-representanterna från Norden föreningarnas ungdomsförbud.

Arwidson från Sverige fortsätter som FNUF Nordens representant i UNR presidiet. Pohjola-Nordens Ungdomsförbund skickade i år in tre stycken resolutioner till UNR. De behandlade mer tvärsektoriellt ungdomssamarbete, en koordinerad flyktingstrategi för Norden och stödvillkoren för NORDBUK-stödprogrammet och jag kan stolt meddela att alla våra resolutionerna godkändes av UNR.

Urban känsla av Reykjavik Personligen ser jag det som PNU:s och våra systerorganisationernas roll att dels lyfta fram gräns-hinder för unga i Norden ur ungas eget perspektiv, men också att lobba för ett gott klimat för nordiska ungdomsorganisationer och kasta fram visioner och nya idéer för hur nordiskt samarbete kunde eller borde se ut. Dessa stora och nya visioner kunde komma väl till pass på Nordiska rådets session som efterföljer UNR-helgen. Jag fick följa med hela sessionen inklusive Nordiska rådets pampiga prisgala, vilket dels var otroligt spännande och trevligt då jag är lite av

Tre resolutioner från Ungdomsförbundet Men vad är då Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds roll i detta? Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (PNU) fungerar som observatör i UNR, vilket betyder att vi har närvarorätt på UNR-sessionen och möjlighet att skicka in resolutioner till sessionen. Indirekt är vi också representerade i UNR:s presidium, då vår paraplyorganisation FNUF Norden har en plats som observatör. Thorgny

36

Det röstades flitigt på UNR:s session.

en nörd då det är fråga om politik, specifikt frågor med en nordisk dimension, men sessionen var samtidigt också lite av en besvikelse. Förutom Mittengruppens djärva förslag om nordiskt dubbelmedborgarskap saknade jag inlägg om hur det nordiska samarbetet kunde förstärkas ytterligare på sätt som också påverkar den enskilda människan. Det var dock inte bara min första gång på UNR och nordiska rådets session, men också min första resa till Island. Jag blev positivt överraskad av Reykjaviks urbana känsla, trots att den vackra naturen samtidigt kändes väldigt nära i staden. Efter att ha lyssnat på hetsiga debatter och träffat intressanta nordister i en veckas tid passade det därför utmärkt att avsluta resan med en roadtrip till Þingvellir nationalpark och “Secret lagoon”, som är en inte-så-hemlig varm källa.  Text: Karolina Lång viceordförande PNU Bilder: Iris Dager


ajankohtaista Nuorisoliitossa  aktuellt på Ungdomsförbundet Vuosijuhlilla blandinaviskaa, laulua ja tanssia

Christoffer Strandberg muuntui juhlassa Arja Saijonmaaksi.

Lähes sata vierasta juhlisti Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton 50-vuotista historiaa Turun linnassa lokakuussa. Onnitteluja ja lahjoja Nuorisoliitolle (PNN) toivat useat sisar- ja jäsenjärjestöt ympäri Suomea ja Pohjolaa. Tervehdysten ja maljojen jälkeen siirryttiin Kuningattarensaliin, jossa lautasille oli katettuna graavilohi-carpacciosalaattia, gingraavattua siikajokirapu-skagenleipää sekä punajuurta siirapilla. Juhlien laulunjohtajina toimivat Silja Borgarsdóttir Sandelin sekä Henrik Nyholm. Pääruoaksi oli tarjolla ylikypsää rypsiporsaan savukylkeä linnan omasta savustamosta, savuolut-glacea ja leipurin perunaa. Ennen pääruokaa puheen piti Peter Backa, maaseudunkehittäjä ja PNN:n puheenjohtaja vuosilta 1978–1979. Ruoan jälkeen puhujavuorossa oli oppikirjakirjailija ja ruotsinopettaja Ingrid Rönnow, joka taas toimi PNN:n puheenjohtajana vuosina 1993–1994. Puhujankorokkeella piipahti vähän väliä joku jättämässä tervehdyksensä, vaikkapa blandinaviskaksi.

Juhlatunnelmaa nostattivat luonnollisesti myös snapsilaulut.

Huumoria ja tanssia pilkkuun asti Kun juhlijat olivat saaneet eteensä omenasiideripiirasta ja kahvia, saliin asteli reippaasti vilkuttaen vaalea, pitkä ja äänekäs mies. – Ajatella! Suomalaisia ja ruotsalaisia samassa tilassa! Se on se snapsi. Christoffer Strandberg veti stand up -show’n sujuvasti suomea, ruotsia ja englantiakin sekoittaen. Strandberg myös vaihtoi asusteita ja esitti lennokkaan version Arja Saijonmaan Högt över havet -kappaleesta. Samalla, kun Sandberg hoilasi Vem är du, vem är jag, harppoi

hän pitkin suurta salia ja heitti omia vitsejä väliin. Nauru yltyi suuressa ruokasalissa. Kun jälkiruokakin oli nautittu, lattia vapautui tanssijoille. Lavalle nousi bändi, ja tanssi jatkui aina siihen asti, kun siirryttiin jatkoille Turun keskustaan. Pitkää ikää PNN! Lisää kuvia juhlista löytyy PNN:n Facebook-sivulta.  Teksti: Anni Savolainen Kuvat: Svante Gullichsen

37


här är  täällä

OSLO Helene Skjeggestad Journalist i Aftenposten Aftenposten lehden toimittaja

Oslo skal bli bilfritt

Oslosta autoton kaupunki

Er det mulig å bare forby privatbiler i bykjernen av en hovedstad? Ja, mener det nye byrådet i Oslo. Denne høsten har det vært lokalvalg i Norge. To trender skiller seg ut: Sosialdemokratiske Arbeiderpartiet stormet frem på bekostning av regjeringspartiene Høyre og Frp. I tillegg har det flere steder vært et historisk godt valg for klimapartiet Miljøpartiet De Grønne. Før valget var det særlig knyttet spenning til valget i Oslo. Alle målinger viste dødt løp mellom de to blokkene, men på valgdagen var det Arbeiderpartiet som kom seirende ut av det symboltunge hovedstadsvalget. Arbeiderpartiet valgte å gå i forhandlinger, og stifte byråd, sammen med lillesøster Sosialistisk Venstreparti og nykommeren Miljøpartiet de Grønne. Resultatet er blant annet en historisk satsing på klima i hovedstaden. Ambisjonene er rekordhøye. Klimautslippene skal for eksempel halveres innen 2020. Det forslaget som likevel skapte størst blest, var ambisjonen om å gjøre indre Oslo sentrum bilfritt innen 2019. Her bor det kun 1063 personer, men mellom 15 000 og 18 000 kjøretøy passerer området hver dag. Tiltaket skapte overskrifter over hele verden, og for det meste ble det omtalt i positive ordelag. Men kritikken mot forslaget har også vært massiv her hjemme. Det hevdes at det ikke kommer til å ha noen reell klimaeffekt. Andre mener at det ødelegger for dem som bor i sentrum. Handelsnæringen frykter at et forbud mot privatbiler vil føre til en butikkdød i området. Så langt har kritikken prellet av byrådet. De er fast bestemt på at selv om kanskje ikke luften blir bedre i sentrum, er det likevel et svært viktig tiltak som vil føre til et hyggeligere byrom. Det er det vanskelig å være uenig i. Erfaringer fra andre byer som København, Nürnberg, München, Freiburg og Firenze viser at det er mulig å forby privatbiler uten at byene dør i sentrum. Og for oss som bor i Oslo, betyr det bedre fremkommelighet for kollektivtrafikk, et roligere bybildet og forhåpentligvis en triveligere by. Får det nye politiske styret i Oslo det slik de vil, vil byen kunne bli et av flere forbilder i hvordan man kan organisere seg uten den forurensende privatbilen. 

