Uljas 4/2018 by Uljas

2018

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Filosofian loppuluisu Kuopaksen lähettämät irtisanomisilmoitukset hämmentävät opiskelijoita. >> 5 Ylioppilaskunnan hallituksessa pohditaan asuntobisneshaaveiden lopettamista. >> 9

EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä

LUE LISÄÄ www.inova.fi

Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot: 215€-290€/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133 toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi

JOENSUUN TAIDEMUSEO ONNI Kirkkokatu 23, Joensuu ti, to-su 10-16, ke 10-20 | 3-7 € www.joensuuntaidemuseo.ﬁ

Hoidamme vuokrauksen vastuullisesti noudattaen Hyvää Vuokratapaa.

OVV Asuntopalvelut Kuopio Puijonkatu 16, 70110 Kuopio 017 363 5566, 044 363 5561 kuopio@ovv.com

Vuokraa asuntosi turvallisesti OVV:n avulla! Nettisivuillamme ovv.com voit tehdä asuntohaun (kohdassa Vuokralaisille), minkä jälkeen saat asuntotarjouksia suoraan sähköpostiin. Ota rohkeasti yhteyttä - koulutettu henkilökuntamme on apunasi.

Uljas 4 | 26.4.2018

OVV Asuntopalvelut Joensuu Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu 050 531 0758, 044 538 0759 joensuu@ovv.com

Tähtää tavoitteisiisi säästämällä Me haluamme olla mukana tekemässä omistaja-asiakkaidemme haaveista totta. Säästämällä se on mahdollista. Omistajaasiakkaana ostat ja myyt rahastoja kuluitta.

Aloita säästäminen: op.ﬁ/aloita OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy

Uljas 4/2018

Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | <3

Uutiset

Jutut

4: Tilannekatsaus. Itä-Suomen yliopistosta

10–11: Savonlinnan kampus. Kampuksen

kirjoitetaan kirja. Luotaistuotteiden käyttöön annettiin vinkkejä Café Smartissa.

toiminnot siirretään Joensuuhun syksyllä. Opettajankoulutuksella on takanaan pitkä historia.

5: Asuminen. Kuopaksen tiedotus hämmentää

opiskelijota. Helmikuussa kaikille asukkaille lähetettiin sekä kirje että sähköposti asumisoikeuden tarkistuksesta.

12: Big Part event. Entrepreneurs gave advice

to students. One important aspect about getting a job in Finland is to be on time, all the time.

6: Sitsit. ISYY ei lähde tekemään omia sitsioh-

jeistuksia, koska sillä ei ole toimivaltaa ainejärjestöihin. 8: Jalkapallo. Jipon sarjanousu valaa uskoa

joensuulaisen jalkapallokulttuurin kasvuun. Jipossa ei ole yhtään täysipäiväistä ammattilaispelajaa, mutta asennetta riittää.

14–15: Kansi. UEF:n filosofian opetus on nään-

tynyt seitsemän vuotta. Professori Seppo Sajaman mukaan tehokkuusajattelun korostaminen muuttaa yliopistot ammattikouluiksi. 19: Ilmastoahdistus. Onko reilua että joku ah-

distuu maailman tilasta niin, että ei uskalla edes tehdä lapsia, Saara-Maria Muurinen kysyy. 20–21: Sivuhenkilö: Saara Turusen uuden

Kulttuuri

romaanin päähenkilö elää taiteilijaelämäänsä yksin, patjan ja kahvinkeittimen kanssa.

22: Speksi. Joensuulainen speksiperinne

liekehtii edelleen. Tasaisuuden puute häiritsee esityksiä, jotka ovat joka kerta erilaisia. 23: Kierrätys. Pikamuoti on kuten pikaruoka:

pidemmän päälle se muuttuu epäterveelliseksi ja käyttäjälleen kalliiksi. 26: Column. Only one love per one person is a

misconception, says Luana Galoiu. There is no definite number how many times one gets to fall in love during their lives.

”Voin siis suositella tätä

lähestymistapaa muillekin oppiaineille: kun leikkaa niin tehokkuus kasvaa. s. 15

Valistuksen veri virtaa

hmiskuva on suurin erottava tekijä, joka jakaa tasaisesti niin eri ajatussuuntia, ihmisiä ja poliittisia puolueita. Vanha totuus on, että ihmisestä voi sanoa melkein mitä tahansa ja olla oikeassa. Tuntuuko että muut ovat itsekkäitä ja ilkeitä? Kyllä niin voi ajatella. Herkistääkö ajatella kuinka jotkut auttavat pyyteettömästi heikommassa asemassa olevia? Aivan, myös sillä tavalla tapahtuu. Molemmat puolet ihmisestä ovat totta, ja varmasti asiasta löytyy vielä kuuluisa keskitiekin. ”Historia ikävä kyllä todistaa, että sota on eräässä mielessä ihmiskunnan tavanomainen tila; ihmisveren on siis virrattava keskeytyksettä ainakin jossain päin tätä palloa, ja jokainen rauhantila on kullekin kansakunnalle pelkkä hengähdystauko. (--) Ainoa tapa saada sodan vitsaus aisoihin on hillitä sitä epäjärjestystä, joka johtaa tuon kauhean puhdistusprosessin tarpeeseen”, kirjoittaa savoijilainen Joseph de Maistre (1753–1821) kirjassaan Mietteitä Ranskasta (suom. 2018). De Maistre oli valistusajattelun arvostelija ja yksi Ranskan vallankumouksen hellittämättömimpiä kriitikoita. Hänellä ei välttämättä ole nykylukijalle mitään sellaista tarjottavaa, johon kovin moni voisi tai haluaisi suoraan samastua. Toisaalta se ei olekaan kirjallisuuden tärkein saati ainoa tarkoitus. Ylipäänsä olen sitä mieltä, että maailmasta on hyvä tietää niin synkät kuin valoisat puolet. De Maistre ei ollut Ranskan vallankumouksen eikä siihen liittyvän lainsäädännön ystävä, sillä ne oli tehty hänen mielestään virheellisesti ihmistä ajatellen. Juuri tämä ajatus ihmisen toissijaisuudesta saattaa tuntua joistakin järkyttävältä. Vaikka harva nykyään vetoaa uskonnollisiin perusteisiin, ajatus ihmisestä luomakunnan kruununa istuu lopulta hyvin syvässä, aivan kuten ajatus vapauden, veljeyden ja tasa-arvon merkityksestä yhteiskunnallisessa elämässä. Toki yksilön ihmiskuva ei ole mikään yksiselitteinen ja muuttumaton asia. Ihmiset ajattelevat yhdellä tavoin läheisistään ja toisella tavalla henkilöistä, joiden tekemisistä ja motiiveista he voivat esittää korkeintaan arvauksia. Varmasti on myös niin, että maailmassa on tekoja, joita ei voi koskaan hyväksyä saati erottaa niiden tekijästä. De Maistre voi olla sitä mieltä, että veren on virrattava keskeytyksettä ainakin jossain päin tätä palloa. Juuri näin kävi huhtikuussa, kun Britannia, Ranska ja Yhdysvallat aloittivat ohjusiskut Syyriaan. Raastava ja ajaton kysymys kuuluu, voiko kukaan hillitä sitä epäjärjestystä, joka johtaa yhä uudestaan siihen, että ihmiset näkevät toisensa vihollisina?

”Teko oli suorastaan Toimittajalta | Mitä opin tänään

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Verkossa www.uljas.net Facebook Uljas Instagram & Twitter Uljas_lehti Soundcloud Uljas

Päätoimittaja (vt.) Jussi Turunen, 044 576 8420, paatoimittaja@uljas.net Tuottaja Iisa Manninen, 044 576 8409, iisa.manninen@uljas.net Taitto Iisa Manninen, Kalevi Hämäläinen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Ilmoitusmyynti Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@uef.fi Painopaikka Botnia Print Kannen kuva Risto Takala Avustajat: Emilia Järvenpää, Luana Galoiu, Aderemi Fayoyiwa, Nina

Räsänen, Saara-Maria Muurinen, Mira Asikainen, Risto Takala, Juuso-Valtteri Kivimäki, Kalevi Hämäläinen, Pietari Akujärvi, Markus Raatikainen, Juni Sinkkonen, Anne Haikola, Paulina Bouzas, Sanni Koivumäki, Marie Pignot, Itäinen Turhan Tietäjä

Jatkuva muutoksen ja sopeutumisen vaade yhteiskunnassa näkyy väistämättä myös opiskelijan arjessa. Uudet vaatimukset asumisen suhteen kohdistuvat tasapuolisesti sekä vuokralaiseen että vuokranantajaan. Vanhat vaatimattomat soluasunnot jäävät tyhjiksi, kun samalla jokaisella opiskelijalla tuntuisi olevan kiikarissa moderni yksiö paraatipaikalta, ja edullisesti. Asumisen muuttuessa tehokkaasti kilpailutettavaksi palveluksi on riskinä, että asukkaiden kilpailutus ja valikointi karkaavat käsistä. Pahimmillaan se johtaa unohtamaan tärkeimmän asian asumisessa, eli itse asukkaat. Emilia Järvenpää

Uljas 4 | 26.4.2018

Uutiset GALLUP Juhlitko opiskelijavappua? Millä tavalla?

Tilannekatsaus

Iisa Manninen, Kalevi Hämäläinen & Nina Räsänen

Parempi palautuminen luonnosta

Kuopio

- Menen ainejärjestön vappusitseille, jonka paikka selviää vasta silloin kun se alkaa. Lisäksi käyn poikkitieteellisissä tapahtumissa.

Vastikään Itä-Suomen yliopistossa tarkastetussa Pekka Kuopan väitöskirjassa todetaan, että tunteiden objektiivisessa tutkimisessa voidaan hyödyntää fysiologisia mittauksia. Tunteet aiheuttavat usein erilaisia fysiologisia reaktioita, kuten sykkeen muutosta tai kämmenten hikoilua. Työssä käytettiin monia fysiologisia mittausmenetelmiä tutkimaan visuaalisten tunneärsykkeiden aiheuttamia vaikutuksia hermoston eri osissa. Näitä mittausmenetelmiä olivat esimerkiksi sykevälivaihtelu, verenpaine, kasvolihasten aktivoituminen ja silmänliikkeet. Työn tulos oli, että tällaisia menetelmiä käyttämällä voidaan saada fysiologisia vastauksia ihmisen kokemista tunteista erilaisiin kuviin. Esimerkiksi hetkellisen sykevälivaihtelun todettiin olevan matalaa ruokakuvien aikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin sykevälivaihte-

Kaisa Kammonen Kulttuurintutkimus, 1. vsk.

Itä-Suomen yliopiston historia kansiin

Krista Pakarinen Kauppatiede, 1. vsk. - Kyllä juhlin. Käyn ainakin oman ainejärjestön juhlissa ja varmaan myös poikkitieteellisissä tapahtumissa. Suunnitelmat selviävät tarkemmin lähempänä.

Lauri Rämä Kauppatiede, 1. vsk.

Joensuu

- Ei ole kyllä ainakaan mitään suunnitelmissa. Ei ole oikein mitään perinteitä.

Hanna Toivanen Kulttuurintutkimus, 1. vsk. - Suunnitelmat ovat auki vielä, mutta jos jotain tilaisuuksia tulee eteen, niin ihan avoimin mielin voisi mennä.

Itä-Suomen yliopisto on päättänyt kirjoittaa historiastaan kirjan, jota varten se kerää henkilöstöltä ja opiskelijoilta muistoja Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistymisen ajoilta. Teoksen kirjoittaja Mikko Kohvakka toteaa Itä-Suomen yliopistolle, että tarkoituksena on kirjoittaa moniääninen ja totuudenmukainen kuvaus yliopiston synnystä, johon liittyy kaikenlaisia tunteita. Itä-Suomen yliopisto täyttää 10 vuotta vuonna 2020, joten kirja on osa juhlavuotta. Historian on tarkoitus kattaa uuden yliopiston perustamisen vaiheet, sekä muutokset, joita yhdistyminen toi tullessaan.

lua myös tutkittaessa yönaikaista palautumista, kun koehenkilö oli päivällä kävellyt kaupungissa tai luonnossa. Sykevälivaihtelun todettiin olevan suurempaa silloin, kun koehenkilö oli kävellyt luontoympäristössä. Tämä viittaa parempaan palautumiseen luonnossa kävelemisen jälkeen, verrattuna kaupungissa kävelyyn. Ihmisen tunteita voidaan tutkia myös subjektiivisesti kysymällä koehenkilön oma arvio tunteistaan. Tällöin koehenkilö ei välttämättä vastaa totuudenmukaisesti, joten kyselylomakkeesta saatu vastaus ei kerro täyttä totuutta. Väitöskirja tuo lisäarvoa tällaisten subjektiivisten kyselytutkimusten rinnalle.

Iisa Manninen

Muistoja on tarkoituksena kerätä mahdollisimman monesta eri näkökulmasta, joten niitä pyydetään myös sidosryhmiltä, alumneilta, sekä yhteistyökumppaneilta. Muistoja voi jättää myös nimettömänä. Valmis kirja ilmestyy vuoden 2020 alussa. Kirjoitustyötä ohjaa UEF-historia-toimikunta, johon kuuluvat muun muassa entinen Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa ja Joensuun yliopiston entinen vararehtori Teuvo Pohjolainen. Iisa Manninen

Vinkkejä luontaistuotteiden käyttöön Savonlinna Heta Liukko Käsityötiede, 3. vsk. - Juhlin. Näen kavereita perinteisten rientojen merkeissä Savonlinnassa.

Maria Pulli Kasvatustiede, 3. vsk. - Juhlin perinteisesti kavereiden kanssa hengaillen. Savonlinnan must see -opiskelijavappuohjelma on pässin lakitus.

Uljas 4 | 26.4.2018

Luonnosta löytyy ainesosia uusien lääkkeiden valmistamiseen, kerrotaan Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa koskien yliopiston järjestämää Café Smart -tiedekahvilaa. Huhtikuun 10. päivä järjestetyssä kahvilassa keskusteltiin kasvirohdoksista ja luontaistuotteista. Haastateltavana ollut yliopistotutkija Maija Lahtela-Kakkonen kertoi, että farmasian laitoksen uuden tutkimustuloksen mukaan marjojen väriaineista, antosyaaneista, voidaan kehittää uudenlaisia syöpälääkkeitä. Omassa kotikäytössä marjat kannattaa syödä tuoreina. ”Kuumennettaessa vitamiineja katoaa. Kuivaaminen on myös hyvä vaihtoehto”, kertoi LahtelaKakkonen yleisölle. Luontaistuotteita kutsutaan laissa ravintolisiksi, joita ei valvota lääkkeiden tavoin. Suomessa käytetyimpiä ravintolisiä ovat nykyään vitamiinit, omega 3- ja kalaöljyvalmisteet, hiven- ja kivennäisaineet sekä maitohappobakteerit. Puhujat kertoivat itsekin käyttävänsä D-vitamiinivalmistetta.

Haastateltavat kertoivat myös muita vinkkejä luontaistuotteiden käyttöön, esimerkiksi olemaan huolellisia luontaistuotteiden käytössä yhdessä lääkityksen kanssa. Lääkäriltä tai apteekkihenkilökunnalta tulee aina varmistaa, ettei tuotteilla ole haitallisia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Luontaistuotteita ei myöskään kannata tuoda ulkomaanmatkoilta tai tilata netistä muualta kuin laillisista apteekeista. Farmakologian professorin Hannu Raunion mukaan Suomessa myytävät ravintolisät ovat turvallisia, kun niitä käytetään ohjeen mukaan. Jos niistä ilmenee haittoja, ne ovat yleensä vatsavaivoja tai allergioita. Puhujat myös kannustivat kuulijoita suuntaamaan itse luontoon ja poimimaan villikasveja ruoanlaittoon. Hyviä vaihtoehtoja ovat siankärsämö, mesiangervo ja nokkonen, sekä maitohorsma, joka käy melkein parsasta. Iisa Manninen

Kuopas vaatii opintopisteitä vuokralaisiltaan

Kuopaksen toimitusjohtaja Tuula Vartiainen vakuuttaa, ettei asumisoikeuksien kyselyillä ole tarkoitus kiusata asukkaita, vaan pyrkiä järjestämään tarkastus mahdollisimman kevein

byrokraattisin toimin.

