Uljas 5/2018 by Uljas

2018

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Rutiinilla menee Ainejärjestöille ei tule omia häirintäyhdyshenkilöitä. >> 6 Professorilla voi olla mielipiteitä, mutta oma asema on syytä pitää mielessä. >> 22

EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

Uljas 5 | 3.9.2018

LUE LISÄÄ www.inova.fi

Uljas 5/2018

Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | <3

Uutiset

Jutut

4: Tilannekatsaus. Pysäköinti muuttuu

10–11: Suuri muutto. Noin 800 opiskelijaa siirtyi

syyskuusta alkaen maksulliseksi Itä-Suomen yliopiston kampusalueilla.

Savonlinnasta Joensuuhun. Tilojen riittävyys ja ruokajonot huolettavat.

5: Asuminen. Joensuussa yksiöihin on noin

16–19: Henkilö. Jokaisella on kohtalo, kriitik-

vuoden jonot. Tällä hetkellä soluja riittää. Kuopiossa on perheasuntoja tyhjänä.

ko Pekka Tarkalla se oli täysi uppoutuminen kirjallisuuteen.

6: Häirintä. ISYY kuoppasi ehdotuksen ainejär-

20: Kansi. Opiskelijalle on sivutöitä muun mu-

jestöjen omista häirintäyhdyshenkilöistä.

assa rakennus-, siivous-, kaupan-, ja ravintolaalalla.

8: Tietourkinta. Heinä-elokuussa lähetetyt epä-

määräiset viestit poikivat liki tuhat yhteydenottoa UEF-sähköpostin käyttäjiltä.

22–25: Essee: Professori Tapio Puolimatkan

mielestä on menossa kampanja pedofilian laillistamiseksi. Mikko Aaltonen katsoo esseessään, että Puolimatkan sananvapautta ei ole loukattu asian julkisessa käsittelyssä.

Kulttuuri 21: Feissarit. Kadulla päivystäminen on kovaa

työtä, eikä sitä tehdä ihmisten kiusaksi. 26: Kahvila. Kulttuurikahvila Laiturin valot

sammuivat. Mistä löytyy seuraava, vapaan oleilun tila? 30: Kolumni. Opiskelu ei tarkoita vain välttä-

mättömimmän tekemistä. Ari Tervashongan mukaan opinnoista saa irti juuri niin paljon, kuin niihin panostaa.

”Oli täysi syy puolustaa

kirjailijan oikeutta kirjoittaa vapaasti ilman ideologisia periaatteita, kuvata ihmisiä vailla jonkin poliittisen etujoukon asettamia ehtoja. s. 18

Ajan haaskaamisesta

merikkalainen kirjailija ja toimittaja Ambrose Bierce (1843–1914) on sanonut, että kaikki ovat hulluja, mutta se joka osaa analysoida harhaluulojaan, on filosofi. Kysymys siitä miten eletään hyvä elämä, pohdituttaa varmasti jokaista ihmistä viimeistään siinä vaiheessa kun ymmärtää, että kello itse asiassa käy koko ajan ja joskus se pysähtyy, halusi tai ei. Se voi olla henkilöstä riippuen joko lohdullinen tai kauhistuttava ajatus. Nopeasti mietittynä luulisi, että oivallus ajan rajallisuudesta ohjaisi jokaisen käyttämään omat elinvuotensa mahdollisimman huolella. Kun on luonut edes hetkeksi silmäyksen ympärilleen ja lopettanut nauramisen tälle absurdille ajatukselle, voi taas vakavoitua hetkeksi. Roomalaiselle Senecalle (noin 4 eKr.–65 jKr.) kiireisen ihmisen elämä ohjautuu ulkoapäin, koska tämä ei kykene päättämään itse ajastaan, sillä sen täyttävät kaikenlaiset turhat toimet. Senecan mielestä yksi surkuhupaisimmista ilmestyksistä on kuolemaa pelkäävä vanhus, joka voihkii omaa tyhmyyttään ja miten turhaan hän järjesti elämänsä täyteen sellaista, mistä ei koskaan päässyt nauttimaan. Lyhytnäköistä rahan perässä juoksemista, turhien velvollisuuksien kasaamista ja suorittavaa elämänmenoa on osattu halveksia jo kauan sitten: ”Vuosipalkat ja avustukset ovat ihmisille valtavan tärkeitä, niiden eteen he kyllä ahkeroivat, näkevät vaivaa, tekevät työtä. Kukaan ei arvosta aikaa; sitä käytetään hölläkätisesti niin kuin se olisi ilmaista. Mutta katsopa samoja ihmisiä kun he ovat sairaita ja kuolemanvaara lähestyy – kuinka he tarrautuvat lääkäreitään polvista! Tai kun heitä uhkaa kuolemanrangaistus – he ovat valmiit käyttämään kaiken omaisuutensa voidakseen elää! Heidän tunteensa ovat melkoisen epäjohdonmukaisia”, sanoo Seneca kirjassaan Elämän lyhyydestä (suom. 2018). Tietysti mukavien asioiden painottamisessa ei ole kerrassaan mitään väärää, eikä kenenkään tarvitse rypeä maailmantuskassa ollakseen tasapainoinen ihminen. Eräs kirjoittaja ihmetteli kerran, että miksi ihmiset tätä nykyä ylipäätään avaavat suunsa, erityisesti sosiaalisessa mediassa, jos heillä ei ole mitään hyvää sanottavaa. Kysymyksen taustalla olevaa periaatetta voi tietysti soveltaa itseensä vaikka viikoksi ja katsoa kuinka käy. Varsin moni kahvipöytäkeskustelu tyrehtyisi alkuunsa, jos ei saisi joskus valittaa vapaasti ja olla jopa peloissaan, ilman tuomitsemisen pelkoa. Itse en koe vetoa sellaiseen maailmanselitykseen, jossa elämän perimmäinen traagisuus jätetään huomiotta, koska halutaan keskittyä vain positiivisuuteen ja hyviin fiiliksiin. Tärkeämpää on verevä elämä.

Toimittajalta | Mitä opin tänään ”Teko oli suorastaan

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Verkossa www.uljas.net Facebook Uljas Instagram & Twitter Uljas_lehti Soundcloud Uljas

Päätoimittaja (vt.) Jussi Turunen, 044 576 8420, paatoimittaja@uljas.net Tuottaja Iisa Manninen, 044 576 8409, iisa.manninen@uljas.net Taitto Iisa Manninen, Jussi Turunen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Ilmoitusmyynti Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@uef.fi Painopaikka Botnia Print Kannen kuva Risto Takala Avustajat: Aderemi Fayoyiwa, Mira Asikainen, Risto Takala, Juuso-Valtteri

Kivimäki, Pietari Akujärvi, Markus Raatikainen, Juni Sinkkonen, Päivi Häkkinen, Tiina Marila, Ari J. Tervashonka, Mikko Aaltonen, Itäinen Turhan Tietäjä

Kulttuurikahvila Laiturin lopettamisen myötä Joensuussa on yksi uniikki paikka vähemmän. Kaupungissa on hyviä isojen ketjujen kahviloita, mutta samanlaista tunnelmaa, historiallisuudesta puhumattakaan, ei etsivä tällä hetkellä löydä. Laituri oli poikkeus totuttuun: kaikille turvallinen, ostopakoton tila, jossa vegaanius ja erilaiset tilaisuudet takasivat paikan elinvoimaisuuden. Minua jäi harmittamaan, ettei Laiturissa tullut juuri vierailtua. Toivon todella, että uudet tilat löytyvät niin voisin korjata vahingon. Joensuun kaupunki olisi voinut ajatella muutamaan kertaan uusiksi ennen kuin jyrää perinteikkään rakennuksen. Markus Raatikainen

Uljas 5 | 3.9.2018

Gallup Mikä on paras säästövinkkisi?

Kolumni | Syksyllä sykkii

Iisa Manninen, Juni Sinkkonen

Yliopistossakin on tunteet

yyskuussa on jotain ristivetoista. Kaksi yllykettä kiskovat eri suuntiin kuin terrierit tunnetussa Sidoste-sukkien mainoksessa. Toisaalta on halu paeta vielä hetkeksi kesän lempeään syliin, toisaalta halu antautua kurille ja järjestykselle – ja sille jollekin uudelle, jota syksy aina lupailee. Useimmiten taivumme riisuutumaan kesän villiintyneisyydestämme ja pudotamme sen lopulta vapaaehtoisesti päältämme kuin käärme vanhan nahkansa. Ajatus siitä, että kesä kuuluu fiilistelylle ja opiskeluarki järjelle, on kuitenkin hätiköity. Yliopisto on täynnä tunteita! Erityisen kihelmöivänä syyskuu tuntuu fuksien keskuudessa. Lukuvuoden alku on sakeanaan odotusta, kuulostelua ja uusia kohtaamisia. Jos jännitystä voisi mitata ilmasta jollain mittarilla, syyskuun kohdalla laite varmasti sekoaisi. Katselemme vaivihkaa uusia ihmisiä liittolaisia etsien. Toisten kasvoilla ja sillä mitä niistä luemme, on merkitystä. Löydämmekö hyväksyntää ja ymmärrystä – hymyjä, jotka kutsuvat mukaan? Noiden pienen pienten mikroilmeiden ja miltei huomaamattomien eleiden kautta syntyy yhteyden, mutta myös torjunnan kokemuksia. Jos pieni poikkeama filosofiaan sallitaan, vedän mukaan Emmanuel Levinasin, jonka etiikassa kasvoilla on erityinen merkitys. Kasvojen paljaudessa ihminen on Levinasin mukaan se mikä on. Kasvot edustavat ihmisessä riisutuinta itseä, haavoittuvuutta ja kontrollin puutetta. Jotain mikä on pukeutumistyylimme, asemamme tai CV:mme hallintapyrkimysten ulottumattomissa. Ei ole yhdentekevää, miten toisiamme katsomme tai jätämme katsomatta. Ehdotan, että katsomme kunnioituksella ja kauniisti, sitäkin, joka ensin tuntuu vieraalta. Koska se miten katsomme, tuntuu. Tuomme tunteita tietysti myös mukanamme. Laukuissamme läppäreiden, kirjojen ja kertyneen sälän

” Viaton pikkuihastuminen voi pian muuttua roihuksi. seassa kuljetamme elettyä ja koettua. Sitä kaikkea, joka saa meidät tuntemaan itsemme tietynlaisiksi ja reagoimaan omalla tavallamme. Salaa saatamme kokea tyhmyyden ja riittämättömyyden tunteita. Ehkä pelkäämme vanhojen kaavojen toistumista uusissa ihmissuhteissa. Lukukauden alun energisessä pöhinässä myös vierauden ja toiseuden tunteet ovat totta. Kenties jopa todempia kuin tasapaksussa arjessa, jossa tummat sävyt ovat jotenkin kestettävämpiä. Sen lisäksi, että yliopistossa oleskelusta saattaa syntyä tutkinto ja ammatillinen pohja, voi ajanjakso olla myös melkoinen itsetuntemusmatka. Prosessi, joka menee tunteisiin. Saatat löytää tärkeitä kipinöitä, uusia polun päitä ja sävyjä identiteettiisi. Syyshämärät iltapäivät luennoilla, deadlinen rajamailla raapustetut oppimistehtävät tai ennakoimattomat kohtaamiset ruokalassa voivat olla tärkeitä tulevaisuuden johtolankoja. Akateemisilta äkkirakastumisiltakaan ei aina vältytä. Viaton pikkuihastuminen voi pian muuttua roihuksi, joka pakottaa kysymään kysymyksiä ja etsimään niihin vastauksia. Näihin tunteisiin juuttuminen voi olla alku tutkijan uralle. Mitä ikinä tunnetkaan juuri nyt, toivottavasti lukuvuosi yliopiston seinien sisällä on sinulle myös oivallusten ja palapelin palojen löytymisen aikaa. Tunteikasta syksyä! Päivi Häkkinen Kirjoittaja on ohjausalan maisteriohjelman puolivälissä tasapainotteleva ihmismielen ihmettelijä.

Uljas 5 | 3.9.2018

Joensuu

Kuopio Anni Tertsunen Suuhygienisti, 1. vsk. - Paras säästövinkkini on siirtää rahaa erilliselle tilille, josta rahoja ei saa helposti nostettua käyttöön.

Pinja Terttunen Soluja molekyylibiologia, 4. vsk.

- Matkustaminen kimppakyydeillä. Se on usein junaa tai bussia halvempi tapa matkustaa. Itse suosin Facebookin kimppakyytiryhmiä.

Marinia Sorjonen-Ward Psykologia, 3. vsk. - Paras säästövinkkini on asettaa jokin konkreettinen tavoite, kuten reissu tai uusi soitin. Se motivoi enemmän kuin pahan päivän varalle säästäminen. Emmi Vähäkangas Historia, 7. vsk. - Yksi hyvä tapa säästää ruoassa on ruokakauppojen iltaalet. Opiskelijakorttia kun näyttää vähän joka paikassa niin säästää paljonkin.

Tapahtuu

Pysäköinti maksulliseksi yliopiston alueella Itä-Suomen yliopiston kampusalueiden pysäköintipaikat muuttuvat maksullisiksi syyskuun alusta alkaen. Yliopisto ilmoittaa muutoksen syiksi, että sekä Joensuun että Kuopion kampuksilla on toteutumassa kaavamuutoksia, jotka vaikuttavat pysäköintialueiden määrään ja saatavuuteen. Johtava kiinteistöpäällikkö Tarja Harjula kertoo, että myös kestävän kehityksen periaatteet vaikuttavat asiaan, sillä yliopisto kannustaa käyttämään joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen muotoja. Harjulan mukaan kampusten aluesuunnittelun yhteydessä kiinnitetään jatkossa huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen ja pyöräparkkien riittävyyteen. ”Yliopiston johto on hyväksynyt linjan, että haluamme tukea vihreämpiä kulkutapoja, kuten joukko- ja kevyttä liikennettä. Kun rakentaminen tiivistyy kampusalueilla, niin myös pysäköintipaikat vähenevät”, Harjula sanoo. Uudistuksen taustalla on tarkoitus saada turvattua

parkkipaikat ensi sijassa yliopiston käyttäjille eli henkilökunnalle ja opiskelijoille. Tällä hetkellä vapaita pysäköintipaikkoja käyttävät myös muut kuin yliopistolla asioivat. Paikallisten joukkoliikenneyrittäjien kanssa tullaan keskustelemaan siitä, kuinka vuoroja saataisiin paremmin sopimaan yliopistolla työssäkäyvien rytmiin. Lisäksi suunnitteilla on kohentaa yliopiston suihkutiloja, jotta työmatkapyöräily

onnistuisi järkevästi. ”Myös pyöräpysäköinneissä on kiinnitetty huomiota paikkojen määrään ja laatuun. Pyöräpaikkoja uudistetaan Joensuussa Tulliportinkadun pihatöiden yhteydessä. Myös Kuopiossa on keskusteltu siitä, että saataisiin runkolukittavia telineitä. Jos Kuopiossa muutaman vuoden sisällä kaivetaan pihoja auki kaavamuutoksen takia, rakennusratkaisut täytyy tässä kohtaa pitää kevyinä.” Yliopisto ottaa lisäksi käyttöön pysäköinnin sähköisen hallintajärjestelmän. Henkilöstö ja opiskelijat tunnistautuvat eParking-palveluun UEF-tunnuksilla. Perinteiset parkkilipukkeet ovat yhä käytössä niitä tarvitseville. Kuopion kampuksen pysäköintialueille ei tule nyt suuria muutoksia. Joensuussa muutokset koskevat Tulliportinkadun alueella Taitolan, Tulliportinkadun koulun ja sen liikuntarakennuksen yhteydessä olevia pysäköintialueita P4, P5 ja P6 sekä lisäksi P2A, joka ei ole enää pysäköintikäytössä. Pysäköinti kampusalueilla on maksullista syyskuusta toukokuuhun maanantaista perjantaihin kello 7–16, muina aikoina pysäköinti yliopiston alueella on maksutonta.

