Ajassa
Kuinka paljon kannattaa riskeerata?
Liikuntakulttuuri murroksessa – Kuinka seuratoiminnan käy? Jatkuvassa liikkeessä olevat ihmiset eivät ehdi kiireiltään liikkua yhtä säännöllisesti kuin ennen. Kiivas elämänrytmi uhkaa myös toistaiseksi elinvoimaista kansalais- ja seuratoimintaa. Asiantuntija kysyy, löytyykö tulevaisuudessa vapaaehtoisia seuratoimintaan. – Mira Heiskanen, teksti & Joonas Pikkarainen, kuva
”Suomalaisen liikuntakulttuurin merkittävä muutos on 1980-luvulla käynnistynyt eriytyminen, jolla tarkoitetaan uusien liikuntamuotojen ja urheilulajien jatkuvaa lisääntymistä. Perinteiset urheilulajit ovat menettäneet entisenlaista asemaansa uusien lajien esiinmarssin myötä”, toteaa Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen. Professorin mukaan kyseessä on ruumiinkulttuurin alati laajeneva tuotteistaminen. ”Osa on kokonaan uutta ja osa on siinä mielessä retroa, että vanhoja liikkumisen muotoja jalostetaan uuteen formaattiin. Tässä mielessä esimerkiksi fitness-villitys pitää samanaikaisesti sisällään jotakin vanhaa mutta samalla myös hitusen uuttakin”, toteaa Itkonen. Itkosen mukaan liikuntakulttuurissa tapahtuvat muutokset linkittyvät yhteiskunnallisiin muutoksiin. ”Perinne ei määritä enää samalla tavoin liikunnan harrastamista, kuten ei muitakaan ihmisten kulttuurisia valintoja. Osaltaan myös liikunnan yksityinen yrityssektori tuottaa jatkuvasti uutta tarjontaa niin välineinä kuin liikuntatilaisuuksina. Ne, joilla on erilaisia pääomia, voivat valita mieleisensä liikuntamuodon runsaasta tarjonnasta”, pohtii Itkonen. Professorin mukaan harrastaminen on yksilöllistynyt erilaisten liikuntamahdollisuuksien avartuessa. Kuntosalit ovat yksi esimerkki fyysisen toiminnan tiloista, joihin yksilöllisesti orientoituneet liikkujat löytävät tiensä. Ryhmäpelaajat puolestaan ajautuvat suosiota kasvattaneiden joukkuelajien pariin. Hyvä esimerkki tällaisesta lajista on salibandy.
12
Uljas 2 | 13. 2. 2015
”Laji alkoi sählynä ja opiskelijoiden palloiluna, ja on sittemmin muuttunut huippu-urheilun kaltaiseksi yleisölajiksi. Nykyisessä moniroolisuutta vaativassa yhteiskunnassa nimenomaisesti joukkuelajit tarjoavat mahdollisuuksia roolinotoille ja -leikeillekin”, kertoo Itkonen. Suurin haaste liikuntakulttuurin piirissä liittyy kuitenkin väestön vahvaan jakautumiseen eri ääripäihin. ”Samalla tavoin kuin odotettavissa olevan eliniän odote on eri yhteiskunnallisissa asemissa olevilla ihmisillä sangen poikkeava, myös liikuntaharrastuneisuus jakaantuu vahvasti”, toteaa Itkonen. Huomattavista eroista johtuen kaikilla ei ole samanvertaiset mahdollisuudet harrastaa haluamaansa liikuntaa. Erilaiset toimeentulohuolet sekä köyhyys johtavatkin vähentyneeseen liikkumiseen. ”Näin ollen tarvitaan vahvaa julkista liikuntahallintoa, jonka tehtävänä tulisi olla matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien luominen. Liikunnan peruspalveluista latuverkostoineen ja kuntoreitteineen, liikuntasaleineen ja uimahalleineen tulisi pitää huolta. Liikunnan päätöksenteko olisikin miellettävä laaja-alaisemmin kansalaisten terveyttä ja toimintakykyä lisääväksi hyvinvointipolitiikaksi”, pohtii Itkonen. Hankaluuksia aiheuttaa myös väestön kiireinen elämäntapa. ”Uudessa, jatkuvassa liikkeessä olevassa yhteiskunnassa kalentereihin on aiempaa vaikeampi kirjata säännöllisyyttä ja jatkuvuutta vaativia menoja”, pohtii Itkonen. Samasta syystä seura- ja kansalaistoimintaa on entistä haastavampaa pitää
Kotivakuutuksen lisäksi vakuutusasiantuntija Mira Aarre suosittelee oikeusturvavakuutusta, joka mahdollistaa oikeusavun saamisen ammattilaiselta.