Kuopaksen toiminta ja vaatimus vähimmäisopintopistemäärästä vuokrasuhteen edellytyksenä ovat aiheuttaneet hämmennystä opiskelijoiden keskuudessa. Jatko-opiskelijat eivät enää saisi asua ”suosituimmissa kohteissa”. - Emilia Järvenpää, teksti & Iisa Manninen, kuva

uopion opiskelijaasunnot Oy Kuopas on lähtenyt tarkastamaan asukkaidensa asumisoikeuksia helmikuussa lähetetyn yleisen irtisanomisilmoituksen avulla. Kaikille asukkaille lähetettiin sekä kirje että sähköposti asumisoikeuden tarkistuksesta, joissa vaadittiin asukkaita toimittamaan suoritus opintorekisteristä Kuopakselle toukokuun loppuun mennessä. Ilmi tulleiden opiskelija-asuntojen väärinkäyttötapausten vuoksi Kuopas on ottanut käyttöönsä vaatimuksen vähimmäisopintopistemäärästä, jonka avulla se pyrkii kohdistamaan asuntonsa entistä paremmin opiskelijoiden käyttöön. Opiskelijoille kyseiset uudistukset ja ristiriitainen tiedottaminen Kuopaksen puolelta ovat kuitenkin aiheuttaneet ahdistusta. Lisäksi epäily irtisanomisil-

moituksen lainvoimaisuudesta on herätellyt asukkaita toimintaan. Kuopaksen asukas Heta Orava kertoo selvittäneensä asiaa, mutta saaneensa vastaukseksi vain epäselviä viestejä Kuopaksen asiakaspalvelusta. ”Opintosuoritusvaateet ovat tulleet ihan puskista. ” Oravan mukaan uudistus on vaikuttanut myös opiskelijoiden kurssivalintoihin. ”Jotkut ovat pohtineet pitäisikö heidän käydä kursseja jotka edesauttavat valmistumista ja tutkinnon kasaan saamista, vai sellaisia kursseja jotka he varmasti pääsevät läpi, jotta asumisoikeus säilyisi.” Toistaiseksi kenenkään ei tiedetä tulleen

irtisanotuksi helmikuussa lähetetyn asumisoikeuden tarkastuksen perusteella. Kuitenkin Kuopaksen ilmoitus muutok-

sesta jatko-opiskelijoiden asuttamisen suhteen on aiheuttanut huolta laajasti. Pelko jatko-opiskelijoiden asumisesta tulevaisuudessa on tuotu esiin myös ISYYn puolesta, josta puheenjohtaja Juuso Sikiö kommentoi asiaa. ”Jatko-opiskelijoille Kuopas ei anna enää asuntoja ja se on meistä harmillista ja iso pettymys.” Muutokset vaikuttavat opiskelijoiden ja yliopiston lisäksi myös YTHS:n toimintaan. ”Kuopaksen yhteydenotto on herättänyt voimakasta ahdistusta ja huolta niillä opiskelijoilla, joiden opintopistemäärä on jäänyt vaaditun rajan alapuolelle”, kertoo YTHS:n psykologi Hanna Koivisto. Kuopaksen toimitusjohtaja Tuula Vartiainen vakuuttaa, ettei asumisoikeuksien kyselyillä ole tarkoitus missään nimessä kiusata asukkaita, vaan pyrkiä järjestämään tarkastus mahdollisimman

kevein byrokraattisin toimin. ”Olemme täällä opiskelijoita varten ja pyrimme tekemään töitä, jotta asuminen pystyttäisiin järjestämään mahdollisimman hyvin”, Vartiainen sanoo. Myöhemmin on ilmennyt, että irtisanomisilmoitus tarkoitettiin ennen kaikkea varoitukseksi. Irtisanomisissa edetään Kuopaksen mukaan jokaisen asukkaan kohdalla tapauskohtaisesti. Vartiainen pehmentää myös linjausta jatko-opiskelijoiden tulevasta asuttamisesta. ”Jos tilaa on niin ilman muuta meillä saa asua, mutta ei suosituimmissa kohteissa.” Lisäksi Kuopas on uudistanut asuntokantaansa myymällä kiinteistöjään Kuopion Neulamäestä. Tulevaisuudessa soluasuntoja tullaan korvaamaan enemmän opiskelijoiden tarpeita vastaavilla kohteilla. Uljas 4 | 26.4.2018

ISYY ei tee omaa sitsiohjeistusta

ISYY on huomioinut Jyväskylän yliopiston sitsitapauksen ja ainejärjestöille on järjestetty koulutuksia asiasta.

Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden laine-sitseillä tapahtuneen välikohtauksen seurauksena sitsietiketti on puhuttanut opiskelijoita myös Itä-Suomen yliopistossa. - Emilia Järvenpää, teksti & Iisa Manninen, kuva

tä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ei aio näillä näkymin laatia ainejärjestöille ohjetta sitseillä käyttäytymisestä. Keskustelu yhteisen sitsiohjeistuksen laatimisesta sai alkunsa, kun Jyväskylässä maaliskuussa pidetyt Stimulus ry:n, Pedago ry:n ja Abakus ry:n yhteiset sitsit saivat ikävän päätöksen. Eräs osallistuja loukkasi osaa sitsivieraista aloittamalla rasistiseksi koetun lisäsäkeistön sitsilauluun, jonka seurauksena osa vieraista poistui kesken sitsien. Vastaavanlaisia välikohtauksia ei ole Itä-Suomen yliopis-

tossa kantautunut ainakaan ISYYn hallituksen puheenjohtaja Juuso Sikiön tietoon. Rasistiset lisäsäkeistöt eivät Sikiön mukaan kuulu Itä-Suomen yliopiston sitsilauluperinteeseen, eikä ylioppilaskunnan aikomuksena ole näillä näkymin laatia omaa eritystä sitsiohjeistusta vastaavanlaisten tilanteiden varalle. ISYY on kuitenkin huomioinut tapauksen kokouksissaan ja ainejärjestöille on järjestetty koulutuksia asiasta.

Uljas 4 | 26.4.2018

Kevään aikana valmistuva ISYYn yhdenvertaisuussunnitelman päivitys tulee huomioimaan yhdenvertaisuusasiat myös sitsien näkökulmasta. Syynä sille, ettei ISYY lähde laatimaan kaikille yhteistä sitsiohjeistusta Sikiö esittää ainejärjestöjen itsenäisen määräysoikeuden. Lisäksi Sikiö luottaa ainejärjestöjen itsenäiseen kykyyn toimia oikeudenmukaisesti, eikä siksi näe tarpeelliseksi lähteä sanelemaan ehtoja ISYYn puolelta. ”Määrääminen ilman toimivaltaa ei ole kauhean hedelmällistä. Ainakin vielä on onnistunut yhdessä keskustelu ja miettiminen”, Sikiö kertoo. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja

Aapeli Tourunen kertoo, että tapahtumien seurauksena JYY laatii erityiset sitsiohjeet ainejärjestöjen toiminnan tueksi. ”JYY laatii yhdessä ainejärjestöjen kanssa Hyvät sitsikäytänteet -oppaan, jota ainakin kaikissa ylioppilaskunnan tapahtumissa käytetään, ja sitä suositellaan

ainejärjestöille käytettäväksi omissa tapahtumissaan.” Vastaavanlaisia sitsiohjeita ovat aiemmin laatineet Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY ja viimeisimpänä ohjeistuksensa julkaisi Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY. Ohjeiden laatimisesta huolimatta Tourunen kuitenkin toteaa, ettei ylioppilaskunnalla ole päätäntävaltaa ainejärjestöjen toiminnasta. ”Mehän emme ylioppilaskuntana voi määrätä mitä ainejärjestöt tekevät, niiden ollessa kuitenkin itsenäisiä yhdistyksiä. Meillä ei siten heidän toimintaansa ole valtaa, mutta järjestämme koulutuksia ja suosittelemme näitä ohjeita käytettäväksi”, Tourunen sanoo. Vaikka ohjeistusta ei tulla näillä näkymin Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnassa laatimaan, ISYY seuraa keskustelua ja tapahtumien kulkua tiiviisti. Juuso Sikiö painottaa niin opiskelijoiden kuin ainejärjestöjenkin vastuuta. ”Toive olisi, että asiat menisivät perille ainejärjestöille ja he sitoutuisivat näihin asioihin vapaaehtoisuuden kautta.”

Etsin

Column | Science

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Käsityötiedettä tutuksi Jussi Turunen, teksti & kuva

Genuine curiosity drives studying

”I just don’t happen to have a story of how a particular thing or event motivated me to go into pure sciences.

Aderemi Fayoyiwa The writer is from Nigeria and currently a PhD

Koulutusta oluenpanoon

KUOPIO. Farmasiaopiskelija Aki Silander markkinoi KAAOS Olutseuran toimintaa ISYYn järjestöpäivillä Snellmanialla huhtikuussa. Seura oli järjestämässä oluenpanokoulutusta, jota mainostettiin Panettaako? -kyltin avulla. ”Ei ollut ehkä kaikkein paras markkinointikikka. Ohikulkijat lähtevät karkuun kun lukevat kyltin”, vitsaili Silander. Kuopion Avoin Akateeminen Olutseura KAAOS on toiminut vuodesta 2015 lähtien. ”Olemme vierailleet panimoissa ja järjestäneet maisteluiltoja. Nyt kokeilemme ensimmäistä kertaa panokoulutuksen järjestämistä Canthian opetuskeittiössä.”

Kulttuuria opiskelijoille Kalevi Hämäläinen, teksti & kuva

line of study I want to go into, it only felt right to go into sciences. I didn’t give it much thought, it was the only field that felt right so I didn’t have to search deep for motivation. Most often than not, when successful professionals are asked about their motivation to go into their line of profession they always have a story to tell. I for one don’t have such a story, I am totally in love with what I do, I just don’t happen to have a story of how a particular thing or event motivated me to go into pure sciences. However, I do know that people get their motivation from parents or role models, personal experience, movies/ books, genuine curiosity and a host of other reasons. Some children want to be like their parents or role models when they grow up so they diligently thread such paths, which might be science related or not. Since they very much want to be a professional in such field, they develop so much passion and love for that field and their enthusiasm grows with them. Also, I have heard of and read about cases where personal experience urged people to pursue a particular field of study. For example, I

have read about people who lost loved ones to cancer going into science just so they can find a cure for cancer. Some become oncologist because they are of the opinion that the oncologist who handled the case of their loved ones did a sloppy job and they want to prevent such occurrence in the future. Genuine curiosity tops my list of motivation for people to study science. Biographies and autobiographies of great scientists both living and dead have genuine curiosity as the core of their enthusiasm. Breaking frontiers and making inventions in science takes a lot of time and hard work. Looking at great inventors like Albert Einstein, Thomas Edison, and Michael Faraday amongst other great scientists, one can conclude that genuine curiosity made them delve into science. Innovations and inventions take years of hard work, failure and test of patience to come into being. It takes doggedness, tenacity and resilience to keep going as a scientist even when you keep failing. These qualities can be seen in Galileo Galilei (father of modern science) and other great scientists as well. Just like art, supposed failures can birth another invention and it takes a curious mind to give ‘failed attempt’ a second look to actually discover the gem in the dirt that such ‘failed attempts’ might happen to be. There is this famous albeit controversial quote by Thomas Edison about learning from failure. The controversy is the number of failed attempts he had in his bid to invent a light bulb. Some people believe it’s about 1 000, some say it is between 5 000 to 10 000 attempts. Irrespective of the number of attempts, the quote goes thus ‘I have not failed 1 000 times. I have successfully discovered 1 000 ways NOT to make a light bulb’. I will say genuine curiosity amongst other qualities made him forge ahead even after so many failed attempts. Where do you think people get their enthusiasm for science?

Iisa Manninen, teksti & kuva

ave you ever wondered what motivated the early scientists and even the present ones? I grew up in a society where the smart kids automatically study science related courses and the not-so-smart ones are expected to delve into any other field but science. What a ridiculous idea! I know right, but this is my reality. That was the belief of the society in which I was raised, things are different now though. Growing up, most people around me expected me to study medicine (what! I can’t even stand the sight of blood) or any other fancy science-related course. So, when it was time to choose what

JOENSUU. Savonlinnasta jalkautui huhtikuussa käsityötieteen opiskelijoita Joensuun kampukselle. Opiskelijat tekivät käsityötiedettä näkyväksi ympäri yliopistoa järjestetyissä työryhmissä, joissa oli mahdollista päästä kokeilemaan muun muassa ryijysolmuja, kehyskudontaa ja pirtanauhan sitomista. ”Tarkoituksena on herätellä mieleen mitä kaikkea käsitöihin liittyy, ja miten monipuolisesti ne näkyvät arjessa”, Linnea Breiling (oik.) kertoi Metrian aulan pop up -ryijypajalla Jaana Mäkelän näyttäessä mallia.

JOENSUU. Paikalliset kulttuuritoimijat esittäytyivät Carelian aulassa ISYYn kulttuuri-iltapäivänä. Salsa del Este -salsayhdistyksen puheenjohtaja Hanna Seitsonen ja aktiivijäsen Tuomas Timonen (kuvassa) innostuivat näyttämään, miten salsaa tanssitaan. ”Tämä kasvattaa yleistä hyvinvointia ja ihmiset löytävät täältä uusia ihmissuhteita. Harrastus tarjoaa myös haasteita ja siinä voi kehittää itseään”, Timonen pohtii kulttuuripalveluiden, kuten salsayhdistyksen toiminnan, merkitystä opiskelijoiden arjessa. Kulttuuri-iltapäivää vietettiin kaikilla kampuksilla. Toimijoiden esittelyiden lisäksi tarjolla oli monipuolisesti iltaohjelmaa.

student of chemistry at UEF.

Uljas 4 | 26.4.2018

Jipon Antti Åke (vas.) ja Aapi Helvelahti pelaavat kauden ensimmäisen kotiottelunsa Mehtimäellä lauantaina 28. huhtikuuta helsinkiläistä Laajasalon Palloseuraa vastaan.

Opiskelua pelaamisen ehdoilla Jippo on kehittämässä joensuulaista jalkapallokulttuuria koko ajan ammattimaisempaan suuntaan. Peleissä ja harjoituksissa mennään silti kovaa ja asenteella. - Pietari Akujärvi, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

oensuulaisessa Jipossa ja koko joensuulaisessa jalkapallossa on viime aikoina tapahtunut paljon positiivisia asioita verrattain lyhyessä ajassa. Viime kauden päätteeksi Jippo nousi sarjaporrasta ylemmäs ja Joensuussa onkin havaittavissa jopa orastavaa jalkapallobuumia. Jipossa ei pelaa yhtään ammattilaispelaajaa. Joukkue harjoittelee silti viidesti viikossa. Päälle tulevat pelit ja omatoimiset harjoitukset. Tekeminen on sitoutunutta, tavoitteellista ja ammattimaista. ”Kaikki pelaajat käyvät töissä tai opiskelevat, mutta ainakaan omalta kohdaltani en muista tilannetta, jossa olisin joutunut jättämään treenit väliin opiskelujen takia”, kertoo puolustaja Aapi Helvelahti. ”Opiskelu ja pelaaminen tapahtuvat kuitenkin pääsääntöisesti eri aikoina. Kun kausi alkaa huhtikuun lopussa, yliopistolla on jo hiljaista”, hän jatkaa. Sekä Helvelahti että joukkueen kapteeni Antti Åke korostavat, että vaikka molemmilla on aina ollut halua opiskella ja kouluttautua, pelaaminen on tällä hetkellä tärkeämpää. Jipon tekemisen taso edistyy niin joukkueena pelikentällä kuin taustajoukkojenkin osalta. Siinä kehityksessä molemmat haluavat olla mukana. ”Viime kaudesta olemme menneet selvästi eteenpäin. Olemme saaneet seuraan toiminnanjohtajan, apuvalmentajan ja useita kovia pelaajavahvistuksia. On tärkeää