Jussi Turunen

Uutiset

Kuopiossa tarjotaan kaksioita yksinasuville

Kuopaksen uudessa opiskelija-asunnossa Samoilijantiellä asuva Toni Huttunen on ollut mukana järjestämässä asukkaiden yhteisiä illanviettoja rakennuksen yhteistiloissa. ”Tähän

Chilli-tilaan voi tulla opiskelemaan tai muuten vain hengailemaan.”

Tänä syksynä suurin osa opiskelijoista haluaa Kuopakselta ja Joensuun Elliltä yksiön. Kuopas sai purettua yksiöjonoaan Samoilija-asuntojen valmistumisen myötä. Joensuussa jonotusaika yksiöihin on noin vuosi. - Iisa Manninen, teksti & kuva

yksyn opiskelija-asuntotilanne näyttää Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n toimitusjohtajan Tuula Vartiaisen mukaan tänä syksynä poikkeukselliselta edellisvuosiin verrattuna. Heinäkuun lopussa tyhjillään oli vielä 50 kaksiota ja kolmiota. “Yleensä saamme täytettyä ne heinäkuun puoleen väliin mennessä, mutta nyt meillä on kaksioita ja kolmioita tyhjänä jopa keskustan Pyöräkadulta. Olemme markkinoineet kaksioita yksinasuville ja kolmioita kimppakämpiksi”, kertoo Vartiainen asuntotilanteesta elokuussa. Sen sijaan yksiöt täyttyivät heti ja niistä on edelleen kova kysyntä. Kuopakselle tuli kesän aikana yli tuhat hakemusta ja tänä kesänä 70 prosenttia hakijoista halusi yksiön. Kuopas sai purettua jonoa kesän aikana, sillä Samoilijantielle rakennettuihin kerrostaloihin valmistui

254 yksiöpaikkaa, jotka on täytetty uusilla vuokralaisilla. Samoilijantielle ensimmäisten opiskelijoiden joukossa muutti vuodenvaihteen jälkeen Toni Huttunen. ”Asun 23 neliön kompaktissa yksiössä, johon on valmiiksi rakennettu parvisänky. Uunia ei ole, mutta kerrostalon yhteisissä tiloissa on isot keittiötilat. Juhlimme vuoden alussa uusien asukkaiden kanssa yhteisiä tupareita rakennuksen hengailutiloissa. Viereisen rapun tiloista löytyy myös Geimi-niminen huone, jossa asukkaat voivat pelata pleikkaria”, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulussa kansainvälistä liiketaloutta opiskeleva Huttunen. Elokuun puolessa välissä Kuopaksen yksiöjonossa oli 584 hakemusta. Tällä hetkellä Kuopas tarjoaa kotia etsiville opiskelijoille soluhuoneita. Joensuussa jonotusaika yksiöihin on

Joensuun Ellin asiakaspalvelupäällikön Minna Lievosen mukaan noin vuosi: ”Tällä hetkellä opiskelijoille tarjotaan soluhuoneita. Solu kelpaa opiskelijalle yleensä siinä vaiheessa, kun olemme kertoneet yksiöiden jonotusajan. Niille parillekymmenelle opiskelijalle, jotka jäävät ilman soluhuonetta, järjestää yliopisto hätämajoituksen. Näillä näkymin hätämajoitukseen joutuu vaihto-opiskelijoita noin kuukauden ajaksi.” Yksiöjonotusaika tulee Lievosen mukaan lyhenemään, kun tämän vuoden puolella valmistuu uusia asuntokohteita. Ensimmäisenä valmistuu lokakuun alkuun mennessä kerrostalo keskustan Niskakadulle. Lähes kaikki asunnot tulevat olemaan yksiöitä. Asuntohakemusten määrä kasvoi Savonlinnasta siirtyvien opiskelijoiden vuoksi, mutta Joensuun Ellin asuntotilanne on tänä syksynä samankaltainen kuin viime vuonna.

”Moni on saanut asunnon yksityisiltä markkinoilta. En usko, että tässä mitään paniikkia asuntojen suhteen syntyy”, sanoo Lievonen. Syyksi yksiöiden kovaan kysyntään Kuo-

paksen toimitusjohtaja Tuula Vartiainen epäilee opiskelijoiden siirtymistä yleisen asumistuen piiriin. Muutoksen myötä asumistuki muuttui myös ruokakuntakohtaiseksi, jonka vuoksi kämppiksen tulot vaikuttavat tuen määrään. ”Meidän tämänhetkinen yksiöiden määrä ei mitenkään riitä kaikille halukkaille. Sen vuoksi meillä on suunnitelmissa rakennuttaa niitä lisää”, toteaa Vartiainen. Seuraava rakennuskohde on Kuopion Savilahdessa sijaitseva kampusalue, jonne Kuopas aikoo rakennuttaa noin 280 asuntoa, joista suurin osa on yksiöitä ja loput perheasuntoja eli kaksioita ja kolmioita. Uljas 5 | 3.9.2018

Ainejärjestöille ei tule omia häirintäyhdyshenkilöitä

Opiskelijapalveluiden päällikkö Tuija Pasanen on huomannut, että on tärkeää edistää mahdollisuutta ottaa häirintäasioita puheeksi mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Idea ainejärjestöjen omista häirintäyhdyshenkilöistä kuopattiin ylioppilaskunnassa, ja yliopisto on ottamassa asiassa aktiivisemman roolin. ISYYn hallituksen puheenjohtajan Juuso Sikiön mukaan häirintätilanteiden hoitamisessa onnistumista saatetaan jatkossa pitää yhtenä yliopistojen rahanjaon perusteena. - Päivi Häkkinen, teksti & Iisa Manninen, kuva

uluneena vuonna Itä-Suomen yliopistossa on pyritty aiempaa suunnitelmallisemmin puuttumaan erilaisiin häirintätapauksiin. Keväällä ainejärjestöille puuhattiin jo omia yhdyshenkilöitä, mutta idea haudattiin tapausten monimutkaisuuden ja selvittelyn edellyttämän vaitiolovelvollisuuden takia. ISYYn toive yliopiston aktiivisemmasta roolista häirintäasiassa on toteutumassa. ”Se miten toimitaan riippuu siitä, missä, milloin ja keiden välillä häirintää on tapahtunut. On ongelma, jos ainejärjestötason toimija joutuu selvittelemään esimerkiksi kämppiksen tai ystävänsä asioita. Ainejärjeistöissä on myös paljon vaihtuvuutta”, ISYYn puheenjohtaja Juuso Sikiö perustelee ratkaisua. Suurimpana ongelmana on koettu yhtenäisten ohjeiden puuttuminen häirintätilanteen sattuessa. On myös toivottu, että ISYYn häirintäyhdyshenkilöiden lisäksi yliopistolla olisi omat nimetyt toimijat, joiden puoleen tarvittaessa kääntyä. Asia on edennyt siten, että yliopisto on käynnistänyt työn ohjeistuksen ja toimintamallin saamiseksi erilaisiin opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin. Työstä vastaa opiskelijoiden opiskelukyky- ja hyvinvointityöryhmä (HYRY). Työn on arvioitu valmistuvan syksyn 2018 aikana. Työskentelyn myötä päivittyvä keskitetty ohjeistus löytyy tällä hetkellä Kamusta, opiskelijan oppaasta. Sen

Uljas 5 | 3.9.2018

mukaan uuden toimintamallin valmistelun aikana opiskelijat voivat olla yhteydessä ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin tai Joensuun kampuksella opinto- ja hakijapalvelun päällikkö Erja Widgrén-Salliseen tai Kuopion kampuksella henkilöstön kehittämispäällikkö ja työsuojelupäällikkö Marketta Rantamaan. Opiskelija voi olla tarvittaessa yhteydessä myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön (YTHS). Marketta Rantama pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kaikenlaiset häirintätilanteet tulevat esille ja niihin puututaan. Hän huomauttaa, että jokainen yhteydenotto otetaan aina vakavasti. ”On selvää, että meillä täytyy olla kunnolliset askelmerkit näille tilanteille. Joskus asian nostaminen esille koetaan vaikeaksi siksi, että pelätään siitä nousevaa meteliä. Tämä on turhaa, sillä toimintamallista ja etenemisestä neuvotellaan ja sovitaan yhdessä. On myös tilanteita, joissa häirintää kokenut haluaa purkaa kokemansa ilman, että ryhdytään toimenpiteisiin. Tämäkin on mahdollista. Tärkeintä, että kukaan ei jää yksin kokemustensa kanssa”, Rantama painottaa. HYRY:n puheenjohtajana toimiva opiskelijapalveluiden

päällikkö Tuija Pasanen kiittelee kevään aikana syntynyttä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. ”Yhteistyö ISYYn kanssa on ollut erittäin hyvää ja asia etenee suotuisasti. Työryhmässä on syntynyt laaja

yhteisymmärrys siitä, kuinka häirintäasiat olisi yliopistossamme järkevää ja tarkoituksenmukaista organisoida.” Työryhmässä tarkastelu on rajattu koskemaan opiskelijoiden välisiä tilanteita sekä tilanteita, joissa opiskelija on osapuolena sekä korkeakoulun velvollisuutta puuttua näihin tilanteisiin. ”Myös tämän prosessin tarkastelun yhteydessä on huomattu, kuinka tärkeää on edistää puheeksiottoa yliopistossamme ja tehdä kynnys tarttua asioihin mahdollisimman matalaksi. Puheeksioton edistäminen on koko yhteisön asia ja erittäin tärkeä opiskelijoiden ohjauksen kysymys, johon on pikaisesti tartuttava”, Pasanen linjaa. Uusi tuulia asian suhteen on tulossa myös opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) taholta. Kuluneena vuonna käynnistynyt laaja hanke tähtää oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Sen yhteydessä käsitellään myös kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyä. Hanke pyörii vuoteen 2021 asti ja sen puitteissa julkaistiin loppukeväästä kouluille ja oppilaitoksille suunnattu opas häirintään puuttumiseen. ”Saamieni tietojen mukaan saattaa olla, että häirintätilanteiden hoitamisessa onnis tumista saatetaan jatkossa pitää yhtenä yliopistojen rahanjaon perusteena. Eli tästä asiasta tulisi yksi rahoitusinstrumentti. Porkkanaa häirinnän kitkemisen onnistumisessa saattaa siis olla tarjolla”, Juuso Sikiö väläyttää.

Etsin Vinkkejä gradun tekoon

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Kappeli jälleen avoinna

”Mitä apua (ja mistä) voi saada, jos on lukivaikeus ja on kirjoittamassa gradua?” Jos lukivaikeus on havaittu gradun tekemisen kynnyksellä niin hätä ei ole vielä paha. Opintoihin liittyviä perusohjeita löytyy esimerkiksi kielikeskuksen sivuilta esteettömän opiskelun otsakkeen alta. Apua löytyy vaikeuksien diagnosoinnista lähtien kirjoitusklinikkaan ja muuhun yksilökohtaiseen tukeen. Näiden lisäksi voi gradua tehdessä käyttää oikeinkirjoituksen tukivälineitä, kuten Voikko-ohjelmaa (saatavilla ilmaiseksi). Ohjelmat eivät kaikkia lauserakennevirheitä löydä, mutta ainakin perusvirheet korjaantuvat helposti ja korjausohjelmia käyttämällä voi oppia myös kielestä ja omista virheistä parhaiten toiston kautta.

Gradun tekeminen on puoliksi opiskelutekninen suorite ja puoliksi parhaimmillaan tutkimusta opetteleva laajempi kokonaisuus. Jos haluat tietää miten tehdä hyvän gradun, kannattaa lukea ei ainoastaan esimerkillisesti tehtyjä graduja tai väitöskirjoja, vaan myös hyviä ja selkeitä kirjoja. Tällaisissa kirjoissa on gradun ydinajatus sisällä. Siinä vastataan yhteen tai useaan takakanteen mahtuvaan

”Minkä verran graduun saa ohjausta?” Kärjistetysti graduun saa ohjausta sen verran kuin siihen on itse valmis tekemään töitä. Graduohjaukselle on tiedekunnittain omia sovellettuja ohjeita, mutta parhaiten varmistat riittävän ohjauksen hakeutumalla itse sellaisten henkilöiden puheille, joita aihe saattaisi eniten kiinnostaa. Opiskelijan ei kannata olla ohjauksen suhteen välttämättä yhden henkilön varassa, erilaisia asiantuntijalausuntoja voi pyytää myös muualta. Näistä kuitenkin kannattaa olla ehdottoman avoin työn ohjaajan kanssa. Työn ohjauksen ei pitäisi olla yksin ajelehtimista tai yhden henkilön mielipiteitä. Asiantuntijaverkosto on tässä suhteessa parempi ratkaisu, jos tutkimusongelmalla on tarpeeksi kompleksisuutta ja haastavuutta.

Entinen OP:n pomo työelämäprofessoriksi Valio, Metsäliitto ja LähiTapiola Itä tukevat Itä-Suomen yliopistossa tehtävää osuustoiminnan tutkimus- ja opetustoimintaa. Puusa voi suomalaisten osuustoiminnallisten yritysten 700 000 euron lahjoituksen turvin keskittyä jatkossa erityisesti osuustoiminnan tutkimiseen.

Käsityötilat järjestykseen

JOENSUU. Teknologiakasvatuksen yliopisto-opettaja Anssi Salonen kehuu Joensuun kampuksen uusia Taitola-rakennuksen käsityötiloja. Salosen mielestä erityisen tärkeää on, että henkilöstö on voinut itse olla valmistelemassa opetustiloja. ”Nyt kun kaksi kuukautta on tätä hommaa pyöritelty, niin onhan tämä ollut aika raskasta. Toisaalta on motivoivaa, kun on saanut tehdä juuri sellaiset tilat kuin olemme halunneet. Opiskelijoille on sitten helppo perustella, miksi asiat on tehty tietyllä tavalla ja järjestyksessä”, Salonen sanoo.

Ruokaloissa uutta ilmettä Iisa Manninen, teksti & kuva

OP Ryhmän entinen pääjohtaja, vuorineuvos Reijo Karhinen on valittu työelämäprofessoriksi Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitokselle. Elokuun alussa alkanut määräaikainen tehtävä on kaksivuotinen. Karhinen kehittää Itä-Suomen yliopistossa annettavaa osuustoimintaopetusta ja -tutkimusta professori Anu Puusan johtamassa tutkimusryhmässä. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO, Pohjois-Karjalan osuuspankit,

KUOPIO. Studentia-rakennuksen kappeli on ollut remontissa viime keväästä lähtien. Nyt tila on jälleen päivisin auki opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kappelin pinnat ja keittiö on remontoitu, ja tiloissa on uudet kalusteet. ”Parhaillaan työn alla on kappelin sähköinen varausjärjestelmä. Sen jälkeen kappelia voi varata ISYYn toimiston tai minun kautta. Lähiviikkoina tilaan tulee vielä langaton videotykki, kaiuttimet, sekä verhoja, valaisimia ja muuta sisustusta”, kertoo Itä-Suomen yliopiston kampuspappi Raimo Hakkarainen.

Jussi Turunen, teksti & kuva

”Mikä on gradu?”

teemaan ja ongelmanratkonnan työmäärä on jaettu hyvässä suhteessa lukuihin ja kappaleisiin. Jokaisen rivin tulisi gradussa ratkoa esitettyä tutkimuskysymystä selkeissä ja funktionaalisesti loogisissa osissa. Tutkimuskysymyksen jaottelu auttaa myös gradun suunnittelua aina seminaarin alusta viimeiseen riviin saakka.