Onko mahdollista kieltää yksityisautoilu pääkaupungin keskustassa? Kyllä – ainakin Oslon uusien kuntapäättäjien mielestä. Tänä syksynä Norjassa järjestettiin kunnallisvaalit, joiden tuloksessa näkyy kaksi pääsuuntausta: sosiaalidemokraattinen työväenpuolue kasvatti kannatustaan hallitusvastuussa olevien konservatiivipuolueen ja edistyspuolueen kustannuksella, ja lisäksi ympäristöpuolue vihreät menestyi historiallisen hyvin. Ennen vaaleja erityisesti Oslon tilanne oli jännittynyt. Mielipidemittaukset ennakoivat ratkaisematonta tilannetta kahden blokin välillä, mutta vaalipäivänä työväenpuolue marssi voittajana pääkaupungin symbolisesti merkittävästä vaalista. Työväenpuolue päätti lähteä neuvottelemaan ja luomaan kaupunginhallitusta yhdessä pikkusisarensa sosialistisen vasemmistopuolueen ja uuden tulokkaan ympäristöpuolueen kanssa. Tuloksena on historiallinen panostus pääkaupungin ilmanlaatuun. Kunnianhimoiset tavoitteet on asetettu ennätyskorkealle. Esimerkiksi päästöjen määrä tulisi puolittaa ennen vuotta 2020. Eniten hälyä aiheutti ehdotus tehdä Oslon keskustasta autoton ennen vuotta 2019. Keskustassa asuu vain 1063 henkeä, mutta sen kautta ajaa päivittäin 15 000– 18 000 ajoneuvoa. Ehdotus poiki kirjoituksia kautta maailman, niistä useimmissa sävy oli myönteinen. Kotimaassa ehdotusta on toki myös kritisoitu voimakkaasti. Väitetään, ettei autottomuudella olisi todellista ilmastovaikutusta. Joidenkin mielestä se autioittaa keskustan. Kauppiaat pelkäävät, että yksityisautoilun kielto johtaisi alueen kauppojen kuolemiin. Toistaiseksi kaupunginhallitus on torjunut kritiikin. Se on vakaasti sitä mieltä, että vaikka ilma keskustassa ei paranisikaan, ehdotus on tärkeä askel miellyttävämmän kaupunkitilan luomisessa. Siitä on vaikea olla eri mieltä. Kööpenhaminasta, Nürnbergista, Münchenistä, Freiburgista ja Firenzestä saadut esimerkit osoittavat, että autoton keskusta ei tarkoita sen kuolemaa. Meille oslolaisille ehdotus merkitsee parempia joukkoliikenneyhteyksiä, rauhallisempaa katukuvaa ja toivottavasti miellyttävämpää kaupunkia. Jos Oslon uudet päättäjät saavat tahtonsa läpi, kaupungista voi tulla yksi esikuva muiden joukossa siitä, miten asiat voidaan järjestää ilman saastuttavaa yksityisautoilua. 

39


Silje Bergum Kinsten/ norden.org

Islannin parlamentti Alltinget.

FNFs saga började i Island Föreningarna Nordens Förbund grundades i Reykjavik 1965. De första åren präglades av politiska frågor och stora framgångssteg.

När representanterna för de nationella Norden-föreningarna i juli 1965 samlades i alltingshuset i Reykjavik för att grunda Föreningarna Nordens förbund (FNF) var det inte alls fråga om att inleda samarbete. De olika föreningarna hade idkat nordiskt samarbete i över fyra decennier vid det laget, men nu ville man intensifiera och staga upp sin verksamhet. Sedan många år hade FNF:s årsmöten föregåtts av delegerade möten där representanter för föreningarna rapporterade om den egna verksamheten och gjorde upp planer för framtiden. Organisationsmässigt handlade det inte heller om något nytt. Föreningarna hade utvecklat liknande stadgar och organisationsstrukturer redan innan förbundet grundades. Man hade nämnder för olika ärenden och en lång rad framgångsrika initiativ hade tagits gemensamt.

40

Politiska frågor dominerade

Idén om en gemensam tidning

Mot den bakgrunden var det knappast förvånande att beslutet om att grunda FNF kunde tas efter en mycket kort debatt där de olika föreningarna helt enkelt tillstyrkte förslaget. Det grundande mötet präglades i hög grad av politiska frågor av vitt skilda slag. I ett manifest som antogs enhälligt önskade FNF att de nordiska länderna samarbetar för att uppnå större enhet politiskt, ekonomiskt, socialt och kulturellt och lovade själv arbeta för att realisera målen i form av större enhet ifråga om utbildning, lagstiftning och ekonomi. För att trygga arbetet krävs en solid förankring i alla folklager, heter det i manifestet där FNF säger sig vilja göra den nordiska enhetstanken till en levande realitet i enskilda människors medvetande. Vid mötet vinnlade man sig speciellt om att börja driva på det ekonomiska samarbetet och tillsatte en speciell arbetsgrupp för att arbeta ut förslag. Andra frågor på dagordningen gällde en nordisk bokmarknad, ett nordiskt ungdomsår, informationsverksamhet utåt och inåt och firande av Nordens dag.

Ett år efter starten då föreningarna möttes i Drammen var det dags att godkänna ett omfattande handlingsprogram. Det byggde, alldeles som manifestet året innan, på de olika föreningarnas PM som sedan sammanjämkades till en gemensam helhet. I handlingsprogrammet fäste FNF stor uppmärksamhet vid de olika organ som vid denna tid höll på att byggas upp på nordisk bas. Förbundet ansåg att allt fler frågor måste ses ur nordisk synvinkel och att kraven på samarbetsorganens effektivitet hela tiden stiger. Därför måste länderna i högre grad beakta och följa Nordiska rådets beslut, heter det i programmet. Vid mötet i Drammen diskuterades också möjligheterna att publicera en gemensam tidning. Förslaget fick starkt principiellt stöd men problemen uppfattades som stora ifråga om ekonomi, annonsintäkter och språk.

Fagerholm första hedersmedlemmen Årsmötet 1966 kallade också FNF:s första hedersmedlem, statsrådet K-A. Fagerholm som i många år lett Pohjola-Norden. Följande år vid årsmötet på den danska


föreningens kursgård Hindsgavl dominerade frågan om Europaintegrationen och Danmarks och Norges ansökningar om medlemskap i EEC. Man ställde sig allmänt positivt till ett närmare europeiskt samarbete, men ville närma sig det övriga Europa tillsammans. Nordens ekonomiska enhet inom ramen för ett europeiskt samarbete sades vara målet för föreningarna Norden. Därför ville man arbeta för att säkra att de nordiska samarbetsresultaten kan tryggas och utvecklas framtill dess alla de nordiska länderna kan delta. Med denna formulering försökte man ta hänsyn till att Sverige sökte ett handelsavtal, inte medlemskap och Finland någon form av arrangemang. Det är anmärkningsvärt hur ofta ekonomi och integration var föremål för diskussion under FNF:s första årtionde. Ekonomiskt samarbete, behovet av fördju-

pat sådant och information om möjligheter behandlades vid en lång rad konferenser och seminarier. 1968 kunde FNF slå fast att den fria arbetsmarknaden, den sociala konventionen, passunionen och Helsingforsavtalet har bidragit till att främja det nordiska ekonomiska samarbetet mer än vad föreningarna Norden ens vågat hoppas på 50 år tidigare. Samtidigt konstaterades att, trots stundom längre, stundom kortare steg mot mera omfattande ekonomiskt samarbete har det slutliga helhjärtade steget från statsmakterna hela tiden saknats.

Eget sekretariat grundades snabbt

cipiella och ekonomiska. Sedan den svenska föreningen lovat stå för initialkostnaderna kunde emellertid ett sekretariat bestående av en sekreterare och en assistent inrättas. Någon egen beslutsrätt blev det inte tal om, utan man fortsatte på den beprövade jämkningslinjen. I detta sammanhang kom också frågan om en gemensam förening upp, men förverkligades aldrig. Denna fråga och frågan om en gemensam tidning skulle gång på gång återkomma under åren.  Text: Larserik Häggman Tidigare generalsekreterare för Pohjola-Norden

Till de stora och mycket omdiskuterade frågorna under FNF:s första år hörde förbundets rätt att fatta beslut och ha ett eget sekretariat. Dryftningarna här var både prin-

NYL:in tarina alkoi Islannissa Norden-yhdistysten liitto perustettiin Reykjavikissa 1965. Alkuvuosien toimintaa leimasivat poliittiset kysymykset ja suuret edistysaskeleet.