Uljas 4 | 26.4.2018

kehittää seuratoimintaa sille tasolle, että vieläkin korkeammalla pelaaminen on mahdollista. Samalla kehittyy joensuulainen jalkapallokulttuurikin”, sanoo Åke. Toiminnan tasosta kertoo se, että Jippoon siirtyivät täksi kaudeksi Veikkausliigassakin menestyneet Timo Tahvanainen ja Irakli Sirbiladze. Tahvanainen on voittanut Suomen mestaruuden SJK:ssa, Sirbiladze taas sarjan maalikuninkuuden Interissä. Molemmille olisi ollut ottajia korkeammallakin sarjatasolla. Mikä sitten on Jipon tavoite tulevalla kaudella? Viime kaudella Jippo otti 18 ottelusta 15 voittoa ja sarjan voiton, mutta Kakkosessa vastaan tulee eri tason joukkueita kuin viime vuonna. ”Asetimme joukkueen tavoitteeksi sijoittumisen kolmen parhaan joukkoon. Toisaalta jos tähtää kärkipäähän, on sama tähdätä suoraan sarjan voittamiseen ja nousuun. Se ei kuitenkaan ole pakkomielle, tärkeämpää on pelin ja seuran toiminnan kehittyminen”, painottaa Åke. ”Pelataan rohkeaa ja voittavaa jalkapalloa. Meiltä ei kukaan vie ensi kaudella pisteitä helpolla ja meitä vastaan on vaikea pelata. Haluamme olla kova ja vaikeasti voitettava joukkue”, sanoo puolestaan Helvelahti. Jippo pelasi vuosina 2006–2014 yhdeksän kautta Ykkö-

sessä. Joukkue tunnettiin erityisesti kovasta asenteestaan ja taistelevasta pelityylistään. Nykyisin joukkueen pelityyli on pallollisempi kuin Ykkösen aikoina, mutta

onko joukkueen identiteetti muuttunut? ”Ei. Asenteesta ja taistelutahdosta ei tämän joukkueen menestys jää kiinni. Ykkösen aikoina luotiin vahva identiteetti, josta seura on ainakin pelaajien keskuudessa tunnettu jopa valtakunnallisesti. Rakkikoiramainen asenne ja periksiantamattomuus ovat niitä asioita, joista Jippo tunnetaan ja näin sen pitää jatkossakin olla. Joensuu on ikävä paikka vierasjoukkueelle. Jippolaisuuteen kuuluu sekin, että harjoituksissa mennään kovaa ja asenne myös tarttuu muualta tuleviin ja junioripelaajiin”, Åke paaluttaa joukkueen tyyliä. Viime kauden viimeisessä pelissä, jossa panoksena oli

sarjanousu, oli jo 500 katsojaa. Samanlaisiin lukemiin pitäisi tulevalla kaudella yltää ainakin ajoittain. ”Ottelutapahtumiin on tullut lisää ihmisiä tekijöiksi, sitä kautta voi varmasti tulla lisää katsojiakin. Ottelutapahtumasta pitäisi saada kehitettyä sellainen, että satunnainen katsoja tulisi uudestaan riippumatta ottelun lopputuloksesta”, kertoo Helvelahti. Erityisesti opiskelijoiden toivotaan löytävän Jippopeleihin. ”Joensuussa on paljon opiskelijoita, teidät tavoittamalla on aina mahdollisuus tehdä asioita isommin. Jos et ole ennen käynyt meidän peleissä, niin kokeilepa kauden avauksessa. Toivotaan, että tulet sitten toisenkin kerran katsomoon ja sen myötä saadaan yleisömäärämme nousemaan”, Åke pohtii.

Column | Habits

”Nyt on selvitetty ja tilanne on, että ylioppilaskunnassa eivät riitä rahkeet.

When partying goes too far

N Asuntobisneksien armonlaukaus?

ow that the sun is out and temperatures are finally becoming bearable, you might find yourself in the vicious cycle of partying more than you would like to admit. Before we go on, I must say that there are different types of partying. I’ll use the term more generously, particularly to refer to whatever activity you choose to undertake as a celebration of spring. For me, it might be countless hours of Netflix. For you, it might mean visiting the same nightclubs every single weekend. It is worth highlighting that everything in excess tends to lead to catastrophic consequences. You might recognize them as social disasters, academic failures or financial losses. Some indicators that you are partying too much might include the following: You spend more money than you had anticipated The moment you realize you spend twice the amount on

weekends than you do on food for the whole week you might wonder if there’s something worth reconsidering. What you could do is make a detailed plan of the money you want to spend monthly. Make sure to consider food, transportation, and the weekend outings. Once the money is gone, avoid listening to the voice in your head telling you to go to the closest ATM and empty your credit card. Just accept the fact that you have reached your “party limit.” You forget about the outside world As soon as Friday rolls around, you watch Netflix for three

Juuso Sikiön mielestä lainan ottaminen rakentamiseen on liian iso riski.

Kahden vuoden selvitystyö siitä, voiko ylioppilaskunta olla mukana rakentamassa opiskelija-asuntoja, on maksanut liki 30 000 euroa. Nyt harkitaan Oma koti kullan kallis -hankkeen lopettamista. - Jussi Turunen, teksti & Iisa Manninen, kuva

lioppilaskunnan hallitus harkitsee esittävänsä edustajistolle, että se lakkauttaisi vuonna 2015 aloitetun Oma koti kullan kallis -hankkeen, jonka päämääränä oli selvittää voiko ISYY olla mukana opiskelija-asuntojen rakentamisessa. Asia tuli ilmi edustajiston kokouksessa maaliskuussa, kun hallituksen puheenjohtaja Juuso Sikiöltä kysyttiin mitä hankkeelle kuuluu. ”Tällä hetkellä tilanne on, että edustajiston hyväksymään toimintasuunnitelmaan ei ole kirjattu mitään opiskelijan asumisesta, eikä budjettiin ole varattu yhtään rahaa asuntoprojektin edistämiseen. Olen tulkinnut asiaa niin, että projektin jatkumiselle ei siis ole järkeviä edellytyksiä”, Sikiö sanoo. Hanke on tähän mennessä maksanut ylioppilaskun-

nalle liki 30 000 euroa, joilla on ostettu selvitystyötä kahdelta konsultilta.

Sikiön mukaan nyt on eletty ikään kuin välitilassa, jossa eri tahot olettavat että kyllä ylioppilaskunta varmasti alkaa jossain vaiheessa rakentaa omia asuntoja. ”Edellinen hallitus tapasi ylioppilaskunnan sijoitusneuvojan viime joulukuussa ja selvisi, että ylioppilaskunnan hartiat eivät ole riittävän leveät asuntobisnekseen. Koska meillä ei ole liiketoimintakumppaneita, meidän pitäisi ottaa omien asuntojen rakentamiseen niin valtavasti lainaa, että se olisi liian suuri riski.” Sikiö aikoo käynnistää hallituksessa keskustelun,

että hanke lakkautettaisiin. Tämän jälkeen asia menisi edustajiston käsittelyyn. ”Nythän ei ole varsinaista päätöstä siitä, että jatketaanko hanketta vai ei. Voisi olla hyvä saada päätös ja signaali kaikille, että nyt on selvitetty ja tilanne on, että ylioppilaskunnassa eivät riitä rahkeet asuntobisnekseen”, Sikiö pohtii.

straight days. You finish a mediocre TV series and watch reruns of your favorite show. Before you know it, it is Sunday night and you are cursing at yourself for not being more organized during the ”It won’t get fixed unless weekend. For you bail on the next party. the party goers, it might not be Netflix, but nights spent dancing and drinking that then lead to waking up on Sunday afternoon with pretty much the same mentality, plus a hangover. Instead of weekend binges you could get involved with your community, explore your neighborhood and stay on top of your weekly to do list. Your schoolwork suffers the consequences Needless to say, you may be partying way too much if you

find it hard to concentrate on schoolwork. Perhaps you’ve been postponing an essay and whenever you try to find the time for it, some sort of social activity pops up. It may be a problem if, before falling asleep, you go over the amount of credits you have and find a disappointingly low number. Next time you’re anxiously credit counting in your head, consider that it won’t get fixed unless you bail on the next party (and actually do some work). It is not complicated: more time spent at the library and a little less time being a couch potato or a party enthusiast. So regardless if you are a Netflix addict or you’ve already become friends with the night club’s bartender, consider this: every time you accomplish your daily tasks, go to your classes and turn in your essays, you’re not only enriching your mind, but you’re also a step closer to finishing the semester and being able to enjoy all the summer events – guilt free! Paulina Bouzas The Writer is currently studying a Master’s Program in Linguistic Sciences at the Joensuu campus.

Uljas 4 | 26.4.2018

Savonlinnan seminaari aloitti toimintansa arkkitehti Vivi Lönnin suunnittelemassa Puisto-

Nykyisen Heikinpohjan rakennuksen peruskivi muurattiin keväällä 1959. Kuvassa semi-

Käsityönopettajaksi opiskelevien matot näytillä OKL:n 2. kerroksen aulassa.

Savonlinnan normaalikoulu alkusyksystä vuonna 2013. Normaalikoulun toiminta siirtyy

kadun kansakoulussa kesällä 1952.

Lastentarhanopettajaksi vuonna 2017 valmistuneelle

Riina Ojaniemelle jäi hyvät muistot Savonlinnasta. Kuva otettu opiskeluaikaiselta retkeltä Sulosaaressa.

Uljas 4 | 26.4.2018

naarin rehtori Anna Kekkonen.

tulevana syksynä Joensuun Rantakylään.

”Kampuksella oli aina todella rentoa, hyvillä mielin sai

mennä”, kertoo Riina Ojaniemi. Kuva otettu vappuriennoista fuksivuoden keväällä 2015.

Kampuksen lippu oli laskettu puolitankoon Savonlinnan

opettajankoulutuksen siirtopäätöksestä johtuen huhtikuussa 2016.

”Olimme kaikki yhtä” Savonlinnan opettajankoulutus alkoi jo vuonna 1952. Aikanaan sijaintia perusteltiin sillä, että kaupunki oli pieni ja turvallinen, mutta riittävän virikkeellinen opettajien kouluttamiseen ja etäällä suurkaupunkien turmelevalta elämänmallilta. Entiset opiskelijat mainitsevat kampuksen parhaaksi puoleksi yhteisöllisyyden. Tulevana syksynä toiminnot siirretään Joensuuhun. - Iisa Manninen, teksti & Mikko Ripatin, Riina Ojaniemen ja Savonlinnan seminaarin kuva-arkistot

un varhaiskasvatustiedettä Savonlinnassa opiskellut Riina Ojaniemi sai tietää huhtikuussa 2016 ItäSuomen yliopiston päätöksestä lakkauttaa Savonlinnan kampus, hän halusi tehdä opinnot kampuksella ylpeydellä loppuun. ”Tuli sellainen olo, että minähän en minnekään Joensuuhun lähde. Teen paperit tänne, että voin ylpeänä kertoa olevani viimeisiä Savonlinnasta opettajaksi valmistuneita.” Ojaniemi valmistui lastentarhanopettajaksi keväällä 2017. Tänä keväänä Savonlinnan kampukselta valmistuvat viimeiset opettajaopiskelijat, sillä toiminnot siirretään syksystä alkaen Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle. Savonlinnasta katkeaa pitkä perinne, sillä sen opettajankoulutuksen historia ulottuu 1870-luvulle, jolloin alkoi opettajankoulutus Suomessa. Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori Mikko Ripatti kuvailee, että Itä-Suomen vanhimman koulukaupungin vuodet ovat olleet hyvin tapahtumarikkaita. Kampuksen 66 vuoteen mahtuu paljon haasteita ja epävarmoja aikoja. ”Ensimmäinen jupakka Savonlinnan suhteen käytiin jo vuonna 1872, jolloin Savonlinna oli saamassa opettajaseminaarinsa, eli opettajakoulutuksensa. Sitä ennen oli perustettu vain yksi seminaari, joka sijaitsi Jyväskylässä. Tällöin oli tarvetta perustaa toinen seminaari, koska kansakouluja rakennettiin ja niihin tarvittiin lisää opettajia”, avaa Savonlinnan opettajankoulutuksen historiaa tutkinut Ripatti. Samaan aikaan Karjalan alueista käytiin henkistä taistelua siitä, ovatko alueet Venäjän vai Suomen vaikutuspiirissä. Tämän vuoksi Suomen senaatti huolestui, että karjalaisalueet venäläistetään.

Sen vuoksi valtiopäivillä 1878 säädyt äänestivät, että seminaari perustetaan Savonlinnan sijaan Sortavalaan. Opettajavalmistuksen uudistamista pohtinut komitea ajatteli 1920-luvulla kaupungin olevan sopivan pieni ja turvallinen, mutta silti riittävän virikkeellinen opettajanvalmistukseen. Lisäksi Savonlinna oli riittävän etäällä suurkaupunkien turmelevalta elämänmallilta. Virikkeellisyys ja kampuksen koko muistuu myös 1980-luvulla opiskelleen Heli Lepistön mieleen. ”Yliopistolla oli rikas kulttuurielämä. Opiskelijat harrastivat liikuntaa, ilmaisutaitoa tai olivat mukana kuorossa. Pidimme oman opiskelijaryhmän kanssa paljon yhtä. Opimme tuntemaan myös muiden vuosikurssien opiskelijat, sekä yliopiston lehtorit professoreita myöten”, kertoo nykyisin Savonlinnan normaalikoulun perusasteen rehtorina työskentelevä Lepistö. Monia asia johti lopulta siihen, että

Savonlinnaan perustettiin seminaari vuonna 1952. Suomi menetti Sortavalan jatkosodan päätyttyä, ja samaan aikaan karjalaisten evakkojen mukana tullut lapsiväestö oli sijoitettava uudestaan kouluihin. Sortavalan perinnöstä kisasivat lopulta Joensuu ja Savonlinna. Riita laitettiin kahtia ja Sortavalan seminaari jaettiin siten, että Savonlinna sai seminaarin naisosaston ja Joensuu seminaarin miesosaston. Savonlinnan seminaari sijoitettiin väliaikaisesti Puistokadun kansakoulun tiloihin, josta se sai kaksi kerrosta käyttöönsä. Opiskelua käytiin kahdessa vuorossa tilanahtauden vuoksi. Kun päärakennus valmistui Heikinpohjaan vuonna 1960, seminaari muutti lopullisesti sinne. Samassa rakennuksessa aloitti Riina Ojaniemi opintonsa yli 50 vuotta myöhemmin. Varhaiskasvatuksen opiskelija

pelkäsi, oppiiko kampuksella löytämään luentosalit. Ojaniemi huomasi, että kampus ja sen ihmiset tulivat nopeasti tutuiksi. ”Kaikki toimi kampuksella hyvin sen pienen koon takia, koska opettajilla oli aikaa ja resursseja keskittyä opiskelijoihin yksilöinä. Aina kun menin puhumaan opettajille, he tiesivät tasan tarkkaan kuka olen ja millä kurssilla olen. Kampuksella oli aina rento ilmapiiri ja tutustuin myös eri pääaineita opiskeleviin tyyppeihin”, muistelee Ojaniemi. Epävarmat ajat alkoivat jälleen 1970-lu-

vulla, kun eduskunta päätti siirtää opettajankoulutuksen osaksi korkeakoulujen toimintaa. Savonlinnan seminaari lakkautettiin vuonna 1973 ja se siirtyi osaksi Joensuun korkeakoulua. ”Tällöin kampus eli hyvin epävarmoissa tunnelmissa, koska ei ollut täyttä varmuutta jatkuuko toiminta tosissaan vai siirtyykö se Joensuuhun”, toteaa Ripatti. Kulta-aikaa kampus vietti Ripatin mukaan 2000-luvun alussa, kun Savonlinnan opettajankoulutus alkoi saada merkittävästi lisää opiskelijoita. Silloin henkilöstön ja opiskelijoiden määrä oli laajimmillaan. Parhaimmillaan Savonlinnassa opiskelijoita henkilökuntineen oli lähes 1500. Itä-Suomen yliopisto investoi kampukseen rakentamalla lisää rakennuksia ja toteuttamalla isoja EUhankkeita niin matkailuntutkimuksessa, täydennyskoulutuksessa kuin opettajankoulutuksessa. ”Sen jälkeen vuonna 2006 yliopisto päätti, että kansainvälisen viestinnän laitoksen toiminnat siirretään Joensuuhun. Sitä voi sanoa eräänlaisena kuoliniskuna Savonlinnan yliopistotoiminnoille. Tämän seurauksena Savonlinnan opettajankoulutuksen vetovoima hieman laski. Neljä vuotta myöhemmin Savonlinnan kampus liitettiin yhdessä Joensuun ja Kuopion yliopistojen kanssa Itä-Suomen

yliopistoksi. Koulutuksen kuolinisku odotutti itseään, kunnes vuonna 2015 yliopiston hallitus tarkasteli Savonlinnan kampuksen siirtämistä Joensuuhun. ”Savonlinnan kampuksella oli korkea valmistumisaste, ja vetovoimaisuus oli samaa luokkaa kuin Joensuussa. Pelkäsimme Savonlinnassa, että opettajankoulutuksen vetovoima hiipuisi, jos se siirretään Joensuuhun. Yliopisto sen sijaan katsoi muuton positiivisena siksi, että Joensuun kampuksella kasvatustieteen pääaineopiskelijoilla olisi laajemmat sivuainemahdollisuudet muihin tieteenaloihin. Syitä oli useita.” Itä-Suomen yliopisto teki lopullisen

päätöksensä Savonlinnan opettajankoulutuksen lakkauttamisesta huhtikuussa 2016. Savonlinnan kaupunki vastusti päätöstä ja lakkauttamistieto yhdisti kaupunkilaisia yli ikä- ja puoluerajojen. Riina Ojaniemi muistelee, miten uutinen tiivisti opiskelijoiden rivejä. ”Päätöksen jälkeen järjestimme mielenosoituksen kampuksella. Vastaanotimme yliopiston johtoa aulassa mustiin pukeutuneina. Vaikka ympärillä oli ihmisiä, joiden kanssa en ollut välttämättä puhunut kertaakaan, tunsin olevani kaikkien kanssa yhtä.” Savonlinnan normaalikoulun rehtori Mikko Ripatti kertoo, että katseet täytyy nyt suunnata eteenpäin, ja eri tahojen täytyy kehittää Itä-Suomen kokonaisuutta eteenpäin. Ripatti siirtyy Joensuun Rantakylän normaalikoulun rehtoriksi. ”Itä-Suomen yliopiston ja koko ItäSuomen kannalta opettajankoulutus on kaikkein olennaisin asia. Siinä koulutetaan meidän tulevat opettajat, jotka kasvattavat Itä-Suomen alueella asuvan väestön lapset. Jos tämä opettajankoulutus romahtaa, niin se romahduttaa pitkällä aikavälillä koko Itä-Suomen infrastruktuurin.” Uljas 4 | 26.4.2018

Among other matters, Ekaterina Miettinen spoke about the importance of punctionality, being on time for example, in the Finnish society.