Iisa Manninen, teksti & kuva

Palstassa vastataan tutkielmien tekemisen eri ongelmiin. Käsittelemme lukijoiden lähettämiä kysymyksiä kandiin ja graduun liittyen. Käytä tilaisuus hyväksi ja lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen aritervashonka@hotmail.com. Kysymyksen voi lähettää omalla nimellä tai nimimerkillä.

Jussi Turunen

Oikaisuja | Numerosta 4/2018 Uljaan numerossa 4/2018 kerrottiin virheellisesti, että RajaSpeksi olisi Joensuun ylioppilasteatterin tekemä. Speksin taustalla on oma yhdistys ja tuotanto: RajaSpeksi ry.

KUOPIO. Kampuksen Amica-ravintolat ovat muuttaneet nimensä kesän aikana Fazer Food & Co:ksi. ”Ravintoloiden ilmettä on piristetty seinämaalauksilla ja ruokalinjastoja on uudistettu. Canthia-rakennukseen aukeaa myös uusi buffet-tyyppinen kasvisruokalinjasto, josta voi koota mieleisensä annoksen”, kertoo Canthiassa sijaitsevan opiskelijaruokalan kassatarjoilija Sirpa Sirviö. ”Uudistuksen myötä ruokalinjastossa ensimmäiseksi otetaan lautaselle salaattia ja sen jälkeen vasta lämmin ruoka. Haluamme kannustaa opiskelijoita terveelliseen ruokavalioon”, toteaa Sirviö. Uljas 5 | 3.9.2018

”Se, että viesti on Itä-Suomen yliopistosta ei takaa, että viesti on aiheellinen.

Roskapostilla kalastelua yliopiston nimissä Aktiivinen sähköpostikalastelu työllisti yliopiston tietoturvapalveluita kesän aikana. Epämääräiset viestit poikivat liki tuhat yhteydenottoa UEF-sähköpostin käyttäjiltä. - Päivi Häkkinen, teksti

tä-Suomen yliopisto joutui kuluneen kesän aikana poikkeuksellisen laajan sähköpostikalastelun kohteeksi. Verkkourkintaan tähtääviä sähköposteja lähetettiin muun muassa yliopiston tietotekniikkapalveluiden nimissä väärennetyin lähettäjätiedoin ja allekirjoituksin. ”Kalastelijat pyrkivät saamaan tunnuksia ja sähköpostiosoitteita haltuunsa käyttääkseen niitä massaroskapostitukseen”, yliopiston tietoturvapäällikkö Olavi Manninen kertoo. Mannisen mukaan heinä-elokuussa lähetetyt viestit oli selvästi kohdennettu juuri Itä-Suomen yliopistoon. ”Käyttäjät saivat kolmen viikon aikana monia erilaisia kalasteluviestejä eri otsikoin. Kalastelun aikana tietoturvaan liittyvien yhteydenottojen määrä nousi uusiin ennätyslukemiin, saimme käyttäjiltä lähes tuhat yhteydenottoa tai ilmoitusta.” Ensimmäiset viestit tulivat ulkomaalaisesta sähköpostipalvelusta, jonka sähköpostiosoitteita oli todennäköisesti saatu haltuun aiemmalla verkkourkinnalla. Mannisen mukaan haittaa koitui lähinnä niille käyttäjille, jotka klikkasivat viesteissä ollutta linkkiä ja kirjoittivat sivulle tunnuksensa.

Uljas 5 | 3.9.2018

”Olemme vaihtaneet heidän tunnustensa salasanat tai sulkeneet tunnuksen väliaikaisesti. Lisäksi sähköpostin asetukset on jouduttu palauttamaan, ja heillä voi olla sähköpostissa satoja roskapostitukseen liittyviä virheilmoituksia tai valituksia roskapostia saaneilta henkilöiltä.” Yliopiston tietoturvasta todetaan, että tällä kertaa

tilanne näyttää olevan hallinnassa. Manninen kuitenkin muistuttaa, että kaikkia kalasteluviestejä ei pystytä koskaan estämään teknisin keinon. ”Olemme jonkinlaisessa kilpajuoksussa verkkorikollisten kanssa. Sitä mukaa kun ylläpitäjät kehittävät suojauskeinoja, rikolliset kehittävät omia menetelmiään. On tärkeää olla huolellinen ja varovainen, kun saat yllättävän tai epäilyttävän viestin. Manninen painottaa, että yliopiston tietotekniikkapalvelut ei koskaan lähetä käyttäjille viestejä, joissa pyydetään käyttäjiä kirjautumaan ulkopuolisiin osoitteisiin. ”Älä klikkaa viestissä olevaa linkkiä ennen kuin olet varmistanut viestin aiheellisuuden. Se, että viesti on lähetetty yliopiston sähköpostiosoitteesta ei takaa, että viesti on aiheellinen. Kyseessä voi olla kalasteltu yliopiston käyttäjän tunnus”, ohjeistaa Manninen.

Column | Beginning of studies

Surviving in a new world

Digitaalinen opiskelijakortti muuttuu maksulliseksi Erityisesti kansainvälisillä opiskelijoilla voi olla vaikeuksia maksaa opiskelijakortti, jos heillä ei ole mahdollista maksaa internetin kautta. - Jussi Turunen, teksti & Frank, kuvat

elkkä digitaalinen opiskelijakortti ilman maksuominaisuutta maksaa syyskuusta alkaen 2,90 euroa vuodessa. Uudistuksen syynä on opiskelijatunnisteista vastaavan Frank Students -yrityksen toimitusjohtajan Tiia Lehtolan mukaan palvelujen lisääminen, sekä Frankin viime vuonna tekemät investoinnit erityisesti digipuolella. ”Tänä syksynä uudistimme opiskelijakorttien palveluvalikoimaa sekä niiden hinnoittelua”, Lehtola sanoo. ”Maksullisuuden taustalla on meidän pyrkimys varmistaa, että opiskelija saisi jatkossakin erinomaista palvelua.”

todella vähän palautetta. ”En muista koska viimeksi olisimme saaneet asiakaspalautetta siitä, että jokin maksukortti ei toimisi. Käyttämämme maksupalvelu hyväksyy käytännössä kaikki kortit”, Lehtola kertoo. Jos opiskelee vain yhden lukukauden ajan, digitaa-

linen kortti on muovista – joka maksaa 16,10 euroa, edullisempi. Jotta digitaalisen kortin voi hankkia, verkossa maksamista varten on oltava suomalainen henkilötunnus, joka on opiskelijarekisterissä. ”Euroopan sisäpuolelta tulevan kansainvälisen opiskelijan on haettava henkilötunnus maistraatista. Monet EU-alueen ulkopuolelta tulevat saavat sen oleskeluluvan yhteydessä”, Heli Siponen sanoo.

Frank on panostanut digitaaliseen puoleen vuodesta

2016 asti. Näkyvin tuote on Frank App -sovellus, jonka sähköisellä opiskelukortilla on noin 70 000 kuukausittaista käyttäjää. Tähän mennessä kännykkään ladattava digikortti on ollut ilmainen. Frankilla on suunnitteilla tuoda markkinoille myös laajempi uudistus, jonka avulla voisi kirjautua opiskelijana eri verkkoympäristöihin, ja samalla maksaa ostoksistaan opiskelijahinnan. Heli Siponen, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan kv-koordinaattori, näkee että erityisesti kansainvälisillä opiskelijoilla voi tulla ongelmia digitaalisen opiskelijakortin maksamisessa. ”Kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta maksaa verkossa. Silloin käytännössä joutuu pyytämään joltakin toiselta, jolla on verkkomaksuun soveltuva kortti”, Siponen toteaa. Lehtolan mukaan Frankille tulee tästä aiheesta

Frankin on tarkoitus hyödyntää pian Opetushalli-

tuksen Koski-palvelua, jonka kautta se saa opiskelijan suostumuksella tiedon opiskelijastatuksesta esimerkiksi kaikista lukioiden, ammatti-instituuttien ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista. Frankin kilpailija Tampereella on OP-ryhmän Pivo-sovelluksen digitaalinen opiskelijakorttipalvelu. Nyt Frank pääsee samoille markkinoille. Viime vuonna Frank teki 700 000 euroa tappiota.

Lehtolan mukaan tuloksessa näkyy isot investoinnit digitaaliseen palvelualustaan. Frankin käyttökate eli liiketoiminnan tulot ennen poistoja, rahoituseriä ja veroja, on ollut aiempina vuosina plussalla. ”Kasvu vaatii investointeja. Palvelua täytyy ensin kehittää, että sillä voi tehdä ansaintaa”, Lehtola summaa.

wo years down the lane and I remember my first day at the University of Eastern Finland as if it were yesterday. I remember being terribly late for the first day of orientation because I got lost. I took a bus from my apartment that was supposed to take me to the city center and join another one that will take me to the university. Long story short, I missed my stop and was in the same bus for close to an hour before I decided to get off and get help. Thank goodness for technology, I made it safely to the university, albeit being seriously late for the program. Why am I boring you with my tale of woe you may wonder, don’t we all get lost in a new place at some point? Yes we all do (at least most of us do), but there is a difference between getting lost and feeling lost. I remember how lost I felt despite the fact that I was armed with devices and means to help me figure out how to get to where I was going. This feeling did not abate when I finally got to the university but was buried under relief. As days went by, this feeling reoccurred and I remember feeling terribly homesick. Did I mention it was my first time outside my country? Everything here was a sharp contrast to how we had it back home, it was a totally new world for me. I felt lost for months even though I was getting familiar with the routes and norms. It was a confusing feeling for me because I didn’t feel out of place, I just felt lost. I knew I had to get a grip on myself because schoolwork was demanding and examinations came earlier than I was used to and I had to rise up to the challenge. Even though schoolwork kept me occupied, it was not an everlasting escape. I had to device a means to survive, survival being the first rule of nature. Music has always been a part of me, so I listened more to music from my country. I read blogs and news about my country and cooked local dishes when I could. These made me feel a little less lost because I could always have a piece of ”Your bicycle with lock (or home whenever bus card) and student card I wanted. I socialized a are one of your best allies. little (I wish I did more) and by the end of the first semester, I was perfectly fine. Just as it has always been, some people will be new to the university community but are very familiar with the system, while for some, everything is entirely new like it was for me. Pace yourself, work out your feelings and do not allow yourself to be overwhelmed. Identify what works best for you and stick to it. Now, survival tips (it worked for me and people I know). Your bicycle with lock (or bus card) and student card are one of your best allies. You can go almost everywhere in town with your bicycle, just remember to change to winter tires when the time comes. Some stores and restaurants give student discounts for which you need to present your student card. The university has several social clubs and organizations to which you can belong. The clubs and organizations have social gatherings and events from time to time, and as we know, socializing takes the edge off most of the time. Most communication is done in Finnish outside the university but I promise most people speak English as well. The four little and important words in any language can be narrowed into two in Finnish language; ‘anteeksi’ can be used for sorry, please and excuse me while ‘kiitos’ means thank you. Aderemi Fayoyiwa The writer is from Nigeria and currently a PhD student of chemistry at UEF.

Uljas 5 | 3.9.2018

Syyslukukausi voi alkaa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella aloittaa tänä syksynä noin 800 opettajaopiskelijaa enemmän kuin viime vuonna. Yliopisto on saanut opiskelijaruokailun järjestämiseksi apua Länsikadun normaalikoululta. - Iisa Manninen, teksti & Risto Takala, kuvat

ienet asiat voivat tuottaa harmia, mutta parempi niin päin, kuin että jotain suurempaa olisi mennyt pieleen. Näin kertoo Savonlinnan kampussiirrosta Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) toinen varapuheenjohtaja Heikki Räihä. ”Vasta käyttö osoittaa, joudummeko jotakin hienosäätämään. Tällä hetkellä opettajankoulutuksentiloista puuttuu muutamia huonekaluja ja remonttimiehiä näkyy vielä luokkahuoneissa. Ei tämä muutos sormia napauttamalla toteutunut”, toteaa Savonlinnan kampussiirrosta vastannut filosofisen tiedekunnan johtava hallintopäällikkö Kari Korhonen Itä-Suomen yliopistosta. Itä-Suomen yliopisto on remontoinut viime vuodesta lähtien Joensuun kampuksen tiloja Savonlinnan kampussiirron vuoksi. Remontti on edennyt Korhosen mukaan siihen pisteeseen,

että luokanopettajakoulutus voi alkaa syksyllä kampuksen uudistetuissa tiloissa. Savonlinnasta siirtyivät Joensuuhun tänä syksynä luokanopettaja-, lastentarhanopettaja-, sekä kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset. ISYYn hallituksen toinen varapuheenjohtaja Heikki Räihä kertoo, että kampusmuutto aiheuttaa jonkin verran haasteita erityisesti opiskelija-asumisessa. Savonlinnassa opiskelleet asuivat usein yksiöissä ja moni heistä muuttaa Joensuussa soluasuntoon. “Soluasuminen saattaa vaatia opiskelijalta aluksi opettelua. Osa opiskelijoista ei halunnut muuttaa soluun, ja he jonottavat tällä hetkellä uusiin yksiöihin. Savonlinnalaiset olivat tietoisia siitä, ettei opiskelija-asuntotilanne Joensuussa ole paras mahdollinen”, kertoo Räihä, joka on ollut kampussiirrossa mukana siitä lähtien, kun yliopisto päätti vuonna 2016 keskittää Savonlinnan opettajankoulutuksen Joensuuhun.

Osa on saanut myös asunnon yksityisiltä markkinoilta, kuten toisen vuoden käsityönopettajaopiskelija Anu Nurmenniemi, joka on muuttanut Savonlinnasta Joensuuhun elokuun alussa. Hän vuokrasi kolmen kaverinsa kanssa omakotitalon Noljakasta. “Laitoimme asunnonhakuilmoituksia lehteen ja nettiin. Eräs yliopiston lehtori huomasi lehti-ilmoituksemme ja tarjosi meille omakotitaloa vuokralle”, kertoo Nurmenniemi. Hän kertoo odottavansa innolla syyslukukauden alkamista, vaikka tuutorina toimiminen ja sivuaineopinnot pitävät syksyn kiireisenä. Nurmenniemeä mietityttää kuinka hän oppii tuntemaan kampuksen tilat, ja miten opiskelijaruokaloiden tilat riittävät. Ravintoloiden kapasiteetti tulee olemaan haaste myös Heikki Räihän mukaan, koska kampuksella on nyt ennätysmäärä opiskelijoita. Ruokajonojen lyhentämiseksi yliopisto on järjestänyt Joensuun normaalikoululle Länsika-

Savonlinnan muuttokuormaa on purettu kesän lopusta lähtien. ”Valmista pitäisi olla syyskuun alussa, jotta opiskelijat pääsevät uusiin tiloihin”, toteaa ISYYn

hallituksen toinen varapuheenjohtaja Heikki Räihä.