Kun kansallisten Norden-yhdistysten edustajat kokoontuivat heinäkuussa 1965 Reykjavikin parlamenttiin perustamaan Nordenyhdistysten liittoa (NYL), ei kyseessä suinkaan ollut yhteistyön aloittaminen tyhjästä. Yhdistykset olivat tehneet pohjoismaista yhteistyötä jo yli neljä vuosikymmentä, mutta nyt toimintaa haluttiin tehostaa ja ryhdistää. Jo ennen NYL:in virallisia vuosikokouksia oli pidetty epävirallisten edustajien kokouksia, joissa kansallisten yhdistysten edustajat raportoivat toiminnasta ja suunnittelivat tulevaa. Hallinnollisestikaan ei ollut kyse mistään uudesta. Yhdistykset olivat luoneet yhteneväiset säännöt ja organisaatiorakenteet jo ennen kuin NYL perustettiin. Lisäksi ne olivat perustaneet eri teemoihin keskittyviä valiokuntia ja tehneet yhdessä useita onnistuneita aloitteita.

Poliittiset kysymykset dominoivat Aiemman epävirallisen yhteistyön ansiosta ei ollut yllättävää, että päätös NYL:in perustamisesta saatettiin tehdä erittäin lyhyen keskustelun jälkeen. Yhdistykset yksinkertaisesti puolsivat esitystä. Perustavaa kokousta hallitsivat suuressa

määrin eri poliittiset kysymykset. Yhdessä yksimielisesti hyväksytyssä julistuksessa NYL toivoi, että Pohjoismaat tekisivät yhteistyötä saavuttaakseen suuremman yhtenäisyyden poliittisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti. NYL myös lupasi toimia itse sen puolesta, että tavoitteet saavutettaisiin koulutuksessa, lainsäädännössä ja taloudessa. Julistuksessa todettiin työn turvaamisen edellyttävän vahvaa ankkurointia kaikissa kansankerroksissa. Ajatus pohjoismaisesta yhtenäisyydestä haluttiin tehdä eläväksi todellisuudeksi yksittäisten ihmisten tietoisuudessa. Kokouksessa yritettiin kovasti aloittaa taloudellinen yhteistyö, ja ehdotusta varten asetettiin oma työryhmänsä. Muita kysymyksiä asialistalla olivat pohjoismaiset kirjamarkkinat, pohjoismainen nuorisovuosi, tiedotustoiminta sisäisesti ja ulkoisesti sekä Pohjolan päivän juhlistaminen.

Idea yhteisestä lehdestä Vuosi perustamiskokouksen jälkeen yhdistykset tapasivat Drammenissa, jossa oli aika hyväksyä laaja toimintaohjelma. Aivan kuin julistus vuotta aiemmin, rakentui oh-

K-A. Fagerholm

jelma eri yhdistysten muistiolle, jotka sitten solmittiin yhteiseksi kokonaisuudeksi. Toimintaohjelmassa NYL kiinnitti suurta huomiota erilaisiin pohjoismaisiin elimiin, joita tuolloin oltiin perustamassa. Liitto koki, että yhä useampia kysymyksiä oli lähestyttävä pohjoismaisesta näkökulmasta, ja että

41


vaatimukset yhteistyörakenteiden tehokkuudesta nousivat koko ajan. Ohjelmassa todettiinkin, että tämän vuoksi maiden tulisi huomioida ja seurata Pohjoismaiden neuvoston päätöksiä entistä tarkemmin. Drammenin kokouksessa keskusteltiin myös mahdollisuudesta julkaista yhteistä lehteä. Ehdotus sai vahvaa periaatteellista tukea, mutta ongelmat katsottiin suuriksi talouden, ilmoitustulojen ja kielen osalta.

Fagerholm ensimmäinen kunniajäsen Vuoden 1966 vuosikokous nimesi myös liiton ensimmäisen kunniajäsenen. Kunnia myönnettiin valtioneuvos K-A. Fagerholmille, joka oli johtanut Pohjola-Nordenia vuosien ajan. Seuraavan vuoden vuosikokouksessa Tanskan yhdistyksen kurssikeskuksessa Hindsgavlissa pääosassa oli kysymys Euroopan integraatiosta ja Tanskan ja Norjan EEC:n jäsenyyshakemuksista. Tiiviimpään eurooppalaiseen yhteistyöhön suhtauduttiin lähtökohtaisesti myönteisesti, mutta Eurooppaa haluttiin lähentyä yhdessä. Norden-yhdistysten tavoitteen todettiin

olevan pohjoismainen taloudellinen yhteisö eurooppalaisen yhteistyön raameissa. Sen vuoksi haluttiin toimia niin, että pohjoismaisen yhteistyön tulokset voitiin turvata ja niitä voitiin kehittää siihen saakka, että kaikki maat voisivat osallistua. Tällä muotoilulla yritettiin ottaa huomioon, että Ruotsi haki kauppasopimusta jäsenyyden sijaan ja Suomi jonkinlaista järjestelyä. On merkillepantavaa, miten usein talous ja integraatio olivat keskustelun aiheina NYL:in ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Taloudellista yhteistyötä, sen syventämisen tarvetta ja tiedotusta erilaisista mahdollisuuksista käsiteltiin monissa kokouksissa ja seminaareissa. 1968 voitiin todeta, että vapaat työmarkkinat, sosiaalinen konventio, passiunioni ja Helsingin sopimus olivat edistäneet pohjoismaista taloudellista yhteistyötä enemmän kuin Norden-yhdistykset olivat edes uskaltaneet toivoa 50 vuotta aiemmin. Samalla todettiin, että huolimatta ajoittain pidemmistä, ajoittain lyhyemmistä askeleista kohti kattavaa taloudellista yhteistyötä, oli lopullinen täydestä sydämestä

tuleva tahto vallanpitäjiltä koko ajan puuttunut.

Oma sihteeristö perustettiin pian Keskeisiin ja paljon keskusteltuihin kysymyksiin NYL:in ensimmäisinä vuosina kuului liiton oikeus tehdä päätöksiä ja saada oma sihteeristö. Pohdinnat olivat sekä periaatteellisia ja taloudellisia. Ruotsin yhdistyksen luvattua kattaa alkukustannukset voitiin kuitenkin perustaa sihteeristö, johon kuului sihteeri ja assistentti. Omasta päätösoikeudesta ei keskusteltu, vaan toimintaa jatkettiin sopimislinjalla. Esiin nousi myös kysymys yhteisestä yhdistyksestä, mutta se ei koskaan toteutunut. Sekä tämä että kysymys yhteisestä lehdestä tulisi nousemaan toistuvasti esiin tulevina vuosina.  Teksti:Larserik Häggman Pohjola-Nordenin entinen pääsihteeri Käännös: Susanna Puisto

16.3. 6.4. YHTEISHAKU

VARMISTA TULEVAISUUDEN

TYÖPAIKKASI

LIITY JOUKKOOMME JA AVAA OVET TYÖELÄMÄÄN #haagahelia @haagahelia haaga-helia.fi Apply for the Degree Programmes conducted in English. Direct application to Haaga-Helia´s Bachelor programmes 8.1. ‒ 5.2.2016 Hae korkeakoulujen kevään yhteishaussa 16.3. ‒ 6.4.2016. Tutustu Porvoon opetustarjontaan! Haaga-Helia avoin amk – kehitä osaamistasi joustavasti työn ohessa. Tutustu opetustarjontaamme Porvoossa ja ilmoittaudu: www.haaga-helia.fi>Avoin amk>Opetustarjonta>Porvoo

LIITY JOUKKOOMME JA AVAA OVET TYÖELÄMÄÄN

Porvoon opintotoimisto, puh. 0400 230 405, sähköposti: opintotoimisto.porvoo@haaga-helia.fi


Rinta-Joupin Autoliike palvelee yli 60 vuoden vankalla kokemuksella ja ammattitaidolla suomalaisia autoilijoita kautta maan. Olipa suunnitelmissasi sitten uusi auto tai vaihtoauto, käänny luottamuksella puoleemme - löydämme juuri sinulle sopivan auton järkevään hintaan.