Culture matters in business International work can be difficult if everyone deals the same way they do at their home country. Big Part event educated students on issues such as how to prepare for a meeting and what is important when getting a job in Finland. - Marie Pignot, teksti & Oskari Joutsen, picture

hundred students, from Karelia University of Applied Sciences and UEF, were present at the Big Part event organized by Joensuu Entrepreneurship Society. Three speakers came to tell their experiences and inform students on international business possibilities. According to all the speakers, a good knowledge about the culture of the country where you want to do business is the main point when dealing internationally. Joonas Karvinen, Ekaterina Miettinen and Jussi Hurskainen all deal with international business at different level in their everyday work and try to connect the international business to Joensuu. Karvinen deals with culture in international business, and also how to prepare yourself to international quests. “When you work for an international business, you have to deal with different culture and prepare yourself,” according to Karvinen.

example, or the importance the society gives to family. “Russian people care a lot about your level of power. If you deal with Russians, it’s common to rent a kind of luxurious car the time of the deal for example, to have the same power level than your interlocutor,” says Karvinen. Before dealing with someone from a foreign country, there is a need to prepare for the meeting and be wellinformed on the culture of the other country. Big Part event gives concrete opportunities for international students looking for work in Finland and abroad. “I learned that there are many employers and organisations looking for students, but they cannot always find them easily. This is something JoES focuses on: supporting students and connecting them with businesses,” according to Simo Kettunen, board member of JoES and project manager of Big Part. Thats why Miettinen, a multi-talented Russian expert in

In order to not fail a deal, one needs to know what are

the cultural differences concerning the power level for

Uljas 4 | 26.4.2018

international business and the Russian market, living in Finland for 15 years, started her own project in Joensuu

TalentHub. This project encourages businesses in Joensuu to gain new knowledge and skills by hiring international interns. According to her, what is expected when you apply for a job in Finland is often know the basics in the Finnish language, be able to work in a team and take responsibility. “Punctuality is something very important in the Finnish society. If someone wants to apply for a job, they need to be on time every day, and it starts from the university,” says Miettinen. In her presentation, she said that when you apply for job abroad, knowing the culture of the new country is important. Hurskainen, CEO since 2003 of his international company Arcusys, added that to start your own business dealing with international business, “you must persist, never give up and always learn from your previous experiences and try to improve your business.” He reflects how a local business of two men grew into a successful global player. Today, besides Europe Hurskainen has extended his company to Germany, Russia, UK and USA.

RDC:lle Säbäliigan kultaa

RDC on pelannut liigassa jo kymmenen vuotta. Pääasiassa opettajaopiskelijoista koostuvan joukkueen vahvuutena on,

että pelaajilta löytyy kokemusta myös muista lajeista kuin salibändystä.

reenalla 20. huhtikuuta pelatun Säbäliigan finaalin voitti odotetusti ennakkosuosikki RDC. Vastassa ollut Guggenheim pelasi hyvin, ja etenkin ensimmäisen ja toisen erän ajan peli oli jopa tasaväkistä, mutta toisen erän lopussa maalihanat aukesivat. Kolmannen erän viimeisellä minuutilla Guggenheim onnistui vielä kaventamaan, mutta se ei riittänyt, vaan ottelu päättyi RDC:n voittoon 4–1. Lähinnä opettajaopiskelijoista koostuva RDC pelasi Säbäliigassa jo kymmenennen kautensa. Numerolla 95 pelaava joukkueen kapteeni Lauri Keskinen ei allekirjoittanut väitettä RDC:n asemasta ylivoimaisena ennakkosuosikkina, vaan kehui peliä tiukaksi ja Guggenheimia hyväksi, kunnollista salibandya pelaavaksi joukkueeksi. RDC:n valttikorttina jääkiekkoa aiemmin pelannut Keskinen pitää pelaajien urheilutaustaa: vaikka vain osa pelaajista on pelannut salibandya jo ennen Säbäliigaa, on kaikilla kuitenkin kokemusta muista joukkueurheilulajeista. Seuraavaksi RDC:n katse kääntyy Vierumäellä 28.–29. huhtikuuta pelattavaan Opiskelijoiden salibandyn SM-kilpailuun, josta joukkue toi viime vuonna kultaa kotiin.

Säbäliiga on Joensuussa toimiva opiskelijoiden salibandyliiga. Kaudella 2017–2018 liiga on ensimmäistä kertaa toiminut yhteistyössä Joensuun korkeakoululiikunnan kanssa ja pelaajilta on vaadittu Sykettä-tarra. Säbäliigan historiasta kysyttäessä liigaa tänä vuonna järjestävä Jussi Huisman ei osaa antaa kattavaa vastausta, sillä liigan nettisivut ja niiden myötä kirjattu tieto liigan vaiheista katosivat bittiavaruuteen viime kesänä. Sykettä otettiin mukaan toimintaan osittain juuri siksi, että Säbäliiga tarvitsi nopealla aikataululla uuden alustan nettisivuilleen. Arvailujen mukaan Säbäliigalla on kuitenkin kymmenvuotinen historia aivan niin kuin tämän kauden kultamitalistilla RDC:lläkin. Vielä tänä vuonna Säbäliigaan on voinut itse ilmoittaa joukkueensa mukaan ja kaikki ovat pelanneet samassa sarjassa. Ensi syksylle Huisman toivoo pystyvänsä järjestämään kaksi eritasoista sarjaa, sillä joukkueiden välillä on suuria tasoeroja. Huismanin mukaan tasoerot eivät kuitenkaan ole haitanneet hauskanpitoa, vaan liigassa on vallinnut hyvä, rento meininki ja yhteishenki.

Sanni Koivumäki

Uljas 4 | 26.4.2018

” Toki voi käydä niin, että tieteet eriytyvät vielä entisestään, eikä niillä ole mitään yhteistä pohjaa.

Ja he söivät filosofin ruumiin Filosofia pääaineena päätettiin lakkauttaa Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2010. Pian eläköityvä professori Seppo Sajama pitää huonona merkkinä sitä, että yliopistot unohtavat historialliset juurensa ja alkavat muistuttaa ammattikouluja. - Jussi Turunen, teksti & Risto Takala, kuva

ilosofian opetus on nääntynyt hitaasti ItäSuomen yliopistossa. Uusia pääaineopiskelijoita ei ole otettu sisään seitsemään vuoteen, ja viimeiset filosofian gradut palautettiin kesällä 2017. Filosofian professorin Seppo Sajaman mukaan kaiken takana on yliopistoa vaivaava tehokkuusajattelu eli kaikessa yksinkertaisuudessaan se, ettei filosofian pääaineesta valmistu riittävästi maistereita. ”Kun aikanaan kuulin lakkauttamispäätöksestä, en varmaankaan reagoinut ulospäin sen kummemmin. Kyllä se silti pahalta tuntui, ihan rehellisesti sanottuna”, Sajama sanoo nyt. Sajama muistuttaa, että kaikki erityistieteet ovat aikanaan eriytyneet filosofiasta. Sajama arvelee, että jos koulutetaan opettajia ja virkamiehiä, niin filosofian opinnot ovat näille ryhmille jos ei nyt vaarallisia, niin ainakin ei niin hyödyllisiä. ”Jos tarkoituksena on tuottaa hyviä maistereita, niin filosofiaa tarvitaan. Aina kun joku alkaa pohtia mistä omassa tieteenalassa on kysymys ja millaiset periaatteet sitä ohjaavat, niin se alkaa kummasti muistuttaa filosofiaa. Tietyssä mielessä kyse on yleispalvelusta sitä tarvitseville, tällaisia ovat muun muassa kirjasto ja kielikeskus.” Sajama kertoo esimerkin siitä, miten tehokkuusajattelu ja filosofia ovat kohdanneet. Hän kirjoitti kaverinsa kanssa pari artikkelia, jotka kyseenalaistivat erään tieteenalan, Sajama ei tarkenna minkä, metodologisia lähtökohtia. ”Teksteistä saamamme palaute oli aivan ihmeellistä. Piirit ovat niin pienet

ja varpaat niin herkät, että aina vikistään jossain päin. Jossain vaiheessa tieteen tekemisestä tulee tietynlaista rituaalikäyttäytymistä. Kerätään materiaaleja ja pidetään huolta, että mitään ennen vuotta 2000 kirjoitettua ei ole mukana, ja että työtä tekevät henkilöt ovat tiedeyhteisön yksimielisesti hyväksymiä auktoriteetteja sekä varotaan sanomasta mitään, mikä suututtaisi heitä”, Sajama kertoo. Hän tähdentää, ettei ole kerännyt mitään sellaista todistusaineistoa, jolla perustelisi yleistyksensä. Sajaman näkemykset pohjaavat hänen kokemuksiinsa ja asioihin, joita hän on kuullut tiedeyhteisöstä. ”Olen törmännyt Itä-Suomen yliopistossa kahteen tieteeseen, joissa on annettu ohjeena: ’Gradussa ei sitten esitetä omia mielipiteitä.’ Gradun olisi ikään kuin oltava referaatti eikä mitään muuta. Minusta se on ihan hirvittävää.” Sajama aloitti professorin uransa vuonna

1989, kun hän astui Joensuun ja Kuopion yliopiston jaettuun virkaan. Eläkkeeseen on tällä hetkellä aikaa vuosi ja kymmenen kuukautta. Sajama on jopa hieman optimistisen kuuloinen sen suhteen, mikä filosofian tulevaisuus voisi olla Itä-Suomen yliopistossa. Vaikka hyötynäkökulma ei olisikaan päällimmäisenä mielessä, niin selkeästä ajattelusta on kyllä hyötyä, vaikka sillä ei saisikaan suosiota. ”Olen kuullut esimerkiksi usealta juristilta, että ’tämä tyyppi ei kyllä pääse ikinä korkeimpaan oikeuteen’, kun jonkun väitöskirjassa on ollut jotain mistä ei ole pidetty. Toisaalta vain pieni osa oikeustieteilijöistä rupeaa riehumaan teorian alueella sillä tavalla, että se hait-

taisi heidän urakehitystään. Suhdanteet toki muuttuvat nopeasti. Kyllä varmaan Itä-Suomen yliopistossa vielä harkitaan filosofian henkiin herättämistä jossain vaiheessa. Toki voi käydä niin, että tieteet eriytyvät vielä entisestään, eikä niillä ole mitään yhteistä pohjaa.” Koska uusia pääaineopiskelijoita ei enää ole ollut, Sajama on ehtinyt panostaa jäljellä olevien opiskelijoiden gradujen ohjaamiseen. Kun viime kesän takaraja saapui, jolloin viimeiset lopputyöt piti saada valmiiksi, palautettujen gradujen määrä kasvoi. Vuosina 2011–2017 hyväksyttiin yhteensä 30 filosofian gradua. ”Voin siis suositella tätä lähestymistapaa muillekin oppiaineille: kun leikkaa niin tehokkuus kasvaa”, Sajama toteaa.

Oikeusfilosofian gradu

Yhteiskunta on hauras

Ari Moilanen on viimeisiä Itä-Suomen yliopistosta filosofiasta valmistuneita opiskelijoita. Moilanen sai maaliskuussa Suomen oikeusfilosofisen yhdistyksen SOFY ry:n palkinnon parhaasta oikeusfilosofisesta gradusta. Työ käsittelee omaisuutta ja yhteiskunnan alkuperää John Locken ja Immanuel Kantin filosofiassa. Näiden filosofien ajattelussa omistaminen eli se, että on jotain omaa, on ihmisen perusoikeus. Gradu pyrkii selventämään Kantin argumentaatioketjua, jossa hän osoittaa, että vain kansalaisyhteiskunta voi tarjota vakiintuneet ja täydelliset omistusoikeudet. Vaikka

keskustelu keskittyy omistusoikeuteen, kaikki yksilönoikeudet saavat alkunsa samasta juuresta. ”Yhteiskuntaa ei pitäisi ottaa itsestäänselvyytenä. Se on hyvin hauras ja helppo rapauttaa. Yhteiskunnan olemassaololle täytyy olla myös tietty oikeutus, joka johtaa kysymään, mistä oikeudet itse asiassa tulevat. Ovatko ne olemassa ennen vai jälkeen yhteiskunnan?”, Moilanen kysyy. Kantin mukaan kansalaisyhteiskunta on perustuslaillinen yhteiskunta, jossa on oikeusjärjestys, jonka kautta kansalaisten vapaus todellistuu. Kant oli tunnettu kosmopoliittisuudestaan, ja myös Moilanen pitää kansallisvaltiota käsitteenä vanhentuneena. ”Jos kansallisvaltio ymmärretään nimenomaan etniseksi yhteiskunnaksi, suomalais-kansalliseksi valtioksi, niin en tiedä mikä arvo sillä on tulevaisuuden maailmalle.” Filosofian roolin Itä-Suomen yliopistos-

sa tulisi Moilasesta olla vahvempi. Se laajentaa ajattelun rajoja, ja voisi tarjota vaihtoehtoja tilanteeseen, jossa kaikki päätökset tehdään ensi sijassa talouden ehdoilla. ”Jokainen yliopistossa opiskeleva joutuu pohtimaan filosofiaa ymmärtääkseen oman oppialansa luonteen. Filosofia lienee aliarvostettua sen takia, ettei se tuota nopeasti rahallisesti tuottoisia innovaatioita ja sovelluksia. Alan kuin alan voi olla vaikeaa perustella olemassaoloaan yhteiskunnalliselta ja taloudelliselta ajattelultaan lyhytkatseisille juhasipilöille, jos ainoastaan euromääräiset perustelut lasketaan päteviksi.” Uljas 4 | 26.4.2018

” Lukunautinnon näkökulmasta tällainen lähentelee jo fiaskoa.