Uljas 5 | 3.9.2018

Joensuun kampuksen Educa-rakennukseen on remontoitu kuvataiteen-, musiikin- ja lastentarhanopetustilat.

dulle kelatuetun opiskelijaruokailun. Opiskelijan on mahdollista käydä lounastamassa satapaikkaisessa ruokalassa sen jälkeen, kun koululaiset ovat ruokailleet. “Normaalikoulun ravintola toimii pika-apuna Taitola ja Educa-rakennuksissa opiskelevien päivittäiseen ruokailuun siihen asti, kunnes uusi opiskelijaravintola valmistuu ensi kesänä Joensuun Ellin kerrostaloon Opiskelijankadulle”, toteaa johtava hallintopäällikkö Kari Korhonen. Itä-Suomen yliopisto otti muuttoprosessiin

mallia Hämeenlinnan opettajankoulutuksen siirrosta. Hämeenlinnan opettajankoulutus siirtyi Tampereelle vuonna 2012. Ylioppilaskunnan hallituksessa työskentelevä Heikki Räihä kävi viime vuoden keväällä Tampereen yliopistossa tutustumassa sen muuttoprosessiin. “Tampereen yliopiston työntekijät kertoivat, mikä heillä oli muutossa toiminut ja mikä ei. Itä-Suomen yliopisto otti nämä huomioon Savonlinnan kampussiirrossa. Hämeenlinnan opettajankoulutuksen siirrosta vastasi yksi yliopiston työntekijä. Itä-Suomen yliopistolla oli kolme työntekijää, jotka vastasivat muutosta yhdessä.” Huhti- ja toukokuun aikana yliopisto pakkasi tavaroitaan Savonlinnassa. Tarpeettomia tavaroita, esimerkiksi kangaspuita, yliopisto myi opiskelijoille tai lahjoitti niitä eteenpäin.

Toukokuun alussa Itä-Suomen yliopisto palkkasi kesätyöntekijöiksi kymmenen savonlinnalaista opiskelijaa pakkaamaan tavaroita ja tekemään muuttotyötä. “Muuttotyössä oli mukana opiskelijoita jokaiselta Savonlinnassa toimineelta opettajankoulutuksen alalta. Heillä oli parhaiten tietämystä siitä, miten esimerkiksi teknisen käsityön laitteet toimivat tai mitkä tavarat kuuluvat varhaiskasvatuksen draamatarvikkeisiin”, tarkentaa Räihä. Ensimmäisenä yliopisto siirsi tavaransa Savonlinnan normaalikoulusta Joensuun Sirkkalan tiloihin juhannuksen jälkeen. Normaalikoulu sijaitsee Sirkkalassa siihen asti, kunnes uusi koulu valmistuu Rantakylään ensi vuoden alussa. “Tämä tarkoittaa, että osalla opiskelijoista harjoittelupaikka vaihtuu kesken lukuvuotta uusiin tiloihin. Uusi normaalikoulu sijaitsee Rantakylässä useiden kilometrien päässä”, toteaa Räihä. Itä-Suomen yliopisto on Räihän mukaan auttanut opiskelijoita muuttoa koskevissa kysymyksissä alusta lähtien: “Olen positiivisesti yllättänyt yhteistyöstä yliopiston kanssa. Yliopiston vastuuhenkilöt tapasivat keväästä lähtien esimerkiksi savonlinnalaisten kerhojen sekä ainejärjestöjen edustajia, ja ottivat huomioon millaista apua ne tarvitsevat toimintansa siirtämiseen Joensuuhun.”

Tilat

Esteetöntä kotitalodenopiskelua Opettajankoulutuksen tilat sijaitsevat Joensuun kampuksella Taitolassa, Educassa, sekä Naturassa. “Uudistimme tiloja ja ajanmukaistimme kalustoa. Taitolaan rakensimme reilun 200 neliön lisäosan Kuopiontien varteen käsityönopetusta varten”, kertoo johtava hallintopäällikkö Kari Korhonen Itä-Suomen yliopistosta. Taitolassa sijaitsevat nyt kahdessa kerroksessa käsityönopetuksen tilat sekä pehmeille että koville materiaaleille. Educassa on yleisten opetustilojen lisäksi kuvataiteen-, musiikin- ja lastentarhanopetuksen tilat. Naturaan yliopisto remontoi kotitaloudenopetustilat, jossa on estettömyys huomioiden myös työpiste, jossa on korkeussäädettävät hellat ja siirrettäviä kaappeja. “Savonlinnassa kotitaloussiipeen pääseminen pyörätuolilla olisi vaatinut mekaaniset rampit portaiden kohdalle. Joensuun kampuksella on mahdollista kulkea hissillä eri kerroksiin ja tilat ovat laajemmat”, kertoo Heikki Räihä ISYYn hallituksesta.

Uljas 5 | 3.9.2018

Me autamme! Olemme turvanasi koko vuokrasuhteen ajan.

Etsitkö uutta vuokrakotia?

Tapahtumapassi 12€ (ennakkomyyntipisteistä 10.9.2018 alkaen)

MISSION 1 MISSION 2 MISSION 3 MISSION 4 MISSION X

ENNAKKOMYYNTIPISTEET - cafeSAVOTTA, Microkatu 1 - Kutop kirjakauppa, Opistotie 2 - Lukema, Yliopistonranta 3

10 ostoleimaa = tapahtumahaalarimerkki 14 käyntileimaa = sisäänpääsy Albatrossiin Joukkuekilpailu = kilpailuaika klo 16-23 Soolokisa = kilpailuaika klo 16-23 15 käyntileimaa = soolosuorittajien arvonta

ILTATAPAHTUMA Ravintola Albatrossissa klo 21:00 alkaen. Liput ovelta 10€.

PÄÄPALKINNOT

Sponsored by

5 x Asus-VivoBook 15” 5 x B&O Beoplay A1 langaton kaiutin 13 x Beats Powerbeats3 urheilukuuloke Katso tarkemmat tiedot palkinnoista nettisivuilta!

Esiintymässä

Tapahtuman

Järjestää

Tapahtumaravintolat

Aste

5x 13x

Yhteistyössä Itä-Suomen Yliopiston

Ylioppilaskunta

025

www.kauppakadunimpro.fi

impro2018-uljas.indd 1

PAM – liikealan Kuopion seudun osasto ry

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

14.8.2018 12:41:02

Etumme opiskelijoille

Osuuspankin omistaja-asiakkaille • Opintolaina ilman toimitusmaksua. Opintolaina kerryttää OP-bonuksia. • 18-27-vuotiaille -21 % alennus lähes kaikista kodin ja perheen vakuutuksista • Rahastojen merkintä, lunastus ja vaihto 0 € Alle 26-vuotiaille kortti- ja verkkopalvelu ilman kuukausimaksua. Opiskelija voi hakea OP-Visaa suoritettuaan kotimaisessa yliopistossa, korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa vähintään 45 opintopistettä.

Uljas 5 | 3.9.2018

Subway® Iso Myy Subway® Pilkko Subway® Rantakylä Subway® Voimatie

T t e Su uute utu rvet bw en stu ulo ay Ra ma a ®- nt an ra ak vin y to län laa n!

Tarjous on voimassa SYL:n ja POKAn kortilla Joensuun Subway®-ravintoloissa. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Yksi tarjous/asiakas. SUBWAY® is a Registered Trademark of Subway IP Inc. ©2018 Subway IP Inc.

limu (0,4 l) kaupan päälle, kun ostat 30 cm Subin®

Opiskelijatarjous:

PE 5 .1 0. K UOP IO -HA LL I • LA 6 . 1 0 . J OE NSUU AREENA

Apocalyptica

Juha Tapio

JVG

Evelina

Anna Puu

Vesta

suu

io Kuop n i a V

Joen Vain

Opiskelijalippu 25 € Savotan, ISYYn ja POKAn toimistoilta Liput 25/35 € • VIP-paketit 70 € Ennakko: Tiketti • Lippupiste • Levy-Eskot • Kerubi Ikärajaton • Lisätiedot: lehtiailosaaressa.fi

Uljas 5 | 3.9.2018

Henkilö

Elämä kirjallisuuden varjossa Kriitikkojättiläinen Pekka Tarkka kuvaa muutoin kattavassa elämäkerrassaan yksityiselämäänsä kuin velvollisuudentunnosta. Lukijalle yksi asia tulee selväksi: jo nyt voi kadehtia menneisyyden Suomea, jossa kirjakritiikille annettiin sille kuuluva tila ja huomio. Tarkan mielestä uskottavan kritiikin ytimessä on aina oma lukukokemus ja sen rehellinen välittäminen lukijoille. Pietari Akujärvi, teksti & Mira Asikainen, kuvitus Uljas 5 | 3.9.2018

eatterivekkuli Jouko Turkka muistutti aikoinaan siitä, ettei ihmisellä ole kuin kaksi päämäärää: naida itseään parempaa ja viedä toisilta rahat. Pekka Tarkka tajuaa muistelmissaan nämä perusasiat jo kolmen vuoden ikäisenä. Isän kerrottua hänelle, että pikkuveli on juuri kuollut keuhkokuumeeseen, Pekka ilmoittaa saavansa nyt kokonaan sen suklaan, joka olisi muuten pitänyt jakaa nuoremman veljen kanssa. Hautajaiskirkossa hän katselee lastentarhan tyttökuoroa: ”Ajattelen, että tuo toinen takarivissä vasemmalta on mukavan näköinen, olisi hauska päästä hänen päälleen makaamaan.” Samat tapahtumat puhkaisevat omatunnon, jonka myötä pieni Pekka oppii myös ulkokultaisuuden taidon. Elämä opitaan jo nuorena, loppuelämä on viettien tukahduttamista yhteisön paineessa. Filosofian tohtori, kriitikko, entinen Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen päällikkö ja kirjallisuudentutkija Pekka Tarkka on kirjoittanut muistelmansa. Teoksen nimi on Onnen Pekka, kirja kattaa vuodet 1934–1989. Aikaan mahtuu paljon elettyä elämää ja työtä niin yliopistolla kuin Helsingin Sanomissakin, mutta Tarkan suurimmat kirjahankkeet, Pentti Saarikosken ja Joel Lehtosen elämäkerrat, jäävät ulkopuolelle. Kirjoitustyönsä lähtökohdiksi Tarkka mainitsee samat kuin muidenkin elämäkertoja

tehdessä: teksti perustuu dokumentoituihin lähteisiin, tässä tapauksessa ennen muuta kirjeisiin ja lehtileikkeisiin. Tarkka jopa mainitsee pyrkineensä arkistojen äärellä suhtautumaan välillä itseensä kuin toiseen ihmiseen. Toisaalta omaelämäkerta on erilainen laji. ”Kokonaisuutta muovaa ennen muuta fiktiivinen kuva sisäisestä yksityisyydestä, siitä mitä tekijä toivoo ja uskoo olleensa”, Tarkka kirjoittaa. Tarkka pitää sen minkä esipuheessa lupaa. Teos on täynnä viittauksia vanhoihin kirjeisiin ja lehtijuttuihin, niin Tarkan omiin kuin muidenkin. Lapsuus kuluu Tampereen Pispalassa, josta Tarkka muuttaa Helsinkiin. Ensimmäisen toimittajanpaikan Tarkka saa Ilta-Sanomista rikosreportterina. Jo hyvin nuorena hän kuitenkin siirtyy Helsingin Sanomiin kriitikoksi. Pääkriitikko Toini Havu palkkaa hänet ”juoksupojakseen”. Menossa on 1950-luvun kirjallinen taistelu modernistien ja vanhoillisten välillä.

Uljas 5 | 3.9.2018

Havu on vanhoillisia, joiden mestareita ovat Väinö Linna ja Veikko Huovinen. Tarkka kallistuu enemmän modernistien leiriin, jossa tärkeimpiä kirjailijoita ovat Paavo Haavikko, Pentti Saarikoski, Antti Hyry ja Veijo Meri. Havun vanhoillisuus on sen verran syvää, että hän ei hyväksy edes Väinö Linnaa. Tarkka turhautuu heikkoihin mahdollisuuksiin kehittää kulttuuriosastoa omalla osaamisellaan ja jättää Helsingin Sanomat. Seuraava työpaikka on sanomalehti Uusi Suomi. Suomalaisia kirjasotia Tarkka on seurannut aitiopaikalta. Hänen kriitikkoaikanaan

käytiin ainakin kolme suurempaa julkista debattia kirjallisuuden rajoista, kahdesta Hannu Salaman teoksesta sekä Paavo Rintalan Sissiluutnantista (1963). Tarkka julkaisi sekä Sissiluutnantin että Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijän (1972) jälkeen tapahtumia käsittelevät kirjat. Rintalan tapauksessa ongelma oli teoksessa esiintyvien lottien sukupuolimoraali, joka sai 38 suomalaista kenraalia paheksumaan julkisesti kirjailija Rintalaa ja hänen kustantajaansa Otavaa. Salama taas pillastutti suomalaiset kommunistit kuvaamalla heitä ihmisinä. Tarkka ei arvosta Sissiluutnanttia taideteoksena, mutta osallistuu kulttuuriväen kenraaleille vastineeksi laatimaan adressiin, joka puolustaa ilmaisunvapautta. Salaman teoksesta käytyyn polemiikkiin Tarkka ottaa aktiivisesti osaa. Hän kirjoittaa kiittävän arvion Helsingin Sanomiin ja myöhemmin vastineen uusstalinistien Rauno Setälän ja Anssi Sinnemäen hyökkäyksille Salaman teosta ja ylipäätään taiteen vapautta vastaan. Tarkan ja stalinistien taistelu saa paljon huomiota, järjestetään jopa Tarkan ja Setälän välinen väittely Turussa kuudensadan kuulijan edessä. ”Oli täysi syy puolustaa kirjailijan oikeutta kirjoittaa vapaasti ilman ideologisia periaatteita, kuvata ihmisiä vailla jonkin poliittisen etujoukon asettamia ehtoja. (-) Väittely jatkui vielä yöbussissa kotimatkalla Helsinkiin. Setälä sovelsi teorioitaan kuvataiteisiin ja vaati, että taiteilijan on kuvattava ihmishahmoja, sillä abstrakti taide on rappiota ja petturuutta. Olihan se nähty Tsekkoslovakiassa, jossa nonfiguratiivisuus yleistyi juuri ennen vuoden 1968 salakavalien juonien paljastumista.” Kiihkeimmän taistolaisajan on täytynyt olla todella raskasta jokaiselle liikkeen ulko-

puoliselle kirjallisuudesta elantonsa hankkineelle. Tarkan kuvaukset ja anekdootit ajasta ovat järkyttävää luettavaa. Toisaalta taide myös kiinnosti ja lehdistössä kirjoitettiin paljon taiteesta. Nykyisin tärkeimmistäkään teoksista ei kirjoiteta muutamaa arviota enempää ja tilaa annetaan melko niukasti. Tarkka ehtii teoksensa aikana kadehtia useita kertoja

Ruotsin lehdistön eläväistä, korkeatasoista ja runsasta kulttuuridebattia, mutta nykyisin voi reilusti kadehtia jo menneisyyden Suomea, kirjallisuuskritiikin kulta-aikaa, kuten Tarkka asian ilmaisee. Kriitikon työstä Tarkalla on nuorena omat epäilyksensä, kuten se, onko hänen välillä jyrkkä tyylinsä tärkeilevää itsekorostusta ja onko negatiivisten kritiikkien kirjoittamisessa ylipäätään mieltä? Vuosien mittaan Tarkka sentään päätyy pitämään epäilyjään turhina. Uskottavan ja luotettavan kirjallisuuskritiikin perusteena täytyy aina olla ”oma lukukokemus, on se sitten myönteinen tai kielteinen, ja sen rehellinen välittäminen lukijoille”. Valistunut yleisö oppii tuntemaan vakituisesti kirjoittavan kriitikon ja joko luottaa hänen arvostelukykyynsä tai torjuu hänet mielestään epäpätevänä. Tarkka kehuu suomalaista taidearvosteluinstituutiota, jossa kriitikolla on mahdollisuus tehdä työnsä suhteellisen vapaasti. Kustantajat eivät häntä juuri koskaan arvostelleet eivätkä yrittäneet vaikuttaa hänen työhönsä. Toisin oli kirjailijoiden ja lukijoiden laita. Lassi Sinkkosen Sirkkelisirkuksesta (1975) Tarkka kirjoittaa kielteisen arvostelun, johon reagoidaan voimakkaasti: ”Viisi kuukautta arvostelun jälkeen Sinkkonen tappoi itsensä. Ravintola Kosmoksen pöydissä ja laajemminkin taiteilijapiireissä minut leimattiin murhaajaksi. Tuntoni oli puhdas, mutta sosiaalinen paine raskas.” Lopulta Sinkkosen naisystävä ottaa yhteyttä Tarkkaan ja kertoo, ettei arvostelulla ollut mitään tekemistä itsemurhan kanssa. Taakka putoaa harteilta. Tarkan arvosteltua kielteiseen sävyyn Hannu Salaman Finlandia-sarjaa, Salama lähettää kirjeen, jossa hän uhkaa väkivallalla, ”ellen muuten saa uraasi tuhotuksi”. Tarkka vastaa Salamalle ja muistuttaa tämän aiemmista teoksista kirjoittamistaan ylistävistä kritiikeistä sekä siitä, ettei kritiikkiä kirjoittaessaan ajattele kenenkään uraa, ei kirjailijan eikä omaansa. Salamasta ei kuulu enää mitään. Kielteisten kritiikkien kehnolle maineelle Suomessa Tarkka pitää yhtenä tärkeänä syynä Aleksis Kiven kohtaloa, mikä kuulostaa uskottavalta osaselitykseltä. Kritiikki on kuitenkin Suomessa pääosin myönteisempää ja kiltimpää kuin Englannissa tai Saksassa. Tarkka kertoo paljon hyviäkin muistoja kriitikonuransa varrelta. Erityisen miellyttävää

on ollut uuden merkittävän kirjallisuuden löytäminen. Hän on saanut ilmoittaa Helsingin Sanomissa Joni Skiftesvikin, Olli Jalosen, Matti Pulkkisen ja Kjell Westön kaltaisten tekijöiden ilmestymisestä suomalaiseen kirjallisuuteen. Tämä on ollut ”onnellinen etuoikeus”. Merkittäviä arvosteluja ja Tarkan nostamia kirjailijoita on niin paljon, että loput lukijan täytyy etsiä muistelmateoksesta.