Jyväskylä

Merasin 2, 40320 Jyväskylä

Kempele

Kuokkamaantie 155, 90440 Kempele

Tervetuloa hyville autokaupoille Rinta-Joupin Autoliikkeeseen!

puh. 020 777 2552

Merkkiedustus: Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl Merkkihuolto: Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl

Keuruu

Tervantie 4, 42700 Keuruu

puh. 020 777 2652

Merkkiedustus: Honda

Kokkola

Indolantie 7, 67600 Kokkola

puh. 020 777 2590

Merkkiedustus: Ford, Peugeot Merkkihuolto: Ford, Peugeot

Mikkeli

Ketunniementie 10, 50130 Mikkeli

puh. 020 777 2722

Merkkiedustus: BMW, Honda, Kia, Seat Merkkihuolto: BMW, Honda, Kia

Oulu

Kauttamme saat luonnollisestikin autollesi takuun, huollot ja tarkoituksenmukaisen rahoituksen.

puh. 020 777 2202

Merkkiedustus: Honda Merkkihuolto: Honda

Tikkasentie 2, 90410 Oulu

puh. 020 777 2502

Merkkiedustus: Opel, Subaru Merkkihuolto: Opel, Subaru, Renault, Dacia, Chevrolet

Pori

Hyväntuulentie 2, 28100 Pori

puh. 020 777 2303

Merkkiedustus: BMW, Honda, Skoda, Toyota, Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl Merkkihuolto: BMW, Honda, Skoda, Toyota, Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl

Rauma

Nortamonkatu 17, 26100 Rauma

puh. 020 777 2752

Merkkiedustus: Toyota Merkkihuolto: Toyota

yli

2500 ajoneuvoa

joista kaikista voit tehdä kaupat lähimmässä toimipisteessämme!

Rovaniemi

Teollisuustie 22, 96320 Rovaniemi

puh. 020 777 2782

Merkkiedustus: Opel, Skoda Merkkihuolto: Opel, Skoda

Tervajoki

Olkitie 7, 66440 Tervajoki

puh. 020 777 2007

Merkkiedustus: Honda, Skoda, Toyota, Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl Merkkihuolto: Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl

Turku

Piiskakuja 10, 20380 Turku

puh. 020 777 2430

Merkkiedustus: Skoda, Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl Merkkihuolto: Skoda, Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl

Vaasa

Meijerinkatu 15 B, 65100 Vaasa

puh. 020 777 2104

Merkkiedustus: Honda, Skoda, Kia, Toyota, Dacia Merkkihuolto: Honda, Skoda, Kia, Toyota, Renault, Dacia

Ylivieska

Ruutihaantie 4, 84100 Ylivieska

puh. 020 777 2609

Merkkiedustus: Ford, Peugeot, Opel, Kia, Honda, Dacia Merkkihuolto: Ford, Peugeot, Opel, Kia, Honda

www.rinta-jouppi.com

Helsinki Ostotoimisto

Toinen linja 27, 00530 Helsinki

puh. 020 777 2672

43


Yhdessä eteenpäin Kaksikielisyys on rikkaus

Framåt tillsammans Tvåspråkigheten en rikedom

s-kanava.fi/vbo


Pohjoismaiden neuvosto kokoontui lokakuussa Reykjavikissa

Ääri-ilmiöitä torjuttava yhdessä Moni pääministeri nosti puheessaan esiin ääri-ilmiöt. Ruotsin Trollhättanin koulusurmat tapahtuivat hiukan ennen istuntoa, ja Juha Sipilä aloittikin puheensa tuomit­ semalla Trollhättanin iskun ja rasismin yleensä. Myös Norjan pääministeri Erna Solhberg (høyre) kehotti Sipilän tapaan Pohjoismaita torjumaan ääri-ilmiöitä yhdessä. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven (s) keskittyi puheessaan pitkälti pakolaiskriisiin. Hän painotti sekä rasisminvastaisen taistelun tärkeyttä että Pohjoismaiden velvollisuutta auttaa hädässä olevia. Löfvenin mukaan avoimuus on yksi suurimpia pohjoismaisia vahvuuksia, ja sitä on suojeltava. Löfven muistutti lisäksi, että turva-

Johannes Jansson/norden.org

Pohjoismaiden silmäätekevät kerääntyivät jälleen Pohjoismaiden neuvoston istuntoon lokakuun lopulla. Tällä kertaa istunto järjestettiin Reykjavikissa. Paikalla olivat myös kaikkien maiden ja itsehallintoalueiden pääministerit (paitsi Ahvenanmaan, jossa juuri oli pidetty vaalit). Jokainen pääministeri puhui vuorollaan neuvostolle, ja näkemykset olivat pääosin varsin yhtenäisiä. Pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä painotti jokainen. Moni heistä kuitenkin huomautti, että yhteistyöllä tulee olla myös konkreettinen lisäarvo ja sen tulee hyödyttää kansalaisia. Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen (venstre) totesi lisäksi, että on oltava realisti sen suhteen, millä aloilla yhteistyötä on järkevintä kehittää. Hän huomautti kuitenkin, että yhteistyötä voidaan tehdä myös aloilla, joissa eri mailla on eri lähtökohdat. Näitä lähtökohtia ovat luonnollisesti esimerkiksi EU- tai NATOjäsenyydet. Myös Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk) haluaisi uudistaa pohjoismaista yhteistyötä. Sipilä näki uudistamisen keinona puolustaa yhteistyötä, jonka hänen mielestään tulisi olla konkreettista, joustavaa ja nopeammin reagoivaa. Resursseja olisi syytä voida liikutella enemmän tarpeen mukaan. Yhtenä mahdollisena uutena yhteistyöalana Sipilä mainitsi digitalisaation.

Magnus Fröderberg/norden.org

Viikon aikana keskusteltiin lukemattomista pohjoismaisista kysymyksistä, jaettiin Pohjoismaiden neuvoston palkinnot ja käsiteltiin muun muassa ehdotusta pohjoismaisesta kansalaisuudesta.

Pohjoismaiden neuvoston presidentiksi 2016 valittiin tanskalainen Henrik Dam Christensen.

Palkintogaalassa esiintyi färsaarelainen laulaja Eivør.

paikkasäädökset ja muut sopimukset on solmittu toisen maailmansodan jälkeen ja että ne ovat tärkeitä. Myös neuvostossa vieraspuheenvuoron pitänyt YK:n alipääsihteeri Christian Friis Bach vetosi Pohjoismaihin, jotta ne näyttäisivät esimerkkiä siinä, miten pakolaiskriisi voidaan ratkaista yhteistyöllä.

Puheenjohtajuus Suomelle

Esillä ehdotus kaksoiskansalaisuudesta Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmä esitti istunnossa ajatuksen pohjoismaisesta kansalaisuudesta ratkaisuna muun muassa rajaesteisiin. Ryhmän mukaan Pohjoismaiden nykyiset kansalaisuussäännöt eivät tue ajatusta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Kaksoiskansalaisuuden tunnustavat tällä hetkellä kaikki muut Pohjoismaat paitsi Norja. Keskiryhmän esittämä pohjoismainen kansalaisuus ei korvaisi oman maan kansallisuutta vaan täydentäisi sitä. Asiasta kysyttäessä Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen totesi, että vaikka hän kokee Pohjoismaat yhdeksi perheeksi, on ajatus virallisesta pohjoismaisesta kansalaisuudesta haastava. Keskiössä tulee hänen mukaansa jatkossakin olla rajaesteiden purkaminen ja uusien esteiden syntymisen estäminen. Juha Sipilä puolestaan totesi suhtautuvansa esitykseen hyvin avoimesti. Neuvostossa käsiteltiin suuri määrä muitakin ehdotuksia, esimerkiksi ehdotus yhteisen pullopanttijärjestelmän kehittämisestä. Kaikki käsitellyt asiat ja asiakirjat löytyvät osoitteesta www.norden.org/fi/ pohjoismaiden-neuvosto.