Mitä hyvä on jos se ei ole jaettua? Yhteistoimintaa on vain, jos on yhteinen päämäärä, toteaa Jaana Hallamaa uudessa etiikkaa käsittelevässä teoksessaan. Perusoppikirjaksi siinä sukelletaan liiaksi pohjamutiin. - Markus Raatikainen, teksti & Veikko Somerpuro, kuva

elsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa on pitkän linjan tutkija ja ansioitunut julkaisija. Hänen viime syksynä ilmestynyt teoksensa Yhdessä toimimisen etiikka (2017) keskittyy tarkastelemaan erityisesti ihmisten välistä yhteistoimintaa. Ensimmäisenä mieleen tulevat erilaiset etiikkaa ja moraalia käsittelevät teoriat, jotka antavat suuntaviivoja ja aineksia oman moraalisen toiminnan tarkasteluun. Hallamaan teos kyseenalaistaa tällaisen pelkkää yksilöä koskevan ajatusketjun jo pelkällä nimellään. Mitä yhdessä toimimisen etiikka on ja mitä väliä sillä on kenenkään kannalta? Eikö riitä, että ihmiset keskittyvät omiin – mielellään onnistuneisiin – moraalisiin valintoihinsa? Jos kaikki toimisivat näin, eikö tästä seuraisi, että ihmiset kohtelevat toisiaan paremmin ja kaikilla on niin sanotusti kivempaa täällä kurjistuvassa maailmassa? Hallamaa lähtee liikkeelle siitä, että arkielämässä tulee jatkuvalla syötöllä vastaan tilanteita, joissa toimimme kosketuksessa toistemme kanssa. Tällainen kanssakäyminen tarvitsee omia eettisiä ohjeita. Sekä yksilöllä että yhteistoiminnassa mukana olevilla on tavoite, jota kohti pyrkiä. Hallamaan mukaan ”yhteistoiminnasta voidaan puhua vain, jos toimijoita yhdistää jokin päämäärä. Lisäksi heidän on toimittava tavalla, jota ainakin jollain kriteerillä voidaan kutsua yhdessä toimimiseksi, yhteiseksi toiminnaksi tai yhteistoiminnaksi.” Yhteistoiminnan haaste on sovittaa yhteen toiminnassa mukana olevien intressit ja tavoitteet yhteisen päämäärän toteuttamiseksi. Kiinnostava kysymys onkin, mitä asioita on eettiseltä kannalta otettava huomioon kun toimimme yhdessä. Ihmisten keskinäinen luottamus on

Uljas 4 | 26.4.2018

keskeinen seikka, joka sitoo toimijat yhteen. Hallamaa kirjoittaa aiheesta luvun verran, joten tarkkaa erittelyä rakastaville lukusuositus. Hallamaa käyttää teoksessaan runsaasti arjesta ja elämästä tuttuja esimerkkejä avatessaan tarkkoja käsitteellisiä eroja. Tämä alkaa jo kirjan alkupuolella, kun Hallamaa esittelee erilaisia yhteistoiminnan muotoja. Potilasjärjestöä apuna käyttämällä abstrakti taso muuttui huomattavasti selvemmäksi. Viimeisessä luvussa professori tuo esille erään erittäin tärkeän ongelmakohdan ja määrittelee yhteistoiminnassa vallitsevat yksilön suojamekanismit. Sitä kun ei yleensä vaivauduta tekemään. Suojamekanismit takaavat toimijana olemisen ja näitä ovat muun muassa sosiaaliset roolit sekä sopimukset. Hallamaan mukaan tällaisten puuttuessa ”toimijat joutuvat tukeutumaan – yleensä julkilausumattomiin – sosiaalisiin sääntöihin ja omaan moraaliautonomiaansa. Yhdenmukaisuuden paine voi kuitenkin heikentää merkittävästi kykyä itsenäiseen harkintaan.” Takakannen mukaan kirja ”sopii etiikan

perusoppikirjaksi ihmis -ja sosiaalitieteilijöille sekä organisaatio- ja johtamisalalle.” Tästä olen eri mieltä. Hallamaa on tehnyt ansiokkaan ja tarkan esityksen tärkeästä aiheesta, mutta perusoppikirjaksi teos on liian vaativa. Ensimmäinen ongelma on pohjamutiin sukeltaminen. Ensimmäiset viisi lukua ovat lähestulkoon pelkkää taustoitusta itse asiaan pääsemiselle. Urheilutermein ilmaistuna pelisilmän käyttäminen olisi paikallaan: milloin on välttämätöntä pureutua syvälle, milloin puolestaan riittäisi lyhyempi ja lukijaystävällisempi kuvaus. Hallamaan helmasynti on pureutua liian pikkutarkasti taustoihin, jotka eivät ole niin tärkeitä. Kirjan tavoitteista kertomisen jälkeen professori avaa mitä käsitteiden selventämisellä oikein

Professori Jaana Hallamaa oli ehdolla vuoden 2017 Helsingin piispanvaaleissa.

voidaan tarkoittaa. Tätä jatkuu laajasti katsoen parin kolmen sivun verran ja se ei suoraan sanoen herätä kiinnostusta. Todella tarkalle erittelylle on paikkansa keskeisissä ja olennaisissa kohdissa. Ei jo johdannossa! Lukunautinnon näkökulmasta tällainen lähentelee jo fiaskoa. Toisaalta kukaan ei voi syyttää Jaana Hallamaata huonosti tehdystä työstä

vaan Yhdessä toimimisen etiikka tarjoaa yhdessä toimimisen säännöistä kiinnostuneille tarkan ja laajan lukupaketin. Teos ei ole nähnytkään nopeasti omaksuttavaa vaan on lukijalle haastavaa.

Jaana Hallamaa: Yhdessä toimimisen etiikka. Gaudeamus: 2017. 320 s.

LAUANTAI 16.6.

, Juha Tapio, Happoradio Ruusua ljä Ne , rs Kaija Koo, Teflon Brothe

PERJANTAI 15.6.

Jenni Vartiainen, Lauri Tähkä, Popeda

osuuskaupparock 2018 SIRKKALANPUISTO joensuu 15.-16.6. LIPUT: pe

36€/HLÖ (46€) | la

41€/HLÖ (51€) | 2 päivän lippu PE-LA (K-18)

70€/HLÖ (90€)

Liput myynnissä lippu.fi -palvelussa, liput myös lippu.fi -palvelupisteistä (esim. R-kioskit ja Prisma). VIP - lipunmyynti ja lisätiedot Joensuun Sokos Hotellien myyntipalvelusta p. 020 123 4660 tai sales.joensuu@sokoshotels.fi

Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin: 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min.

WWW.OSUUSKAUPPAROCK.FI

OSUUSKAUPPAROCK

Pidätkö kirjoittamisesta tai valokuvaamisesta? Tule mukaan tekemään Uljasta. Ota yhteyttä toimitus@uljas.net tai lue lisää uljas.net/uljaan-avustajaksi

Uljas 4 | 26.4.2018

Panosta todelliseen vuorovaikutukseen Kuopion kampuspastori Raimo Hakkarainen kannustaa opiskelijoita vähentämään somessa roikkumista ja panostamaan sen sijaan aitoihin vuorovaikutustilanteisiin. Syksyllä alkavan kampuskaverikahvilan tarkoituksena on tarjota opiskelijoille suoritusvapaa paikka hengailuun ja muiden tapaamiseen. - Iisa Manninen, teksti & kuva

Kuopion kampuspastori Raimo Hakkarainen odottaa innolla, että kappelin remontti saadaan syksyksi valmiiksi ja kampuskaverikahvila voi aloittaa lokakuussa toimintansa.

tä-Suomen yliopiston kampuspappi Raimo Hakkarainen kertoo, että opiskelijoiden kokema yksinäisyys ja stressi ovat olleet aina läsnä. Kuopion kampuksella työskentelevällä Hakkaraisella on kuitenkin oma käsityksensä siitä, miksi aiheet ovat nousseet erityisesti viime vuosina esille. ”Onhan yliopisto vaativaa, mikä kuormittaa opiskelijaa. Mutta kyllä minä sanoisin että viime vuosina yksinäisyyteen on vaikuttanut sosiaalinen media. Niin paljon kuin some tuokin hyvää ja sen kautta pystytään verkostoitumaan, niin käänteisenä puolena on tavanomaisen, kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen vähentyminen”, pohtii Hakkarainen. Hakkaraisen sanoin ihminen toteutuu ainoastaan aidossa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Somen kautta yhteyksissä oleminen tyydyttää ihmistä vain tietyllä tasolla. Tämän vuoksi kampuspappi kannustaa opiskelijoita kohtaamaan ihmisiä kasvotusten: katsomaan heitä silmiin, juttelemaan ja näkemään heidän kehonkielensä.

Uljas 4 | 26.4.2018

”Somen vangiksi on helppo jäädä. Moni opiskelija on kämpillä koko ajan koneella tai kännykällä yhteyksissä toisiin ihmisiin. Luennoilla ja ruokalassa on myös helppo ulkoistaa itsensä vuorovaikutustilanteista.” Vuorovaikutustaitoja painotetaan myös tuutorikoulutuksessa, jota Hakkarainen on ollut kehittämässä ja toteuttamassa siitä lähtien, kun Itä-Suomen yliopistoon luotiin nykyinen tuutorointimalli. Tuutorointi on Hakkaraisen mielestä paras tapa käynnistää toisiin tutustuminen, kun uudet opiskelijat saapuvat kaupunkiin. Opintopsykologi ja kampuspappi pystyvät auttamaan opiskelijaa tietyssä määrin, mutta tuutorit voivat tukea opiskelijaa hyvin matalalla kynnyksellä. ”Tuutoreille opetetaan kuinka toimia ryhmän ohjaajana, kun porukassa on erilaisia ihmisiä erilaisine taustoineen, niin ettei kukaan jäisi yksin. Sen vuoksi tuutorointi on tärkeä osa opiskelijan hyvinvointia.” Tuutorikoulutuksen lisäksi Hakkarainen

on mukana yliopiston hyvinvointiver-

kostossa, johon kuuluu kampuspappien lisäksi opintopsykologit ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Toimijoiden tarkoituksena on olla opiskelijahyvinvoinnin tukena. Selkeää rajapintaa toimijoiden väliin ei voi vetää, koska kaikki toimivat rinnakkain. Opiskelija ohjataan aina sellaiselle toimijalle, kenellä on tarpeen mukaista asiantuntijuutta. Opintopsykologi antaa tukea erityisesti opintojen ja elämäntilanteen synkronointiin, kun taas kampuspapin osaamisalueita ovat kuormittavat tilanteet ja yllättävät elämänkäänteet, ihmissuhdekriisit ja erilaiset surutilanteet. ”Paljon keskustelua herättää myös aikuistumiseen liittyvät kysymykset. Opiskelu on itsenäistymisen ja oman elämän rakentamisen aikaa. Monet pohtivat silloin omaan identiteettiin liittyviä kysymyksiä, että kuka minä oikein olen ja mikä minusta tulee.” Kampuspapille juteltaessa uskontokun-

nalla tai maailmankatsomuksella ei ole mitään väliä. Jokainen saa tulla juuri omana itsenään, ja kampuspapin kanssa keskustellaan juuri niistä asioista, mistä

opiskelija haluaa. ”En millään tavalla tuo omissa keskusteluissani esille hengellisyyttä tai uskonnollisuutta, ellei ihminen sitä itse kysy. Sana ’pappi’ voi kuulostaa pelottavalta, mutta ihan kuka tahansa voi tulla keskustelemaan”, kannustaa Hakkarainen. Jokainen saa tulla juuri omana itsenään

myös kampuskaverikahvilaan, jota aiotaan järjestää viikoittain Studentiarakennuksen kappelissa syksystä lähtien. Tällä hetkellä kappeli on remontin alla ja se saa täysin uudistetun ilmeen syyslukukauden alkuun mennessä. Kampuskaverikahvila aloittaa toimintansa Itä-Suomen yliopiston ja ISYYn hyvinvointiviikolla 2. lokakuuta. Suoritusvapaaseen tilaan voi tulla hengailemaan, kahvittelemaan ja muuten vain viihtymään. Tarkoituksena on järjestää kahvilakertoja myös erilaisin teemoin ja saada sen pyörittämiseen mukaan erimerkiksi ISYYn kerhoja. ”Uudistettuun kappeliin tulee kaikenlaista kivaa, kuten sohvaryhmää ja raheja. Olisi hienoa saada myös kännykkäparkki sisääntulon viereen”, suunnittelee Hakkarainen innoissaan.

”Kulttuuriimme eivät ole perinteisesti kuuluneet kasvisruoat puuroa lukuun ottamatta.

Näkökulma: Ympäristöahdistus vie mennessään Onko reilua että osa ihmisistä jättää jopa lapset tekemättä ympäristöhuoliensa takia, kun samaan aikaan toiset elävät täysin holtittomasti? - Saara-Maria Muurinen, teksti

uoli maapallon ja seuraavien sukupolvien tulevaisuudesta saa monet ihmiset ahdistumaan. Ylen ajankohtaisohjelma Perjantaissa käsiteltiin huhtikuun alkupuolella ilmastoahdistusta. Ohjelmassa kerrottiin nuoresta naisesta, Riinasta, joka pohtii, onko hänellä lupa hankkia lasta, koska se ei tekisi ilmastolle hyvää. Toisena esimerkkinä oli vanhempi nainen, joka oli muuttanut yksin mökkiin keskelle metsää, jotta kuluttaisi mahdollisimman vähän. Ohjelma sai näine ääriesimerkkeineen minut pohtimaan omaa ympäristöahdistusta, ja sitä, miksi jotkut ihmiset kokevat sen voimakkaana. Syyt ihmisten ympäristöahdistuksen

takana ovat moninaisia, mutta ahdistusta varmasti lähes jokaisella nostavat tunteet siitä, että päättäjät ja muut ihmiset eivät tee tarpeeksi asialle mitään. Ilmastotietoisen kuluttajan ahdistusta on taatusti viime aikoina lisännyt se, että maailman vaikutusvaltaisimmassa asemassa oleva päättäjä tuntuu viittaavan kintaalla tutkittuun tietoon ilmastonmuutoksesta. Ahdistusta ei yhtään helpota se, että tutkijoiden mukaan nykyiset toimenpiteet eivät välttämättä riitä Pariisin sopimuksen tavoitteisiin. Vaikka osa ihmisistä ahdistuu ympäristön tilan heikkenemisestä, osaa ympäristöongelmat eivät näytä hetkauttavan. Syitä on useita, ja ohjelmassakin pohdittiin, että osa ihmisistä saattaa kylmettää tunteensa, jotta ei joutuisi kohtaamaan asiaa. Toinen syy on se, että

kuluttaja on jo valmiiksi erilaisten arvojen viidakossa. Ympäristöystävällisyyden lisäksi esimerkiksi tuotannon eettisyys, hinta ja kotimaisuus ovat useille tärkeitä valintaperiaatteita ja saattavat olla joskus ristiriidassa keskenään. Olen itse yrittänyt viime aikoina lisätä kasvisruoan osuutta ruokavaliossani ja olen huomannut, että suomalaisia tuotteita on todella vähän saatavilla, vaikka niitä tulee koko ajan lisää. Esimerkiksi lähes kaikki pavut on tuotettu ulkomailla, samaten maidonkorvikkeet. Viime aikoina on tosin tullut kotimaisia kauramaitoja, mutta niiden hinta on yli kaksinkertainen tavalliseen rasvattomaan maitoon nähden, mikä on monen opiskelijan budjetin ulottumattomissa. Kuluttajan voi olla myös vaikea pärjätä nykyisessä tietotulvassa. Ympäriltä tulee ristiriitaisia ohjeita, kuinka elää siten, että kuormittaa luontoa mahdollisimman vähän, mikä saattaa ahdistaa vastuullista kuluttajaa. Toki monet teot ovat itsestäänselvyyksiä, kuten julkisen liikenteen hyödyntäminen autoilun sijasta, mutta monista pienistä teoista löytyy näkemystä suuntaan ja toiseen. Esimerkiksi yleensä kehotetaan ihmisiä käyttämään mieluummin kangaskassia kuin muovipussia. Lukiossa eräs opettajani näytti taulukon, jossa kerrottiin, paljonko energiaa kuluu erilaisten kauppakassien tekemiseen. Tietojen pohjalta laskin, että kangaskassia pitää käyttää muutama vuosi, ennen kuin se on energiankulutuksen kannalta parempi vaihtoehto kuin se, että ostaa joka kerta muovipussin. Oli taulukko liioiteltu tai ei, esimerkki laittaa

ajattelemaan, että annetaanko meille oikeaa tietoa tekojen ympäristövaikutuksista. Ehkäpä se, että tietoa löytyy joka lähtöön, saa jotkut kuluttajat hämilleen eivätkä he tiedä, miten toimia arvojensa mukaisesti. Ainakin itselläni tämä syy on jarruttanut joidenkin ympäristöystävällisten tekojen käyttöönottoa. Osa etenkin vanhemmista kuluttajista on herännyt ympäristöongelmiin vasta tällä vuosituhannella. Ihmisen, joka on muutaman vuosikymmenen ajan liikkunut paikasta toiseen henkilöautolla ja syönyt lähinnä liharuokia, voi olla vaikea yhtäkkiä ryhtyä ympäristöystävällisiin tekoihin. Me ihmiset olemme usein pohjimmiltamme nautiskelijoita ja haluamme arkemme sujuvan mahdollisimman sujuvasti. Kaikilla ihmisillä ei välttämättä ole aikaa, jaksamista ja taitoa lähteä muuttamaan oman arkensa rytmiä. Esimerkiksi ruoanlaitosta innostumattoman voi olla vaikea opetella papuruokien tekemistä lihan sijasta. Asiaa vaikeuttaa se, että kulttuuriimme eivät ole perinteisesti kuulun kasvisruoat puuroa lukuun ottamatta, ja makumaailma voi olla joillekin liian vieras. Ulkopuoliselle ihmiselle tilanne saattaa vaikuttaa sellaiselta että ihminen ei välitä ympäristöstä, vaikka totuus voi olla se, ettei hän tiedä miten toimia ja voi olla ahdistunutkin tilanteesta. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että ympäristöahdistus on vain tunne, eikä se välttämättä ole aina oikeassa. Esimerkiksi ympäristöystävällisyys on nykyään jo myyntivaltti, eikä se olisi sitä, jos useat ihmiset eivät välittäisi ympäristön tilasta.