Nuorille tarjotaan valmiita vakuutuspaketteja, joita vertaillessa tuoteselosteet on hyvä lukea tarkkaan. Kysy jos et ymmärrä. Vakuutusostoksilla huolehdit omasta edustasi vain itse. –Ira Luoto, teksti & Mira Asikainen, kuvitus
Liikuntapolitiikan tulisi Hannu Itkosen mukaan luoda edellytyksiä kansalaistoiminnalle.
yllä. ”Julkisen liikuntapolitiikan tulisi myös – liikuntalain hengessä – luoda edellytyksiä liikunnan kansalaistoimin-
nalle. Urheilu- ja liikuntaseuratoimijoita olisi tuettava ja kannustettava heidän tärkeässä liikunnan edistämistyössään”, summaa Itkonen.
Monet korkeakouluopintonsa aloittavat nuoret muuttavat ensimmäiseen omaan asuntoonsa ja joutuvat harkitsemaan vakuutusten ottoa. Tarkkaan euronsa laskevan opiskelijan kannattaa kuitenkin kilpailuttaa yhtiöiden tarjoukset ja miettiä tarkasti, millaisia vakuutuksia todella tarvitsee. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn vakuutusasiantuntija Mira Aarre kertoo että vakuutusten hinnoissa ja vakuutusehdoissa on eroja. ”Lisäksi kannattaa miettiä minkä turvan tason ostaa. Laajin ja kattavin täysarvovakuutus on kallein. Tärkeää on selvittää mitä vakuutus korvaa ja mitä ei.” Vakuutusyhtiöiden nuorisopaketit ovat Aarteen mukaan hinnoiteltu
lähtökohtaisesti muita edullisemmiksi. Opiskelija voi kuitenkin olla nuorempi tai vanhempi kuin alennettu nuorisohinta edellyttää. ”Vakuutukset ovat massatuote ja eri yhtiöillä on erilainen määritelmä nuorisolle. Lisäksi kannattaa huomioida, että jos vakuutuksen ostaa netistä tai kampanjan aikana, saattaa saada alennusta. Lisäksi opiskelijajärjestön tai ammattiliiton kautta saa usein alennusta vakuutuksen hintoihin”, kommentoi Aarre. Esimerkiksi Joensuusta Joensuun Ellin opiskelija-asunnoista tunnetaan surullisia tarinoita erilaisista vahingoista, jotka ovat saattaneet pienituloisen asukkaan vaikeuksiin korvausvastuiden
kanssa. Aarre suositteleekin opiskelijalle kotivakuutuksen ottamista, riippumatta siitä asuuko omassa vai vuokra-asunnossa. Vakuutus suojaa irtaimiston lisäksi asunnon sisäpintoja, vakuutusehdoista kannattaa tarkistaa korvauspiirin laajuus. Hän vinkkaa täydentämään vakuutusta vastuu- ja oikeusturvaosilla. ”Vastuuvakuutus kattaa, jos aiheuttaa vahinkoja toiselle, joista vahingonkorvauslain mukaan olisi vastuussa. Finen Hupsis-nuoren vakuuttajan tietopaketissa on esimerkki, jossa vuokralainen kiinnittää poraamalla asunnossa seinään naulakkoa ja samalla tulee poranneeksi vesijohtoon. Vahinkoa aiheutuu vuokranantajalle ja taloyhtiölle. Ilman vastuuvakuutusta lasku jää poraajan maksettavaksi. Vahingot olivat 30.000 euroa.” Oikeusturvavakuutuksen Aarre kertoo mahdollistavan oikeusavun saamisen ammattilaiselta esim. riitatapauksissa. ”Tämän lisäksi itse suosittelisin yksityistapaturmavakuutusta ja matkus-
televalle opiskelijalle matkustajavakuutusta.” Yksityistapaturmavakuutus korvaa hoitokuluja ja lääkkeitä. Tapaturman ja korvauspiirin laajuus vaihtelee yhtiöittäin, joten tuotteiden vertailu on tämänkin vakuutuksen osalta tärkeää. Mira Aarre korostaa, että oman urheilulajin kuuluminen korvauspiiriin on tärkeää tarkistaa. Matkalla alkaneita sairauksia ja sattuneita tapaturmia korvaava matkustajavakuutus voi olla matkustelevalle opiskelijalle tarpeen. ”Matkatavarat voi vakuuttaa matkatavaravakuutuksella. Mikäli kotivakuutus on voimassa matkakohteessa, ei matkatavaravakuutusta välttämättä tarvita. Kannattaa muistaa, että kotivakuutuskorvauksesta vähennetään omavastuu, matkatavaravakuutuksessa omavastuuta ei ole”, Aarre kertoo.
Uljas 2 | 13. 2. 2015
13