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus siirtyy vuodeksi 2016 Suomelle. Juha Sipilä esitteli Reykjavikissa Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelman, jonka pääteemat ovat vesi, luonto ja ihmiset. Sipilän mukaan yhteistyössä tarvitaan uusi harppaus sekä uusia toimintamuotoja – ja aloja. Lisäksi hän mainitsi rajaesteet, digitalisaation ja Pohjoismaiden painoarvon EU:ssa asioina, joita Suomi haluaa puheenjohtajuuskaudellaan painottaa. Pohjoismaisen yhteistyön merkityksellisyyttä ja kiinnostavuutta tulee Sipilän mukaan kehittää edelleen. Rajaesteistä hän totesi, että esteet ja niiden synty tunnetaan, mutta kysymyksessä tarvitaan poliittista tahtoa ja pohjoismaista solidaarisuutta. Pohjoismaiden neuvoston presidentiksi 2016 valittiin tanskalainen Henrik Dam Kristensen ja varapresidentiksi niin ikään tanskalainen Mikkel Dencker. Myös Nuorten Pohjoismainen neuvosto kokoontui Reykjavikissa, ja presidentiksi 2016 valittiin suomalainen Anna Abrahamsson. Lisää nuorten istunnosta voit lukea seuraavalta aukeamalta. Pohjoismaiden neuvoston palkintojen saajat taas on lueteltu sivulla 16.  Teksti: Susanna Puisto www.norden.org

45


Magnus Fröderberg/norden.org.

Harpa-reyskjavik

Nordenkorrespondenterna Föreningarna Norden bjuder varje år gymnasister och lärare på en studieresa till Nordiska rådets session. Eleverna – Nordenkorrespondenterna – ska under resan intervjua politiker och skriva artiklar om resan. Vi publicerar här artiklar från finska nordenkorrespondenter.

”Det är inte en slump att de nordiska länderna blivit så framgångsrika” Under Nordiska rådets session i Reykjavik hade vi Nordenkorrespondenter äran att få intervjua Maarit Feldt-Ranta, viceordförande för Finlands delegation och för Pohjola-Norden. Vi frågade Maarit Feldt-Ranta (s) bland annat om säkerhetspolitiken. Hon anser att Finland och Sverige kunde ha en viss gemensam utrustning till exempel gällande u-båtar i Östersjön. Frågan om NATO-medlemskap är inte aktuell just nu enligt statsministrarna i Sverige och Finland. Feldt-Ranta tycker vidare att Finland ska vara alliansfritt, men att vi nog kan samarbeta med NATO, Sverige och de andra nordiska länderna.

Anne Tuomainen

Oro för Finlands rykte

Maarit Feldt-Ranta intervjuades av Norden­ korrespondenterna.

46

Något som flitigt diskuterades på mötet var flyktingfrågan. Vi undrade om alla nordiska länder borde ta emot lika många flyktingar. Enligt Maarit Feldt-Ranta har mindre länder, som till exempel Island, mindre kapacitet. Hon anser också att det är synd att Finland valt att minska på biståndet. Hon berömmer Stefan Löfven (s) för att han förklarade att man ska respektera internationella konventioner och avtal, vilket betyder att flyktingarna själva har rätt att välja var de söker asyl. Feldt-Ranta anser att invånarantalet i ett land ska bestämma hur stor procent flyktingar man tar emot. Det

här är också EU:s linje. Hon medger att det ändå finns många problem, till exempel bostäder och skolor. Vi undrade vidare om de andra nordiska länderna förstår att inte alla i Finland vill stänga gränser och inte ta flyktingar. Vi fick veta att Feldt-Ranta upplevde diskussionen om flyktingar som hätsk. – Jag är verkligen orolig för hur Finland betraktas, säger hon. Vi talade också om nordiskt samarbete och vad det ger. Enligt Feldt-Ranta beror de nordiska ländernas framgång just på samarbete. Hon säger att vi är 25 miljoner nordbor, vi är Norden. Därför är det bekymmersamt om Finland till exempel i biståndsfrågan tar ett steg bort. Frågan om gemensamt medborgarskap i Norden kunde Feldt-Ranta inte ännu ta ställning till. Hon nämner problem med barnbidrag som ett exempel. Men hon anser idén om ett gemensamt nordiskt medborgarskap som lysande.  Text: Janina Bosas och Hanna-Maria Boberg, Lovisa Gymnasium


Anne Tuomainen

Miljöfrågor diskuterades på Nordiska rådets session Under de nordiska miljöministrarnas möte var ett av de stora ämnena att frångå från att använda fossila bränslen och istället använda förnybara bränslen. Länder som har jobbat speciellt mycket för att nå detta mål är bland annat Island som genom att använda elbilar och förbättra fiske och sjötransporten försöker att minska användningen av fossila bränslen. Även Färöarna och Sverige är länder som jobbar hårt för samma ändamål. De färöiska företaget SEV fick i år Nordiska rådets naturoch miljöpris för deras arbete med hållbar vind- och vattenenergi. Ministrarna poängterade även hur viktigt nordiskt samarbete är för att länderna ska kunna nå sina mål. Även klimatförändringen i Arktis var ett ämne som alla länder ansåg att bör prioriteras. Samtliga länder tog upp Förenta nationernas klimatkonferens i Paris flera gånger och alla var överens om att är det är ett viktigt möte, eftersom det är meningen att ett nytt klimatavtal ska ingås där. Färöarna meddelade att fastän de inte kommer att delta i mötet, stöttar de ändå Klimatkonferensen.

Flyktingkrisen det hetaste ämnet

med sig av sina erfarenheter angående immigrationen. På detta vis kan länderna ta lärdom av varandra och tillsammans försöka utveckla ett fungerande och smidigt system. Sveriges statsminister Stefan Löfven (s) ansåg att de nordiska länderna inte själva kunde hitta en lösning på flyktingkrisen, utan att man måste ha ett större samarbete med flera länder för att hitta lösningen. Alla statsministrar var även överens om att Dublinförordningen, vilket innebär att man borde söka asyl i det första land man kommer till, inte fungerar och att man borde se över den. Under utrikesministrarnas presskonferens var även flyktingkrisen det hetaste ämnet. Finlands utrikesminister Timo Soini (Sannf) ansåg att det var två viktiga saker som man borde förbättra. Den första var att man borde göra asylansökan smidigare och snabbare och att den skulle ha klara kriterier. Det andra var att man borde hitta en lösning för att få ett smidigare samarbete mellan Europeiska unionen och Turkiet. 

Under statsministrarnas presskonferens var det största temat flyktingkrisen. Länderna hade tillsammans gjort en lista där de delade

Text: Linn Björkholm, Gymnasiet i Petalax och Fiia Fonsén, Turun suomalaisen yhteiskoulun lukio

Aktuellt i Norden Samtalsämnen som flyktingpolitiken och det nordiska samarbetet var speciellt framträdande under Nordiska rådets session i Reykjavik den 26–29 oktober 2015. Politikerna diskuterade ivrigt ett antal viktiga frågor. På statsministrarnas presskonferens var flyktingpolitiken i fokus. Statsministrarna för alla fem nordiska länder var överens om att inget land ensamt kan lösa flyktingkrisen, utan samarbete är ett måste i den här frågan. Ett annat ämne som statsministrarna enades om var att man borde bli strängare när det gäller personer som vistas olagligt i ett land. Detta för att ha resurser att hjälpa dem som verkligen är i behov av hjälp. Flyktingfrågan var också en sak som engagerade journalisterna – alla frågor som pressen ställde till statsministrarna var på något vis bundna till flyktingar. Förutom flyktingpolitiken behandlades bland annat säkerhetsfrågor.

Nordiska samarbetet underströks Alla ministrar betonade vikten av det nord-

iska samarbetet och att vi nordbor är en familj. Gemensamma lösningar som man kommer fram till inom Norden har en större genomslagskraft ute i världen. Även den finska utrikesministern Timo Soini (Sannf) underströk vikten av det nordiska samarbetet. Soini menade att vi på grund av de gemensamma utmaningarna borde komma fram till gemensamma lösningar. Överlag verkade det som att länderna ville komma fram till en gemensam och diplomatisk lösning, inte bara i Norden utan i hela Europa. Som Norges statsminister Erna Solberg (Høyre) sade: – Hemlandets journalister försöker få oss att säga något styggt om de andra ländernas utrikesministrar, men detta kommer inte att ske.  Text: Janina Bosas, Lovisa Gymnasium och Emil Byskata, Gymnasiet i Petalax

Nordiska Rådets barnoch ungdomslitteraturpris till Sverige Nordiska rådets priser utdelades i samband med Nordiska rådets session i Island. Vi fick träffa en av vinnarna. Vi fick chansen att intervjua vinnaren av Nordiska rådets barn- och ungdomslitteraturpris Jakob Wegelius från Sverige som vann med boken Mördarens apa. Boken är en äventyrsberättelse och en mördarhistoria för både vuxna som barn som utspelar sig på 1920-talet i Lissabon och Indien. Wegelius som läste mycket serier som ung, lyssnar hellre på ljudböcker än läser dem. – Det är så praktiskt, för då kan man göra andra saker samtidigt. Wegelius hade inte förväntat sig att vinna och det är det största priset han någonsin vunnit.