Pariisin ilmastokokous osoitti sen, että päättäjiltä löytyy tahtoa estää ilmaston lämpeneminen. Vaikka periaatteessa tiedettäisiin miten lämpeneminen estetään, poliittisesti tehtävä on haastava. Radikaalit päätökset ovat enemmän kuin tervetulleita mutta ongelmana on, että ihmiset täytyy saada ymmärtämään niiden perustelut. Ympäristöahdistusta potevan kannattaa

pitää mielessä, että hän ei ole ainoa ympäristöstä välittävä, vaikka siltä tuntuu, ja että päättäjät pienin askelin vaikuttavat asiaan. Yle julkaisi tammikuussa uutisen kyselystä, jonka mukaan noin 75 prosenttia suomalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana, ja lähes yhtä moni on sitä mieltä, että Suomen pitää toimia, vaikka muut eivät toimisi. On aiheellista kysyä, onko reilua, että osa ihmistä kokee niin suurta ahdistusta ympäristön hyvinvoinnista, etteivät uskalla tehdä lapsia tai elää täyttä elämää joidenkin eläessä holtittomasti. Ympäristön tulevaisuus on kuitenkin meidän kaikkien harteilla, joten ahdistuksen tunteille on tehtävä jotain. Aalto-yliopistossa on järjestetty keväällä opiskelijoiden keskusteluryhmä ympäristöahdistuksesta, mikä on varmasti hyvä alku, mutta lisää tarvittaisiin myös julkisella tasolla. Keskustelu saattaisi myös auttaa niitä ympäristöstä huolestuneita kuluttajia toimimaan, jotka ovat tähän asti olleet sivussa. Kannustan kaikkia pohtimaan omaa suhtautumistaan ympäristöön ja ympäristöahdistukseen, jotta takaisimme paremman huomisen maapallon hyvinvoinnille. Uljas 4 | 26.4.2018

Uljas 4 | 26.4.2018

” Mielen pohjamudista siivilöity kuona kelpaa materiaaliksi, muu jätetään kertomatta.

Eliittitaiteilija

uhrina

Saara Turusen toinen romaani Sivuhenkilö kuuluu autofiktiivisen kirjaperinteen piiriin, mutta sen kieli ja omaperäisyys jättävät paljon toivomisen varaa. Teos käsittelee taiteilijuutta, naisten heikompaa asemaa etenkin taide-elämässä, häpeää ja häpeän pelkoa. Vai onko romaani sittenkin nerokas parodia perinteisestä taiteilijaromaanista? - Pietari Akujärvi, teksti & Mira Asikainen, kuva

änä keväänä suomalainen kirjallisuusväki on keskustellut ohjaaja ja kirjailija Saara Turusen uudesta romaanista Sivuhenkilö (2018). Teoksessa kovasti Turusta muistuttava kertoja purkaa häpeilemättömästi sitä kiukkua ja toisaalta lamaantumista, jonka huono kritiikki Helsingin Sanomissa aiheuttaa. Turusen edellisen teoksen lehteen arvostellut Antti Majander nöyryytti itseään kirjoittamalla vastineen romaanin väitteille, mutta jätti kritiikin kirjoittamisen kirjallisuuden oikealle ammattilaiselle Mervi Kantokorvelle. Sivuhenkilön kertoja on Helsingin kalleimmalla alueella asuva taiteilijanainen. Hänellä on etäiset mutta asialliset välit vanhempiinsa, siskoihinsa läheiset ja mutkattomat. Hänellä on paljon ystäviä, suuri osa taidealalla, osa kuuluisiakin. Yhdenkään henkilön nimeä teoksessa ei mainita. On kevät, taiteilijan kirja on juuri ilmestynyt ja hän odottaa, millaisen vastaanoton se saa. Arvio ilmestyy eikä se ole hyvä. Kertoja ei

ymmärrä, miksi hänen teostaan luetaan nuoren naisen kasvukertomuksena ja etsitään viittauksia kirjoittajan todelliseen elämään, vaikka hän on kirjoittanut taideteoksen. Kertoja tuomitsee arvostelijan lähestymistavan: ”Kirjan kieltä tai tyyliä ei kuvailla. Yhtäkään kirjallista viitettä ei ole löytynyt. Miksei kirjaani verrattu mihinkään aiemmin kirjoitettuun?” Surkea arvio masentaa kertojan. Kehut, joita hän saa, tuntuvat merkityksettömiltä. Kaikki muut, jotka kirjoittavat kirjasta, tuntuvat kirjoittavan tuon yhden arvion lävitse. Pyytelevän anteeksi sitä, että pitävät niin vääränlaisesta kirjasta.

Kertoja etsii netistä harmaatukkaisen mieskriitikon kuvan, tuijottaa sitä ja päättää, ettei koskaan anna tälle anteeksi. Kevät, kesä ja syksy menevät kertojalta masennuksen ja ulkopuolisuuden tunteen vallassa. Hän tuntee epäonnistuneensa taiteilijana, naisena ja ihmisenä. Ihmiset hänen ympärillään saavat lapsia, laittavat kotejaan, menestyvät, elävät. Kertoja käy erilaisissa tilaisuuksissa puhumassa kirjastaan, hakeutuu markkinoimaan sitä, vaikka epäonnistumisen tunne on raskas. Tilaisuuksissa hän vastaa kuuliaisesti typeriinkin kysymyksiin kirjan omaelämäkerrallisuudesta, vaikka haluaisi puhua sen suurista teemoista. Tuttavatkin kyselevät vain myyntilukuja. Vuoden lopussa tulevat kirjamessut.

Kriitikko soittaa ja sanoo, että kertojan romaani on voittanut kirjallisuuspalkinnon. Yhtäkkiä kaikki ovat teoksesta kiinnostuneita. Esiintymisistä tarjotaan palkkioita, neuvotellaan käännösoikeuksista ulkomaille, haastattelupyyntöjä ja etenkin onnitteluviestejä tulvii kertojalle. Isän ja äidin silmissäkin kertoja on palkinnon myötä jotenkin lunastanut oikeutensa olla taiteilija. Kertoja tuntee olevansa kaikesta sivussa. Miksi ette kiinnostuneet kirjastani puoli vuotta sitten, kun se oli juuri ilmestynyt, tämä ihmettelee. Julkisuuden kertoja kokee omaa ja teoksensa arvoa alentavana, kirjallisena prostituutiona ja itsensä häpäisemisenä. Sivuhenkilön kertoja yrittää jossakin vaiheessa kirjoittaa rehellisesti, koska sitä häneltä toivotaan. Syntyy proosaa siitä, mitä hän ajattelee juuri nyt, esimerkiksi: ”Viimeksi kun kävin terveysasemalla, liukastuin puliukon oksennukseen ja minulle sanottiin, etten ollut sairas.” Muutamat satiiriset jaksot rikkovat

kerrontaa. Turunen rakentaa teoksensa monista aineksista. Siinä on esseististä pohdintaa taiteilijuudesta sekä kritiikki-instituution oikeutuksesta ja tarpeellisuudesta, tavanomaisia feministisiä kliseitä sekä äärettömän myrkyllistä miesvihaa, jota tosin pehmennetään karnevalistisella satiirilla. Kieli on tietoisen yksinkertaista palikkaproosaa, jotta junttikin ymmärtäisi. Sivuhenkilö luetaan autofiktion lajiin.

En ole varma, onko se mielekästä, sillä Turunen tekee vähintäänkin kohtuullisen työn myös häivyttääkseen yhteyksiä todellisuuteen. Hänen metodinsa on pohjimmiltaan yksinkertainen: mielen pohjamudista siivilöity kuona kelpaa materiaaliksi, muu jätetään kertomatta. Ratkaisua ei voi väittää täysin toimimattomaksi. Toisaalta tiedot teoksen kirjoittajasta ja jopa kirjan kanteen painettu teksti ”Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon 2015 voittajalta” väistämättä vaikeuttavat traagisen taiteilijaromaanin uskottavuutta. Asiaa eivät helpota myöskään maininnat useista kirjoitustyöhön saaduista apurahoista teoksen ensimmäisillä sisäsivuilla. Yksi ongelma on myös suomalainen

lukuperinne. Tommi Uschanov on kirjoittanut teoksessaan Miksi Suomi on Suomi (2012) suomalaisten suhtautuvan kirjallisuuden totuusarvoon erityisen vakavasti koko maailman mittakaavassa. On kohtalaisen yleinen ajatus, että fiktiivisessä kirjallisuudessakin valehtelu on tuomittavaa. Jos joku asia ei ole totta, sitä ei saa kirjaan kirjoittaa. Suomenruotsalaisenkin kirjallisuuden kohdalla rehellisempänä pidetty tunnustaja Christer Kihlman nauttii

suurempaa arvostusta kuin ”totuutta realistisemmaksi muokkaava” Henrik Tikkanen. Turusen lähestymistapa on sellainen, jota suuri yleisö Suomessa ei historiallisistakaan syistä osaa lukea ja tulkita kovin hyvin. Sivuhenkilössä sukupuoleen liittyvät ajatuskulut tuodaan esille niin, että hetkittäin saattaa ajatella koko teoksen olevan parodia synkän feministisen uhriutumiskultin ylipapittaresta. Tähän tyyliin: nainen ei saa olla taiteilija, nainen ei saa olla yksin, naisen on tultava äidiksi, kirjallisuuden kaanoniin kuuluu vain miesten kirjoittamia teoksia, nainen on aina olemassa vain miesten kautta ja aina miehisen katseen alainen. Miehet ovat teoksessa olemassa pelkkinä

teknisiä töitä suorittavina eläiminä ja naisten tekemää taidetta väheksyvinä sotahistorian lukijoina. Kun muistetaan, että kertoja on isän ostamassa kalliissa asunnossa asuva, isän rahoilla elävä akateemisesti koulutettu naistaiteilija, joka elää maailman tasa-arvoisimmassa ja naisille turvallisimmassa maassa ja joka palkitaan kirjallisuuspalkinnolla, asetelma alkaa näyttää päivänselvältä. Parodia jää silti turhan kesyksi. Jos Sivuhenkilöä vertaa vaikkapa viime vuonna julkaistuihin muiden varhaiskeski-ikäisten naisten kirjoittamiin autofiktiivisenä pidettyihin romaaneihin, Laura Gustafssonin Pohjaan (2017) ja Essi Kummun romaaniin Hyvästi pojat (2017), se on näistä kielellisesti heikkotasoisin ja taiteellisesti epäonnistunein. Toisaalta sen huumorin kieroudessa on outoa viehätysvoimaa. Turusen teos tulee saamaan eniten huomiota, sillä hän tajusi haukkua kriitikot ja koko kritiikki-instituution. Kyllä kirjasta silloin kirjoitetaan. Uljas 4 | 26.4.2018

” Spagaattitaitoja olisi voitu kohottaa lisää.

Kulttuuri

Teatteri

Speksiperinteen liekki palaa Joensuun ylioppilasteatterin värikäs näytelmäspektaakkeli on parhaimmillaan hulvaton komedia. Välillä näyttelijät tuntuvat olevan hukassa ja tanssijoiden eleistä puuttuu sulavuutta. - Anne Haikola , teksti & Risto Takala, kuva

oensuussa nähtiin jälleen perinteeksi muodostunut korkeakouluopiskelijoiden RajaSpeksi. Speksi on yhdistelmä musiikkia, tanssia ja teatteria. Tämän vuoden teemana ja miljöönä toimii sirkusmaailma. Sirkus Infernis kertoo vankilasta karanneista Lucasta (Leo Lehtinen) ja Karmasta (Ilkka Marttinen), jotka päätyvät töihin sirkukseen. Pikku hiljaa heille selviää, ettei kaikki olekaan aivan sitä miltä päällepäin näyttää. Nimi ’Infernis’ luo myös pahaenteisen konnotaation infernoon, joka osoittautuu todeksi. Speksin herkullinen interaktiivisuus piilee siinä, että yleisö pääsee myös vaikuttamaan esitykseen. Huutamalla kovaan ääneen ”Omstart!” näytös näytellään

uudelleen. Omstarttia voi myös määritellä lyhyesti tietynlaiseksi, esimerkiksi ”Omstart kimeällä äänellä!”, jolloin näytös esitetään kimeästi lausuen. Omstart tuo näytelmään jännittävää improvisaatiota. Yleisö oli perin aktiivinen ja huuteli uusia ottoja tuon

tuosta. Erästäkin kohtausta huudettiin uudelleen monta kertaa peräkkäin. Katsojat nauttivat näkemästään, kertoohan loppuunmyyty esityskin suosiosta. Näyttelijät hyödynsivät myös oivasti tapaa tulla lavalle yleisön seasta, mikä on omiaan tiivistämään tunnelmaa ja tuomaan näyttelijöitä ja yleisöä lähemmäksi toisiaan. Speksissä oli myös listahittien uudelleentulkintoja, jotka onnistuivat hienosti.

Näytelmä on viihdyttävä, hauska ja parhaimmillaan riemukas show. Kokonaisuutta hieman rikkoo tasalaatuisuuden vaje. Välillä näyttelijät laukovat sarjana kuplivia vitsejä, välillä taas tunnutaan olevan vähän hukassa. Yleisölläkin voi olla vaikutuksensa. Tämänkaltaisessa teatterityypissä esiintyjiltä vaaditaan rohkeutta, koska yleisö voi pyytää heiltä mitä vain. Kukaan ei tietenkään voi olla katsonut kaikkia mahdollisia tv-sarjoja ja kuullut kaikista musiikillisista virtauksista. Kenties yleisökin voisi miettiä, kuinka spesifejä omstart-huutoja huutaa. Tanssijoiden eleistä puuttui sulavuutta, vaikka he tuntuvat heräävään erityiseen eloon Antti Tuiskun kappaleessa sekä olevan vapautuneimmillaan vapaan tanssin osuuksissa. Tanssijoiden spagaattitaitoja olisi voitu kohottaa lisää. Lavalla nähdään useita mielenkiintoisia hahmoja veitsenheittäjästä ennustajaan ja transvestiittiin. Estradin ensimmäisenä vallanneista vankikarkureista olisi voitu hioa enemmän persoonaa esiin. Tuomas Uusitalo loistaa tirehtöörin roolissa ja on tähän valovoimainen valinta. Hän pelastaa epävarmoja tilanteita ja osaa ottaa tilan haltuun. Lotta Peura on karismaattinen ja vakuuttava Lucifer. Lauluja esitykseen harjoiteltiin laulunopettaja Ida-

Speksissä on tarina taustalla, mutta yleisö voi osallistua näytelmään ja pyytää ”Omstart!”-huudolla uusintakohtauksen.

Uljas 4 | 26.4.2018

Meri Heiskasen johdolla. Heiskanen oli myös mukana laulamassa taustalla ja hoiti haastavammat osuudet. Orkesteri oli monipuolinen, ja reagoi hienosti improvisaation hetkillä. Minimalistinen lavastus riitti lippusiimoineen pienelle lavalle. Puvustus ja maskeeraus olivat mukavaa katseltavaa väreineen, kimalteineen, silintereineen ja helmoineen. Tanssijoille olisi voitu suunnitella enemmän asuja ja niiden vaihtoa, etenkin peräkkäisissä kappaleissa. Loppuratkaisussa oli sadunomaisuutta sen mutkattomuudessa ja siinä, että pahan on saatava palkkansa. Mutta tämä on hyvä valinta juuri tälle teokselle, joka on kuitenkin hyvän mielen esitys. Kaunis opetus on, että jokainen hyväksyisi jokaisen sellaisena kuin tämä on. Mainio teema sirkusteokseen, jota käsitellään myös The greatest showman -elokuvassa. Speksi säilyttää varmasti asemansa joensuulaisessa opiskelijakulttuurissa.