Tarkan muistelmat ovat ammattilaisen työtä: teos perustuu runsaaseen lähdemateriaaliin, jota Tarkka myös käyttää asianmukaisesti. Lukuvinkkejä saa valistunutkin lukija kymmeniä. Ajan kulku hahmottuu teoksessa pitkälti kirjojen julkaisuvuosien kautta. Vaikka perusteellisuus on yksi Tarkan vahvuuksista, nimiä on valitettavasti teoksessa ähkyksi asti. Lähdeluetteloa teoksessa ei ole, mikä voi olla hyvä ratkaisu, sillä jo pelkkä henkilöhakemisto käsittää toistatuhatta nimeä. Lukijaa Tarkan nimien ja anekdoottien vyöryttäminen ei erityisesti palvele, mutta ratkaisu voi silti olla perusteltu: se on tasapuolinen ja rehellinen. Onnen Pekka on varsinainen suomalaisen kirjallisuusmaailman Kuka kukin on -teos 1950-luvulta 1980-luvun loppuun. Kuten niin usein, paljon työurallaan aikaan saaneen miehen muistelmista puuttuu

yksityiselämän kuvaus lähes kokonaan. Jopa lapsuuden kuvauksessa on jonkinlainen ulkopuolisen tarkkailijan ote. Paksun teoksen saattaisi huolimaton lukija kahlata loppuun ja huomata urakan päätteeksi, ettei päähän jäänyt yhdenkään Tarkan vaimon tai lapsen nimi. Tarkkaa ei voi syyttää siitä, että hän jättäisi nämä asiat pois, sillä yksityiselämän piiriin kuuluvia asioita kuvataan, mutta kovin virallisen oloisesti ikään kuin velvollisuudentunnosta. Tapahtumissa mukana olleet ehkä osaavat lukea rivien välistä, mutta peruslukijaa ratkaisu ei palvele. Persoonana Tarkka muuttuu selkeästi teoksen aikana. Lapsuuden ja nuoruuden sivullisesta, alemmuudentuntoisesta ja jopa kateellisesta Pekasta tulee näyttöjen kasvamisen myötä aktiivinen osallistuja ja oman arvonsa tunteva itsevarma kirjallisen elämän moniottelija. Tarkka on kriitikko, tutkija, yliopiston assistentti, kääntäjä, kirjallisuushistorioitsija ja teosten toimittaja, useimpia näistä samaan aikaan. Tarkan käsityksen mukaan kustantajat, kriitikot, kirjailijat ja kääntäjät ovat kaikki samaa porukkaa, kirja-alan ihmisiä. Jos Tarkan teosta vertaa vuonna 2011 julkaistuun kirjallisuuden emeritusprofessori Aarne Kinnusen muistelmateokseen Päätoiminen elämä, Tarkan teos on perusteellisempi ja kattavampi. Kinnusen teos taas on parempaa luettavaa, jossa työelämä ei varasta suhteettomasti huomiota muulta elämältä. Molempia voi kiittää siitä, etteivät he pelkää kirjoittaa negatiivisistakaan asioista suoraan ja nimet mainiten. Tarkan muistelmat päättyvät vuoteen 1989, joten ehkä jatkoakin on luvassa. Teoksen ansiot ylittävät sen puutteet niin selkeästi, että aion tarttua myös mahdolliseen jatko-osaan. Uljas 5 | 3.9.2018

Työnteko on kuin hampaiden harjaus Työnvälitysyritykset tarjoavat opiskelijalle osa-aikatöitä lisätienestin hankkimiseen. Tällä hetkellä on kysyntää erityisesti rakennus- ja siivousalalla. - Iisa Manninen, teksti & Risto Takala, kuva

akennus-, siivous-, kaupan-, ja ravintolaalat nousivat esiin, kun kysyimme Joensuussa ja Kuopiossa toimivilta kolmelta työnvälitysyritykseltä minkä alojen sivutyötä he tarjoavat usein korkeakouluopiskelijalle. “Ala riippuu paljon opiskelijan sen hetkisestä tilanteesta. Selkeästi voi nähdä, että rakennusalalle on tällä hetkellä tarvetta. Myös siivoustöihin on ehdottomasti kysyntää”, kertoo Ossi Tolonen Joensuun Varamiespalvelu VMP:sta. Viidennen vuoden luokanopettajaopis-

kelija Ilona Kaustio on tehnyt sivutyötä koko opintojensa ajan. Kaustio tekee siivoustyötä arki-iltoisin maanantaista perjantaihin. Työn ja opiskelun yhdistämiseen hän tottui nopeasti. “En ole joutunut tinkimään opiskelusta töiden takia, vaikka opinnoissani on ollut haastavampia jaksoja. Työllä hankin itselleni lisätuloja ja työnteko on tällä hetkellä samanlainen rutiini, kuin hampaiden harjaus. Välillä harmittaa, etten pääse lähtemään esimerkiksi reissuun, vaikka opiskelusta olisi vapaapäivä”, sanoo Kaustio. Työnvälitysyrityksille tulee koko ajan

Viidennen vuoden luokanopettajaopiskelija Ilona Kaustio käyttää aamunsa ja iltapäivän-

sä opiskeluun. ”Iltaisin teen siivoustyötä joka arkipäivä. Työnteko on juurtunut niin osaksi arkeani, ettei sitä tule mietittyä sen enempää.”

Uljas 5 | 3.9.2018

uusia asiakkaita ja sitä kautta osa-aikaisia työtehtäviä tarjolle. “Jos puhutaan keikkaluontoisista tehtävistä, niin osalle työntekijälle eivät tietyt aikataulut sovi. Sen vuoksi haemme jatkuvasti uusia työntekijöitä, jotta voimme täyttää asiakkaiden tarpeet. Tilanne muuttuu meillä päivittäin ja opiskelijan kannattaa lähettää meille hakemus, jos etsii sivutyötä opintojen oheen”, kertoo Timo Vainikainen Baronasta. Tärkeintä on kertoa hakemuksessa millaista työtä haluaa tehdä ja mitkä ovat

omat vahvuudet. Esimerkiksi fyysinen kunto sopii muuttotyöhön. “Tai jos on jotakin rajoitteita ajankäytön suhteen, esimerkiksi viikonloppuisin ei pääse harrastusten takia töihin. Tällaisista asioista opiskelijan kannattaa kertoa mahdollisimman tarkasti hakemuksessa, niin tiedämme hakemuksia jo läpikäydessä millaisia työtehtäviä voimme opiskelijalle tarjota”, vinkkaa Vainikainen. Aloilta ei välttämättä tarvitse olla työkokemusta tai koulutusta. Asiakas perehdyttää työntekijät tehtäviin. Etua työnhaussa on Joensuun Varamiespalvelu VMP:n Ossi Tolosen mukaan, jos opiskelijalta löytyy kynnyskortteja, esimerkiksi rakennusalan vaatima työturvallisuuskortti tai hygieniapassi elintarvike-alalle. Ilkka Hiekkanen kertoo Kuopion VMP:sta että suurimmaksi osaksi he välittävät työtä opiskelijoille: “Reilusti yli puolet työnhakijoista ja -tekijöistä on nuoria. Asiakasyrityksemme ovat todenneet nuorien olevan motivoituneita, vaikka työtehtävät eivät olisi korkeakouluopiskelijan omalta koulutusalalta.” Itä-Suomen yliopiston opintopsykolo-

gin Katri Ruthin mukaan sivutyö tuo opiskelijalle parhaimmillaan vastapainoa opiskeluun. Haasteeksi sivutyö muodostuu, jos työ menee toistuvasti opiskelun edelle. “Silloin on vaarana, että opinnoista haetaan joustoa ja kursseja jää rästiin. Tärkeintä on suunnitella omaa ajankäyttöä ja miettiä kalenterin kanssa, millaisia tavoitteita itsellä on ja minkä verran aikaa on mahdollista käyttää eri asioihin. Kalenteriin tulee varata myös palauttavaa tekemistä. Levon tarve on hyvä pitää mielessä, vaikka olisi paljon kiinnostavaa tekemistä”, neuvoo Ruth.

Riikka Lindholm on Joensuun kadulla

feissarina työskennellesään muun muassa tilannut ambulanssin, taluttanut mummoja istumaan varjoisalle penkille ja ollut seurana yksinäisille.

Feissarit: ”Kerätty apu menee perille” Kadulla näkyville feissareille työ on usein heidän maailmankuvaansa kytkeytyvä tapa vaikuttaa asioihin. Kohtaamisia varten heillä on yksi vinkki: normaaleilla käytöstavoilla pärjää kaikkien kanssa. - Juni Sinkkonen, teksti & kuvat

esän kääntyessä ehtoopuolelle katukuvassa vilisseet feissarit muuttuvat harvalukuisemmiksi. Jotkut kaduntallaajat huokaisevat helpotuksesta, jotkut jäävät kaipaamaan päivää piristäneitä, ystävällisiä naamoja. Feissarit herättävät monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Mutta mitä feissausta tekevät itse ajattelevat työstään ja millaisia kokemuksia se on heille tuonut? Matleena Käppi, 22, Riikka Lindholm, 21, ja Joni Paasikallio, 24, kertovat työstään ja näkemyksistään. Käppi on feissannut parina vuonna, kun taas Lindholmille ja Paasikalliolle tämä kesä oli ensimmäinen feissaustyössä. Käppi työskenteli menneenä kesänä Unicefin matkafeissarina eli hän on matkustanut ympäri Suomea tiiminsä kanssa feissaamassa. Hänelle työn merkitys syntyy sen konkreettisesta annista apua tarvitseville. Myös Lindholm ja Paasikallio mainitsevat hyvän tekemisen työnsä ydinasiaksi. Heillä on luja usko työnsä positiivisiin vaikutuksiin, oli kyseessä sitten ympäristö tai heikko-osaisemmat

ihmiset maailman toisella puolella. UN Womenille feissannut Lindholm korostaa työn positiivisina puolina sen opettavaisuutta ja tarjoamia kohtaamisia. ”Itselle feissaamisen arvo ei ole vain se, mitä minä voin tuottaa järjestölle ja niille ihmisille missä järjestö työskentelee vaan pyrin kadulla olemaan myös Joensuun katua varten. Olen esimerkiksi tilannut ambulanssin, taluttanut mummoja istumaan varjoisalle penkille ja ollut seurana yksinäisille”, Lindholm sanoo. Myös Käpin ja Paasikallion mielestä hyvät kohtaamiset ja keskustelut ihmisten kanssa ovat työn parasta antia. Tärkeää on toki saada myös lahjoittajia. Greenpeacelle feissaava Paasikallio huomauttaa, että feissarit ovat järjestöille elinehto. Käppi taasen mainitsee, että feissaaminen on tehokkain varainhankinnan muoto. Hän kohtaa toisinaan työssään ihmisiä, jotka syyttä epäilevät rahan perille menemistä. Käppi haluaa kannustaa jokaista ottamaan vaikutustyön vakavasti. ”Kehottaisin epäileviä ihmisiä ottamaan tosissaan tehokas maailman muuttaminen paremmaksi ja miettimään, mikä on se oma keino vaikuttaa. Jos se ei

ole kuukausilahjoitus, niin se olisi ainakin sitten joku muu.” Toki feissaaminen ei ole pelkästään lahjoittajien hankkimista. Keskeinen osa työtä on tiedon jakaminen sekä järjestön positiivinen näkyvyys. Feissaustyössä ihmiset laittavat itsensä monella tavalla alttiiksi. Työ vaatii vahvaa psykologista säätelykykyä ja on haastavaa myös fyysisesti. Ikäviä kommentteja ja töykeitä reaktioita tulee joskus vastaan. ”Meistä ajatellaan, että olemme se kesien katujen riesa, ikään kuin olisimme vain siellä kiusaamassa ihmisiä ja kerjäämässä rahaa, vaikka se ei ole sitä mitä me todellisuudessa teemme”, Paasikallio avaa. Lindholm myös muistuttaa, että feissaritkin ovat ihmisiä. ”Voi myös mukavasti sanoa: kiitos ei.” Paljon on ihmisten omasta asenteesta kiinni, millainen kohtaamisesta feissarin kanssa muodostuu. Feissareiden keskuudessa vallitsee kannustava yhteishenki ja positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen on yksi keskeisimmistä asioista työssä. Työyhteisön merkitys tsemppaavana voimana korostuu haastavassa työssä, kuten

Käppikin antaa ymmärtää: ”Aina on tiimi ja tiiminvetäjä, joille voi purkaa juttuja.” Feissaaminen ei siis ole pelkästään työ , vaan se on feissareille usein heidän maailmankuvaansa kytkeytyvä tapa vaikuttaa asioihin. Työ avartaa ja opettaa kohtaamaan ihmisiä. ”Feissaus on avartanut mun maailmaa tosi paljon ja olen kiitollinen siitä”, Lindholm tiivistää kokemuksensa Joensuun kaduilta.