Inga pris till Finland i år En annan författare som var nominerad till barn- och ungdomslitteraturpriset är finländska Maria Turtschaninoff med boken Maresi. Vi träffade henne redan tidigare under samma dag på ett seminarium där alla de nominerade författarna berättade om och diskuterade sina egna och olika böcker. Turtschaninoff började skriva redan som femåring. Hon tyckte om att ändra sina sagor så att de inte blev som de traditionella sagorna. Hennes böcker hör till genren fantasy och fast de hör till kategorin ungdomslitteratur så passar de för alla åldrar. Utmärkande i hennes böcker är att hon ofta har starka flickor och kvinnor i huvudrollen. Hon berättar också att hon har planer för flera böcker. Utöver priset i barn- och ungdomslitteratur delade man ut pris i film, musik, litteratur samt natur och miljö. Ingen finländare fick pris detta år.  Text: Hanna-Maria Boberg, Lovisa Gymnasium och Amy Nymalm, Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

47


Haloon kuulumisia!  Nyheter från Hallå!

Rajaesteet näkyvästi esillä istunnossa Mikä voisi olla ratkaisu pohjoismaiden kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen Pohjoismaiden välillä, kun rajaestetyöllä pystytään ratkaisemaan vain kourallinen liikkuvuutta rajoittavia esteitä ja EU:n syrjimättömyysperiaate kieltää asettamasta pohjoismaalaisia muita EU-kansalaisia parempaan asemaan muuttotilanteissa?

48

erityisesti Pohjola-Nordenin neuvontatoimikunnan kokoonpanoon ja työskentelyyn. Muita asioita ovat kansallisten hallitusten aktiivisempi painostaminen sekä vuotuiset kansalliset rajaestekeskustelut parlamentissa. Jäsenehdotus Pohjoismaiden välisen liikkuvuuden helpottamisesta keskittyi työperäisen liikkuvuuteen liittyviin esteisiin: esimerkiksi Islannissa on melkein 100 säänneltyä ammattia enemmän kuin Suomessa. Tämä vaikeuttaa suomalaisten työnhakijoiden pääsyä näille aloille, vaikka tutkinto olisi sisällöltään sama. Työvoiman pitäisi olla nykyistä helpompi liikkua maiden välillä, jos tietty maa tai alue kaipaa lisää työvoimaa, linjaa jäsenehdotus. Seuraavaksi

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto antaa mietintönsä jäsenehdotuksista. Entä pohjoismainen liittovaltio vastauksena iänikuiseen painiin rajaesteiden kanssa? Puheenjohtajiston mielestä vastaavia ehdotuksia on käsitelty perusteellisesti jo vuosina 2010, 2011 ja 2012 eikä uusi ehdotus poikkea oleellisesti jo aikaisemmin selvitetyistä esityksistä. Siksi Pohjoismaiden neuvosto päätyi yksimielisesti tukemaan pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden vahvistamista Helsingin sopimuksen, ei liittovaltiokehityksen, puitteissa.  Heli Mäkipää Pohjola-Nordenin edunvalvontavastaava ja Haloo Pohjolan Suomen projektijohtaja

Yhteistyöministereiden rajaeste­ selonteko 2015

www.norden.org/fi/pohjoismaidenneuvosto/asiat/dokument-10-2015

Jäsenehdotus aloitteesta jatkaa työtä Pohjoismaiden liittovaltiota koskevan ajatuksen parissa

www.norden.org/fi/pohjoismaidenneuvosto/asiat/a-1633-presidiet

Jäsenehdotus pohjoismaisesta kansalaisuudesta www.norden.org/fi/pohjoismaiden-

neuvosto/asiat/1668-medborger

Johanna Jansson/norden.org

Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmä uuden puheenjohtajansa Carl Haglundin (rkp) johdolla esittää vastauksena pohjoismaista kansalaisuutta, jolla turvattaisiin Pohjoismaiden kansalaisille positiivinen erityiskohtelu muissa Pohjoismaissa. Aloite ottaa askeleen pidemmälle kuin istunnon alla Norden-yhdistysten liiton (NYL) hyväksymä aloite yhteispohjoismaisesta henkilönumerosta. Keskiryhmän mukaan pohjoismainen kansalaisuus tukisi tavoitetta kehittää pohjoismaisia yhteiskuntia yhdessä – muuten pohjoismainen yhteistyö olisi vaarassa menettää merkityksensä. Tämä ja 16 muuta uutta jäsenehdotusta käsiteltiin Pohjoismaiden neuvoston 67. istunnossa lokakuun lopussa Islannissa. Rajaesteiden ja liikkuvuuskysymysten osalta istunto oli varsin mielenkiintoinen. Asialistalla olivat rajaestetyön osalta pohjoismaisen kansalaisuuden lisäksi yhteistyöministerien rajaesteselonteko, jäsenehdotus Pohjoismaiden välisen liikkuvuuden helpottamisesta sekä äänestys jäsenehdotuksesta jatkaa työtä Pohjoismaiden liittovaltiota koskevan ajatuksen parissa. Yhteistyöministerien rajaesteselonteossa keskityttiin rajaesteneuvoston työhön, eri sektoreilla tapahtuvaan rajaestetyöhön sekä tiedotustyöhön. Useissa rajaesteselontekoa käsittelevissä Pohjoismaiden neuvoston jäsenten kommenttipuheenvuoroissa kertautui ennaltaehkäisevän rajaestetyön tärkeys eli se, että uuden lainsäädännön mahdolliset vaikutukset pohjoismaisiin naapurimaihin tulisi selvittää jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Maarit Feldt-Ranta (sdp) korosti omassa kommenttipuheenvuorossaan ennaltaehkäisevän työn lisäksi kolmea muuta asiaa, jotka edistävät rajaesteiden ratkeamista. Näistä ensimmäinen on Rajaesteneuvoston ulkopuolella tehtävä epävirallinen työ ja tiedonvaihto, millä Feldt-Ranta viittasi


Gränshinder väl synliga på sessionen Hur kan vi hitta en lösning på den fria rörligheten mellan de nordiska länderna, när man genom gränshinderarbetet endast lyckas lösa en handfull av de hinder för rörligheten som finns och EU:s, princip om icke-diskriminering förbjuder oss att ge nordborna en mer gynnsam ställning än övriga EU-medborgare vid flytt? Mittengruppen i Nordiska rådet under den nya ordföranden Carl Haglunds (sfp) ledning ger sitt svar: ett nordiskt medborgarskap som skulle trygga en positiv särbehandling av nordiska medborgare i de övriga nordiska länderna. Initiativet går ett steg längre än det initiativ som godkändes av Föreningarna Nordens Förbund (FNF) under sessionen om ett gemensamt nordiskt personnummer. Enligt Mittengruppen främjar ett nordiskt medborgarskap målet att tillsammans utveckla de nordiska samhällena – annars riskerar det nordiska samarbetet att förlora sin betydelse. Detta och 16 andra nya medlemsförslag behandlades på Nordiska rådets 67. session på Island i slutet av oktober. Sessionen var