Kasvoja Joensuussa Tapahtuma

Kun ostaa kunnollista, ostaa vain kerran Tieto pikamuodin vaikutuksista vaateteollisuuden työntekijöihin ja ympäristöön on lisääntynyt viime vuosina. - Juni Sinkkonen, teksti & kuva

Kasvojen lihakset luovat lukemattomia ilmeitä ja välittävät mielen sanatonta sanomaa. Näitä ilmeitä voi käydä ihmettelemässä toukokuun 5. päivä saakka Galleria Kohinan Kasvotusten-näyttelyssä, jossa on esillä kuvataiteilija Anneli Kokon tussipiirroksia ja maalauksia kasvojen eri ilmeistä. Taiteilija on ammentanut teoksensa omista erilaisista elämänvaiheistaan, joiden kanssa hän on ollut kasvotusten. Näyttelyn teokset on toteutettu viime syksyn ja kuluvan kevään aikana.

Katuruokaa Kuopiossa Kuopion keskustassa voi herkutella perjantaina ja lauantaina 25.–26. toukokuuta, kun katuruokakauppiaat valtaavat kävelykadun. StreetKuopio-nimeä kantava tapahtuma järjestetään nyt kolmatta kertaa. Sen tarkoituksena on saada kävijöitä tutustumaan monipuoliseen katuruokakulttuuriin ja maistelemaan erilaisia pieniä annoksia kohtuullisin hinnoin. Tarjolla on sekä kuopiolaisten että ympäri Suomen tulevien kauppiaiden annoksia. Tapahtuma järjestetään osana Kuopion keskustan kesäkauden avajaisia.

Teatteria Joensuussa Helmikuussa ensi-iltansa saanut Teetä Timofejevin kanssa esitetään Joensuun kaupunginteatterissa vielä toukokuun ajan. Esitys kertoo Herra Timofejevistä, joka on kuvataiteilija, runoilija, keksijä ja taivaanrannanmaalari. Hän pitää gruusialaisesta teestä, jota hänen apulaisensa Ljudmila osaa täydellisesti valmistaa. Teen lisäksi päähenkilö haluaa tarjota vierailleen, eli katsojille, kaikkia muitakin rakastamiaan asioita, kuten tarinoita, klassikoita ja sävelmiä slaavilaiseen tapaan. Kulttuurikahvila Laiturissa pääsi opettelemaan muun muassa sukkien parsimista.

ulttuurikahvila Laiturin tiloissa järjestettiin huhtikuussa Vähennetään vaatetta -tapahtuma, jossa käsiteltiin vaatteiden ekologisia ja eettisiä näkökohtia sekä niiden kierrätettävyyttä. Illan ensimmäisessä puheenvuorossa tekstiilitieteen lehtori Tarja Kröger valotti aihetta yleiseen keskusteluun nousseiden ongelmallisten vaatekappaleiden, kuten ”turhakefleecen” avulla. Hänen mukaansa suomalainen laittaa keskimäärin 13 kiloa vaatetta roskiin vuodessa. Kröger rinnastaa pikamuodin varsin osuvasti pikaruokaan: kumpikin on pidemmän päälle epäterveellistä niin ympäristölle kuin ihmisille. Kröger toteaa, että ei ole olemassa materiaalia joka tekisi autuaaksi. ”Pitää olla aktiivinen ja selvitellä, että onko eettisesti ja ekologisesti fiksua.” Omassa ammatissaan käsityökasvattajana Kröger pyrkii tuomaan nuorten tietoisuuteen itse tekemisen ja korjaamisen mahdollisuuden. Hän huomauttaa, että usein vaatteita itse valmistavat ovat tiedostavampia ja tee-se-itse-toiminnan kautta vaatteista tulee omistajalleen merkityksellisempiä. Puhas Oy:n edustajan Tommi Kukkosen mukaan jopa 95 prosenttia tekstiilijätteestä päätyy jätteenpolttolaitokselle. Hän kannustaakin ennen kuluttamista syntyvän jätteen vähentämiseen, toisin sanoen ihmisten olisi hyvä vähentää ostamista ja

Pyöräkulkue Kuopiossa ostaessaan panostaa laatuun. Kukkonen toteaa, että käyttökelvottoman tekstiilin voi laittaa poltettavan jätteen joukkoon, sillä varsinaista kierrätysjärjestelmää ei tällä hetkellä ole. Hän valaa kuitenkin toivoa, sillä EU-tasolla on valmisteilla erilaisia tavoitteita tekstiilijätteen keräämisen suhteen. Myös tutkimusta tekstiilien kierrättämisestä on vireillä. Tapahtumaan osallistunut Leena Parviainen mukaili illan puhujia ja vinkkasi, ettei vaatteita kannata pestä liikaa vaan tuulettaminen usein riittää. Tietoisuus ja kestävät toimintatavat lähtevät hänen mukaansa kotoa ja koulusta: asioista tulee puhua – nuorten keinoin. Kohtuusliikkeen aktiivi Pauliina Kainulainen puolestaan kertoi konkreettisen esimerkin vaatteen elinkaaresta: t-paita palvelee kulahdettuaan mökillä tai marjametsässä, päätyen lopulta siivousrätiksi. Hän huomautti myös, että käsityön tekeminen itse lisää ymmärrystä sen vaatimasta vaivasta, mikä tuo tuotteelle korvaamatonta lisäarvoa. Illan lopulla Maria Korkatti kertoi EETTI ry:n tutustumisenarvoisista Vaatevallankumous-kampanjasta sekä Tunne ketjusi -adressikampanjasta. Koko tapahtuman ajan ihmisillä oli myös mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin, joiden teemat vaihtelivat tarinapajasta, kierrättämiseen ja sukkien parsimiseen. Lopulta tapahtumasta jäi käteen huojentunut olo: en ole yksin näiden pohdintojen keskellä. Jokainen voi levittää tietoa ja pyrkiä aktiivisesti tekemään parempia valintoja.

Kuopion pyöräkulkue lähtee tänä vuonna Kuopion torin kaupungintalon puoleisesta päädystä 5. toukokuuta kello 13. Aluksi kuullaan lyhyt puheenvuoro, jonka jälkeen kulkue lähtee kiertämään keskustaa. Tempauksen tarkoituksena on muistuttaa muille tiellä liikkujille pyöräilijöistä liikenteessä ja samalla nostaa esille pyöräilyä yhtenä liikennemuotona. Kulkueen järjestää Kuopiolainen polkupyöräilijä -yhteisö, jonka tarkoituksena on kehittää kaupungin pyöräilykulttuuria.

Rokkiorkka Joensuussa Kevään X Factor -laulukilpailussakin mukana ollut Pate Friman & Orient Express konsertoi Ravintola Kerubissa 25. toukokuuta kello 23. Orkesteri koostuu 12 musiikin ammattilaisesta ja se lupaa tarjota kuulijoilleen energisen ja mukaansatempaavan shown. Orkesteri yhdistelee rock ’n rollin ja rockabillyn elementtejä, sekä tarjoaa populaarikulttuurin musiikkia kultaisten vuosien tapaan, nykyhetkeen päivitettynä.

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 4 | 26.4.2018

Ajateltu

Feministin manifesti Näkökulma | Essee | Näkökulma |

Vuoden 2017 lopussa Googlen työntekijä James Damore kirjoitti feminismiä parjaavan manifestin, josta hänelle seurasi potkut. Feminismiin liittyy monenlaisia ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Seuraavassa on listattu niistä kymmenen yleisintä.

Feministi vihaa miehiä

Väärin. Feministi ei vihaa miehiä. Jos kannattaa jotain tiettyä näkemystä, ei tarkoita, etteikö voisi kannattaa toisiakin (kuten sitä, että myös miesten oikeudet ovat tärkeitä ja niitäkin on feministin ajettava). Tietyn ryhmän oikeuksien kannattaminen ei automaattisesti merkitse, että polarisaationa on oltava vastatusten toisen puolen kanssa. Sitä paitsi nykyajan feminismi myös käsittelee muun muassa sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuutta, joten tätä ”vastapuolta” ei sinänsä voida edes yksinapaisesti tyhjentää miessukupuoleen. On myös miespuolisia feministejä, muun muassa esimerkillinen Kanadan pääministeri Justin Trudeau. Julistus: Eläköön kaikki sukupuolet! Feministi on tietynlainen ihminen

Jälleen väärin. Feministejä on hyvin monenlaisia. Ei ole olemassa yhtä tyyppiä. Kaikenlaisista yhteiskuntaluokista olevat naiset ovat taistelleet oikeuksistaan. Edellisessä vastauksessa väläytelty intersektionaalinen feminismi huomioi myös esimerkiksi etnisen taustan vaikutuksen ihmiseen. Ihmiset eivät kuulu homogeeniseen ryhmään, jota määrittäisi vain sukupuoli. Erilaiset ryhmäjäsenyydet asettavat yksilöt kamppailemaan erilaisten kysymysten ja rajoitteiden parissa. Rosa Meriläinen kirjoittaa kolumnissaan miesten olevan ensisijaisesti ihmisiä, eivätkä sukupuolensa stereotyyppisiä edustajia. Sama juttu naisten ja muidenkin sukupuolten kohdalla.

tautuminen ei ole tahdon asia, eikä se ole liitoksissa poliittisiin näkemyksiin. Monet naispuoliset feministit elävät heteroseksuaalisessa parisuhteessa. On toki totta, että monet sateenkaari-ihmiset ovat feministejä. Seikka liittynee vähemmistöjäsenen haluun edistää kaikkien vähemmistöjen oikeuksia. Julistus: Halua ketä haluat! Feministi on oppinut

Ollakseen feministi ei ole tarvinnut lukea sukupuolentutkimusta yliopistossa (itse en ole suorittanut kurssiakaan; unohdin ilmoittautua). Eikä tarvitse lukea Simone de BeauvoirinToista sukupuolta (1949) (voi luojan kiitos: nukahtaisin varmasti jo esipuheessa). Riittää, että on kiinnostunut yhteisen hyvän edistämisestä. Julistus: Laadukas chick lit on oiva self help! Feministi on radikaali

Feministi on lesbo

Feminismiä on monenlaisia muotoja, ja liikkeen sisällä vallitsee erilaisia käsityksiä. Kaikki feministit eivät suinkaan kannata radikaalifeminismiä, joka näkee yhteiskunnan täysin patriarkaatin valtaamana. Merriam-Websterin sanakirjan mukaan feminismi on teoria sukupuolten poliittisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta tasa-arvosta. Omaan korvaani tässä selviössä ei ole mitään radikaalia. Metoo-kampanja on valitettavasti välillä tulkittu miehiä syyllistäväksi fundamentaalifeministiseksi liikkeeksi, vaikka kyse on oikeasti ollut vain siitä, että jokaiselle suotaisiin turvallisuutta ja kehorauhaa.

Toistettakoon, ettei feministi vihaa miehiä. Ihmisen seksuaalinen suun-

Julistus: On radikaalimpaa olla olematta feministi!

Julistus: Meitä on moneksi!

Uljas 4 | 26.4.2018

Feminismi on kuivaa

Eikä ole. On kuivempaa olla fossiili ja pysyä kivikaudella. Sitä paitsi: feminismi oli yksi viime vuoden haetuimmista hakusanoista. Jos se olisi niin tylsää, miksi ihmisiä selvästi kiinnostaa se? Ja lisäksi: feministitutkija Saara Särmä on hauskuuttanut koko maapalloa palkitulla Congrats! You have an all male panel -blogillaan. Vapaa-ajallaan Särmä tykkää muun muassa katsella Sinkkuelämääsarjaa.

lontoolaisen hotellin katolla ympärillään lämpimästi pukeutuneita miehiä. Some spekuloi, että hänet oli pakotettu palelemaan. Lawrence kirjoitti terävän postauksen, jossa selvitti tahtoneensa nimenomaan esitellä upeaa mekkoaan, kyse oli vain viidestä minuutista ja reaktiot ovat osoitus seksismistä eivätkä feminismistä. Juuri näin. On hyvä malttaa kuunnella yksilön motiivit teoilleen. Julistus: Älä koskaan missaa tilaisuutta näyttää itseltäsi!

Julistus: Särmässä on särmää!

Feministi ei voi käyttää huulipunaa

Feministin on kutsuttava itseään feministiksi

Sama julistus kuin edellä. Feministillä ei ole huumorintajua

Pakkohan on vain kuolla. Jokainen itse päättää, millä määrein haluaa itseään kutsua. On kuitenkin huomionarvoista, että feminismiä viedään parhaiten eteenpäin puhumalla siitä. Emma Watson on todennut, että niin kauan kuin feministisanaa kavahdetaan, sitä on käytettävä, jotta asenteet muuttuvat. Sanoilla on valtaa ja niillä muokataan todellisuutta. Ikävä kyllä presidenttitenteissä usein kuultu lause ”kannatan kyllä tasa-arvoa, mutta en määrittele itseäni feministiksi” ei anna ehdokkaasta kovinkaan tasaarvoa ajavaa kuvaa ja tämä tapaa näkyä henkilön toiminnassa.

Luuletko, että tätä tekstiä on haudanvakavana kirjoitettu? Onko jokainen yhteiskunnallisia muutoksia ajava ihminen haukotuttava ja tylsä? Ei ole. Katsokaa nyt vaikka video Barack Obamasta tanssimassa diskopallon kanssa, Michelle Obamasta räppäämässä James Cordenin autossa tai homojen oikeuksia ajavasta taitoluistelija Adam Ripponista kertomassa kisojen suorassa lähetyksessä, että hän tarvitsee rauhoittavia ja drinkin. Feministit tekevät oivallista stand uppia; check Youtube ja The Ellen DeGeneres Show!

Julistus: Haavistosta seuraava presidentti!

Julistus: Kunnon feministi osaa sanoa jou!

Feministi ei voi pukeutua seksikkäästi

Feminismi on sitä, että jokaisella on oikeus olla sitä mitä on. Feminismi ei tarkoita sitä, että ei saisi ehostautua ja näyttää naiselliselta. Biologisia eroja ei tarvitse häivyttää eikä kieltää. Jennifer Lawrence kohautti vastikään pukeutumalla avaraan Versacen mekkoon

Anne Haikola Kirjoittaja opiskelee psykologiaa ja pukeutuu punaiseen tiistaisin.