Feissaus

Tärkeä kesätyö monelle Kadulla ja ovelta ovelle -tyyppisesti tapahtuvaa varainhankintatoimintaa yritysten ja järjestöjen tarpeisiin. Työhön kuuluvat usein tulostavoitteet. Esimerkiksi Suomen varainhankintatoimistolla on yli 100 feissaria vuosittain ja kohtaamisia on jopa kymmenien tuhansien ihmisten kanssa. SVHT tekee yhteistyötä muun muassa Planin ja UN Womenin kanssa. Uljas 5 | 3.9.2018

Sananvapaus ei ole etuoikeus Kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka argumentoi, että seksuaalisen monimuotoisuuden tunnustaminen voi lopulta johtaa jopa pedofilian hyväksyntään. Kun asiasta nousi kohu, vedottiin samalla Puolimatkan sananvapauteen. Mikko Aaltonen väittää esseessään, että kysymys akateemisesta sananvapaudesta näivettyy sivuseikaksi, jos sanoja ei ymmärrä omaa asemaansa, sanominen on kelvotonta, eikä täytä tieteen itselleen asettamia vaatimuksia. Mikko Aaltonen, teksti & Tiina Marila, kuvitus

Uljas 5 | 3.9.2018

erkkolkaisu Oikea Media julkaisi 27. heinäkuuta 2018 Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkan kirjoituksen, jonka otsikko on ”Kampanja pedofilian laillistamiseksi”. Kirjoituksessaan Puolimatka esittää, että mikäli yhteiskunnassa tunnustetaan erilaisten seksuaali-identiteettien monimuotoisuus, johtaa tämä ennen pitkää siihen, että ensiksi monimuotoisuuden piiriin hyväksytään aikuisten ja teini-ikäisten välinen seksuaalisuus eli pederastia ja lopulta aikuisten ja lasten välinen suhde eli pedofilia. Puolimatka on myös aiemmin tunnettu konservatiivisista mielipiteistään, ja pohjaa mielipidettään amerikkalaisen oikeistoaktivistin Doug Mainwaringin esimerkkiin, joka näkee hyviä arvosteluita saaneen Call me by your name (2017) -elokuvan – jossa kuvataan

teini-ikäisen ja nuoren aikuisen homoseksuaalista suhdetta – yhtenä askeleena kohti pederastian normalisointia. Lisäksi hän väittää, että WHO:n seksuaalioikeuksien julistus ei pyri suojelemaan lapsia seksuaaliselta hyväksikäytöltä, vaan kannustaa siihen julistamalla lapsen seksuaaliseksi olennoksi, jolla on myös oikeus seksuaaliseen nautintoon. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta tuomitsi Puolimatkan kirjoituksen homofobisena, ahdasmielisenä ja yliopiston linjaan sopimattomana 1. elokuuta. Puolimatkaa syytettiin salaliittoteoretisoinnista sekä kaltevan pinnan argumentoinnista. Samana päivänä Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen otti asiaan kantaa Twitterissä ja ilmoitti, ettei kirjoitus edusta yliopiston linjaa ja kertoi ryhtyvänsä konkreettisiin toimenpiteisiin. Seuraavana päivänä myös kasvatustieteiden opiskelija ja Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Irina Tuokko (vihr.) kertoi Keskisuomalaisen mielipidepalstalla tuntevansa ahdistusta ja pelkoa Puolimatkan luennoilla. Puolimatka puolustautui Keskisuomalaisessa ja Seurakuntalainen-lehdessä väittämällä, että hänen kirjoituksensa on ymmärretty väärin ja hänen tarkoituk-

senaan on ollut puolustaa lapsen oikeutta turvalliseen seksuaalikasvatukseen. Puolimatkan puolesta ovat ottaneet kantaa myös kansanedustajat Päivi Räsänen sekä Laura Huhtasaari. Joukko tutkijoita sekä Räsänen vaativat Keskisuomalaisessa Puolimatkan sananvapauden kunnioittamista. Räsänen jätti myös hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallitus aikoo turvata akateemisen sananvapauden. Puolimatka itse jätti 6. elokuuta hallintokantelun Jyväskylän yliopiston hallitukselle Hämäläisen toiminnasta. Kantelussaan Puolimatka syyttää Hämäläistä väärästä menettelystä hänen otettuaan kantaa kirjoitukseen kuulematta häntä. Puolimatka myös väittää, ettei Hämäläinen joko ole lukenut kirjoitusta lainkaan, tai ei ole fyysikkona kykeneväinen käsittelemään sitä, ja että Puolimatkalle on langetettu tuomio kuulopuheiden ja subjektiivisten kokemusten perusteella. Puolimatka puolustautuu vetoamalla perustuslaissa turvattuun sananvapauteensa sekä tieteen ja taiteen korkeimpaan vapauteen. Hän muistuttaa myös, ettei tieteellisen tutkimuksen tuloksia voi piilottaa sen vuoksi, että joku saattaa siitä pahoittaa mielensä. Uljas 5 | 3.9.2018

”On siis outoa, mikäli yhteiskunnallista kermaa olevan ihmisen on turvauduttava ihmisoikeuksiinsa saadakseen viestinsä läpi, koska niin paljon hänellä on jo muita oikeuksia.

Tapauksen keskiöön on nostettu sananvapaus johon

Ihmisoikeudet ovat siis eräänlainen oikeuksien ”perälau-

sekä Puolimatka että hänen puolustajansa ovat vedonneet. Sananvapaus on turvattu sekä Suomen perustuslaissa että Euroopan ihmissoikeussopimuksessa. Se sisältää oikeuden pitää, vastaanottaa sekä levittää tietoa ja ajatuksia viranomaisen siihen puuttumatta. Sananvapautta voidaan rajata vain lailla ja perustellusta syystä, kuten yhteiskuntarauhan turvaamiseksi. Lisäksi Puolimatkan kohdalla keskustelussa puhutaan erikseen akateemisesta sananvapaudesta ja ylipäätään tieteen vapaudesta. Tieteen autonomisuus ja totuuden tavoittelun tulisi olla tieteellisen tiedon hankkimisen päämäärä ja täyttää tieteentekemisen kriteerit: objektiivisuus, toistettavuus ja riippumattomuus. Siksi arvioitaessa Puolimatkan kirjoitusta on myös arvioitava sitä, onko kyse oikeasti tieteellisestä artikkelista, kuten hän kantelussaan väittää, vai puhtaasti mielipidekirjoituksesta. Vaikka kirjoitus noudattelee tieteellisen artikkelin kaavaa, se on julkaistu itsensä ”vaihtoehtomediaksi” luokittelevalla sivustolla. Oikea Media kertoo kannattavansa konservatiivista maailmankuvaa, yksilön vapautta ja markkinataloutta ja se ei ole sitoutunut journalistin eettisiin ohjeisiin. Siksi lukijalle jää epäselväksi, mikä tekstissä on todennettua faktaa ja mikä taas kirjoittajan omaa mielipidettä.

ta”, jonka päälle tulevat muut oikeudet. Henkilöllä, joka on kohonnut professorin tehtävään, on myös muitakin oikeuksia ja moneen muuhun kansalaiseen verrattuna suoranaisia etuoikeuksia. Hänellä on hyvin itsenäinen työnkuva. Hänellä on vahva asema alansa korkeimpana asiantuntijana. Professorin keskimääräinen palkka on Professoriliiton vuoden 2017 palkkaselvityksen mukaan 6000–7000 euroa kuukaudessa, jonka päälle voi tulla muita luennointipalkkioita. Hänellä on pääsy sellaisiin piireihin ja verkostoihin, joihin ei tavallinen kansalainen voi kuvitella pääsevänsä. On siis outoa, mikäli yhteiskunnallista kermaa olevan ihmisen on turvauduttava ihmisoikeuksiinsa saadakseen viestinsä läpi, koska niin paljon hänellä on jo muita oikeuksia. Puolimatkan asema professorina ei ainoastaan anna hänelle oikeuksia, vaan myös velvoittaa. Professorille on annettu yliopistolaissa erilliset tehtävät, kuten harjoittaa tieteellistä tutkimustyötä sekä antaa siihen perustuvaa opetusta. Professoriliitto taas määrittää professorin työn lähtökohdiksi tieteen autonomian kunnioittamisen ja tieteellisen tiedon jakamisen omalla alallaan ja muualla yhteiskunnassa. Professoriliitto edellyttää myös professorilta rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja vastuullisuutta. Puolimatkan sananvapautta voi tarkastella myös sananvastuun näkökulmasta. Sananvapaus, kuten muutkin vapaudet, ovat asioita joita on demokraattisessa yhteiskunnassa käytettävä viisaasti ja vastuullisesti. Korkeimpia sananvapauden muotoja on komiikka, ja komiikan perussääntö kuuluu että ylöspäin saa lyödä, alaspäin ei. Valtaapitäviä, valtarakenteita tai päättäjiä on voitava tarpeen vaatiessa arvostella, mutta sananvapautta ei saa käyttää sellaista ryhmää vastaan hyökkäämiseen, joka on jo valmiiksi alisteisessa asemassa.

Puolimatkan tapaus ei ole ainut kerta, kun epämiel-

lyttävään tilanteeseen joutunut puolustautuu sananvapauteen vetoamalla. Puolustus on huono, koska sananvapaus on määrätty ennakkosensuurin kielloksi. Sananvapaus turvaa oikeuden arvostella esimerkiksi vallanpitäjiä tai tuoda yhteiskunnallisia epäkohtia esiin vailla pelkoa rangaistuksesta tai painostuksesta. Sananvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton oikeus olla pelkästään oikeassa tai nousta kritiikin yläpuolelle. Se ei tarkoita sananvastuuttomuutta eli sanojan on seistävä sanojensa takana silloinkin, kun seuraukset ovat ikäviä. Sananvapautta käsiteltäessä merkitystä on sillä, kuka siihen vetoaa. Sananvapaus määritellään ihmisoikeudeksi, eli se kuuluu jokaiselle ihmiselle. Ihmisoikeuksia joudutaan yleensä pohtimaan silloin, kun ihmiseltä riisutaan muita oikeuksia, kuten oikeuksia vapauteen tai ruumiilliseen koskemattomuuteen. Ihmisoikeuksien tarkoituksena on turvata jokaiselle yksilölle ihmisarvo ja inhimillinen kohtelu ja mitä enemmän yksilöltä oikeuksia riisutaan, sitä tärkeämmäksi ihmisoikeuksien kunnioittaminen tulee, jotta häntä kuitenkin kohdeltaisiin ihmisenä.

Uljas 5 | 3.9.2018

Sananvapaus on myös nimenomaan ihmisoikeus, ei

subjektiivinen oikeus. Se sisältää oikeuden jakaa ja esittää mielipiteitä, mutta samalla lailla jokaisella on myös oikeus arvostella niitä sekä tuntea olonsa uhatuksi tai loukatuksi. Ihmisoikeudet eivät erottele ihmisiä tai mielipiteitä paremmuusjärjestykseen, ne kuuluvat kaikille. Puolimatkan kirjoituksessa on kaksi perusdilemmaa. Hän hyökkää kirjoituksellaan professorin auktoriteettia hyväksikäyttäen seksuaalivähemmistöjä vastaan rinnastaen seksuaalioikeuksien ajajat pedofilian edistäjiin pitäen tätä kehitystä samana jatkumona. Se, ettei Puolimatka suoranaisesti käsittele tekstis-

sään homoseksuaaleja on sivuseikka, sillä hän katsoo kampanjan pedofilian laillistamiseksi olevan samaa seksuaalisen vallankumouksen aiheuttamaa jatkumoa ja moraalikatoa, joka on jo johtanut seksuaalisen moninaisuuden tunnustamiseen. Puolimatkan kysymykseen tutkimustulosten piilottelusta voi vastata, että kyse on nimenomaan tutkimusetiikasta. On eri asia osoittaa tutkimuksella esimerkiksi vähän liikkuville heidän elämäntapansa haitallisuus kuin leimata vähän liikkuvat pahoiksi ihmisiksi. Tieteen tulisi toimia ihmiskunnan hyväksi, ei sitä vastaan. Toinen ongelma on tekstin epätieteellisyys. Helsingin

yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan professori Petri Luomanen teki Vartija-lehdessä Puolimatkan tekstille lähdeanalyysin josta voidaan todeta, että vaikka Puolimatkan teksti on näennäisesti kriittistä ja tieteellistä, osa hänen lähteistään ei täytä tieteellisen julkaisun tunnusmerkkejä. Lisäksi hän on lainannut joitain lähteitään tarkoitushakuisesti, yksipuolisesti sekä irrottanut lainauksia täysin asiayhteyksistään. Tällöin vetoaminen tieteen vapauteen ja kriittisyyteen kuulostaa absurdilta, mikäli kirjoittaja ei pysty itse sen vaatimia kriteereitä noudattamaan. Lisäksi Puolimatkan hallintokantelussaan esittämä väittämä ”filosofisesta metodista” on outo. Mikä on tämä filosofinen metodi ja miksi Puolimatka on julkaissut tekstinsä avoimella alustalla, mikäli väärinymmärryksen vaara on näin suuri? Puolimatkan kirjoitukseen liittyvät ongelmat eivät ole

sananvapaudellisia vaan tutkimuseettisiä. Mikäli yhteiskunta olisi pelkkä tyhjä taulu, sananvapauteen sisältyisi sanomisen rajaton vapaus vailla vastuuta, mutta reaalimaailmassa sille asettavat rajoja paitsi lait, myös arvot, normit, käytänteet ja muut vastuut. Sananvapaus antaa sanojalle vastuun sanomisistaan ja suurella auktoriteetilla sanojalle lankeaa suuri vastuu sanomisistaan. Sananvapauteen vetoamisen tulisi olla viime käden puolustus, ei ensimmäinen. Mikäli kyse olisi tieteen autonomiasta, pystyisi tieteen tehtävänhaltija puolustautumaan muutenkin, kuin julistamaan saamansa tuomio vääräksi ennen kuin tuomiota on edes annettu ja tekemällä itsestään sananvapauden marttyyrin. Onko professorin sananvapautta loukattu? Ei ole. Voiko

professori sanoa mitä tahansa vailla pelkoa seurauksista? Ei voi. Ei kukaan meistä voi. Miksi ei voi? Koska sananvapaus on nimenomaan ihmisoikeus, ei etuoikeus.

Uljas 5 | 3.9.2018

Kulttuuri

Kahvila

Mutkattoman olohuoneen hautajaiset Kulttuuriosuuskunta Laiturin tarkoitus on tuoda julki kulttuuria, joka on piilossa pinnan alla, eikä ilmene katukuvassa. Tärkeitä ominaispiirteitä tälle ovat yhteisöllisyys ja kulutuksesta tinkiminen. - Markus Raatikainen , teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuvat

auantaina elokuun puolivälissä päättyi yksi aikakausi Joensuussa, kun junaaseman kupeessa vietettiin siellä vuodesta 2015 toimineen Kulttuurikahvila Laiturin kuoppajaisia. Miten ihmeessä vanhaan asemarakennukseen päädyttiin pitämään kulttuurikahvilaa? ”Rakennus on hiljenemässä. Edellinen vuokralainen on tilasta lähdössä. Tuli halu, että tila on pidettävä edelleen avoimena kaupunkilaisille ja ihmisille. Siihen kytkeytyi myös toiminnan sisältö”, kertoo Maria Korkatti Kulttuuriosuuskunta Laiturilta. ”Tässä on aikaisemmin ollut kahvila- ja kulttuuritila niin ajateltiin, että sitä tarvitaan edelleen. Osalta ihmisistä esille tuli vegaanius, sillä Joensuussa ei vieläkään ole muita täysin vegaanisia kahviloita kuin Laituri.” Kuoppajaisista vähintään omalaatuisen teki bileiden pituus, sillä ohjelmaa Laiturilla oli 12 tunniksi. Esiintyjät löytyivät kuulemma nopeasti ja mukaan mahtui niin

Uljas 5 | 3.9.2018

runoja, paikallista stand upia sekä tietysti runsaasti musiikkia esimerkiksi Päivä Sään toimesta. Mutta mistä ajatus laajasta ohjelmasta sai alkunsa? ”Se oli porukalle aika selvää, että asemaravintolaa pitää lopuksi juhlia oikein kunnolla. Halusimme vielä kerran tarjota mahdollisuuden mahdollisimman monelle artistille tulla vielä Laiturille esiintymään, koska tiedetään Laiturin olevan tärkeä paikka monille”, Korkatti kommentoi. Aiempaa kokemusta minulla tilasta ei ollut, joten edessä oli jo ennakolta tutustuminen johonkin uuteen. Saapuessamme ulkopuolella oli jo ihmisiä rennoissa tunnelmissa. Entäpä sisällä? Ottaen huomioon alkuillan ajankohtana, niin useiden kymmenien saaminen liikenteeseen kertoo jotakin kulttuurikahvilan erityislaatuisesta merkityksestä monille ihmisille. Yksityiskohdissa huomio kiinnittyi nopeasti lupaukseen

kaikille turvallisesta tilasta. Pitihän paikalla ollessa vilkaista myös viimeinen, tyylikäs valokuvanäyttely.