väldigt intressant när det gäller frågor om gränshinder och rörlighet. På området gränshinder stod förutom ett nordiskt medborgarskap även följande på dagordningen: samarbetsministrarnas redogörelse om gränshinder för att underlätta rörligheten mellan de nordiska länderna och en omröstning om medlemsförslaget om att gå vidare med tanken på en nordisk förbundsstat. I samarbetsministrarnas redogörelse om gränshinder fokuserade man på Gränshindersrådets arbete, gränshindersarbetet inom olika sektorer samt informationsarbetet. I flera av redogörelserna om gränshinder under kommentarsrundan för Nordiska rådets medlemmar upprepades vikten av ett förebyggande gränshinderarbete, det vill säga att eventuella effekter av ny lagstiftning på de nordiska grannländerna ska utredas redan i beredningen av ny lagstiftning. Maarit Feldt-Ranta (sdp) betonade i sitt framförande att det utöver det förebyggande arbetet finns ytterligare tre aspekter som främjar en lösning av gränshindren. Den första är det inofficiella arbete- och informationsutbyte som sker utanför Gränshindersrådet, då Feldt-Ranta särskilt hänvisade till Pohjola-Nordens rådgivningskommitténs sammansättning och arbete. De andra aspekterna är mer aktiva satsningar från de nationella regeringarnas sida och årliga nationella diskussioner om gränshinder i parlamenten. Ett medlemsförslag för att underlätta rörligheten mellan de nordiska länderna fokuserade på hinder för den arbetsrelaterade rörligheten: Exempelvis på Island finns det nästan 100 fler yrken som är reglerade än i Finland, vilket påverkar finländarnas möjligheter att söka arbete inom de områdena, trots att innehållet i deras examen är samma. Det måste vara lättare för arbetskraften att röra sig mellan länderna om ett land eller en viss region behöver ytterligare

arbetskraft, enligt medlemsförslaget. Nästa steg är att Nordiska rådets presidium kommer med sitt betänkande rörande medlemsförslagen. Och hur är det med en nordisk förbundsstat som svar på den oupphörliga kampen mot gränshinder? Enligt presidiet har man grundligt utrett motsvarande förslag redan år 2010, 2011 och 2012, och det nya förslaget skiljer sig inte nämnvärt från de tidigare förslagen. Därför beslutade Nordiska rådet enhälligt att man skulle verka för att stärka den nordiska samhörigheten inom ramen för Helsingforskonventionen, inte genom en utveckling mot en förbundsstat.  Heli Mäkipää Intressebevakningsansvarig på PohjolaNorden och projektledare på Hallå Norden

Samarbetsministrarnas redogörelse om gränshinder 2015

www.norden.org/sv/nordiska-raadet/ aerenden/dokument-10-2015

Medlemsförslag om initiativ till att gå vidare med tanken på en nordisk förbundsstat

www.norden.org/sv/nordiska-raadet/ aerenden/a-1633-presidiet

Medlemsförslag om nordiskt medborgarskap

www.norden.org/sv/nordiska-raadet/ aerenden/1668-medborger

49


ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä  aktuellt i distrikt och föreningar Nyländska distriktets höstresa till Ystad och Bornholm 11–13.9.2015 Tidigt på morgonen den 11.september detta år samlades 16 förväntansfulla nyländska nordister på Vanda Flygstation för att inleda en resa till Ystad och Bornholm. Efter flygresan till Köpenhamn äntrades en chartrad buss som förde resenärerna till Ystad över bland annat Öresundsbron som var en ny upplevelse för en del av resenärerna. Från bussen kunde det skånska landskapet med böljande sädesfält beundras. Väl framme i Ystad uppsöktes hotell Continental som visades vara ett fashionabelt hus från början av 1900-talet. Efter lunchen på hotellet fick gruppen sällskap av guiden Agneta Johnsson som på ett rutinerat och intressant maner med tydligt språk förde gruppen runt fyra timmar i Ystads gränder med bland annat i Wallanders kvarter och Santa Maria kyrka. De många ålderdomliga välbevarade korsvirkeshusen väckte beundran. Supèn avnjöts i den medeltida Rådhuskällaren. Följande morgon efter en tidig uppstigning och frukost gick resans deltagare till den närliggande hamnen för att äntra Bornholms katamaranfärja Leonore Christina. Efter en och en halvtimmes färd var vi framme i Rönne, huvudort på danska Bornholm. En del av resenärerna tog bussen norrut och besökte Bornholms kostmuseum, som uppförts ”mitt i ingenting” på

norra delen av ön. På utställningen kunde beundras äldre och yngre dansk bildkonst. Efter besöket på museet fortsatte gruppen norrut till ruinborgen Hammerhus. Man förundrade sig över storleken av den forntida borgen. Äkta smörrebröd avnjöts i borgens cafe. Några av resenärerna föredrog att bekanta sig med Rönne. Stadens museum besöktes där stadens historia och afrikansk konst kunde beskådas. Efter en händelserik dag återvände alla välbehållna med färjan på kvällen till Ystad

där supe intogs på hotellet. Sista förmiddagen var reserverad för egna strövtåg i Ystad och på eftermiddagen startade returfärden först med buss till Kastrup och sedan med Norwegian till Helsingfors. Reseledaren Georg Löfman avtackades av nöjda resedeltagare och det framställdes önskemål om att en liknande resa skulle ordnas även nästa år.  Text: Göran R. Wikström Bild: Eija Olsson

Tornion yhdistys toimii maailman rauhallisimmalla rajalla YK:n päivänä 24.10.2015 vietettiin Tornion Pohjola-Nordenin 70-vuotisjuhlia. Päivälleen 70 vuotta aiemmin sai yhdistyksen puheenjohtaja, pankinjohtaja Y. Keroma Torniossa seitsemän sähkösanomaa sisaryhdistyksiltä ympäri Suomea. Näissä toivotettiin onnea ja menestystä sekä ahkeruutta ja innostusta pohjoismaisen aatteen levittämisessä kaikkiin kansankerroksiin. Lappi oli sodan jälkeen raunioina, ja elintarvikkeista oli puutetta. Ruotsin Norden-yhdistyksen ja Kooperativa Förbundetin avulla Pohjola-Norden sai huomattavan määrän elintarvikkeita jaettaviksi sisaryhdistyksille Suomessa. Vuonna 1946 yhdistys sai 26 kiloa elintarvikkeita käytettäväksi taloudellisen asemansa parantamiseksi. Muun muassa sokeria oli 15 kiloa, makeisia 1,8 ja savukkeita 3 rasiaa. Ne olivat aikoja ne.

50

Kauppaan ja kylään naapurivaltioon 70-vuotisjuhlapäivänä Tornio on erilainen kaupunki kuin yhdistyksen perustamisen aikoihin. Mutta yksi asia pysyy muuttumattomana. Se on valtakunnan raja. Vuosikymmeniin raja ei ole ollut este torniolaisille eikä haaparantalaisille. Täällä työskennellään ja opiskellaan toisessa maassa, täällä käydään ostoksilla ja kylässä naapurivaltiossa. Me täällä Perämeren perukoilla asumme maailman rauhallisimmalla rajalla ja olemme ylpeitä tästä. Elokuussa Tornioon perustettiin järjestelykeskus, ja sadat turvapaikanhakijat ylittävät valtakunnan rajan paremman ja turvallisemman elämän toivossa. Tätä rauhaa on viime viikkoina tullut häiritsemään osin muualta tulleet mielenosoittajat vaatimalla rajan sulke-

mista. Nämä vaatimukset loukkaavat ja ärsyttävät paikallisia asukkaita. Tornion tämänhetkisestä tilanteesta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä mainitsi juhlapuheessaan myös kansanedustaja ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen torniolainen Katri Kulmuni (kesk). Liiton hopeisen ansiomerkin saivat rahastonhoitaja Seija Fjellvind, sihteeri Eila Luoma ja kouluvastaava Kristiina Kvist. Tornion mieskuoron kvartetti vastasi kulttuuriosiosta. Nordistit eri puolilta Lappia, Kalixista ja Haaparannalta nauttivat juhlan lomassa tornionlaaksolaisen lounaan.  Teksti: Raili Ilola Tornion Pohjola-Norden


Nordjobb ska få en profilhöjning Nordjobb har förmedlat sommarjobb för ungdomar i 30 år. Nu ska projektet höjas till ännu högre nivåer i Finland.