ISYYLLÄ ON ASIAA TAPAHTUMAT

TAPAHTUU

ISYY

Kaikki kampukset:

27.4. Aisti – A Cultural Kiss klo 17, Opistotie 2

30.4.-1.5. ISYYn toimistot kiinni

28.4. Eukonkannon appro: Campus Cup 2018,

8.5. Edustajiston kokous, klo 17

Kuopion Tori

9.5. ISYYn toimistot auki

29.4. Savo-Karjala Excursio

10.-11.5. ISYYn toimistot kiinni

30.4. Hampaanpesu klo 13, Studentia 30.4. Sivistykseen vihkiminen klo 14, SN100

20 18

www.isyy.fi

Joensuu:

30.4. Allastapahtuma klo 17.30 alkaen,

26.4. 8-appro

Kuopion Tori

28.4. Poikkitieteelliset arvontasitsit

30.4. Wappubileet & Mäkki, Puikkari

28.4. RajaSpeksi 2018: Sirkus Infernis

1.5. ISYYn Vappupiknik, Valkeinen

Kerubissa

2.5. ESN Kisa Karaoke Night – Vappu

29.4. Savo-Karjala Excursio

continues, Bar Nousu

29.4. Joensuun vappusoudut 2018

3.5. Kuopion ylioppilasteatteri: Kaaoksen

30.4. Metsäylioppilaiden vappukaste klo 12

kääntöpiiri, Kulttuuriareena 44

Ilosaaressa

3.5. Hyvät Kuvat: Big Sick klo 17.30 ja 20,

30.4. Alkukivien lakitus klo 15

Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27)

30.4. Ylioppilaiden vappukulkue alkaen

4.5. Kaaoksen kääntöpiiri, Kulttuuriareena 44

n. klo 15.20 (Carelia-Ilosaari)

5.5. ESN KISA Day Trip to Koli National Park

30.4. Ylioppilaskunnan puhe ja musiikki-

9.5. ESN KISA Farewell Gala:

esityksiä Ilosaaressa klo 16 alkaen

Confetti & Cocktails

30.4. Kerubin Koko Talon Vappukarkelot,

11.5. Kaaoksen kääntöpiiri, Kulttuuriareena 44

klo 17 alkaen

12.5. Kaaoksen kääntöpiiri, Kulttuuriareena 44

30.4. Vappuleijonan metsästys 2018

17.5. Hyvät Kuvat: Blade Runner 2049

1.5. ISYYn vappupiknik, Ilosaaressa

24.5. Hyvät Kuvat Extra: Elämäni

14.5. ISYYn edunvalvontajaoston kokous

kesäkurpitsana

klo 15.15 Suvaksella Savonlinna:

AINEJÄRJESTÖT KAMPUKSILLA Nuori vaikuttaja Judica ry

tä-Suomen yliopisto sai tutkinnonanto-

opintoasioissa johtaa koulutuspoliittinen vastaava,

oikeuden oikeustieteen maisterin tutkintoon

joka toimii myös hallituksen varapuheenjohtajana.

vuonna 2013. Oikeustieteellinen koulutus sijoitettiin Joensuuhun, sillä kampuksella oli

Nuoresta iästään huolimatta Judica on ollut

toiminut jo kauan oikeustieteen laitos. Koulutus

vaikuttamassa Joensuun ainejärjestökulttuuriin.

tarvitsi edunvalvojan kampukselle, joten kuusitois-

Judica on ensimmäinen järjestö Joensuussa, joka

ta oikeustieteen ylioppilasta kokoontui yhteen ja

alkoi myydä jäsenilleen omia college-paitoja. Judi-

15.10.2013 syntyi uusi ainejärjestö, Judica.

can tavoitteena onkin osaltaan luoda jäsenilleen yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Lakimiesliiton jäsenjärjestönä Judican tehtävänä on huolehtia jäsenistönsä edunvalvonnasta

Judica järjestää kuukausittain tapahtumia, joista

Joensuussa sekä kansallisesti. Judicalla on vahva

osa on poikkitieteellisiä. Esimerkiksi Judican sitseil-

asema oikeustieteen laitoksella ja Judicalle on

le kannattaa ehdottomasti osallistua, mikäli tällai-

tärkeää vaikuttaa opintoasioihin. Edunvalvontaa

nen mahdollisuus ilmenee! Judica järjesti syksyllä

Joensuun toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs 80100 JOENSUU toimisto.joensuu@isyy.fi 050 341 6346

ma, ti to pe

Kuopio:

30.4. OKL:n ja Xamkin vappu 2018

26.4. Poikkitieteelliset WabuHubailut

4.5. Kampuksen Kiitosjuhla

ft. Vilma Alina, Albassa

7.5. ISYYn toimisto suljettu klo 13-14

27.4. Wabuseikkailu – Hoplop

7.5. Opeart-esitys Aino-salissa klo 18

ISYYN LIHALLA Vierailulla viestinnän ytimessä ISYYtä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on viestintäsuunnittelijan sijainen Hanna Saarelainen.

len Hanna ja koordinoin ISYYn viestintää loppukevään ajan. Aloitin vuoteni, ja ylipäätään toimintani ISYYssä, hallituksen viestintä- ja ympäristö-

vastaavana, josta päädyin kuitenkin pyörittämään koko

2017 ensimmäistä kertaa suuren poikkitieteellisen

ISYYn viestintää. Viestintä on minulle uusi aluevaltaus, joka

tapahtuman, TonttuAppron. Tapahtuma oli

lukioaikoina oli yksi potentiaalisista vaihtoehdoista tule-

Judican avaus kohti suurempia poikkitieteellisiä

vaisuudelle, mutta lopulta muutin Joensuusta Kuopioon

tapahtumia.

ympäristötieteen opintojen perässä.

Judica järjestää aktiivisesti myös liikuntatapahtu-

Kevät on ollut hyvin tapahtumarikas, mutta myös

mia. Judican liikuntajaosto, Judica Sport järjestää

erittäin antoisa! Parasta ISYYssä ovat uudet tuttavuudet,

Hanna Saarelainen

viikoittain lenkkikerhon sekä kuukausittain erilai-

lukemattomat mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa, sekä

Kuka: Viestintäsuunnittelijan

sia lajikokeiluja. Lisäksi Judicalla on viikoittainen

nyt päästä toden teolla suunnittelemaan ja toteuttamaan

sijainen

liikuntavuoro Legion ja Opossumin kanssa.

sisältöä. Vuoden erityisinä projekteina on selkiyttää ISYYn

Mitä: Koordinoi, suunnittelee ja to-

toimintaa viestinnällisin keinoin, sekä vahvistaa ilmettä ja

teuttaa ISYYn päivittäistä viestintää

Toivotamme kaikki tervetulleiksi Judican poikki-

näkyvyyttä. Viestinnässä ei koskaan ole hiljaista – toistai-

työtehtävissä

tieteellisiin tapahtumiin!

seksi kolme eloisaa kampusta pitävät kyllä siitä huolen!

Missä: Kuopiossa

10-15 10-15 10-13

Kuopion toimisto Yliopistonranta 3 70211 KUOPIO jarjestoasiantuntija@isyy.fi 044 576 8419

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

Savonlinnan toimisto Kuninkaankartanonkatu 7 57101 SAVONLINNA toimisto.savonlinna@isyy.fi 044 576 8430

ma-to pe

10-15 10-13

ISYYn verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Instagram: @isyyuef, Twitter: @ISYYH Wiikko-Ärsyke: ISYYn kampuskohtainen viikkotiedote suoraan sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, sivun toimitus: viestintäsuunnittelija Hanna Saarelainen

Uljas 4 | 26.4.2018

LET’S BESSERWISSER!

Column | Love

No matter what, your love life will look like you

1 2

- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Armenia, Gruusia ja Azerbaidžan muodostivat T ______ ukasian federaation vuonna 1918. (6) B) Vaaleanpunaisen pantterin Jacques Clouseau on täydellisen tumpelo ________isi. (9)

Kuka on lytännyt Yhdysvaltojen verojärjestelmän? Hänen sihteerinsä maksaa suhteessa enemmän veroja kuin hän itse. Vuonna 2010 hän maksoi 17,4 prosenttia tuloistaan; hänen toimistossaan työskentelevät 36 prosenttia. Omaisuuden arvo on 40 miljardia dollaria. Panostaa yrityksiin, joiden toimintaa ymmärtää. Kaukaa viisaana jätti sijoittamatta it-alaan. Vaatimaton: asuu yhä vuonna 1957 ostamassaan talossa. Nostaa vain 100 000 dollarin vuosipalkkaa. Lahjoitti vuonna 2006 yli 30 miljardia euroa hyväntekeväisyyteen. Vastustaa johtajien järjettömiä palkkoja ja optioita ja vaatii rikkaiden paapomisen lopettamista: markkinoista eniten hyötyvien tulisi maksaa muita suurempi osuus veroista. Lempinimeltään ”Omahan oraakkeli”. 1) Bill Gates. X) George Soros. 2) Warren Buffet.

lato writes in one of his texts The Symposium about the theory of soulmates and alleges that “humans were originally created with four arms, four legs and a head with two faces. Fearing their power, Zeus split them into two separate parts, condemning them to spend their lives in search of their other halves.” We all have that desire to find the

perfect person to spend the rest of our days with, the person that we resonate with and who makes you feel entirely whole, healed and intact, like no piece is missing from the puzzle. Each of us is a matching half and each of us is seeking for the half that matches ourselves. It is then said that when the two

would find each other there would be an unspoken understanding of one another, that they would lie together in unity and would know no greater joy than what comes with being united. Some people argue that love is the discovery of one’s soulmate and that you can have only one true love in your lifetime and until then, you will love to fill your gaps in your soul and make mistakes, learn from them, until you meet The One and you will be complete.

There are many people out there with

whom you can have fantastic time, great companionship, support when you need it, shared sense of humor and values, and all the other things that make up love. You make your choice and then you validate it by calling it ‘true love’. The love of your life is the one you currently love. At the same time, I think that the soul

has never been a sphere that has been divided and that it is a whole, a unique entity which is searching for being accepted and loved. Love can neither be measured nor counted, so it can happen to you many times, anywhere and anyhow.

”The love of your life is the one you currently love.

Uljas 4 | 26.4.2018

”Alkoholi on kuin rakkaus... Ensimmäinen suudelma on taikaa, toinen läheisyyttä, kolmas tottumusta. Ja sen jälkeen ollaankin jo siinä vaiheessa, jolloin tytön vaatteet riisutaan … Se on jännittävin toimitus, mutta se ei ole puhdas tunne, puhdas esteettisessä mielessä. En halveksi sukupuolielämää. Se on välttämätöntä eikä sen tarvitse olla rumaa. Mutta nykyisin sitä täytyy aina rummuttaa. Siitä on tehty miljardin dollarin teollisuutta.” Nimeä kirjailija. 1) William Faulkner. X) Raymond Chandler. 2) Ernest Hemingway.

Mikä vuosi? Apollo 13: ”Houston, meillä on ongelma”. Yhdysvallat aloittaa terroripommitukset Kamputseassa. Ryan O´Neal mellastaa marttojen parissa ko Törhös Late taideteollisen kurssijuhlissa; eli Love Story on massiivinen menetys elokuvateattereissa. Ruisrock järjestetään ensimmäistä kertaa. Saksan Gerd Mülleristä tulee jalkapallon MM-kisojen paras maalintekijä 10 maalilla – mestaruutta hän ei kuitenkaan voita. Salvador Allendesta Chilen presidentti. Musta aukko uudeksi käsitteeksi.

There is not only one pair of souls.

I think there are more potential soulmates, people with whom you resonate very well. If you have not found the pair yet, you do not have to despair. Keep in mind the failed relationships also teach us something and help us grow. You can fall in love not once, not twice,

but infinite times. It all depends on the way you choose to define love.

But seeing things from a different

perspective, we can understand the idea that each of us has a person that mirrors us in some way, and that we are drawn to different people because something about them reminds us of ourselves. I think that each person we fall in love with complements a different aspect of us.

Vanhemmat irlantilaisia, syntyi Yhdysvalloissa, kasvoi äidin ja siskosten kanssa Englannissa, soti Kanadan armeijassa, solmi yli 30 vuotta kestäneen avioliiton ystävänsä vaimon kanssa, joka oli kahdeksantoista vuotta häntä vanhempi. Kirjoitti seitsemän romaania ja muutaman erinomaisen elokuvakäsikirjoituksen. Oli jumissa yhden kanssa ja totesi, ettei työ valmistu kuin humalassa. Elokuvayhtiö järjesti henkilökunnan hänen avukseen. Elokuvaa kuvattiin sitä mukaa kun tekstiä valmistui. Viimeisten kuvauspäivien aikana hän oli koko ajan jurrissa, mutta elokuva valmistui ajoissa. Kirjoittaa pääteoksessaan:

1) 1970. X) 1973. 2)1974.

Aloita g-kirjaimella. A) Kreikkalaisen mytologian alkujumala, maaemo. B) Mahdoton tehtävä, joka ratkaistaan yksinkertaisesti voimalla. Fryygiassa sijainnut monimutkainen solmu, jonka avaajasta tulisi legendan mukaan Aasian kuningas. C) Kelttiläinen ritari, joka istui Arthurin kemuissa vahingossa paikalle, jossa vain puhdassydäminen ritari saattoi istua. Muut kolattaisiin välittömästi. Hänelle ei kuitenkaan käynyt mitenkään, koska kuningas Arthur aanaili hänen olevan jalo. Hänet hyväksyttiin pyöreän pöydän ritareihin. Löysi Graalin maljan. D) Kuningas Arthurin vaimo.

Nimi

Luana Galoiu The writer is studying Law and she is from Romania.

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Oikeat vastaukset sivulla 28.

WWW.JYVASKYLANKESA.FI

LOUNAISPUISTOSSA 5.–7.7.

ANSSI TIKANMÄEN ORKESTERI / ISMO ALANKO JAAKKO EINO KALEVI ESITTÄÄ: TÖÖLÖ LABYRINTH JAAKKO LAITINEN & VÄÄRÄ RAHA JUKKA NOUSIAINEN & KUMPP./ MARIA GASOLINA NICOLE WILLIS & UMO JAZZ ORCHESTRA OLAVI UUSIVIRTA / SCANDINAVIAN MUSIC GROUP

1–3 PÄIVÄN LIPUT NYT MYYNNISSÄ!

sa. kk

#VainAlbaJutut | Aina Sata Lasissa!

t sa

yö

sis

kesä

JYVÄSKYLÄN KESÄN PUISTOJUHLAT

ön

en. aina

ALBATROSSIN KESÄ 2018 Poikkitieteelliset WABUHUBAILUT feat. Vilma Alina (K18) la 28.4. Soviet Onion ma 30.4. Vappu Sata Lasissa! ke 9.5. Ladies Night: Jonna Tervomaa pe 18.5. Nikke Ankara la 26.5. Kesäkauden Avajaisten Jatkot: 1-800-KREBA Mista S & Temper2. pe 1.6. School´s Out! pe 8.6. Rap´n´Go: Karri Koira, Mouhous pe 15.6. Poppiperjantai: Aleksanteri Hakaniemi 21.-23.6. Alban Perinteinen Juhannus to 26.4.

Albatrossi

Olavi Uusivirta Alba´s EDM Festival: Heavyweight Dj´s & Gary Steak 26.-28.7. Kuopio RockCock Official After Party 3.-4.8. Sunsets Kuopio Jatkot pe 10.8. Matti Nykänen ma 3.9. Dentinan Startti (K18) ti 4.9. Kuopion Opiskelijabileet (K18) la 8.9. Päättärit & Ilotulitus ti 25.9. Kauppakadun Improbatur Opiskelijabileet (K18) pe 13.7. pe 20.7.

VAPAA PÄÄSY! FREE ENTRY! (psl. erikoisillat)

f RavintolaAlbatrossi | www.ravintolaalbatrossi.fi

m a a k k a a s s ii ii n n ii r r a av v ii n n tt o o ll a a m

KUOPIO

OPISKELIJA YSTÄVÄLLISTÄ JUHLINTAA! TALON VIINI 12€

KARAOKEHUONE

75 cl plo (12%) Voimassa 31.5.2018 saakka.

Voit laulaa pop- karaokea aina kun Apteekkari avoinna.

DJ JOKA ILTA

TORSTAISIN LIVE-MUSAA!

ARKI EROTTAA, AMARILLO YHDISTÄÄ Opiskelijakortilla

Á LA CARTE ANNOKSISTA

–10%

VOIMASSA SU-TO 31.5.2018 SAAKKA. KYSY MYÖS OPISKELIJA JUOMATARJOUKSIA HENKILÖKUNNALTA!

Vuorikatu 24, Kuopio | p.050 402 4340 | raflaamo.fi AVOINNA SU-KE 19-03 | TO-LA 17-04 SU-TO K-18 | PE-LA K-20

KIRJASTOKATU 10 | p. 050 911 5547 | amarillo.fi AVOINNA MA-TI 11-23 | KE 11-00 | TO 11-01 | PE-LA 11-03 | SU 12-23

Uljas 4 | 26.4.2018

1 3 . -1 5. 7. 2 01 8 JOE NSU U

ZARA LARSSON CHEEK \ NIGHTWISH SE

Action BronsonUS \ Gogol BordelloUS BehemothPL \ Night LovellCA \ Zeal & ArdorUS Lewis CapaldiUK \ Milky ChanceDE \ Amorphis Apulanta \ SANNI \ Reino Nordin \ Evelina CMX & Joensuun kaupunginorkesteri Stam1na \ Gasellit \ Von Hertzen Brothers Beast In Black \ Juha Tapio \ Pyhimys K-X-P \ Kube & Eevil Stöö \ Ruudolf \ Vesta Olavi Uusivirta \ Vilma Alina + more

Liput: 1 pv 79 € \ 2 pv 109 € \ 3 pv 139 € Ennakko: Lippu.fi \ Tiketti \ ilosaarirock.fi/liput

Uljas 4 | 26.4.2018

Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: T ranska ukasian. gallipoli isi. 2X1. A) Gaia. B) Gordionin solmu. C) Galahad. D) Guinevere.