Kuvien viereen kirjoitetut infopaketit tarjosivat myös kiinnostavaa tietoa rakennuksen historiasta. Musiikin puolelta ehdin nautiskella Päivän Säästä parin kappaleen verran eikä nuorison soittama punkahtava musiikki yhtään hassummalta kuulostanut. Turhalla monimutkaisuudella sitä ei olut pilattu, mutta livenä selvin päin se toimi yllättävän hyvin. Pisteet muuten siitä, että bändi soitti täysin sopivalla volyymilla käytettävissä olevaan tilaan nähden, eikä korvatulpille ollut minkäänlaista tarvetta. Entäpä Laiturin tulevaisuus? Mitä seuraavaksi ja millä aikataululla? ”Tykkään puhua asemaravintolan jäähyväisistä ja lopettajaisista, en Laiturin, sillä kulttuuriosuuskunta jatkaa olemassaoloaan. Suoraan emme pääse uuteen tilaan siirtymään, mutta jatkamme uusien tilojen etsintää. Kaupungin kanssa olemme tehneet yhteistyötä tilojen etsinnässä keväällä ja kesällä, mutta mitään sopivaa ei ole löytynyt. Etsinnässä on ollut tila, jossa voisi pitää kahvilaa, keikkoja ja muita kulttuuritapahtumia.Toisaal-

Taidebiletystä Joensuussa Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto täyttää tänä vuonna 80 vuotta, jonka kunniaksi se kokoaa kaksi kuukautta kestävän nykytaiteen katselmuksen Joensuun taidemuseoon, Taidekeskus Ahjoon ja Galleria Kohinaan. Juhlat/Bileet/Party/ Fest/Hïeje -nimeä kantava kuvataidefestivaali järjestetään 27.9.–25.11.2018, jonka aikana taidekeskuksissa voi käydä katsomatta ammattitaiteilijoiden ja harrastajien teoksia. Festivaalin aikana järjestetään myös erilaisia seminaareja ja työpajoja kaikille taiteesta kiinnostuneille.

Uusi tapahtuma Savilahdessa Kuopion kampusalueella Savilahdessa järjestetään ensimmäistä kertaa Iloa & valoa -tapahtuma lauantaina 8. syyskuuta kello 14–22. Ohjelmassa on muassa ulkoilmaelokuva, bändejä, työpajoja, tulishow ja tutustumista Savilahdessa sijaitseviin luolastoihin. Tapahtuma-alueelle pääsee keskustasta ilmaisen katujunan kyydissä. Tapahtuman järjestää Kuopion Savilahti, jonka kärkihankkeena on rakentaa Savilahteen oppimisen, asumisen ja työelämän yhdistävä kaupunginosa. Tapahtumaan osallistuminen on yleisölle maksutonta.

Slaavilaista teatteria Joensuussa Joensuun kaupunginteatterin syksyn ohjelmistoa sävyttää slaavilaisuus. Syksyn ensimmäisenä näytöksenä nähdään Sofi Oksasen romaaniin perustuva Stalinin lehmät lauantaina 15. syyskuuta. Esitys kertoo kolmen virolaisen naisen – isoäidin, äidin ja tyttären elämästä kommunistisessa Virossa ja kapitalistisessa Suomessa. Stalinin lehmät on myös armoton tarina elämää hallitsevasta ja määrittävästä syömishäiriöstä, häpeän ja arvottomuuden tunteista, sekä naiseuden mahdottomuudesta.

Tutkijoiden yö Kulttuurikahvila Laiturin lopettajaisissa piisasi monipuolista ohjelmaa kahdentoista tunnin ajan.

ta se, ettei tiloja ole löytynyt antaa mahdollisuuden pohtia toiminnan sisältöä uudelleen”, Korkatti sanoi. Millaista kulttuuria ja toimintaa Laituri sitten haluaa luoda. Vapaaehtoisena Laiturilla olleen Kaija Kukkohovin sanoin: ”Haluamme luoda monipuolista kulttuuria. Sellaista, joka tulee esille ruohonjuuritasolla ja pinnan alla, mikä ei näy katukuvassa. Se on innostavaa, yhteisöllistä ja kulutuksesta vapaata.” Tunnelmat olivat olleet surulliset jo aiemmin, eikä päätös rakennuksen purkamisesta tullut yllätyksenä asiaa seuranneille. Kukkohovin mukaan surun tunne on ollut läsnä sekä keväällä että kesällä, joten suruaika on ollut pitkä ainutlaatuisen rakennuksen purkamisen takia. Toisaalta vanhan asemaravintolan tilat olisivat

mahdollistaneet myös huomattavasti runsaamman toiminnan. Paikalla työskennelleistä vapaaehtoisista Miika heitti ilmoille muutamia esimerkkejä

paitojen printtauksesta lehdentekoon. Jotain kulttuurikahvilan vireydestä kertoo tapahtumien määrä. Vapaaehtoisten mukaan vuonna 2016 Laiturilla oli yli 250 tapahtumaa: kokouksia, taidenäyttelyitä, musiikkia, keskusteluja, seminaareja. Myöskään kaupungin toteutus elävän asemanseudun luomiseksi ei saanut vapaaehtoisilta kiitosta. ”Tämä paikka voisi olla auki aamukuudesta iltakymmeneen niin olisi sitä elävää asemanseutua, mitä kaupunki haluaisi, jos vaan voitaisiin olla tässä niin pitkään”, Kaija Kukkohovi kommentoi. Miika jatkoi työkaverinsa kommenttia. ”Mutta kaupungin mielikuvitus riittää bussikaistaan. Se on jännä.” Kulttuurikahvila Laituri kuopattiin haikeudesta huolimatta hyvissä meiningeissä. Toiveena olisi, että Kulttuuriosuuskunta Laituri löytäisi mahdollisimman nopeasti uudet ja toimivat tilat. Vastaavankaltaisia uniikkeja tiloja ei kaupungissa ole liikaa.

Tutkijoiden yö -tapahtuma tekee tiedettä ihmisille tutuksi, ja se järjestetään molemmissa kampuskaupungeissa perjantaina 28. syyskuuta kello 16–20. Kuopiossa tapahtuma järjestetään Kauppakeskus Matkuksessa, jossa yleisölle on tarjolla ilmaisia luentoja esimerkiksi suolistobakteerien vaikutuksista aivoihin, sekä ihmisen minuuden rakentumisesta. Joensuussa päätapahtuma pidetään yliopiston kampuksella Aurora-rakennuksessa, jolloin osallistujat voivat tutustua esimerkiksi geeniteknologiaan tai mitata omaan terveyteen liittyviä ominaisuuksia. Illan aikana yleisön on mahdollista tutustua myös kampukselle vasta valmistuneisiin käsityön opetustiloihin.

Nykytaidefestivaali Kuopiossa ANTI – Contemporary Art Festival valtaa jälleen Kuopiossa sijaitsevia tiloja ja tarjoaa yleisölle erilaisia nykytaiteen näytöksiä ja kokemuksia 25.–30. syyskuuta. Tänä vuonna festivaalin teema rakentuu leikin ja pelillisyyden ympärille. Tapahtumaviikon aikana on mahdollista pelata esimerkiksi legendaarista videopeliä TRONia, kokeilla uutta Sound Map Kuopio -älypuhelinsovellusta tai osallistua Swivelympics-kisaan, eli hyrräolympialaisiin, jonka tarkoituksena on pyöriä toimistotuolilla itsensä ympäri mahdollisimman monta kertaa.

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 5 | 3.9.2018

Uljas 5 | 3.9.2018

ISYYLLÄ ON ASIAA TAPAHTUMAT

TAPAHTUU Kampusrysäys käynnistää lukuvuoden 6.9. Joensuussa ja Kuopiossa

Molemmat kampukset:

10.9. Kauppakadun Improbatur 2018 -lippujen myynti alkaa klo 8.00 Lukemalla (Yliopiston-

piskelijoiden ja henkilökunnan

Kampusrysäyksistä käynnistyvät myös kaupunki-

yhteinen tapahtuma, Kampusrysäys,

suunnistukset.

3.–16.9. Ilmaiset SYKETTÄ liikuntaviikot

ranta 3)

3.–16.9. SYKETTÄ Appro 2018

13.9. International Stand Up Show at 7 pm,

3.10. Liikuntailtapäivä

SN100 (Yliopistonranta 1 E) 25.9. Kauppakadun Improbatur 2018 klo 16 alkaen

käynnistää Itä-Suomen yliopiston lukuvuoden torstaina 6.9.2018

Joensuun Kampusrysäys ja kaupunkisuunnistus

Joensuu:

28.9. Tutkijoiden yö klo 16–20, Kauppakeskus Matkus

Joensuussa ja Kuopiossa jo seitsemättä kertaa.

6.9. klo 15.00–18.00, Carelian takapiha (Yliopisto-

Kampusrysäykset järjestetään samana päivänä

katu 4)

6.9. Kampusrysäys ja kaupunkisuunnistus klo

kuin Itä-Suomen yliopiston lukuvuoden 2018–2019

Kuopion Kampusrysäys ja kaupunkisuunnistus 6.9.

15–18, Carelian edusta

avajaiset Kuopiossa.

klo 15.30–18.00, Studentian edusta (Yliopistonranta

7.9. ESN Joensuu ”Get to Know each Other” at

9 pm, Ilona (Kauppakatu 25)

Poikkeuksia ISYYn toimistojen aukiolo-

Tänä vuonna ainejärjestöt ja laitokset ottavat

Katso tapahtumien tarkempi ohjelma: uef.fi/

6.10. Lehtiä ilosaaressa, Joensuu Areena

ajoissa:

Kampusrysäyksessä mittaa toisistaan jännittävässä

kampus2018

kampuskisassa ja ottelevat keskenään mm. sumo-

Tai Facebook:

Kuopio:

5.9. ISYYn toimistot auki klo 10–15

painissa ja pikamölkyssä. Lisäksi tapahtumassa on

Joensuun Kampusrysäys ja kaupunkisuunnistus

hyvää musiikkia ja hauskoja aktiviteetteja, kuten

2018

3.9. Starttibileet 2018 klo 21, Albatrossi (Järj.

12.9. ISYYn toimistot auki klo 10–15

pomppulinna ja sumopainipuvut.

Kuopion Kampusrysäys ja kaupunkisuunnistus

Dentina)

Katso muut mahdolliset poikkeukset www.

2018

6.9. Itä-Suomen yliopiston lukuvuoden avajai-

isyy.fi

5.10. Lehtiä ilosaaressa, Kuopio-halli

10.9. ISYYn Kuopion toimisto auki klo 8–15

set, klo 13.15 alkaen, SN100 (Yliopistonranta 1 E)

Voit ottaa mukaan myös omat piknikeväät sekä tutustua kerhojen, järjestöjen ja muiden toimijoiden

Tapahtuman järjestävät Itä-Suomen yliopisto (UEF)

6.9. Kampusrysäys ja kaupunkisuunnistus klo

järjestämään toimintaan näiden esittelypisteillä.

ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY).

15.30–18, Studentian piha-alue (Yliopistonranta 3) 7.9. Valon kaava -seminaari ja työpaja klo 15.00–18.00, Savilahden Varikon alue (Salli Big Room, Neulaniementie 6)

EDUNVALVONTAKULMA

7.9. Guerrilla Lighting -valotapahtuma, lähtö klo 20.30 Studentialta (Yliopistonranta 3)

Opintotuen tulorajojen seuranta

8.9. Iloa ja valoa Savilahdessa -tapahtuma klo 14, Savilahti

usi opiskelusyksy on taas alkamassa ja on

tee töitä lukuvuoden aikana opintojen ohessa.

hyvä muistaa, miten opintotuen tulorajat

Korkeakouluopintoja aloittavan opiskelijan ja val-

toimivat. Vaikka et itse asiaa muistaisi-

mistuneen opiskelijan kohdalta tilanne on vähän

kaan, niin KELA kyllä muistaa. Korkeakouluopiske-

monimutkaisempi. Kertyneitä tuloja ei lasketa

lija on oikeutettu tietyin edellytyksin opintorahaan

opiskeluajan ulkopuolelta, eli ennen opintojen al-

joka kuukausi. Yksi edellytyksistä on, ettet itse

kua tai valmistumisen jälkeen. KELA ei kuitenkaan

saa verotettavaa tuloa liikaa sinä kalenterivuon-

saa tietoa siitä, milloin olet tulosi saanut ja sinun on

na, jolloin opintorahaa saat. Opintotuen tuloraja

itse osoitettava palkkatodistuksella tai vastaavalla,

lasketaan siis koko kalenterivuodelta ei juuri siltä

etteivät tulorajasi ole ylittyneet.

kuukaudelta, jolloin olet esimerkiksi töissä. Kalenterivuoden tuloraja lasketaan niin, että

Jos vuoden 2018 tulorajasi ylittyvät ennen opintojen alkua tai sen jälkeen, KELA lähettää

ISYYN LIHALLA ISYYn tietosuojavastaava ISYYtä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on tietosuojavastaava Helena Eronen.

len työskennellyt ylioppilaskunnan tietosuo-

kuukaudelta, jolloin nostat opintotukea, vapaan

sinulle selvityspyynnön tuloistasi vuoden 2019

tulon raja on 667 euroa ja kuukaudelta, jolloin et

keväällä. Tällöin kaikki palkkatodistukset tai vastaa-

javastaavana maaliskuusta saakka. Tehtäväni

nosta opintotukea, tuloraja on 1 990 euroa. Tästä

vat, josta selviää, koska olet tulosi saanut, on hyvä

seuraa, että jos esimerkiksi vuonna 2018 nostat

olla tallessa, koska KELA olettaa, että kaikki tulosi

joka edellyttää tietosuojavastaavan nimeämistä organi-

opintotukea yhdeksältä kuukaudelta, on tulorajasi

ovat kertyneet opintojen aikana, ellet pysty toisin

saatioille. Tietosuojavastaavasta voidaan käyttää myös

11 973 euroa. Yleensä tuloja ei siis kerry ”liikaa”, ellet

osoittamaan.

nimitystä ”organisaation virallinen mörkö”.

liittyy 25.5.2018 sovellettavaksi tulleseen EU:n

tietosuoja-asetukseen (General Data Protection = GDPR),

Jos huomaat syksyn aikana, että tulosi ylittävät sallitun tulon rajan, kannattaa ylimääräiset

Toimin asiantuntijana tietosuoja-asioissa sekä yhteyspis-

tukikuukaudet maksaa KELAlle takaisin. Voit

teenä ISYYlle ja valvontaviranomaiselle. Seuraan mm.

nostaa palautetut opintorahat uudestaan myö-

tietosuojasääntöjen noudattamista, annan tietoja ja

hemmin sellaisena vuonna, jolloin tarvitset niitä

neuvoja tietosuojasääntöjen mukaisista velvollisuuksista,

enemmän. Mikäli KELA perii tukikuukaudet itse

toimin rekisteröityjen yhteyshenkilönä henkilötietojen

Kuka: ISYYn tietosuojavastaava

takaisin, joudut maksamaan 7,5 % koron takaisin-

käsittelyyn liittyvissä asioissa sekä teen yhteistyötä

Mitä: Toimii asiantuntijana ISYYn

peritystä rahasta ja lisäksi tukikuukausi katsotaan

valvontaviranomaisen kanssa. Minulle voi myös ilmoittaa

tietosuoja-asioissa

käytetyksi. Reipasta syksyn alkua kaikille uusille ja

havaituista tietoturvallisuuden tai tietosuojan puutteista

Missä: Joensuussa

jatkaville opiskelijoille!

ja väärinkäytöksistä. Ylioppilaskunnan tietosuojasta ja sen

Helena Eronen

periaatteista löydät lisätietoa ISYYn verkkosivuilta: www. Pekka Koivaara, ISYYn edunvalvontasihteeri,

isyy.fi/tietosuoja.

Joensuun kampus

Joensuun toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs, 80100 JOENSUU toimisto.joensuu@isyy.fi 050 341 6346

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

Kuopion toimisto Yliopistonranta 3, 70211 KUOPIO jarjestoasiantuntija@isyy.fi 044 576 8419

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

ISYYn verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Instagram: @isyyuef, Twitter: @ISYYH, Youtube: Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) Wiikko-Ärsyke: ISYYn kampuskohtainen viikkotiedote suoraan sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, sivun toimitus: viestintäsuunnittelija Heljä Koistinen

Uljas 5 | 3.9.2018

LET’S BESSERWISSER!

Kolumni| Haastetta opintoihin

Saat sen minkä teet

aahaako opiskelumotivaatio? Tuntuvatko kurssit puuduttavilta ja onko sellainen olo, ettei uusia konsepteja kohtaa kursseilla? Joskus syy ei ole jaksamisessa tai laiskuudessa, vaan siinä että opiskelu on liian helppoa. Motivaatiolla on kaksi puolta, ylisuoriutumisen tuska ja alisuoriutumisen alakulo. Väitän että molemmissa tapauksissa voi koettaa ratkaisua

nostamalla työn määrää. Jos aiheet tuntuvat vaikeilta, joutuu perehtymään enemmän. Mutta ei ole itsestään selvää mitä tehdä, jos kurssien haasteellisuus katoaa. Helpoin keino on tietysti lisätä kurssien määrää aikataulussa ja sivuaineita. Jos opiskelutekniikkasi on tehostunut alkuvuosista, vaikeammatkin kurssit voivat työllistää yllättävän vähän. Aina välillä kuulee yliopiston käytävillä kehuskeluja ”lukematta läpi vitosella” tai ”tein kiitettävän työn yhdessä yössä”. Näillä urbaanilegendoilla on kuitenkin myös totuuspohjaa, ne ovat mahdollisia opiskelun rutinoitumisella. Ajankäytön hyvänä mittarina on, että jos opiskeluun menee viikossa vain yhden tai kahden päivän työ, niin silloin ollaan jo rajoilla ettei rutiini kaadu ihan kokonaan. On myös syytä miettiä motivaatiota. Rupeanko parantamaan

tahtia vai riittääkö tämä perusosaaminen vaikka pystyisin enempään? Opintojen ideana ei ole suorittaminen vaan henkinen päämäärä. Kysymys pitäisi olla ennemmin millä valmiuksilla, osaamisella ja henkisellä selkärangalla haluan valmistua yliopistosta. Ei minkälaiset paperit tästä hommasta saa. Papereita ei tarvitse miettiä lähes ollenkaan, jos ylittää perustasoisen rutiinin lähes jokaisena viikkona. Opintojen rutiinin kangistuminen on kuitenkin vaarallista motivaation kannalta. Mielenkiinnon ylläpidon kannalta kannattaa pyrkiä kehittämään taitoja paremmiksi, vielä enemmän mitä curruculumissa lukee. Kaiken kaikkiaan opinto-opas on mediumiraja, suoritettavien aihealueiden keskitaso. Opinto-opas on hyvälle opiskelijalle ehdotus, ei opiskelun yläraja. Kursseilla voi pyytää enemmän töitä, enemmän luettavaa tai haastaa itseään tekemällä tehtäviä kompleksisemmista aiheista. Samalla voit käytännössä vaikuttaa opintojen sisältöihin ja haastavuuteen palautteita antamalla. Opiskelua tai tutkielman tekoa voi harjoitella parhaiten

tutkimalla menetelmiä ja miettimällä erilaisia lähestymistapoja tutkimusongelmiin. Näitä varten on olemassa aiheen tutkimuskirjallisuuden lisäksi tutkimuksen filosofian klassikoita, sekä erilaisia tieteenfilosofisia suuntauksia. Yhden aiheen kysymyksen ratkaisun ei tarvitse olla vain yhden metodioppaan varassa. Metodologiaan perehtyminen parantaa huomattavasti tutkielmiin vaadittujen kriteerien ymmärrystä, sekä kysymyksenasettelun metodologinen ymmärrys auttaa töiden tekemisessä. Vaihtoehtoinen lähestymistapa on opiskella kursseja myös muissa yliopistoissa tai hankkimalla uusia kontakteja opinnäytetöiden kysymyksissä. Aiheeseen perehtynyt asiantuntija puhuu yleensä mieluusti lempiaiheestaan, varsinkin jos opiskelijalla on esittää järkevästi argumentoitua mustaa valkoisella. Viimeinen vihje on, älä jämähdä pelkästään suomalaisiin

asiantuntijoihin tai oman alan tekijöihin. Erilaisia tutkimuksia ja aloja hyödyntämällä voi löytää yllättäviä kehityskohteita omalla alalla. Joskus merta edemmäs kannattaa mennä kalaan, koska kritiikistä kasvaa kauniimpi mieli. Ari J. Tervashonka

- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivopieruja lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Lauri Markkasesta on kehittymässä möttölämäinen ________rokki. (8) B) TPS-Hannun vaimoa kiinnostaa Turun seudun jor _______ atu. (7)

Kuka on saanut vanhimpana (s.1930-) Oscarin parhaasta ohjauksesta? Se myönnettiin 2005.

1) Clint Eastwood. X) Roman Polanski. 2) Woody Allen.

Kenen henkilön mukaan on nimetty eniten maanpintaa? 1) Kuningatar Viktorian. X) Amerigo Vespuccin. 2) Kolum-

buksen

”Olemme suositumpia kuin Jeesus Kristus. En tiedä kumpi häviää ensin, rock´n roll vai kristinusko.” Kenen sanomaa?

1) John Lennonin. X) Elviksen. 2) Mick Jaggerin.

Kuka jäi viimeiseksi Virenin voittaessa 5 000 metrin juoksun Münchenissä 1972?

1) Tapio Kantanen X) Kaarlo Maaninka. 2) Juha Väätäinen.

Kuka valittiin jalkapallon MM-turnauksen parhaaksi pelaajaksi 2018?

1) Harry Kane. X) Luka Modrić. 2) Ronaldo.

Missä klassikossa murhataan sisarukset Aljona Ivanovna ja Lizaveta Ivanovna? Tappohommat eivät kuulu murhaajan ydinosaamisalueeseen, hän kalauttaa martat hengiltä kirveellä: ”Isku sattui keskelle kalloa, täydellä terällä ja lohkaisi kerran pois otsan yläosan miltei jakausta myöten.” 1) Fedor Dostojevskin Rikoksessa ja rangaistuksessa. X) Edgar Allan Poen Rue Morguen murhissa. 2) Agatha Christien Kymmenessä pienessä neekeripojassa.

Kenen taidemaalarin työhön pohjautuu Scarlett Johanssonin tähdittämä elokuva Tyttö ja helmikorvakoru?

1) Rembrandtin. X) Jan van Eyckin. 2) Johannes Vermeerin.

Minkä maalainen oli ensimmäinen avaruudessa käynyt mustaihoinen ihminen?

1) Amerikkalainen. X) Kuubalainen. 2) Kanadalainen.

Aloita d-kirjaimella. A) Puuykkönen golfissa. B) FBI-tietolähteen salanimi, joka paljasti Watergate-skandaalin taustoja. C) Suomalainen lääkäriseura, latinankielinen nimi viittaa sen 12 perustajajäseneen. D) Arnold Schönbergin muotoilema teoria, joka perustuu kromaattisen asteikon kaikkien 12 sävelen tasaarvoiseen ja systemaattiseen käyttöön. E) Turkin rannikon saaria, jotka kuuluvat Kreikalle ja ovat osa Sporadien saariryhmää. Koostuvat 12 pääsaaresta, joista tunnetuimpia ovat Rhodos ja Kos.

Nimi

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

Oikeat vastaukset sivulla 32. Kirjoittaja on opintojen hankaloittamisen kokemusasiantuntija.

Uljas 5 | 3.9.2018

ILTOJESI ILONA KALLAVEDEN RANNALLA!

PE 14.9.

Live Club tarjoaa korkeatasoiset puitteet ja maamme ykkösrivin orkesterit, kun taas Karaokebaarissa illan tähtiartistiksi voit nousta juuri sinä. Ilonan katon alta löytyy myös kansainvälisiä tuulia puhkuva pubimainen yökerho London, sekä tietenkin kaupungin salaisin kapakka Blind Pig, jossa voit virittäytyä kieltolain tunnelmaan nautiskellessasi laadukkaita juomasekoituksia.

OPISKELIJAEDUT VOIMASSA ARKISIN KLO 22–05!

SYYSKUUSSA 2018:

NELJÄ OSASTOA PALVELEE SINUA 05 SAAKKA!

LA 1.9. KE 5.9. TO 6.9. PE 7.9. LA 8.9. KE 12.9. TO 13.9.

AIVOVUOTO, JXO, TSYDDE, TEMBE & ÄNDI, 12/14€ FREESTYLE OR DIE TERTAN JA KUTOPIN JATKOBILEET, 3€ NICOLE, INKVISITOR, BRAINTHRASH, 9/11€ KIVESVETO GO GO, ONGELMA, DEPOSIT MAN, 6/8€ HENRY’S HOUSE PARTY KAARLE VIIKATE & JUKKA TAKALO-ILTAMAT, 6€

LA 15.9. PE 21.9. LA 22.9. KE 26.9. TO 27.9. PE 28.9. LA 29.9.

SATELLITE STORIES + HENKAN ROKKIDISCO, 12/14€ BLOCK BUSTER, BLUE EYED SONS, 8/10€ THUNDERMOTHER (SWE), 10/13€ TEKSTI-TV 666 + HENKAN ROKKIDISCO, 8€ JOHN WESTMORELAND (US) PLAYS T-BONE SLIM, 3€ OLAVI UUSIVIRTA, PAUL ELIAS, 15/17€ LAINEEN KASPERI, KUOPIONNIEMI, 12/14€ AKSIM, HAAMU, 8/10€

ENNAKKOLIPUT: HENKKA, LUKEMA, cafeSAVOTTA JA LIVETO.fi SHOWTIME: ARKISIN 22:00 & VKLOPUT 23:00

Vuorikatu 19, Kuopio • ma-su 22-05 • su-to K18, pe K20, la K22 @viihdemaailmailonakuopio

@ilonakpo

a n n i o v a u bar nous 19-05! ivä

ä p n e n i k i a k o j KUOPIO

OPISKELIJA YSTÄVÄLLISTÄ JUHLINTAA! TALON VIINI 12€

KARAOKEHUONE

75 cl plo (12%) Voimassa 31.12.2018 saakka.

Voit laulaa pop- karaokea aina kun Apteekkari avoinna.

DJ JOKA ILTA

TORSTAISIN LIVE-MUSAA!

ARKI EROTTAA, AMARILLO YHDISTÄÄ Opiskelijakortilla

Á LA CARTE ANNOKSISTA

–10%

VOIMASSA SU-TO 31.12.2018 SAAKKA. KYSY MYÖS OPISKELIJA JUOMATARJOUKSIA HENKILÖKUNNALTA!

Vuorikatu 24, Kuopio | p. 050 402 4340 | raflaamo.fi AVOINNA SU-KE 19-03 | TO-LA 17-04 SU-TO K-18 | PE-LA K-20

KIRJASTOKATU 10 | p. 050 911 5547 | amarillo.fi AVOINNA MA-TI 11-23 | KE 11-00 | TO 11-01 | PE-LA 11-03 | SU 12-23

Uljas 5 | 3.9.2018

printti+digi vain

digi vain

15e/kk !

10e/kk !

Max. 3 kk. Tee edullinen opiskelijatilaus

asiakaspalvelu@karjalainen.fi tai soita veloituksetta

0800-98848 ma–pe 8–18.

Internationally celebrated, contemporary artists from around the world presenting projects engaged with ideas of play, playfulness, games and gaming in public spaces of Kuopio! ANTI FESTIVAL INTERNATIONAL PRIZE FOR LIVE ART FUTURE DIVERCITIES LAB

Tarjous voimassa 1.11.2018 saakka.

FREE TO ATTEND!

LIITY NYT PKO:N OMISTAJAKSI!

JA HYÖDYNNÄ HUIMAT LIITTYMISEDUT

Mitäs viikonlopp

una?

Perjantaina koko pe Lauantaina aam rheen voimin syömään. ulla shoppaillaan ja yöksi Bomballe. Sunnuntaina ren toudutaan Bomb an kylpylässä ja tulomatkalla vois i käydä syömäss ä ABC:lla.

ILMAINEN HOTELLIYÖ Sokos Hotellissa Bomballa, Kimmelissä tai Joensuun Vaakunassa.

RUOAT JA JUOMAT PUOLEEN HINTAAN neljälle henkilölle Joensuun Rossosta, Fransmannista, Torerosta, Amarillosta tai Bomban Trattoria Pielisestä. Ei koske alkoholia.

10€ ETUSETELI PKO:n toimipaikkoihin.

10€ ETUSETELI Joensuun Sokokseen.

KYLPYLÄKÄYNTI PUOLEEN HINTAAN Koli Relax Spassa tai Spa Bombassa.

KAKSI À LA CARTE ANNOSTA YHDEN HINNALLA PKO:n ABC-liikennemyymälöistä.

ILMAINEN AUTOPESU ABC Siihtala, Outokumpu, Kitee tai Prisma Joensuu.

MAKSUTON MITTAUS Verenpaineen mittaus PK Terveydessä.

LATAA S-MOBIILI, SAAT OSTOSRAHAA Liityttiin PKO:n om istajaksi ja ajate ltiin ottaa koko etupaketti käyttöön heti. Hu ima viikonloppu tulossa!

Uljas 5 | 3.9.2018

5€

JA SUKLAALEVYN!

Saat suklaalevyn sekä S-mobiiliin 5 euron arvoisen etukupongin PKO:n toimipaikkoihin, kun otat S-mobiilin käyttöösi ensimmäistä kertaa. S-mobiilin käyttöönottoon tarvitset pankkitunnukset. Etu koskee PKO:n asiakasomistajia ja asiakasomistajatalouteen kuuluvia. Voimassa 30.9.2018 saakka PKO:n myymälöissä ja osoitteessa: omistajaksi.fi. Asiakasomistajaksemme pääset maksamalla 100 € osuusmaksusta vähintään 20 €. Loppuosan voit kerryttää Bonuksilla tai maksaa 24 kk:n aikana. Edut saat kupongeilla. Liittymisedut koskevat vain ensimmäistä kertaa Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) asiakasomistajaksi liittyviä, PKO:n toimipaikkojen alueilla asuvia.

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: hannover rokki. jor tikkala atu. 1X12X12X.

A) Driver. B) Deep Throat. C) Duodecim. D) Dodekafonia. E) Dodekanesia.