Magnus Öster

Marcus Hagström

Tidigare vice ordförande i PohjolaNordens förbundsfullmäktige och PNU. Tidigare president för Ungdomens Nordiska Råd. Speciella minnen av nordiskt samarbete: Internordisk lägerskola i Harstad, Norge som högstadieelev, Café Norden i Köpenhamn då alla gäster forslades ut i ödemarken med lägerutrustning för att genomgå UNO Uforglemmelig Natur Oplevelse, bland deltagarna benämnd Umenskelig Natur Oplevelse. Historiskt viktig nordisk person: Axel Oxenstierna

Magnus Öster har sedan i somras varit Nordjobb i Finlands utskottets ordförande och han vill se till att projektet blir ett ännu starkare koncept i framtiden. – Med anledning av att det gått 30 år sedan Nordjobb inleddes finns det orsak att öka medvetenheten kring Nordjobbkonceptet och stärka intresset för kunskapsoch arbetskraftsmobilitet, säger han. Öster konstaterar att intresset för nordiskt samarbete är återhållsamt i regeringen Sipilä varför medborgarorganisationerna och andra nordiska aktörer har anledning att ta ett starkare mandat än vanligt för att odla den nordiska medvetenheten. Öster räknar upp fler olika skäl till profilhöjning för det nordiska samarbetet i allmänhet och speciellt för Nordjobb konceptet. – Samhällsklimatet i Finland år 2015 präglas delvis av isolationistiska tendenser och ett ointresse gentemot omvärlden, den inställningen är fatal för ett litet land som Finland som både ekonomiskt och politiskt endast har att vinna på ett aktivt internatio-

52

nellt samarbete. Folk glömmer lätt att en aktiv utrikes- och närområdespolitik korrelerar med landets anseende som handelspart och investeringsmål. – De politiska krafter som menar att vår höga arbetslöshet ska stävjas genom minskat internationellt åtagande gör alltså en felbedömning, som för den enskilda individen är dyrköpt i form av långvarig arbetslöshet, fortsätter Öster.

Nordjobb kan bli ännu bättre Magnus Öster påpekar att den ekonomiska krisen kombinerat med ett utmanande säkerhetspolitiskt världsläge skapar ett behov av positiva motvikter. Människors sinnesstämning påverkas av den världsbild som kablas ut dagligen och dysterheten har dominerat i Finland en längre tid. – Ingen kan lösa alla problem på en gång men jag upplever det vara viktigt att påminna om de goda mekanismer som trots allt finns för att möjliggöra människors självförverkligande och utvecklande av professionalitet. Nordjobb är ett sådant

koncept som bevisligen fungerar och därför tål att framhållas och utvecklas ytterligare, menar Öster. Den yngre generationen har kraft och förmåga att vända negativa trender och Nordjobb ska vara ett hjälpmedel i denna process. En profilhöjning för Nordjobb Finland är ett steg i skapandet av framtidstro bland unga och stärkandet av gemenskapskänslan på arbetsmarknaden och i näringslivet. – Finland är på efterkälken jämfört med våra nordiska grannar ifråga om investeringar och attraktionskraft för professionalister och unga professionella. Det är en omständighet som hela samhället måste ta på allvar för att bevara livskraften här, säger Öster.  P-N


Simon Finnäs

Nordjobb arrangerar varje år en fototävling. Årets tema var utveckling i Norden och Simon Finnäs från Åland vann tävlingen med bilden från Island där han nordjobbade på sommaren. Finnäs fick sitt pris vid Nordjobbs 30-årsfest i Köpenhamn i november.

Nordjobb 30 år

30 år

Föreningarna Nordens gemensamma arbetsmarknadsprogram Nordjobb firar under 2015 30 år. Nordjobb har sedan starten 1985 förmedlat sommarjobb, bostad och kultur- och fritidsprogram till cirka 25 000 unga nordbor. För många av dessa ungdomar har Nordjobb varit det första steget in i det nordiska samarbetet och tusentals vänskapsband har knutits över de nordiska gränserna. Nordjobb uppmärksammar märkesåret med en jubileumskonferens 19–21 november i Köpenhamn. Konferensen som går under namnet Möjligheternas Norden tar bland annat

utgångspunkt i Nordjobbs historia för att tillsammans med UNR (Ungdomens Nordiska Råd), FNU (Föreningarna Nordens Ungdomsförbund) och NSU (Nordisk Samorganisation for Ungdomsarbejde) undersöka framtidens möjligheter till ett utökat nordiskt samarbete. Läs mer om konferensen på http://nordjobb.org/jubileum/program.pdf

och ta samtidigt en titt på http://nordjobb.org/jubileum/

för att ta del av Nordjobbs jubileumsintervjuer från året. 

53


n miten varovaiElämä ei ole aina reilua, oli sitä sitte n niin hirvikolanen tahansa. LähiTapiolassa tiedetää n epätodennäköikoje rin todennä köisyys kuin ufovahin ää sen kaikissa eläm me ittem kka syys. Turvaamme asia fi käänteissä. Tervetuloa. lahitapiola.


verkkopuoti  nätboden

www.pohjola-norden.fi/verkkopuoti www.pohjola-norden.fi/natboden

Ehdota tuotteita verkkopuotiin! Kehitämme ja uudistamme verkkopuotia. Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä puodissa jatkossa myydään! Voit lähettää toiveita osoitteeseen pn@pohjola-norden.fi. Myös muita kehitysideoita otetaan kiitollisena vastaan! 

Föreslå produkter till nätboden! Pixhill.com

Nätboden utvecklas och urvalet förnyas. Nu har du chansen att påverka vad som finns till salu i boden! Skicka gärna förslag till pn@pohjola-norden.fi. Också andra utvecklingsidéer tas gärna emot! 

Mat så in i Norden

Purtavaa Pohjolasta

Kenneth Nars

Kenneth Nars

Mat så in i Norden är en matresa genom Sverige, Finland, Norge och Danmark tillsammans med ålandska kocken Michael Björklund och redaktören Sonja Kailassaari. Under resan träffar vi några av Nordens främsta kockar, bagare och matproducenter, bland annat Paul Svensson, Leif Mannerström och Esben Holmboe Bang, som bjuder på sina bästa recept. 

Purtavaa Pohjolasta on ruokaretki Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan ahvenanmaalaisen kokin Michael Björklundin ja toimittaja Sonja Kailassaaren kanssa. Ruokamatkalla tapaamme huippukokit, leipurit ja ruoantuottajat. Muun muassa Paul Svensson, Leif Mannerström ja Esben Holmboe Bang esittelevät kirjassa parhaita ohjeitaan. 

Medlemspris 20 e Annars 25 e

Jäsenhinta 20 e Muut 25 e

Naisten t-paita

Sankarimatkailijan Färsaaret

Tummansininen, muotoonleikattu naisten t-paita, jossa on valkoisella painettuna seuraavat pohjoismaiset arvot sekä suomeksi että ruotsiksi: tasa-arvo, vapaus, demokratia, kansanvalta, yhteistyö, tieto, avoin yhteiskunta, kansalaisten kuuleminen, suvaitsevaisuus, sivistys, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, yksilön oikeudet – rättvisa, jämlikhet, folkvälde, bildning, öppenhet, individens rättigheter, respekt, hållbar utveckling, kunskap, traditionen att höra medborgare, samarbete, demokrati, respekt, öppet samhälle.  Koot: S, M

Pilvi Riikka Taipale, Johan von Bonsdorff Tanskalle ja miljoonille merilinnuille kuuluvat, tummien kalliojyrkänteiden ja vihreiden tunturien värittämät saaret sijaitsevat keskellä Pohjois-Atlanttia Norjan ja Islannin välissä. 18 saaresta koostuvilla Färsaarilla on kaikkiaan 48 000 asukasta, lähes kaksin verroin lampaita ja miljoonittain merilintuja. Kulttuurielämän keskus on maailman pienimmän pääkaupungin titteliä kantava Tórshavn.  Hinta 5 e

Jäsenhinta 10 e Muut 15 e

Tilaa verkkopuodista/Beställ från nätboden

Kirjoja/Böcker Lippuja/Flaggor Esitteitä/Broschyrer

Julisteita /Afficher Oppimateriaalia/Läromaterial Ilmaismateriaalia/Gratismaterial

55


Profile for Unionimedia

Pohjola-Norden 4-2015  

Pohjola-Norden 4-2015  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded